Sisällysluettelo - Utbildning Nord · Messut ja työpajat ... messuille, vieraili yrityksissä ja osallistui erilai-siin tapahtumiin kolmessa Pohjoismaassa. Sääti-össä on vieraillut

Sisällysluettelo Johtajan alkusanat vuodesta 2011 .......................................................................................................... 1

Pohjoiskalotin koulutussäätiö .................................................................................................................. 2

Tehtävä ja tavoite ................................................................................................................................ 2

Organisaatio ........................................................................................................................................ 2

Toiminta .................................................................................................................................................. 3

Koulutukset ......................................................................................................................................... 3

Opiskelijat ........................................................................................................................................... 4

Opiskelijoiden vapaa-aika ............................................................................................................... 4

Markkinointi ........................................................................................................................................ 5

Opiskelijoiden tutustumiskäynnit .................................................................................................... 5

Muut vierailut .................................................................................................................................. 5

Messut ja työpajat ............................................................................................................................ 5

PR .................................................................................................................................................... 5

Toiminnan kehitys ............................................................................................................................... 7

Arviointi ja uusi sopimus ................................................................................................................ 7

Toimialaneuvosto ............................................................................................................................ 7

Validointi ......................................................................................................................................... 7

Kansainvälinen toiminta .................................................................................................................. 7

Osaamisen kehittäminen .................................................................................................................. 9

Opintomatka Osloon ........................................................................................................................ 9

Investointi Vihreään IT:hen ............................................................................................................. 9

Rakennusprojektit ............................................................................................................................ 9

Toiminta numeroina .............................................................................................................................. 10

Talous ................................................................................................................................................ 10

Suoritetut tutkinnot ............................................................................................................................ 11

Koulutuksen päättäneiden opiskelijoiden seuranta ........................................................................... 11

Avainluvut ......................................................................................................................................... 12

Avainluvut 1997- 2011 .................................................................................................................. 12

Muu koulutusmyynti ......................................................................................................................... 13

Työntekijät ........................................................................................................................................ 13

Pohjoiskalotin koulutussäätiö Toimintakertomus 2011

1

Johtajan alkusanat vuodesta 2011 Vuoden alussa edes-sämme oli haasteita, joihin löysimme hyvät ratkaisut. Säätiö tarvitsi kolme uutta

toimihenkilöä tärkeisiin johtamis-tehtäviin. Yhdessä ammattiyhdistysten ja työntekijöiden kanssa

saimme perusteellisella ja hyvällä rekrytointi-prosessilla hyvät ja pätevät työntekijät johtaviin tehtäviin henkilöstöhallintoon, talouteen sekä rakennus- ja käsiteollisuusalan koulutukseen. Talouspäällikön tehtävään onnistuimme palkkaa-maan Norjan kansalaisen, mikä on myönteistä toimintamme pohjoismaista profiilia ajatellen. Ruotsin työmarkkinaministeriö antoi Bo Bylundille tehtäväksi arvioida säätiön toiminta ja arviointiraportti julkaistiin myöhemmin kevääl-lä. Raportin johtopäätöksenä on, että Pohjois-kalotin koulutussäätiö on ammattitaitoinen koulutusorganisaatio, jonka ammattikoulutukset ovat korkealaatuisia ja työmarkkinoiden tarpei-siin hyvin ankkuroituja. Oslossa järjestetyt henkilöstöpäivät onnistuivat erittäin hyvin huolellisen suunnittelun ansiosta. Henkilöstö osallistui erittäin onnistuneeseen oman ammattialan ohjelmaan ja vieraili aikuis-koulutuksessa, ammattikouluissa, lukiokouluissa ja yrityksissä Oslossa. Työntekijämme saivat kokea Norjan kansallispäivän juhlintaa 17. toukokuuta keskeiseltä paikalta Kuninkaanlinnan edestä, jonka editse kansallispäivän kulkue vaelsi kolme tunnin ajan. Tapahtuma oli suuri elämys kaikille. Onnistuimme myös kokoamaan kaksi viestijoukkuetta, jotka osallistuivat Holmenkollen-viestiin, mutta jääköön "olympia-joukkueidemme" tulokset mainitsematta. Markkinoinnin parantamiseksi ja lisäopin saa-miseksi Koulutus Nord osallistui merkittäville messuille, vieraili yrityksissä ja osallistui erilai-siin tapahtumiin kolmessa Pohjoismaassa. Sääti-össä on vieraillut useita NAV:n delegaatioita Finnmarkista ja Tromssasta. Koulutus Nordin ammattiosaaminen ammattikouluttajana teki edustajiin erittäin suuren vaikutuksen. Suomesta

säätiössä vieraili SEDU Aikuiskoulutus ja Ruot-sista säätiöön kävi tutustumassa useita opis-kelijaehdokkaita sekä työnvälityksen edustajia. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen meillä oli EU:n Leonardo-projektien kautta italialaisia ja irlantilaisia opiskelijoita vaihdossa. Vuoden aikana osa ammattiopettajistamme aloitti pedagogiikkaopinnot ja muut opettajat osallistuivat toimialakoulutuksiin. Muutamat opettajat osallistuivat näyttelyihin ja tekivät opintokäyntejä opiskelijoidensa kanssa. Kokiksi opiskeleva Abdi Guled sai kunnian valmistaa lounaan kruununprinsessalle tämän vieraillessa Jokkmokkissa. Guledia pyydettiin myös kokiksi kuninkaan syksyiselle metsästys-retkelle Norrbotteniin. Guledista ja kruununprin-sessasta otetusta kuvasta tuli Se och Hör -lehden kuukauden kuva. Asta Modig, Aikuisten oppimi-sen pohjoismaisen verkoston (NVL) Ruotsin kansallinen koordinaattori, vieraili säätiössä ja ylisti Koulutus Nordista saamiaan kokemuksia, erityisesti validointiprojektimme yhteydessä. Taloudelle on viime vuosina ollut tunnusomaista vakavaraisuus ja vakaus, joka säilyi myös kuluneena vuotena. Kiintiöpaikkojen määrä on vuoden aikana ollut vakaa ja paikat on käytetty lähes täysimääräisesti. Vuoden 2011 kohokohta oli luonnollisesti tilaisuus, jossa Ruotsin työmarkkinaministeri Hillevi Engström, Suomen suurlähettiläs Henry Helenius ja Norjan suurlähettiläs Anne K. Lund allekirjoittivat uuden nelivuotisen sopimuksen. Uusi sopimus antaa turvaa neljälle tulevalle vuodelle ja toimii kannustimena toiminnassa. Sopimus ei sisällä mitään merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna, mutta se on yksityiskohtai-sempi ja tavoitteellisempi. Odotan jännittävää ja haastavaa kautta, joka tarjoaa paljon kehitysmahdollisuuksia. Olen erittäin kiitollinen saadessani johtaa organi-saatiota, jossa on niin paljon ammattitaitoisia ja päteviä työntekijöitä! Kiitos teille kaikille!

