Hengityssairaan sosiaaliturva

Sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Katri Nokelan Näkökulma -kirjoituksia Hengityslehdestä vuosilta 2015-2016

Hengitys 2–3 • 2016 15

Tiedämmekö, mis -

tä puhumme, kun

puhumme halli -

tuksen kaavaile -

masta sosiaali- ja

terveydenhuollon

valinnanvapau -

desta?

Vastaan itse, että emme. Olen huo -

mannut sen keskustellessani asiasta kol -

legojeni ja kavereiden kanssa. Valinnan -

vapauden voi ymmärtää monella tavalla.

Jo toiveet, halut ja uskomukset valinnan -

vapaudesta eroavat, eivätkä paperit, jois -

sa ehdotuksia valinnanvapausmalleista

on tehty, avaa asiaa sen paremmin. Niin

monta kysymysmerkkiä niihin joutuu te -

kemään.

Jotain sentään tiedämme. Selvitysryh -

män väliraportissa todetaan, että valin -

nanvapaus ei tule koskemaan hoitavaa

henkilöä tai annettavaa hoitoa, vaan va -

linnan kohteena on ainoastaan palvelun

tuottaja: julkinen, yksityinen tai kolmas

sektori. Toisekseen valinnanvapaus kos -

kee vain peruspalveluita. Se ei siis koske

erityispalveluita kuten erikoissairaanhoi -

toa, paitsi harvoissa tarkoin määritellyis -

sä tapauksissa, jollaisia voisivat olla esi -

merkiksi lonkkaleikkaukset.

Valinnanvapautta selvittävän työryh -

män työn on määrä valmistua toukokuun

lopussa. Sen jälkeen on poliitikkojen aika

linjata. Hallituksen kunnianhimoinen

tavoite on, että reilun vuoden päästä

eduskunnalla on käsittelyssään lakiesitys

soten valinnanvapaudesta.

Ennen sitä minua kiinnostavat ainakin

seuraavat kysymykset: Miten estetään

se, ettei valinnanvapaus johda kustan -

nusten kasvuun (kun koko sote-uudistuk -

sen tavoitteena on säästöt ja Ruotsissa

valinnanvapaus kasvatti kustannuksia)?

Kuka määrittelee sen, kenellä on oikeus

mihinkin palveluun ja mihinkin hoitoon?

Milloin vapaus valita on oikeasti ihmisellä

itsellään?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valin -

Näkökulma

Katri NokelaSosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija

Valinnanvapaus

nanvapaus edellyttää, että asiakkailla on

vertailukelpoista tietoa palveluista. Näin

on todettu kansainvälisten kokemusten

ja tutkimusten perusteella. Ihmisillä tulee

olla tietoa vaihtoehdoista ja vertailun on

oltava helppoa. Ihmiset tarvitsevat myös

ohjausta ja neuvontaa palveluviidakossa.

Jos palveluita tuottavat monet eri toimi -

jat, mistä saa puolueetonta palveluohja -

usta? Palveluohjaus nouseekin olennai -

seksi osaksi uutta sotea.

Ensiksi tarvitsemme kuitenkin ohja -

usta läpi sote-uudistuksen ja siihen, mitä

sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanva -

paus oikeastaan tarkoittaa. Olisiko siihen

palveluohjaajaa olemassa?

vaatii tukea

Mar

kku

Oja

la

Hengitys > 5 • 201512

Teksti: Katri Nokela

Mar

kku

Oja

la

Sosiaaliturva

H engitysliitto ja hengitysyh-distykset muodostavat hie-non kokonaisuuden. Yhdis-

tystasolla kohdataan ihmisiä, ollaan vertaisia ja vaihdetaan kokemuksia sekä tehdään tempauksia ja vaikut-tamista paikallisesti. Hengitysliitto tukee yhdistyksiä niiden työssä sekä viestii ja vaikuttaa hengityssairaiden etujen ja oikeuksien puolesta.

