Otto Heimonen

SÄHKÖALAN TARJOUSLASKENTA-

OHJELMAT JA NIIDEN SOVELTU-

VUUS VERKOSTOURAKOINTIIN

Opinnäytetyö

Sähkötekniikan koulutusohjelma

Toukokuu 2005

KUVAILULEHTI

Opinnäytetyön päivämäärä 20.5.2005

Tekijä(t) Otto Heimonen

Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sähkötekniikan koulutusohjelma sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto

Nimeke Sähköalan tarjouslaskentaohjelmat ja niiden soveltuvuus verkostourakointiin Tiivistelmä Tarjouslaskennan tarkoituksena on valmistaa asiakkaalle kilpaileva tarjous, jonka avulla urakka saa-taisiin omalle yritykselle. Tarjouslaskijan tulisi tehokkaasti ja tarkasti laskea tarjoukset, sillä vain pieni osa jätetyistä tarjouksista johtaa urakan saamiseen. Tarjouslaskijan ajan säästämiseksi tarjoukset teh-dään useasti tietokoneella käyttäen valmiita tarjouslaskentaohjelmia tai Excel -taulukkolaskentaa. Selvitin voisiko Etelä-Savon Energia Oy:n tytäryhtiön ESE-Tekniikka Oy:n tarpeeseen käyttää valmiita tarjouslaskentaohjelmia ja miten ne soveltuivat verkostourakointiin. Ohjelmiston soveltuvuudesta ky-seiselle yritykselle piti ottaa huomioon helppo käytettävyys, ajansäästö ja projektinseuranta. Etsin työssäni vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on tarjouslaskennan nykyinen tilanne? Millaisia ohjelmia tarjouslaskentaan on olemassa? Miten ne eroavat toisistaan? Tarkastelin myös näiden ohjelmien projektinseurannan ominaisuuksia. Projektinseurannassa tarkka tarvikebudjetti ja aikataulu yhdistettynä muualla järjestelmässä olevaan tietoon tarvittavista, tilatuista, vahvistetuista ja saapuneista tarvikkeista sekä varastotilanteesta mahdollistaa optimaaliset ostot. Sain käyttööni työtäni varten kolmelta ohjelmistovalmistajalta heidän tarjouslaskentaohjelmansa ja pystyin tutustumaan niihin kuukauden ajan. Käyttökokemuksieni, ohjelmien käsikirjojen, sähköpostiviestien ja alan kirjallisuuden perusteella etsin ohjelmista eroavaisuudet ja löysin mielestäni ESE-Tekniikan käyttöön soveltuvan ohjelmiston. Tarjouslaskentaohjelmista löytyi paljon ominaisuuksia ja ne ovat avuksi erityisesti LVIS-urakointialalla. Verkostourakointiin vertailluista ohjelmista soveltui parhaiten Broker ja Liinos6, joista ensimmäinen soveltui mm. helppokäyttöisyyden vuoksi paremmin ESE-Tekniikan käyttöön. Asiasanat (avainsanat) sähköala, sähkösuunnittelu, taloustieto, tarjoukset Sivumäärä Kieli URN

67 s. + liitt.2 s. Suomi

Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: ESE-Tekniikka Oy Ohjaavan opettajan nimi Hannu Honkanen

Opinnäytetyön toimeksiantaja Kalle Saranki

DESCRIPTION

Date of the bachelor’s thesis May 20, 2005

Author(s) Otto Heimonen

Degree programme and option Electrical Engineering Electric Power Engineering

Name of diploma work Tendering software for electric contractors and their applicability for network contracts Abstract The purpose of offer calculation is to deliver a competing offer to a customer and that way get the possible contract. Offer calculator should calculate expences for the offer accurately and effectively because the hitrate for the contracts is small. Offers are made often by computer and applicable software to save offer calculator’s time. The main aim for this thesis was to find out which calculation software suits best ESE-Tekniikka Oy. I found out if it is possible to use offer calculation software for contracting on electric networks. I also inspected what were the differences between these programs. I had the opportunity to use three different kind of offer calculation softwares for a month. With my operating experience, operators manuls, received e-mails and few offer calculating guides I found an applicable software for ESE-Tekniikka. I found lots of features in the programs and they are useful specially in electrical and HVAC contracting. Applicable software for contracting on electric networks were Broker and Liinos6. Broker was effective and easy to use so it was the best choice for ESE-Tekniikka. Subject headings (keywords) electric field, electric designing, economics, offers Pages Language URN

67 p. + app.2 p. Finnish

Remarks, notes on appendices Assignment: ESE-Tekniikka Oy Tutor Hannu Honkanen

Employer of the bachelor’s thesis Kalle Saranki

ESIPUHE

Työni toimeksiantajana oli ESE-Tekniikka Oy ja haluan kiittää yhtiön projektipäällik-

köä Kalle Sarankia tästä insinöörityön aiheesta ja ohjauksesta. Ohjaava opettajani tälle

työlle oli Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusyksikön lehtori Hannu

Honkanen.

Erityiset kiitokset haluan välittää Oy Mercus Ltd:lle, E-Communicae Oy:lle ja Visma

Software Oyj:lle mahdollisuudesta tutustua heidän edustamiinsa tarjouslaskentaohjel-

miin. Oy Mercus Ltd:n edustajista kysymyksiini vastailivat Ari Alkila ja Tero Turkki,

josta kiitokseni. E-Communicae Oy:n edustajalle Jarmo Kähköselle sekä Visma Soft-

ware Oyj:n edustajille Vesa Hänniselle ja Elina Laajalalle kiitokset vastauksistanne.

Kiitos myös Atk-Paja Oy:n edustajalle Mika Ahoselle esitteistä.

Lisäksi kiitokset Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n edustajalle Arto Karille, Em-

power Oy:n edustajalle Pekka Suutarille ja Headpower Oy:n sähkönjakelu päällikölle

Timo Mutilalle pakettirekistereiden lisätiedoista.

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO........................................................................................................1

2 MIKÄ ON TARJOUSLASKENNAN NYKYINEN TILANNE? ...................3

2.1 Materiaalien hinnoittelu ...........................................................................4

2.2 Työn hinnoittelu ........................................................................................5

2.3 Tarjouslaskennan paketit ja niiden kerääminen piirustuksista ...........5

3 TARJOUSLASKENTAOHJELMIEN ESITTELY ........................................7

3.1 Broker.........................................................................................................7

3.2 Ecom ...........................................................................................................8

3.3 Liinos6 ........................................................................................................9

3.4 Sauma .......................................................................................................10

3.5 Xpaja.........................................................................................................11

4 TARJOUSLASKENNAN VERTAILU...........................................................12

4.1 Käyttöönotto ............................................................................................12

4.2 Perustietojen syöttäminen ......................................................................16

4.3 Massoittelu ...............................................................................................23

4.4 Omien tuotteiden ja pakettien tekeminen.............................................31

4.5 Tarjoushinnan määrittäminen...............................................................36

4.6 Raportit ja tulosteet.................................................................................41

4.7 Käyttöohjeet.............................................................................................45

4.8 Ohjelmiston päivitykset, koulutus ja puhelintuki ................................47

4.9 Hankinta- ja käyttökustannukset ..........................................................48

5 PROJEKTINSEURANNAN VERTAILEMINEN ........................................50

6 MITEN TARJOUSLASKENTAOHJELMAT SOVELTUVAT VERKOSTOURAKOINTIIN?........................................................................56

7 OHJELMIEN VERTAILUTULOKSET........................................................59

7.1 Osa-alueet.................................................................................................59

7.2 Kokonaisuus.............................................................................................65

8 POHDINTA.......................................................................................................66

LÄHTEET...................................................................................................................68

LIITTEET

1

1 JOHDANTO

Tarjouslaskennassa on tarkoituksena valmistaa asiakkaalle kilpaileva tarjous, jonka

avulla urakka saataisiin omalle yritykselle. Tarjouslaskijan tulisi tehokkaasti ja tarkasti

laskea tarjoukset, sillä esimerkiksi Sähköala-lehden mukaan /1/ tarjouksista vain 5–10

prosenttia johtaa urakan saamiseen. Tarjouslaskijan ajan säästämiseksi tarjoukset teh-

dään useasti tietokoneella käyttäen valmiita tarjouslaskentaohjelmia tai Excel-

taulukkolaskentaa.

Työ sai alkunsa siitä, että ESE-Tekniikka Oy tarvitsi jonkintyyppistä tarjouslaskenta-

ohjelmaa, jolla voitaisiin laskea sähköalan verkostourakoita. ESE-Tekniikka on vuon-

na 1999 perustettu energia-alan yritys, jonka omistaa Etelä-Savon Energia Oy. Yrityk-

sen toimialaan kuuluvat energia-alan kohteiden urakointi ja huoltotoiminta, energia-

kauppa sekä alan konsultointi. ESE-Tekniikan palveluksessa oli vuoden 2004 lopussa

kahdeksan henkilöä.

Tällä hetkellä ESE-Tekniikan urakkatarjoukset tehdään syöttämällä manuaalisesti Ex-

cel-taulukkolaskentaan tuotteet ja etsitään tuotteille hinnat. Tämän jälkeen tarjoukseen

lisätään kokemuksen kautta tiedossa olevat työtunnit, sekä lasketaan katteet ja myyn-

tihinnat. Tällä tavalla tehtynä voidaan käyttää hyväksi jo tehdyistä tarjouksista val-

miiksi laskettuja hintoja joillekin tuotteille ja työlle, mutta aikaa tuhraantuu silti yli-

määräiselle laskemiselle ja kirjoittamiselle. Lisäksi saattaa helposti unohtua lisätä

urakkaan joitakin pientarvikkeita, mitä tarvitaan esimerkiksi tuotteen asennukseen.

Tarjouslaskennan lisäksi oli tarvetta miettiä uutta järjestelmää myös projektinseuran-

nalle, joka hoidetaan myös samaan tapaan Excel-taulukoilla. Asentajien tuntilapuista

syötetään tunnit taulukkoon ja lisätään mahdolliset ostot ja tulot laskutetuista laskuis-

ta. Lopputuloksena taulukosta pystyy seuraamaan projektin budjettia. Tässäkin menee

kuitenkin aikaa hukkaan, kun kirjataan tapahtumia yksitellen. Taulukon kaavoihin

saattaa myös tulla virhepainalluksia, jotka vääristävät tuloksia ja saattavat aiheuttaa

yritykselle rahallisia tappioita.

2

Työssäni etsin vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on tarjouslaskennan nykyinen

tilanne sähköalalla? Mitä erilaisia tarjouslaskenta ohjelmia on saatavilla? Miten ne

eroavat toisistaan? Miten nämä ohjelmat soveltuvat verkostourakointiin? Käytän työs-

säni apuna saatavilla olevaa alan lähdeaineistoa ja hankin käyttööni mahdollisimman

monelta ohjelmistovalmistajalta kokeiluversiot, jolloin voin tutustua lähemmin niihin.

Työssäni selvitän, voisiko ESE-Tekniikan tarpeeseen käyttää valmiita tarjouslaskenta-

ohjelmia. Tavoitteenani on siis löytää toimiva kokonaisuus, josta löytyisi tarjouslas-

kenta ja projektinseuranta ominaisuudet. Ohjelmiston soveltuvuudesta kyseiselle yri-

tykselle tulisi ottaa huomioon siis helppo käytettävyys, ajansäästö ja projektin budjetin

seuranta.

Tarjouslaskentaohjelmia on vertailtu keskenään hyvin vähän, ja sähköalan näkökul-

masta ei tällaista opinnäytetyötä ole aiemmin tehty. Ohjelmien ominaisuudet lisäänty-

vät huimaa vauhtia, joten välillä on hyvä tarkastella mihin kaikkeen ne soveltuvat.

3

2 MIKÄ ON TARJOUSLASKENNAN NYKYINEN TILANNE?

Sähköala-lehden mukaan tarjouslaskennan merkitys verkostourakoinnissa on korostu-

nut, alan muuttuessa vanhasta sähkölaitosmaailmasta nykyiseen kilpailtuun verkos-

tourakointiin. ”Menestyäkseen markkinoilla verkostourakoitsijan on tarjousten kautta

hankittava itselleen riittävä työkanta ja toiminnan kate.” /2./

Mainitussa lehdessä kerrotaan myös, että sähköurakoinnissa vain 5–10 prosenttia tar-

jouksista, johtaa työn saamiseen, joten aikaa menee sellaisienkin urakoiden laskemi-

seen, joista kauppoja ei synny. Tarjouslaskentaan käytetty aika on suoraan pois tuotta-

vasta työstä, joten tarjousten tekemisen pitäisi olla nopeaa, mutta kuitenkin tarkkaa

välttäen virheitä laskelmissa. /1./ Keräsen mukaan tyypillisimmät virheet massalas-

kennassa ovat

• huolimaton asiakirjan luku • puutteelliset alihankintakyselyt • mittakaava virheet • korkeuserojen väärin tulkinta • metrien ja kappaleiden sekoittaminen • hävikin ja työvarojen väärä arviointi • purkutöiden hinnoittelu /3, s.145/.

Keränen tuo taulukon 2.1 mukaisesti esille tarjoushinnan muodostumiseen vaikuttavat

tekijät. Tarjouslaskenta perustuu tarvike- ja työajan laskentaan eli massalaskentaan,

joka on tarjoushinnan muodostumisen perusta. /3, s.141./ Sähköala-lehden mukaan /1/

tämä vaihe on myös eniten aikaa vievä osa tarjouslaskennassa vieden noin

70 prosenttia tarjouksen tekemiseen käytetystä ajasta.

Keräsen mukaan taulukossa 2.1 esitettyihin tarvike- ja työkustannuksiin lisätään eril-

liskulut, kuten esimerkiksi kuljetuskustannukset, jolloin saadaan kohteen muuttuvat

kustannukset. Lopullinen tarjoushinta saadaan lisäämällä mainittuun kohteen kustan-

nukseen vielä kate ja arvonlisävero.

4

TAULUKKO 2.1 Tarjoushinnan muodostuminen /3, s.141/

Tarvikekustannukset + Työkustannukset

+ Muut muuttuvan kohteen kustan-nukset (erilliskulut)

= Kohteen muuttuvat kustannukset

+ Katetuottotarve + Arvonlisävero = Tarjoushinta

Nykyään tarjouslaskenta tehdään yleensä tietokoneella, käyttäen hyväksi valmiita tar-

jouslaskentaohjelmia. Tämä nopeuttaa tarjouksen tekemistä, jos käytetty ohjelma on

tarkoitukseen sopiva. /3, s.141./

2.1 Materiaalien hinnoittelu

Grönlundin mukaan Suomessa oli käytössä vuoden 1991 loppuun Suomen Sähkötuk-

kuliikkeiden liitto ry:n ylläpitämä ohjevähittäishinnasto ns. ”Musta kirja”, joka kiellet-

tiin kilpailuviraston toimesta. Tämän jälkeen jokaisella tukkurilla ja myyjällä on ollut

käytössä omat hinnastot. Näin ollen tietokoneella olevan hinnasto-ohjelman käyttö on

lähes välttämätöntä halutessa vertailla eri myyjien hinnastoja. /3, s.169./

Grönlund kertoo myös, että hinnastojen laajuuden vuoksi tukkurit ovat jakaneet tuote-

rekisterien tuotteet alennusryhmiin, joiden määrä vaihtelee tukkuliikkeen mukaan, ta-

vallisimmin 150 - 400 kappaletta. Jokaiselle alennusryhmälle on annettu tietty osto-

alennus, joka vaihtelee urakoitsijan ostojen ja neuvotteluiden mukaan. Lisäksi hintoja

voivat alentaa mm. vuosialennukset, määräalennukset ja tuotekohtaiset erikoishinnat.

/3, s.169./ Nämä tukkurien hinnastot saadaan siirrettyä ns. OVT-muodossa eri tarjous-

laskentaohjelmiin esimerkiksi tukkureiden verkkosivuilta. Tietoyhteiskunnan kehittä-

miskeskus ry:n verkkosivujen mukaan OVT-lyhenne tulee sanoista organisaatioiden

välinen tiedonsiirto. Tämän järjestelmän etuna on kustannusten säästäminen muun

muassa parantamalla tiedon kulun nopeutta ja virheettömyyttä. Tieto tarvitaan syöttää

järjestelmään vain kerran, joten vastaanottaja saa sen edelleen käytettävässä muodos-

sa. /4./

5

2.2 Työn hinnoittelu

Sähköala-lehden mukaan /2/ talonrakennuspuolen sähköasennuksien tarjouslaskennas-

sa käytetään urakkahinnoittelua. Tarjouslaskennasta urakkasopimukseen-teoksen kir-

joittajien mukaan alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat sopineet keskenään tarvi-

kemenekkiin sidotun palkkausjärjestelmän, joka on koodattu taulukoksi. Taulukon

avulla työhinnastot on pystytty siirtämään myös sähköiseen muotoon tarjouslaskenta-

ohjelmien käytettäväksi. /3, s.170./

Verkostourakoinnissa ei ole edellä mainitun kaltaista hinnoittelutaulukkoa tehty järjes-

töjen puolesta. Sähköala-lehden mukaan /2/ verkostourakoinnissa työn hinnoitteluun

käytetään työaikayksikköä, joka vaikeuttaa hinnoittelua. Headpower Oy:n valmista-

massa Vakiorakenteet-ohjeistossa on ohjeelliset työajat määritetty rakenteille, mutta

niiden tarkkuus ei riitä tarjouslaskentaan, kertoo Headpower Oy:n edustaja Timo Mu-

tila /5/. Sähköenergialiiton (Sener) Verkostosuosituksista löytyy myös kustannuksia

käsittelevä luku. Valmiin hinnaston puuttuessa monet verkostourakoitsijat käyttävät

omia järjestelmiä hinnoitellakseen työn.