Sture Troli


2

Hallinto- päällikkö

Koulutus-päällikkö


Tiedotus



Johtaja

Hallitus

Sisäiset palvelut ja kiinteistö

Rakennus - Käsiteollisuus

Informaatio- tekniikka

Ravintola-hoito Tekniikka - Teollisuus

Tiedotus- ja markkinointi-

päällikkö

Pohjoiskalotin koulutussäätiö Tehtävä ja tavoite Pohjoiskalotin koulutussäätiö on Suomen, Norjan ja Ruotsin koulutusjärjestäjä, jonka tarkoituksena on edistää toimenpiteitä työ-markkinoiden kehittämiseksi ja alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi lähinnä näiden kol-men maan pohjoisimmissa osissa. Säätiö pyrkii saavuttamaan tavoitteensa muun muassa kehittämällä, organisoimalla ja toteuttamalla ammattikoulutuksia sovituilla aloilla aikuisille. Suomessa ja Ruotsissa koulutuksiin voi hakea koko maan alueelta. Norja asettaa etusijalle hakijat kolmesta pohjoisimmasta läänistä. Koulutustoimintaa on harjoitettava joustavasti ja se on sovitettava kunkin maan tarpeisiin. Koulutusta on harjoitettava niin, että sitä voivat seurata opiskelijat, jotka hallitsevat joko suomen, norjan tai ruotsin kielen. Säätiön on pyrittävä antamaan opiskelijoille ammattipäte-vyys, joka mahdollistaa liikkuvuuden Pohjois-maiden työmarkkinoiden välillä. Koulutustoiminnan lisäksi säätiön on tarjottava maiden laskuun asuntoja opiskelijoille.

Organisaatio Pohjoiskalotin koulutussäätiön ovat perustaneet Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset ja sen

kotipaikka on Övertorneå, Ruotsi. Juridinen nimi on Pohjoiskalotin koulutussäätiö, ruotsiksi Stiftelsen Ubildning Nordkalotten. Työnimenä päivittäisessä toiminnassa käytetään nimeä Koulutus Nord. Toimintaa säätelevät kolmen maan välinen nelivuotinen sopimus ja säätiön säännöt.

Edustajina Pohjoiskalotin koulutussäätiön hallituksessa ovat vuonna 2011 toimineet: Suomi: Kai Koivumäki, Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus Norja: Per Brannsten, Arbeids- og Velferdsdirektoratet, Arnold Eliseussen, NAV Finnmark Sverige: Karin Alm Chearnley, Arbetsmarknadsdepartementet Lena Jatko, Pajalan kunta, puheenjohtaja. Henkilöstön edustaja: Bo Henriksson Opiskelijaneuvostolla on ollut edustaja kokouksissa Övertorneåssa. Säätiön operatiivisesta toiminnasta vastaa johtaja, jona vuodesta 2010 lähtien on toiminut Sture Troli, Norjasta. Johtajan lisäksi ovat säätiön johtoryhmään kuuluneet koulutus-päälliköt, hallintopäällikkö sekä tiedotus- ja markkinointipäällikkö.

Kuva 1: Organisaatiokaavio 2011. Vuoden aikana on hallintopäällikön toimi jaettu usiin henkilöstöpäällikön ja talouspäällikön toimiin.


3

Koulutukset

Toiminta Toiminta vuonna 2011 on tarkoittanut pääasiassa erilaisten työmarkkinakoulutusten, ammatti-lukiokoulutusten sekä sovitettujen yrityskoulutusten tarjontaa. Koulutukset suunnitellaan läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toiminta on sertifioitu standardin ISO 9001:2008 mukaisesti. Maat olivat erityisellä sopimuksella sitoutuneet ostamaan säätiöltä käyttöönsä 285 vuosipaikkaa vuonna 2011. Vuosipaikat on jaettu maiden välillä seuraavasti: Suomi 80, Norja 60 ja Ruotsi 145. Ruotsi lunasti mahdollisuutensa 40 lisäpaikkaan. Säätiön koulutukset jakaantuivat neljälle pääalueelle: Rakennus - Käsiteollisuus, Informaatiotekniikka, Ravintola - Hoito sekä Tekniikka - Teollisuus.

Opetuskielenä on ollut suomi, norja, ruotsi tai englanti. Koulutuksiin, lähihoitajakoulutusta lukuun ottamatta, sovelletaan jatkuvaa valintaa. Koulutustoimintaa on harjoitettu Övertorneån kuntakeskuksessa ja Hedenäsetissä. Yhteistyössä Övertorneån kunnan kanssa säätiö on antanut opetusta lukiokoulun ammattiaineissa seuraavissa viidessä ohjelmassa: rakennus, käsiteollisuus, hotelli ja ravintola, sähkö sekä ajoneuvot. Säätiö on myös tehnyt yhteistyötä lukiokoulun kanssa aikuisten toisen asteen ammattikoulutuksessa. Lisäksi säätiö on myynyt koulutuspalveluja Kalix UniverCityn järjestä-mään ammattikorkeakoulutukseen sekä työn-välitykselle koskien Kriminaalihuollon Haapa-rannalla järjestämää koulutusta.