Jotta liittotasolla tiedetään, min-kä asioiden puolesta edunvalvontaa tehdään, täytyy tietää, mitä asioita ja miksi niitä on valvottava. Siksi on arvokasta, että Hengitysliitolla on laaja jäsenkenttä, josta välittyy tieto hengityssairaiden elämästä, sairastuneiden kohtaamista ongel-mista ja vaikuttamisen paikoista. Kokemustiedolla on merkitystä. Olen kuulolla.

Tällä palstalla viestimme sosi-aaliturvan ajankohtaisista asioista jäsenistön suuntaan. Olkaa hyvät!

•••

Hiljattain Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti potilaan sairauden hoitoon liittyvän lääkärin-todistuksen maksuttomuudesta. Asi-asta oli ollut vaihtelevaa käytäntöä, jonka johdosta AVI otti asiaan kan-taa. Sen mukaan asiakasmaksulain perusteella vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoidon kustannusten korvauksiin tarvittava ja viranomai-sen vaatima (Kela) lääkärintodistus liittyy hoitoon ja on siksi saatava terveyskeskuksesta maksuttomasti.

Kyseessä on niin sanottu B-lau-sunto, jota tarvitaan Kelan erityiskor-vauksen hakemiseksi pitkäaikaissai-rauden lääkehoidon kustannuksiin,

Kelan kuntoutukseen haettaessa ja pitkäaikaisen sairasloman tarpeen osoittamiseksi.

•••

Vajaan kahden vuoden ajan potilaalla on ollut oikeus valita perusterveyden-huollon toimipiste. Osoitteessa www.

-kokielellä, miten hoitopaikan voi va-lita. Terveysaseman vaihto tapahtuu kirjallisella ilmoituksella. Joka kerran jälkeen hoitopaikkaa ei kuitenkaan voi vaihtaa, vaan vaihdon voi tehdä aikaisintaan vuoden päästä edellises-tä vaihdosta. Erikoissairaanhoidon yksikön valinnasta voi keskustella yhdessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa, mutta lopullisen päätöksen tekee lääkäri.

Tesso-lehden (3/15) mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista tietää oikeudesta hoitopaikan valintaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana vajaa kolme prosenttia oli vaihtanut ter-veysasemaa ja erityissairaanhoidon hoitopaikkaa.

Jos hoitopaikan valinnassa haluaa pitää kriteerinä lääkärille pääsyä, löy-tyy siihen tilastotietoa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuil-ta, jossa julkaistaan tilastoja hoitoon-

tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-perusterveydenhuollossa)

•••

Tätä kirjoitettaessa eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä vuoden 2016 val-tion talousarviosta, mutta olemassa on hallituksen esitys asiasta. Sipilän hallitus esittää leikkauksia lääkekor-

vauksiin, matkakorvauksiin ja yksi-tyisen sairaanhoidon korvauksiin.

Sairausvakuutuksen matkakorva-usten matkakohtaista omavastuuta korotettaisiin 16 eurosta 25 euroon ja korotettua omavastuuta 32 eurosta 50 euroon. Matkakustannusten 272 euron vuotuista omavastuuta koro-tettaisiin 300 euroon, joka vastaisi 12 yhdensuuntaisen matkan omavas-tuuosuuksien kustannuksia.

Nämä muutokset on hyvä tar-kistaa vuoden alussa, sillä budjetin eduskuntakäsittelyssä on vielä mah-dollisuus muutoksiin.

•••

miinusmerkkistä, Kelan indeksiin sidottujen etuuksien määrä pienenee vuonna 2016 muutamilla senteillä päivässä. Esimerkiksi sairauspäi-värahan ja kuntoutusrahan vähim-mäismäärät pienenevät 24,02 eurosta 23,93 euroon päivää kohden.

