Sinituuli kevat 2013

Pääministeri kertoo kesätyökokemuksistaanSivut 4-5

MC Kokoomus järjestäytyy pohjoisessaSivu 3

Kurvinen kaaren asiallaSivut 7-8

SINITUULI

Pohjois-Pohjanmaan KokoomusUusikatu 24 G, 90100 Ouluwww.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi

Päätoimittaja: Timo TurunenToimittaja: ToimitusneuvostoKustantaja: Kansalliskustannus Oy

2

sinituuli toukokuu 2013

Tottahan se on – peruuttamalla ei pääse eteenpäin

Jos jokainen meistä hiukan pysähtyy ja katselee ympärilleen, huomaa varmasti että meillä Suomessa on asiat kokonai-suutena kohtuullisen hyvin. Suomi äänestetään kansanväli-sissä tutkimuksissa poikkeuksetta kärkisijoille kun mitataan turvallisuutta, koulutusta, hyvinvointia ja onnellisuutta. Ah-kera työ ja yhdessä tekemisen meininki on vienyt meidät kansakuntana pitkälle.

Tämän työn ja ahkeruuden ansiosta me olemme osa isompaa kokonaisuutta eikä paluuta menneisyyteen ole. Hel-singin Sanomien kuukausiliite julkaisi huhtikuussa mielenkiintoisen artikke-lin siitä, millaista elämä on ollut aiem-pina vuosikymmeninä. En usko, että monetkaan meistä olisivat valmiita pa-laamaan esimerkiksi vuoteen 1983 tai kauemmas. Menneisyydestä voidaan kuitenkin ottaa oppia ja kunnioittaa sitä ennakkoluulotonta henkeä, jolla Suo-mea on rakennettu.

Historia on kumma juttu. Tänään mon-et asiat tuntuvat vaikeilta ja mahdot-tomilta ratkaista. Muutaman vuoden päästä asioita tarkastellessa tuntuu ihmeelliseltä, ettei selviä säveliä osat-tu lukea ja toimia niiden pohjalta. Päätöksenteko ja vastuunkanto ovat taitolaji, gallupit pitäisi kyetä laittamaan suurempien asioiden tieltä syrjään.

Nyt elämme niitä hetkiä, jolloin vas-tuuta tulisi kyetä kantamaan koko

Suomesta ja tulevaisuudesta. Jokainen meistä voi katsoa peiliin ja pohtia, miten minä voin omalta osaltani pitää huol-ta itsestäni, lähimmäisistäni ja suomalaisesta yhteiskunnas-ta. Meidän on turha moittia muita löysästä taloudenpido-sta tai huonoista tavoista, jos itse velkaannumme nykyistä vauhtia ja emme ole valmiita muutoksiin. Kuntarakenne on pistettävä järkevään malliin ja sosiaali- ja terveyspalvelut on kyettävä uudistamaan.

Otan käytännön esimerkkinä hyvinvointipalvelut. Me kaikki tiedämme, että iän myötä erilaiset kolotukset ja muut vai-vat lisääntyvät. Kuka silloin miettii, kuka hoidon ja helpo-tuksen järjestää? Tärkeintä on, että olo paranee. Ruotsissa on jo siirrytty malliin, jossa raha seuraa ihmistä ja hänen omia valintojaan. Uudistus on mahdollistanut sen, että pe-rusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla saadaan samalla ra-halla enemmän. Uudistuksen myötä myös hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuu- den turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatuaseurataan ja valvotaan tarkasti. Järjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina. Myös uusia terveyden-huollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä ja työpaikkoja on syn-tynyt runsaasti.

Muutos on aina pelottavaa, mutta kansamme historiassa isotkin esteet ja vaikeudet on voitettu yhteen hiileen pu-haltamalla. Tuota samaa henkeä ja uuteen tarttumisen pioneerihenkeä kaivataan nytkin. Tulevaisuus on juuri sel-lainen kuin me haluamme ja millaiseksi me sen teemme. On vain tartuttava toimeen ja uskallettava mennä eteen-päin.

Tomi KaismoPuheenjohtajaPohjois-Pohjanmaan Kokoomus ry

Utajärvellä aktivoidaan kokoomustoimintaa

Viime syksyn kunnall isvaaleissa Kokoomuksella oli neljä utajärveläistä ehdokasta. Yksi heistä oli Esa Nissinen, jolla on

omakohtaista tuntemusta kunta-puolen asioista. Hänellä on nimit-täin takanaan 37 vuoden ura virka-miehenä.

– Jäin viime syksynä eläkkeelle oltuani kunnan rakennusmesta-rina ja sittemmin Oulun kaaren ympäristötarkastajana, Nissinen kertoo.

Keskustan vahvassa pitäjässä val-

tuustopaikka jäi ryhmältä harmillis-esti vain muutaman äänen päähän. Seuraavissa vaaleissa onkin

tarkoitus saada läpi ainakin yksi oma ehdokas 21 valtuutetun joukkoon. Sitä ennen on tarpeen elvyttää muutaman vuoden hiljaiseloa viettänyttä kokoomuksen paikallisyhdistystoimintaa.

– Järjestäydymme uudelleen ja valitsemme vetäjät toi- minnalle. Mukaan olisi hyvä saada myös uutta porukkaa. Erityisesti nuoria olisi hyvä saada mukaan, vanhempien päätä kun on hankalempi enään kääntää, Nissinen toteaa viitaten huumorilla vahvaan kepulaisvaikutukseen kunnassa. Nuoriin kiteytyy myös yksi Utajärven ongelmista – väestömäärän kehitys.

- Asukasluku on ollut laskeva jo pitkään, nykyisin meitä on alle 3 000, Nissinen kertoo.

Positiivista taas on se, että kunnan talous on positiivisen puolella ja välittömiä paineita kuntaliitoksille ei ole.

Moni on kiinnittänyt vuosien varrella huomiota Oulu-Ka-jaani-tien varrella oleviin kyltteihin, joissa Utajärvi mainostaa euron tontteja. Myös Oulujoen rannasta myydään parasta aikaa tontteja, niihin tosin ihan euro ei riitä. Nissisen mielestä Utajär-ven ei tarvitse olla muuttotappiokunta.

– Oulussakin on näppärä käydä töissä, vaikka Muhos pikkai-sen tuossa välissä hidastaa matkantekoa, hän tuumaa pilke silmäkulmassa. Utajärvi on tukenut myös yritystoimintaa avustamalla esi-merkiksi hallien rakentamista yrityspuistoon. Ilmoille heitettyyn kysymykseen, pitäisikö Utajärven havitella itselleen vaikkapa seuraavaa Ikeaa, Nissinen ei sano ei. - Tonttimaatahan täältä kyllä löytyisi, jos rakentamiseen olisi vähänkään kiinnostusta. Siinäpä on vinkkiä päättäjille.