Rakennus - Käsiteollisuus

Informaatio-tekniikka

Ravintola - Hoito Tekniikka - Teollisuus

Betonityöntekijä-raudoittaja Rakennusmaalari Kirvesmies Konepuuseppä Parturi-kampaaja Lattianpäällystäjä Muurari Laatoittaja Jalkinekorjaaja

Sertif. järj.asiantuntija Sertif. järjestelmätuki ECDL (Atk-ajokortti) Hotellipalvelu Taloushallinto Talousassistentti Automaatioasentaja Originaalien valmistaja Mainospainaja Sertif. ohjelmoija Sertif. websuunnittelija

Talousapulainen Suurkeittiökokki Á la carte -kokki Tarjoilu Lähihoitaja

Kotitalouskoneasent. Sähköasentaja Kylmäasentaja Pienkonemekaanikko Automekaanikko Kuorma-autoasentaja Raskaskalustoasentaja Ilmastointiasentaja Rakennuspeltiseppä Eristyspeltiseppä Koneistaja CNC-operaattori

Kuva 2: Koulutustarjonta koulutusaloittain. Seuraavalla sivulla on kaavio työmarkkinakoulu-tusten vuositilauksen jakaantumisesta koulutus-aloittain ja maittain. Sekä Norja että Ruotsi käyt-tivät mahdollisuutta järjestellä uudelleen vuositilauksensa koulutuspaikkoja vuoden aikana. Siirrot alkaen viikosta 36 käyvät ilmi

kaaviosta. Norja siirsi aloituspaikkoja koulutusaloilta Ravintola - Hoito ja Tekniikka - Teollisuus Informaatiotekniikkaan sekä Rakennus- ja Käsiteollisuusalalle. Ruotsi siirsi syksyllä aloituspaikkoja Tekniikasta ja Teollisuudesta Informaatiotekniikkaan.


4

1910

18

62 62

18 16 2238

48

2012 5

31 3123 22 15

5444

80

60 60

185 185

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Finland Norge v.1-35 Norge v. 36- Sverige v. 1-35 Sverige v. 36-

Vuosipaikat/koulutusalue ja maa 2011

Bygg-hantverk Informationsteknik Restaurang-Vård Teknik och industri Totalt

Kuvateksti: Harrastustila Övertorneålla

Kaavio 1: Vuositilaus koulutusaloittain ja maittain 2011. Norjan ja Ruotsin koulutuspaikkojen siirrot alkaen viikosta 36 käyvät ilmi kaaviosta.

Opiskelijat Opiskelijoiden keski-ikä työmarkkinakoulutuk-sissa oli suomalaisilla opiskelijoilla 38 vuotta, norjalaisilla 33 vuotta ja ruotsalaisilla 38 vuotta. Kaikkien opiskelijoiden keski-ikä oli 36 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna keski-ikä on suunnilleen sama (ks. myös taulukon 4 avainluvut sivulta 11).

Aiempien vuosien tapaan suurin osa vuonna 2011 valmistuneista opiskeli-joista tuli Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimmista osista. Merkille pantavaa on, että huomattava osa suoma-laisista (25 %) ja ruotsalaisista (23 %) opiskeli-joista tuli Suomen ja Ruotsin keski- ja etelä-osista. Noin 8 % norjalaisista opiskelijoista tuli Norjan eteläosasta. Määrä on kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 opintonsa päättäneiden opiskelijoiden kokonaismäärä oli 423. Näistä naisia oli 125 eli noin 30 %. Sivulla 6 on kaavio koulutuksensa vuonna 2011 päättäneiden opiskelijoiden koti-paikkajakaumasta.1

1 Lähde: Opiskelijarekisteri. Yhteenveto koskee kaikkia opiskelijoita, joiden opinnot ovat päättyneet

Opiskelijoiden vapaa-aika Opiskelijaneuvostolla on ollut kiireinen vuosi. Övertorneån ulkopuolelle järjestetyt matkat ovat suosittuja, mistä syystä opiskelijaneuvosto järjesti pari

tällaista matkaa vuoden aikana. Matkoja on tehty muun muassa Jukkasjärven Jäähotelliin, karting-radalle Haaparannal-le ja Joulupukin maahan Rovaniemelle. Opiskelijat osallistuivat myös toista kertaa Övertorneån lohikäär-mesoutuun kahdella joukkueella. Vuoden aikana järjestettiin myös kaksi ulkoilupäivää ja juhannus-juhlat, ja vuosi päätettiin

Ylitorniolla järjestettyyn pikkujouluun. Osallistuminen opiskelijaneuvoston toimintaan on ollut aktiivista vuonna 2011 ja neuvostolla on ollut säännölliset kuukausitapaamiset johdon kanssa. Opiskelijaneuvosto suunnitteli oman logon (ks. edellä). Övertorneålle pitkään odotettu harrastustila valmistui joulukuussa.

vuonna 2011, lukuun sisältyvät myös opintonsa keskeyttäneet opiskelijat.


5

Kuva 3: Presumtiva besök från Sverige 2011

Markkinointi Opiskelijoiden tutustumiskäynnit Ruotsin työnvälityksessä on käytössä menestyk-sellinen malli, jossa kou-lutuksesta kiinnostuneet voivat käydä tutustu-massa opiskelupaikkaan, ennen kuin päättävät hyväksyä koulutus-tarjouksen. Oheisesta kar-tasta käy ilmi, mistä tutustumiskäyntejä tehtiin vuonna 2011. Vuoden aikana tehtiin 172 tutustumiskäyntiä, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 157. Tutustumiskäynti vaikuttaa merkittävästi siihen, päättääkö kysei-nen henkilö hyväksyä koulutusmahdollisuuden vai ei. Erittäin suuri osa tutustumiskäynnin tehneistä myös aloittaa koulutuksen. Näiden tutustumiskäyntien lisäksi säätiöön on myös vuonna 2011 tehty paljon muita vastaavia opintokäyntejä, esimerkiksi työnvälitystä täydentäviltä toimijoilta kuten MIROI:sta Ruotsista ja Tornion Työvoimalasäätiöstä Suomesta. Muut vierailut Säätiöön tehtiin vuoden aikana useita tärkeitä vierailuja kaikista kolmesta maasta. Suoma-laisten tekemistä vierailuista voidaan mainita esimerkiksi Suomen Tukholman suurlähetystön vierailu toukokuussa. Maaliskuussa säätiössä vieraili Suomen rakennuspeltisepäntyön ja tekni-sen eristyksen tutkintotoimikunta. Norjasta tehdyistä vierailuista voidaan mainita esimer-kiksi NAV:n Finnmarkin, Tromssan ja Nord-landin lääninjohdon vierailu elokuussa. Ruotsista säätiö sai vieraita Skolverketistä ja Aikuisten oppimisen pohjoismaisesta verkostosta (NVL) sekä Norrbottenin läänin maakäräjiltä ja HÖN:stä (Itä-Norrbottenin korkeakoululiitto).