Kelan verkkosivuilla on nykyään Kysy Kelan eläke-etuuksista –keskus-telupalsta (https://kysykelasta.kela.

kysymyksiin eläkkeelle jäämisestä ja eläke-etuuksista. Henkilökohtaista opastusta tarvitsevien kannattaa kuitenkin edelleen kääntyä Kelan asiointipisteen tai puhelinpalvelun puoleen. n

Katri Nokela on aloittanut Hengitys-liiton sosiaali- ja terveyspoliittisena asiantuntijana Tarja Pajusen siirryt-tyä toisiin tehtäviin. Katri työskenteli aiemmin suunnittelijana Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkos-tohankkeessa.

Oma hoitopaikka, B-lausunto ja Kelan etuudet - poimintoja sosiaaliturvasta

Hengitys > 1 • 2016 15

Meille sosiaali- ja terveyspalveluja käyt-täville sote-uudistuksen tuoma muutos näkyy vasta vuosien päästä. Nyt yritetään löytää ratkaisu soten rakenteista. Siis siitä kuka tekee päätökset, kuka maksaa ja mitä, kuka kerää rahat, kuka organisoi palvelut ja ketkä kaikki voivat tehdä työn.

Kun näistä asioista saadaan päätökset tehtyä, täytyy ne osata ohjeistaa niin, että niiden pohjalta voidaan alkaa toi-mia. Vasta silloin alkaa työ, jota potilaat

ja sosiaalihuollon asiakkaat odottavat näkevänsä.

Tämän hetkisen suunnitelman mu-kaan sote-alueet aloittavat toimintansa vuonna 2019. Silloin uudistus alkaa nä-kyä palvelujen käyttäjille terveyskeskuk-sissa, sairaaloissa ja sosiaalitoimistoissa. Sotematka numero kaksi voi alkaa.

Mukana matkassa kannattaa kui-tenkin olla – niin ensimmäisessä kuin toisessa. Vaikka suurissa otsikoissa ovat

nyt rakenteelliset ratkaisut, mietitään eri puolilla samaan aikaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten paras tulevaisuus tehdään. Uudessa sotessa työtä tekevät samat ihmiset kuin nykyisessäkin.

Siksi palautetta voi ja kannattaa antaa koko ajan. Potilaan ja asiakkaan näkökul-masta tärkeintä on, että palvelu toimii. Siispä sulkakynä viuhumaan, jos mieleen tulee tapa, jolla palvelu voitaisiin parem-min hoitaa. Perille on vielä matkaa.n

Katri Nokela, Hengitysliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijaM

arkk

u O

jala

Näkökulma

Milloin ollaan perillä?

Kauniit ja käytännölliset Vogmask-hengityssuojaimet

- 10% Kampanjakoodillahengitys0116

Kampanja on voimassa 31.5.2016 saakka

IlmankostuttimetIlmanpuhdistimetHengityssuojaimet

HealthPro 150 ilmanpuhdistin

- Suomessa testattu- Poistaa ilmasta mm. - siitepölyn, - allergeenit sekä - ikävät hajut- Helppokäyttöinen

1099,00 € Heti varastossa.Toimitusaika 2-3 arkipäivää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut otsikoissa pitkään. Poliitikot vääntävät, media raportoi. Kansalainen katselee menoa ja kyselee kuin lapsi auton takapenkillä: milloin ollaan perillä?

Hengitys > 5 • 2016 9

Kuntoutusta ollaan uudistamassa. Sosi-aali- ja terveysministeriö on asettanut kuntoutuksen uudistuskomitean, jonka

työnä on tehdä esitys kuntoutuksen kokonais-uudistuksesta. Aikaa komitealla on ensi vuoden syksyyn. Koko kuntoutusuudistus linkittyy tie-tysti meneillään olevaan sosiaali- ja terveyden-huollon uudistukseen.

Nyt jo kuntoutuksessa on siirrytty eneneväs-ti avomuotoiseen kuntoutukseen eli siihen, että kuntoutuslaitokseen ei mennä viikoksi tai kahdeksi, vaan pidemmän ajanjakson aikana on yksittäisiä kuntoutuspäiviä. Avokuntoutukses-sa kuntoutus ja sieltä opitut toimintatavat on tärkeää tuoda osaksi arkea ja siihen tarvitaan ohjausta kuntoutuspäivien välillä.