2.3 Tarjouslaskennan paketit ja niiden kerääminen piirustuksista

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ylläpitää ja kehittää tarjouslaskennan paketteja ta-

lonrakennuspuolen sähköasennuksia varten. Grönlundin mukaan paketit on tarkoitettu

helpottamaan ja nopeuttamaan massoittelua. Ne sisältävät laskennassa yleisimmät

sähköasennustarvikkeet ja niiden asentamiseen tarvittavan työmäärän. /3, s.170./ Säh-

kö- ja teleurakoitsijaliiton verkkosivujen mukaan /6/ paketteja päivitetään vähintään

kaksi kertaa vuodessa.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on laatinut myös ”Sähköurakan yksikkökustannuksia”

julkaisun, josta löytyy hinnastot eri tuotteiden asennukselle. Asennustapoja on tuot-

teille useita. Tämä julkaisu on kirjan lisäksi mahdollista saada myös sähköisessä muo-

dossa, jolloin yksikkökustannukset voidaan siirtää esimerkiksi Exceliin. /7, s.18./

6

Pakettien keräämiseen piirustuksista on kehitelty erilaisia menetelmiä rivikohtaisesti

käsin keräämisen lisäksi. Grönlundin mukaan paketit voidaan syöttää pakettikoodeilla

tai ns. syöttötaulukoilla. Piirustukset voidaan asettaa myös digitointialustalle ja valita

merkkauskynällä ensin kerättävä paketti ja sitten kuvista kyseiset paketit. /3, s.172./

Uutena menetelmänä Kymdata Oy ja Oy Mercus Software Ltd ovat kehittäneet massa-

rivien noutamisen sähköisestä piirustuksesta suoraan tarjouslaskentaohjelmaan, jolloin

eniten aikaa vievä (60–70%) osuus massoittelusta eli massalaskennasta jää väliin. Täl-

löin tarjouslaskijalle jää massoittelusta tehtäväksi vain laskea kaapeleiden menekki.

/8./

7

3 TARJOUSLASKENTAOHJELMIEN ESITTELY

Tarjouslaskijalla on työkaluina käytettävissään tällä hetkellä seuraavat tietokonepoh-

jaiset ohjelmistot: Oy Mercus Software Ltd:n Broker, E-Communicae Oy:n Ecom,

Visma Software Oy:n Liinos6, Tietosauma Oy:n Sauma ja Atk-Paja Oy:n Xpaja.

Ecom-tarjouslaskenta oli minulle ainut ohjelma edellä mainituista, johon olin tutustu-

nut ennen tämän työn aloittamista. Tätä työtä varten sain mahdollisuuden koekäyttää

Brokerin, Ecomin ja Liinos6:n ohjelmistoja useiden viikkojen ajan ja tästä syystä pai-

notan enemmän näiden ohjelmistojen ominaisuuksia. Esittelen seuraavissa alaluvuissa

ohjelmistojen tärkeimmät ominaisuudet sekä ohjelmistojen valmistajat.

3.1 Broker

Oy Mercus Software Ltd-ohjelmistoyhtiö on perustettu vuonna 2000. Broker-

ohjelmiston lisenssejä on toimitettu ohjelmiston edustajan Ari Alkilan mukaan /9/

noin 500 kappaletta noin 120 asiakkaalle. Mercuksen verkkosivujen mukaan lisenssejä

toimitetaan noin reilu 100 kappaletta vuodessa. Asiakkaita ovat sähkö-, LVI-, verkon-

rakennus-, eristys-, korjausrakentamis- ja konepajaurakointiyritykset. Yrityksen toi-

mintastrategiaan kuuluu verkostoituminen eri toimialojen huippuosaajien ja täsmäso-

vellus-toimittajien kanssa. /10./ Alkilan mukaan /9/ Brokeria käyttäviä suurempia säh-

köalan yrityksiä ovat mm. Verkonrakentaja Wire Oy, Voimatel Oy, Suomen Energia-

Urakointi Oy ja talotekniikkaurakoitsija Amplit Oy.

Käsikirjan mukaan Broker toimii irrallisena kokonaisuutena työasemassa, joka voi ol-

la tavallinen pöytäkone tai kannettava. Ohjelma sisältää kaksi suurempaa osakokonai-

suutta, jotka ovat omassa työasemassa toimiva ohjelma ja tietokannat, sekä keskitetyt

niin sanotut äititietokannat. Keskitettyjen äititietokantojen kautta muodostetaan työ-

ryhmiä, joiden sisällä omat tehdyt tarjoukset, asiakas- ja toimittajatiedot annetaan

muille hyödynnettäviksi sekä saadaan muiden tehdyt työt omaan käyttöön. ”Keskitetyt

tietokannat voivat olla omina eri osastoinaan, eli esimerkiksi Energiaosasto, Teolli-

suusosasto tai Sähköosasto, jotka toimivat omina ryhminään. Eri ryhmät voidaan halu-

tessa myös yhdistää.” Tietokannassa vain tarjouksen tekijällä on oikeus tehdä muutok-

sia omiin tarjouksiinsa. Muut henkilöt pääsevät ainoastaan lukemaan ja kopioimaan

8

toisten tekemiä tarjouksia tai niiden osia. /11, s.1./ Lisäksi käyttöoikeuksia voidaan

muuttaa niin, että kaikki käyttäjät eivät pääse lukemaan tai kopiomaan tietyn käyttäjän

tiedostoja.

Käyttöliittymä muistuttaa Windows-resurssienhallintaa, joka on ohjelman edustajan

Tero Turkin mukaan /12/ ajateltu helpottamaan käyttöä. Ohjelmassa toimivat Win-

dowsin peruskäskyt kuten esimerkiksi kopioi-, leikkaa- ja liitä-käskyt sekä raahaa- ja

pudota-ominaisuus. Käytettävissäni oleva ohjelmisto oli versioltaan 4.06.310.

3.2 Ecom

E-Communicae Oy on perustettu vuonna 1995. Ohjelmistoyhtiön verkkosivujen mu-

kaan Ecom-ohjelmistoja käyttää yli 1 000 sähköalan yritystä Suomessa. Ohjelmisto

soveltuu sähköurakointiin, laskutustöiden hallintaan ja myymälätoimintaan. Ecom-

ohjelmasta on tarjolla Duo- ja Plus-versiot, joista Plus sisältää kaikki ohjelmistot ja

Duo sisältää kaksi valinnaista ohjelmistoa. Lisäksi Plus-versiosta on mahdollista saada

verkkoversio, jossa vähintään kahden ohjelmiston välillä on yhteys. Ecom Duon hin-

taan sisältyy asiakas- ja tuotejärjestelmät, ostotilaukset ja OVT-palvelu. Kahdeksi va-

linnaiseksi voi valita jonkun seuraavista:

• laskutus • lähetteet • myyntireskontra • kassaohjelmisto • varasto ja inventaarilista • projektiseuranta • ostolaskut ja ostoreskontra. /13./

Ecom-ohjelmistossa käyttövalikot sijaitsevat aina näkyvissä näytön yläreunassa, josta

voidaan käynnistää eri sovellukset. Esimerkiksi tarjouslaskentaa varten avautuu uusi

ikkuna välilehtineen. Ohjelman valmistajan verkkosivujen mukaan tarjouslaskenta

tehdään yhdessä ikkunassa – massoittelusta hinnoitteluun. Tarjouksen hallinta on näin

helppoa ja syötettyjen tietojen tarkistus nopeaa. /13./ Koekäytössäni ollut ohjelmisto

oli 2004B-versio.

9

3.3 Liinos6

Visma Software Oyj:n verkkosivujen mukaan yhtiö kuuluu norjalaiseen Visma ASA-

konserniin ja asiakkaita yrityksellä on Suomessa yli 13 000. Pohjoismaissa ohjelmis-

toa käyttää yli 180 000 yritystä. Yrityksen asiakkaina ovat mm. energiayhtiöt, teolli-

suus, tilitoimistot, tukku- ja erikoistavarakaupat. /14./ Ohjelmiston edustajan Vesa

Hännisen mukaan /15/ Visma Softwaren ohjelmistoja (Visio3 ja Liinos6) käyttäviä

suomalaisia urakointi- ja energia-asiakkaita on noin 200 keskisuurta ja suurta yritystä.

Vismagazine-lehden mukaan Liinos6:sta käyttäviä suuria sähköalan yrityksiä ovat

muun muassa energiayhtiö Fortum Oyj ja verkostourakointiyritys Empower Oy. Lii-

nos Oyj perustettiin vuonna 1985 ja se yhdistyi vuonna 2002, norjalaiseen Visma-

konserniin. /16./ Yrityksen aikaisempi ohjelmisto oli Visio 3, jonka jälkeen kehitettiin

nykyinen Liinos6. Ohjelmistovalmistajan verkkosivujen mukaan Liinos6 on kokonais-

järjestelmä, joka sisältää kaikki tarvittavat osa-alueet taloushallinnosta toimialojen

erikoissovelluksiin. Järjestelmä on suunniteltu toimimaan niin, että myös rutiinityöt ja

päällekkäiset työvaiheet voidaan tehokkaasti karsia. /14./

Ohjelmiston edustajan Elina Laajalan mukaan yhtä tai kahta sovellusta ei voi toimittaa

irrallisena, vaan ne liittyvät ainakin kirjanpitoon ja perustietokantoihin. Lisäksi pienel-

lä kokoonpanolla ja vain muutaman käyttäjän ollessa kyseessä, järjestelmän mukana

tuomat hyödyt eivät tule esille. /17./

Liinos6-ohjelmisto sisältää lukuisia pieniä sovelluksia, joita hallitaan kansioiden avul-

la hieman samaan tapaan kuin Windows-resurssienhallinnassa. Päävalikon vasemmas-

sa reunassa on kansiot jokaisesta päätoiminnosta ja jokaisessa kansiossa on pikaku-

vakkeet itse sovelluksiin. Kansioiden ja niiden sisällön näkyvyys määritetään käyttäjä-

tietojen perusteella, joten tarjouslaskennasta vastaavan näytöllä voi näkyä esimerkiksi

vain Tarjouslaskenta-kansio. Visma Softwaren mukaan /18/ Liinos6 kytkeytyy aukot-

tomasti mm. Microsoft Office-ohjelmiin. Käytössäni ollut ohjelmistoversio oli 3.4.1.

10

3.4 Sauma

Tässä luvussa olen käyttänyt lähteenä Tietosauma Oy:n verkkosivuja /19/ ja niiltä löy-

tyviä PDF-esitteitä /20, 21/. Tietosauma Oy perustettiin 1997 ja Sauma-ohjelmisto

julkaistiin 2001. Yhtiön mukaan Sauma -ohjelmistoa käyttää LVIS-toimialalla lähes

150 urakointiliikettä. Yleisemmin käytössä olevat sovellukset ovat

• perustiedot/hinnastot • urakkatarjouslaskenta • myynti/laskutus/kassamyynti • myynti- ja ostoreskontra • ostotilaustenkäsittely ja OVT • varastonvalvonta • palkkalaskenta • kirjanpito • projektiseuranta.

Tietosauman verkkosivujen mukaan tietojen syöttö Sauma-urakkatarjouslaskentaan on

selkeää ja nopeaa, koska ruudulla näkyy aina vain kyseessä olevalle yritykselle ja

käyttäjälle oleelliset asiat oikeilla nimillään. Tarpeettomat kentät voidaan ohittaa tai

piilottaa kokonaan näkyvistä. Aiemmin laskettuja urakkatarjouksia ja niiden osia voi-

daan hyödyntää uusien, samantyyppisten kohteiden laskennassa. Tarjoukseen massa-

rivit valitaan valmiina saatavista tarvike-, työ-, paketti- ja tarjouspohjarekistereistä.

Lisäksi voidaan syöttää koodittomia tarvikkeita kuten töitä ja alihankintaa. Kaikkia

tietoja voidaan hakea numeron lisäksi esim. nimellä tai sen osalla. Excel-

taulukkolaskennassa luotuja massarivejä voidaan siirtää tarjouslaskentaan ja sama on-

nistuu myös toisinpäin. Tarvikkeiden hinnoittelu voidaan tehdä halvimman ostohinnan

ja -paikan, tai toimittajien prioriteetin mukaan.

Asiakas voi tehdä itse uusia raportteja ja muokata vanhoja sopivammiksi. Ne voidaan

paperitulostuksen lisäksi tallentaa mm. Excel-, Word- ja pdf-muodoissa jatkokäsitte-

lyä, arkistointia tai sähköistä lähetystä varten.

Sauma-ohjelmiston Jälkilaskenta kerää urakoihin kohdistuvat tapahtumat muista

Sauma-sovelluksista, kuten myynnistä, ostotilauksista ja palkanlaskennasta mahdollis-

taen reaaliaikaisen vertailun budjettiin. Projekti voidaan aikatauluttaa ryhmittäin ja

viedä aikataulu tarviketasolle asti, kuten oston ohjausta varten. Kokonaistilannetta voi

11

seurata vertailemalla riveittäin projekteja, joiden tunnuslukuja ovat muun muassa

urakkasumma, käyttökate, kateprosentti sekä tehdyt tunnit. Lisäksi projektin tasoja

voidaan seurata graafisen kuvaajan avulla.

Tietosauma Oy järjestää yrityskohtaista koulutusta joko asiakkaan omissa tiloissa tai

Tietosauman toimipaikassa Helsingissä. Yrityskohtaisessa koulutuksessa ohjelmistoon

voidaan perehtyä tutussa ympäristössä omalla yritysaineistolla. Puhelintuki on asiak-

kaalle lisämaksuton eli puhelut maksavat paikallisverkkomaksun verran. Sauma-

ohjelmistoa päivitetään 1–2 kertaa vuodessa toimittamalle asiakkaalle uusi versio.

3.5 Xpaja

Tämän luvun lähteenä olen käyttänyt ATK-Paja Oy:n verkkosivuja /22/ sekä sähkö-

postitse saatua esitettä /23/. ATK-Paja on perustettu vuonna 1994. ATK-Pajan mukaan

lähes 1 300 yritystä käyttää heidän ohjelmistoaan (Paja ja Xpaja). LVIS-alalla asiak-

kaita ovat urakointiyritykset ja tarvikemyymälät. Muita toimialoja ovat rakennusala,

metalliala ja hydrauliikka-ala. Ohjelmistojen suunnittelu- ja kehitystyö on omaa tuo-

tantoa. ATK-Pajan myynti on ns. konsultoivaa myyntiä eli lähes aina käydään paikan

päällä toteamassa asiakasyritysten ohjelmistotarpeet ja etsitään niihin paras mahdolli-

nen ratkaisu. Tällä hetkellä tarjottavia ohjelmia ovat muun muassa:

• laskutus • myyntireskontra • ostoreskontra • varastohallinto • palkanlaskenta • työmaaseuranta • viivakoodiohjelma • tarjouslaskenta.

Tarjouslaskennasta löytyy tuoterekisteri, johon saa tukkureiden ylläpitämät tuotteet ja

hinnat OVT-muodossa. Kustannusten kertymistä voi seurata samalla urakkaa laskies-

sa. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton ylläpitämä pakettirekisteri voidaan ajaa ohjelmaan ja

aikaisemmin luotuja tarjouspohjia voidaan käyttää hyväksi. Tarjouksen tulosteet saa-

daan monipuolisesti eriteltyä.

12

4 TARJOUSLASKENNAN VERTAILU

Tässä pääluvussa käsittelen tarjouslaskentaohjelmien ominaisuuksia, joista laajuudel-

taan eniten massoittelua, koska siihen käytetään eniten aikaa myös tarjouslaskijan

toimesta. Atk-pajan ja Tietosauman ohjelmistoista en saanut valitettavasti kokeiluver-

siota käyttööni, joten en käsittele näitä ohjelmia myöhemmin työssäni. Näiden kahden

ohjelmiston esitteiden ja verkkosivujen mukaisen tiedon avulla olen koonnut tär-

keimmät ominaisuudet lukuihin 3.4 ja 3.5.

4.1 Käyttöönotto

Oletusasetukset tehdään yleensä ohjelmaa käyttöönotettaessa asennuksen jälkeen. Ole-

tukset helpottavat tarjouksen tietojen syöttämistä, kun kaikkea ei tarvitse aina kirjoit-

taa uudestaan. Tällaisia oletuksia ovat muun muassa yrityksen käyttämät kateprosen-

tit, kilometrikorvaukset, päivärahat ja muut tärkeät tunnusluvut, joita käytetään tarjo-

uksissa.

Lisäksi käyttöönotossa ohjelmaan ladataan mahdollisesti uusimmat tuote-, työ-, paket-

ti- ja hinnastorekisterit. Syöttösivut eli massoittelun taulukkosyöttöön tarvittavat rekis-

terit kannattaa myös hankkia, mikäli ohjelma tukee niitä. Voi olla myös tarpeen muo-

kata käyttöliittymän ulkoasua, mikäli tämä on mahdollista ohjelmassa.

Broker-tarjouslaskennassa voidaan muokata ulkoasua ikkunoiden sijainnilla ja koolla,

sekä työkalurivien sijainnilla, niin että työskentelyala sopii paremmin käytettävälle

näytölle. Ohjelma muistaa aiemmat muutokset, joten muutoksia ei tarvitse tehdä joka

kerta käynnistettäessä ohjelmaa. Ikkunoiden koon muuttaminen on mielestäni käyttöä

helpottava ominaisuus Brokerissa, koska työskentelynäkymässä pidetään lähes aina

kahta tai kolmea ikkunaa auki yhtä aikaa.