3


Valtakunnallinen motoristikerho MC Kokoomus ry toivoo saavansa aktiivista alue-toimintaa koko maahan. Pohjoisemman Suomen alueelta hankkeessa mukana on raahelainen Risto Aalto, joka kutsuu kaikkia aluekerhon perustamisesta kiinnostuneita Liminkaan 26. toukokuuta.

– MC Kokoomus kokoaa moottoripyöräharras-tuksesta kiinnostuneet henkilöt yhteen ajo-jen, ajovalistuksen ja liikennepoliittisten keskustelujen merkeissä. Yhteiskunnallis-ten sektorin ja elinkeinoelämän vaikuttajien tapaamisten kautta viedään tietoutta myös päättäjien suuntaan, Risto Aalto kuvailee yh-distyksen ydinajatusta. Tarkoituksena on edistää moottori-pyöräharrastusta, moottoripyöräkulttuuria, liikenneturvallisuutta ja toimia moottori-pyöräilystä kiinnostuneiden yhteistyöeli-menä. Moottoriurheilua yhdistys ei kuiten-kaan harjoita. Pohjois-Pohjanmaalla selviteltiin viime vuonna aluetoiminnan aloittamista, ja nyt uuden ajokauden alkaessa aika olisi oikea. – Me Oulun vaikutusalueella ja muual-la pohjoisemmassa Suomessa asuvat voi- simme toimia vaikkapa nimellä MC Kokoomus / Pohjois-Pohjanmaa tai MC Kokoomus / Pohjoinen Suomi, ehdottaa Aalto. Asiasta kiinnostuneet kutsutaan pe-rustavaan kokoukseen sunnuntaina touko-

kuun 26. päivänä kello 13 ”istuntopaikalle” Liminganlahden Luontokeskukseen Limin- kaan. Aloitamme keskuksen edessä olevalta grillikatokselta. – Tule paikalle omatoimisesti tai ka-verin kyydissä, moottoripyörällä tai muulla kulkuneuvolla, Aalto kannustaa.

Kokoontumisia ympäri maata

Syyskokouksessa valittu hallitus on myös selvi-tellyt jäsenkyselyn avulla, löytyykö jäseniltä ha-lua tai mahdollisuuksia alueellisen tapahtuman järjestämiseen vuoden 2013 aikana. – Keskustelujen perusteella jäsenillä on intoa osallistua eri puolella maata järjestettä- viin ”kahvilatapaamisiin”, yhdistyksen puheen-johtaja Matti Kankare kertoo. Yhdistyksen ajokausi alkoi 4.–5. toukokuuta Asikkalan Kalkkisten kylässä pidetyssä kevätkokouksessa. Kokouksessa päätettiin virallisesti myös aluekerhon perusta-misesta pohjoiseen Suomeen. Yhdistyksen väki liikkuu aktiivisesti porukalla. Kesällä MC Kokoomuksen jäsenet suuntaavat Eestiin Saarenmaalle sekä Turun saaristoon. Ruska-aikaan elokuussa jäsenistöä kannustetaan osallistumaan Saariselällä järjes- tettävään Jänkhällä jytisee -tapahtumaan. Syyskuussa yhdistys pitää syyskokouk-sensa Lohjalla. Maata siis kierretään ahkerasti muutaman kuukauden aikana.

Route 66 kutsuu ensi vuonna

MC Kokoomuksen jäsenkuntaan kuuluvat ovat usein myös paikallisten moottoripyöräkerho-jen jäseniä. – Tavoite on pyrkiä lisäämään yhteistyötä muiden kerhojen kanssa pohjois-maihin ja Baltiaan suuntautuvaa kanssakäy-mistä unohtamatta, Risto Aalto kertoo. – Tavoitteena on ajaa myös Yhdysval-lat halkova Route 66 syksyllä 2014, vinkkaa puheenjohtaja Matti Kankare. Aloituspaikka tällä unelmien matkalla olisi Chicago ja reissu päättyisi Los Angelesiin.Kilometrejä moottoripyöräretkellä kertyy noin 4 000 ja aikaa kuluu 15 päivää. Valtakunnallisen yhdistyksen toi- minnan sisältö ja arvot on kohdennettu kaikenikäisille. Sen verran erikoisempi kak-sipyöräisten kerho on kyseessä, että yhdistyk-sessä jäsenenä olevalla ei edes tarvitse olla mopoa tai moottoripyörää saati Kokoomuksen puoluejäsenyyttä. – Kiinnostus toimintaan riittää. Jäseninävoivat olla kaikenikäiset toiminnasta kiinnos-tuneet ja moottoripyörän hankintaa suunnit-televat, Risto Aalto vahvistaa.

MC Kokoomus laajentaa pohjoisempaan Suomeen

MC Kokoomus6 vuotta täyteen kesällä

* MC Kokoomus perustettiin vuonna 2007.

* Puheenjohtajana toimii ex-kansanedustaja Matti Kankare.

* Yhdistyksen tavoitteena on levittää moottoripyöräilyharrastusta ja -tietoutta.

* Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi ja liittymismaksu 5 euroa.

* Yhteistyökumppanina motoristien etu järjestö Smoto ry (Suomen motoristit ry) jonka kautta saa muun muassa matkailuun liittyviä etuja.

* Pohjois-Pohjanmaan/Pohjoisen Suomen toiminnasta innostuneet voivat ottaa yhteyttä Risto Aaltoon, puh. 040 3514 921. tai [email protected].

* Lue lisää toiminnasta osoitteessa www.mckokoomus.net.

4

tarinaa, jossa 55 vuotta täyttänyt työnteki-jä kertoo saaneensa yrityksestä lähtöpassit, eikä aktiivinen työnhakukaan ole auttanut uuden työn löytämisessä. – Tämä kertoo sen, että työn arvostus ei ole kohdillaan, jos meillä on varaa jättää kokeneet ihmiset työelämän ulkopuolelle. Tai sitten meillä ei ole sellaista ilmapiiriä, jossa tarjotaan työtä kaikille. Nämä ovat ongelmia, joiden poistaminen on tärkeää. Kataisen mukaan asiat voidaan korjata, jos työn arvostaminen otetaan itseisarvona. – Me korjaamme jo EU:ta ja me kor-jaamme sosiaalipolitiikkaa tai koulutusta, jos löydämme niistä vikoja. Myös työn arvostu-sta ja työelämää voidaan korjata, mikäli si-toudumme siihen riittävästi.