Toinen vahvasti uudenlaista kuntoutusta luo-va muoto on etäkuntoutus, jossa kuntoutukseen osallistutaan etäteknologian avulla. Juuri nyt on meneillään Kelan rahoittamia hankkeita, joissa etäkuntoutusta kehitetään. Osaa jatkuva teknolo-gian ja sähköisyyden lisääminen ahdistaa. Mutta he, joille etämuotoinen työskentely sopii, voivat saada etäkuntoutuksesta paljon irti. Kun kotoa on elämäntilanteen tai sisäilmasta sairastumisen takia vaikea lähteä viikoksi pois, etämuotoisesta kuntoutuksesta voi olla suuri apu.

Niin avo- kuin etäkuntoutuksesta puhut-taessa korostetaan, että ne eivät sovi kaikkiin sairauksiin ja elämäntilanteisiin, eikä niiden tule siksi korvata laitoskuntoutusta. Kun sote-uudistuksen tavoitteena on saada hillittyä kustannuksia, voi kuitenkin epäillä, että avo- ja etäkuntoutus nähdään euroja säästävänä toimintana.

Mitä muuta kuntoutusuudistukselta voi-si toivoa? Nykylain mukaan kuntoutukseen päästäkseen kuntoutujalla on oltava haittaa

aiheuttava sairaus, vika tai vamma. Olisiko lääkinnällisessä kuntoutuksessa tarvetta myös ennaltaehkäisevällä kuntoutukselle? Monia yleisimpiä sairauksia voidaan ennaltaehkäistä elämänmuutosten avulla. Tiedon rinnalle tarvi-taan aitoa tukea elämänmuutoksen tekemiseen.

Esimerkiksi sisäilmasta sairastuneille olisi hyödyllistä, että kuntoutuksen tarpeen arvi-oimiseksi katsottaisiin laajemmin ihmisen tilannetta eli oireiden aiheuttamaa haittaa arjessa selviytymisessä, eikä se vaatisi diagnoo-sinumeroa. Kuntoutus olisi erityisen tärkeää työpaikkakyvyttömille, joiden nopea paluu työelämään on kaikkien kannalta järkevää.

Yksi suuri kysymys ennaltaehkäisyn näkö-kulmasta on ikäihmisten kuntoutus. Iäkkään, usein monisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja itsenäinen kotona asuminen kuulostavat toki hyvältä euronpyörittäjien korvissa, mutta eniten siitä hyötyy ikäihminen itse.

Nykyään kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja hakemukseen vaaditaan lääkärinlau-sunto. Kuntoutukseen hakija jännittää tuleeko hakemukseen myönteinen vai kielteinen päätös. Joissakin tapauksissa kuntoutuksen tarpees-sa oleva pitkäaikaissairas ei ole hakeutunut kuntoutukseen, koska hakeminen vaatisi lää-kärinlausunnon, joka usein maksaa. Ja se taas vaatisi ylimääräisen käynnin lääkärillä, joka sekin voi maksaa.

Tänä vuonna Kelassa on ollut kokeilu, jossa potilas on saanut kuntoutuspäätöksen heti terveydenhuollon vastaanotolla. Tällainen by-rokratian vähentäminen ja mutkien oikomi-nen tuntuu järkevältä suunnalta. Toivottavasti kuntoutuksen uudistuksessa otetaan hyväksi todetut menetelmät käyttöön ja kuunnellaan myös kuntoutujan ääntä.

Katri Nokela, Hengitysliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijaM

arkk

u O

jala

Näkökulma

Laitoksesta avoimeen, etään vai johonkin muuhun – mikä on kuntoutuksen suunta?

Hengitys > 4 • 2016 15

O nko yksilöllä mah-dollista tehdä terveyt-tään edistäviä valin-toja? Sanotaan, että

ihmiset tekevät itse valintansa. Iso merkitys on kuitenkin sillä, millai-set olosuhteet annetaan huolehtia itsestä ja miten ympäristö tukee valintoja ja elämäntapaa.