Oletusasetukset määritellään kuvassa 4.1 näkyvässä ikkunassa. Siinä voidaan asettaa

muun muassa yrityksen käyttämät kateprosentit ja työn hinnoittelut. Erilaiset lisät ja

kertoimet määritetään Brokeriin ”Loppusivu”-ikkunassa. Asetuksien ”Päivitykset”-

välilehdeltä määritetään OVT-aineiston hakemistopolku. ”Perustiedot”-välilehdeltä

13

valitaan hakemistopolut, joista äititietokannan päivitykset haetaan. Näitä ovat esimer-

kiksi tuote-, tarjous-, paketti-, positio- ja syöttösivutietokannat.

KUVA 4.1 Oletusasetukset

Jos yrityksellä on käytössään useampi Brokerin lisenssi, voidaan hyödyntää Brokerin

äititietokantaa tehokkaasti, kertoo Turkki. Tällöin vain yhden henkilön tarvitsee hakea

uudet tuote-, hinnasto-, paketti- ja työpäivitykset, muiden antaessa Brokerin noutaa

päivitykset äititietokannasta automaattisesti. Asetuksista voidaan määrittää mitä halu-

taan tapahtuvan, kun ohjelma löytää päivityksiä. Päivittämisen voi asettaa automaatti-

seksi, jolloin ohjelma hakee kaikki uudet päivitykset tai päivitykset voidaan valita itse

avautuvasta valintaikkunasta. Päivityksiä voi hakea äititietokannasta vain yksi käyttäjä

kerrallaan. /12./

Manuaalisesti päivitettäessä OVT-aineistoa valitaan Turkin mukaan /24/ ”tuoterekiste-

ri”-ikkuna aktiiviseksi ja valitaan ”Tiedosto”-valikosta ”OVT-päivitys”. Hakemisto-

polkua ei tarvitse asettaa, koska se on asetettu jo oletusasetuksista. Pakettirekistereitä

päivitettäessä valitaan ”pakettirekisteri”-ikkuna aktiiviseksi ja valitaan ”Tiedosto”-

valikosta ”Päivitä paketit”. Avautuvaan ikkunaan annetaan hakemistopolku, mistä

päivitykset löytyvät.

14

Ecom-ohjelmistossa ulkoasua voi muokata oikeastaan vain ikkunan taustaväriä vaih-

tamalla. Työskennellessä voi olla useampi ikkuna auki, mutta ne eivät ole yhteydessä

toisiinsa niin, että olisi aiheellista muuttaa ikkunoiden kokoa. Ikkunoita pystyy venyt-

tämään tarvittaessa alaspäin, jos esimerkiksi massoiteltaessa tarvitaan tilaa ja Ecom

myös muistaa ikkunoiden koot uudelleen käynnistettäessä. Yrityksen tietoihin voidaan

lisätä muiden tietojen lisäksi myös yrityksen logo, joka tulostuu muun muassa asiak-

kaalle lähetettävään tarjoukseen. Brokerista tai Liinos6:sta en tällaista ominaisuutta

löytänyt.

Kuvasta 4.2 voidaan havaita, että tarjouslaskennanoletuksiin lisätään perustietoihin

yrityksen yhteystiedot ja kateprosentit sekä tarvittavat työlisät. ”Työkertoimet”-

välilehdeltä voidaan käsikirjan mukaan asettaa muun muassa sosiaalikustannukset,

erilaiset lisät ja kertoimet, joita tarvitaan esimerkiksi kun asennus tapahtuu korkeudel-

le 4...7 m. ”Tuotekertoimet”-välilehdelle voidaan määrittää esimerkiksi kuljetuskus-

tannus- ja hävikkikertoimet. ”Postit”-välilehdelle lisätään useimmiten tarvittavat posi-

tiot. Työ- ja tuotekertoimille, sekä oletuspositioille voidaan asettaa merkintä, mikäli

ne halutaan oletuksena jokaiseen tarjoukseen. Jos merkintää ei aseteta, niin lisät näky-

vät tarjousvaiheessa, mutta niiden arvo nolla. /25, s.3-5./

KUVA 4.2 Tarjouslaskentaoletukset

15

Käsikirjan mukaan /25, s.6,7/ Ecomissa esimerkiksi Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton pa-

kettirekistereiden päivitykset valitaan manuaalisesti yksi rekisteri kerrallaan ja anne-

taan avautuvaan ikkunaan hakemistopolku. OVT-aineisto taas voidaan päivittää käsi-

kirjan mukaan manuaalisen tavan lisäksi automaattisesti. Valitsemalla OVT-

päivitykset avautuu valintaikkuna, josta voi valita haluttujen tukkureiden hinta-, tuote-

tai tuotekuvapäivitykset, mutta tämä edellyttää Soneran Webconnect-ohjelmiston

käyttämistä. /26./

Liinos6-ohjelmistossa ikkunoiden kokoa voi muokata mieleisekseen, mutta käytän-

nössä sitä tarvitaan vain, mikäli tekstiä jää ikkunan ulkopuolelle. Ikkunoiden muutettu

koko jää muistiin ohjelmaa uudelleen käynnistettäessä. Tarjouslaskenta tehdään eri

ikkunoissa, joista ei voi kopioida raahaamalla toisiin ikkunoihin mitään.

Tarjouslaskennan oletustiedot asetetaan ”apurekisteri”-hakemistossa sijaitsevan ”Tar-

jouksen laskentamallit”-sovelluksen kautta. Lisäksi samasta ”apurekisteri”-

hakemistosta voidaan määrittää arvot ”Työhintataulukko”-sovellukseen, sekä kirjata

tärkeimmät positiot ”Rakennusosat”-sovellukseen.

Kuten kuvasta 4.3 voidaan havaita, niin tarjouslaskennan oletustietoihin kirjataan lisät,

joiden avulla tarjouksen nettohinnasta lasketaan bruttohinta. Käsikirjan mukaan lisät

voidaan ryhmitellä urakka- ja kustannuslajeittain. Lisäksi voidaan määrittää ne lisät,

jotka ovat automaattisesti tarjouksen laskennassa mukana. /27, s.8./

16

KUVA 4.3 Tarjouslaskennan oletustiedot

Pakettien ja tuoterekisterin päivitys tehdään Liinos6:n perustietokannoissa sijaitsevilla

erillisillä sovelluksilla. ”Tuoterekisterin päivitys”-sovelluksen kautta voidaan myös

päivittää kolmannen osapuolen valmistamat tuotteiden vastaavuudet. Vastaavuus tar-

koittaa esimerkiksi sitä, että MMJ 3x1,5S-kaapelia voidaan saada muun muassa 100 m

nipussa tai 250 m pienkelalla, jotka on hinnoiteltu eri tavalla. ”Syöttösivut”-

sovellukseen asennetaan käsikirjan mukaan /27, s.10/ päivitykset valitsemalla valikos-

ta syöttösivujen päivitys, jonka jälkeen annetaan hakemistopolku, mistä päivitys löy-

tyy. Syöttösivut ovat massoittelussa käytettävissä oleva taulukkojärjestelmä.

4.2 Perustietojen syöttäminen

Tarjouksen tekijän ja tilaajaan tiedot syötetään yleensä ensimmäisenä tarjousta tehdes-

sä. Jos asiakkaan ja mahdollisen projektin tietoja ei löydy tietokannoista valmiina on

tarpeellista perustaa ne ensin. Lisäksi tarkastellaan miten tarjoukseen luodaan positiot

eli pääryhmitykset. Esimerkkinä tällaisesta positiosta voidaan mainita muun muassa

”Kaapelit ja johtimet”, sekä ”Maadoitukset”. Nämä positiot voivat sisältää tuotteita,

työtä, paketteja tai alapositioita.

17

Brokerissa sisäänkirjautumisen jälkeen tulee kuvan 4.4 mukainen ikkuna näkyviin,

josta näkee samalla silmäyksellä asiakkaat. Asiakkaan edessä olevasta ”+” -merkistä

saadaan näkyviin kaikki asiakkaalle tehdyt tarjoukset, sekä mahdolliset projektit, jotka

voivat sisältää myös tarjouksia.

KUVA 4.4 Asiakkaan, tarjouksen ja position luominen

Asiakas luodaan ”insert”-näppäimellä tai työkalurivin ”uusi rivi”-kuvakkeella tarjous-

laskijan nimen (kuvassa 4.4 Heimonen Otto) päällä ollessa. Asiakkaan luonnissa tarvi-

taan tietää asiakkaan nimi ja kieli, jolla hänelle asioidaan. Suljettaessa ”asiakkaan

luonti”-ikkuna avautuu ”tarjouksen luonti”-ikkuna, johon määritellään tarjouksen

koodi ja nimi. Koodin valintaruutuun ei tule automaattisesti seuraavaa vapaana olevaa

numerosarjaa, vaan se täytyy tarkistaa edellisistä tarjouksista halutessa numeroinnin

etenevän loogisesti. Koodiin voi sisältyä myös kirjaimia ja erilaisia merkkejä, toisin

kuin Liinos6:ssa ja Ecomissa. Tämä mahdollistaa laskijan ja yrityksen tyyliin sopi-

vimman nimeämistavan. Kahta samaa koodia sisältävää tarjousta ei voi olla, joten lai-

tettaessa sama koodi eri tarjoukseen ohjelma sulkee ”tarjouksen luonti”-ikkunan. Mie-

lestäni ohjelma voisi ehdottaa seuraavaa vapaana olevaa koodisarjaa tai antaa saman-

aikaisesti selata ”tarjouslaskijan”-ikkunaa, että vapaana olevan koodin voisi tarkistaa.

Turkin mukaan /24/ tähän on tulossa muutos, joka ehdottaa edellistä luotua tarjous-

koodia. Näin koodisarjaa voidaan helposti jatkaa vaihtamalla esimerkiksi viimeinen

merkki.

Turkin mukaan tarjouksen luonnissa heidän asiakkailleen neuvotaan valitsemaan ensin

näkymänlajittelun asiakkaiden perusteella eli valitaan ”Näytä”-valikosta ”Asiakkaat”.

18

Näin tehdessä nähdään kaikki ohjelmaan syötetyt asiakkaat, eikä vain yhden tarjous-

laskijan asiakkaita. Valitaan aktiiviseksi asiakas jolle tarjous halutaan perustaa ja lisä-

tään tarjous painamalla ”insert”-näppäintä, jolloin avautuu ”tarjouksen luonti”-ikkuna.

Edellä mainitulla tavalla ohjelma ehdottaa viimeksi käytettyä tarjouskoodia ja sarjaa

voidaan helposti jatkaa. Tämän jälkeen näkymä voidaan vaihtaa takaisin tarjouslaski-

joiden perusteella. /24./

Tarjous, projekti ja positio luodaan samalla periaatteella kuten asiakas. Tarjous ja pro-

jekti luodaan asiakkaan nimen päällä ja positio tarjouksen päällä ”insert”-näppäimellä

tai ”uusi rivi”-kuvakkeella. Positiot nimetään tuplaklikkaamalla niitä, jolloin avautuu

kuvan 4.5 mukainen ikkuna. Myös positioiden määrä asetetaan tässä ikkunassa oike-

aksi.

KUVA 4.5 Position tiedot

Brokerista puuttuu oletuksena tulevat positiot. Mielestäni Brokeriin olisi hyvä kehittää

erillinen ”oletuspositio”-ikkuna, josta voitaisiin poimia raahaamalla nopeasti tarvitta-

vat positiot. Tämä ikkuna voisi avautua erillisellä kuvakkeella tai automaattisesti, kun

tarjoukseen lisätään positio aiemmin mainitulla tavalla. Positioiden nimeämisen vä-

hentyessä säästyisi tarjouslaskentaan käytettyä aikaa.

Turkin mukaan oletuspositiot on mahdollista luoda esimerkiksi ”_Malliasiakas”-

nimen tarjouksiin, josta ne voidaan helposti kopioida uudeksi tarjoukseksi tai osaksi

19

sitä. Tällä tavalla nimetyn asiakkaan tarjoukset eivät vaikuta Brokerin yhteenvetotu-

losteisiin, eivätkä näin ollen vääristä tilastoja. Tarjouslaskijat käyttävät paljon vanhoja

tarjouksia hyväksi, joten oletuspositiorakenteen ohjelmallinen merkitys on vähäinen.

/24./

Positioiden rakenteen ollessa valmis määritellään tarjouksen tiedot tuplaklikkaamalla

tarjousta, jolloin avautuu kuvan 4.6 mukainen ikkuna. Tarjouksen hinnan- ja työnlas-

kenta tulevat oletuksena niin kuin ne on määritetty asetuksista, mutta niitä voidaan

muuttaa tarjouskohtaisesti. Laskenta voidaan suorittaa katteen mukaan, kuten kuvassa

4.6 alennuksen tai hinnaston mukaan. Työnlaskenta esimerkin kuvassa 4.6 on asen-

nuksen perusteella. Muita vaihtoehtoja ovat ilman töitä, normitunnit ja taulukko.

Myös työn lisäkerroin (1,075) siirtyy oletuksena, mutta sitäkin voi vaihtaa tarjouskoh-

taisesti.

KUVA 4.6 Tarjouksen tiedot

Turkin mukaan jokaiseen tarjoukseen määritellään erikseen yhteyshenkilö asiakaskoh-

taisesti. Tarjoukseen voidaan lisätä lisäinformaatiota kuvassa 4.6 näkyvään ”Tietoja”-

ruutuun ja lisäksi ”Tilaustiedot”-kuvakkeesta avautuu erillinen taulukkoikkuna, josta

20

voidaan määritellä tarkempia yksityiskohtia tarjoukseen, kuten esimerkiksi pinta-ala.

Tässä ikkunassa voidaan myös määritellä komentopolku esimerkiksi palvelimelta löy-

tyvään päiväkirjaan, joka avautuu pikakomennolla. /12./

Ecomissa uuden tarjouksen perustamisessa kysytään aina oletustiedot tarjoukselle.

Kateprosentit ja aiemmin merkityt oletukset ovat kentissä valmiina, mutta tarvittaessa

muut lisät kirjataan manuaalisesti tai haetaan oletukset painamalla ”Hae oletusarvo”-

kuvaketta, joka on ympyröity kuvassa 4.7.

KUVA 4.7 Tarjouksen oletustiedot

Mielestäni Ecomin oletukset ja niiden hakeminen toimivat Liinos6:sta ja Brokeria pa-

remmin. Liinos6:sta löytyy kyllä samat ominaisuudet oletuksien määrittelyssä kuin

Ecomista, mutta Ecomissa erilaiset lisät on ryhmitelty selkeästi omiin ryhmiin, kuten

voidaan havaita kuvan 4.7 yläreunasta.

Ecom-tarjouslaskentaan pakollinen tieto on ainoastaan tarjouksen nimi. Käsikirjan

mukaan tarjousnumeroksi tulee automaattisesti seuraava vapaana oleva numerosarja.

Asiakkaan tiedot voidaan lisätä kuvan 4.8 vasemmassa yläkulmassa olevasta ”kan-

sio”-painikkeesta. Aikaisemmin syötetyt asiakkaan tiedot voidaan poimia hakuikku-

nasta tai voidaan lisätä uusi asiakas. /25, s.14,15./

21

KUVA 4.8 Perustietojen syöttäminen Ecomiin

Positiot tulevat oletuksena, mutta niitä voidaan muokata tarjouskohtaisesti. Kuvan 4.8

esimerkissä positioina ovat ”Muuntajat”, sekä ”Kaapelit ja johtimet”. Positiot ovat

Ecomissa vain yhdellä tasolla ja näin ollen rakenne ei mahdollista yhtä monipuolista

luokittelua, kuin esimerkiksi Brokerissa.

Liinos6-tarjouslaskennassa Hännisen mukaan /28/ ”Tarjoukset”-ikkunassa tarvitsee

syöttää perustiedoiksi pakollisena vain tarjousnimi. Käyttöohjeen mukaan /27, s.22/

tarjouksessa oletuksena siirtyvät muun muassa tarjousnumero, omat tiedot, urakan-

muoto, päivämäärä, kohdetyyppi ja hinnoittelu, joiden paikkaansa pitävyys kannattaa

tietenkin tarkistaa.

Tarjouksen tekijän nimen voi vaihtaa tuplaklikkaamalla kuvassa 4.9 näkyvää ”Henki-

lönimi”-kenttää, jolloin voidaan valita ennalta tehdystä henkilölistasta oikea nimi.

Kenttään voi syöttää myös nimen alkukirjaimet ja painaa ”Enter”-näppäintä, jolloin

ohjelma hakee vastaavan nimen.

22

KUVA 4.9 Perustietojen syöttäminen Liinos6:n

Lisäksi on hyvä poimia kuvassa 4.9 oikeassa alareunassa näkyvät tilaajan tiedot tupla-

klikkaamalla ”Tilaaja”-kenttää ja valitsemalla yritysrekisteristä oikea tilaaja. Käsikir-

jan mukaan Liinos6:ssa massoittelu tapahtuu alatarjouksissa, joten päätarjoukseen li-

sätään oletuksena samanniminen alatarjous, jonka voi nimen voi myös vaihtaa. Päätar-

joukseen sisältyviä alatarjouksia voi olla useitakin kappaleita. /27, s.22,23./ Esimer-

kiksi jos pääurakannimi olisi Ristiinan katuvalaistus, voisi alatarjouksien nimet olla

vaikka Pietarintie ja Kitereentie.

Kun tilaajatiedot on täytetty, siirrytään ”Tarjousosat”-välilehdelle, josta määritellään

positioiden rakenne. Hännisen mukaan /15/ uusi positio lisätään tarjoukseen tuplaklik-

kaamalla haluttua positiota tai raahaamalla se kuvan 4.10 vasemmalla sijaitsevasta

”puurakenteesta” hiiren oikealla napilla oikeanpuoleiseen luetteloon.

