SEURASAAREN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAkana. Ulkomuseo on avoinna vain kesäaikaan (15.5.-15.9.). 2. MAANOMISTUS SEKÄ HOITO- JA HALLINTOVASTUUT Helsingin kaupunki on omistanut

Helsingin kaupunginrakennusviraston julkaisut 2006:6KATU- JA PUISTO-OSASTO

SEURASAARENHOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

28.9.2006

ISBN:952-473-698-5

ISSN 1238 - 9579

Helsingin kaupunginrakennusviraston julkaisut 2006:6

KATU- JA PUISTO-OSASTO

SEURASAAREN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA


5

Esipuhe

1. Työn lähtökohdat

2. Tavoitteet

3. Osa-alueet

4. Nykytilanne

5. Maisemanhoito

6. Toimintojen kehittäminen

7. Toimenpide- ja kasvilajisuositukset

7.1 KansanpuistoSisääntuloalueMetsänvartijan talon ympäristöRavintolan ympäristöIsännäntalon ympäristöHuoltoalueLampien ympäristöJuhlakenttä

7.2 UlkomuseoTalonpoikaisympäristötKartanon, pappilan jakirkon lähiympäristöt

7.3 Pukkisaaret

8. Kalusteet ja varusteet

9. Viheralueiden hoitoluokat

10. Jatkotoimenpiteet

10.1 Yhteistyöryhmän perustaminen10.2 Hoitoyhteistyö10.3 Ohje tapahtumien hallinnalle10.4 Kunnallistekniikka ja käymälät

SISÄLLYSLUETTELO


6


7

ESIPUHE


8

1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

1. SUUNNITTELUALUE JA SEN KÄYTTÖSeurasaari on Helsingin suosituimpia ulkoilu- jamatkailukohteita, jossa vierailee vuosittain jopa500.000 kävijää. Ulkomuseoalue siihen liittyvinejuhlakentän alueineen on pääkaupungin vanhimpiamatkailunähtävyyksiä. Saarella järjestetään myös eri-laisia tapahtumia ympäri vuoden. Juhannusjuhlia onjärjestetty 1950-luvulta lähtien. Talvitapahtumat,pääsiäistulet ja muut teemapäivät houkuttelevat vie-railemaan saarella. Vakiokäyttäjät hyödyntävät ul-koilureittejä päivittäin ja viikoittain. Saari on suosit-tu kaikkina vuodenaikoina. Käyttäjätutkimus on te-keillä opinnäytetyönä ja valmistunee kesän 2006 ai-kana. Ulkomuseo on avoinna vain kesäaikaan (15.5.-15.9.).

2. MAANOMISTUS SEKÄ HOITO- JAHALLINTOVASTUUTHelsingin kaupunki on omistanut Seurasaaren vuo-desta 1871. Seurasaaren kansanpuisto toimi vuosina1889-1919, jolloin se oli Helsingin anniskeluyhtiönhallussa. Ulkomuseo perustettiin vuonna 1909 saa-ren koillis-ja itäosaan.

Tällä hetkellä saaressa on vuokra-alueita Museo-vi-rastolla, liikuntavirastolla ja Sommelo ry:llä. Vuok-ralaisilla on hoitovastuu vuokraamillaan alueilla.Hoito- ja hallinta-alueiden rajat on esitetty karttassasivulla 11.

3. TAUSTASUUNNITELMAT JALÄHTÖTIEDOTHoito- ja käyttösuunnitelman pohjana on vuonna 2004vahvistettu asemakaava sekä vuonna 1999 laadittuPuistohistoriallinen selvitys ja yleissuunnitelma (Hel-singin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 1999:1).Ulkomuseoalueen ympäristöä käsitellään myös Mu-seoviraston julkaisussa Seurasaaren ulkomuseonkehittämissuunnitelma 1995. Yleiskaavassa (1992)Seurasaari on merkitty virkistysalueeksi ja kulttuuri-historiallisesti arvokkaaksi alueeksi, ja saaristo- jamerialueen osayleiskaavassa kulttuurihistoriallisestitärkeäksi virkistysalueeksi. Ympäristöministeriö jaMuseovirasto ovat luokitelleet saaren valtakunnalli-sesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäris-töksi.

Puistohistoriallisessa selvityksessä ja yleissuunnitel-massa on seikkaperäinen selvitys saaren historiasta,maiseman kehityksestä ja nykytilasta, joten tässä yh-teydessä niihin puututaan vain siltä osin kuin se suun-nitelman esittelemiseksi on tarpeen.

Hoito- ja kehittämissuunnitelman suunnittelualue kä-sittää Seurasaaren lisäksi Läntisen Pukkisaaren, Itäi-sen Pukkisaaren sekä Eteläisen Pukkisaaren niihin liit-tyvine merialueineen sikäli, kun se kasvillisuudenhoidon osalta on tarpeellista. Suunnittelualueen laa-juus on noin 47 hehtaaria, josta kansanpuistoalueenosuus on noin 34 ha ja ulkomuseon osuus noin 13 ha.

Suunnitelma jatkaa voimassa olevan luonnonhoito-suunnitelman pitkän linjan tavoitteita sekä asemakaa-van tavoitteita.

Suunnitelman pohjana on lisäksi ollut Helsingin kau-pungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmänkohderaportti Seurasaaren arvokkaista kasvillisuus-ja kasvistokohteista. Raporttia on Seurasaaren osaltapäivitetty vuonna 2005 (Arto Kurtto).

Kävelytie Seurasaaren eteläkärjessä 1930-luvulla.(HKM)

Vanhat valokuvat:

MV = Museovirasto

HKM = Helsingin kaupungin museo


9

4. SUUNNITELMAN LAADINTATyö on tehty Rakennusviraston ja Museovirastonyhteishankkeena. Suunnittelua on ohjannut työryhmä,johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:

Veli Silvo, puheenjohtaja, Rakennusvirasto,Katu- ja puisto-osastoSatu Tegel, Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osastoTauno Immonen, Rakennusvirasto, Katu- japuisto-osastoMikko Koivistoinen, Rakennusvirasto, Katu- japuisto-osastoPekka Engblom, Rakennusvirasto, Katu- japuisto-osastoEila Saarainen, KaupunkisuunnitteluvirastoMarja Ivars,Museovirasto, RakennushistorianosastoRisto Holopainen, Museovirasto, Rakennus-historian osasto, SeurasaariMari-Anne Packalén-Haukola, Museovirasto,Suoman kansallismuseo, Seurasaaren ulko-museoRiitta Ailonen, Museovirasto, Suomen kansallis-museo, Seurasaaren ulkomuseoAnne Mäkinen, Helsingin kaupunginmuseoPekka Nevalainen, LiikuntavirastoAri Maunula, Liikuntavirasto/Merellinen osasto

Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa ja kuullut eri ta-hoja.

Suunnitelmaluonnoksesta järjestettiin esittely- ja kes-kustelutilaisuus 3.11.2005, jonne saapui n. 80 kuuli-jaa.

Suunnitelma on ollut nähtävillä ja siitä on pyydettylausunnot eri yhteistyötahoilta.

Sunnittelutyön kuluessa Helsingin yliopiston metsä-varojen käytön laitoksen opiskelijat ovat tehneethaastatelututkimuksen Seurasaaren metsien hoidos-ta.


10

• Kansanpuistoajan huoliteltu puisto-tunnelma palautetaan soveltuvin osin tuo-malla esiin maiseman historiaa ja enti-söimällä kansanpuistoon liittyneiden ra-kennusten puutarhoja.

• Ulkomuseoalueella pyritään selvittä-mään ja palauttamaan rakennusten alku-peräisen rakennuspaikan mukainen lähi-miljöö tai mielikuva siitä. Pihapiirit rajat-aan museotonteiksi. Museorakennustensäilyminen turvataan puustonhoidollisinkeinoin. Myös henkilöturvallisuuden ta-kaaminen on tärkeää.

• Avoimia alueita palautetaan poista-malla kasvillisuutta umpeen kasvaneidennäkymien tieltä. Erityisesti näkymiä me-relle lisätään.

• Metsänhoitoa kehitetään siten, ettämetsien uusiutuminen sekä lajiston jaarvokohteiden säilyminen turvataan.

• Sisääntuloalueita selkiytetään ja opas-tusta lisätään. Määritellään kalusteet javarusteet.

• Kehitetään erilaisia reittivaihtoehtojaja huolehditaan esteettömien reittienmerkitsemisestä. Määritellään huolto-ajoreitit.

• Toimivuutta ja palvelutasoa paran-netaan. Toimintojen ja tapahtumien tu-lee sopeutua miljööseen.

