[SIC][SIC][SIC]1•2013 uuSi ja uljaS

[2] [3][2]

SIC-lehti toimii tänäkin vuonna humanis-tien henkisenä varaventtiilinä ja tällä ker-

taa vieläpä painettuna. Toistaiseksi lehdistä ei kaavailla tulevan VICE-lehden kaltaisia keräily-kappaleita, mutta katsotaan miten käy. Ilmes-tymme edelleen myös digitaalisesti, mutta pai-netulla sanalla on oma erityinen viehätyksensä.

Jokin aika sitten tajusin, ettei oikeastaan mikään teknologiaan liittyvä keksintö enää jaksa innostaa. Vempaimissa ei ole sen enem-pää hohtoa kuin työkaluissakaan. Niillä voi tehdä kiinnostavia asioita, mutta ne itsessään eivät ole jännittäviä. Uuden laitteen julkistusti-laisuus ei enää lupaa mullistusta arkeen. Aino-astaan lisää tavaraa mitä pitää kantaa mukana. Siirtyminen fyysiseen, jostain näkökulmasta myös vanhanaikaiseen, painettuun formaattiin sen sijaan on ollut innostavaa.

Postmoderni kirjailija ja muusikko, Nick Currie sanoi vuonna 2001, että me elämme kuin Star Trekissa. Kenties vuonna 2013 tuo toteamus pitää paikkansa. Informaatiotekno-logiasta on tullut itsestään selvä osa arkea, eikä ratkaisu kaikkiin ihmiskunnan ongelmiin. Insi-nöörit voivat tarjota meille mahtavia laitteita, mutta tarvitaan humanisti keksimään miten sitä voidaan soveltaa ihmiskunnan ongel-miin. Me kun olemme yleensä jo opiskelujen alkuvaiheessa joutuneet hyväksymään, että elämme hyvin vaikeaselkoisessa ja monimut-kaisessa maailmassa.

Koska tarkastelemme asioita niin monelta kantilta, on luontevaa, että myös SIC-lehti pysyy poliittisesti sitoutumattomana. Sitoutumattomuus ei tarkoita kuitenkaan tasapaksua neutraalisuutta. Tärkeimpänä ohje-nuoranamme toimii humanistien elämänkoke-muksien tarkasteleminen ja jakaminen.

Hyvät humanistit ja humanistimieliset, uusi ja uljas SIC!

PääkirjoituSPäätoimittaja janne Salminen

SiSällySPääkirjoitus 3

Sohvasurffausta 4Kolumni 5

Retki Grönlantiin 8Kirja-arvostelu 14

Elokuva-arvostelu 17 Kirja-arvostelu 18

Humanisticumin hallitus esittäytyy 20Loppukevennys 22

tekijätPäätoimittaja: Janne Salminen

toimituSSiHteeri: Mari Kyllönen

kirjoittajat: Marianne Gråsten

Johanna Ikonen

Saara Lahtinen

Henna Poti

Essi Ruuskanen

Janne Salminen

Milla Valento

kuvittajat: Essi Ruuskanen

masa teinilä

Milla valento

taitto:Mari Kyllönen

kanSi:Essi Ruuskanen

[SIC] on Humanistisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö Humanisticum ry:n julkaisema kaikkien humanistien yhteinen lehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

[4] [5]

Pidemmän aikaa olen miettinyt, että haluan kokeilla CouchSurfingia eli sohvasurffausta

sekä majoittajana (couch) että surffaajana (surfer). Olen lähdössä matkalle, ja päätän lait-taa sivustolle julkisen ilmoituksen, että etsin majoitusta Lontoossa. Aikeena on matkustaa Helsingistä Berliiniin, sieltä Lontooseen kah-deksi päiväksi, ja jatkaa matkaa Manchesteriin.

Löydän kaksi mielenkiintoista profiilia. Toinen on ikäiseni nainen, joka opiskelee kir-jallisuutta, ja toinen on 50-vuotias irlantilainen näytelmäkirjailija. Kirjoitan molemmille pitkän majoituspyynnön, jossa kerron matkasuun-nitelmistani, itsestäni ja siitä, miksi haluaisin yöpyä juuri heidän luonaan.

Saan muutamia vastauksia ilmoitukseeni. Kaikki miehiltä. Kahdesta saan kylmiä väreitä. Varaan hostellin yhdeksi yöksi siltä varalta, etten saa vastausta pyyntöihini. Toisen hostel-liyön voi varata paikan päällä, laskelmoin.

Saksassa tarkistan hostellin laahaavalla nettiyhteydellä CouchSurfing -profiilini. Olen saanut ”sohvaltani” tervetulotoivotuksen ja tarkemmat koordinaatit tapaamiselle.

muutaman päivän päästä olen Lontoossa, Pimlicossa, perinteisessä pubissa, jossa

miehet istuvat tuoppiensa ääressä ja katsovat jalkapalloa televisiosta. Olen jo tilannut syö-tävää kun oikean näköinen mies ilmaantuu paikalle. Pehmeästä irlantilaisaksentista ei voi erehtyä, tämä on Joseph Crilly.

Joseph on olemukseltaan eloisa, ja varsin sanavalmis. Päädymme hyvin pian puhumaan kirjallisuudesta ja Seinfeldista. Ainakin meillä on samantapainen huumorintaju. Mies tuntuu luotettavalta, ja hänen seurassaan on luonteva olla. Hän ehdottaa syötyäni, että voisimme viedä tavarat asunnolle.

Josephin koti on talon ylimmässä kerrok-sessa. Asunnossa on kaksi huonetta, joista toi-nen on tupakeittiö. Huoneiden välissä on etei-nen ja vessa. Ovet tuovat yksityisyyttä. Saan avaimen asuntoon, ja Joseph kehottaa minua menemään mieleni mukaan.

Illaksi olen suunnitellut lähteväni baariin Sohoon. Joseph piirtää minulle kartan, ja neu-voo oikean bussin. Ennen lähtöä mies kertoo, että nukun sohvalla, ja näyttää, missä on tyyny

näytelmäkirjailijan SoHvallatekSt & kuvat: Henna Poti

ja peitto. Minä lähden ulos, ja hän alkaa valmis-tautua nukkumiseen.

Aamulla minulle tarjotaan aamupalaa. Kerron suunnitelmistani päivän varalle, ja saan vinkkejä taidemuseoista. Joseph ehdottaa, että voisi viedä minut moottoripyöräajelulle illalla. Sovimme, että tulen kuuden maissa takaisin. Hänen lähdettyään töihin, nostan pöydälle tuliaislahjan ja tiskaan tiskit. On kiva tehdä jotain pientä toisen puolesta.

aika vierähtää kaupungilla, ja palaan Pim-licoon vasta kahdeksalta. Moottoripyörä-

ajelu saa jäädä, olen itsekin todella väsynyt. Istumme sohvalle juttelemaan. Joseph avaa siiderin, minun ei tee mieli.

Haluan kuulla miehen taustasta. Mistä hän on kotoisin, ja miten on tullut Lontooseen. Joseph kertoo, että on kotoisin Pohjois-Irlan-nista, Derrymacashin kylästä Armaghin krei-vikunnasta. Alueen väkivaltaisuudet työnsivät häntä kohti Lontoota teini-ikäisenä. Hänen onnistui päästä National Youth Theatreen nel-jäksi kaudeksi. Sen myötä hänestä tuli näytte-lijä.

Seinillä on mainoksia hänen näytelmis-tään. Mies kertoo, että alkoi kirjoittaa vakavis-saan vasta kolmekymppisenä. Second Hand Thunder voitti Stewart Parker -palkinnon. Haluan lukea jonkun näytelmistä, ja saan käsiini Kitty and Damnationin käsikirjoituksen. Luen sen mitä ehdin illan aikana.

Alamme puhua sohvasurffauksesta. Käy ilmi, että kahden vuoden sisään Josephin luona on yöpynyt viitisenkymmentä surffaajaa. Myös hänen 14-vuotias poikansa on päässyt tapaamaan surffaajia. Josephille sohvasurffaus on vapaaehtoistyön muoto. Työ on siis harras-tus, sillä hän rekrytoi työkseen vapaaehtoisia erilaisiin projekteihin.