Messut ja työpajat Pohjoiskalotin koulutussäätiö on vuonna 2011

osallistunut moniin messutapahtumiin

kaikissa kolmessa maassa. Suomessa säätiö on yhteistyössä Tornionlaakson TE-toimiston kanssa ensimmäisen kerran markkinoinut itseään kotiutuville varus-miehille. Toimintaa esiteltiin järjestämällä Pohjois-Suomen kol-meen varuskuntaan pienoistyöpajat. Nor-jassa säätiö on osallistunut koulutus-messuille Bodössä ja Tromssassa sekä am-matinvalinnanohjaus päiville Hammerfes-tissä, Altassa ja Berle-vågissa. Ruotsissa säätiö on osallistunut työnvälityksen järjes-tämille koulutus- ja rekrytointimessuille

mm. Sundsvallissa, Gävlessä, Söderhamnissa, Ångessa ja Haaparannalla. Tässä yhteydessä voidaan myös mainita, että säätiössä vieraili kaksi IT-alan yritystä, PEAK-IT ja Logica Norr AB, jotka ovat voineet markkinoida itseään IT-alan opiskelijoille.

PR Säätiö on myös vuonna 2011 saanut hyvää PR:ää ennen kaikkea Norrbottenin mediassa. Säätiö on ollut esillä myös kolmessa TV-lähetyksessä; alueellisissa uutislähetyksissä Nordnytt ja ABC Nytt sekä Ruotsin television suomenkielisissä uutisissa, jonka toimitus kävi tekemässä säätiön toiminnasta viiden minuutin ohjelman syksyllä. Säätiö on vuoden aikana esitelty myös kahdessa koulutusreportaasissa NVL:n (Aikuisten oppimi-sen pohjoismainen verkosto) web-julkaisussa. Norjassa Pohjoiskalotin koulutussäätiö on esitelty Tromssan NAV:n web-sivustolla.


6

Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut.

Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut.

Suluissa oleva luku viittaa karttaan Suomalaiset opiskelijat Lappi (5) 58 % (67 %) Oulun ympäristö (4) 18 % (13 %) Etelä-Suomi (1) 9 % (11 %) Länsi-Suomi (2) 13 % (7 %) Itä-Suomi (3) 3 % (2 %)

Suluissa oleva luku viittaa karttaan Norjalaiset opiskelijat Finnmarkin lääni (20) 32 % (40 %) Tromssan lääni (19) 34 % (13 %) Nordlandin lääni (18) 25 % (40 %) Østfoldin lääni (1) 1 % (1 %) Sogn ja Fjordanen lääni (14) 4 % (1 %) Buskerudin lääni (6) 0% (1 %) Telemarkin lääni (8) 0 % (1 %) Vestfold (7), Oslo (3) 3 % (0 %)

Suluissa oleva luku viittaa karttaan Ruotsalaiset opiskelijat Norrbottenin lääni (BD) 50 % (58 %) Västerbottenin lääni (AC) 12 % (9 %) Västernorrlandin lääni (Y) 9 % (8 %) Jämtlandin lääni (Z) 6 % (7 %) Gävleborgin lääni (X) 8 % (4 %) Taalainmaan lääni (W) 2 % (2 %) Tukholman lääni (AB) 3 % (2 %) Länsi-Göötanmaan lääni (O) < 1 % (2 %) Hallandin lääni (N) 0 % (2 %) Uppsalan lääni (C), Jönköpingin lääni (F), Kalmarin lääni (H), Värmlandin lääni (S), Västmanlandin lääni (U), Skaraborgin lääni (R), Örebro (T), Gotlannin lääni (I), Itä-Göötanmaan lääni (E), Södermanlandin lääni (D), Kronobergin lääni (G), Skånen lääni (M) Nämä läänit yhteensä noin 10 %


7

Kuvateksti: Uuden nelivuotisen sopimuksen allekirjoittivat marraskuussa Tukholmassa työmarkkinaministeri Hillevi Engström, Norjan suurlähettiläs Anne K Lind ja Suomen suurlähettiläs Harry Helenius.

Kuvateksti: Hoitokoulutus järjesti toimialaneuvoston kokouksen vuonna 2011.

Toiminnan kehitys Arviointi ja uusi sopimus Säätiön toiminta arvioitiin vuoden aikana Ruotsin työmarkkinaministeriön toimeksian-nosta. Arvioinnin tarkoituksena oli tarjota työmarkkinaministeriölle sekä Suomen ja Norjan vastaaville ministeriöille mahdollisuus tarvit-taessa tarkistaa säätiön tehtävää. Työmarkkina-ministeriö antoi arvioinnin tehtäväksi Ruotsin työvoimahallinnon entiselle pääjohtajalle Bo Bylundille. Arviointi valmistui toukokuussa ja ministeriöt käyttivät sitä taustamateriaalina Tukholmassa 23. marraskuuta 2011 allekirjoitet-tua uutta sopimusta varten. Uusi sopimus koskee kautta 2012-2015. Uutta säätiön tehtävässä on muun muassa ammattipätevyyden validointi (AHOT).

Toimialaneuvostot Koulutusalat kutsuvat säännöllisesti koolle nk. kolmen valtion toimialaneuvoston. Toimialaneu-voston tarkoituksena on tuoda esille toimialan näkemyksiä koulutuksen sisällöstä, tiloista ja varusteista. Vuonna 2011 järjestettiin neljä toimialaneuvoston kokousta; hoito-, ravintola-, automaatio- ja sähköasentajakoulutuksessa.

Validointi ( AHOT) Kolmivuotisen projektin tarkoituksena on kehittää säätiölle aiempia tietoja hyödyntävä sisäinen arviointijärjestelmä, parantaa ja yksilöidä koulutusta sekä olla mukana Pohjoismaiden ja EU:n validointikehityksessä. Vuonna 2011, toisena projektivuotena, on kartoi-tettu säätiön kaikki ammattiin johtavat koulutukset. Kartoitus osoitti, että koulutus-osastoilla on käytössä erilaisia menetelmiä esim. arvioinnin ja dokumentoinnin suorittamisessa. Työtä jatketaan vuonna 2012 toimenpiteillä, joilla pyritään varmistamaan sisäisen työn laatu.

Säätiössä kehitettiin aiempien tietojen arvioimi-seksi yhteinen menetelmä, jota testataan pilottiprojektissa vuonna 2012.