Yhdelle työ on elämäntapa, toiselle keino rahoittaa harrastuksia, kolmas tekee kahta työtä maksaakseen laskut ja neljäs etsii uutta työtä. Työ on osa arkea, mutta sen arvostus on alamaissa. Tähän kokoomuksen puheen-johtaja Jyrki Katainen haluaa muutoksen. Työ tekijäänsä kiittää. Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen mielestä vanhaan sananlaskuun sisältyy työstä kaikki oleellinen. – Siinä on kaksi tärkeää viestiä. Ensim-mäinen on, että siihen sisältyy ajatus aikaan-saamisesta. Vaikka työtehtävät vaihtelevat, työllä saadaan aina jotakin aikaan. Toinen taas on se, että sananlasku pitää sisällään ajatuksen siitä, että työ on itseisarvo, Katainen pohtii. Työ on Kataisen lempiteemoja. Jos ei ole työtä, ei ole hyvinvointia. Työtä taas ei synny, jos ei ole kasvua tai kysyntää, mitkä puolestaan luovat taas uusia työpaikkoja.Jos tässä kohtaa ei pysähdy ajattelemaan, mistä lopulta puhutaan, ollaan hetkessä kes-kustelemassa bruttokansantuotteesta, kolmi-

kannasta, työn tarjonnasta ja tuotantopanoksista. – Työstä puhutaan nykyään pal-jon kansantaloudellisena käsitteenä, sillä se istuu jotenkin niin hyvin tähän poliitti-seen keskusteluun. Olemme huolissamme hyvinvointiyhteiskunnasta, jolloin puhe kääntyy työpaikkoihin ja työvuosiin ja niin edelleen. Toinen puoli työtä on kuiten-kin työn subjektiivinen kokemus, se miten ihmiset kokevat työnsä, Katainen sanoo.

Ikä ei saa olla este

Kataisen mukaan tälläkin puolella on ongel-mia. Moni esimerkiksi uupuu töissä, koska kokee tekevänsä merkityksetöntä työtä, tai työnteon kannustavuus on niin heikko, ettei palkalla elä. – Työnteon arvostus on palautettava. Vain siten saamme lisää työpaikkoja, pidem-piä työuria ja kestävämpää työelämää.Katainen ottaa esimerkiksi ikääntynei-den, yli 50-vuotiaiden markkina-aseman työelämässä. Hän kertoo kuulleensa monta


Työn arvostuksen on oltava itseisarvo Teksti: Henriikka PulliKuvat: Tuukka Ylönen

Työnteon arvostus on palautettava. Vain siten saamme lisää työpaikko-ja, pidempiä työuria ja kestävämpää työelämää.

5Riihestä eväät

Maaliskuisen kehysriihen päätökset auttavat omalta osaltaan nostamaan työn arvostusta. Esimerkiksi päätös pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetusta kasvurahastosta, sekä yritysverouudistus mahdollistavat sen, että yritykset saavat rahoitusta kasvuun ja ne voivat investoida rohkeammin. Tämän hallitus odottaa näkyvän tulevaisuudessa uusina työpaikkoina. Myös suoraan perheiden arkeen vai-kuttavat ratkaisut, kuten kotitalousvähen-nyksen korottaminen sekä pienten lasten vanhemmille tarkoitettu joustava hoitora-ha, joka mahdollistaa paremmin esimerkiksi osa-aikatyön tekemisen, tukevat työllisyyttä ja työn arvostusta. Katainen sanoo olevansa tyytyväi- nen, että työn arvo on ymmärretty läpi puoluekentän. Kun tavoite on sama, keino-jakin löytyy. Pelkillä riihipäätöksillä työelämä ei kuitenkaan muutu paremmaksi. Katainen muistuttaa, ettei laeilla voi säätää kaikkea sitä, mitä yritysten sisällä pitäisi ja voisi teh- dä. Parhaat käytännöt ja ihmisten oma oi-vallus kantavat usein eteenpäin – kuten esi-merkiksi perhe-yhtiö Bernerissä, joka palkit-tiin alkuvuonna työelämäpalkinnolla.Berner on omilla toimillaan onnistunut muun muassa nostamaan työntekijöiden eläkkeelle jäämisen peräti 63,6 vuoteen, kun se keskimäärin Suomessa on 60,5 vuotta.

Työ on velvollisuus

Työn arvostuksen nostaminen vaatii myös uudenlaista ajattelutapaa. – Haluamme, että työ on paitsi oikeus, myös velvollisuus, kokoomusjohtaja sanoo.Äkkiseltään sana velvollisuus voi särähtää korvaan, mutta Katainen perustelee ajatuk-sensa. Hänestä on väärin, jos ihmiset kokevat ainoastaan, että valtiovallan mielestä työ on velvollisuus.

– Mutta se on oikein, jos ihmiset kokevat itse, että sen lisäksi, että haluan tehdä työtä, se on myös velvollisuuteni, koska meillä on yhteiskunnassa diili, ettei kaveria jätetä. Jos siis uskoo yhteiskuntaan, jossa kaikista pidetään huolta, sen eteen pitää olla valmis myös tekemään jotain. Ja työnteko on tapa osallistua, Katainen kiteyttää. – Tiedän, etteivät kaikki valitettavasti saa tehdä töitä vaikka olisi kuinka kova halu tai velvollisuudentunne, mutta juuri tuon ta-kia noita uusia työpaikkoja koitetaan saada nyt aikaan, hän sanoo.

Kodin merkitys korostuu

Siihen, että työtä arvostetaan niin paljon, että se koetaan myös positiiviseksi velvol-lisuudeksi, tarvitaan paitsi koulun ja yhtei-skunnan kannustusta, myös kotien tukea. Jos työtä arvostetaan kotona ja työstä puhutaan kannustavasti ja arvostavasti, se heijastuu myös lasten asenteisiin ja arvo-maailmaan. – Olemme keskustelleet EU-tasol-la paljon nuorisotyöttömyydestä ja siitä, kuinka vakava tilanne on, sillä työttömyys näyttää periytyvän. Meillä Suomessakin on jo kolmannen sukupolven työttömyyttä, Katainen sanoo huolestuneena. Nuorten työllistymiseen Suomessa haetaan vauhtia paitsi vuoden vaihteessa voimaan tulleesta nuorisotakuusta, myös kehysriihen oppisopimuslinjauksista sekä opintotukiuudistuksesta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsisi työnteon syrjään kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Tätä voidaan edesauttaa ihan pie-nilläkin asioilla, kuten sillä, että eri teolli-suudenalat ovat päättäneet ottaa tietyn määrän nuoria kesätöihin. Yritykset tietysti pääsevät esittelemään nuorille omaa alaan-sa, mutta minusta ne osoittavat myös erittäin suurta kansalaisvastuuta antaessaan nuorille mahdollisuuden kokea työnteon arvon.