23

KUVA 4.10 Position lisäys

Kuvan 4.10 vasemmassa listassa näkyviä positioita voi muokata erillisessä ”Raken-

nusosat”-sovelluksessa. Mikäli positioihin on lisätty massoja, niin poistaminen ei on-

nistu ilman massojen poistamista, kerrotaan käsikirjassa /27, s.24,25/. Mielestäni tämä

on turhan vaivalloista, koska ohjelma joka tapauksessa kysyy ”Haluatko varmasti

poistaa tämän kohteen?”. Näin ollen positio ei tuhoudu tahattomasti virheellisestä pai-

nalluksesta.

4.3 Massoittelu

Massoittelu eli tuotteiden ja työn kerääminen tarjouslaskenta-asiakirjoista on tarjous-

laskennan suurin työvaihe. Ennen massoittelua täytyy tarjouslaskijan koneesta löytyä

päivitetyt sähkötukkureiden tuote- ja hintarekisterit ja mielellään myös erilliset paket-

tirekisterit, joiden avulla massoittelu nopeutuu.

Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskenta-julkaisun kirjoittajien mukaan

massalaskentaa suoritettaessa on mietittävä mitkä positiot ovat tärkeimpiä hinnoitte-

lultaan. Tarjouslaskentaan käytettävä aika on jaettava niin, että esimerkiksi kaapeli-

hyllyjen ja nousujohtojen mittaukseen käytetään riittävästi aikaa ja huolellisuutta,

24

koska näiden hinta on korkea. Vastaavasti esimerkiksi heikkovirtajohdot, joiden met-

rihinta on alhainen, voidaan määritellä nopeasti keskimitalla. /29, s.164./

Broker-tarjouslaskennassa massoittelu voidaan tehdä rivikohtaisesti, taulukkosyötöl-

lä, sekä tuomalla massarivit ulkopuolisesta ohjelmasta, kuten Excel-

taulukkolaskennasta ja CADS 10 -suunnitteluohjelmasta.

Rivikohtaisesti massoiteltaessa voidaan tuote etsiä kuvassa 4.11 näkyvästä hakemis-

torakenteesta manuaalisesti avaamalla kansioita tai kirjoittamalla hakusana kuvassa

4.11 näkyvään ”nimi- tai koodikenttään”, jolloin avautuu erillinen ”hakutulos”-

ikkuna. Turkin mukaan hakusana voi olla esimerkiksi ”MMJ”, jolloin ohjelma etsii

kaikki ”MMJ”-alkuiset tuotteet. Mutta laajemman tuloksen saa asettamalla ha-

kusanaksi esimerkiksi ”*MMJ*”, jolloin ohjelma hakee sanaa myös tuotteen nimen

keskeltä. Tällöin löytyy esimerkiksi tuote ”Asennuskaapeli MMJ 3x1,5...”. Hakusano-

ja voi olla myös useampia, kuten kuvan 4.11 esimerkissä, jolloin myös hakutulos on

tarkempi. Massat siirretään tarjoukseen Windows-käyttöympäristöstä tutulla tavalla eli

joko kopioimalla ja liittämällä tai raahaamalla ja pudottamalla. Määrät asetetaan tä-

män jälkeen tuplaklikkaamalla tuotetta tarjouksessa. /12./ Massarivejä voidaan kopi-

oida muihin tarjoukseen yksittäin, positioittain tai vaihtoehtoisesti myös koko tarjous.

KUVA 4.11 Tuoterekisteri

Taulukkosyöttöön voidaan syöttösivut hankkia valmiina esimerkiksi Sähkö- ja te-

leurakoitsijaliitolta tai ne voidaan valmistaa itse. Itse valmistettaessa taulukot voidaan

tehdä Brokerin lisäksi myös Excel-taulukkolaskennassa.

25

Kuvasta 4.12 voidaan havaita, että kaksi kenttää on valkoisena, joka tarkoittaa että

tuotenumero on oikein ja se löytyy tuoterekisteristä. Kuvan 4.12 esimerkki on muok-

kaa -tilassa jolloin nimiä ja arvoja voidaan muokata. Vaihtamalla taulukko syöttöti-

laan kuvan 4.12 vasemmassa alareunassa sijaitsevasta kuvakkeesta, voidaan tuotteita

syöttää tarjoukseen.

KUVA 4.12 Taulukkosyöttö

Massarivien siirto ulkopuolisesta ohjelmasta onnistuu Brokerissa ”Tunnistus”-

toiminnon avulla. Brokerissa on ainoana ominaisuus, jolla saadaan suunnitteluohjel-

masta suoraan siirrettyä massaluettelot tarjouslaskentaan. Mercuksen mukaan tämä

ominaisuus toimii CADS 10-suunnitteluohjelman kanssa, jossa napin painalluksella

lasketaan piirrosmerkeistä kaikki sähköpisteet ja luodaan pisteluettelo. Luotu luettelo

voidaan kopioida leikepöydälle, siirtää Excel-taulukkolaskentaan tai Broker-

tarjouslaskentaan. Näin ollen tehtäväksi jää vain kaapelien laskenta ja mahdollinen

toimittajan valinta. Mainittu ominaisuus säästää 60–70 prosenttia työajasta massoitte-

lussa. ”Tunnistus”-toiminnolla voidaan siirtää myös muista ohjelmista massarivejä.

/8./ Kokeilin toimintoa Excel-taulukkolaskennassa, tekemällä muutaman massarivin,

joista löytyi eri sarakkeista sähkönumero, nimi, kappalemäärä ja yksikkö. Kopioin ri-

vit leikepöydälle ja siirryin Brokerissa haluamani position kohdalle. ”Tunnistus”-

toiminnossa ohjelmaan määritin, missä sarakkeessa on yksikkö, määrä jne. Tämän jäl-

keen avautui ikkuna, josta varmistettiin, että tiedot ovat oikein. Hyväksymällä tämä

rivit siirtyivät virheettömästi oikeaan positioon.

26

Ecom-tarjouslaskennassa massoittelu voidaan tehdä vain rivikohtaisesti, mutta sen

käyttö on hiottu toimivaksi ja nopeaksi erityisesti toimivien hakutoimintojen ansiosta.

Käsikirjan mukaan halutessa lisätä rivi tarjoukseen painetaan ”Näytä paketit”-

painiketta tai ”F5”-näppäintä. Ohjelma avaa suoraan haku ikkunan, josta voidaan vali-

ta kahdella tavalla hakutoiminto, kuten kuvassa 4.13 esitetään. /25, s.19./

KUVA 4.13 Ecom -tarjouslaskennan hakutoiminnot

Käsikirjan mukaan ensimmäisellä hakutoimintotavalla valitaan pääryhmästä esimer-

kiksi kuvan mukaisesti ”Kaapelit ja johtimet”, jonka jälkeen valitaan alaryhmästä

”Asennusjohdot” eli tarkempi rajaus. Tämän jälkeen selaamalla löydetään haettu pa-

ketti tai tuote. Toinen tapa on käyttää hakuavainta eli joko paketinnumerolla (kuvassa

4.13 kohta F1) tai paketinnimellä (kuvassa 4.13 kohta F2). /25, s.19-21./ ”Suodattava

haku”-toiminnossa, haku etsii syötettyä hakuavainta myös tekstin keskeltä, kerrotaan

käsikirjassa. Tämä toiminto on käytettävissä vain tuotteiden lisäyksessä. /25, s.29./

Käsikirjan mukaan /25, s.39/ Ecomissa onnistuu massarivien kopiointi toiseen tarjo-

ukseen painamalla ”Tarjous”-ikkunassa ”Kopioi tietue”-kuvaketta, jolloin avautuvasta

ikkunasta voidaan valita kopioitavat positiot.

Haluttaessa tarkastella paketin sisältöä ja kustannuksia voidaan avata ”Paketin raken-

ne”-ikkuna (kuvassa 4.13 kuvake sijaitsee vasemmassa alareunassa), kerrotaan käsi-

kirjassa /25, s.22/. Kuvan 4.14 esimerkissä näkyy MMJ 3x1,5S -kaapelin kytkentä,

jossa työnä veloitetaan 2,37 €.

27

KUVA 4.14 Paketin rakenne

Valitessa hakuikkunasta haluttu paketti tai tuote avautuu kuvan 4.15 esimerkkinä ole-

va ”Pakettien lisäys”-ikkuna, josta voidaan valita haluttu asennustapa ja määrä, kerro-

taan käsikirjassa. Uutena ominaisuutena 2004B-versiossa on yläreunassa näkyvät nu-

merot, joista saa suoraan pikakomentona asetettua määrän. Asennustapa valitaan sa-

masta ikkunasta kuin määrät, mutta Ecomissa tämä onnistuu vain yhdelle tuotteelle

kerralla. /25, s.23./

KUVA 4.15 Asennustavat ja paketin lisäys

Mielestäni Ecom on onnistunut erityisen hyvin hakutoiminnon kehittämisessä. Haku

tapahtuu samassa ikkunassa ja se on selkeä ja nopea. Mahdollinen taulukkosyöttö use-

alle tuotteelle samaan aikaan olisi kuitenkin toivottava ominaisuus.

Liinos6-tarjouslaskennassa voidaan massoitukset tehdä rivikohtaisesti, taulukolla tai

siirtämällä massarivit ulkopuolisesta järjestelmästä. Kuvien 4.16 ja 4.17 esimerkkinä

on rivikohtainen massoittelu.

28

KUVA 4.16 Massarivit

Rivikohtaisesti massoiteltaessa siirrytään oikeaan positioon (kuvassa 4.16 positioksi

on valittu E5 / Valaisimet) ja aloitetaan rivin lisääminen avaamalla kuvan 4.17 mukai-

nen ”Tuotteet”-ikkuna, josta valitaan etsitty tuote.

KUVA 4.17 Massoittelu rivikohtaisesti

Kuvan 4.17 oikeassa alakulmassa olevasta ikkunasta voidaan valita haluttaessa toimit-

taja, kun tiedetään kummankin hinnat. Halutun tuotteen kohdalla haluttu määrä lisä-

tään ”Määrä”-kenttään ja tuplaklikataan tuotetta hiirellä, jolloin tuote siirtyy kuvassa

29

4.17 keskellä sijaitsevaan luetteloon. Näin voidaan helposti lisätä useita tuotteita posi-

tioon samasta ikkunasta. Lopuksi painetaan ”Enter”-näppäintä tai ”Ok”-kuvaketta, jol-

loin ”Tuotteet”-ikkuna sulkeutuu ja massarivit siirtyvät massaluetteloon. Massarivejä

voidaan kopioida tarjouksesta toiseen. Mielestäni Broker ja Ecom ovat luoneet yksin-

kertaisemman ja nopeamman tavan rivimassoitteluun kuin Liinos6.

Liinos6:n hakutoiminto avautuu painamalla ”Hae”-painiketta tai ”F4”-näppäintä. Tuo-

te tai paketti voidaan hakea mm. nimen tai tuotekoodin avulla. Kuvassa 4.18 on esi-

merkkinä haettu tuotteen nimellä kaikki kolmejohtimiset MMJ-kaapelit.

KUVA 4.18 Liinos6 hakutoiminto

Hännisen mukaan /15/ ”Haku”-ikkunassa toimii myös vapaahaku, sekä laajennetut

hakutoiminnot, missä tuotteita voi hakea muun muassa jokerimerkeillä ja useamman

tietokannan taulun tiedoilla. Mielestäni Ecom ja Broker ovat toteuttaneet hakutoimin-

non toimivammaksi, kuin Liinos6.

Taulukkosyöttö nopeuttaa huomattavasti massoittelua ohjelman käsikirjan mukaan.

Esimerkki taulukkosyötöstä on kuvassa 4.19, jonka taulukko sisältää MMJ -kaapelit

poikkipinnaltaan 6mm2:iin asti.

30

KUVA 4.19 Massoittelu taulukkonäkymästä

Taulukkoon syötetään esimerkiksi MMJ 3x1,5S-kaapelia puuhun asennettuna 50 met-

riä, MMJ 4x1,5S-kaapelia asennettuna 5 metriä ja lisäksi tehdään neljä kytkentää. Sa-

massa taulukossa syötetään kaikki tarjouksessa tarvittavat MMJ-kaapelit mainittuun

poikkipintaan asti, jonka jälkeen vaihdetaan esimerkiksi MCMK-kaapeleihin. Käsikir-

jan mukaan itse ikkunaa ei tarvitse sulkea, vaan voidaan painaa ”Vaihda sivu”-

painiketta, jolloin saadaan valittua seuraava sivu. Näin ollen laajat tarjoukset saadaan

nopeasti syötettyä, ilman että tarvitsee valita jokaista kaapelia erikseen. Syöttötaulu-

koita voi tehdä itse tai niitä voi hankkia valmiina esimerkiksi Sähkö- ja teleurakoitsija-

liitolta. /27, s.35./

Massarivien siirto ulkopuolisesta järjestelmästä ominaisuuden avulla pystytään

siirtämään esimerkiksi CAD-suunnitteluohjelmasta massarivit ASCII-tiedostosta tai

leikepöydältä, kerrotaan käsikirjassa. Siirtoaineistossa voi olla tuotteen hinta- ja nimi-

tiedot. Aineiston paketit voivat olla purkamattomia tai purettuja rakenteiksi ja asen-

nustöiksi. Mainitun ominaisuuden käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin ohjelmistoval-

mistajan konsultointia. /27, s.38./ Liinos6:n käsikirjasta lukemieni ohjeiden perusteella

Brokerin vastaava järjestelmä on mielestäni huomattavasti nopeampi ja helppokäyttöi-

sempi kuin Liinos6:n. Käsikirjan mukaan massarivien siirto onnistuu myös toiseen

suuntaan, eli tarjous voidaan siirtää esimerkiksi Excel-taulukkolaskentaan /27, s.66/.

31

4.4 Omien tuotteiden ja pakettien tekeminen

Brokerissa voidaan käsikirjan mukaan /11, s.7/ liittää tuotteisiin lisäinformaatiota, ku-

ten teksti-, taulukkolaskenta-, html-, pdf- ja kuvatiedostoja. Tuotteita ja paketteja voi-

daan myös perustaa helposti itsekin. Pakettia perustaessa valitaan pakettirekisteristä

sopiva kansio tai luodaan sellainen itse. Luodaan esimerkiksi ”OMAT”-kansio. Tä-

män jälkeen luodaan kansioon uusi paketti, jolloin avautuu ikkuna, johon annetaan

paketin koodi, nimi, yksikkö ja lisätiedot. Mikäli pakettiin tulee tuoterekisteristä val-

miina löytyviä tuotteita, niin avataan tuoterekisteri ja raahataan halutut tuotteet mas-

soittelussa mainitulla tavalla paketin päälle. Tämän jälkeen ohjelma laskee paketille

materiaalikustannukset ja lisää myös katteen.

Uusi tuote tehdään samalla tavoin kuin paketti. Valitaan haluttu kansio tuoterekisteris-

tä ja luodaan tuote, jolloin avautuu kuvan 4.20 mukainen ikkuna. Tuotteelle annetaan

tarvittavat tiedot ja tallennetaan se. Tämän jälkeen tuote voidaan käyttää sellaisenaan

tarjouksessa tai lisätä se pakettiin.

KUVA 4.20 Tuotteen perustaminen

Kuvassa 4.21 näkyy tehdyn oman paketin rakenne pakettirekisterissä. Paketti on pe-

rustettu ”OMAT”-kansioon ja se sisältää muun muassa omia tuotteita kaksi kappalet-

ta, sekä ML-asennusjohtoa ja taipuisaa asennusputkea 25 metriä.

32

KUVA 4.21 Oman paketin perustaminen

Kuvan 4.21 alareunasta nähdään esimerkiksi tuotteiden ja työn netto- ja bruttohinnat,

käytettävä tuntimäärä, kate ja kateprosentti. Mielestäni Brokerissa on yksinkertaisem-

pi tapa luoda omia tuotteita ja paketteja, kuin Ecomissa tai Liinos6:ssa.

Ecom-tarjouslaskennassa ennen oman paketin valmistamista, täytyy ensin tehdä pake-

tissa tarvittavat työt ja tuotteet, jos ne eivät ole jo olemassa olevia. Kuvassa 4.22 on

esimerkkinä valmistettu tuoterekisteriin maalarinteippi.

33

KUVA 4.22 Oman tuotteen lisääminen

Kuvassa 4.22 tuotealaksi on valittu ”omat tuotteet”. Tuotenumeroon, -nimeen ja

-malliin valitaan sopiva numero tai teksti huolella, sillä ne ovat hakukriteereitä ja nii-

den avulla löydetään tarvittavat tuotteet. ”Toimittajat”-välilehdelle kirjataan tuotteen

toimittaja ja ”dokumentit”-välilehdelle voidaan kirjoittaa lisätietoa ja lisätä tuotekuva.

Oman työn lisäämisessä tarvittavat täyttökohdat ovat: nimi, tuoteala, työnumero ja

hinta tai normituntimäärä. Kuvan 4.23 esimerkissä on käytetty 0,5 tuntimäärää 11,71 €

oletuspalkalla eli asennustyönhinta on 5,86 €. Tuntimäärän tilalle voidaan myös aset-

taa kiinteä asennushinta, joka ei muutu tuntihinnan mukaan.

34

KUVA 4.23 Oman työn lisääminen

Omaan pakettiin tarvitaan syöttää tuoteala, pakettinumero, pakettinimi ja tarvittaessa

pää- ja alaryhmä. Kuvan 4.24 alareunasta löytyvät ”työt” ja ”tuotteet”-välilehdet, joi-

hin lisätään aikaisemmin tehdyt työ- ja tuotepaketit ”kansio”-painikkeella. Pakettiin

voidaan lisätä myös vaihtoehtoisia asennustapoja.