Kansainvälinen toiminta Leonardo da Vinci, liikkuvuusprojekti ”Intercultural competence”

Projektissa säätiön opiskelijat osallistuvat viisi viikkoa kestävään koulutukseen/työharjoitteluun jonkin toisen eurooppalaisen maan yrityksessä. Projekti käynnistyi vuonna 2010, jolloin suoritettiin myös ensimmäiset työharjoittelut. Työharjoittelun kohdemaina projektissa ovat Italia, Irlanti, Kypros, Saksa, Kreikka ja Puola. Internationella programkontoret (vastaa CIMOa) myönsi kuusi lisäpaikkaa ja lisää projektitukea tähän projektiin elokuussa 2011. Vuonna 2011 suoritettiin neljä työharjoittelujaksoa, joihin osallistui yhteensä 16 opiskelijaa, Irlannissa, Kyproksella, Saksassa ja Portugalissa.

Leonardo da Vinci, liikkuvuusprojekti (VETPRO): “Traditions of using natural stones in constructions and interiors” Projektin tarkoitus on hankkia tietoa luon-nonkivien tuotannosta, jalostuksesta ja käytöstä. Kiven käyttö lisääntyy ulkoympäristöissä, talojen pihoilla ja sisällä, ja säätiö suunnittelee opetussuunnitelman laatimista kivityökoulutusta varten. Vuonna 2011 johtaja teki yhden ammattiopettajan kanssa viikon kestäneen vierailun Lissaboniin. Myös tähän projektiin Internationella programkontoret myönsi kaksi lisäpaikkaa sekä lisämäärärahan.


8

Leonardo da Vinci, partnership: ”New European concepts for vocational training for educationally disadvantaged groups”

Projektin koordinoivana organisaationa on saksalainen yritys MP-Plus GmbH. Projekti-johtaja Michael Beck on kehittänyt pedagogisen Scenario Plan Method -menetelmän henkilöille, joiden koulutukseen pääsyssä on erityisiä vaike-uksia. Lisäksi tarkoituksena on oppia toisilta pedagogisia ratkaisuja ja menetelmiä, joita osal-listuvat organisaatiot käyttävät ihmisten kannus-tamiseksi ja aktivoimiseksi hankkimaan am-mattikoulutusta. Muut projektiin osallistuvat maat ovat Tšekki, Liechtenstein, Italia ja Turkki. Säätiön työntekijät ovat osallistuneet vuonna 2011 kahteen projektikokoukseen, joista toinen järjestettiin Nicoterassa, Italiassa huhtikuussa ja toinen Istanbulissa, Turkissa lokakuussa. Kolarctic ENPI project “ConEct - Economical, Ecological/Environmental and Social Construction” Hakemus otsikon projektiin jätettiin marras-kuussa 2011. Projektin koordinaattorina toimii Lapin Ammattiopisto Rovaniemellä. Pohjois-kalotin koulutussäätiön lisäksi projektikump-paneina toimivat Samisk Videregående Skole og reindriftsskole, Murmansk buildning college ja Björknäsgymnasiet. Projektin tarkoitus on muun muassa kehittää yhteistyötä ammattikoulutusta järjestävien koulujen, koulujen ja työelämän sekä rakennusalan ja kaivosalan yritysten välillä Pohjoiskalotilla. Globala resan Globala resan (Globaali matka) on Internationella programkontoretin rahoittama ohjelma. Ohjelman tarkoitus on interkulttuurinen oppiminen, joka aikaa myöten voi vahvistaa koulun kehitystä. Globaali matka tarjoaa mahdollisuuden haastaa ennakkoasenteensa ja saada parempi käsitys ja näkemys ihmisten elämäntilanteesta. Keväällä 2011 säätiö haki yhdessä Övertorneån kunnan, Hietaniemen vapaakoulun ja Tornionlaakson kansankorkea-koulun kanssa Globaalille matkalle. Hakemus hyväksyttiin ja matka suuntautui lokakuussa Etelä-Afrikan koillisosaan, jossa kohteena oli Ugu district municipality. Matkaan osallistui yhteensä 20 henkilöä, joista eteläisimmät tulivat Hudiksvallista ja pohjoisimmat Övertorneålta. Matkan jälkeen kaikki osallistujat kokoontuivat päätösseminaariin Huddiksvalliin. Seminaarissa

Övertorneån ryhmä laati Globaalin Matkan kokemuksiin perustuvan tulevaisuusasiakirjan kestävästä kehityksestä ohjelmaan osallistuville kouluille. Etelä-Afrikan matkan jatkeeksi Sture Troli ja Leif Lahti matkustivat Mosambikiin saadakseen näkemyksen maan ammattikoulutuksesta sekä solmiakseen kumppanuuden paikallisen koulu-viranomaisen kanssa. Matkalla käytiin keskuste-luja paikallisten, alueellisten ja kansallisten koulutus- ja työllisyysviranomaisten sekä koulu-tusprojekteissa toimivien humanitaaristen organisaatioiden edustajien kanssa. Matka antoi hyvän kuvan koulutus- ja erityisesti ammatti-koulutuskysymyksistä sekä pätevän työvoiman rekrytoinnista Mosambikissa. Vastaanotto oli kaikkialla erittäin hyvää ja kaikille tapaamisille oli tunnusomaista avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Eurooppalaisten kumppanuuskoulujen vierailut Neljä oppilasta ja vararehtori Gerald Brennan St. Johns Collegesta, Corkista, Irlannista vierailivat säätiössä 15.5. – 3.6. välisensä aikana. Kaksitoista oppilasta ja opettaja Andrea Cattaneo vierailivat säätiöissä 31.5 – 21.6. Leonardo da Vinci liikkuvuusprojektin “ PL.AB.” IIS Volterra Elia puitteissa. Lähettävä organisaatio oli La Provincia di Ancona, Anconan provinssin kouluosasto Italiassa. Crossborder Tornedalen Säätiö on edustettuna Crossborder Tornedalenin ohjausryhmässä sekä kumppanuusryhmässä. Säätiö on osallistunut Haaparanta-Torniossa hel-mikuussa järjestettyjen European Job days -työpaikkamessujen sekä Levillä 15.-18. marras-kuuta 2011 järjestetyn ”Ljuset kommer från norr” -seminaarin järjestelyyn ja suunnitteluun.