• Vesiliikenteen elvyttäminen on toivot-tavaa.

2. TAVOITTEET

Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelman tavoit-teena on palauttaa Seurasaaren ja Pukkisaarten mai-semallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä paran-taa maisemanhoidon menetelmin museoalueen ym-päristön johdonmukaisuutta ja sen yhteenkuuluvuut-ta koko saaren maisemaan.

Tavoitteena on kehittää kansanpuistoaluetta nykyistämonipuolisemmaksi maisemakävely- ja eväsretkeily-alueeksi. Suunnitelmassa etsitään keinoja, joillakansanpuistoajan huoliteltu puistotunnelma voidaansoveltuvin tavoin palauttaa niihin osiin saarta, joissase on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Tähän liit-tyy mm. kansanpuistoon liittyneiden rakennustenlähiympäristöjen käsittely niiden arvoa vastaavallatavalla. Niihin liittyneet puistosommitelmat pieni-piirteisine istutuksineen halutaan palauttaa. Maisemanhistorialliset vaiheet pyritään tuomaan havainnollisestiesiin.

Ulkomuseoalueen pihapiirien käsittelyä sekä maise-man hoitoa tulee kehittää siten, että museoympä-ristöstä muodostuisi kokonaisuus, jossa ulkoalueetkertoisivat kunkin rakennetun ympäristön historialli-sista piirteistä. Pyritään selvittämään rakennusten al-kuperäisen rakennuspaikan mukainen lähimiljöö taimielikuva siitä ja kehitetään ympäristöä siihen suun-taan.

Saarelle saapuminen ja toiminnoista opastaminenvaativat sisääntuloalueiden selkiyttämistä. Reittienviitoittaminen ja opasteiden sijoittaminen ovat osayleisöpalvelua. Samoin esteettömien reittivaihtojen ai-kaansaaminen sekä inva-autopaikkojen toteuttaminen.

Ulkomuseotoiminnasta ja museotonttien hoidosta vas-taa museovirasto. Muu osa saaresta on siirtymässä ase-makaavan vahvistumisen myötä liikuntavirastoltarakennusvirastolle. Tavoitteena on ottaa suunnittelua-lue pysyvän hoidon piiriin. Koko alueelle laaditaanhoitoluokitus. Maisemanhoidon tavoitteena on palaut-taa avoimia alueita umpeenkasvaneiden näkymienavaamiseksi. Erityisesti näkymät merelle ovat paikoinhävinneet. Samalla huomioidaan eläimistön, erityi-sesti lintujen, asuinympäristöt. Metsänhoitoa jatke-taan siten, että luonnonympäristö säilyy ja uudistuuvalituilla alueilla. Luonnonalueiden lisäksi luodaan

hoidettuja puistomaisia alueita sekä rakennusten lähi-ympäristöön puutarhamaisia alueita.

Hoito- ja kehittämissuunnitelman tarkoituksena onesittää keinoja kasvillisuuden hoidolle, alueidenkunnostukselle ja ylläpidolle. Lisäksi on esitetty koh-teita, joissa yksityiskohtaisen toteutussuunnitelmanlaatiminen on tarpeen.


11

Seurasaari on jaettu osa-alueisiin asemakaavan mu-kaisesti: kulttuurihistoriallisesti arvokas kansanpuisto,ulkomuseo, uimala, luonnonsuojelualueet sekä arvok-kaat kasvillisuus- ja linnustokohteet. Kansanpuisto-kokonaisuuteen kuuluvat alueet ovat puistoja, puisto-

3. HOITOALUEET

metsiä, rantaniittyjä tai kallio- ja rantametsiä. Näidenlisäksi omat aluekokonaisuudet muodostuvat sisään-tuloalueista saaren pohjoispäässä ja Meilahden puo-lella sekä huolto- ja varastoalueista. Erityisiä alueitaovat juhlakenttä, kyykkäkenttä ja hiekkaranta.


12

Vanhat, alkuperäiset rakenteet ovat hienostuneita jatyylikkäitä. Hennot kaiteet eivät täytä uusia turvallisuus-määräyksiä, mutta niiden säilyttäminen osana kansan-puiston historiaa on tärkeää.

Juhlakentän varustus ja kalustus on sekalaista ja huono-kuntoista. Leikkipaikan ja oleskelupaikkojen viihtyisyyttätulisi lisätä. Istuskelupaikkoja on niukasti.

Nykytilassaan maisemallinen yleisvaikutelma saarestaon kansanpuistoaikaan verrattuna yksipuolistunut.Tuolloin hoidetut puistoalueet ja metsäiset luonnon-alueet vaihtelivat saaren eri osissa. Nyt metsäistenalueiden vastapainona on lähinnä pusikoituneita käy-tävien reuna-alueita ja rantaniittyjä sekä umpeen kas-vaneita näkymiä. Intensiivisesti hoidettuja puisto-maisia alueita on vain ravintolan liepeillä ja paikoinulkomuseossa. Näitä voidaan käyttää esimerkkinätulevalle hoidon tasolle. Muutoin hoitamattomuus onsilmiinpistävää. Se koskee paitsi kasvillisuutta myösmm. käytävien pinnoitteita, varusteita ja kalusteitasekä tapahtumapaikkojen rakenteita. Luonnon-kasvillisuuden joukkoon on ilmestynyt vieraitatulokaslajeja, mm. jättipalsamia, jotka leviävätmetsäiseen ympäristöön hallitsemattomasti.

Museoalueella pihapiirit erottuvat ympäröivästä luon-nosta heikosti. Kävijöille voisi tarjota rakennusten li-säksi tietoa myös vanhasta puutarha- ja piha-kulttuurista.

Juhtakenttä on kunnostuksen tarpeessa. Puiset raken-teet ovat kuluneita ja kohta jopa vaarallisia. Hiekka-kenttä rajautuu epämääräisesti ympäröivään luontoon.Viheralueet ovat kuluneita ja vanhojen puiden juuretpaljastuvat. Juhlakenttä ja siihen liittyvät palvelu-rakenteet sekä kyykkäkenttä ovat saaressa järjestet-tävien tapahtumien päänäyttämöitä. Niiden kunnos-tuksessa tulee huomioida suuret käyttäjämäärät jamonenlaiset yleisötilaisuudet.

Kansanpuistoajan rakennusten ympäristöt ovat koke-neet suuren muutoksen. Vanhat puutarhasommitelmatovat lähes kokonaan kadonneet. Ravintolan peruskor-jaus on käynnistynyt vuonna 2006. Ravintolan väli-tön lähiympäristö on villiintynyt ja ränsistynyt. Kivi-rakenteet, kuten muurit ja portaat, ovat huonokuntoi-sia. Näkymä terassilta merelle on kasvanut umpeenhuolimatta puuston harvennustoimenpiteistä. Puistos-sa kasvaa komeita tammia.

Puistokäytävät ovat monessa kohdassa kärsineet vesi-vaurioita. Kivituhkapinnat ovat urautuneet sadevesienvirtauksesta varsinkin jyrkissä maastokohdissa.

4. NYKYTILANNE

Kansanpuistoaikana saarella on ollut useita maisema-tilan katselupaikkoja. Osa vanhoista näköalapaikoistaon katoamassa kasvillisuuden umpeen kasvamisenjohdosta. Myös niiden kalusteet ovat huonokuntoi-sia.


13

• Kasvillisuuden hoito on moninpaikoin puutteellista, raittien reunatpusikoitumassa ja näkymät kasvavatumpeen.

• Luonnonalueiden ja puistomaisten/puutarhamaisten alueiden rinnastumi-nen toisiinsa kaipaa korostamista.

• Kokoontumisalueet, kuten juhla-kenttä, ovat kunnostuksen tarpeessa.

• Käytävät ovat huonokuntoisia jasadevedet ovat kuluttaneet kivituhka-pintoja.

• Kansanpuistoaikaisten rakennustenlähiympäristöt ovat yksipuolistuneet.

Korkea kasvillisuus käytävien reunoissa sulkee näkymiäja lisää turvattomuutta.

Sadevesi on syönyt syvät uurteet käytävän kivituhka-pintaan. Käytävien alusrakenne on tähän paikkaan vää-rä. Kunnossapidon tarve kasvaa ja liikkuminen vaikeutuu.

Ravintolan välitön lähiympäristö on villiintynyt ja ränsis-tynyt. Kivirakenteet, kuten muurit ja portaat, ovat huono-kuntoisia.


14

LUONNON ARVOKOHTEET

NYKYTILANNESeurasaaressa on suuri joukko sekä kasvillisuuteenettä eläimistöön liittyviä arvokohteita (kohteet mer-kitty liitekarttaan).