KUVA 4.24 Oman paketin lisääminen

Mielestäni pakettien lisääminen Ecom-tarjouslaskentaan on yksinkertaista ja moni-

puolista, mutta käyttäjän kannalta olisi ollut vielä helpompaa, jos kaikki olisi tehty

yhdessä ikkunassa. Esimerkiksi ”Paketit”-ikkunassa olisi ”työt” ja ”tuotteet”-

välilehdet, joihin lisättäisiin tarvittavat asiat, kuten erillisissä ikkunoissakin. Näin vä-

35

hentyisi turha ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen. Pakettien lisäämisessä onnistuu

tosin pitää kaikki tarvittavat ikkunat auki yhtä aikaa näytöllä, mutta vaihdettaessa ak-

tiivista ikkunaa, täytyy tehdä tallennus ennen siirtymistä.

Liinos6:ssa on erillinen ”Tuoterekisteri”-sovellus, josta voidaan tehdä muutoksia siel-

tä löytyviin tuotteisiin, sekä valmistaa uusia tuotteita. Käsikirjan mukaan tuotteisiin

voidaan lisätä erittäin monipuolisia tietoja, kuten esimerkiksi toimittajahinnat, erilaiset

mitat, asennustyöt, vieraskieliset nimet, kuvat, lisätekstit, tekniset tiedot ja koodit.

Näitä lisätietoja päästään muuttamaan sovelluksen yläreunassa sijaitsevista nimellisis-

tä kuvakkeista. /30, s.23-32./

Esimerkkinä lisätiedoista ”Tuoterekisteri”-sovelluksen ”Tekniset tiedot”-valinnalla

syötetään sähkömittareiden tekniset tiedot siinä tapauksessa, että mittarityypit on pe-

rustettu tuoterekisteriin, kerrotaan käsikirjassa. Valittavina lisätietoina ovat muun mu-

assa mittarin tyyppi, virta, jännite, muuntosuhde, laskuri, huoltoväli ja laitekoko. /30,

s.30./

Pakettien valmistaminen aloitetaan tuoterekisterissä ”Rakenne”-painikkeella, jolloin

avautuu kuvan 4.25 mukainen ”Tuoterakenne”-ikkuna. Käsikirjan mukaan sinne syö-

tetään puolivalmisteiden ja pakettien rakenteet sekä asennus- tai valmistustiedot. Pa-

ketti voi sisältää toisia paketteja, eli on mahdollista rakentaa monitasoinen tuotepuu.

Ennen rakenteiden luomista tulee kaikkien tuotteiden olla perustettu tuoterekisteriin.

Myös asennustavat voidaan määrittää, jos ne on tallennettu aiemmin tietokantaan. /30,

s.23,24./

36

KUVA 4.25 Paketin valmistus

Työtunteja ei voida paketille erikseen määrittää, vaan mahdollisuutena on lisätä pake-

tin tuotteisiin työsuoritus asennustaulukosta tai tehdä oma tuote esimerkiksi nimellä

työsuoritus, johon määritetään tuntihinta ja muut tarvittavat tiedot. Myöskään paketin

kokonaishintaa ei nähdä tästä sovelluksesta. Mielestäni tuotteille voidaan lisätä erittäin

paljon hyödyllisiä lisätietoja ”Tuoterekisteri”-sovelluksessa, mutta laajuuden ja usei-

den ikkunoiden käytön vuoksi käytettävyys kärsii.

4.5 Tarjoushinnan määrittäminen

Massoittelun aikana ohjelma laskee reaaliaikaisesti materiaali-, työ- ja alihankintaku-

luja. Jos kateprosentit on asetettu oletusasetuksiin, ohjelma laskee myös myyntihinnan

tarjoukselle reaaliaikaisesti. Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskenta-

julkaisun kirjoittajien mukaan lähes aina tarjoukseen lisätään myös muita kuluja, ku-

ten esimerkiksi ateriakorvaukset, päivärahat, matkakorvaukset, tarkastusmaksut, va-

kuutukset, vakuudet, piirustuskulut jne. On myös harkittava käytetäänkö eri kustan-

nusryhmille erisuuruisia myyntikateprosentteja. Esimerkiksi muuntajalle voi olla jär-

kevää lisätä vain käsittelykulut, hinnoiteltaessa muut kustannukset normaalilla kate-

37

prosentilla. /29, s.157, 160 ja 167./ Asiakas voi myös haluta yksikköhinnat tarjoukses-

ta, jolloin ohjelman olisi hyvä tukea myös tällaista ominaisuutta.

Brokerissa oletusasetuksista voi hinnan laskennan asettaa katteen tai alennuksen mu-

kaan, kerrotaan käsikirjassa. Alennuksen mukaan laskiessa käytetään omia OVH-

hinnastoja joista muodostetaan asiakkaalle hinta alennusprosentin kautta. Katelasken-

nan tavaksi voi määrittää brutto tai netto. Kateprosentit voidaan asettaa materiaalille,

työlle ja alihankinnalle erikseen. Kateprosentit ja laskentatapa voidaan myös asettaa

asiakaskohtaisesti tietokantaan, jolloin esimerkiksi tietylle asiakkaalle käytetään aina

samaa alennusprosenttia. Lisäksi kaikki arvoja voidaan muuttaa tarjouskohtaisesti

”Tarjouksen tiedot”-ikkunassa (kuva 4.6). Lisäksi tästä ikkunasta voidaan massoitte-

lun jälkeen saatuja materiaalin, työn ja alihankinnan myyntihintoja muutella sopivim-

miksi joko kateprosenttia tai myyntihintaa muuttelemalla. /11, s.11./

Kun tarvittavat kateprosentit ja laskentatavat on määritetty, aloitetaan laskentavaihe

painamalla ”Laskenta”-kuvaketta, jolloin avautuu ”Laskennan tapa”-ikkuna. Vaihto-

ehtoina laskennan tavaksi ovat

• Ilman optimointia, jossa käsikirjan mukaan tuoterivien laskennassa käytetään

tarjouksessa olemassa olevia tuotteiden hintatietoja. • Optimoidaan hinnan perusteella, jossa laskennan yhteydessä tarkistetaan jo-

kaisen koodillisen tuotteen kohdalta tuoterekisteristä kyseisen tuotteen voi-massa oleva halvin hinta toimittajahintojen perusteella. Tämä toiminto päivit-tää myös työnimikkeet ja työn hinnan muutokset niiltä osin kuin niitä tuotere-kisteriin on tehty.

• Päivitä toimittajahinnat, jossa toiminto päivittää tarjouksessa jo olevat toi-mittajahinnat, mutta ei korvaa toimittajaa halvemmalla vaihtoehdolla.

• Optimoidaan vastaavien mukaan, jossa toiminto käyttää Brokerin vastaa-vuustietokantaa hyväkseen ja korvaa fyysisesti tarjoukseen halvimman mah-dollisen vastaavan tuotenimikkeen. Tällä toiminnolla saadaan laskettua tarjo-uksen hintaa eniten, riippuen laajuudesta ja tuoterekisterin optimoinnista.

• Toimittajien tärkeysjärjestyksen mukaan, jossa käytetään toimittajapriori-sointi -työkalun kautta asetettua toimittajien tärkeysjärjestystä kriteerinään ja poimii tarjouksen tuotenimikkeille halutut toimittajat niin, että järjestyksessä tärkeimmältä otetaan kaikki mitä löytyy, sitten seuraavalta jne. /11, s.11./

Laskentavaiheen jälkeen avataan ”Loppusivu”-ikkuna (kuvissa 4.26 ja 4.27), josta

määritetään tarvittavat ateriakorvaukset, kilometrikorvaukset, sosiaalikulut ja muut li-

sät.

38

KUVA 4.26 Loppusivun lisät ja työt

Erillistä ”oletus”-ikkunaa mainituille arvoille ei ole, kuten Ecomissa ja Liinos6:ssa.

Turkin mukaan loppusivulle voi kirjoittaa vakioarvot suoraan kenttään numeroina.

Tällöin ne ovat loppusivupohjassa oletuksena myös muissa tarjouksissa, joita voi

muuttaa ainoastaan henkilö, joka ylläpitää loppusivupohjaa. /31./ Kuvassa 4.26 oike-

assa reunassa olevat luvut, sekä vasemmalta km-korvaus, kärkimieslisä, sotu ja ate-

riakorvaus (näytetään ohjelmassa sinisenä) voidaan syöttää käsin ohjelmaan. Asenta-

jan tuntihinta ja vasemmalla lasketut ”yhteensä”-luvut (näytetään ohjelmassa vihreä-

nä) ovat kaavoilla laskettuja tuloksia.

KUVA 4.27 Loppusivun katelaskenta ja hinnoittelu

39

Normaalisti solujen arvot näkyvät tavallisina numeroina, kuten kuvissa 4.26 ja 4.27,

mutta erillisestä ”laskenta”-painikkeesta pääsee muokkaamaan kaavoja samalla tavoin

kuin Excelissä. Kuvan 4.27 esimerkissä voidaan määrittää haluttu kokonaiskate

(5 000 €), jolloin ohjelma laskee kateprosentin (21,97 %) ja verollisen, sekä verotto-

man hinnan. Yksi vaihtoehto hinnoitteluun on myös ladata aiemmin tehdystä Excel

loppusivutaulukosta lisät ja muut arvot Brokeriin.

Käsikirjan mukaan tarjouksen yksikköhinnat voidaan tulostaa joko Brokerin tulostus-

toiminnolla tai ne voidaan siirtää Excel-taulukkolaskentaan ja muokata sopivammaksi

ulkoasultaan, jonka jälkeen tulostaa ne. Yksikköhinnat voidaan tulostaa myös positio-

tai pakettikohtaisesti. /11, s.12./

Ecomissa voidaan laskenta suorittaa vain katteen mukaan. Kun massoittelu on suori-

tettu, siirrytään ”Postin laskenta”-välilehdelle (kuva 4.28), jossa oletuksena ovat ase-

tuksiin määritetyt työnkertoimet, kateprosentit, kilometrikorvaukset ja muut kulut

valmiina.

KUVA 4.28 Laskenta

Jos kertoimet tai muut korvaukset ovat tässä tarjouksessa sopimattomat, niin niitä voi-

daan muokata tarjouskohtaisesti. Kuvassa 4.28 näkyvistä ”kansio”-painikkeista voi-

daan asettaa esimerkiksi kilometrikorvauksissa edestakaiset kilometrit ja korvauksen

saavien asentajien lukumäärä. Muutoksien jälkeen ohjelma päivittää korvaukset ajan

40

tasalle. ”Euro-määräiset”-kuluihin voidaan asettaa ylimääräiset kulut, kuten kopiointi-

kustannukset ja alihankinta. Mielestäni alihankinnalle voisi olla oletusasetuksissa oma

kenttä ja sille määritettävä kateprosentti. Ohjelma laskee myös urakkaan käytettävien

päivien määrän jakamalla kokonaistuntimäärän kahdeksalla tunnilla. Työpäivän kes-

toa ei voida muuttaa itse. Mielestäni laskenta sujui helposti Ecomissa katteiden avulla.

Puutteena on se, että ohjelmassa ei voida laskea alennuksien tai hinnastojen avulla.

Liinos6:ssa laskenta voidaan käsikirjan perusteella suorittaa seuraavien hinnoitteluoh-

jeiden mukaan

• alin ostohinta • keskihinta (varaston) • käsin hinnoiteltuna • ostojen hinnoitteluohjauksen mukainen hinta • tietyn toimittajan ostohinta • tuorein ostohinta • viimeisin hinta (varaston). /27, s.42./

Käsikirjassa kerrotaan /27, s.46/ että ohjelma tarkistaa hinnoittelussa, ettei tarjouksesta

löydy nollahintaisia massarivejä ja niitä löytäessään ilmoittaa käyttäjälle. Käsikirjan

mukaan tarjouksen bruttohinta lasketaan lisäämällä sen nettohintaan tarjouksen lisät.

Lisät voivat olla lakisääteisiä, yrityskohtaisia tai kohdetyyppisiä. Lisä voidaan kohdis-

taa haluttaessa myös tiettyyn positioon. /27, s.41./ Oletuslisiä ylläpidetään tarjouslas-

kennan apurekistereissä, joista on kerrottu tarkemmin 4.1 luvussa.

Tarjouksesta voidaan käsikirjan mukaan saada tarjouksen ominaishinnat. Ominaishin-

toja määritettäessä tarjoukselle syötetään rakennuskohdetta kuvaavia ominaisuuksia

kuten kerrosala, tilavuus. Kun tarjous on hinnoiteltu, voidaan tulostaa esimerkiksi

urakanhinta neliötä kohden. Ominaishinnat voidaan tulostaa myös positiokohtaisesti.

/27, s.52,53./

Liinos6:n yksikköhintaluetteloon on koottu syöttötarkkuudella laskelman rivit ja esi-

tetty kustannuslajeittain rivin a-nettohinta, veloitus- ja hyvityskertoimet sekä

a-bruttohinta, sanotaan käsikirjassa. Veloituskertoimen laskennassa käytetään tarjouk-

sen kuluja. Valittujen tuotteiden kertoimilla lasketut veloitus a-bruttohinnat voidaan

tallettaa haluttaessa sopimushintoihin. Yksikköhintaluettelo voidaan tulostaa myös ha-

lutulta koodiväliltä. /27, s.54-58./

41

4.6 Raportit ja tulosteet

Brokerissa voidaan tulostaa raportteja kahdella eri tavalla, kerrotaan käsikirjassa. En-

simmäisessä tavassa tarjouksen tiedot siirretään ulkopuoliseen ohjelmaan, kuten esi-

merkiksi Excel-taulukkolaskentaan, josta niitä voidaan muokata ja lopuksi tulostaa ra-

portti. Toisessa tavassa käytetään Crystal Reports-ohjelman raportointityökalua. /11,

s.12/

Käsikirjan mukaan ulkopuolista ohjelma käytettäessä tarjouslaskentaohjelma ei tulosta

mitään suoraan. Tarjouslaskentaohjelma siirtää tulostettavan aineiston asetettuun ul-

kopuoliseen ohjelmaan, josta suoritetaan varsinainen tulostus. Tämä antaa mahdolli-

suuden tehdä juuri sellaisia tulosteita kuin kukin tarvitsee, sekä antaa käyttäjälle mah-

dollisuuden tehdä tiettyihin tarkoituksiin sopivat ulkoasut. Tarjoukseen sisältyvästä

aineistosta tulostettavissa ovat yksikköluettelo eri ulkoasuissa, tarjouksen rakennelista

ja positiokohtainen tuoteyksikköluettelo. /11, s.12/

Tulostuksen asetuksista (kuva 4.29) voidaan määritellä, mitkä kentät halutaan siirtää

ulkopuoliseen ohjelmaan. Erilaisia määrityksiä voidaan tallentaa valmiiksi ohjelmaan

erilaisia käyttötarkoituksia varten, antamalla määrityksen nimi ja tallentamalla tiedot.

Tarjouslaskennasta valitaan tulostus, jonka jälkeen voidaan valita joku aiemmin tal-

lennetusta tulostusmäärityksestä. Tämän jälkeen ohjelma kysyy mihin tulostustiedosto

tallennetaan ja avaa sitten tiedot perusasetuksissa määriteltyyn ohjelmaan, kuten Excel

-taulukkolaskentaan. Valitut kentät siirtyvät omiin sarakkeisiin, mutta kentän nimi

täytyy itse kirjoittaa.

42

KUVA 4.29 Tulostuksen oletusasetukset

Crystal Reports-raportointia käytettäessä etuina ovat tulostamisen helppous ja valmis

tulostuspohjien käyttäminen, kerrotaan käsikirjassa. Samoin etuina ovat aineistojen

siirtämiset Crystal Reports Viewer-ohjelmasta muihin ohjelmiin, kuten Word ja Excel.

/11, s.12/

Tarjouksesta voidaan tulostaa sisäiseen käyttöön seuraavat raportit

• yhteenveto • kustannukset positioittain • kustannukset • nollahintaiset materiaalirivit positioittain • kustannukset ilman työn kertoimen vaikutusta • materiaalit ryhmiteltynä • työt ryhmiteltynä • alihankinnat ryhmiteltynä.

Lisäksi asiakkaalle voidaan tulostaa seuraavat asiakirjat

• tarjouksen tarkka erittely • tarjouserittely • yksikköhintaluettelo • tarjouksen pakettien yksikköhintaluettelo.

43

Näiden lisäksi saadaan myös toimittajalle tarjouspyynnöt materiaaleista ja alihankin-

noista ryhmiteltynä. Tarjouslaskijan ja asiakkaan tarjouksista voidaan tulostaa sisäi-

seen käyttöön seuraavat raportit

• kaikki tarjoukset • avoin tarjouskanta • työjärjestys • tilauskanta / toimitusennuste • toiminnan analyysi tilikauden alusta • toiminnan analyysi 3 kk • toiminnan analyysi juokseva kuukausi.

Ecom-ohjelmistosta saa raportit asiakkaista, toimittajista, myyntihinnastoista, toimit-

taja-alennuksista, ostohinnoista, paketeista ja töistä. Tarjouslaskennan raportteja lu-

kuun ottamatta muita raportteja ei ole mahdollista muokata, muuten kuin kirjasimen

valinnalla eli ne tulostuvat suoraan, eikä niitä saa tallennettua tiedostomuodossa myö-

hempää käyttöä varten.