Muut tapahtumat • Kansainvälinen ohjelmatoimisto suoritti

joulukuussa tarkastuskäynnin hyvin tuloksin.

• Interreg IV A Nordpraktik-projektin työpaja Luulajassa 29. marraskuuta 2011.

• Pohjolan päivää vietettiin 23 maalis-kuuta yhdessä Norden-yhdistyksen paikallisosaston kanssa.

• Säätiö palkkasi yhden Nordjobb-työharjoittelijan Norjasta runsaaksi kahdeksi kuukaudeksi.


9

Kuvateksti: Suuri valaistu ilmoitustaulu valmistui syksyksi. Sen ja vuodenvaihteessa 2010/2011 valmistuneen uuden pääsisäänkäynnin on suunnitellut Mats Winsa Arkitekt AB.

Osaamisen kehittäminen Vuonna 2011 aloitettiin panostus peda-gogiikkaan. Vuoden aikana kaksi työntekijää on saanut valmiiksi ammattiopettajatutkintonsa ja heidän lisäkseen viisi työntekijää on edennyt pedagogiikkaopinnoissaan eri vaiheisiin. Yhdek-sän työntekijää on suorittanut pedagogiikan perehdyttämiskurssin. Yhdestä kylmätekniikka-alan opettajasta tuli suomalaisten tutkintojen tutkintomestari. Yhteistyössä Luulajan teknisen yliopiston kanssa säätiö järjesti neuropsykiatrisia toimintavajavuuksia käsitelleen luentopäivän, johon osallistui 16 työntekijää. Opintomatka Osloon

Säätiö sijoitti henkilös-tön opintopäivät Oslos-sa 17. toukokuuta vietetyn Norjan kansal-lispäivän yhteyteen. Matkaan osallistui run-saat 50 säätiön työn-tekijää. Viiteen inten-siiviseen päivään sisäl-tyi niin vierailut opetus-toimistoon ja lukiokou-

luun kuin toimialakäyntejä ja sosiaalista ohjel-maakin. Ohjelmassa oli myös opintokäyntejä moniin Oslon tunnetuimpiin nähtävyyksiin, mutta myös koko päivän kestänyt ulkoilupäivä. Henkilöstö osallistui lauantaina Holmenkollen-viestiin kahdella joukkueella, joilla molemmilla oli omat huoltotiiminsä. Ennen bussilla tehtyä kotimatkaa henkilöstö ehti kokea myös toukokuun 17. päivän juhlintaa Oslossa.

Investointi Vihreään IT:hen Vuonna 2011 Pohjoiskalotin koulutussäätiö otti pitkän askeleen kohti vihreämpää informaatio-teknologiaa. Säätiö investoi uusimpaan tekniik-kaan. Investoinnin myötä henkilöstö ja lähes kaikki opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä uusimmalla Windows 7 -käyttöjärjestelmällä varustetut tietokoneet. Uuteen ohjelmistoon sisältyvä energiansäästötoiminto toi jopa 40-50 %:n energiansäästön. Toiminnassa on lähes kokonaan siirrytty fyysisistä palvelimista virtu-aalisiin palvelimiin. Sen ansiosta palvelinsali kuluttaa noin 7 kilowattia vähemmän energiaa tunnissa.

Rakennusprojektit Vuonna 2011 säätiö on peruskorjannut kahdek-san opiskelija-asuntoa Tallennissa ja Björkenissä sekä Björkenin oppilaskeittiön. Syksyllä aloitet-tiin oman rivitalon peruskorjaus Tingshus-vägenillä Övertorneåssa; projektiin osallistuvat kaikki rakennustekniset ammattikoulutukset ja sähköasentajakoulutus. Säätiö aloitti myös il-manvaihtotyöt rakennushallissa Hedenäsetissä sekä ruiskumaalaustilan kunnostuksene.

Syksyksi valmistui suuri ulkoilmoitustaulu, jonka on suunnitellut Mats Winsa Arkitekt uu-den vuodenvaihteessa 2010/2011 valmistuneen uuden pääsisäänkäynnin yhteyteen.

Kuvateksti: Allan Lehto sai vastaanottaa diplomin ja kukat ravintola Nordlysissä Norden-yhdistyksen pakallisosaston valittua hänet Vuoden Pohjoismaalaiseksi.

Vigelandin puisto Oslossa


10

Toiminta numeroina Talous Säätiön toiminta on rahoitettava pääasiassa koulutustoiminnasta saatavilla tuloilla. Koulutusmyynti maiden kiinteän tilauskannan lisäksi oli 7,2 MSEK (6,9 MSEK).2 Tästä oli lukiokoulutuksen myynnin osuus 4,4 MSEK (4,4 MSEK) ja ammattikorkeakoulutus 1,1 MSEK (1,4 MSEK). Muiden yrityskoulutusten liikevaihto oli 1,7 MSEK (1,1 MSEK). Säätiön tulos oli 990 000 SEK tappiollinen. Vuonna 2010 voittoa kertyi 808 000.

Tuotot 2009 2010 2011 Koulutus 57 779 62 375 62 265 Alihankintatuotteet 2 233 2 265 2 319 Asuminen 7 097 7 557 7 721 Muuta 2 918 4 235 3 490 Yhteensä 70 027 76 432 75 794

Kustannukset 2009 2010 2011 Henkilökunta 35 778 36 073 39 502 Tilat 15 741 17 458 16 230 Koulutusmateriaali ja -palvelut

10 763 12 503 12 276

Muut kustannukset 6 157 7 379 6 255 Poistot 2 176 2 211 2 522 Yhteensä 70 615 75 624 76 785 Taulukko 1: Tuotot ja kustannukset 2011

Kaavio 2: Tuotto- ja kustannuserien prosenttijakauma 2011 verrattuna vuoteen 2010.

2 Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut

82%

3% 10% 5%

Tulot 2011

Koulutus

Alihankinta

Asuminen

Muu

82%

3%10% 5%

Tulot 2010

Koulutus

Alihankinta

Asuminen

Muu

52%21%

16%8% 3%

Menot 2011Henkilöstö

Tilat

Koulutusmateriaalit ja palvelutMuut kulut

48%

23%

16%10% 3%

Menot 2010Henkilöstö

Tilat

Koulutusmateriaali ja palvelutMuut kulut


11

Vuoden 2011 tuottoerien prosentuaalinen jakauma on sama kuin vuonna 2010. Kustannuspuolella on henkilöstökustannusten osuus kasvanut verrattuna vuoteen 2010. Tärkein syy siihen on vuonna 2010 syntynyt eläkekustannus, joka rasitti vuoden 2011 tulosta, uuden henkilön palkkaaminen uuteen tehtävään Haaparannan kriminaalihuoltoa varten, mikä ei sisältynyt budjettiin, sekä kauden aikana hankitut hallinnolliset tukipalvelut.