Arvokkaita kasvillisuus- ja kasvistokohteita ovat:

- läntinen lehtoalue

- pohjoisranta

- kaakkoinen merenranta

Linnustollisesti arvokkaita alueita ovat:

- Eteläkivi luonnonsuojelualueella

- itäranta kahdessa eri kohdassa

- ulkomuseon ranta

- koilliskulman lepikko

Koko Seurasaari ja etenkin sen kaakkoisosa on tärke-ää lepakkoaluetta.

Varsinaisia suojelukohteita ovat hiidenkirnu, Helsin-gin seudun toiseksi paksuin haarautumaton mäntymuurahaispesineen, saaren eteläpuolinen lintuluoto jasen itäpuolella merenrantaniitty.

SUUNNITELMAHoito- ja kehittämissuunnitelma ei ole ristiriidassakasvillisuuden ja kasviston suojelutavoitteiden kans-sa. Kasvistokohteet on merkitty hoito- ja kehit-tämissuunnitelman liitteenä olevan luonnonhoito-suunnitelman hoitokuvioittaisiin tavoitteisiin ja hoi-to-ohjeisiin jotta myös käytännön hoitotyössä tavoit-teet saavutettaisiin.

Myöskään olennaista ristiriitaa linnuston suojelu-tavoitteiden kanssa ei ole. Saaren luonto on viimeksikuluneen 150 vuoden aikana muuttunut avoimestalaidunalueesta kansanpuistokauden metsävaltaiseksipuistoksi ja edelleen nykyiseksi lähinnä metsän-hoitomenetelmien muokkaamaksi Seurasaareksi.

Linnusto on joutunut sopeutumaan muutokseen. Hoi-to- ja kehittämissuunnitelman toteuttaminen ei aihe-uttane sellaisia muutoksia, jotka johtaisivat yksittäis-ten lajien häviämiseen saarelta. Lienee päinvastoinoletettavissa, että saaren luonnon maltillinenpaikoittainen avartaminen lisää lajikirjoa. Tutkimus-tietoa tästä ei ole.

Myös lepakoiden elinolosuhteisiin muutokset vaikut-tavat. Hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnos-vaiheeseen verrattuna on osa aikaisemmin avoimeksisuunniteltuja alueita jätetty nykyiseksi metsäksi. Näinon mm. saatu säilymään lepakoiden lentoreitti museo-alueelta saaren eteläosan saalistusmaille. Lepakoidenelämää voidaan helpottaa myös hoito- ja kehittämis-suunnitelman jälkeen tehtävillä teknisillä ratkaisuillakuten esimerkiksi lepakoiden näkökulmasta harkitullakulkuväylien valaisulla.

Saaren luonto-olojen monipuolisuuteen tähtää myöstavoite säilyttää lahopuita metsäalueilla.


15


16

Maisemanhoidon tulee tähdätä asemakaavan mukais-ten aluekokonaisuuksien luonteen voimistamiseen jaylläpitämiseen. Tämä tavoite saattaa olla paikoin ris-tiriidassa alueiden nykyisen ilmeen kanssa. Niinpäyhteensovituksia tarvitaan mm. toimenpiteidenaikatauluttamisessa ja alueiden rajauksissa.

Avoimet alueet voivat olla luonteeltaan erilaisia. Hoi-dettuja nurmikenttiä keskitetään sinne, missä ympä-ristön tulee olla puistomainen. Muualla avoimet alu-eet voivat olla niittyjä ja metsäaukioita. Avoimet nä-kymät eivät edellytä puuston poistamista kokonaan.Näkymä voi avautua myös runkojen lomasta, jolloinvain pienpuusto ja pensaat poistetaan. Linnuston elin-alueet huomioidaan erityisesti rantakasvillisuudenpoistamisessa.

Metsiä hoidetaan monipuolisesti pieninä kuvioinahuomioiden kasvupaikkojen vaihtelut.

Puistomaiset osat rajataan sinne, missä on paljon ylei-söä (mm. ravintolan ympäristö) sekä sinne, missäkansanpuistoaikana on ollut parhaiten hoidettuja alu-eita, kuten lampien ympäristössä.

Maisemanhoidossa joudutaan käyttämään konetyötäainakin siellä, missä hoidettavat pinta-alat ovat suu-ria. Sen lisäksi voidaan hyödyntää eläimiä maiseman-hoitajina. Myös yleisölle voidaan järjestää esim.maisemanhoitotalkoita.

Suunnitelmassa on esitetty hoitotoimenpiteiden ajoi-tus ja pitkän tähtäimen suunnitelma töiden vaiheis-tukselle.

Käytävien kunnostuksessa noudatetaan raittien his-toriallisen arvon mukaista parantamistapaa. Vanhatkäytävät ovat olleet sorapintaisia ja poikkileikkauk-seltaan kuperia. Kansanpuistoalueella reunat voidaanrajata mukulakivisin kouruin. Kouruilla on tärkeämerkitys myös pintavesien ohjaamisessa.

5. MAISEMANHOITO

Kansanpuistoaikana saarella on ollut useita maisematilankatselupaikkoja. Osa vanhoista näköalapaikoista on ka-toamassa kasvillisuuden umpeen kasvamisen johdosta.Myös niiden kalusteet ovat huonokuntoisia. Näkymä kau-pungin suuntaan on hävinnyt.


17

Seurasaaren käytävien periaateleikkauksia:

Kansanpuistoalueen käytävä rinteessä.

Ulkomuseoalueen käytävä rinteessä.

Kansanpuistoalueen polku.


18

6. TOIMINTOJEN JA PALVELUN KEHITTÄMINEN

Seurasaari on aktiivisessa käytössä kaikkina vuoden-aikoina. Nykyinen reitistö palvelee käyttöä kohtalai-sen hyvin. Uusia reittejä on ehdotettu vain ravintolanpuistoon, johon palautetaan hävinneitä käytävä-linjauksia, sekä kirkon ja Kahiluodon kartanon väli-selle alueelle.

Saarelle on mahdollista merkitä erilaisia teemareittejä,kuten ulkomuseoreitti, kansanpuistoreitti, Urho Kek-kosen-reitti jne. Reittien merkitsemiseen kiinnitetäänhuomiota opastusta parantamalla. Erityisesti esteet-tömiä ja helppokulkuisia reittejä tulisi merkitä maas-toon opastein, jotka ovat eri vammaisryhmien luetta-vissa. Huoltoajoon käytettävien reittien tulee ollarakenteiltaan raskasta liikennettä kestäviä.

Perinteisten näköalapaikkojen kunnostaminen on tar-peen. Näkymien avaamisessa ja suuntaamisessa tu-lee huomioida katsottavat vastarannalla.

Yleisöä palvelevat rakenteet kuten kahvilat, myymä-lät, lipunmyyntipisteet ja käymälät tulee opastaa sel-västi. Nykyään saarella on yleisölle vain yksi läm-min yleisö-WC ulkomuseoalueella. Lämpimiä WC-tiloja saarella tulee olla vähintään kolme; ulkomuseo-alueen lisäksi sisääntuloalueella ja juhlakentän tun-tumassa. Myös nykyisten ulkokäymälöiden korvaa-mista lämpimillä WC-tiloilla tulee jatkossa tutkia.Kunnallistekniikan laajentamisen tarve tulee selvit-tää.

Saaren valaistus on kunnostettu äskettäin. Sentäydentämistä tulee tutkia. Saaren runsas lepakkokantaotetaan huomioon rajoittamalla valaistusta lepakkojensuosimilla lentoreiteillä.

Huoltoliikennettä lukuun ottamatta saarella ei olemuuta autoliikennettä. Suunnitelmassa on kuitenkinehdotettu inva-autopaikkojen sijoittamista tärkeimpi-en tapahtumapaikkojen yhteyteen, sisääntuloaukiolle,Iisalmen pappilan viereen sekä ravintolan ja juhla-kentän läheisyyteen. Autopaikat ovat 2-3 auton yk-sikköjä, jotka sijoitetaan huoltorakennusten viereen.

Polkupyöräily ei ole sallittua saaressa. Asianmukai-sen pyöräpaikoituksen järjestäminen sisääntuloalueillevaatii kohentamista.

Laivaliikenteen elvyttämiselle on hyvät edellytykset,sillä vanha laituri on edelleen olemassa ravintolanedessä.

Museovirastossa toimii Seurasaari-ryhmä, jonka yh-tenä tehtävänä on ulkomuseon toiminnan kehittämi-nen myös kansanpuistoon sopivalla tavalla.