Kesätyöstä valmiuksia jopa pääministerin hommiin

1980-luvun puolivälissä siilinjärveläisen kaupan takahuoneessa huhki onnellinen koulupoika. Jyrki Katainen oli saanut ensim-mäisen kesäduuninsa ruokakaupan varastomiehenä ja hylly-jen järjestelijänä. Kataisen seuraavatkin kesät kuluivat saman kauppiaan palveluksessa, urakehitys tosin vei varastosta aina lihatiskille saakka. – Lihatiskille pääsy oli juuri sitä mitä halusinkin tehdä. Sain myydä ja paloitella minua vanhemmille ihmisille lihaa, he kysyivät neuvoja ja luottivat minuun, jo teini-iässä ruoanlaitosta kiinnostunut Katainen muistelee. Kesätyö oli Kataiselle, kuten monelle muullekin koulu-laiselle, ensimmäinen kokemus olla osa aikuisten maailmaa. Suurimman vaikutuksen häneen teki luottamus. Hän sai vastuuta ja tilaisuuden näyttää kyntensä työntekijänä, mutta aina kaup-pias itse tai vanhemmat kollegat olivat valmiita neuvomaan ja auttamaan. –Se, että minun lainausmerkeissä ammattitaitooni luo-tettiin, innosti todella paljon. Vaikka olin tietysti kouluttamaton, työyhteisö sai minut tuntemaan tiskin takana ihan ammatti-ih-miseksi, Katainen naurahtaa. Katainen sanoo, että kesät kaup-piaan apuna opettivat työnteosta asioita, joita hän tarvitsee jat-kuvasti myös nykyisissä töissään, pääministerin ja puoluejohtajan tehtävissä. – Kesätyö toi itseluottamusta ja opetti käyttäytymään er-ilaisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa. Vastuuntunto kasvoi, kun kesäperjantaisin oli kiire päivä, ja mökeille matkaavia asiak-kaita piti palvella ja oli hiukan painettakin. – Kesätöihin pääsy oli ihmisenä kasvamisen ja sosiaalisen kasvun kannalta minulle erittäin merkittävää. Olisin varmasti aika toisenlainen ihminen ilman noita kokemuksia, Katainen sanoo.


Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsisi työnteon

syrjään kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

6

Osuuskaupassaomistetaan

yhdessäja jaetaan

hyödyt yhdessä

www.arina.fi

Parhaat hyödyt

Arinan omistajalle: (keskimäärin/kotitalous)

Edullinen ruoka ------- 125 €

Ostoedut S-Etukortilla

----------- 39 €

Bonus ja maksutapaetu

-------- 190 €

Maksuttomat

pankkipalvelut -------- 64 €

Muut hyödyt (mm. Yhteishyvä-lehti)

-------- 13 €

VUODESSA YHTEENSÄ

= 431€Lähde: S-ryhmän

asiakas omistaja- ja

asiakas rekisteri sekä

Osuuskauppa Arinan

tilastot 2012


Varapuheenjohtaja Sankelo vieraili OulaisissaTeksti: Ari Vilminko

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo vieraili huhti- kuun lopussa Oulaisissa. Matkalla hän tapasi Oulaisten kaupungin johtoa ja tutustui sairaalanmäen sekä kaupungin teollisuusaluei-siin. Vierailun päätteeksi varapuheenjohtaja istahti turisemaan Oulaisten kokoomuslaisten kanssa kahvila Häggmanille. Kokoomuslaisten tapaamisessa varapuheenjohtaja Janne Sankelo kertoi puolueen kuulumiset ja omia näkemyksiään päivänpolttavista asioista. Illan puhutuimmaksi aiheeksi nousivat sote-uudistuksen ohella tiehankkeet. Hallituksen liikenne- ja viestintäministeriön jäsen Janne Sankelo otti tiehankkeista esiin muun muassa oman kotipaikkansa Kauhavan sekä Limingan välisen tieosuuden.“Tällä hetkellä Kauhava- Liminka-tie on kahden kantatien nu-meroinneilla eli ne ovat tiet 63 ja 86. Kantatieosuus voisi olla pelkästään yhdellä tienumerolla, mikä voisi nopeuttaa muun muassa tieosuuden kunnostusta”, Janne Sankelo mietiskeli. Paljon puhutusta kuntauudistuksesta hän totesi, että siinä on ollut iso työ saada asia eteenpäin, mutta uskoi, että kun-tauudistushanke etenee hyvällä tahdilla kun kunnilta saadaan asiassa selvitykset. “Sote-asiassa on tällä hetkellä vielä paljon epätietoisuutta. Keskeinen kysymys asiassa on, että mitä 20 000 asukkaan kunnat ja kaupungit tekevät jatkossa. Kun niiden rooli selviää, uskon että asiat nytkähtävät eteenpäin”. Sankelon mukaan kuntapäättäjien pitäisi nähdä pitkälle tulevaisuuteen. ”Mielestäni jokaisen kunnan on itse nähtävä, mikä sille on paras vaihtoehto. Pallo on kuntapäättäjillä”, viime kesänä Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi valittu Janne Sankelo totesi.

Talousasiat saatiin sovittua

Hallitustyöskentelystä hän totesi, että hallitus lähestyy asioita käytännönläheisesti, koska hallitukselta puuttuu yhteinen ideologia.”Näkemyseroja on ollut hallituksen sisällä talouspuolen asiois-ta, mutta asiat on saatu sovittua. Osinkoveroasiassa saatiin hyvä kokonaisuus kun kehysriihen jälkeen valuviat tukittiin. Nyt korjat-ulla mallilla päästään oikeudenmukaisuuteen ja onneksi SDP näki myös tämän. Nyt hallitus jatkaa yhtä kokemusta rikkaampana”, Sankelo totesi. Hän kehaisi myös Kokoomuksen johtoa Suomeen saadun hyvän EU:n maataloustuen johdosta. ”Kokoomuksen johdolla saatiin torjuntavoitto. Tämä toivat esiin myös MTK sekä päivälehti Maaseudun Tulevaisuus. Neuvotteluratkaisu oli kohtuullisen hyvä tulos. Toki 141-tukiasia on vielä ratkaisematta, mutta tukipolitiik-ka on kunnossa”, varapuheenjohtaja toi esiin.

Kokoomuksen varapuheen-johtaja Janne Sankelo tapasi kahvila Häggmanilla Oulaisten kokoomusväkeä. Käteltävänä Tarmo Hämäläinen.

7

Politiikkaan mukaan lähteminen voi tapahtua monella tavalla. Omalta osaltani ”politisoitu-minen” tapahtui suurin piirtein viikkoa en-nen viime syksyn kuntavaaleihin ilmoittautu-misajan päättymistä. Uskoin kanssaihmisteni näkemystä, että juuri minun kaltaiseni pystyy auttamaan yhteiskuntaa sen kehittämisessä. Kuntavaalit olivat upea kokemus – oli hienoa tarkkailla ehdokaskentän ja äänestä-jien käyttäytymistä. Välillä mietin vaalien olevan kuin yleisurheilukilpailut, kisaa ja kisaajaa oli niin monenlaista… Yksi tarjosi kestityksiä, toinen käytti ulkoisia tai sanalli-sia valttejaan ja kolmas ei edes vaivautunut keskustelemaan kenenkään kanssa. Omasta mielestäni vaalien hienoin asia oli lukuisten ihmisten tapaaminen ja keskustelut yhteis-kunnallisten asioiden kirjosta – siitä mitä pitää politiikassa tehdä. Todellinen vaikutta-misen halu vain yltyikin vaalien aikaan. Vaikka en päässytkään läpi vaaleissa, haluni vaikuttaa ei laantunut – päinvastoin. 119 minua äänestänyttä voivat olla varmo-ja, että tämä ei jää tähän. Kunnallisvaaleis-