Suoritetut tutkinnot 2008 2009 2010 2011 Suomalaisen koko tutkinnon tai osatutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä

53 84 112 95

Koko suomalainen tutkinto 12 32 71 30 Osatutkintojen määrä 41 52 41 65 Norjan VG 2 tverrfaglige eksamen -tutkintojen määrä 18 18 26 17 Taulukko 2: Suoritetut tutkinnot 2008-2011

Vuonna 2011 18 opiskelijaa suoritti ohjelmointialan sertifikaatteja ja 48 opiskelijaa sertifikaatteja järjestelmäasiantuntija- ja järjestelmätukihenkilökoulutuksissa (yhteensä 66 opiskelijaa), yhteensä 233 sertifiointitestj- henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaisesti. Sertifiointitestit jakaantuivat maittain seuraavasti: Ruotsi 48,5 %, Suomi 31,8 % ja Norja 19,7 %.

Koulutuksen päättäneiden opiskelijoiden seuranta Vuosina 2008-09 kehitettiin seurantatyökalu3 opiskelunsa päättäneille opiskelijoille. Ensimmäinen seuranta aloitettiin testijakson jälkeen syksyllä 2009 ja se käsitti myös vuonna 2010 koulutuksensa päättäneet opiskelijat. Toinen seuranta käsitti helmikuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisen ajan. Seurantakysely tehtiin opiskelijoille, jotka olivat päättäneet opintonsa 3 - 6 kuukautta aiemmin, ja käsitti yhteensä 420 opiskelijaa. Vastausfrekvenssi oli 25,5 %. Yhteensä 107 opiskelijaa on vastannut seurantakyselyyn. Näistä 89 opiskelijaa vastasi työtilannetta koskevaan kysymykseen.

2010 2011

hlö % hlö % Työ ammatissa 82 48 52 58 Oppisopimuspaikka 4 4 Muu työ 10 6 10 11 Aloittanut yrittäjänä 16 9 4 4 Koulutus (myös työmarkkinakoulutus) 9 5 2 2 Työmarkkinatoimenpide (ei koulutus) 7 4 1 1 Tilapäiset sijaiset/työnhakijat 2 2 Työnhakijat 42 25 14 16 Muu 5 3 Taulukko 3: Oppilasseuranta 3-6 kuukautta koulutuksen päättämisen jälkeen 2010-2011

• 37 % sai työtä yrityksessä aiemmin suoritetun työharjoittelun seurauksena. 18 % yhteyksien kautta. 12 % työnvälityksen kautta. 25 % omasta aloitteesta. Enemmistö työskentelee kotimaassaan.

3 Säätiö on kehittänyt oman seurantatyökalun, koska Norjan, Suomen ja Ruotsin työmarkkinaviranomaisilta ei ole saatavissa keskenään vertailukelpoisia tilastotietoja entisten opiskelijoiden työllistymisestä koulutuksen jälkeen


12

• 81 % seurantakyselyyn vastanneista entisistä opiskelijoista on sitä mieltä, että työharjoittelu on äärimmäisen tärkeää tai erittäin tärkeää.

• 91 % seurantakyselyyn vastanneista opiskelijoista on sitä mieltä, että koulutuksen sisällön merkitys nykyiseen työhön tai aiempiin työtehtäviin on erittäin suuri tai suuri.

• 91 % työnantajista, joihin on otettu yhteyttä tai jotka ovat osallistuneet entisten opiskelijoiden seurantaan, on sitä mieltä, että opiskelijalla on sopiva pätevyys työtehtäviin. Työnantajat arvostavat eniten henkilökohtaisia ominaisuuksia (89 %), sen jälkeen hyvää koulutusta (69 %) ja sen jälkeen muuta työelämäkokemusta (39 %).

Avainluvut Suomi Norja Ruotsi Yhteensä

Vuosi 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 Vuositilaus (opiskelijamäärä)

80 80 60 70 1854 185 325 335

Vuodepaikkoja 60 60 65 70 120 120 245 250 Täyttöaste opintoviikoittain %

24 % 25 % 20 % 21 % 56 % 54 % 100 % 100 %

Täyttöaste opiskelijoittain % 89 % 99 % 97 % 99 % 91 % 95 91 % 97 % Pohjoiskalotin koulutussäätiön antamat todistukset

147 52 156 207 297 406

Opiskelijoiden keski-ikä (v) 37,9 36 33,4 32 36,7 38 36,45 36 Taulukko 4: Avainluvut 2010-2011

Avainluvut 1997- 2011 Katsoaksemme vertailun vuoksi hieman taaksepäin olemme poimineet vuoden 1997 toimintakertomuksesta avainluvut ja esittäneet vastaavat luvut vuodelle 2011. Alla olevassa taulukossa esitetään avainlukujen vertailu näiden vuosien välillä.

1997 2011

Opiskelijoita keskimäärin vuoden aikana. 343 3286 Vuoden aikana koulutuksensa päättäneet 440 4237 Tilat (m2) 15000 17442 joista vuokrattuja/omia 6100/8900 7291/10151 Vuodepaikkoja 190 250 joista vuokrattuja/omia 117/73 177/73 Liikevaihto 55,9 milj. SEK 76,2 milj. SEK Työntekijät 65 75 Liikevaihto/työntekijä 860 000 SEK 1 016 453 SEK Opettajat/muut 45/20 50/25 Investoinnit 3,62 milj. SEK 2,33 milj. SEK Oman henkilöstön osaamisen kehitys8 2,87 milj. SEK 1,8 milj. SEK Taulukko 5: Vuosien 1997 ja 2011 avainlukujen vertailu

4 Ruotsin perusvolyymi 145 paikkaa. Optio 40 paikkaa. 5 Vuonna 2011 koulutuksensa päättäneiden opiskelijoiden keski-ikä opiskelijarekisterin mukaan. 6 Luku ei sisällä lukiolaisia, aikuiskoulutuksen opiskelijoita ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. 7 Luku ei sisällä lukiolaisia, aikuiskoulutuksen opiskelijoita ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. 8 Koska vuoden 1997 lähtötiedot ovat epävarmoja, eivät vuodet ole suoraan vertailukelpoisia. Koko vuoden 1997 ajan panostettiin voimakkaasti pedagogiikkakoulutukseen.