Laivalaituri länsirannalla 1920-luvulla. (HKM)


19


20


21


22


23


24


25


26

7. TOIMENPIDE- JA KASVILAJISUOSITUKSET

7.1 KANSANPUISTOTavoitteena on palauttaa osa kadonneista, kansan-puiston aikaisista puistoja puutarha-aiheista alku-peräiseen tai sen kaltaiseen asuun. Tämä edellyttäähoidon tason nostamista, mikä vaatii resurssien kas-vattamista.

SISÄÄNTULOALUE

NYKYTILANNE:– Opastus puutteellinen; kansanpuistoa eiopasteta lainkaan, reittikartat ja viitat puuttuvat.

– Sisääntuloalue ei ole arvoisessaan hoidossa.

TOIMENPITEET:– Alueen toiminnalliset järjestelyt suunnitel-laan uudelleen; aukion eteläpäähän rakennetaankokoontumispaikka, johon sijoitetaan kokosaaren opastus reittikarttoineen. Ulkomuseonlippukioski siirretään uuden ilmoitustaulunviereen.

– Opastus sekä ulkomuseoalueelle ettäkansapuistolle.

– Opasteiden suunnittelussa huomioidaan erivammaisryhmien tarpeet.

– Esteettömät reitit esitellään karttoina ja kylt-teinä.

– Aukio kohennetaan istutuksilla ja pinnoit-teilla, jotka suunnitellaan kansanpuiston henkeensopiviksi.

– Aukion reunaan sijoitetaan kaksi inva-autopaikkaa.


27

METSÄNVARTIJAN TALON YMPÄRISTÖ

NYKYTILANNE:– Rakennuksen ympäristö ei viestitä talonyksityisyydestä.

– Kansanpuistoaikainen (vaatimaton) puutarhaon hävinnyt kokonaan.

– Kasvillisuus peittää erikoisen rakennuksen.

TOIMENPITEET:– Puutarha suunnitellaan alkuperäistä ajatustamukaillen vanhoja valokuvia hyväksikäyttäen.Rakennuksen lähiympäristö hoidetaan puisto-maisena.

– Pihapiiriin istutetaan uusia puita ja pensaitarajaamaan pihatilaa.

– Koristeistutuksia lisätään sisääntuloalueenpuolelle, jolloin rakennus saa arvokkaan etu-puutarhan.

Ote suunnitelmakartastametsänvartijan talon kohdalta.

Metsänvartijan talo ympäristöineen vanhassa posti-kortissa. (MV)


28

RAVINTOLAN YMPÄRISTÖ

NYKYTILANNE:– Ravintolan lähiympäristö on villiintynyt jasuuri osa kansanpuistoaikaisista puutarha-sommitelmista ja kasveista on hävinnyt.

– Osa vanhoista käytävistä on hävinnyt.

– Näkymä yläterassilta merelle on peittynytkasvillisuuden umpeenkasvamisen johdosta.

– Saapuminen rakennukselle idän suunnasta onepämääräinen, sillä raitin reunat ovat pusikoi-tuneet.

– Rakennuksen peruskorjaus on käynnistynytvuonna 2006.

TOIMENPITEET:– Rakennuksen lähiympäristö kunnostetaan senarvoa vastaavaan tasoon.

– Puutarhan kunnostus pyritään ajoittamaan ra-kennuksen peruskorjauksen yhteyteen.

– Puutarha suunnitellaan alkuperäistä ajatustamukaillen vanhoja valokuvia hyväksikäyttäen.

– Ravintolan lähialue toteutetaanpuutarhamaisena. Ympäristön käsittely muut-tuu vähitellen puistomaisemmaksi.

– Ravintolan uusi sisäänkäyntiluiska merkitseepääsisäänkäynnin ja samalla ohjaa kulkuapuiston suuntaan. Luiskan reunat istutetaan taikivetään.

– Ravintolan ulkotarjoilualueen kalusteettyyliltään rakennukseen sopiviksi.

– Luonnonkivimuuri ja terassit kunnostetaan janiille palautetaan vanhat koristekasvit.

– Vanhoja käytävälinjauksia palautetaan.Peittä-vää kasvillisuutta poistetaan.

– Sorakäytävät reunustetaan vanhan mallinmukaisilla kivireunoilla, jotka toimivat myöspintavesikouruina.

– Huoltopihalle sijoitetaan henkilökuntapaik-kojen lisäksi kaksi inva-autopaikkaa.

– Perinnenäyttämö sijoitetaan asemakaavanmukaiselle paikalle siten, että katsomo saaselustan takana kohoavasta mäestä.

ISÄNNÄNTALON YMPÄRISTÖ

NYKYTILANNE:– Kansanpuistoaikainen puutarha on osittainhävinnyt.

TOIMENPITEET:– Puutarha suunnitellaan alkuperäistä ajatustamukaillen vanhoja valokuvia hyväksikäyttäen.

– Pihapiiriin istutetaan uusia puita ja pensaitarajaamaan pihatilaa.

– Koristeistutuksia lisätään sisääntuloalueenpuolelle.

– Merinäköala turvataan kasvillisuutta poista-malla ja harventamalla.

Isännäntalon edusta vanhassa postikortissa. (MV)

Puistoistutuksia ravintolan edustalla noin vuonna 1915.(HKM)


29

Ote suunnitelmakartasta ravintolan kohdalta.


30

HUOLTOALUE

NYKYTILANNE:– Museovirasto rakennuttaa museorakennustenkonservointiverstaan kaupungin huoltoalueenvälittömään läheisyyteen puuston suojaan. Sevalmistunee vuonna 2007.

TOIMENPITEET:– Metsänhoitotoimenpiteillä ja lisäistutuksillatähdätään monikerroksisen näkösuojapuustonaikaansaamiseen huoltoalueen ja puistokäytävänvälialueella..

– Huoltoalue rajataan aidalla, jonka ulkopuo-lella ei varastoida.

LAMPIEN YMPÄRISTÖ

NYKYTILANNE:– Kansanpuistoaikainen hoidettu puisto

ympäristö on hävinnyt kokonaan.

TOIMENPITEET:– Puistomaisuus palautetaan ja alue suunnitel-laan alkuperäistä ajatusta mukaillen vanho-ja valokuvia hyväksikäyttäen.

– Rantapolun varteen palautetaan koivu-kujanne.

– Lammet ruopataan ja rantaviiva käsitelläänluonnonmukaisesti.Veden vaihtuminen turva-taan.

– Näköalapaikat kunnostetaan.

– Kasvillisuutta karsitaan (pensaikkoa jarehevää ruohovartista aluskasvillisuutta)

– Kalusteet suunnitellaan tyyliltään ajanhenkeen sopiviksi.

– Metsälammet ruopataan, yhteys merelleavataan poistamalla ruovikkoa. Lampien ruop-pauksen yhteydessä korjataan rannan kivi-reunuksia. Metsälampien rannoilla näkymiäavataan poistamalla vesakkoa ja vanhaa puustoa.Huonokuntoiset lehmukset korvataan uusilla.

Kuva läntisiltä lammikoilta vuodelta 1975. (HKM)

Kuva eteläisiltä lammikoilta noin vuodelta 1938. (HKM)


31

JUHLAKENTTÄ

NYKYTILANNE:– Lava- ja katsomorakenteet sekä leikki- jaoleskelupaikat ovat huonokuntoisia ja varus-teiltaan kirjavia.

– Alueet rajautuvat epämääräisesti.

– Varusteet ja kalusteet ovat huonokuntoisia.

– Kyykkäkenttä on sijoitettu rantaan täyttö-maalle.

TOIMENPITEET:– Kenttä rajataan terassoidulla puutasanteella,joka voi toimia oleskelu- ja leikkipaikkana sekäkatsomona.

– Grillipaikka kunnostetaan. Kalusteet javarusteet suunnitellaan ympäristön kokonaisuu-teen sopiviksi.

– Kulkureitit kunnostetaan ja kuluneet maastonkohdat nurmetetaan.

Ote suunnitelmakartasta juhlakentän kohdalta.

– Kyykkäkenttä rajataan uusilla istutuksilla, jolloin liittyminen viereisiin luonnonalueisiin jamerimaisemaan pehmenee.

Puiset rakenteet ovat kuluneita ja kohta jopa vaarallisia.Viheralueet ovat kuluneita ja vanhojen puiden juuret pal-jastuvat.


32

Sten Anders Wallinin piirros tiilitehtaan kivilaiturista.