Tarjouksesta voi tulostaa yrityksen sisäiseen käyttöön ja asiakkaan käyttöön eri tavoin

eriteltyjä tarjouksia, kuten kuvasta 4.30 voidaan havaita. Asiakkaalle tulostettavaa tar-

jousta voidaan käsikirjan mukaan muokata myös Word-tekstinkäsittelyssä sopivam-

maksi. Kun asiakkaalle on tulostettu tarjous, siirtyy tarjouksen tila automaattisesti lä-

hetetyksi. Myöhemmin tarjouksen tilan selvitessä täytyy manuaalisesti valita tarjous

saaduksi tai menetetyksi. /25, s.36,37./

44

KUVA 4.30 Tarjouksen tulostus Ecomissa

Liinos6-tarjouslaskennassa saadaan raportit positioittain tarjouksista, massariveistä,

tarjousosista, kuluista ja osahinnoista, kerrotaan ohjelman käsikirjassa. Raportteja voi

muokata ulkoasultaan paremmin itselle sopivaksi tai tehdä kokonaan uusia, mutta se

edellyttää Crystal Reports-ohjelman tuntemusta. /27, s.68-70./

45

4.7 Käyttöohjeet

Ongelmien ilmaantuessa yleensä ensimmäisenä turvaudutaan ohjelmiston käsikirjaan.

Sähköiset pdf-käsikirjat toimitetaan kaikkien ohjelmiston valmistajien toimesta. Mer-

cukselta toimitetaan Turkin mukaan /12/ myös painetut käsikirjat ja html-muodossa

olevat käsikirjat. Lisäksi Mercuksella ja Ecomilla on animoidut videoesitykset tär-

keimmistä toiminnoista.

Brokerin käsikirja on mielestäni selkeä ja etsittävä tieto löytyy melko nopeasti. Li-

säksi animoidut ohjeet ovat havainnollisin ja helpoin tapa oppia käyttämään ohjelmaa.

Näissä ohjeissa näytetään hiiren kohdistimen avulla toiminnot, sekä selostetaan pu-

heella tapahtumat. Mielestäni muillakin ohjelmistovalmistajilla voisi olla tämän kal-

taisia ohjeita tukemaan ohjelman käyttöä.

Brokerissa viittaukset kuvaan on toteutettu taulukkomaisella luetteloinnilla, kuten ha-

vaitaan kuvasta 4.31. Käsikirjassa käytetään myös kuvakkeiden liittämistä tekstiin,

jolloin haluttu toiminto löytyy nopeasti.

KUVA 4.31 Brokerin käsikirja

Brokerin html-muodossa oleva käyttöohje on kätevä lisä painettujen ja pdf-ohjeiden

lisäksi. Sisällysluettelo on siinä vasemmassa reunassa näkyvissä koko ajan ja linkityk-

sen avulla päästään napin painalluksella haluttuun otsikkoon. Käsikirjat voidaan

46

käynnistää esimerkiksi työpöydälle luodun pikakuvakkeen avulla, mutta mielestäni

pdf- tai html-käyttöohjeiden käynnistys voisi tapahtua Brokerissa myös esimerkiksi

”Apu”-valikosta.

Ecomin käsikirjat käynnistetään Ecomin ”Ohje”-valikosta tai etsimällä ja avaamalla

ne Ecom-kansiosta erillisellä lukuohjelmalla. Käsikirjojen sisällysluettelot ovat mie-

lestäni erittäin sekavat niiden ollessa ryhmittelemättömiä. Luettelo on yhdessä pötkös-

sä, ja siitä on vaikea löytää haluttua sivua.

Ecomin käsikirjoissa on toteutettu viittaukset kuvaan havainnollisesti, mutta paksujen

viivojen käyttö hankaloittaa tekstin lukemista, kuten kuvasta 4.32 voidaan havaita.

Ecomilla on LVI-tarjouslaskentaan soveltuva videokäsikirja ohjelman käytöstä. Käsi-

kirja soveltuu myös sähköpuolen tarjouslaskentaan tutustumiseen. Mielestäni Brokerin

videokäsikirjat ovat havainnollisempia, koska niissä käytetään selostuksessa puheään-

tä eikä tekstileikkeitä, kuten Ecomilla.

KUVA 4.32 Ecomin käsikirja

47

Liinos6:n käsikirja oli mielestäni onnistunein kokonaisuus. Sisällysluettelo on tehty

esimerkillisen selkeäksi. Otsikot ovat ryhmitelty kolmeen eri tasoon ja etsittävä tieto

löytyy siten nopeasti.

KUVA 4.33 Liinos6:n käsikirja

Viittaukset kuviin on toteutettu numeroiduilla luetteloilla, kuten havaitaan kuvasta

4.33, mutta viittaukset eivät ole yhtä havainnollisia kuin Ecomissa. Kuvakkeiden käyt-

täminen tekstissä helpottaa kuitenkin oikean kohdan löytämisessä. Koko käsikirja on

selkeä ja viimeistely hyvin.

4.8 Ohjelmiston päivitykset, koulutus ja puhelintuki

Broker-ohjelmistoa päivitetään Turkin mukaan kaksi kertaa vuodessa ja päivitykset

voi noutaa valmistajan verkkosivuilta. Asiakkaan toivomuksesta voidaan mahdolli-

suuksien mukaan toimittaa myös yksittäisen ominaisuuden päivitys. /12./ Ecom-

ohjelmistoa päivitetään valmistajan sivujen mukaan 2–3 kertaa vuodessa /10/. Lii-

nos6-ohjelmistolle on perustettu oma päivityssivusto, josta löytyy ohjelmiston uutiset,

asennusohjeet, laitteistosuositukset, sekä päivitykset, jotka asennetaan verkosta. Päivi-

48

tyksiä Liinos6 STD-kokonaisversioon oli vuonna 2004 tullut 27 kappaletta. Lisäksi it-

se sovelluksiin tulee vuosittain yhteensä satoja päivityksiä, kuten esimerkiksi tarjous-

laskentaan oli vuonna 2004 tullut 10 päivitystä. /14./

Kaikilta ohjelmistojen valmistajilta onnistuu ohjelmiston koulutus asiakkaan tiloissa.

Broker-ohjelmiston koulutus asiakkaalle kestää Turkin mukaan /12/ kaksi päivää. Laa-

jalan mukaan /17/ Liinos6:n tarjouslaskennan koulutus vie päivästä kahteen, riippuen

henkilöstön määrästä ja aiemmasta kokemuksesta.

Puhelintuki on kaikilla ohjelmistojen valmistajilla lisäveloituksetonta asiakkaille eli

tukea saa paikallisverkkomaksun hinnalla. Kaikilla ohjelmiston valmistajilla puhelin-

päivystys on arkisin normaalina työaikana. Tarkemmat päivystysajat selviävät yrityk-

sien verkkosivuilta. /10, 13 ja 14./

4.9 Hankinta- ja käyttökustannukset

Broker-lisenssin hankintakustannus on Turkin mukaan 2 500 € ja vuotuinen ylläpito-

maksu 15 prosenttia hankittujen lisenssien hinnasta. Erikseen hinnoiteltuja moduuleja

ovat Jälkilaskenta 1 450 €, Tunnistus 1 250 € ja Aikataulutus 1 750 €. /32./

Liinos6-ohjelmiston ollessa kokonaisjärjestelmä, yhtä tai kahta sovellusta ei voi toi-

mittaa irrallisena, kuten ilmenee aiemmassa luvussa Liinos6:n esittelyssä. Laajalan

mukaan hankintahintaan vaikuttavat sovellusten määrä sekä käyttäjämäärä. Tämän

vuoksi tarjous ja hinnoittelu tehdään aina erikseen jokaisen tarpeiden pohjalta. Lii-

nos6:lle onnistuu myös sovellusvuokraus, jonka hinnoitteluun vaikuttavat myös sovel-

lusten määrä ja käyttäjämäärä. /17./

49

Ecom-ohjelmistolle annetaan selkeät hinnat verkkosivuilla. Ecom Duo-, Plus- ja Max-

versioiden hankintakustannukset ovat kaikille samat eli 200 €. Käyttökustannukset

Ecom Duo-versiolle ovat 17 € / kk, sisältäen perussovellukset, sekä kaksi valinnaista

sovellusta. Ecom Plus-versioon sisältyy yrityksen kaikki sovellukset ja käyttökustan-

nukset ovat 27 € / kk. Ecom Max-verkkoversio sisältää kaikki sovellukset ja vähim-

mäiskäyttäjämäärä on kaksi käyttäjää. Verkkoversiossa käyttäjät voivat siirtää tietoa

toiselle koneelle, kuten Liinos6:ssa. Käyttökustannukset ovat henkilöä kohden

22 € / kk. /13./

50

5 PROJEKTINSEURANNAN VERTAILEMINEN

Projektinseurannassa tarkka tarvikebudjetti ja aikataulu yhdistettynä muualla järjes-

telmässä olevaan tietoon tarvittavista, tilatuista, vahvistetuista ja saapuneista tarvik-

keista sekä varastotilanteesta mahdollistaa optimaaliset ostot. Samalla varmistetaan

etukäteen, etteivät työt keskeydy esim. tarvikkeiden puutteeseen tai ettei tavara saavu

työmaalle liiankin aikaisin.

Brokerin-jälkilaskentaan luetaan Mercuksen verkkosivujen mukaan yrityksen omasta

taloushallintojärjestelmästä toteutumatiedot. Tuloksena projektipäällikkö pystyy suo-

raan Brokerissa seuraamaan projektin toteutumia, josta nähdään tuote ja työsuorite-

kohtaisesti, milloin, kuinka paljon ja millä arvolla se on kirjautunut projektille, ver-

taamaan projektin budjettiin ja tekemään tarvittavia ennusteita. /10./

Erillisellä ”Aikataulutus”-moduulilla työstetään projektin toteutusaikataulu. Tuloksena

saadaan resurssitarpeet ja aikataulut, tarvittavat tavarahankinnan ajankohdat ja yritys-

kohtaisen kokonaiskapasiteetin. Aikataulutuksessa jokainen positio käsitellään työsuo-

ritteena joka sisältää tiedon tarvittavista materiaaleista, töistä ja alihankinnoista. Pro-

jektin positioille annetaan käytettävät resurssit, niiden käyttöaste ja alku- tai loppupäi-

vämäärät, jonka perusteella määritetään aikataulu ja piirretään graafinen aikajana. Ku-

vassa 5.1 graafiset aikajanat vastaavat vasemmalla samassa tasossa olevia positioita.

Esimerkissä alempi aikajana vastaa position aikataulua ja ylempi aikajana lasketaan

positioihin määritettyjen aikataulujen mukaan koko tarjouksen toteutumisesta.

KUVA 5.1 Aikataulutus

51

Kuvassa 5.2 kaikki muut paitsi ennusteen lukuarvot, tulevat kaavoista tai talousohjel-

mista ladatuista tiedoista. Tämä tarkoittaa sitä, että projektiin ei voi itse ohjelmassa li-

sätä esimerkiksi tuntilapuista tai laskuista tietoa.

KUVA 5.2 Projektibudjetti

52

”Tuoteryhmät”-välilehdeltä voidaan tarkkailla tarjoukseen tarvittavien tarvikkeiden

saapumista. Kuvassa 5.3 näkyvistä sarakkeista nähdään tuotteiden tarjousta varten las-

kettu määrä, toteutuma eli paljon tavaraa on saapunut ja jäljellä oleva määrä. Nämä

tiedot Broker hakee kyseessä olevasta tarjouksesta sekä talouspuolen ohjelmistosta.

Brokerin Jälkilaskenta on julkaistu äskettäin, joten siitä ei ole käsikirjaa saatavilla.

Tästä syystä en tarkastellut ohjelman ominaisuuksia tätä tarkemmin.

KUVA 5.3 Tuoteryhmien seuranta

Ecomissa on kätevä erillinen ”Projektin syöttösivut”-sovellus, josta syötetään projek-

teille tulot, ostot ja työt. Syöttösivuilta voidaan syöttää tietoa useammalle projektille

samasta ikkunasta. Käsikirjan mukaan materiaalikustannukset voidaan poimia aiem-

min tehdystä tarjouksesta tai OVT-ostolaskuista. Myös ostot ja tulot voidaan poimia

Ecomin omasta laskutuksesta aiemmin kirjatuista tuloista ja ostoista. Projektinseuran-

nan oletuksista määritetään asentajien nimet ja palkkalajit. /33, s.4-25/

Oletuksista määritetään myös asentajien tuntiveloitukset, jonka avuksi Ecomissa on

kuvan 5.4 mukainen ikkuna. Ikkunaan asetetaan asentajan tuntipalkka, sosiaalikustan-

nukset, sekä muut tarvittavat lisät, jolloin saadaan lopullinen veloitushinta selville.

/33, s.5./

53

KUVA 5.4 Tuntiveloituksen määrittäminen

Varsinainen projektinseuranta nähdään kuvassa 5.5, jonka esimerkissä on syötetty

Ristiinan katuvalaistus projektille arviot tuloista, ostoista ja työstä. Tämän jälkeen

syöttösivujen kautta on lisätty toteutumat näille, sekä lisäksi tarjouslaskennasta mate-

riaalit. Ecom näyttää myös arvio ja toteutuma tuloksen, jossa negatiivinen luku näyte-

tään punaisella.

KUVA 5.5 Projektinseuranta

54

Ecom-projektinseurannassa raportteja löytyy seuraavat

• projekti yhteensä • projektin erittely • projektin ostot • projektin henkilöt • projektin materiaalit • henkilön projektit • henkilöt • ostolajit • palkkalajit.

Mielestäni Ecomin Projektinseurantaan olisi hyvä lisä, mikäli siihen voitaisiin tuoda

laskutustietoa myös muista talousohjelmistoista. Lisäksi Ecomissa olisi hyvä olla yk-

sinkertainen graafinen ”aikataulutus”-ominaisuus, kuten Brokerissa.

Liinos6:n projektinvalvontaan tuottavat tietoa kaikki sovellukset, joissa tapahtumia

kohdistetaan työnumeroille. Tällaisia ovat esimerkiksi

• myynti- ja laskutussovellukset • kirjanpito • myynti- ja ostoreskontra • varastonvalvonta ja -ohjaus • tarjouslaskenta • palkanlaskenta • ostotilaukset • pankkiyhteys. /34, s.2./

Varsinainen projektin hallinta ikkuna nähdään kuvan 5.6 esimerkissä. Projektille voi-

daan lisätä monipuolisesti erilaista tietoa.

55

KUVA 5.6 Projektin hallinta

Kuvan 5.6 alalaidassa näkyvät pikakuvakkeet käynnistävät Liinos6:n nimeä vastaavan

sovelluksen. Näkyvien sovelluksien lisäksi ”Laskutus”-välilehdeltä löytyvät mak-

suerät, keikat ja myyntilaskut. ”Kustannukset”-välilehdeltä löytyvät Kustannusseuran-

ta, sekä Budjetti ja ennuste. Liinos6:ssa saadaan erittäin monipuolisesti lisättyä tietoa

projekteille, mutta mielestäni tällainen laajuus vaikeuttaa myös käyttöä.

Liinos6:n käsikirjan mukaan Projektinvalvonnan raportit ovat tapahtuma- tai saldo-

pohjaisia. Tiedot haetaan joko kirjapidon tapahtuma- tai saldorekisteristä työnumero-

tarkkuudella. Tapahtumaraportteja kutsutaan massalistoiksi ja saldoraportteja sivu/työ

-raporteiksi. Tapahtumatason raporteissa on lisäksi palkkatapahtumiin pohjautuva

henkilöseuranta. /34, s.23./

56

6 MITEN TARJOUSLASKENTAOHJELMAT SOVELTUVAT VERKOS-

TOURAKOINTIIN?

Talonrakennuspuolen tarjouslaskennassa monella yrityksellä on käytössään joku tässä

työssä vertailluista ohjelmistoista. Laskenta on nopeaa, kun ohjelmistoihin saa hankit-

tua Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton valmistamia pakettirekistereitä, joista löytyy valmiit

työajat ja tarvikkeet. Mielestäni verkostourakoinnissa on taas harvoja yrityksiä, joilla

on käytössään valmiit pakettirekisterit tarjouslaskentaohjelmassaan. Kaupallisina

myyntiversioina näitä pakettirekistereitä ei ole suoraan saatavana. Lisäksi Sähkö- ja

teleurakoitsijaliiton edustajan Arto Karin mukaan /35/ verkostourakoinnissa tulee

huomioida myös eri verkonhaltijoiden toteutustavat verkostorakenteissa.