sa vaikuttamisen paikkoihin pääsemistä ei ratkaise ainoastaan pääseekö niin sanotusti läpi eli valtuustoon. Vaalien jälkeen tehdään puoluekohtaiset arviot luottamuspaikkojen määristä, ja Kokoomuksen tapauksessa paik-koja on kymmenittäin – meneekö toiselle sadallekin. Äänimäärät, kiinnostuneisuus ja osaamistausta vaikuttavat siihen, keitä mi-hinkin luottamustehtävään esitetään. Luottamustehtävä voi olla merkittävä ja vaikuttaa suoraan kaupungin käytettävissä olevien eurojen kohdentumiseen. Tällai-nen toimielin on esimerkiksi joukkoliikenne-jaos, joka itsenäisesti päättää muun muassa Oulun kaupungin alueen joukkoliikenteen järjestämistavasta ja -tasosta. Kaupunginhal-lituksella ei näihin asioihin ole edes otto-oi-keutta. Olen jäsenenä joukkoliikennejaostos-sa. Kantoja yhteisiin jaostossa tai lautakun-nassa äänestettäviin asioihin valmistellaan siten, että kaikkien meidän puolueen tiimin jäsenten ja sitä kautta heidän edustamiensa äänestäjien näköalat otetaan keskusteluun

omilla sosiaalisen median forumeillamme. Toimin myös Oulun Energian hallituk-sen varajäsenenä. Ajatella – karkeasti sanot-tuna Oulun Energian vaikutus on jopa parin veroäyrin verran kaupungin budjettiin. Tule-vaisuuden näkymä kuitenkin on, ettei tätä tulokertymää kohta enää kaupungille tule. Taustalla on kuntalain muutosesitys. Voit-tojen verottomuus tuottaa EU:n komission näkemyksen mukaan epäreilua kilpailuetua ja nyt on valmistauduttava tästä seuraaviin suuriin muutoksiin. Yhteydenpidon äänestäjien ja luot-tamushenkilöiden välillä tulee olla jatku-vaa. Asioista on keskusteltava ja terveisiä kannattaa toimittaa. Sillä vaikka itse ei asiaa hoitaisikaan ko. luottamuselimessä, toden-näköisesti tuttu hoitaa ja voi ottaa kantaa. Verkot on viritetty ja hevosetkin olen val-jastanut eli kaikki keinot on käytössä. Vies-tit, toiveet ja ajatukset välittyvät päättäjille kaikilla tasoilla. Yhteydenotto siis kannattaa aina. Palataan asiaan!

Tietoa tosielämän sankarien toiminnasta Tiina Suutari


sini

tuuli-sarja TIIN

A SUUTARI ESITYSLISTAN TAKAA

Uskoin kanssaihmisteni näkemystä, että juuri minun kaltaiseni pystyy auttamaan yhteiskuntaa sen kehittämisessä.

8


Arktinen alue, Barentsin alue, Perämeren-kaari. Kansanedustaja Esko Kurvisen mie-lestä pohjoisen yhteistyön olisi yletyttävä uusiin ulottuvuuksiin. Visioissa on ku-koistava Perämerenkaari ja yhteiset arktiset markkinat, jotka luovat hyvinvointia koko pohjoiseen Suomeen.

Aloitetaan termeistä. Enemmän kuin Perämerenkaaresta, Kurvinen itse puhuisi mieluummin vielä laajemmin arktisesta aluees-ta. Perämerenkaaren vaikutusalueella hän tarkoittaa pelkän rannikon lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosia aina öljy- ja kaa-suesiintymiltään rikkaisiin merialueisiin saakka. Siirrytään mahdollisuuksiin. Niitä on lukemattomia ja miljardien eurojen edestä – ainakin Esko Kurvisen mielestä. Hän on ollut mukana Suomen edustajana arktisten alueiden parlamentaarikkojen kokoon-panossa. Siinä ovat mukana kaikki maat, joilla on maa-alueita napapiirin pohjoispuolella. Kansainvälinen foorumi on antanut näkemystä alueiden huikeista mahdollisuuksista. – Olen koettanut suunnata keskus-telua siellä enemmän talouspuolen suun-taan, sillä tähän saakka yhteistyö on ollut aika hallintopainotteista erilaisine neuvo-stoineen. Sillä talous, logistiikka, turvallisuus ja ympäristöasiat ovat toisistaan erottamat-tomia asioita arktisella alueella. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla valmistellussa Suomen arktisessa strategiassa on Kurvisen mielestä hyvä suun-ta laajemmalle yhteistyölle. Pallo on kuitenkin pohjoisten alueiden omilla edustajilla. Naapu-rimaat ovat sen jo tiedostaneet, ymmärtääkö Suomi meneillään olevan etsikkoajan?

Yhteistyötä koulutuksesta alkaen

Kurvinen huomauttaa, että Perämerenkaa-ren alue, Kokkolasta Luulajaan, on yksi Eu-roopan tiheimpiä teollisuuden keskittymiä – ei suinkaan mikään pohjoinen takapajula. – Esimerkiksi Raahen ja Tornion alueiden bruttokansantuotteet ovat maan huippua. Jo muutaman vuoden ajan on Oulus-sakin tiedostettu, kuinka olisi keksittävä jotain uutta laskusuhdanteessa olevan ict-teolli-suuden tilalle. – Yhteistyön täytyy ulottua monelle toimialalle ja laajalle alueelle, yhtä suurta ve-turia ei ole syytä haikailla. Yhteistyötä voisi Esko Kurvisen mu-kaan tehdä pareittain. Kansanedustaja huomauttaa, että yliopistojen kolmas tehtävä on alueiden kehityksen tukeminen. Oulun ja Lapin yliopistot voisivat muodostaa yhdessä Pohjoisen yliopiston, joka vahvistaisi poikkitieteellistä osaamista. Pohjoisen yliopisto voisi tehdä tiivistä yhteistyötä myös Luulajan yliopiston kans-sa, jolloin esimerkiksi täydennys- ja muunto- koulutusta voitaisiin tarjota entistä jous-tavammin. Tänne voisi muodostua todel-linen arktisen tutkimuksen ja osaamisen huippuyliopisto.