Kallioportaikko ja rantamuuri saaren eteläosassa noinvuonna 1917. (MV)

Vanha postikorttikuva käräjäkivistä saaren länsirannalla.(MV)

KANSANPUISTON AIKAISET RAKENTEET

Kansanpuistoajan rakenteet: laiturit, portaat, ranta-muurit ja käräjäkivet otetaan esiin ja kunnostetaan.Tavoitteena on palauttaa niiden alkuperäinen ilme.

Katu- ja puisto-osasto selvittää rakenteiden rakennus-teknisen kunnon ja mahdollisen kunnostuksen kus-tannukset jotta investointikustannus voidaan sisällyt-tää tulevien vuosien talousarvioihin. Saarella olevi-en kansanpuisto-aikaisten kaivojen kunnon ja mah-dollisen tulevan käytön selvittäminen sisältyy työ-hön.


33

Tiilitehtaan laiturin jäännökset Saaren eteläosassa.

Kivipenkki rantareitin varrella. Kallioportaikon levähdystasanne. Alkuperäinen, hentometallikaide muistuttaa kansanpuistoajan kepeästäulkoilmaelämästä.


34

7.2 ULKOMUSEO

TALONPOIKAISYMPÄRISTÖTNykytilanne ja kasvilajisuositukset pihapiireittäin:

Halla ja Selkämä

NYKYTILANNE:– Pihat ovat kallioisia (mäntyjä, saniaisiakallion koloissa, villivadelmia).

TOIMENPITEET:– Kallioinen ilme säilytetään.

– Tuvan sisäänkäynnin pieleen istutetaan pienikukkapenkki (Hallassa maatiaisasteri, Selkämäs-sä saniainen).

– Villivadelmia poistetaan osittain ja niidenleviämistä rajoitetaan.

Kurssi ja Ivars

NYKYTILANNE:– Pihat ovat kallioisia. Kurssin pihalla onheinittynyt perennapenkki, saniaisia kallionkoloissa, ahomansikkaa ja villivadelmia.

TOIMENPITEET:– Kallioinen ilme säilytetään.

– Kurssin kukkapenkki palautetaan(tarhaukonhattu, päivänkakkara, maatiasasteri,pietaryrtti).

– Kurssin pihapiiriin perustetaan kaalimaa.

– Ivarsin pihapiiriin istutetaan pihasyreenejä.Vanhaa pihasyreenikantaa voi hankkia mm.Suomenlinnasta.

Lapin rakennukset

NYKYTILANNE:– Rakennusten piha-alueet ovat hyvin kuluneet.Pihalla on huonokuntoisia kuusia.

TOIMENPITEET:– Kallioinen ilme säilytetään, kuusia poistetaanja korvataan muutamalla istutettavalla männyllä.Kulunut maanpinta täytetään soralla ja pihoilletuodaan luonnonkivimurikoita.

Antti

NYKYTILANNE:– Rakennusten lähiympäristössä on niukastikasvillisuutta, piha-alue on pääosin tannerta.

– Päärakennuksen edessä on heinittynyt kukka-penkki.

– Rakennusten lounaispuolella on kuusi-valtainen rinne, jonka läheisyyteen sijoittuutyönäytösalue.

TOIMENPITEET:– Puuton ilme rakennusten lähiympäristössäsäilytetään.

– Rinteen kuusikkoa harvennetaan.

– Päärakennuksen kukkapenkki palautetaan japenkistä poistetaan väärät lajit (tähtiputki,kultapiisku). Tilalle istutetaan esim. suomen-tatarta, maatiaisasteria ja pietaryrttiä. Pihapiiriinistutetaan myös lipstikkaa.

Niemelä

NYKYTILANNE:– Pihalla kasvaa koivuja ja niittykasveja.

– Pihapiiri on osin kulunut hiekkaiseksi.

TOIMENPITEET:– Koivuja poistetaan.

– Pihapiiriin perustetaan humalatarha, nauris-maa ja tupakkapelto. Kuluneille alueille peruste-taan kulutusta kestävä tanner. Alueen rakenne-kerrokset tehdään kuten liikennettä kestävänvahvistetun nurmen rakenteet. Pintaan kylvetäänleveälehtisiä nurmikkokasveja (piha-ratamo,pihatatar).


35

– Kuluneille alueille perustetaan kulutustakestävä tanner leveälehtisistä nurmikasveista(piharatamo, pihatatar).

Leppälä

NYKYTILANNE:– Pihapiiri on nykyisellään edustava esimerkkitalonpoikaisympäristöstä.

– Pihalla kasvaa muutama omenapuu.

– Pihapiirissä on humalasalko ja perunamaa.Kukkapenkissä kasvaa asteri ja pihapiiriä käy-tävän suuntaan rajaa rusopajuangervo.

TOIMENPITEET:– Pihapiiri säilytetään nykyisellään.

Kauppa

NYKYTILANNE:– Kaupan piha-alue on hyvin kulunut jakivikkoinen.

TOIMENPITEET:– Kuluneelle pinnalle tuodaan soraa ja kauniitluonnonkivet säilytetään.

– Huonokuntoiset puut poistetaan ja pihapiiriinistutetaan pihlaja.

Pertinotsa ja Kaukola

NYKYTILANNE:

– Pihat ovat kallioisia ja kuivia. Pihoilla kasvaakomeita mäntyjä.

TOIMENPITEET:

– Kallioinen ilme ja komeat männyt säilyte-tään.

– Pihapiiriin ei istuteta uusia kasveja.

Jusupoff ja Florinin huvimaja

NYKYTILANNE:– Jusupoffin tallin koillispuolella kasvaakomeita mäntyjä, joista yksi rauhoitettu.

– Tallin lounaispuolinen alue ja huvimajanympäristö rehevää ja ravinteikasta. Nokkosetovat vallanneet huvimajan ympäristön.

– Huvimajan ympäristö tukkoinen.

TOIMENPITEET:– Huvimajan ympäristössä maisemaa avataan.Nokkoset ja puustoa poistetaan.

– Alueen ilmettä kehitetään nykyistä puisto-maisemmaksi. Nurmialuetta laajennetaan jametsän reunaan istutetaan jalopuista (lehmus,tammi).


36

KARTANON, KIRKON JA PAPPILANLÄHIYMPÄRISTÖTTavoitteena on luoda rakennusten ympärille alkupe-räisen rakennuspaikan tunnelmaa sekä esitellä van-hoja suomalaisia hyöty- ja koristekasveja. Kahiluodonkartanon alkuperäisessä pihapiirissä on todennäköi-sesti sijainnut maisematyylinen puutarha, mahdolli-sesti lampi ja huvimaja. Pää-rakennukselta rantaanjohti vaahtera- ja koivukujanne. Iisalmen pappilanalku-peräisessä pihapiirissä on sijainnut humalatarhasekä kasvitarha, joka oli rajattu osittain riuku- osit-tain pystyaidalla. Lisäksi pihapiirissä oli aidattu kaali-maa.

Kartanon puutarha

NYKYTILANNE:– Puutarha on aidattu. Pääsisäänkäynninpuolella on puoliympyrän muotoinen sorakenttä,joka on rajattu pensailla.

– Rakennuksen länsipuoli on melko avoin.

Ote suunnitelmakartasta kartanon ja kirkon kohdalta.

– Pihan ruusut ovat kartanon rakentamis-ajankoh-taan (1700-luvun loppu) nähden liiannuorta lajia.

TOIMENPITEET:– Kirkon ja kartanon väliin linjataan uusiyhteys, mikä aiheuttaa tarkistuksia myös karta-non puutarhaa ympäröivän aidan linjauk-seen. Aidan viereen istutetaan pensasryhmiä.

– Museoalueen pääreitiltä avataan näkymäpuutarhaan poistamalla muutama kuusi. Tienreunassa olevan suuren kiven kohdalta avataankulku puutarhaan.

– Rakennusten itäseinustan ruusut vaihdetaanvanhoihin perennalajeihin.

– Pihapiiriin istutetaan 1700-luvun lopun –1800-luvun alun ruusulajikkeita (esim. Rosablanda – kanadanruusu, R. dumalis – orjanruusu,R. ’Agatha’ – kirkonruusu, R. pimpinellifolia’Plena’ – juhannusruusu,- R. ’Papula’ – papulan-


37

Ote suunnitelmakartasta pappilan kohdalta.

ruusu, R. acicularis – karjalanruusu, R. rugosa-hybr. ’Pohjolan Kuningatar’ (1870).

– Rakennuksen länsipuolelle linjataan kaarei-leva polkuverkko englantilaisen maisema-puutarhan hengessä. Pihapiiriin istutetaanmuutama jalopuu yksittäin tai ryhmässä.