13

Kuvateksti: Enar Triumf ja Rolf Rautila saivat tunnustuksen 25 vuoden työstä yrityksen palveluksessa.

Muu koulutusmyynti Övertorneån kunta tarjosi kevätlukukaudella yhteistyössä Pohjoiskalotin koulutussäätiön kanssa kuusi lukio-ohjelmaa. Hotelli ja ravintola, Sähkö-, Ajoneuvo-, ja Teollisuusohjelma, Rakennus- sekä käsiteollisuusohjelma. Tarjo-tuista lukio-ohjelmista voitiin aloittaa kaikki teollisuusohjelmaa lukuun ottamatta, johon ei tullut riittävästi hakijoita. Ruotsissa suoritettiin lukiouudistus, jonka myötä ohjelmien nimet ja osittain myös sisältö muuttuivat. Kevätluku-kaudella ohjelmissa opiskeli 64 oppilasta ja syyslukukaudella 53 oppilasta. Kevätlukukauden oppilaista tyttöjä oli kahdeksan (12,5%) ja syyslukukauden oppilaista 4 (7,5 %). Vuonna 2011 säätiö myi ammattikoulutuspaikkoja myös aikuisopiskelijoille Övertorneån kunnalle. Säätiö on yhteistyössä Kalixin kunnan kanssa järjestänyt ammattikoulutuksen (KY) Massa- ja

paperiteollisuuden prosessioperaattori ja ammattikorkeakoulukoulutuksen (YH) Kauko/ lämpövoimalaitoksen operaattori. KY-koulu-tuksessa, joka päättyi 2011, säätiö vastasi prosessiteknisistä aineista, jotka muodostivat noin 50 % koulutuksen sisällöstä. YH-koulu-tuksen osalta säätiö on vastannut käytännöllisesti katsoen koko 1-vuotisesta koulutuksesta. Molemmista koulutuksista valmistui yhteensä 38 opiskelijaa keväällä 2011. Vuoden aikana säätiö voitti tarjouskilpailun Teollisuuden puuteknisen koulutuksen järjestä-misestä Haaparannan kriminaalihuollolle. Kou-lutus käynnistyi 1. kesäkuuta. Sopimus on voi-massa vuoden ja siihen sisältyy optio kahdesta jatkovuodesta. Sopimukseen sisältyy 200 kurssi-osallistumisviikkoa.

Työntekijät Luvut tarkoittavat tilannetta 31.12.2011 ja sisältävät toistaiseksi palkatun henkilöstön sekä henkilöstön, jonka yhtäjaksoinen työssäoloaika on ollut vähintään kuusi kuukautta. Naisia Naisia % Miehiä Miehiä % Yhteensä Johto, mkl. toim.johtaja

4 50 % 4 50 % 8

Ammatti-opettajat

10 20 % 40 80 % 50

Muu henkilöstö

8 50 % 8 50 % 16

Yhteensä (24) 22 (34 %) 30 (48) 52 (66 %) 70 (71) 74 Taulukko 6: Työntekijämäärä sukupuolen ja henkilöstökategorian mukaan. Suluissa olevat luvut koskevat vuotta 2010. Rakennus- ja käsiteollisuus – koulutusalalle palkattiin uusi koulutuspäällikkö. Toiminta hoitivat vuoden 2011 jälkipuoliskon sekä virkaa toimittava (mies) että uusi koulutus-päällikkö (nainen). Organisaatiota on 2011 muutettu jakamalla hallin-topäällikön toimi uusiksi henkilöstöpäällikön ja ta-louspäällikön toimiksi. Taulukon 6 tilasto osoittaa sukupuolijakauman näiden organisaatio-

muutosten jälkeen. Henkilöstökategorioiden jako on viime vuosina ollut suhteellisen vakaa. Johdon osuus koko työntekijä-määrästä on neljän viime vuoden aikana ollut 8 - 11 %. Muun henkilöstön osuus on vuosina 2008 - 2011 ollut 20 - 22%. Vaihtelu on ollut suurinta opettajien osuudessa,

joka on vastaavalla jaksolla ollut 67-73%. Henkilöstö-kategorioiden osuus vuonna 2011 käy ilmi vasemmasta

ympyräkaaviosta seuraavalta sivulta.


14

Vertailu historiatietoihin voi toisinaan olla mielenkiintoista. Vuoden 19989 tasa-arvosuunnitelmasta on haettu numerotiedot vuoden 1997 henkilöstökategorioiden osuuksiin (ympyräkaavio oikealla alhaalla). Johto ja esikunta esitetään siinä yhtenä ryhmänä. Sitä voidaan verrata toiminnan nykyiseen organisaatioon. Aiemmat esikuntatoiminnot sisältyivät olennaisilta osiltaan johtoryhmään 2011.

9 Eri henkilöstökategorioiden osuudet 2011 verrattuna vuoteen 1997. Prosenttiluvut on pyöristetty ylöspäin

Jos verrataan tämän päivän organisaatiota historiatietoihin, voidaan todeta, että johtohenkilöstön nykyinen osuus on vuoteen 1997 verrattuna vähentynyt 18 %:sta 11 %:iin. Opettajien osuus on kasvanut vuoden 1997 63 %:sta 67 %:iin vuonna 2011. Muun henkilöstön osuu on suunnilleen samalla tasolla kuin 1997.

11%

68%

22%

Henkilöstöryhmien osuus 2011Johto

opettajat

Muu henkilökunta

18%

63%

19%

Henkilöstöryhmien osuus 1997

Johto

Opettajat

Muu henkilökunta

Kaavio 3: Eri henkilöstöryhmien osuudet 2011 verrattuna vuoteen 1997. Prosenttiluvut on pyöristetty ylöspäin.

Documents

Sisällysluettelo - Utbildning Nord · Messut ja työpajat ... messuille, vieraili yrityksissä ja osallistui erilai-siin tapahtumiin kolmessa Pohjoismaassa. Sääti-össä on vieraillut