Poikittainen lentoliikenne loisi mahdollisuuksia

Kurvisen mukaan elinehto Perämerenkaaren yhteistyölle on maantieteellisesti poikittain kulkevan liikenteen parantaminen. Tämä tar-koittaa ennen kaikkea lentoliikenteen kehit-tämistä. – Jos nykyisin haluaa lentää Pohjois-Norjaan, on mentävä Oulusta ensin Helsinkiin ja sieltä Oslon kautta takaisin pohjoiseen. Siinä ei ole mitään järkeä ja kallistakin se on. Kurvinen huomauttaa, että Norjassa on paljon pieniä lentokenttiä, koska vuoristos-sa tiet ovat hankalia kunnossapidon kannalta. – Kentillä on paljon henkilöliikennettä ja sinne lentää useampi yhtiö. Kansanedustaja kritisoi kotimaisia lento-kenttiä hallinnoivan Finavian toimintaa. – Sen strategia on liian lähellä Finnai-rin strategiaa, jossa kaikki liikenne pyritään ohjaamaan Helsingin kautta. Se ei ole alueiden edun mukaista. Tilanteen näkee Oulun lentokentälläkin, niin lähtevien kuin saapuneiden lentojen toinen piste sijaitsee enimmäkseen pääkaupungissa – vain lentoyhtiöt vaihtelevat. Oululla olisi kuitenkin luonnolliset edellytykset liikenteen solmukohdak-si pohjoisessa niin länteen kuin itään päin. – Alueiden edunvalvonta ei ole aina yh-denmukaista niin sanotun kansallisen ajattelun kanssa. Alueiden edustajia olisi kuunneltava enem-män, Kurvinen toteaa. Hän muistuttaa Oulun lentokentän laajentamisesta, joka ei olisi onnistunut ilman kuntien miljoonien eurojen panostusta. Valtio ja Finavia eivät olleet valmiita panostamaan samal-la tavoin. – Oulun lentokentän olisi tärkeää päästä mukaan Euroopan Unionin liikennev-erkkokarttaan, ns. TEN-T verkostoon, samal-la statuksella kuin Luulajan lentokenttä.

Perämerenkaari nousukiitoon yhteistyöllä

Esko Kurvinen:

Jo muutaman vuoden ajan on Ou-lussakin tiedostettu, kuinka olisi keksittävä jotain uutta laskusuh-danteessa olevan ict-teollisuuden tilalle

8


Arktinen alue, Barentsin alue, Perämeren-kaari. Kansanedustaja Esko Kurvisen mie-lestä pohjoisen yhteistyön olisi yletyttävä uusiin ulottuvuuksiin. Visioissa on ku-koistava Perämerenkaari ja yhteiset arktiset markkinat, jotka luovat hyvinvointia koko pohjoiseen Suomeen.

Aloitetaan termeistä. Enemmän kuin Perämerenkaaresta, Kurvinen itse puhuisi mieluummin vielä laajemmin arktisesta aluees-ta. Perämerenkaaren vaikutusalueella hän tarkoittaa pelkän rannikon lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosia aina öljy- ja kaa-suesiintymiltään rikkaisiin merialueisiin saakka. Siirrytään mahdollisuuksiin. Niitä on lukemattomia ja miljardien eurojen edestä – ainakin Esko Kurvisen mielestä. Hän on ollut mukana Suomen edustajana arktisten alueiden parlamentaarikkojen kokoon-panossa. Siinä ovat mukana kaikki maat, joilla on maa-alueita napapiirin pohjoispuolella. Kansainvälinen foorumi on antanut näkemystä alueiden huikeista mahdollisuuksista. – Olen koettanut suunnata keskus-telua siellä enemmän talouspuolen suun-taan, sillä tähän saakka yhteistyö on ollut aika hallintopainotteista erilaisine neuvo-stoineen. Sillä talous, logistiikka, turvallisuus ja ympäristöasiat ovat toisistaan erottamat-tomia asioita arktisella alueella. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla valmistellussa Suomen arktisessa strategiassa on Kurvisen mielestä hyvä suun-ta laajemmalle yhteistyölle. Pallo on kuitenkin pohjoisten alueiden omilla edustajilla. Naapu-rimaat ovat sen jo tiedostaneet, ymmärtääkö Suomi meneillään olevan etsikkoajan?

Yhteistyötä koulutuksesta alkaen

Kurvinen huomauttaa, että Perämerenkaa-ren alue, Kokkolasta Luulajaan, on yksi Eu-roopan tiheimpiä teollisuuden keskittymiä – ei suinkaan mikään pohjoinen takapajula. – Esimerkiksi Raahen ja Tornion alueiden bruttokansantuotteet ovat maan huippua. Jo muutaman vuoden ajan on Oulus-sakin tiedostettu, kuinka olisi keksittävä jotain uutta laskusuhdanteessa olevan ict-teolli-suuden tilalle. – Yhteistyön täytyy ulottua monelle toimialalle ja laajalle alueelle, yhtä suurta ve-turia ei ole syytä haikailla. Yhteistyötä voisi Esko Kurvisen mu-kaan tehdä pareittain. Kansanedustaja huomauttaa, että yliopistojen kolmas tehtävä on alueiden kehityksen tukeminen. Oulun ja Lapin yliopistot voisivat muodostaa yhdessä Pohjoisen yliopiston, joka vahvistaisi poikkitieteellistä osaamista. Pohjoisen yliopisto voisi tehdä tiivistä yhteistyötä myös Luulajan yliopiston kans-sa, jolloin esimerkiksi täydennys- ja muunto- koulutusta voitaisiin tarjota entistä jous-tavammin. Tänne voisi muodostua todel-linen arktisen tutkimuksen ja osaamisen huippuyliopisto.

Poikittainen lentoliikenne loisi mahdollisuuksia

Kurvisen mukaan elinehto Perämerenkaaren yhteistyölle on maantieteellisesti poikittain kulkevan liikenteen parantaminen. Tämä tar-koittaa ennen kaikkea lentoliikenteen kehit-tämistä. – Jos nykyisin haluaa lentää Pohjois-Norjaan, on mentävä Oulusta ensin Helsinkiin ja sieltä Oslon kautta takaisin pohjoiseen. Siinä ei ole mitään järkeä ja kallistakin se on. Kurvinen huomauttaa, että Norjassa on paljon pieniä lentokenttiä, koska vuoristos-sa tiet ovat hankalia kunnossapidon kannalta. – Kentillä on paljon henkilöliikennettä ja sinne lentää useampi yhtiö. Kansanedustaja kritisoi kotimaisia lento-kenttiä hallinnoivan Finavian toimintaa. – Sen strategia on liian lähellä Finnai-rin strategiaa, jossa kaikki liikenne pyritään ohjaamaan Helsingin kautta. Se ei ole alueiden edun mukaista. Tilanteen näkee Oulun lentokentälläkin, niin lähtevien kuin saapuneiden lentojen toinen piste sijaitsee enimmäkseen pääkaupungissa – vain lentoyhtiöt vaihtelevat. Oululla olisi kuitenkin luonnolliset edellytykset liikenteen solmukohdak-si pohjoisessa niin länteen kuin itään päin. – Alueiden edunvalvonta ei ole aina yh-denmukaista niin sanotun kansallisen ajattelun kanssa. Alueiden edustajia olisi kuunneltava enem-män, Kurvinen toteaa. Hän muistuttaa Oulun lentokentän laajentamisesta, joka ei olisi onnistunut ilman kuntien miljoonien eurojen panostusta. Valtio ja Finavia eivät olleet valmiita panostamaan samal-la tavoin. – Oulun lentokentän olisi tärkeää päästä mukaan Euroopan Unionin liikennev-erkkokarttaan, ns. TEN-T verkostoon, samal-la statuksella kuin Luulajan lentokenttä.