– Sisäänkäynnille johtavan reitin varteenistutetaan vaahterakuja. Näkymää merelleavataan.

– Sisääntulotien varteen ja venevajoille johta-van käytävän reunaan rakennetaan mukulakivi-kouru vesien ohjaamiseksi.

Kirkon ympäristö

NYKYTILANNE:– Kirkon pihamaa rajautuu aidan ulkopuolisiltaosin epämääräisesti.

– Pinta on epätasainen ja puiden juuret ovatnäkyvissä.

TOIMENPITEET:– Kulunutta maanpintaan korjataan. Kuopattäytetään ja sorapinnat tasataan. Sisääntulotienvarteen ja venevajoille johtavan käytävänreunaan rakennetaan mukulakivikouru vesienohjaa-miseksi.

– A.O. Heikelin hautamuistomerkin ympäristökohennetaan vastaamaan arvoaan siten, että seerottuu muista kirkkopihan muistomerkeistä.Ympäristö-istä poistetaan aikakaudelle vieraatkasvilajit.

Pappilan puutarha

NYKYTILANNE:– Pappilan itäpuolinen puutarha on rajattuaidalla, nurmi- ja pensasalueet on sommitelturuutuihin.

– Jätehuolto sijoittuu ikävästi pappilan sisään-käynnin tuntumaan kauniin kallion juurelle.


38

– Rakennuksen länsipuolella kasvavat ruusutovat rakentamisajankohtaan (1700-luvun loppu)nähden liian nuoria lajeja.

TOIMENPITEET:– Pappilaan liittyvä pohjoispuolen huoltoaluerajataan museon pääreitistä aidalla ja katoksella.Jäteastiat sijoitetaan katokseen. Puutarhaneteläsivulla on asemakaavan mukainen raken-nusala museotoimintaa palvelevalle rakennuk-selle.

– Rakennuksen itäpuolista puutarhaa kehite-tään siten, että se esittelee nykyistä paremmin1700-luvun lopun kasvitarhaa sekä jäsennyksel-tään että kasvilajeiltaan.

– Puutarha rajataan pensasaidalla ja jaetaankortteleihin. Korttelin ruutuihin istutetaan ajalletyypillisiä vihanneksia, juureksia, yrttejä jalääkekasveja, marjapensaita sekä hedelmäpuita.

– Ruusut ja nurmi rakennuksen länsiseinustallapoistetaan. Rakennuksen länsiseinustalle istute-taan vanhoja perennalajeja.


39

7.3 PUKKISAARETLÄNTINEN PUKKISAARILäntisellä Pukkisaarella on ollut huvila, jonka ympä-rille on Paul Olsson laatinut vuosina 1930 ja 1936puutarhasuunnitelmat. Ne ovat ilmeisesti ainakin osit-tain toteutuneet, sillä suunnitelmissa esiintyvät ranta-muurit, mereen johtavat portaat ja näköalatasanne ovatedelleen nähtävissä. Kasvillisuudesta ei ole mitäänjäljellä. Rakennus on purettu 1970-luvulla.

NYKYTILANNE:– Läntisen Pukkisaaren keskellä toimii Rauta-kautinen kauppapaikka. Rannat ovat luonnonti-lassa. Kylää ylläpitää Sommelo ry. Alueellajärjestetään aiheeseen liittyviä tapahtumia jaopetustoimintaa.

TOIMENPITEET:– Rautakautinen kauppapaikka rajataan saarenkeskelle sen korkeimmalle kohdalle. Nykyinenlaajuus säilytetään.

– Olssonin suunnitteleman puutarhan palautta-mista tutkitaan. Siihen liittyneet säilyneet ranta-ym. Rakenteet kunnostetaan.

– Säilyneiden rakenteiden kunnostaminen

– Saaren ympäri kulkeva polku kunnostetaan.

– Kasvillisuutta hoidetaan ja kehitetään siten,että se tukee saaren toimintaa. Rautakautisenkauppapaikan kasvillisuus voi olla muinais-lajistoa. Rantakasvillisuutta hoidetaan luonnon-tilaisena. Puutarhan hävinnyt kasvilajisto selvite-tään ja palautetaan soveltuvin osin.

– Viikinkilaivan ankkuripaikka säilytetäänsaaren koillispuolella.

ITÄINEN PUKKISAARI

NYKYTILANNE:

– Saarella oleva rakennus on huvila- ja atelje-käytössä. Rakennus on arkkitehti Yrjö Lindegre-nin itselleen suunnittelema.

– Rakennuksen vieressä on pysäköintipaikkaasukkaan autolle.

– Saaren läpi kuljetaan Läntiseen Pukkisaareen.Reitti on vaikea löytää ja kulkee yksityisenalueen sivuitse.

TOIMENPITEET:– Reitti Läntiselle Pukkisaarelle selkiytetään.

– Rakennuksen käyttötarkoitusta tutkitaanyleisölle avoimempaan suuntaan.

– Pihaa hoidetaan puutarhamaisena.

– Autopaikka poistetaan, vain huoltoajo salli-taan.

– Käymälät yms. huoltotilat siirretään sopivam-paan kohtaan.

Paul Olssonin suunnitelma Läntiseen Pukkisaaren 1930-luvulta.


40

Seurasaaren kalusteet ja varusteet ovat pääosin huo-nokuntoisia. Penkkejä ja roska-astioita on eriaikakausilta ja useita eri malleja.

Kalustusta ja varustusta yhtenäistetään. Saarenkalusteissa esitetään käytettäväksi yhtenäistä väritystä,“Seurasaaren sininen”. Sävy on esimerkiksi tummansininen, RAL 5008 Graublau. Lopullisen värin määrit-telemiseksi kalusteita ja varusteita koe-maalataan.

Yhtenäisellä värisävyllä maalataan penkit, roska-as-tiat ja opastaulut.

KALUSTE- JA VARUSTESUOSITUKSIA

PENKITPenkit Seurasaaren eteläosassa kallioisilla näköala-paikoilla säilytetään ja tarvittaessa uusitaan vanhanmallin mukaisiksi. Kansanpuistoajan kivipenkit puh-distetaan ja suoristetaan tarvittaessa. Hajanaisesti si-joitetut eri aikakausien kalusteryhmät juhlakentälläkorvataan yksinkertaisilla ja eleettömillä selkä-nojattomilla puupenkeillä ja puupöydillä (esim. JoliOy:n pöytä-penkki-ryhmät).

8. KALUSTEET, VARUSTEET JA RAKENTEET

Seurasaaressa pääasiallisesti käytettä-vä penkkimalli: Malli “ Kansanpuisto”

VALAISIMET

Valaistus on uusittu muutama vuosi sit-ten. Valaistusta täydennettäessä käyte-tään samaa valaisintyyppiä.

VALAISIMETValaistus on uusittu muutama vuosi sitten. Valaistus-ta täydennettäessä käytetään samaa valaisintyyppiä.

Muutamia puita ja puuryhmiä on valaistu kohde-valaisimilla. Tavoitteena on välttää kohdevaloja. Ny-kyisten kohdevaloja ei enää uusita niiden vaatiessakunnostusta.

TIENVIITATMuutamissa kohdin saaren opastus on hoidettu van-hoilla metallisilla tienviitoilla, joissa mustalla poh-jalla valkoinen teksti. Kyltit säilytetään ja tarvittaes-sa korjataan. Uudet opaskyltit tehdään samaan tyy-liin. Viitoituksen ja opasteiden materiaali on kauttaal-taan metalli, puisia opaskylttejä ei suositella.

PENKIT

RUNOTAULUTSeurasaaressa on jäljellä muutama vanha puinen runo-taulu kansanpuistoajalta. Tauluissa annteaan runo-muodossa käyttäytymisohjeita saaressa kävijöille.Perinteen vaalimiseksi runotaulut kunnostetaan jamaalataan tumman “Seurasaaren”sinisiksi.


41

Huoltotien varteen sijoitetaan syvä-jätesäiliöt (esimerkiksi Molok), jotkaverhoillaan joko tumman siniseksimaalatulla alumiinilla tai muovilla.

Syväjätesäiliöiden lisäksi saarelle sijoi-tetaan tumman siniseksi maalattuja pie-niä roska-astioita, joko Tokset Oy:n mal-lia tai HKR:n mallia.

ROSKA-ASTIAT

Olemassa olevaa vanhaa tien-viitoitusta.

OPASTAULUT

Seurasaaren puiset opastaulut kor-vataan metallisilla opastauluilla,esimerkiksi malli Pro City Vega,maahantuonti Piresma Oy. Metalli-osat maalataan tumman sinisiksi,“Seurasaaren sininen”.