Ei riitä, että vain sysätään vas-tuu ihmiselle itselleen: syö ter-veellisesti, liiku, nuku… Nämä ovat toki ehdottoman tärkeitä asi-oita ja senhän me kaikki omasta elämästämme tiedämme: kun nukkuu riittävästi, liikkuu sään-nöllisesti ja syö monipuolisesti, voi paremmin.

Tieto kuitenkin harvemmin riittää siihen, että elintavat muut-

tuvat. Tieto yksinään ei auta jatku-vasti miettimään omaa toimintaa, kun arki vyöryy päälle. Ja haasta-vammaksi tilanne vielä tulee, jos elämässä on muuta painolastia. Siksi tarvitaan tukea siihen, että ihmiset voivat tehdä terveellisiä valintoja tai että valintoja ei jatku-vasti tarvitse tehdä. Yhteiskunnan pitää luoda otolliset mahdollisuu-det terveydelle.

Tunnetusti toisten tuki on vertaansa vaille. Yhteisö on paras kannustin. Siksi hengitysyhdis-tyksenkin rooli on niin tärkeä. Se antaa ihmiselle yhteisön, joka tukee valintojen tekemisessä. On helpompi mennä kuntosalille tai jumppaan muiden samassa elä-mäntilanteessa olevien kanssa.

Mutta lähiyhteisön tai järjestön tuki ei yksinään riitä. On sanottu, että terveyseroihin voidaan ter-veyspoliittisin keinoin vaikuttaa 20-30 prosenttia. Kaikki muut po-liittiset keinot vaikuttavat loput 70-80 prosenttia. Yhteiskunnan on tuettava terveyttä laajasti. On kor-jattava muutakin kuin terveyden-huollon järjestelmiä. Sisäilman on oltava hyvä hengittää, juomaveden puhdasta, koulutuksen ulotuttava kaikille, työelämän ulkopuolella oleville luotava mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen.

Kaikkeen poliittiseen päätök-sentekoon tarvittaisiinkin ter-veysvaikutusten arviointia. Niin ihmisen terveys olisi keskiössä, mutta ei yksin omalla vastuulla.

Katri Nokela, Hengitysliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijaM

arkk

u O

jala

Näkökulma

Terveelliset valinnat

Tässä ajassa terveyskeskustelun pohjavireenä on yksilön vastuu huo-lehtia omasta terveydestään. Se on myös poliittisesti trendikästä, sen edistämiseen saa rahoitusta.

Muutos korvauskäytäntöön

Ensi vuoden alusta luki-en apteekki ei voi enää antaa maksutta ilman maksusitoumusta työ-

tapaturmavamman tai ammatti-taudin hoitamiseksi määrättyjä lääkkeitä. Hengityssairaista tämä koskee todettuja työperäisiä sai-rauksia kuten ammattiastmaa, asbestialtistuksesta sairastuneita ja homepölykeuhkoa sairastavia.

1.1.2016 voimaan tulleen työtapa-turma- ja ammattitautilain mukaan asiakas maksaa työtapaturmavam-man tai ammattitaudin hoitamiseksi määrätyt lääkkeet ensin itse, minkä jälkeen asiakas voi hakea kustannuk-sista korvausta vakuutuslaitokselta vuoden kuluessa. Siirtymäaika päät-tyy vuoden lopussa.

Kannattaa ottaa yhteyttä sii-hen vakuutuslaitokseen, joka on

korvannut sen työtapaturman tai ammattitaudin, johon lääkkeet

vakuutuslaitos antaa esimerkiksi maksusitoumuksen kyseisen työ-tapaturmavamman tai ammatti-taudin hoitamiseksi määrätyille

Yhteyttä vakuutuslaitokseen kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen

Työtapaturmaan ja ammattitautiin määrättyjen lääkkeiden korvauskäytäntö muuttuu – kysy maksusitoumusta