Perämerenkaari nousukiitoon yhteistyöllä

Esko Kurvinen:

Jo muutaman vuoden ajan on Ou-lussakin tiedostettu, kuinka olisi keksittävä jotain uutta laskusuh-danteessa olevan ict-teollisuuden tilalle

9


Malmi ja matkailijat rautateillä

Lentoliikenteen lisäksi rautatieverkoston ke-hittäminen on välttämätöntä. Eurooppalaisen rautatieverkoston ulottaminen Jäämerelle tu-lisi tehdä pohjoismaiden ja Euroopan unionin yhteistyönä. Kasvavan kaivosteollisuuden lisäksi se hyödyntäisi myös matkailua. – Perämerenkaaren alueelle on su-unnitteilla kaivoksista louhittavien malmien jatkojalostuspaikkoja. Näistä paikoista mal-mit pitää kuljettaa Ruotsin ja Norjan läpi Jäämerelle, josta ne lähtevät meritse maail-malle. Kurvinen huomauttaa, että Itämerelläkin Suomen ja Ruotsin rannikolla on hyviä satamia, mutta Euroopan unionin rikkidioksididirektiivi on nykyisellään vienyt niiltä mahdollisuudet. Tämän vuoksi Norjan nesteytetyn kaasun saaminen Perämerelle, vaikka Jäämeren rataa pitkin junalla, niin teollisuuden kuin laivojenkin käyttöön on yksi tärkeimmistä hankkeista. – Perämerenkaaren satamat voisivat yhdistyä yhdeksi osakeyhtiöksi ja toimia yh-dessä ilman keskinäistä kisailua, Kurvinen visioi. Energiansaannin turvaaminen on myös Kurvisen näkemyksen mukaan välttämätöntä alueen kehitykselle. – Turpeella ja bioenergialla läm-mitetään asuntoja ja tehdään taloussähköä, mutta ei pyöritetä tehtaita, joten tarvit-semme ydinvoimaa pohjoisen teollisuudelle, hän toteaa. Kansanedustaja toivookin, että Pyhäjoen ydinvoimahanke etenisi mah-dollisimman ripeästi.

Hyvinvointi kaipaa yhteistyötä yli rajojen

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina it-seään markkinoivalle Oululle lisääntyvä yhteistyö olisi myös mahdollisuus. – Oulu on sydän ja Perämerenkaari on ydin, jotka toimivat laajasti moottoreina koko pohjoisen kehitykselle, Kurvinen uskoo. Hänen mielestään raja Lapin ja Ou-lun seudun välillä on edelleen liian korkea. Sama koskee valtakunnan rajojen luontevaa ylittämistä niin työvoiman, yritysten kuin pääomienkin suhteen. – Nyt kun on olemassa yhtenevät tarpeet, niin yhteistyölle on paremmat mah-dollisuudet. Tarvitaan myös henkisten kynnys- ten ylittämistä. Ehkä ne ovatkin ne suurim-mat yhteistyön esteet. Perämerenkaari ja pohjoinen laajem-minkin voisi näyttäytyä kansainvälisellä tasolla eräänlaisena rajattomana vapaakauppa-alueena. –Aloitteiden ja aktiivisuuden näihin tulevaisuuden hankkeisiin on tultava alueen toimijoilta – siis meiltä.

– On se niin viheliäistä, kun melkein joka asiaa joutuu niin kovasti lobbaamaan, Perämerenkaaren yhteistyön puolesta puhuva kansanedustaja Esko Kurvinen toteaa pilke silmäkulmassa.

10


On lauantai ja kello hieman yli puolenpäivän. Muutoin aution Pateniemen koulun liikuntasalista kuuluu rytmikästä musiikkia ja iloisia kiljahduksia. – Hyvä tytöt, ja sitten mennään ympäri, ympäri ja ympäri, ääni opastaa. Kuusi tyttöä pyörii viuhasti hiukset kasvoillaan. Äänessä on Ninna Alahäivälä, joka on vetänyt Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjan-maan piirin järjestämää tanssikerhoa 1.–2.-luok-kalaisille tytöille tammikuusta alkaen. Alahäivälä on itsekin harrastanut tanssia 8-vuotiaasta alkaen, ja ohjannut pienempiään usean vuoden ajan. – Olemme kokeilleet tunneilla vähän kaikenlaista, aina tanssilajeista erilaisiin temppui-hin. Tärkeintä on ollut liikunnan riemu, hän kertoo. Pojatkin olisivat olleet kerhoon tervetul-leita, mutta ilmoittautuneet olivat kaikki tyttöjä.

Jokainen pääsee pokkaamaan diplomin

Kansallisen Lastenliiton-PohjoisPohjanmaan piirin hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Mellanen oli mukana ensimmäisellä kerhokerralla. – Kävin äitihahmon tavoin varmistamas-sa, että kaikki sujuu varmasti hyvin Mellanen toteaa naurahtaen.

Ensimmäisellä kerhokerralla paikalla oli myös Kalevan toimittaja ja kuvaaja, mikä teki sekin varmaan kerhosta ikimuistoisen monille tytöille. Lauantaina 18. toukokuuta liikunnal-linen kevät huipentuu viimeiseen kokoon-tumiseen, johon kutsutaan myös vanhempia, kavereita ja kaikkia kiinnostuneita katsomaan tyttöjen harjoittelemaa esitystä. Tilaisuudessa kerhoon osallistujille jaetaan myös diplomit. Jaana Mellanen osallistuu myös vii-meiselle kerhokerralle ja on mukana jaka-massa kaikille osallistujille diplomeja. – Vaikka ei olisikaan päässyt mukaan joka kerta, diplomin saa varmasti jokainen kerholainen, Mellanen kannustaa. Kesällä leirejä, syksyllä lisää kerhoja

Tanssikerho on ensimmäinen pari vuotta to-imineen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan pii-rin jokaviikkoinen kerho. Hyvän alun jälkeen toimintaa aiotaan laajentaa. – Kokemukset ovat olleet positiiviset ja syksylle onkin tarkoitus järjestää uuden

tanssikerhon lisäksi kerhoja myös muiden teemojen ympärille, piirikoordinaattori Eeva Räsänen kertoo. Syksyllä Herukan koululla aloittaa myös ensimmäinen Lastenliiton pitämä ilta- päiväkerho. Iltapäiväkerhot on suunnattu 1.–2.-luokkalaisille ja kaupungit ja kunnat järjestävät niitä yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kansallinen Lastenliitto on uusin Oulun kaupungin yhteistyökumppa-neista. – Jatkossa tavoitteena on saada ilta- päiväkerhojen järjestysvastuuta myös lähi-kuntiin. Iltapäiväkerhoille on lapsirikkaissa kun-nissa tarvetta, mutta tilat ovat usein ongelma, Räsänen kertoo. Ennen syksyä Lastenliitto järjestää kaksi viikon mittaista päiväleiriä Nuottasaa- ren koululla heti ensimmäisillä koulujen lo-maviikoilla. Päiväleirit vastaavat perheiden tarpeeseen saada lapsille mukavaa tekemistä arkipäiviksi, jolloin vanhemmat ovat töissä. – Palkkaamme leireille ohjaajien lisäk-si myös neljä kesäsetelinuorta ja haku on päällä parasta aikaa. Tiedot paikoista löytyvät työvoimahallinnon sivuilta www.mol.fi, Eeva Räsänen vinkkaa.