TIENVIITAT


42

RAKENNETUT VIHERALUEETA2 KÄYTTÖPUISTO(Ravintolan, Isännäntalon ja metsänvartijantalon lähi-ympäristö)

Maisemallisena tavoitteena on kansanpuistoaikaisenilmeen palauttaminen.

Kasvillisuuden, pinnoitteiden, rakenteiden ja kalus-teiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaansäännöllisesti.

KasvillisuusRakennusten lähiympäristössä on pienipiirteisiä istu-tuksia, kansanpuistoajan puutarhakasveja (yksittäis-pensaita, perennoja, kesäkukkia). A2-alueille palau-tetaan kansanpuistoaikaisia elementtejä kuten pyöreä-muotoiset perenna- ja kesäkukkaryhmät. Alueen yleis-ilme pidetään siistinä ja pensas- ja perenna-alueidenlannoituksesta ja kalkituksesta huolehditaan. Puidenrunko- ja juurivesat poistetaan vuosittain.

NurmikotNurmialueet kantataan ja rajataan matalalla suoja-ai-dalla. Nurmikoiden yleisilme pidetään siistinä. Nur-men pituus on 4-12 cm.

PinnoitteetPinnoitteet ovat kansanpuistoajan hengen mukaisestisorapintoja, joita reunustavat paikoin nupukivikourut.Pinta pidetään hyvässä kunnossa ja rikkakasvit eiväthaittaa alueen yleisilmettä. Turvallisuutta vaaranta-vat vauriot korjataan välittömästi. Käyttöä ja yleis-ilmettä haittaavat vauriot korjataan mahdollisimmanpian. Talvikunnossapidosta ja liukkauden torjunnas-ta huolehditaan jatkuvasti tarpeen mukaan.

RakenteetTukimuurit ja portaat sekä kaiteet pidetään kunnossaja yleisilmeeltään siistinä. Turvallisuutta vaarantavatvauriot korjataan välittömästi, käyttöä ja yleisilmettähaittaavat vauriot mahdollisimman pian.

9. VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

A3 KÄYTTÖ- JA SUOJAVIHERALUEET(Ravintolan, Isännäntalon ja metsänvartijantalon A2-alueita ympäröivät alueet sekä huoltorakennustenympäristöt)

Maisemallisena tavoitteena on kansanpuistoaikaisenilmeen palauttaminen.

KasvillisuusAlueiden ilme on puoliavoin (yksittäisiä puita tai puu-ryhmiä). Reunavyöhykkeillä metsän reunaa täyden-netään jalopuilla ja yksittäispensailla. Alueita kehite-tään luonnonperennapuutarhamaisina vyöhykkeinä.Runko- ja juurivesat poistetaan kolmen vuoden vä-lein.

NurmikotNurmipinnat ovat käyttönurmea (ei kantattuja), reu-na-alueilla luonnonnurmea, luonnonperennoja ja pai-koin metsänpohjakasvillisuutta. Toimenpiteitä tehdäänsiinä määrin, että yleisilme pysyy siistinä.

PinnoitteetPinnoitteet ovat kansanpuistoajan hengen mukaisestisorapintoja. Pinta on käyttökunnossa, eivätkä rikka-kasvit haittaa alueen käyttöä. Turvallisuutta vaaran-tavat vauriot korjataan välittömästi. Käyttöä ja yleis-ilmettä haittaavat vauriot korjataan mahdollisimmanpian. Talvikunnossapidettävät reitit on esitetty sivun18 kartassa.

RakenteetKansanpuistoajan rantamuurit, portaat ja kaiteet pi-detään kunnossa ja yleisilmeeltään siistinä. Turvalli-suutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi, käyt-töä haittaavat vauriot mahdollisimman pian.

Kansapuistoajan kaivojen ympäristöt pidetään avoi-mina sekä maisemallisista syistä että rakenteiden säi-lymisen takia.


43


44

A3S KÄYTTÖVIHERALUE, JOSSA ONARVOKAS LUONTOKOHDEAlue on osa laajempaa arvokasta luontokohdetta. Alu-een aluskasvillisuus (saniaislehto, velhonlehti) säily-tetään. Pienpuustoa harvennetaan 1-5 vuoden välein.Muutama vanha kuusi poistetaan.

NIITYTB3 KÄYTTÖNIITYTMaisemallinen tavoite on avoin tai puoliavoin niitty,jossa on maisemapuita, –puuryhmiä ja pensaita. Hoi-don tavoitteena on avoimen tai puoliavoimenmaisematilan ylläpitäminen . Saaren pohjoiset käyttö-niityt ovat museotonttien välisiä alueita. Museo-alueella keskeisimmät niittyalueet (mm. Antinaukio,Kirkkoaukio) hoidetaan matalana tallattuna tante-reena. Osalle museoalueen käyttöniityistä rajataanlaitumia lampaille (mm. Ivarsin länsipuolen sekäLeppälän etelä- ja itäpuolen niityt). Juhlakentän ete-läpuolella olevaa käyttöniittyä hoidetaan kokonaisuu-dessaan laiduntamalla.

Käyttöniityt, joita ei hoideta laiduntamalla niitetäänkerran kesässä siementen tuleennuttua. Käytävien reu-nojen hoitotaso on korkeampi. Käytävien reunoillaniitetään 2-3 kertaa kesässä maaston muotojen mu-kaan määräytyvä 1-3 metrin levyinen vyöhyke.Reunoja voidaan kehittää luonnonperennapuutar-hamaisina vyöhykkeinä.

B6 AVOIMET ALUEET JA NÄKYMÄTMaisemallisena tavoitteena on näkymän avoimuus.Alueen kasvillisuutena on ruohovartiset ja puuvartisetluonnonkasvit, harva runkomainen tervalepikkö. Alus-kasvillisuus säilytetään. Pienpuustoa käsitellään 1-5vuoden välein. Muun puuston harvennus 5-10 vuo-den välein noudattaen luonnonhoitosuunnitelmaa.Ruovikkoa niitetään sektorina.

B6S AVOIMET ALUEET, JOILLA ONARVOKAS LUONTOKOHDEAlue on osa laajempaa arvokasta luontokohdetta. Alu-een aluskasvillisuus säilytetään. Uhanalaisenkeltahierakan asuttamassa lahdenpohjukassa

PINNOITTEET NIITYILLÄ JATAAJAMAMETSISSÄPinnoitteet ovat kansanpuistoajan hengen mukaisestisorapintoja. Pinta on käyttökunnossa, eivätkä rikka-kasvit haittaa alueen käyttöä. Turvallisuutta vaaran-tavat vauriot korjataan välittömästi. Käyttöä ja yleis-ilmettä haittaavat vauriot korjataan mahdollisimmanpian. Talvikunnossapidettävät reitit on esitetty sivul-la 18.

RAKENTEET NIITYILLÄ JATAAJAMAMETSISSÄKansanpuistoajan rantamuurit, portaat ja kaiteet pi-detään kunnossa ja yleisilmeeltään siistinä. Turvalli-suutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi, käyt-töä haittaavat vauriot mahdollisimman pian.

Kansapuistoajan kaivojen ympäristöt pidetään avoi-mina sekä maisemallisista syistä että rakenteiden säi-lymisen takia.

TAAJAMAMETSÄTC11 LÄHIMETSÄ / PUISTOMETSÄMaisemallisena tavoitteena on puistomainen, väljämetsäalue. Näkymät ovat avoimia. Pintakasvillisuuson luonnonmukaista..

Seurasaaressa hoitoluokka C11 määritellyillä alueil-la kasvaa etupäässä vanhaa, heikkokuntoista kuusi-ja lehtipuuvaltaista metsää. Taimikoita ja nuoria met-siä on niukasti. Jonkin verran kalliometsää, jossa kas-vaa etupäässä mäntyjä, mutta myös kuusia ja lehti-puita. Pihlajaa ja muuta lehtipuuvesakkoa on paikoi-tellen runsaasti. Näkymät ovat monin paikoin peitos-sa.

Intensiivinen hoito. Puustoa uudistetaan poistamallahuonokuntoista puustoa ja istutetaan uusia taimia ti-lalle. Näkymiä merelle avataan poistamalla etupääs-sä vanhoja kuusia ja pihlajia sekä muuta pienpuustoa.Pienpuustoa käsitellään 1-5 vuoden välein.

Huonokuntoisia puita poistetaan tarvittaessa. Taimi-kot ja nuoret metsät harvennetaan tavoitteen mukai-sesti esimerkiksi viiden vuoden välein.