Suurin osa vieraista on ollut mukavia, mutta mukaan on mahtunut muutama outo tapaus. Joseph kertoo seitsemänkymppi-sestä amerikkalaissaarnaajasta, joka paljastui

[6] [7]

rasistiksi ja kitupiikiksi. Kaiken lisäksi mies yritti vaivihkaa iskeä Josephia. Tapaus on absurdi. Ihme kyllä, Joseph ei antanut miehelle huonoa palautetta, kuten sivustolla on mahdollisuus tehdä.

Joseph ei vietä kovin paljon aikaa surf-faajiensa kanssa. Hän tietää, että monilla on kiireinen aikataulu, eikä viitsi velvoittaa ketään olemaan kanssaan. Jos vieraan kanssa ei tule niin hyvin juttuun, saattaa hän lähteä tyttöys-tävänsä luo yöksi.

Olen iloinen, että hän haluaa istua iltaa kanssani. Sohvasurffaaminen on ylittänyt odotukseni. Uuden ihmisen tapaaminen on

mielenkiintoisempaa kuin toinen ilta kau-pungilla. Saan häneltä syvällisen näkemyksen sohvasurffaukseen. CouchSurfingissa on kyse luottamuksesta. Meidän ei tulisi pelätä toi-siamme, eikä kaikkea, mikä on vierasta.

Seuraavana aamuna siistin sohvan, tiskaan tiskit ja pakkaan laukkuni. Kirjoitan jäähy-

väisviestin, sillä Joseph kertoi pitävänsä niistä. Kompuroin jyrkät portaat alas laukun kanssa. Yhtä kokemusta rikkaampana jatkan matkaa Manchesteriin.

[sic]

valitsin kyseisen otsikon, koska tunnen joka kerta asian tullessa puheeksi suurta

ahdistusta ja hermostuneisuutta. Minulle työllistymismahdollisuuteni ovat itsestäänsel-vyyksiä, koska niitä on meille heti ensimmäi-sestä opiskeluvuodesta lähtien mainittu tasai-sin väliajoin, ettemme vain unohtaisi. Toisille kanssaihmisille – yleensä niille, jotka eivät ole opiskelijoita humanistisessa tiedekunnassa –, opiskelemani Yleinen kirjallisuustiede vaikut-taa aineelta, joka saa vastaukseksi ainoastaan tyhjän katseen ja kevyen pään nyökäytyksen. Tätä luonnollisesti seuraa kysymys, ”Ni mikä susta sit tulee kun sä valmistut?” Tämä on kaiken määrittävä kysymys ja sen vastaus luo kysyjälle tarkan kuvan identiteetistäni. Olisi helppo vastata vain poliisi, palomies, keittäjä, lääkäri. Nämä yksinkertaiset ammattinimik-keet määrittäisivät paikkani yhteiskunnassa uskottavasti.

Jo lapsesta asti meiltä kysytään, mikä meistä tulee isona? Yhteiskuntamme rakentuu näistä ammateista ja niiden kautta olemme yhteydessä toisiimme. MTV 3:n keskusteluoh-jelmassa haastateltu taloustieteen profes-sori sanoi, että työ on se mikä tekee ihmisen onnelliseksi. Oli se sitten itse työ, tai siitä tie-nattu raha tai mahdollinen maine, työ tuntuu olevan nykyään elämän tarkoitus, jos se ei ole sitä aina ollut. Joten filosofit, voitte keskeyttää etsintänne.

No entä sitten, jos oma henkilökohtainen tulevaisuuden työnkuva on epämääräinen kai-kesta huolimatta? Taiteiden tutkimuksen lai-toksen työelämäkurssilla kirjallisuudentutkija ei kuulunut esiteltävien ammattien joukkoon. En edes uskalla ottaa esiin mahdollisuutta itse

kirjailijan ammatista. Myöskään kirjallisuudesta nauttiminen ei kuulu tulevaisuuden kuvaan, koska siihen ”teillä ei tule olemaan aikaa, sit-ten kun hankitte itsellenne uran”. Näin luen-noitsijat meitä kannustivat ja luennoilla meille kerrottiin, mille aloille me voimme tulevaisuu-dessa pyrkiä. Tavoitteena on luoda suhteita, verkostoitua, luoda uraputki ja edetä siinä.

Olen huomannut, että filosofian mais-teriksi opiskeleva ei saa sanoa haluavansa tehdä töitä kirjakaupassa. Tai saa, mutta sii-hen vastataan, ”Tarkoitat varmaan kirjakau-pan omistajana. Yrittäjäksihän sinun koulu-tuksella nyt kannattaa lähteä.” Tuntuu siltä, ettei kenellekään tule mieleen kysyä, ”mitä sinä haluat tehdä?” Kun sanotaan, että kaik-kea työtä arvostetaan ja kaikki työ on tärkeää, se ei tunnu pitävän paikkaansa kun valmistu-taan korkeakoulusta. Koska olen tullut opis-kelemaan itseni filosofian maisteriksi, en saa tyytyä ”vähään”. Tuntuu välillä naurattavaltakin selittää, etten tullut opiskelemaan Yleistä kir-jallisuustiedettä tavoitteenani uraputki isossa yrityksessä, vaan silkasta rakkaudesta kirjal-lisuuteen. Kirjallisuuteen, jota minulla ei tule olemaan aikaa lukea tulevaisuudessa, kuten meille ilmoitettiin. Tämä johtuu siitä, että val-mistun johtotason tehtäviin, tai vähintään työ-hön, johon tavallinen kaupanalan työ ei kuulu. Vaikka kyllä humanisti tietää, että kaikki työ on yhtä arvokasta.

Tulevaisuudessa istun sitten työpöytäni ääressä ja mietin niitä autuaita opiskeluaikoja, kun minulla oli vielä aikaa lukea Aldous Hux-leyn romaaneja.

[sic]

Kirjallisuustieteilijän työllistymisnäkymättekSti: Saara laHtinen

[8] [9]

ensimmäinen näkymä Grönlannista on kaunis ja karu –pilvien lomasta paistaa

aurinko ja näkyviin tulee isoja lumisia vuoria sekä ajojäätä. Saappaiden narskuessa lumi-sella maankamaralla tunnen villiä vapautta ja ikiaikaista rauhaa –sellainen vaikutus Grönlan-nilla on ensivierailijalle. Samalla aika pysähtyy

–mihinkään ei enää ole kiire. Oppaamme Jóhann Brandsson on meitä vastassa Itä-Grönlannin pienen kylän, Kulusukin, kansain-välisellä lentokentällä. Kävelemme muutaman kilometrin matkan 300 asukkaan asuttamaan kylään, jonka talot ovat värikkäitä puutaloja punaisen, keltaisen, vihreän ja sinisen väreissä.

GrönlantitekSti ja kuvat: milla valento

Lapset juoksevat rantakallioilla meren äärellä Kulusukin kylässä

Kauempaa vuorenlaelta katsottuna kylä muis-tuttaakin kermakakkua, jonka paksuun kuor-rutteeseen on ripoteltu erivärisiä karkkeja.

Itä-Grönlannissa on vain kaksi kaupunkia ja viisi kylää, joissa asuu yhteensä 3  500 asu-kasta. Muu osa Grönlannin 56 000 asukkaasta asuu Länsi-Grönlannissa. Koska Itä-Grönlanti on mannerjään ja jäälauttojen vuoksi jatku-vasti eristyksissä muusta maasta ja maailmasta, on siellä elämänmeno ja kulttuuri säilyttänyt eniten alkuperäisiä piirteitä. Itä-Grönlantilai-silla on oma kielensä, joka eroaa olennaisesti

Länsi-Grönlannin kielestä. Länteen kristinusko tuotiin satoja vuosia sitten, mutta itään vasta 1900-luvun alussa. Usko myytteihin ja legen-doihin on edelleen vahva idässä, vaikka koko väestö siellä onkin kristittyjä. Talvisin inuiitit ovat vuosisatojen ajan viettäneet yhdessä pit-kiä aikoja ahtaissa ja hämärissä asumuksissaan. Tapana on ollut ajankuluksi kertoa tarinoita, jotka ovat periytyneet suusta suuhun sukupol-velta toiselle. Nämä tarinat ovat moraalisesti opettavaisia ja ne ovat ohjanneet ihmisten käyttäytymistä vuosisatojen ajan.

Grönlanti – ajattomuuden ja ikuisen jään maa, jossa maagiset perinteet ja länsimainen kulttuuri kohtaavat

[10] [11]

inuiittien Perinteinen uSkonto ja mytoloGia

inuiittien uskonto on hyvin kompleksista luonnonpalvontaa. Kaikki on siinä elävää, ja

kaikilla ihmisillä, eläimillä, kasveilla, kivillä ja esineillä on inuiittien uskomuksen mukaan sisäinen voima, inua, sielu. Maailmankaikkeus on harmoniassa osiensa kanssa ja jokainen osa on henkisesti yhteydessä muihin osiin. Luon-nonvoimilla on neutraali suhde ihmiseen. Kun jotakin pahaa tapahtuu (huono metsästysonni, kehno sää tai sairaus), syyn siihen uskotaan ole-van ihmisen käytöksessä. Ihmisen kyky tehdä pahaa on jatkuva uhka maailmankaikkeuden harmonialle. Vaikka luonnonvoimilla itsessään on neutraali suhde ihmiseen niin luontoa taas hallitsevat henget, joista osa on hyviä, mutta suurin osa vihamielisiä ja arvaamattomia. Olen-naista on tulla hyvin toimeen niiden kanssa ja toteuttaa rituaaleja, jotta luonnon tasapaino säilyisi. Shamaaneilla, Angakokeilla, on tärkeä rooli varmistamassa rituaalien oikeaa toteutta-mista. Shamaanit parantavat sairaita, yrittävät vaikuttaa luontoon ja säähän sekä ennustavat tulevaisuutta. Tärkeimmät henget mytologi-assa ovat meren äiti ja kuumies.

Inuiittien uskon mukaan elämä on ikuista. Kuolema on vain siirtyminen maailmasta toi-seen. Toinen maailma sijaitsee maan ja veden

alla. Jokaisella ihmisen ruumiinosalla on oma sielu. Voimakkain sielu sijaitsee kurkunpäässä. Ihmisen sairastuminen johtuu joko siitä, että yksi tai useampi sielu oli lähtenyt ihmisestä, tai siitä, että ”Tupilak” tai muu mustan magian vierasesine on tunkeutunut kehoon. Shamaa-nia tarvitaan parantamaan sairaus. Kun inuiitti haudataan, haudan valkoiseen ristiin ei kaiver-reta nimiä. Kuolleen nimi kierrätetään nopeasti seuraavalle syntyvälle lapselle. Inuiitit uskovat, että kuolleen nimi suojelee elämäänsä aloitte-levaa lasta.

Nykyään idän inuiitit elävät mielenkiin-toisessa kristinuskon ja luonnonkansan ani-mistisen uskon välimaastossa. Vaikka kristin-uskon periaatteet tunnetaan, uskoon hyvin usein sekoittuu vanhoja luonnon elollistami-seen ja sielunvaellukseen liittyviä piirteitä. Itsemurhat ovat hyväksyttävämpiä grönlanti-laisten keskuudessa kuin muualla maailmassa, sillä itsemurhan kautta sielu voi päästä kiinni parempaan elämään. Grönlannissa tehdäänkin itsemurhia 2-3 kertaa enemmän väkilukuun nähden kuin Suomessa. Etenkin nuoret teke-vät paljon itsemurhia. Tätä on selitetty osittain vanhalla uskontopohjalla sekä osittain sillä haastavalla tilanteella, jossa nuoret elävät: he joutuvat varhaisessa vaiheessa muuttamaan sisäoppilaitoksiin isompiin kasvukeskuksiin opiskelemaan ja jäävät omilleen liian nuorina.

Etualalla Kulusukin kylä-

läisten hautausmaa

Nuoret joutuvat myös elämään länsimaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ilman, että heillä on kunnolla mahdollisuuksia osallistua kult-tuuriin fyysisellä tasolla. Internetin välityksellä voidaan olla yhteydessä tuohon ulkopuoliseen maailmaan, mutta fyysisesti ollaan kuitenkin erityksissä tuosta kiehtovasta maailmasta. Grönlannissa työttömyysluvut ovat korkeat ja liian usein työttömän nuorison aika kuluu alkoholin parissa baareissa. Omaisuusrikoksia tehdään Grönlannissa selkeästi vähemmän kuin USA:ssa, mutta murhia ja tappoja tehdään moninkertaisesti enemmän. Murhien suuren määrän on selitetty johtuvan vanhoista uskon-nollisista käsityksistä sekä mytologisesta kos-ton kulttuurista.

länSimaiSen kulttuurin riSti-aallokoSSa

kaj Rönnberg, Suomi-Grönlanti –seura Uppik:in varapuheenjohtaja, on useita

kertoja vieraillut Grönlannissa. Osa mat-koista on ollut työmatkoja hammaslääketie-teen parissa ja osa virkistysmatkoja. Hänen mukaansa grönlantilaiseen kulttuuriin kuuluu edelleen luonnonkansan elementtejä, jotka poikkeavat länsimaisesta kulttuurista ja tämä voi välillä synnyttää haastavia tilanteita työelä-mässä kulttuurien törmätessä. Tämän huomaa etenkin, jos sää on otollinen metsästykseen: grönlantilaiset eivät yksinkertasesti saavu työ-paikalle. Pomo saa olla kiitollinen, jos työn-tekijä edes vaivautuu ilmoittamaan asiasta. Idässä, missä säät vaihtelevat paljon ja missä tarvimyrskyt ovat niin ankaria, että jokaisessa myrskyssä yleensä hajoaa jokin talo, ihmiset elävät edelleen hyvin paljon sään armoilla, ja asioita tehdään silloin kun sää sallii. Sään vai-kutuksen koin itsekin vieraillessani Kulusukin kylässä: opiskelijaryhmämme piti useana päi-vänä mennä koiravaljakkoajelulle, mutta retki peruttiin neljänä päivänä peräkkäin, koska sää oli liian myrskyinen ja tuulinen. Ja tuuli

Taivallusta Itä-Grönlannin viimassa

[12] [13]

todellakin oli niin kova, että edes kauppaan ei päässyt. Kellonaikojen suhteen grönlantilai-set ovat myös luonnonlapsia. Tämä piirre on toisaalta hyvin ihailtavaa, mutta toisaalta län-simaisen organisoituneen henkilön kannalta välillä rasittavaa.

Rönnbergin mukaan grönlantilaiset ovat nykyään hyvin valveutuneita uutisten suhteen ja Grönlannissa onkin hyvät uutispalvelut ja lehdet. Uutisia seurataan ahkerasti myös inter-netissä. Tanska on aina avustanut Grönlantia paljon taloudellisesti ja grönlantilaiset ovatkin

hieman liikaa oppineet rahoittamaan meno-jaan Tanskan avustuksella. Tästä pitkälti johtuu luonnonkansan välinpitämätön asenne tava-roista huolehtimiseen. Rönnberg antoi hyvän esimerkin tästä helppoon rahaan tottumisesta: jos kaupasta ei löydy pölynimuriin sopivaa pölypussia, ratkaistaan ongelma ostamalla sel-lainen imuri, johon pölypussi on heti saatavilla sen sijaan, että tilattaisiin imuriin sopiva pussi ulkomailta. Vuoden 2009 itsehallintouudistuk-sessa Grönlanti sai suurin piirtein samanlaisen aseman Tanskaan nähden kuin Ahvenanmaalla on Suomeen. Tulevaisuudessa grönlantilaiset pyrkivät pääsemään taloudellisesti omavarai-semmiksi mm. kaivosteollisuuden ja öljynpo-rauksen avulla.

kyläläiSten yHteiSöllinen elä-mäntaPa

Grönlantilaisten kulttuuriin on aina kuulu-nut yhdessä tekeminen ja kyläyhteisön

jäsenistä huolehtiminen. Se on ollut välttä-mättömyys ankarissa luonnonoloissa selviyty-miseen. Yhä edelleen perheellä on tärkeä sija kulttuurissa. Vieraillessani Kulusukissa sain seu-rata tätä vahvasti yhteisöllistä elämää: kyläläi-set tapasivat toisiaan kiireettömästi kylän kes-kusrakennuksessa, joka on avoinna päivittäin klo 8-16 ja jossa suurin osa kyläläisistä pesee

näyttelyHanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikes-

kuksessa alkaa 1.3 valokuvataiteilija Tiina Itkosen

valokuvanäyttely ”Valokuvia Grönlannista”. Itkonen

on kuvannut napaseudun ihmisiä ja maisemaa liki

kahden vuosikymmenen ajan Grönlantiin tekemillään

matkoilla. Näyttely on avoinna 24.4 saakka.

http://www.hanaholmen.fi /fi /ajankohtaista/uutiset

eSitelmäHanasaaressa järjestetään 2.3 pohjoismainen talvi-

päivä koko perheelle. Kaj Rönnberg, Suomi-Grönlanti

–seura Uppik:in varapuheenjohtaja, esitelmöi Itä-

Grönlannista klo 12.30-13.00.

http://www.hanaholmen.fi /fi /ajankohtaista/uutiset

Kulusukin pienen kylän värik-

käät talot Itä-Grönlannissapyykkinsä, sosialisoi ja juo kahvia, käy peseyty-mässä sekä osallistuu käsityöpajoihin tai muu-hun harrastustoimintaan. Tavallista on myös se, että vieraisille poiketaan koska vain – kel-lonajalla ei ole väliä. Tuossa pienessä kyläyhtei-sössä ovet ovat aina avoinna kaikille ja lukkoja ei tunneta. Oleskelumme aikana saimme maja-paikkaamme useita vieraita mitä kummallisim-piin aikoihin. Lapset olivat myös hyvin uteliaita ja tulivat usein leikkimään kanssamme. Tuo tietynlainen kiireettömyys ja yhteisöllinen elä-mäntapa on kiireisestä länsimaisesta turistista hyvin kiehtovaa. Oleskelumme aikana opimme kukin löysäämään reilusti pipoa ja ottamaan elämän rennosti vastaan sellaisena kuin se on. Tällainen kokemus oli hyvin avartava ja suosit-telen lämpimästi jokaista kokeilemaan sitä, jos siihen tarjoutuu tilaisuus.

Grönlantilaisilla on omat haasteensa nykypäivän globalisoituneessa maailmassa. Kiireinen länsimainen ihminen voi kuitenkin löytää Grönlannista rauhallisen tyyssijan kei-taan kauniilla maisemilla kehystettynä. Elä-mään voi löytää uudenlaista merkitystä ja sisäl-töä tehtyään avarakatseisen retken inuiittien toisenlaiseen tapaan hahmottaa maailmaa.

[sic]

Lähteet:

Kaj Rönnbergin, Suomi-Grönlanti ystävyysseu-ra Uppik:in varapuheenjohtaja, haastattelu.

Anna Andersen: East Greenland Frozen in Time. Saatavissa: http://www.grapevine.is/Food/ReadArticle/East-Greenland-Frozen-In-Time

Offi cial Tourism Website of East Greenland. http://www.eastgreenland.com/forside.asp

Stephan, Camilla: An Arctic Wave of Teenage Suicide. Saatavissa: http://www.vice.com/read/arctic-wave-suicides-507-v16n1

Uppik (2011): Kalaallit Nunaat –matkakohtee-na Grönlanti. Helsinki: Ystävyysseura Suomi-Grönlanti ry Uppik.

inuiittien myyttiSiä taPojaTupilak, vihollisen tapon maaginen otus, oli alun

perin eläimen, linnun tai ihmisen ruumiinosista

kokoon sidottu hahmo. Tupilakiin liittyi noituus:

sen tekijä sitoi osat yhteen ja lausui samalla

maagisia loitsuja. Tämä loihdittu hahmo laitet-

tiin mereen matkalle tappamaan vihollinen.

Tällainen tapa hankkiutua eroon vihollisista oli

kuitenkin hyvin riskialtis. Jos vastapuolen maa-

giset voimat olivat suuremmat, tupilakin tap-

povoima saattoi kohdistua takaisin lähettäjään.

Nykyään näitä tupilak-hahmoja valmistetaan

puusta, kivestä, luusta sekä valaanhampaista ja

myydään turisteille matkamuistoiksi.

Rumputanssi. Perinteistä inuiittien rumputanssia

voi nähdä esityksenä edelleen Itä-Grönlannissa.

Sitä voivat esittää niin miehet kuin naisetkin.

Tanssia on käytetty erilaisissa sosiaalisissa

tilanteissa. Yksi tärkeimmistä tilanteista, jossa

rumputanssia on käytetty, on oikeudenkäynti:

tanssi- ja laulukilpailulla ratkaistiin riidan voit-

taja. Se osapuoli, jolle taputettiin eniten ja joka

sai yleisön nauramaan eniten, oli kiistan voittaja.

Toinen rumputanssin tärkeä funktio on kommu-

nikointi henkien kanssa ja loitsuaminen. Kun Itä-

Grönlantiiin tuotiin kristinusko, tällainen sha-

manistinen esitys kiellettiin ankarasti. Nykyään

rumputanssiesityksiä esitetään turistien viihdyt-

tämistarkoituksessa. Edelleen rumpu myös roik-

kuu oikeussalien seinillä symboloimassa riitojen

ratkaisemista.

Amuletit. Inuiitit käyttävät amuletteja suojaa-

maan sairaudelta ja kuolemalta. Uskomuksen

mukaan amuletti toimii vain, jos kukaan muu

ihminen ei tiedä sen olemassaolosta. Amuletit

voivat olla mitä tahansa esineitä, luunpaloja,

hampaita, kiviä, linnun siipiä tms.

[14] [15]

johanna Sinisalon uudessa teoksessa Salat-tuja voimia, opas valoisille ja pimeille poluille

on tarinoita vuoristovaelluksilta ja patikkamat-koilta. Kirjailija itse on ollut vuoristovaelluksilla ja patikoimassa muun muassa Skotlannissa, Alpeilla, Appalakeilla ja Australiassa.

Teos sisältää tarinoita kirjailijan matkoilta ja myös niiden inspiroimaa lyhytproosaa, kuten pienoisromaanin. Teoksessa on mukana myös Sinisalon anekdootteja hänen tosielämän ret-kiltään vuorilla. Kirjan lopussa on käytännön neuvoja ja niksejä niille, jotka ovat lähdössä vaellusretkille.

Pienoisromaani Salattuja voimia kertoo oma-toimisesta naisesta, joka kokoaa patikoijien

keskustelupalstan avulla Internetistä neljän

hengen ryhmän patikkamatkalle Englannin Penniineille. Naisten matka ei suju kommel-luksitta. Matka saakin arvoituksellisen kään-teen, kun he erään majatalon pubissa istuvat iltaa vanhan pöydän ääressä. Päähenkilö Heli ostaa pöydän oudon kokemuksen jälkeen, ja päättää ratkaista arvoituksen Suomessa. Hän kutsuu ystävänsä patikkamatkan jälkeen kotiinsa. Jokaisen menneisyydestä nousee esiin hämäräperäisiä asioita ja vinksahtaneita ihmissuhteita. Tarinassa liikutaan ihmismie-len rajamailla, valon ja pimeän välimaastossa. Kuka heistä lopulta on syytön tai syyllinen? Kukaan naisista ei ole ollut viaton oman elä-mänsä valinnoissa.

Toisessa tarinassa Panos-tuotosajattelu skotlantilainen Bed and breakfast-emäntä

oPaS valoiSille ja Pimeille PoluilletekSti: joHanna ikonen kuvat: eSSi ruuSkanen

kiinnostuu uteliaisuuttaan asiakkaansa yksi-tyisasioista liian intensiivisesti. Emännällä on toki hyvät aikeet, mutta niillä ei ole aina toivot-tavat seuraukset. Tarina kertoo fi ktiivisesti siitä, että syrjäisillä patikkapoluilla vastaan voisi tulla henkilö, jolla on jotain salattavaa ja joka on maailmalta kenties paossa omien, päivän-valoa kestämättömien tekojensa vuoksi.

Metsästäjäkuningas on mystinen tarina Italian Alpeilla elävästä ibexistä, alppikauriista, jonka sydämessä oli tarujen mukaan ristin-muotoinen luu, vahvin tunnettu pahoilta voi-milta suojaava talismaani. Italialainen Metsäs-täjäkuningas lähtee talismaanin löytö mielessä metsästysret-kelle vuoristoon. Hän kokee ajatusmaailmaansa radi-kaalisti muuttavan koke-muksen luonnon armoilla vuoristossa. Sinisalo yhdis-tää taitavasti realismia ja yliluonnollista elementtiä tässä kertomuksessa.

Tarinassa Fast Chuck nuori amerikkalainen mies lähtee vaelta-maan Appalakeille reippaaseen tahtiin. Hänen suhtautumi-sensa muiden vael-tajien, etenkin eräiden eurooppalaisten kulkemi-seen, alkaa muuttua kuitenkin verenmaku suussa käytäväksi kilpailuksi. Tarina yhdistää fi k-tiota ja Sinisalon omaa tausta-tietoa Appalakeilla vaeltajille tapahtuneista rikoksista. Toisille vuoristossa vaeltaminen voi olla myös mieltä puhdistava ja kir-kastava kokemus. Anekdootissa nuori mies on lähtenyt vuorille kirjoittamaan runoja saadakseen k o s k e t u k -

sen sisäiseen herkkyyteensä.Divina Commedia: Inferno on tarina, jossa

Australiassa vaeltamassa olevat nainen ja mies kokevat pelottavan yllätyksen, kun luonnon arvaamattomuus meinaa koitua kohtalok-kaaksi. Vaellustovereiden välillä kytee erimie-lisyyksiä, eikä luonnossa liikkuminen hyvässä hengessä oikein onnistu. Vuoripolulla tavattu opaskaan ei ole sitä, mitä ulospäin näyttäisi olevan. Sinisalon mukaan luontoretkillä kau-punkikäytöksen pinta kuoriutuu ja ihmisten ”luonteet näyttäytyvät paljaimmillaan”.

Sinisalon proosa, jota kutsutaan ”häirit-seväksi”, virtaa sel-

keästi ja lennok-kaasti, ja tarinat ovat mukaansa

tempaavia. Etenkin pienoisromaani Salat-

tuja voimia pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Sinisalon anek-dootit ovat todentun-tuisia ja rytmittävät hyvin tarinoiden kul-kua. Ihmisen ja luon-

non suhde tulee myös monipuolisesti ja eri

näkökulmista esiin teok-sessa. Ihminen on valloit-

tanut kävellen vuoria, sukel-taen merenalaisia maailmoja ja lentäen ilmatilan. Vuoristo-vaeltamisessa ja patikkaret-kissä on kuitenkin Sinisalon teoksen mukaan kyse paljon muustakin kuin elämysten ja valloitusten hausta. Siinä on kyse ihmisen ja luonnon ikiaikaisesta suhteesta ja osittain myös primitiivisestä

luonnon ehdoilla

muotoinen luu, vahvin tunnettu pahoilta voi-milta suojaava talismaani. Italialainen Metsäs-täjäkuningas lähtee talismaanin löytö mielessä metsästysret-kelle vuoristoon. Hän kokee ajatusmaailmaansa radi-kaalisti muuttavan koke-muksen luonnon armoilla vuoristossa. Sinisalo yhdis-tää taitavasti realismia ja yliluonnollista elementtiä tässä kertomuksessa.

Tarinassa Fast Chucknuori amerikkalainen mies lähtee vaelta-maan Appalakeille reippaaseen tahtiin. Hänen suhtautumi-sensa muiden vael-tajien, etenkin eräiden eurooppalaisten kulkemi-seen, alkaa muuttua kuitenkin verenmaku suussa käytäväksi kilpailuksi. Tarina yhdistää fi k-tiota ja Sinisalon omaa tausta-tietoa Appalakeilla vaeltajille tapahtuneista rikoksista. Toisille vuoristossa vaeltaminen voi olla myös mieltä puhdistava ja kir-kastava kokemus. Anekdootissa nuori mies on lähtenyt vuorille kirjoittamaan runoja saadakseen k o s k e t u k -

”luonteet näyttäytyvät paljaimmillaan”.

Sinisalon proosa, jota kutsutaan ”häirit-seväksi”, virtaa sel-

keästi ja lennok-kaasti, ja tarinat ovat mukaansa

tempaavia. Etenkin pienoisromaani Salat-

tuja voimia pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Sinisalon anek-dootit ovat todentun-tuisia ja rytmittävät hyvin tarinoiden kul-kua. Ihmisen ja luon-

non suhde tulee myös monipuolisesti ja eri

näkökulmista esiin teok-sessa. Ihminen on valloit-

tanut kävellen vuoria, sukel-taen merenalaisia maailmoja ja lentäen ilmatilan. Vuoristo-vaeltamisessa ja patikkaret-kissä on kuitenkin Sinisalon teoksen mukaan kyse paljon muustakin kuin elämysten ja valloitusten hausta. Siinä on kyse ihmisen ja luonnon ikiaikaisesta suhteesta ja osittain myös primitiivisestä

luonnon ehdoilla

[16] [17]

elämisestä sekä ihmisen omien rajojen kokei-lusta. Vuoristossa ihminen liikkuu luonnon armoilla, ja odottamattomia tilanteita ja onnet-tomuuksia voi sattua.

Minulle vaeltaminen on etäisesti tuttua viime vuosina lähinnä Nuuksion kansallispuis-tossa niin jalan kuin hevosen selässä. Ja kävin samoilemassa Budapestin läheisillä Budan vuorilla syksyllä 2005. Edinburghissa tuli myös keväällä 2012 tehtyä lyhyt ”päiväretki” Holy-roodin puistossa, jossa on komeat luonnon-mukaiset, skotlantilaiset maisemat. Seuraa-vaksi suunnitelmissani on kunnon Skotlannin patikkaretki Ylämailla. Siihen olen saanut lisää inspiraatiota ja vinkkejä tästä Sinisalon omape-räisestä teoksesta. Erämaa kutsuu.

[sic]

kun kuulin uutiset Paul Thomas Anderso-nin aikeista tehdä elokuva skientologian

syntyvaiheista, mieleen tulvi kuvitelmia rön-syilevästä teoksesta, jossa näyttäisiin, kuinka hämärä kultti kietoo lonkeronsa hyväuskoisten ympärille. Oletettavasti kolme ja puolituntisen elokuvan kevennyksenä toimisivat skientolo-gien vähintäänkin hämmentävät pyhät tekstit.

Mestari ei kuitenkaan ole se elokuva.

mestarin keskiössä on kaksi miestä ja heidän välinen suhteensa. Elokuva jatkaa samalla

vähäeleisellä linjalla kuin Andersonin vuoden 2007 mestariteos, There Will Be Blood. Joaquin Phoenix näyttelee miestä, joka ei tiedä, mihin asettua toisen maailmansodan jälkeisessä Yhdysvalloissa. Hän käyttää aikansa juomalla aineita, joita mahdollisesti käytetään etanoi-den kuorien sulattamiseen. Liuottimien vaiku-tuksen seurauksena mies taantuu tilaan, jossa hän muistuttaa enemmän puhuvaa koiraa kuin ihmistä. Hänen henkilökohtainen Cesar Milla-ninsa ei kuitenkaan ole kaukana.

Philip Seymour Hoff man esittää L. Ron Hubbardin kaltaista hahmoa, joka on hiljalleen rakentamassa uskontoa omien pseudotieteel-listen ideoittensa ympärille. Näiden kahden henkilön välille muodostuu ystävyyssuhde, joka muistuttaa samanlaista, mikä on koiran ja omistajan välillä. Joaquin saattaa pissiä lattialle tai purra vieraita, mutta on omistajalleen niin uskollinen, ettei tämä voi luopua rakkaasta lemmikistä.

Elokuva on eräänlainen korkea-tasoinen, syvällinen ja minimalistinen

uudelleenfi lmatisointi vuoden 1989 Turner ja täystuho –elokuvasta. Pari kertaa elokuvan aikana Philip Seumour Hoff man jopa sanoo Joaquinin hahmon olevan ”hyvä poika” - aivan samaan tapaan kuin koiralle.

koiramaisuuksistaan huolimatta Mestari on erinomainen elokuva, aivan täysiosuma

eikä loppu ole kovin tyydyttävä. Mitään There Will Be Bloodin lopun kaltaista katharsista on turha odottaa. Phoenix tekee sellaista työtä näyttelijänä, että kyse ei ole enää näyttele-misestä. Hoff man on äärimmäisen uskottava karismaattisena johtajana ja pohjimmiltaan omien ristiriitojensa uhri, siinä missä Phoeni-xinkin hahmo.

KAVA järjesti Mestarista erikoisnäytöksen, jossa elokuva näytettiin 70 millisenä. Vastaavia näytöksiä soisi tulevan lisää, varsinkin silloin kun ohjaaja on erityisesti toivonut, että elo-kuva esitettäisiin tällaisessa formaatissa.

[sic]

joaQuin PHoeniX on Hyvä PoikatekSti: janne Salminen kuvat: maSa teinilä

joaQuin PHoeniX on Hyvä PoikatekSti: janne Salminen kuvat: maSa teinilä

[18] [19]

elämme aikoja, jolloin sitä jo on tai ei vielä ole riittävästi. Niitä varsinkin on jo tarpeeksi

ja sitten ei kuitenkaan ole. Jotenkin sitä jo toivoisi, että tulisi jotain uutta, jotain räjäyt-tävää. Elämmehän aikoja, jolloin jokaisella on aiheesta mielipide, sekä väärä että oikea.

Umayya Abu-Hannan kirjoittama ”Mul-tikulti, monikulttuurisuuden käsikirja” (Siltala, 2012) tuo uuden näkökulman keskusteluun. Ja millä tavalla! Se osuu lähelle. Siinä puhutaan, ei enempää eikä vähempää, kuin suomalaisuu-desta ja maan rasistisesta ilmapiiristä. Havain-nollistaakseen aihetta Abu-Hanna ei epäile tehdä kärkeviäkään vastakkainasetteluja tai yleistyksiä.

Kirjoittaja ja kirja nousivat taas tapetille, kun Abu-Hanna kirjoitti muuttaneensa Ams-terdamiin Suomessa esiintyneen rasismin vuoksi. Juttu ilmestyi uudenvuodenaattona Helsingin Sanomien kirjailijapuheenvuorossa. Myrskyhän siitä syntyi.

myrskyn sopii nyt jättää sikseen ja keskit-tyä sen sijaan lukemaansa ja sen herät-

tämiin ajatuksiin. Kirjan tarkoituksena ei liene aiheuttaa pahaa mieltä eikä jakaa ihmisiä

kategorioihin ja marginaaleihin. Kirja on erään-lainen opas, monikulttuurisuuden käsikirja, kulttuurialoilla työskenteleville. Vaikka oma ala ei kulttuurin parista löydykään, ei kirjaa kannata jättää pois. Ehkä lukija on kulttuurin käyttäjä, sen yleisöä, eli ainakin välillisesti myös kohderyhmässä.

Esimerkit ovat konkreettisia ja vinkit tule-vat kirjoittajan kokemuksista. Ne ovat koke-muksia siitä, miltä työ monikulttuurisuuden parissa on Suomessa näyttänyt. Abu-Hannan pyrkii oppaan tavoin selventämään kuinka asiat saadaan sujumaan. Paljon käsitellään sitä, miten Suomessa on ollut tilaisuuksia korostaa monikulttuurisuuden etuja, mutta tilaisuudet ovat jääneet käyttämättä. Esimerkit ovat 1990- ja 2000-luvuilta ja maahan muuttaneet töihin tai opiskelemaan tulleita.

Kirjan tarkoitus ei siis ole luoda proto-tyyppiä rasistista. Rasistisessa ilmapiirissä eivät puukot heilu tai sanat sivalla ilmassa. Se ei katso maastohousuja tai leijonariipuksia. Se on pelkoa, poissulkemista, tahatonta ajatte-lemattomuutta. ”Welcome to Finnish reality”, sanotaan, kun Suomen piiri pieni pyörii. Kirja haastaa kysymään, löydätkö itsestäsi rasisitin.

multikultitekSti: marianne GråSten kuvat: eSSi ruuSkanen

Kuinka helppoa on tuntea olonsa typeräksi, kun ei tiedä eikä kehtaa kysyä. Abu-Hannan kirja voisi toimia aitojen kumoajana. Se on keskustelun avaajana, kun mietitään: Voinko kysyä? Saanko kysyä? Loukkaanko?

tartuin itsekin kirjaan, koska aihe on minulle rehellisesti sanottuna melko vieras. Ympä-

rilläni rasismi halutaan tuomita, mutta raken-tavia ehdotuksia sen kitkemiseksi on yhtä kaikki hankala tehdä. Minkäs sitä tiedon puut-teelleen voi. Tai kenties rasismi tuntuukin liian kaukaiselta, ei omassa arjessa näkyvältä, tai se ei koske itseä. Myös Multikultin kirjoittaja tai-taa tietää tämän. Kirjassa avataan käsitteitä ja annetaan ajatusharjoituksia. Parasta antia on sivun kokoinen ruudukko, jonka avulla voi arvi-oida kulttuurista lukutaitoaan. Jos malttaa vih-kiytyä aiheeseen perusteellisemmin, voi selata kirjan loppupuolelle ja vastata ”Kysymyspatte-ristoon”. Näillehän voi olla vielä käyttöä!

Tulevaisuudessa, ihan lähellä häämöt-tävässä, ja työelämässä näitä tilaisuuksia on odotettavissa vieläkin enemmän. Jotta mui-den kanssa osataan työskennellä ja kohdata erilaisuutta on tärkeää tunnistaa erilaisia

kulttuuritaustoja. Se pätee tietysti molempiin suuntiin, oli sitten tulossa tai menossa. On ter-vettä olla kiinnostunut ja utelias. Korjaus: se on kaiken perusta.

Pelkkä kirjan selailu tai lukeminenkaan, edes ankara pänttääminen ei nyt ole oleellista. Kukaan ei tenttaa oppimaasi, mutta voit silti näyttää ymmärtäneesi. Ei ole liian varhaista – ei liioin liian myöhäistäkään – aloittaa käy-tännöntoteutusta. ”Ymmärrystä, asennetta ja tietoa”, kirjoittaja kiteyttää ratkaisun avaimeksi. Voisko ympäristön tarkkaileminen ja huomioi-minen olla hyvä alku? Vai olisikohan vieläkin perustavampaa vilkaista peiliin?

lehtiartikkeli sai ennätysmäärän klikkailuja. Kirja tuskin herättää yhtä kiivaita intohi-

moja. Mielipiteiden määrä niistä ja siitä on val-tava, ja ne voivat muuttua hetkessä. Myös itse keskustelun aihe on lisääntymään päin. Voisiko siitä hyötyä? Ottaa edes osaksi arkea tai työelä-mää? Muistetetaan, että omassa reviirissä on joustovaraa. Kyse ei ole siitä, kuka tai kuinka moni omalla tontilla on, vaan miten yhteisen tilan käyttää.

[sic]

epäjärjestelmällistyttämättömyydelläänsäkäänköhän...

[20] [21]

Humanisticumin hallitus vuonna 2013 koos-tuu puheenjohtajasta ja kymmenestä jäse-

nestä. Hallituksen tehtävänä on hoitaa tiede-kuntajärjestön juoksevia asioita, sekä toteuttaa toimintasuunnitelmassa laadittu visio. Eräät hallituksen jäsenet johtavat omaa toimikun-taansa, jonka vastuulla on tietty sektori. Näiden toimikuntien toimintaan saa osallistua kuka tahansa humanisti, ja mukaan pääsee otta-malla yhteyttä toimikunnan puheenjohtajaan.

Vuoden 2013 hallitus ja virkailijat ovat paitsi äärimmäisen älykkäitä, myös fantastisen filmaattisia. Tämä tosin ei ole mikään ihme, sillä kaikkihan sen tietävät, että humanisti on sivis-tyneellä tavalla seksikäs. Ceterum censeo opin-tuki pitää sitoa indeksiin!

Humanisticumin Hallitus 2013tekSti: tomi rautoma

Hallituksen jäseniä ja

virkailijoita:

(vas.) Svante Thilman,

Kerttu Kaikkonen,

Jade Aumasto, Janne

Salminen, Elise Pitkä-

nen, Tomi Rautoma,

Joonas Nivala, Ville

Vuoresola, Esa Tiusanen,

Linda Taylor

HallitukSen jäSenet:Puheenjohtaja: Tomi Ståhlberg

Varapuheenjohtaja, tapahtumatoimikunnan pj.: Elise Pitkänen

Sihteeri, fuksi- ja tuutorointitoimikunnan pj.: Kerttu Kaikkonen

Taloudenhoitaja: Emilia Viljanen

Tiedottaja: Ville Vuorensola

Opintovastaava: Nico Lamminparras

Opintotoimikunnan pj.: Esa Tiusanen

Kulttuuritoimikunnan pj.: Svante Thilman

Työelämätoimikunnan pj.: Essi Lamberg

Tilatoimikunnan pj.: Linda Taylor

Tilakonklaavin pj.: Pasi Pykälistö

Alareunan kuvissa hallituslaiset oikealta vasemmalle.

virkailijatAlumnivastaava: Juha Töyrylä

Päätoimittaja: Janne Salminen

Kansainvälisyysvastaava: Aino Jones

Tilavirkailija: Iivari Koutonen

Yhdenvertaisuusvastaava: Tiina Vanhanen

Yleisvirkailija: Lotta Broms

kulttuuritoimikuntaJohanne Arnfred

Jade Aumasto

Mari Kyllönen

Sebastian Lindberg

Harri Mäcklin

Magnus Rask

oPintotoimikuntaOscar Andersson

Jarna Hietanen

Aino Jones

Iivari Koutonen

Jonas Nivala

Tomas Sjöblom

Joonas Timonen

[sic]in toimituskuntaKatso sivu 2.

tule mukaan toimintaan! Voit liittyä mukaan toimikuntiin ottamalla

yhteyttä toimikuntaa johtavaan hallituksen

jäseneen.

Tässä mainittujen lisäksi perustetaan vielä tila-

toimikunta, työelämätoimikunta sekä fuksi- ja

tuutosointitoimikunta. Seuraa ainejärjestösi

sähköpostilistaa!

ota yHteyttäHumanisticumin hallituksen tavoittaa osoittees-

ta hc-hallitus@helsinki.fi.

www.humanisticum.fi

[22] [23]

V��ha�Istumme tässä, Liedon Marja-Liisa,

lapsuuden kartanoiden yllä

edessäni aine,

vanhojen museoiden tapa.

Muistan kuvauksia

Teppo Suomalaisen sotilaspukuun.

tenttikirjarunouttaLähteet:

Aineen taika – näkyvän ja näkymättömän kult-

tuurin jäljillä. Toim. Aila Nieminen et al. Suoma-

laisen kirjallisuuden seura: Helsinki 2011.

kokeile itSe:Poimi tenttikirjasi jokaisen luvun esimmäinen

sana, kirjoita ne lapuille ja muotoile itseäsi miel-

lyttävä runo. Onnea tenttiin!

sEuRaaVassa numERossa [sic] on:

villi ja vaPaaArvostele mun sitsit!

Pahoja ajatuksia

Jutunjuurta

Tule mukaan tekemään villiä ja vapaata [sic]-lehteä. Juttuehdotuksia ja kuvituksia voi lähettää päätoimittajalle: janne.t.salminen@

helsinki.fi

Erityisesti etsimme repäisevän räväkkää kansikuvitusta!

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla volutpat condimentum nisi non ornare. Mor-bi arcu qam, malesuada sed Uusi ja uljas [sic] bibendum non, gravida vitae quam. Nunc mauris nisi, elei-fend in elementum ut, tristique sit amet ipsum. Maecenas suscipit sem eu velit tempus tincidunt. Curabitur eros augue, faucibus dictum consequat in, accumsan vel odio. Nunc ullamcorper, libero vulputate tinci-dunt suscipit, augue nisi facilisis lacus, vel convallis odio risus non ante. Integer at dolor non nisl ultricies vestibulum sit amet quis elit. Quisque gravida volutpat diam, ac eleifend augue tempor non. Duis rhoncus adipiscing leo quis pellentesque. Nulla quis lacus dolor. Aliquam ac mi pellentesque nisl imperdiet aliquam at pulvinar sem. Morbi sit amet sollicitudin erat. Nunc non faucibus nisi. Integer bibendum vulputate urna, at tempor purus interdum vitae. Nam et neque vitae nisl congue mattis eget ut ipsum. In feugiat tincidunt mi non eleifend. Suspendisse potenti. Curabitur condimentum augue vitae nulla consectetur condimen-tum. Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; In hac habitasse platea dictumst. Nulla volutpat pharetra sem ac porttitor. In aliquam odio lacus, id vulputate elit. Cras id lorem vitae nibh accumsan feugiat. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Quisque quis lorem urna, id consectetur justo. Duis tincidunt, mauris eleifend aliquam pharetra, justo purus cursus magna, suscipit convallis quam ipsum a velit. Phasellus in lorem ligula, in sce-lerisque orci. Aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Curabitur pre-tium rutrum aliquam. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut auctor, nibh vel aliquet consequat, elit purus auctor nibh, sit amet pharetra metus odio sit amet sem. Nullam bibendum convallis elit at dignissim. Etiam interdum lacus ut quam malesuada a viverra nulla sollicitudin. Vivamus commodo urna quis augue commodo a adipiscing libero suscipit. Aenean orci sem, bibendum a condimentum quis, porttitor ac est. Integer quis massa ligula. Nullam mattis erat id justo blandit et scelerisque nisl gravida. In por nuestro que ju condimentum auctor pharetra. Erämaa kutsuu quam congue odio imperdiet tempor. Vivamus dapibus urna sit amet ipsum tincidunt placerat. Praesent eu tortor vel leo tincidunt placerat non eu elit. Duis dui augue, post quam et dapibus et Olen saanut vestibulum in nunc. Quisque ac viverra orci. Ut fringilla pellentesque mauris ac semper. Sed ”sohvaltani” dictum nisl, sit amet laoreet leo ullamcorper nec. In ullamcorper nisi sed nulla cursus laoreet tervetulo- Morbi consectetur lacus in odio malesuada euharetra ligula malesuada. Maecenas vehicula toivotuksen luctus placerat. Vivamus vel diam tortor, por-ta bibendum magna. Aliquam tempus elit vitae lacus sodales rutrum. Pellentesque habitant morbi tristi-que senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Aliquam nec dolor risus, quis faucibus erat. Quisque vulputate leo ut turpis volutpat eget Kirjoittaja ja kirja hendrerit eros blandit. Quisque egestas conval lis leo vitae semper. Duis et libero nisi nousivat taas tapetille eget ornare dui. Duis molestie biben-dum velit, sit amet congue dolor interdum in. Cum sociis natoque penatibus et magnis dis parturient mon-tes, nascetur ridiculus mus. Suspendisse Kaikkihan sen tietävät, ultricies massa tortor. Donec sit amet turpis ipsum, vel dignissim orci. Donec että humanisti on feugiat commodo viverra. Sed facilisis mollis tellus sed congue. Donec blandit dolor sivistyneellä tavalla in eros tristique a hendrerit justo molestie. Nullam laoreet tristique dignissim. Fusce seksikäs tempus lacinia tellus, id pulvinar est vestibulum et. Vestibulum ut libero vel metus volutpat hendrerit at suscipit mauris. Pellentesque at erat sit amet lorem euismod preti-um id vel massa. Class Tavoitteena on luoda aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos hime suhteita, verkostoitua, luoda Etiam at placerat quam. Nunc viverra placerat pretium.Phasellus varius uraputki ja pysyä siinä mauris non ornare tristique, orci odio mollis elit, vel dignissim nisi lectus sit amet nulla. Pellentesque dolor metus, molestie a dictum vitae, fermentum vel tortor. Sed quis mi sit amet turpis Kakkaisimmeko pulvinar malesuada ac eu orci. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur sedadipiscing elit. mekin bussiin? venenatis adipiscing mauris at suscipit. Curabitur cursus tortor posuere tortor commodo at facilisis urna lobortis. Vestibulum dui sapien, posuere at porta at, luctus cursus lectus. In sit amet neque id enim dignissim aliquet. Fusce varius arcu eget purus vestibulum sed vulputate diam euismod. Mauris ut diam eget justo dictum ultricies. Etiam eget nibh arcu. Phasellus a convallis diam. Ae-nean consequat nulla risus, ac convallis enim. Aenean ligula justo, malesuada sed euismod eget, fermen-tum eget est. Mauris faucibus adipiscing est, non porta risus lobortis vel. Pellentesque habitant morbi tris-tique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Morbi non justo massa, eget ornare sapien. Ut euismod egestas nulla in imperdiet. Aliquam erat volutpat. Fusce venenatis, tellus ac iaculis ultrices, orci tortor consequat libero, eu sodales dolor justo quis eros. Sed auctor venenatis fringilla. Cras ultrices sapien a enim hendrerit ut lacinia tortor porttitor. Sed justo justo, auctor ac semper a, congue vitae diam. Nulla commodo, augue hendrerit ultricies mollis, odio quam sagittis libero, id euismod quam quam eu metus.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla volutpat condimentum nisi non ornare. Mor-bi arcu qam, malesuada sed Uusi ja uljas [sic] bibendum non, gravida vitae quam. Nunc mauris nisi, elei-fend in elementum ut, tristique sit amet ipsum. Maecenas suscipit sem eu velit tempus tincidunt. Curabitur eros augue, faucibus dictum consequat in, accumsan vel odio. Nunc ullamcorper, libero vulputate tinci-dunt suscipit, augue nisi facilisis lacus, vel convallis odio risus non ante. Integer at dolor non nisl ultricies vestibulum sit amet quis elit. Quisque gravida volutpat diam, ac eleifend augue tempor non. Duis rhoncus adipiscing leo quis pellentesque. Nulla quis lacus dolor. Aliquam ac mi pellentesque nisl imperdiet aliquam at pulvinar sem. Morbi sit amet sollicitudin erat. Nunc non faucibus nisi. Integer bibendum vulputate urna, at tempor purus interdum vitae. Nam et neque vitae nisl congue mattis eget ut ipsum. In feugiat tincidunt mi non eleifend. Suspendisse potenti. Curabitur condimentum augue vitae nulla consectetur condimen-tum. Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; In hac habitasse platea dictumst. Nulla volutpat pharetra sem ac porttitor. In aliquam odio lacus, id vulputate elit. Cras id lorem vitae nibh accumsan feugiat. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Quisque quis lorem urna, id consectetur justo. Duis tincidunt, mauris eleifend aliquam pharetra, justo purus cursus magna, suscipit convallis quam ipsum a velit. Phasellus in lorem ligula, in sce-lerisque orci. Aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Curabitur pre-tium rutrum aliquam. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut auctor, nibh vel aliquet consequat, elit purus auctor nibh, sit amet pharetra metus odio sit amet sem. Nullam bibendum convallis elit at dignissim. Etiam interdum lacus ut quam malesuada a viverra nulla sollicitudin. Vivamus commodo urna quis augue commodo a adipiscing libero suscipit. Aenean orci sem, bibendum a condimentum quis, porttitor ac est. Integer quis massa ligula. Nullam mattis erat id justo blandit et scelerisque nisl gravida. In por nuestro que ju condimentum auctor pharetra. Erämaa kutsuu quam congue odio imperdiet tempor. Vivamus dapibus urna sit amet ipsum tincidunt placerat. Praesent eu tortor vel leo tincidunt placerat non eu elit. Duis dui augue, post quam et dapibus et Olen saanut vestibulum in nunc. Quisque ac viverra orci. Ut fringilla pellentesque mauris ac semper. Sed ”sohvaltani” dictum nisl, sit amet laoreet leo ullamcorper ”sohvaltani” dictum nisl, sit amet laoreet leo ullamcorper ”sohvaltani”nec. In ullamcorper nisi sed nulla cursus laoreet tervetulo- Morbi consectetur lacus in odio malesuada euharetra ligula malesuada. Maecenas vehicula toivotuksen luctus placerat. Vivamus vel diam tortor, por-ta bibendum magna. Aliquam tempus elit vitae lacus sodales rutrum. Pellentesque habitant morbi tristi-que senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Aliquam nec dolor risus, quis faucibus erat. Quisque vulputate leo ut turpis volutpat eget Kirjoittaja ja kirja hendrerit eros blandit. Quisque egestas conval lis leo vitae semper. Duis et libero nisi nousivat taas tapetille eget ornare dui. Duis molestie biben-dum velit, sit amet congue dolor interdum in. Cum sociis natoque penatibus et magnis dis parturient mon-tes, nascetur ridiculus mus. Suspendisse Kaikkihan sen tietävät, ultricies massa tortor. Donec sit amet turpis ipsum, vel dignissim orci. Donec että humanisti on feugiat commodo viverra. Sed facilisis mollis tellus sed congue. Donec blandit dolor sivistyneellä tavalla in eros tristique a hendrerit justo molestie. Nullam laoreet tristique dignissim. Fusce seksikäs tempus lacinia tellus, id pulvinar est vestibulum et. Vestibulum ut libero vel metus volutpat hendrerit at suscipit mauris. Pellentesque at erat sit amet lorem euismod preti-um id vel massa. Class Tavoitteena on luoda aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos hime suhteita, verkostoitua, luoda Etiam at placerat quam. Nunc viverra placerat pretium.Phasellus varius uraputki ja pysyä siinä mauris non ornare tristique, orci odio mollis elit, vel dignissim nisi lectus sit amet nulla. Pellentesque dolor metus, molestie a dictum vitae, fermentum vel tortor. Sed quis mi sit amet turpis Kakkaisimmeko pulvinar malesuada ac eu orci. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur sedadipiscing elit. mekin bussiin? venenatis adipiscing mauris at suscipit. Curabitur cursus tortor posuere tortor commodo at facilisis urna lobortis. Vestibulum dui sapien, posuere at porta at, luctus cursus lectus. In sit amet neque id enim dignissim aliquet. Fusce varius arcu eget purus vestibulum sed vulputate diam euismod. Mauris ut diam eget justo dictum ultricies. Etiam eget nibh arcu. Phasellus a convallis diam. Ae-nean consequat nulla risus, ac convallis enim. Aenean ligula justo, malesuada sed euismod eget, fermen-tum eget est. Mauris faucibus adipiscing est, non porta risus lobortis vel. Pellentesque habitant morbi tris-tique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Morbi non justo massa, eget ornare sapien. Ut euismod egestas nulla in imperdiet. Aliquam erat volutpat. Fusce venenatis, tellus ac iaculis ultrices, orci