Lastenliiton kevät sujui tanssien

Lasten ja perheiden asialla 40 vuotta

*Kansallinen Lastenliitto on perustettu vuonna 1972 ja se on Kokoomuksen läheisjärjestö. Liit-to järjestää toimintaa lapsille ja lapsiperheille ja tukee aikuisia vanhemmuudessa.

*Liitto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvän elämän edellytysten parantamiseksi. Toimintaa pohjaa kolmelle arvolle; erilaisuuden hyväksyminen, vastuuntuntoisuus ja oman elämän hallinta.

*Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri perustettiin vuonna 2010. Piirillä on oma maskotti Jane Jellona, jonka voi nähdä tavata aina silloin, kun Lastenliitto on mukana erilai-sissa tapahtumissa.

*Lisätietoa toiminnasta osoitteesta www.lastenliitto.fi ja Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin facebook-sivuilta

10


On lauantai ja kello hieman yli puolenpäivän. Muutoin aution Pateniemen koulun liikuntasalista kuuluu rytmikästä musiikkia ja iloisia kiljahduksia. – Hyvä tytöt, ja sitten mennään ympäri, ympäri ja ympäri, ääni opastaa. Kuusi tyttöä pyörii viuhasti hiukset kasvoillaan. Äänessä on Ninna Alahäivälä, joka on vetänyt Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjan-maan piirin järjestämää tanssikerhoa 1.–2.-luok-kalaisille tytöille tammikuusta alkaen. Alahäivälä on itsekin harrastanut tanssia 8-vuotiaasta alkaen, ja ohjannut pienempiään usean vuoden ajan. – Olemme kokeilleet tunneilla vähän kaikenlaista, aina tanssilajeista erilaisiin temppui-hin. Tärkeintä on ollut liikunnan riemu, hän kertoo. Pojatkin olisivat olleet kerhoon tervetul-leita, mutta ilmoittautuneet olivat kaikki tyttöjä.

Jokainen pääsee pokkaamaan diplomin

Kansallisen Lastenliiton-PohjoisPohjanmaan piirin hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Mellanen oli mukana ensimmäisellä kerhokerralla. – Kävin äitihahmon tavoin varmistamas-sa, että kaikki sujuu varmasti hyvin Mellanen toteaa naurahtaen.

Ensimmäisellä kerhokerralla paikalla oli myös Kalevan toimittaja ja kuvaaja, mikä teki sekin varmaan kerhosta ikimuistoisen monille tytöille. Lauantaina 18. toukokuuta liikunnal-linen kevät huipentuu viimeiseen kokoon-tumiseen, johon kutsutaan myös vanhempia, kavereita ja kaikkia kiinnostuneita katsomaan tyttöjen harjoittelemaa esitystä. Tilaisuudessa kerhoon osallistujille jaetaan myös diplomit. Jaana Mellanen osallistuu myös vii-meiselle kerhokerralle ja on mukana jaka-massa kaikille osallistujille diplomeja. – Vaikka ei olisikaan päässyt mukaan joka kerta, diplomin saa varmasti jokainen kerholainen, Mellanen kannustaa. Kesällä leirejä, syksyllä lisää kerhoja

Tanssikerho on ensimmäinen pari vuotta to-imineen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan pii-rin jokaviikkoinen kerho. Hyvän alun jälkeen toimintaa aiotaan laajentaa. – Kokemukset ovat olleet positiiviset ja syksylle onkin tarkoitus järjestää uuden

tanssikerhon lisäksi kerhoja myös muiden teemojen ympärille, piirikoordinaattori Eeva Räsänen kertoo. Syksyllä Herukan koululla aloittaa myös ensimmäinen Lastenliiton pitämä ilta- päiväkerho. Iltapäiväkerhot on suunnattu 1.–2.-luokkalaisille ja kaupungit ja kunnat järjestävät niitä yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kansallinen Lastenliitto on uusin Oulun kaupungin yhteistyökumppa-neista. – Jatkossa tavoitteena on saada ilta- päiväkerhojen järjestysvastuuta myös lähi-kuntiin. Iltapäiväkerhoille on lapsirikkaissa kun-nissa tarvetta, mutta tilat ovat usein ongelma, Räsänen kertoo. Ennen syksyä Lastenliitto järjestää kaksi viikon mittaista päiväleiriä Nuottasaa- ren koululla heti ensimmäisillä koulujen lo-maviikoilla. Päiväleirit vastaavat perheiden tarpeeseen saada lapsille mukavaa tekemistä arkipäiviksi, jolloin vanhemmat ovat töissä. – Palkkaamme leireille ohjaajien lisäk-si myös neljä kesäsetelinuorta ja haku on päällä parasta aikaa. Tiedot paikoista löytyvät työvoimahallinnon sivuilta www.mol.fi, Eeva Räsänen vinkkaa.

Lastenliiton kevät sujui tanssien

Lasten ja perheiden asialla 40 vuotta

*Kansallinen Lastenliitto on perustettu vuonna 1972 ja se on Kokoomuksen läheisjärjestö. Liit-to järjestää toimintaa lapsille ja lapsiperheille ja tukee aikuisia vanhemmuudessa.

*Liitto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvän elämän edellytysten parantamiseksi. Toimintaa pohjaa kolmelle arvolle; erilaisuuden hyväksyminen, vastuuntuntoisuus ja oman elämän hallinta.

*Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri perustettiin vuonna 2010. Piirillä on oma maskotti Jane Jellona, jonka voi nähdä tavata aina silloin, kun Lastenliitto on mukana erilai-sissa tapahtumissa.

*Lisätietoa toiminnasta osoitteesta www.lastenliitto.fi ja Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin facebook-sivuilta

11


Oulun Kokoomusnaiset järjestivät muotinäytös-illan tiistaina 7.5. Muotikuussa. Naiset pääsivät itse esittelemään kesän uutuuksia. Värikästä kesää kaikille Sinituulen lukijoille!

Kuvat: Kristiina Hänninen

WWW.

KATISKAUUTISET.FI?

Meiltä et löydä kalajuttuja.

MEKA PRO OY

KONETIE 25

90620 OULU

www.mEKa.EU


Documents

Sinituuli kevat 2013