Toimenpiteet määritellään tarkemmin luonnonhoito-suunnitelmassa.


45

C11S LÄHIMETSÄ / PUISTOMETSÄ ,JOSSA ON ARVOKAS LUONTOKOHDEAlue on osa arvokasta pienympäristöltään vaihtele-vaa kaakoista rantaosuutta. Alueen hoidossa huomi-oidaan, etteivät arvokkaiksi katsottujen elin-ympäristöjen ja lajien elinmahdollisuudet vaarannu.Pienympäristön laadusta riippuen aktiivinen hoitokinvoi olla tarpeen. Pienpuustoa käsitellään 1-5 vuodenvälein. Vesiyhteys metsälammilta mereen pidetäänavoimena vedenlaadun ja veden kiertokulun turvaa-miseksi.

C 12 LÄHIMETSÄ / LÄHIVIRKISTYSMETSÄTavoitteena on kansallisromantiikan maisema, “jalos-tettu luonto”.

Seurasaaressa hoitoluokka C12 määritellyillä alueil-la on runsaasti kalliometsiä, joissa kasvaa etupäässämäntyjä, mutta myös kuusia ja lehtipuita. Tuoreim-milla kasvupaikoilla kasvaa vanhoja, heikkokuntoisiakuusi- ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Vaihtelevan ikäisiätaimikoita ja nuoria metsiä on jonkin verran. Pihlaja-ja muu lehtipuuvesakko on paikoin tiheää. Näkymätovat paikoitellen peitossa.

Kalliometsistä kuuset, pihlajat ja muu pienpuustopoistetaan, jotta männyt ja katajat pääsevät esiin.Muualla puustoa uudistetaan poistamalla huonokun-toisia ja taimikkoa haittaavia puita ja istutetaan.

Huonokuntoiset ja vaaralliset puut poistetaan tarvit-taessa. Pienpuustoa käsitellään 3-5 vuoden välein.Taimikot ja nuoret metsät harvennetaan tavoitteenmukaisesti esimerkiksi 5-10 vuoden välein.

Toimenpiteet tarkemmin määritellään luonnonhoito-suunnitelmassa.

C3 SUOJAMETSÄTavoitteena on suojaava, monikerroksinen suojametsähuoltorakennusten ja ulkoilureitin välissä.

Seurasaaressa hoitoluokka C3 alueella kasvaa kuusi-valtaista, osittain huonokuntoista metsää.

Huonokuntoisimpia alueita uudistetaan. Taimikot januoret metsät harvennetaan esimerkiksi 5-15 vuodenvälein kerroksellisuutta suosien. Toimenpiteet tarkem-min määritellään luonnonhoitosuunnitelmassa.

C5 ARVOMETSÄTavoitteena on, että arvokkaiksi katsottujen elin-ympäristöjen ja lajien elinmahdollisuudet eivätvaarannu. Hoito harkitaan sen mukaisesti.

ERITYISALUEETE 1 ERITYISALUE / MUSEOTONTTIMuseovirasto laatii ulkomuseoalueelle museotontti-kohtaiset hoitosuunnitelmat. Rakennusryhmien alku-peräisten sijaintipaikkojen ominaisuuksia hyödynne-tään mahdollisuuksien mukaan. Talonpoikaisten piha-piirien ja säätyläispuutarhojen erityispiirteitä pyritäänkorostamaan. Puuston ja muun kasvillisuuden hoidonensisijaisena tavoitteena on museorakennusten säily-minen ja museokävijöiden turvallisuus.

E 2 ERITYISALUE /LUONNONSUOJELUALUEPolveileva, jyrkkyydeltään ja suojaisuudeltaan erityi-sen vaihteleva kaakkoinen rantaosuus, lintuluodot jarantaniitty. Hoidon tavoitteena on, että arvokkaiksikatsottujen elinympäristöjen ja lajien elinmahdolli-suudet eivät vaarannu.

E 3 ERITYISALUE / UIMALAAlueen hoitotaso kuten A3 – hoitoluokassa. Alue yk-sityinen.

E 4 MUSEOTOIMINTAA PALVELEVAHUOLTOALUEAlueen hoitotaso kuten A3 – hoitoluokassa. Hoidostavastaa Museovirasto.


46

10. JATKOTOIMENPITEET

10.1 YHTEISTYÖRYHMÄNPERUSTAMINENSeurasaaren olemukseen vaikuttavat mm. rakennus-viraston tekemät kunnostus- ja ylläpitotyöt, Museo-viraston toimet museoalueen kehittämiseksi, liikunta-viraston hallinnassa olevien rakennusten ja alueidenkehittäminen ja liikuntaviraston omalta osaltaan te-kemät kunnostus- ja ylläpitotyö, kiinteistövirastonhallinnassa olevien rakennusten kehittäminen sekäsaarella erilaista toimintaa harjoittavien yhdistystentarpeet.

Moninaisen tarve- ja toimintakirjon koordinointia eiole toistaiseksi riittävästi järjestetty. Hoito- jakehittämissuunnitelmatyön yhteydessä on kuitenkintullut ilmi, että toivottujen tavoitteiden saavuttami-seksi eri toimijoiden välinen yhteistyö on välttämä-töntä.

Seurasaaren kehittämistä koordinoimaan on tarpeenperustaa Seurasaarityöryhmä. Ryhmä on luonteeltaankeskusteleva ts. varsinaisia päätöksiä edellyttävät asiathoidettaisiin totuttuun tapaan virkatietä pitkin. Ryh-mä kokoontuu tarvittaessa mutta kuitenkin vähintäännoin kahden kuukauden välein. Ryhmällä ei ole mää-räaikaa, koska saaren toiminta on jatkuvaa. Ryhmäänkuuluu edustus seuraavista toimijoista:

– Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

– Liikuntavirasto

– Kaupunkisuunnitteluvirasto

– Kaupunginmuseo

– Kiinteistövirasto

– Helsingin ympäristökeskus

– Museovirasto

– Erilaiset toiminnan harjoittajat kuten Seura-saarisäätiö

– Lisäksi tarvittaessa muut asianosaiset ja asian-tuntijat

10.2 HOITOYHTEISTYÖPoikkeuksena asemakaavan mukaisista sisäisenvuokrausten periaatteista on vuonna 2004 liikunta-viraston kanssa tehty sopimusluonnos, jonka mukaanliikuntaviraston vuokrauksessa ovat edelleen uimalaja pienempi uimaranta, huoltorakennus ja huoltoalue,juhlakenttä, kyykkäkenttä sekä kaksi työsuhde-asuntoa.. Lisäksi luonnoksen mukaan Seurasaarenreittien kokonaisvastuu jää liikuntavirastolle. Sopi-musta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Museoviraston vuokrasopimus on umpeutunut30.4.2006. Uuden tehtävän sopimuksen mukaanulkomuseo hoitaa itse aluettaan. Rakennusvirasto vas-taa vain teiden rakenteellisesta kunnossapidosta. Käy-tännössä museovirasto joutuu tällöin tilaamaan tei-den ja museotonttien välisen luonnonalueen hoidonulkopuoliselta taholta

10.3 OHJE TAPAHTUMIENHALLINNALLESeurasaaren käyttömuodot ovat yli vuosisadan aika-na kiteytyneet nykyiseen muotoonsa. Toisaalta saarion luonnonrauhan tyyssija ja toisaalta saarella on mah-dollista osallistua kansanperinteen pohjalta järjestet-tyihin massatapahtumiin. Jotta tämä toimintakulttuurisaataisiin säilymään on tarpeen laatia yhteisesti sovi-tut säännöt sekä yksilöiden että yhteisöjen käyttäyty-miseen saarella. Sääntöjen laatimistyö sopii hyvinkohdassa 10.1 mainitun Seurasaarityöryhmän ensim-mäiseksi tehtäväksi.

10.4 KUNNALLISTEKNIIKKA JAKÄYMÄLÄTPuutteellinen kunnallistekniikka ja ulkokäymälät ovatnousseet useasti esille työn kuluessa. Jatkotyönä tu-lee selvittää kunnallistekniikan laajentamisen tarvesekä käymälöiden lisääminen. Vaihtoehtoisille käymä-löi-den sijoituspaikoille sekä vesi- ja viemäriverkostonlinjauksille tulee laatia kustannusarviot päätöksente-on pohjaksi.


47

ISSN 1238 - 9579

Documents

SEURASAAREN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAkana. Ulkomuseo on avoinna vain kesäaikaan (15.5.-15.9.). 2. MAANOMISTUS SEKÄ HOITO- JA HALLINTOVASTUUT Helsingin kaupunki on omistanut