Headpower Oy on yrityksen verkkosivujen mukaan tehnyt Verkoston Vakiorakenteet-

ohjeiston, jonka tarkoitus on vähentää erilaisia toteutustapoja. Lisäksi yhtenäinen ver-

konhaltijan, -rakentajien ja kaikkien toimittajien käytössä oleva ohjeisto tukee verkos-

tojen rakentamista suunnittelusta käyttöönottotarkastukseen ja vähentää, sekä yksin-

kertaistaa rakentamisen eri vaiheissa tarvittavaa dokumentaatiota. Vakiorakenteet on

muodostettu hyödyntämällä Headpowerin ja Fortumin verkkostandardien parhaat

ominaisuudet, sekä niiden käytöstä saadut kehitystarpeet. Vakiorakenteet-ohjeisto si-

sältää seuraavat ominaisuudet

• verkostorakenteet 0,4 kV ja 20 kV verkostojen ja muuntamoiden, sekä ulkova-

laistuksen rakentamiseen • rakenteiden tarvikkeet ja kuvat • suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia ohjeita • tarvikehinnat ja hinnoitellut työajat. /36./

Sähköala-lehden mukaan suurin eroavuus tarjouslaskennan verkostourakoinnissa ta-

lonrakennusurakointiin on työajan määrittäminen. Verkostourakoinnin tarjouslasken-

nassa käytetään työaikayksikköä ja talonrakennusurakoinnissa urakkahinnoittelua. /2./

Mutilan mukaan työaikayksiköiden tarkka määrittäminen eri paketeille on erittäin vai-

keaa, jonka vuoksi työajat esimerkiksi Headpowerin paketeissa ovat ohjeellisia ja vaa-

tivat muokkausta. Headpowerin työajat on syötetty vain rakenteille eli isoimmille ko-

konaisuuksille, joka on liian karkea jaottelu, jotta työaikoja voisi seurannan kautta yl-

läpitää ja kehittää tarjouslaskentaa varten. Urakoitsijat käyttävät tarjouslaskennassa

huomattavasti tarkempaa jaottelua. /5./ Karin mukaan Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on

57

valmistanut Headpowerin vakiorakenteiden pohjalta pakettirekisterin, jossa on tar-

kemmat määritykset työaikoihin, mutta tietokanta on keskeneräinen, eikä sitä aiota

tehdä valmiiksi asti puutteellisen kysynnän ja yhteistyöhaluttomuuden vuoksi. /35./

Yksi mahdollisuus olisi valmistaa nämä pakettirekisterit kokonaan itse tai muokata

Headpowerin Vakiorakenteiden rekistereiden työajat tarkemmiksi. Empower Oy:n

edustajan Pekka Suutarin mukaan verkostourakointiyritys Empower Oy on valmista-

nut omaan käyttöönsä pakettirekisterit itse. Paketit oli kehitetty alun perin Keski-

Suomen Valo Oy sähköyhtiössä ja työ oli aloitettu vuonna 1995. Työaikojen määrit-

täminen virallisia työntutkimusmenetelmiä käyttäen kesti kaksi henkilötyövuotta ja li-

säksi Empower osti työntutkimusaikoja kaksi henkilötyövuotta. Alkuperäisten paketti-

en vieminen suunnittelujärjestelmään kesti myös kaksi henkilötyövuotta, eli ensim-

mäiseen versioon oli käytetty kuusi henkilötyövuotta. Paketteja on sen jälkeen kehitet-

ty jatkuvasti siten, että pikkuhiljaa Empower siirtyy Headpowerin rakennemääritte-

lyyn, mutta työaikoina käytetään Empowerin paketeissa työntutkimuksen kautta mää-

riteltyjä aikoja. /37./ Näin ollen ei olisi järkevää valmistaa paketteja itse, ellei ole val-

miita lähtötietoja, joista tiedot siirrettäisiin tarjouslaskentaohjelmaan. Mutilan mukaan

muokattaessa Headpowerin vakiorakenteiden työaikoja, käytettävä ajantarve riippuu

siitä, mille tarkkuudelle työajat halutaan pilkkoa ja onko lähtötietoja käytettävissä.

/31./

Mercuksen verkkosivujen mukaan Headpower Oy, Kymdata Oy ja Oy Mercus Soft-

ware Ltd ovat sopineet yhteistyöstä kehittää FleXer-palvelukonsepti. ”Sen tavoitteena

on kehittää sähkönjakeluverkon haltijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön ohjelmistoko-

konaisuus, joka helpottaa ja tehostaa Verkonsuunnittelu- ja toteutusprojektien suunnit-

telua ja kilpailuttamista. Toteutettava palvelukokonaisuus perustuu yhteistyöosapuol-

ten jo olemassa oleviin ohjelmistoihin ja palveluihin.” Yhdistämällä nämä palvelut

yhdeksi kokonaisuudeksi se palvelee aikaisempia ratkaisuja paremmin ja tehokkaam-

min. Tiedonvälityskanavana tässä käytetään Headpowerin toimialaportaalia

www.headpower.fi, jonka kautta kaikki prosessien eri osapuolet voivat hakea tarvit-

semansa tiedot yhdestä osoitteesta haluamanaan aikana. Kymdata toimittaa FleXeriin

SähköCADS-suunnittelujärjestelmät ja piirrosmerkkirekisterit, sekä ohjelmistokoko-

naisuuden, jolla verkon suunnittelun ja piirtämisen yhteydessä tuotetaan automaatti-

sesti myös luettelo tarvittavista rakenteista. Mercuksen toimittama Broker-

urakkalaskentajärjestelmä toimii tässä kokonaisuudessa mm. tarjouslaskenta ja projek-

58

tiseuranta alustana. FleXerin suunnittelu on jo käynnissä ja pilottiversio tullaan esitte-

lemään keväällä 2005. /10./

Tällä hetkellä ei siis vielä ole valmiina kaupallisena versiona saatavana pakettirekiste-

reitä verkostourakointiin. Järkevin vaihtoehto mielestäni olisi hankkia Headpowerin

Vakiorakenteet ja muuttaa niiden työajat tarkemmiksi ja sopivimmiksi yrityksen

omaan käyttöön. Pienille yrityksille Vakiorakenteiden hankkiminen saattaa olla koh-

tuuttoman suuri kustannus, sillä Headpowerin verkkosivujen mukaan Vakiorakentei-

den kertaluonteinen käyttöoikeusmaksu on 8 000 € ja vuotuinen ylläpitomaksu

1 200 €. Lisäksi siirtotiedosto-ominaisuus maksaa 1 000 €. /36./ Toisaalta jos paketti-

rekisterit aiotaan joka tapauksessa hankkia, omilla resursseilla ilman lähtötietoja sitä

ei kannata lähteä tekemään, sillä työmäärä on niin suuri, että se tulisi kalliimmaksi

kuin Vakiorakenteiden hankinta.

59

7 OHJELMIEN VERTAILUTULOKSET

Ohjelmien ominaisuuksien vertailussa olen tuloksissa käyttänyt runkona taulukoita,

joiden avulla nähdään havainnollisesti eroavaisuudet. Havaintoni vertailemieni ohjel-

mien ominaisuuksista olen tehnyt ohjelmiin ja käsikirjoihin tutustumalla noin kuukau-

den ajan. Olen merkinnyt osa-aluetaulukkoihin mielestäni parhaiten suoriutuneen oh-

jelman nimen valkoisella. Käsittelen aluksi ohjelmistojen yleiset ominaisuudet, tar-

jouslaskennan ominaisuudet, projektinseurannan ominaisuudet ja lopuksi kokoavan

katsauksen ohjelmista. Näihin tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä ohjelmi-

en ominaisuudet ovat vain yhden käyttäjän havaitsemia ja niihin tutustuttiin vain kuu-

kauden ajan.

7.1 Osa-alueet

Yleisiltä ominaisuuksiltaan ohjelmien eroavaisuudet voidaan havaita taulukosta 7.1.

Vertaillut ohjelmat ymmärtävät sähkötukkureilta saatavia OVT-muodossa olevia hin-

ta- ja tuotetietoja. Kaikkiin ohjelmiin saadaan talletettua monipuolisesti asiakkaan yh-

teystiedot. Liinos6:ssa asiakasjärjestelmä on erillisessä sovelluksessa, mutta se on

mielestäni selkeimmin toteutettu. Siitä löytyy asiakkaan monipuolisten tietojen lisäksi

välilehdeltä yhteyshenkilön tiedot. Brokerissa yhteyshenkilöiden ja asiakkaan tiedot

syötetään eri ikkunoissa, mikä on mielestäni hieman hankalaa.

TAULUKKO 7.1 Yleiset ominaisuudet

YLEISET OMINAISUUDET Broker Ecom Liinos6 OVT yhteensopiva x x x Asiakas tietokanta x x x Monikielisyys x x Päivitykset vuoden aikana 2 2-3 >10

Taulukosta 7.1 havaitaan, että Broker ja Liinos6 tukevat ohjelmankielen vaihtoa ”len-

nosta”, eli se voidaan tehdä esimerkiksi kesken tarjouksen tekemistä. Päivityksiä oh-

jelmistoihin tulee mielestäni riittävästi, ja ne on helppo tehdä.

60

Oletusasetukset löytyvät kaikista vertailluista ohjelmista. Mielestäni monipuolisim-

mat ja ryhmittelyltään selkeimmät oletusasetukset olivat Ecomissa. Liinos6:ssa ase-

tukset ovat myös erittäin monipuoliset, mutta ne sijaitsevat eri sovelluksissa ja ovat

näin hankalammat ylläpitää.

Taulukossa 7.2 on suluissa oleva rasti, joka tarkoittaa, että Brokerissa on oletuksena

erilaiset lisät saatavana, mutta ne eivät sijaitse erillisessä oletusikkunassa. Brokerista

puuttui oletukset käytetyimmille positioille, mutta ne pystyttiin kopioimaan edellisistä

tarjouksista.

TAULUKKO 7.2 Oletustoiminnot

Oletukset Broker Ecom Liinos6 Yrityksen omat tiedot x x x Lisät (kilom. korvaukset, päivärahat) (x) x x Katteet x x x Hinnoitteluperiaate x x Positiot x x Toimittajien prioriteetti x x x

Positioiden rakenne on Brokerissa kaikista käytännöllisimmin toteutettu. Positiot

tehdään Windows-resurssienhallinnastakin tutulla ”puurakenteella”. Ecomissa ei ole

monitasoista positiorakennetta.

Hakutoiminnot löytyvät kaikista ohjelmista. Eroavaisuudet voidaan nähdä taulukosta

7.3. Liinos6:n hakutoiminto oli hankala käyttää erillisessä ikkunassa. Ecomissa ja

Brokerissa oli kummassakin käytännölliset hakutoiminnot.

TAULUKKO 7.3 Hakutoiminnot

Hakutoiminnot Broker Ecom Liinos6 Tarkan numeron tai nimen perusteella x x x Osittaisen numeron tai nimen perusteella x x x Haku pää- ja alaryhmittäin x x

Tuoterekistereiden monipuolisuudessa ei ollut suuria eroja. Taulukosta 7.4 nähdään,

että Ecomissa oli puutteena tuotteiden vastaavuuksien puuttuminen.

61

TAULUKKO 7.4 Tuoterekisteri

Tuoterekisteri Broker Ecom Liinos6 Tuotteen lisätiedot ja kuvat x x x Tuotteiden vastaavuus x x Toimittajan valinta x x x Omien tuotteiden lisääminen x x x Purkamattoman tuoterekisterin lataus ohjelm. x

Ecomiin voitiin ladata tukkureilta saadut purkamattomat pakettimuodossa (*.zip) ole-

vat hinta ja tuotetiedot suoraan ohjelmaan. Brokerin tuoterekisteri oli yksinkertaisin

käyttää, kun taas Liinos6:ssa tuotteille sai määritettyä paljon erilaista tietoa. Tuottei-

den vastaavuus ominaisuus löytyi Brokerista, sekä Liinos6:sta.

Pakettirekistereistä Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton paketit toimivat kaikissa vertail-

luissa ohjelmissa. Headpowerin paketit toimivat sekä Brokerissa, että Liinos6:ssa.

Headpowerin rakennekuvat ja asennusohjeet saadaan Liinos6:n edustajan Hännisen

mukaan /15/ ladattua Liinos6:n syöttösivuille Intra-kytkennän avulla.

Taulukosta 7.5 voidaan havaita, että Ecomissa oli käyttäjää helpottavana ominaisuute-

na rekisteripakettien lataaminen ohjelmaan pakatusta muodosta (*.zip). Näin jää yksi

turha vaihe päivityksestä väliin, kun ei tarvitse avata pakattuja tiedostoja eri ohjelmal-

la ja sen jälkeen vasta ladata päivityksiä.

TAULUKKO 7.5 Pakettirekisteri

Pakettirekisterit Broker Ecom Liinos6 STUL pakettirekisterin yhteensopivuus x x x Headpowerin VaRa yhteensopivuus x x Headpowerin VaRa kuvat x (x) Autom. OVT-aineiston haku x Purkamattoman pakettirekisterin lataus ohjelm. x Omien pakettien lisääminen x x x

Brokerissa on hyödyllinen äititietokannan päivitys, joka on hyödyllinen jos yrityksellä

on käytössään useampi Brokerin lisenssi. Yhden käyttäjän tehtäväksi jää muun muas-

sa hankkia uusimmat tukkurihinnat OVT-muodossa, mahdolliset pakettirekisterin päi-

vitykset, ohjelmistopäivitykset ja muut käyttäjät lataavat automaattisesti äititietokan-

nasta nämä tiedot. Broker oli mielestäni monipuolisin ja helpoin käyttää pakettirekis-

terien käsittelyssä.

62

Massoittelussa monipuolisimmat vaihtoehdot tarjosi mielestäni Broker. Vertailin

myös hieman massoittelun nopeutta. En voinut saada täysin vertailukelpoisia tuloksia

ohjelmien tuote- ja pakettitietokantojen eroavaisuuden vuoksi, mutta siirtäessäni muu-

tamia nimikkeitä rivisyötöllä Broker oli mielestäni hieman nopeampi, kuin muut oh-

jelmat.

Brokerissa on hyvät massarivien tuonti mahdollisuudet ja massat voidaan siirtää jopa

suoraan piirustuksesta, kuten havaitaan taulukosta 7.6. Myös tämä ominaisuus lisää

massoittelun nopeutta tuntuvasti. Myös Liinos6:ssa massarivejä voidaan myös siirtää

CAD-ohjelmista, kunhan ne ovat ASCII-muodossa ja ne muunnetaan Liinos6:n vas-

taavaksi. Ecom oli rivisyötössä mielestäni lähes yhtä nopea kuin Broker, mutta Eco-

mista puuttuu muun muassa syöttösivut, joilla massoittelu nopeutuisi hieman.

TAULUKKO 7.6 Massoittelu

Massoittelu Broker Ecom Liinos6 Massarivien tuonti Excel -taulukkolask. x x Massarivien tuonti CADS 10 -suunn.ohj. x (x) Massarivien kopiointi toisesta tarjouksesta x x Rivisyöttö x x x Syöttösivut x x Digitointi alusta x

Laskenta oli yksinkertaisin Ecomissa, mutta siitä puuttuu kuitenkin vaihtoehdot las-

kea alennuksen tai hinnaston mukaan, kuten nähdään taulukosta 7.7. Liinos6:sta löytyi

paljon vaihtoehtoja laskentaan.

TAULUKKO 7.7 Laskenta

Laskenta Broker Ecom Liinos6 Laskenta katteen mukaan x x x Laskenta alennuksen mukaan x x Laskenta hinnaston mukaan x x Asiakaskohtaiset alennukset x x x Tarjouksen tilan vaihtaminen manuaalisesti x x x Tarjouksen tilan vaihtaminen automaattisesti (x) x

Liinos6:ssa ja Brokerissa oli samankaltainen laskentatapa. Liinos6:ssa oli käyttäjää

helpottavana ominaisuutena tarjouksen tilan vaihtaminen automaattisesti, muista Lii-

nos6 sovelluksista saatujen tietojen perusteella. Ecomissa tämä ominaisuus oli käytös-

sä myös niin, että asiakkaalle tulostuksen jälkeen tarjouksen tila vaihtui lähetetyksi.

Liinos6 oli mielestäni laskennassa monipuolisin käyttää.

63

Tulosteiden ja raporttien ulkoasua pystyi muuttamaan Brokerissa ja Liinos6:ssa

Crystal Reports-ohjelman avulla. Lisäksi Brokerin tulosteet pystyi siirtämään Excel-

taulukkolaskentaan muokkausta ja tulostusta varten. Ecomissa tarjouslaskennan tulos-

teita voitiin muokata Word-tekstinkäsittelyssä, kuten havaitaan taulukosta 7.8. Muita

raportteja tai tulosteita ei voinut muokata sopivammaksi Ecomissa.

TAULUKKO 7.8 Tulosteet ja raportit

Tulosteet ja raportit Broker Ecom Liinos6 Ulkoasun muokkaus CR&Excel Word CR Positiokohtainen erittely x x x Tuote- / työkohtainen erittely x x x Yksikköhinnat x x x Tarjouksen tuonti/vienti (tallennus) x x x Massarivien vienti ulkopuoliseen ohjelmaan x x

Kaikilla vertailluilla ohjelmilla pystyi tulostamaan tarjouksen yksikköhinnat. Massari-

vien vienti ulkopuoliseen ohjelmaan, kuten esimerkiksi Exceliin onnistui Brokerista ja

Liinos6:sta. Valmiista raporteista ja tulosteista kokonaisuutena Brokerissa oli mieles-

täni toimivimmat raportit, lukuun ottamatta tarjouslaskentaa, jossa Ecom suoriutui pa-

remmin.

Hankinta- ja käyttökustannuksissa Ecom on edullisin, kuten havaitaan taulukosta

7.9. Liinos6:sta en saanut selville tarjouslaskennan kustannuksia, koska sitä ei myydä

erikseen. Hankinta- ja käyttökustannuksia miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös

tarvittavien kolmannen osapuolen valmistamien tietokantojen kustannukset.

TAULUKKO 7.9 Hankinta- ja käyttökustannukset

Hankinta- ja käyttökustannukset Broker Ecom Liinos6 Hankintakustannus (alv 0%) 2 500 € 200 € Käyttökustannukset vuodessa (alv 0%) yhdelle käyttäjälle 375 € 324 € useammalle käyttäjälle 375 € 264 €

Brokerissa käyttökustannukset asiakkaalle ovat Turkin mukaan /32/ 15 prosenttia li-

senssien hankintahinnasta, jonka perusteella olen laskenut kustannukset taulukkoon

7.9. Käyttökustannuksien osalta Ecom ja Broker ovat yhden käyttäjän ollessa kysees-

sä, lähes samanhintaiset.

64

Projektinseurannassa oli suuria eroja ohjelmistojen välillä. Ecomissa ei ole yhteen-

sopivuutta muiden talousohjelmien kanssa, eikä siitä löydy aikataulutus-ominaisuutta,

joka ilmenee taulukosta 7.10. Mutta muuten siinä on käytännölliset syöttösivut tunti-

lappujen, tulojen ja ostojen syöttämistä varten. Brokerissa ja Liinos6:ssa työt, tulot ja

ostot syötetään erillisten sovellusten kautta.

TAULUKKO 7.10 Projektinseuranta

PROJEKTINSEURANTA Broker Ecom Liinos6 Aikataulutus x x Tuntilappujen syöttäminen x x Tulojen ja ostojen syöttäminen x x Ulkoasun muokkaus CR CR Talousohjelmistojen yhteensopivuus Liinos6, Visio 3, Nova x x Excel -taulukkolaskenta x x

Brokerissa ja Liinos6:ssa on projektinseurantaa helpottava aikataulutus ominaisuus.

Jälkilaskenta-ominaisuus on uusi moduuli Brokeriin ja mielestäni siitä löytyy vielä

pieniä korjattavia ominaisuuksia. Esimerkiksi Brokerin jälkilaskennassa eri projekteja

selatessa täytyy sulkea jälkilaskenta-ikkuna ja avata tarjouslaskennassa oikea tarjous,

jonka jälkeen avata jälkilaskenta uudelleen. Mielestäni projektinseuranta voisi olla

erillinen sovellus, kuten Ecomissa ja Liinos6:ssa. Ecomissa projektinseurannassa voi-

daan helposti selata eri projekteja ja niiden alaprojekteja. Lisäksi tulot, ostot, työt ja

materiaalit ovat omilla välilehdillään, josta niiden tilanne on helppo tarkistaa. Ecomin

projektiseurantaa oli myös helppo käyttää. Brokerissa ja Liinos6:ssa projektien raport-

teja voidaan muokata Crystal Reports-ohjelmalla, kuten taulukosta 7.10 havaitaan.

Liinos6:ssa oli mielestäni monipuolisimmat työkalut projektinseurantaan.

65

7.2 Kokonaisuus

Brokerista jäi minulle miellyttävin kuva kokonaisuutena tässä vertailussa lähinnä sen

käytön helppouden ja massoittelun monipuolisuuden ja nopeuden vuoksi. Jälkilasken-

ta-moduuli kaipaa mielestäni hieman muokkausta, mutta nykyiselläkin versiolla tulee

varmasti toimeen. Tuonti ja vienti-ominaisuudet Brokerissa olivat loistavat, erityisesti

massojen tuonti suoraan piirustuksesta. Broker keskittyy ainoastaan tarjouslaskentaan,

josta näkyy se, että sitä on helppo ja tehokas käyttää. Brokerilla on valttina myös vi-

reillä oleva yhteistyö Headpowerin ja Kymdatan kanssa, jonka seurauksena yhä use-

ammat verkostourakoitsijat valitsevat tulevaisuudessa Brokerin tarjouslaskennan työ-

kaluksi.

Ecomia oli helppo oppia käyttämään, ja siitä löytyi joitakin käytännöllisiä ominai-

suuksia, joita muissa ohjelmissa ei ollut. Huonona puolena oli mielestäni soveltumat-

tomuus muihin talousohjelmistoihin ja Exceliin. Pienille yrityksille Ecom on toimiva

kokonaisratkaisu pienten kustannusten ja mukana tulevien talouspuolen moduulien

vuoksi. Työkseen pelkkää tarjouslaskentaa tekevälle henkilölle suosittelisin kuitenkin

Brokeria sen tehokkuuden vuoksi. Ecomista puuttuu tuki Headpowerin Vakioraken-

teille, joten se ei sovellu verkostourakoinnin tarjouslaskentaan niin hyvin kuin Broker

ja Liinos6.

Liinos6 oli erittäin laaja kokonaisuus, ja ominaisuuksia siitä löytyi jopa liiaksikin asti.

Lukemattomat sovellukset ja ikkunat vaativat enemmän ohjelmaan paneutumista kuin

Brokerissa tai Ecomissa. Liinos6:n sovelluksien yhteensopivuus vähentää kuitenkin

ylimääräistä syöttötoimintaa ja yksinkertaistaa yrityksen sisäistä talousliikennettä.

Käyttöliittymä on myös siitä kummallinen, että välillä nimikkeitä raahataan oikealla ja

välillä vasemmalla hiiren painikkeella. Kuitenkaan ikkunoista toisiin ei voi raahata

nimikkeitä, kuten Brokerissa. Satunnaiseen tarjouslaskentaan Liinos6 soveltuu, kun

ensin paneutuu ohjelmiston käyttöön hyvin. Ohjelmasta löytyy myös tuki Headpowe-

rin Vakiorakenteille, joten ohjelma soveltuu myös verkostourakointiin.

66

8 POHDINTA

Päätavoitteenani oli siis selvittää, että sopiiko ESE-Tekniikan tarpeisiin joku näistä

vertailluista ohjelmistoista. Pääsin mielestäni hyvin tavoitteeseeni ja sain selville sopi-

vimman tarjouslaskentaohjelman. ESE-Tekniikan tarpeisiin itse suosittelisin Brokeria

ja Headpowerin Vakiorakenteet pakettirekisterien käyttämistä. Johdannossa asetettui-

hin vaatimuksiin Broker soveltuu hyvin. Se integroituu hyvin talouspuolen ohjelmis-

toihin, on helppo käyttää ja säästää tarjouslaskijan aikaa ollessaan tehokas apuväline

tarjouslaskentaan. Toimeksiantajani ESE-Tekniikka Oy saa tästä työstä tietoa tarjous-

laskentaohjelman hankintaan, ja he voivat tarkastella omaan käyttöön parhaiten sovel-

tuvia ominaisuuksia ohjelmista.

Tarjouslaskentaa varten on siis jo olemassa erittäin monipuoliset ohjelmistot. Tarjous-

laskentaohjelmaa valitessa kannattaa punnita ohjelmien ominaisuuksia siltä kannalta,

miten tärkeitä ne ovat omalle yritykselle ja onko yrityksen käytössä jo toimiva talous-

ohjelmisto. Sopivaa tarjouslaskentaohjelmaa etsiessä kannattaa myös kysellä kyseisiä

ohjelmia työssään käyttävien henkilöiden kokemuksia. Työni tuloksia voidaan hyväk-

sikäyttää myös muillakin urakointialoilla, joissa on tarvetta käyttää tarjouslaskentaoh-

jelmaa, kuten esimerkiksi LVI-alalla. Tuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauk-

sella, sillä ne ovat vain yhden käyttäjän arvioimia ja ohjelmiin tutustuminen oli vain

reilun kuukauden mittainen.

Talonrakennuspuolella LVIS-urakoinnissa on jo kattavat paketti- ja tuoterekisterit

käytössä. Verkostourakoinnissa asia on vielä hieman harjoitteluasteella, mutta uskon

Headpowerin Vakiorakenteiden käytön yleistyvän, ja mahdollisesti pakettien työnhin-

noittelu tarkentuu tulevaisuudessa tarjouslaskentaan paremmin soveltuvaksi. Tällä

hetkellä työhinnoittelu Vakiorakenteista kannattaa tarkentaa ja räätälöidä omalle yri-

tykselle sopivammaksi.

Itse hyödyin tästä työstä erittäin paljon saadessani tutustua tarjouslaskentaohjelmiin ja

oppiessani käyttämään niitä. Mahdollisesti tulevassa työpaikassani osaisin käyttää tar-

jouslaskentaohjelmia tai neuvoa niiden hankinnassa. Työni aikana lähetin useita

kymmeniä sähköpostiviestejä ohjelmien valmistajille, pakettirekisterien valmistajille

ja muille osapuolille sekä keskustelin henkilökohtaisesti muutaman ohjelmistovalmis-

67

tajan edustajan kanssa, josta myös hyödyin saadessani kokemusta työelämän viestin-

nästä.

Lisäksi tästä työstä voivat hyötyä ohjelmistojen valmistajat. He saavat palautetta omi-

en ohjelmien ominaisuuksista ja toimivuudesta, jolloin he voivat kehittää entistä pa-

rempia ohjelmia. Ohjelmistojen valmistajat voivat tarkastella myös kilpailijoiden työ-

kaluja ja niiden ominaisuuksia, josta he saattavat saada parannusehdotuksia omaan oh-

jelmaan.

Mielestäni tässä työssä vertailun tarkkuutta olisi saanut paremmaksi, mikäli olisin ol-

lut enemmän yhteistyössä ohjelmiston valmistajien kanssa. Näin ollen minun ei olisi

tarvinnut etsiä itse kaikkia ominaisuuksia ohjelmasta tai käsikirjoista, eikä näin vää-

rinkäsityksiä pääsisi syntymään niin herkästi. Lisäksi tähän työhön olisi voinut käyttää

enemmän aikaa lähinnä ohjelmiin tutustumisen ajan. Ihanteellinen tilanne olisi ollut,

jos olisin voinut saada jokaiselta ohjelmiston valmistajan edustajalta pienimuotoisen

koulutuksen ohjelman käyttöön. Mercuksen edustajat halusivat nimenomaan, että tu-

tustun Brokeriin Lappeenrannassa muutaman tunnin henkilökohtaisen koulutuksen

avulla.

Olisin halunnut tehdä ohjelmien kesken kattavan nopeusvertailun massoittelun osalta,

mutta se ei olisi onnistunut ohjelmieni erilaisten pakettirekistereiden vuoksi. Lisäksi

käyttämäni Liinos6 oli verkon kautta käytettävä sovellus, johon ei itse voinut ladata

rekistereitä. Tällainen nopeusvertailu olisi vaatinut myös enemmän yhteistyötä ohjel-

mien ja pakettirekisterien valmistajien kanssa.

Tulevaisuudessa tarjouslaskentaohjelmiin tulee varmasti uudistuksia helpottamaan en-

tisestään tarjouslaskijaa. Tästä syystä samasta aiheesta voisi hyvinkin muutaman vuo-

den kuluttua tehdä uuden vertailun, kun näihin ohjelmiin on tullut lisää ominaisuuksia.

68

LÄHTEET

1 Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry. Urakoiden massalaskenta hel-

poksi. Sähköala 2004 (1-2), s.24-25. ISSN 0789-5437

2 Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry. Verkostourakoinnin tarjous-

laskenta vähemmällä työllä. Sähköala 2004 (1-2), s.32-33. ISSN 0789-

5437

3 Alhola, O., Grönlund J., Kaarenoja A., Keränen R. & Klementjeff-

Sarasma P. Tarjouslaskennasta urakkasopimukseen. Espoo: Sähköura-

koitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy. 1994. ISBN 952-9756-17-8.

4 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. EDI/OVT -palvelut.

[verkkodokumentti]. Päivitetty 11.4.2005. [viitattu 15.4.2005] Saatavis-

sa: http://www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/edi_ovt-palvelut

5 Mutila, Timo. Headpower Oy. Vs: Vakiorakenteet [sähköpostiviesti].

Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 4.3.2005.

6 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Tiedostojen nouto. [verkkodo-

kumentti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 13.3.2005] Saatavissa:

http://www.stul.fi/tiedostojennouto

7 Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry. Työkalu verkossa sähköurakan

lisätöiden hinnoitteluun. Sähköala 2004 (1-2), s.18-19. ISSN 0789-5437

8 Oy Mercus Software Ltd. Tunnistusjärjestelmä. [verkkodokumentti]. Ei

päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa:

http://www.mercus.net/products/tunnistus.htm

9 Alkila, Ari. Oy Mercus Software Ltd. Suullinen tiedonanto 15.3.2005.

10 Oy Mercus Software Ltd. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei

päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.mercus.net

69

11 Oy Mercus Software Ltd. Käsikirja. [HTML-dokumentti]. 2004.

12 Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Suullinen tiedonanto 15.3.2005.

13 E-Communicae Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päi-

vitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.ecom.fi

14 Visma Software Oyj. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei

päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa:

http://www.vismasoftware.fi

15 Hänninen, Vesa. Visma Software Oyj. Vs: Lopputyö [sähköpostiviesti].

Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 13.4.2005.

16 Visma Software Oyj. Pohjoismaisella yhteistyöllä ylivoimaista osaamis-

ta. Vismagazine 2002 (2), s.5. ISSN 1458-8412

17 Laajala, Elina. Visma Software Oyj. Vs: Liinos6:n hankintahinta [säh-

köpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 7.3.2005.

18 Visma Software Oyj. Suomalainen ratkaisu urakointitoimialalle. [verk-

kolehti]. Ei päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005]. Saatavissa:

http://www.liinos.fi/www2/paatoimialat/urakointi/Urakointi.pdf

19 Tietosauma Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitys-

tietoa. [viitattu 2.3.2005] Saatavissa: http://www.tietosauma.fi.

20 Tietosauma Oy. Sauma urakkatarjouslaskenta. [PDF-dokumentti]. Ei

päivitystietoa. [viitattu 2.3.2005]. Saatavissa: http://www.tietosauma.fi/

dokumentit/saumaesitteet/sauma_urakkatarjouslaskenta.pdf

21 Tietosauma Oy. Sauma jälkilaskenta. [PDF-dokumentti]. Ei päivitystie-

toa. [viitattu 9.3.2005]. Saatavissa: http://www.tietosauma.fi/

dokumentit/saumaesitteet/sauma_jalkilaskenta.pdf

70

22 Atk-Paja Oy. Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitystie-

toa. [viitattu 9.3.2005] Saatavissa: http://www.atk-paja.fi

23 Atk-Paja Oy. Sähköalan ohjelmatoimittaja. Esite. 2005.

24 Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Lopputyö [sähköpostiviesti].

Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 18.4.2005.

25 E-Communicae Oy. Tarjouslaskenta (sähkö). Käsikirja. [PDF-

dokumentti]. 2004.

26 E-Communicae Oy. Ovet-palvelu (sähkö). Käsikirja. [PDF-dokumentti].

2004.

27 Visma Software Oyj. Tarjouslaskenta. Käyttöohje. [PDF-dokumentti].

2003.

28 Hänninen, Vesa. Visma Software Oyj. Suullinen tiedonanto 4.2.2005.

29 Reitti, J. Sähköurakointiliikkeen taloustieto ja tarjouslaskenta. Espoo:

Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy. 1990. ISBN 951-

9284-56-7.

30 Visma Software Oyj. Tuoterekisteri. Käyttöohje. [PDF-dokumentti].

2004.

31 Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Broker [sähköpostiviesti].

Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 12.4.2005.

32 Turkki, Tero. Oy Mercus Software Ltd. Re: Broker [sähköpostiviesti].

Vastaanottaja Otto Heimonen. Lähetetty 30.3.2005.

33 E-Communicae Oy. Projektiseuranta. Käsikirja. [PDF-dokumentti].

2004.

71

34 Visma Software Oyj. Projektinvalvonta. Käyttöohje. [PDF-dokumentti].

2004.

35 Kari, Arto. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Vs: Verkostoura-

koinnin tarjouslaskenta [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Otto Heimo-

nen. Lähetetty 10.2.2005.

36 Headpower Oy, Yrityksen verkkosivut. [verkkodokumentti]. Ei päivitys-

tietoa. [viitattu 9.3.2005] Saatavissa: http://www.headpower.fi

37 Suutari, Pekka. Empower Oy. Vs: Verkostourakoinnin omat paketit

[sähköpostiviesti]. Lähetetty 2.3.2005.

LIITE 1

YLEISET OMINAISUUDET Broker Ecom Liinos6 OVT yhteensopiva x x x Asiakas tietokanta x x x Monikielisyys x x Päivitykset vuoden aikana 2 2-3 >10 TARJOUSLASKENTA Oletukset Broker Ecom Liinos6 Yrityksen omat tiedot x x x Lisät (kilom. korvaukset, päivärahat) (x) x x Katteet x x x Hinnoitteluperiaate x x Positiot x x Toimittajien prioriteetti x x x Positiot Broker Ecom Liinos6 Monitasoinen rakenne x x Hakutoiminnot Broker Ecom Liinos6 Tarkan numeron tai nimen perusteella x x x Osittaisen numeron tai nimen perusteella x x x Haku pää- ja alaryhmittäin x x Tuoterekisteri Broker Ecom Liinos6 Tuotteen lisätiedot ja kuvat x x x Tuotteiden vastaavuus x x Toimittajan valinta x x x Omien tuotteiden lisääminen x x x Purkamattoman tuoterekisterin lataus ohjelm. x Pakettirekisterit Broker Ecom Liinos6 STUL pakettirekisterin yhteensopivuus x x x Headpowerin VaRa yhteensopivuus x x Headpowerin VaRa kuvat x (x) Autom. OVT-aineiston haku x Purkamattoman pakettirekisterin lataus ohjelm. x Omien pakettien lisääminen x x x Massoittelu Broker Ecom Liinos6 Massarivien tuonti Excel -taulukkolask. x x Massarivien tuonti CADS 10 -suunn.ohj. x (x) Rivisyöttö x x x Syöttösivut x x Digitointi alusta x Laskenta Broker Ecom Liinos6 Laskenta katteen mukaan x x x Laskenta alennuksen mukaan x x Laskenta hinnaston mukaan x x Asiakaskohtaiset alennukset x x x Tarjouksen tilan vaihtaminen manuaalisesti x x x Tarjouksen tilan vaihtaminen automaattisesti (x) x Tulosteet ja raportit Broker Ecom Liinos6 Ulkoasun muokkaus CR&Excel Word CR Positiokohtainen erittely x x x Tuote- / työkohtainen erittely x x x Yksikköhinnat x x x Tarjouksen tuonti/vienti (tallennus) x x x Massarivien vienti ulkopuoliseen ohjelmaan x x Hankinta- ja käyttökustannukset Broker Ecom Liinos6 Hankintakustannus (alv 0%) 2 500 € 200 € Käyttökustannukset vuodessa (alv 0%) yhdelle käyttäjälle 375 € 324 € useammalle käyttäjälle 375 € 264 €

LIITE 2

PROJEKTINSEURANTA Broker Ecom Liinos6 Aikataulutus x x Tuntilappujen syöttäminen x x Tulojen ja ostojen syöttäminen x x Ulkoasun muokkaus CR CR Talousohjelmistojen yhteensopivuus Liinos6, Visio 3, Nova x x Excel -taulukkolaskenta x x CR=Crystal Reports