Sosiaalisen median toimintaympäristöt

ja -kulttuurit

Harto Pönkä, 3.4.2013

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Tänään etenemme vaiheessa 3

TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia

Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012

Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU

56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet

Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä

• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta

• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen

• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan

• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen

Sosiaalinen media yksilön tukena

Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena

• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä

• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

Some-verkkoympäristön rakentaminen

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS-syötteet ja widgetit

• Tavoitteena on, että seurantasivun kautta toimintaa on helppo seurata, kun se hajaantuu useisiin verkkopalveluihin

Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Anna vaihtoehtoja seuraamiseen

• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai

automaattisesti käytetyistä some-palveluista• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata

lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:• QR-koodin voi tehdä esim.

http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset voi laskea https://bitly.com/

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja

• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.

• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa

• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

…ja vielä: yhteisöresurssit!

http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

• Valitkaa opetus-/koulutusaihe/hanke, jolle suunnittelette sosiaalisen median verkkoympäristön (5 min)

• Valitkaa vähintään 3 sosiaalisen median palvelua, joita käytätte osana verkkoympäristöä (15 min)

• Tehkää miellekartta tai kuva, jossa havainnollistatte: (20 min)– Miten eri some-palvelut liittyvät toisiinsa (tähtimalli)?– Miten ja mihin tarkoituksiin eri some-palveluita käytetään?– Miten eri palveluita käytetään yksilö- ja ryhmätasolla?– Muuta tärkeää

Parityöskentely

Toimintakulttuurin kehittäminen

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi

Sosiaalisen median toimintatapoja

Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen

Avoin yhteistyö

Uuden tiedon luominen yhdessä

Sosiaaliset merkitykset

Toimintakulttuuri muutos

Auttaminen ja yhteinen etu

Tietolähteiden jakaminen

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/ Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)

Sosiaalisen median käytön vaiheet

Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)

• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä

• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä

• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)

Tutussa ympäristössä on helpointa aloittaa!

• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,

epäonnistumisista oppiminen• Sitoutuminen

– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan– Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median

käyttö on helppo perustella!• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina,

http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/rehtorien-tulee-nayttaa-esimerkkia-tvtn.html

Keinoja muutoksen johtamiseen

Erilaisia toimintakulttuureja

http://www.facebook.com/friendtrepreneur

Ystäväyrittäjyys Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä

Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.

kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua

Sometu Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen

Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan

http://sometu.ning.com/

Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa, lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html

Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt) Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä

Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin

Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)

Nuotion sytyttäjä Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys

Sisäpiirin verkostokätilöt Anne Rongas, mm. Sometu

Vahva johtaja Antti Heikkilä, Dojolaiset

”Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”

”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen.”

”Aito johtaja on kiinnostunut yhteisöstään ja osaa ohjata sen toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä yhteisön sisällä.”

”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuus, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. ”

”Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä.”

”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ mutta osa ei. Me poistimme nuo sopeutumattomat, ja sen seurauksena tapahtui ihme. -- Dojolaiset on muuttunut itsestään sääteleväksi yhteisöksi, joka on vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.”

”Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.”

”Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.”

”Olemme joutuneet poistamaan suunnilleen 20 henkilöä, mikä on pieni määrä koko joukkoon verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on valvoa, että vuorovaikutus toimii.”

Lähde: http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia-

ystavayrittajyydesta.html

Lähde: http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii

rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/

Lähde: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyy täältä)

Keskustelu:

Millaista toimintakulttuuria rakennat ja miten?

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi