Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail

Helsingin vasuprosessi 2004 - 2011Toimintaympäristö ja lähtökohdatRakenteet Kehkeytyvä prosessiProsessin arviointi ja tulevaisuus

Mitä opimmeVarhaiskasvatuksesta Prosessista ja sen johtamisesta

Seppo SarrasKehittämiskonsultti, HelsinkiHotelli Presidentti [email protected]

mailto:[email protected]

Toimintaympäristö vasuprosessin alkaessa Helsingissä 2004

• Päiväkoteja noin 300• Lapsia noin 20 000, joista 1 500 perhepäivähoidossa• Henkilöstöä 5 000, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä

noin 3 300• Alueorganisaatiosta oli juuri siirrytty

elämänkaariorganisaatioon– Päivähoito eheytyi alueellisten sosiaalikeskusten toimistoista

yhdeksi päivähoidon vastuualueeksi• Päivähoidon organisaatiota ja johtamisen rakennetta

uudistettiin voimakkaasti koko prosessin ajan• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli julkaistu 2003• Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma oli valmistunut

2002

Seppo Sarras 2011

Päivähoidon toimintakenttä yksityisen ja julkisen kosketuspinnassa

Koti ja vanhemmat

Päivähoitopalvelut

Pph, päiväkoti, leikkipuisto

Varhaiskasvatus, esiopetus

ja avoin toimintaPerusopetus

AP- ja IP- toimintaJärjestöt

Seurakunnat

Kaverit

Isovanhemmat

Sisarukset

Media

Lapset

Yksityinen

Julkinen

Varhaiskasvatussuunnitelmat luodaan tätä kosketuspintaa varten

Helsingin vasuprosessin lähtökohdat

• Vasuperusteet 2003 esitteli uuden varhaiskasvatusmaailman– Aikaisemmin varhaiskasvatusta ja esiopetusta oli

määritelty ja selitetty substantiivein; tavoitteet, menetelmät, sisällöt, toteutus, erityinen tuki

– Nyt vasuperusteissa nostetaan esiin lasten toiminta; leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen

• Varhaiskasvatusta kuvataan nyt verbein

Seppo Sarras 2011

Helsingin vasuprosessin lähtökohdat

• Kasvatuskumppanuus edellyttää uudenlaista lapsen vasu-käsitystä– Normatiivisesta lapsen vasusta narratiiviseen lapsen

vasuun• Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa on

normaalia– Halusimme päästä eroon erityislapsi-puheesta

• Helsingin varhaiskasvatus on monikulttuurista– Tavoitteena on monikulttuurinen kompetenssi– S2-opetus on monimuotoista lasten toimintaa, jossa

vahvistuvat myös lasten ”sadat kielet”

Seppo Sarras 2011

Vasu-ohjausryhmän antama tehtävän määrittely 2004

Helsingin vasu luodaan niin, että jo itse prosessi ohjaa henkilöstön toimintaa ammatillisen tietoisuuden kohottamiseen, kasvatuskumppanuuteen ja tulevaisuuteen tähtäävän lapsikeskeisen ja perustaltaan yhdenmukaisen varhaiskasvatuksen kehittymiseen.

– Tähtäin on siis muutoksen ja kehityksen hallinnassa

Seppo Sarras 2011

Oppimisen ja kehittämisen kolme silmukkaa, Argyris ja Schön 1996, mukaillen SS 2004

Tavoite jäsentyy,

tulos paranee

Toimintaa ja hyviä

käytäntöjäylläpidetään,

uusintava oppiminen

koulutus

Toimintaa kehitetään,

säännöt muuttuvat,

reflektiivinen oppiminen

reflektio

Arvot ja lähtökohdat uudistuvat,

uusia toiminnan

tapoja, transforma-

tiivinen oppiminen

arviointi ja muutosSeppo Sarras 2011

Helsingin VASU 2004 – 2007, lapsen vasu 2008, toimipisteiden vasut 2006 - 2010Helsingin VASU 2004 – 2007, lapsen vasu 2008, toimipisteiden vasut 2006 - 2010

Yhteys aikaisempiinsuunnitelmiin Yhteys aikaisempiinsuunnitelmiin

Seppo Sarras 2010

Kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma- yhdenmukaistuvat toiminnan perusteet - kehittämisen rakenteet- kehittyvä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus- hoidon kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden määrittely- kehittyvä osaaminen ja ammatillisuus- arviointi ja dokumentointi- toimintakulttuurin muutos

Kehkeytyvät osiot

Kehkeytyvät osiot

Kehkeytyvät osiot

dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki



dokumentointi, itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki dokumentointi,

itsearviointi, suunnittelu, konsultin tuki


Ympäristötekijät

Karikot

Organisaatio

ResurssitStrategiset

johtopäätökset, tuloskortti

Helsingin esiopetuksen ops 2002Päiväkotien esiops:t ja varhaiskasvatussuunnitelmat, laatukäsikirjat

- henkilöstön osaaminen- oppimisen motivaatio- vanhempien osallistuminen- lasten toiminta ja osallisuus- hiljainen tieto

Sosv:n lapsuuden strategiaLaatukäsikirjat, Päivähoidon arkiesiopetuksen ops:t, yksiköiden aikaisemmat varhaiskasvatus-suunnitelmat.Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet

Päivähoidon johtajaPäivähoidon johtoryhmä

Helsingin varhais-kasvatuksen suunnitelma

Yksiköiden uudet varhais-kasvatuksen suunnitelmat

Varhaiskasvatuksen yksiköt ja toimijat, vasuparit, työryhmät, vanhemmat

4 alueryhmää: Vasu-ohjaajat, päivähoitoalueen päälliköt ja konsulttiVasuprosessin seuranta Vasu-materiaalin tuottaminen

Kolmekymmentä vasuohjaajaaAlueellinen vasutyön ohjaus ja tukeminen

Vasu – koulutusVasu –prosessikoulutus ohjaajille Alueellinen ja yksikköjen koulutus

Helsingin vasu-organisaatio 2004

Seppo Sarras 2004/2011

Prosessien tukiVarhaiskasvatus-

päällikköToiminnan ja johtamisen

tukiyksikkö / kehittämiskonsultti

Vasu-konsultti

Vanhemmat

Vasu-ohjausryhmä

Vasut kirjoitustehtävänä

• Lait ja asetukset

• Linjaukset ja

tavoitteet

• Varhaiskasvatus-

suunnitelman

perusteet

• Strategia

• Organisaatio

• Varhaiskasvatukse

n suunnitelmat

Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä

Seppo Sarras 2011

Vasuprosessi oppimis- ja kehittämistehtävänä

• Lait ja asetukset

• Linjaukset ja

tavoitteet

• Varhaiskasvatus-

suunnitelman

perusteet

• Strategia

• Organisaatio

• Varhaiskasvatukse

n suunnitelmat

Lakitekstejä, linjauksia ja perusteita siteeraten kirjoitetaan yhteenveto olemassa olevien ja tunnettujen asiakirjojen sisällöstä; yksinkertainen kirjoitustehtävä

vasuprosessi:keskustelureflektiotulkinta

merkityksenanto

Uudet perspektiivit

Oppiminen

Vasujen kirjoittaminen

Seppo Sarras 2011

Päiväkodinja pph:nhenkilöstölapset javanhemmat

Toimintaapohdiskeluakirjoitusta

Tällaisia olemmeNäin

työskentelemme

Konsulttikommentoija ohjaa

Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua jaedistää osaamiseneri puolia

Tällaisia teidänpitäisi olla.Näin pitäisi

työskennellä

Toimitaanniin kuin ennenkin

Mite

n pitäisi

toim

ia

Seppo Sarras 2006

Päiväkodin ja pph:nhenkilöstöLapset javanhemmat

Toimintaapohdiskeluakirjoitusta

Tällaisia olemme,näin

työskentelemme

Konsulttikommentoija ohjaa

Kehitämme

osaamista,

opimme

uutta

Kehittyväätoimintaa

Tietoisempivasu

Toteaminen, tämä meillä on Mitä siitä voi tulla

Vasuprosessin tarkoituksena on ohjata ja tukea henkilöstön omaa ammatillista kasvua jaedistää osaamiseneri puolia

jatkuva muutos

Seppo Sarras 2006

Opetuskeskeisestäorientaatiosta

Varhaiskasvatusmaailmaan- hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen- lapsille ominaisiin toiminnan tapoihin- lapsilähtöisyyteen

Ammatillisesta ekspertti-orientaatiosta Kasvatuskumppanuuteen

Tulosten arvioinnista Osaamisen kehittämiseen

Vasuprosessin tavoitteet


Vasuprosessin aikana yleistyi näkemys siitä, että suunnittelun kohteena voisikin olla lasten toiminta, johon voidaan

organisoida ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista sisältöä.

Vasuperusteiden sisällölliset

orientaatiot tulkitaan kasvattajien orientaatioperustan kuvaukseksi

eikä niinkään opetettavien ja opeteltavien asioiden luetteloksi.

Opetuskeskeisestä orientaatiostavasumaailman toimintaorientaatioon

Helsingin varhaiskasvatukseen oli kotiutunut sisältölähtöinen suunnittelutyyli.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnitelmissa oli etukäteen päätetty läpikäytävät sisällöt tavoitteineen ja menetelmineen.

Lasten toimintasopeutettiin sisällölliseen ohjelmaan

Seppo Sarras 2011

sosv/phva/sj/ss/2006

Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Hoito ja huolenpito Keskinäisenluottamuksenrakentaminen

Perustarpeistahuolehtiminen

Terveys,virkeys ja toimintakyky

Kasvatus ja kasvaminenItseksi kasvaminen,Sosiaalinen kanssakäyminenja vuorovaikutus

-itsenäiseksi kasvaminen, -toiset huomioon ottavaksi kasvaminen

Opetus ja oppiminenOngelmanratkaisuun orientoituminenOppimisen välineisiin ja menetelmiin tutustuminenja harjaantuminenYmpäristöön ja elämän eripuoliin tutustuminenKulttuuriin kiinnittyminen - sivistyminen

Lasten leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen

Johtopäätökset havainnoinnista jadokumentoinnista:

Varhaiskasvattajat vaikuttavat lasten toiminnan sisältöön organisoimalla lasten toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitä kutsutaan sisällölliseksi orientoitumiseksi.

Huomio on lasten toiminnassa:

Lapset leikkivät, liikkuvat,taiteilevat, tutkivat ja

osallistuvat arjen puuhiin

Siinä he perehtyvätomiin kykyihinsäja intresseihinsä,

käsittelevät, harjoittelevatja omaksuvat

varhaiskasvatuksenja elämän sisältöjä

Havainnointi,

dokumentointi ja arviointi

Sensitiivisyys

ja läsnäolo


Jokaisella perheellä on omat kysymyksensä, joihin kasvattajat vastaavat

Lapsen vasu ei ole

lapsen kehittämissuunnitelma, vaan lapsen varhaiskasvatuksen

kehittämissuunnitelma.

Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja siihen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja muutoksia milloin vain.

Ammatillisesta ekspertti-orientaatiostakasvatuskumppanuuteen, lapsen vasu

Seppo Sarras 2011

Kaikille vanhemmille esitetytsamat mallikysymykset

Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma muodostui vanhempien vastausten perusteella

Suunnitelma laadittiin syksyllä sovittuna päivänä ja sen toteutuminen arvioitiin keväällä sovittuna päivänä

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaVanhempien näkökulma

• vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista, toiveista, tavoitteista ja epäselvistä, ehkä pelottavistakin asioista

Lasten näkökulma• lasten kanssa haastellaan lapsen toiveista ja odotuksista• lasten toimintaa havainnoidaan, dokumentoidaan ja arvioidaan• lasten käsityksiä omasta varhaiskasvatuksestaan kartoitetaan leikkien, pelien ja satujen välityksellä

Ammatillinen näkökulma• lasten ja vanhempien näkökulmista saadun tiedon perusteella suunnitellaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatus yleisen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa

Seppo Sarras 2008

ALOITUS-KESKUSTELU

Tuen tarvesaattaa tulla

esiin jo päivä-hoitoon haettaessa.

Päivähoitopaikkaantutustumisen jaksonaikana vaihdetaan

turvallisenpäivähoidon

aloittamiseen tarvittavat tiedot

Vanhempien huolisaattaa tulla esille.Siihen reagoidaan.

LAPSEENTUTUSTUMISEN

AIKA, N. 2KK

Kuunnellaanlasta ja vanhempia.

Tutustutaanlapseen,

kuunnellaan,leikitään,

haastellaan.Kysellään

vanhempientoiveita ja tarpeita.

Tämä on lapsen vasun valmistelua.

Kasvattajien huolisaattaa viritä.

Varhaiskasvatukselli-sen tukemisen osuus

voidaan aloittaa.

LAPSEN VASU-KESKUSTELU

N. 2KK: KULUTTUAALOITUKSESTA

Tuodaan keskusteluunammatillinennäkökulma: Miten voin

ammatillisestivastata vanhempien

ja lasten toiveisiin ja tarpeisiin.

Tässä kehkeytyyvarsinainen

Lapsen vasun sisältö

Mahdollisestitarvittavista

tukitoimista sovitaanviimeistään tässä.

ARVIOINTI

Lapsen vasuaarvioidaan jatkuvasti

ja tarvittaessamuutetaan

suunnitelmaa: Olemmeko

suunnitelleetoikeita asioita.

Tarvitseekolapsi tukea

jossain asiassa. Tuntuuko

suunnitelmaToteutuvan

Tukemisen tapaaja vaikuttavuutta

arvioidaan jatehdään tarvittavat

muutokset.

Lapsen vasuprosessi Helsingissä

Seppo Sarras 2008

Varhaiskasvatuksen perustyöhön kuuluu

lasten yleinen tukeminen

Varhaiskasvatushenkilöstö tarjoaa tukensa

lapsille ja perheille heti kun tuen tarve ilmenee.

Toimintaympäristöä kehitetään jatkuvasti

lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi

Erityinen tukeminen: varhaiskasvatuksellista tukemista ja erityispedagogista osaamista kohdennetaan yksilöllisesti

Muut tuki-

palvelut

Kasv

atus

kum

ppan

uus,

vanh

emm

at Varhaiskasvatuksellisen tukemisen

tehostaminen: Varhaiskasvatuksen

henkilöstö suunnittelee ja kohdentaa

tukemista yksilöllisesti

Erityis-lasten-tarhan-

opettajienpalvelut

Osaavan henkilöstön

toiminta

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Seppo Sarras 2011

Varhaiskasvatuksen arviointi

Tuottavuuden tarkasteluunmyös varhaiskasvatuksen

näkökulma

Varhaiskasvatuksen arvioinnin

painopiste siirtyylapsen arvioinnista

lapsen varhaiskasvatuksen arviointiin,

pedagogiseen dokumentointiin

Erilaisia mittareita vaikuttavuuden, tuottavuuden ja laadun arviointia varten

Lasten kehityksen ja oppimisen arviointiin erilaisia säännöllisesti käytettäviä testejä

Seppo Sarras 2011

Varhaiskasvatuksen arviointi

• Arviointitiedon keräämistä havainnoimalla ja dokumentoimalla on leimannut tieteellisen tutkimuksen perinne – Lapsikäsitys, lapsen näkeminen tulevana– Kehityspsykologinen näkökulma

• Vasumaailmassa lapsi nähdään olevana, oman kulttuurinsa toimijana– Pedagoginen näkökulma– Miten vaikutan lapsen elämään

varhaiskasvatuksen piirissä

Henkilöstön osallisuus ja yhteistyö

Seppo Sarras 2010

Lapset, lasten hyvän

kasvun edellytykset

Lapset, lasten hyvän

kasvun edellytykset

Organisaatiolähtöinenyhteistyön malli

Kukin suorittaa oman tehtävänsäperustehtävän liepeillä

Lapsiläheinen yhteistyön malliKaikkien työpanos kohdistuu

perustehtävään tilanteenedellyttämällä tavalla

Vasuprosessin arviointi

• Vuoden 2009 aikana Helsingin vasuprosessi arvioitiin reflektiivisin menetelmin 32:ssa kokopäiväisessä arviointiseminaarissa– Arviointiin osallistuivat päivähoitoalueiden

päälliköt ja yksiköiden esimiehet omissa seminaareissaan ja hoito-ja kasvatushenkilöstö omissa seminaareissaan

– Arviointiprosessin veti kehittämiskonsulttimme Pirjo-Leena Malassu

Seppo Sarras 2010

Kevät 2009

Tavoitteena on hahmottaa vasuprosessin nykytilanneja visioida sen lähitulevaisuus Helsingissä• mitä on saatu aikaan• mihin suuntaan prosessia pitää ohjata• minkälaista tukea tarvitaan vasupedagogiikan johtamiseen ja vasuprosessin etenemisen varmistamiseen päivähoitoyksiköiden ja toimipisteiden tasolla

Ph-alue Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-aluePh-alue

Ph-alue

Ph-alue

Kahdeksan alueellista keskenään samansisältöistävasu-prosessin arviointiseminaaria

päivähoitoalueen päälliköille ja yksiköiden esimiehille

Seppo Sarras 2009

Aloitus 19.8.09Ryhmä 1

h&k henkilöstön Edustajat


h&k henkilöstön edustajat













Syksyllä 20093 x 8 alueellista kehittämisseminaaria,

joilla reflektoidaan kevään arviointiseminaarienja studia generalia tilaisuuksien materiaalin

pohjalta varhaiskasvatuksen arjen tilannetta.Tarkoituksena on hahmottaa varhaiskasvatuksen

kehittämisen konkretiaa vasu-maailmassa.

Teemat Teemat Teemat Teemat

Teemat Teemat Teemat Teemat

Seppo Sarras 2009

Arviointisessioiden tärkeimmät tulokset

• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa– Mistä tiedät– Entäs jos– Kenen kanssa

KOGNITIIVISET PROSESSIT:Kysymykset, ratkaisutja perustelut

Vanhempien osallisuus toiminta ja oppiminen

Henkilöstön toiminta ja oppiminen ammattikasvattajina

Lasten osallisuus, kasvaminen, kehittyminen ja oppiminen

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Sisällöllinen orientaatioperusta

Motivaatio

onnistuminen,

tiedonhalu

Osallisuusliittyminen,

kaverit

Kieli, kommunikaatio,vuorovaikutus

Seppo Sarras 2010

Taiteile-

minen

Tutki-minen

Liikku-minen

Leikki-minen

LUOVAT PROSESSIT: -Entäs jos, tahto ja tunne

Lasten tuottamat sisällöt

SOSIAALISET PROSESSIT:Lasten ja aikuisten

tuottama sosiaalinenelämä


• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa

• Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus– Missä määrin lapset voivat vaikuttaa omaan

toimintaansa

Lapsille ominaiset toiminnan tavat, johon lapset

ryhtyvät yleensä aina ja mieluiten, ellei heitä estetä

LeikkiminenLiikkuminenTaiteellinen kokeminen ja ilmaiseminenTutkiminen

VasutToimintasuunnitelmaKuukausisuunnitelma

ViikkosuunnitelmaTuokiosuunnitelma

PäivärytmiTilajako

ToimintatuokioLauluhetki

Aamupala, lounas, välipalaLepohetki

UlkoiluVapaa leikki

Päiväkodille ominainen toiminnan tapa

säätelee ja rajoittaa lasten toimintaa

Seppo Sarras 2010


• Varhaiskasvatuksen anti lapsille piilee kognitiivisissa, luovissa ja sosiaalisissa prosesseissa

• Hedelmällisten prosessien edellytyksenä on lasten osallisuus

• Monikulttuurinen varhaiskasvatus on paljon enemmän ja muuta kuin S2-opetusta

• Ensimmäisen vaiheen monikulttuurisuus koostuu eri etnisten ryhmien saarekkeista eikä siihen välttämättä kuulu kulttuurien välistä vuorovaikutusta

• Interkulttuurisuus-termillä korostetaan vuorovaikutusta kulttuurien välillä

• Interkulttuurisessa kompetenssissa korostuu ajatus paitsi tietoisuudesta ja herkkyydestä, myös taidoista ja halusta toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa

• Transkulttuurisuus varhaiskasvatuksessa merkitsee eri kulttuurien kasvatuksellisten ominaispiirteiden arvojen, uskomusten ja käyttäytymismallien ymmärrystä ja ylittämistä. (kulturaalinen kommunikaatio)

Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kolme tasoaMonikulttuurinen – interkulttuurinen - transkulttuurinen

SS 2010

Helsingin varhaiskasva-tuksessa monikulttuu-risuus tarkoittaa näitä kaikkia tasoja

SS 2010

Perus-oletta-mukset

Toiminta ja hyvät

käytännötmuuttuvat

Tulokset

Ensimmäisellä kehittämissilmukalla pyritään parempiin tuloksiin ja toimintaan kehittämällä tai säätämällä vakiintuneita hyviä käytäntöjä

Toisessa kehittämissilmukassa tarkastellaan ja arvioidaan perusolettamuksia, siitä avautuu uusia merkitysperspektiivejä, mikä omalta osaltaan altistaa oppimiselle,muuttaa käytäntöjä ja saattaa tuottaa parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa toimintaa

A-haa!

Ahaa!

ArvotA-

haa!

Kolmannella silmukallaarvioidaan perus-olettamusten arvolähtökohtia

Transkulttuurisuudensilmukka

Monikulttuuri-suuden silmukkaEsim. S2 -lto:n

perustyö

Inter-kulttuurisuuden

silmukka

muuttuvat

paranevatja muuttuvat

Monikulttuurisen varhaiskasvatuksensyventyminen,kulttuurisen kompetenssin kasvu

Mitä opimme vasu-prosessista

• Koko henkilöstön osallistuminen oli raskasta, mutta välttämätöntä– Haaste johtamiselle

• Miten varhaiskasvatukseen liittyvät merkitykset avautuvat koko henkilöstölle

– Organisaation oppiminen• Vanhempien osallisuus prosessissa on vaikea tehtävä

– Haaste kasvatuskumppanuudelle• Vasu ei ole koskaan valmis

– Vasut tehdään tätä päivää peilaten tulevaisuutta varten– Vasut uusiutuvat jatkuvasti

Seppo Sarras 2011

Ratkaisevat valinnat• Vasutyö otettiin heti osaksi strategian kehittämistä

– Vasupuhe ja strategiapuhe ovat yleensä eri maailmoista• Hajautettu johtaminen

– Päivähoitoalueiden ja toimipisteiden vasuprosessit saivat edetä jokseenkin itsenäisesti päivähoitoalueen päälliköiden ja yksikköjen esimiesten johdolla ja kehittämiskonsultin tukemana

– Yksiköiden esimiehet ja päivähoitoalueen päälliköt joutuvat henkilökohtaisesti paneutumaan vasumaailman problematiikkaan ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen

– Johtamisen pedagogiikka, pedagoginen johtaminen• Oppimisen tulokulma kehittämiseen

– Vasuprosessi ei ole ensisijaisesti kirjoitustehtävä, vaan henkilöstön oppimisen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen prosessi

– Oppiva organisaatio– Kehkeytyvyyden periaate

Seppo Sarras 2011

Osaamisen ylläpito, kehittämisenensimmäinen silmukka

Osaamisen arviointi,muutosmotivaatio, kehittämisentoinen silmukka

Taannutta-va ja

säilyttäväoppiminen

Kehittävä ja

syventäväoppiminen

Uusintava oppiminen kuvaa prosessia, jossa opitaan tekemään paremmin sitä on aina tehty

Ei-oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppijat vastustavat oppimista tai kieltäytyvät siitä

Reflektiivinen oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppija aktiivisesti havainnoi ympäristöään ja kytkee tekemiään havaintoja osaksi omia ajattelumallejaan, kehitysideoita

Uudistava oppiminen kuvaa prosessia, jossa oppimisessa korostuu uuden tiedon luominen ja uusien käytäntöjen yleistyminen ja vakiintuminen

Muutosvastarinta

Toiminnan ja osaa-misen kehittämi-nen, uudet toimintatavat,kehittämisenkolmas silmukka

Oppimisen tyypit ja vasuprosessi (Antti Kauppia, 2004, soveltaen SS 2011)

Normaali täydennyskoulutus

Vasu-prosessi, koulutus,

keskustelukirjoittami

nen

Vasu-prosessin arviointi-

ja syventämi

nen

SuostutteluMotivointiTyönohjaus

Vasu-prosessin eteneminen

Vasuprosessin jatkamista ja kehittämistä tukevat syventävät koulutus-, keskustelu- ja arviointitilaisuudetVasuprosessin johtamista tukevat koulutukset

Studia generalia –tilaisuudet, Vasu-raportti ja Vasu-työkirja Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämissuunnitelma

Päivähoitoalueen päälliköt ja ph-yksiköiden esimiehet arvioivat vasu-prosessinmerkityksen, tulokset ja tulevaisuuden haasteetPh-yksiköiden hoito- ja kasvatushenkilöstö arvioi vasu-prosessin tulevaisuuden-kuvan ja luonnostelee osaamisen ja kehittämisen suunnitelmaa

Toimipisteiden vasuja valmistuu yhä enemmänLapsen vasu –prosessit käynnistyvät kaikissa toimipisteissä

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma vahvistetaan päivähoitojaostossa Toimipisteiden vasuja alkaa valmistuaLapsen vasu pilotti päättyy, keskitetty lapsen vasu-koulutus alkaa

Helsinki-vasun ensimmäinen luonnos, toimipisteiden vasujen luonnoksiaDialogi Helsinki-vasun ja toimipiste-vasujen kirjoittamisen välillä kehkeytyyKeskustelu Helsingin lapsen vasu –tulkinnasta, lapsen vasu-pilotti alkaa

Vasu-ohjaajien koulutusprosessi, vasu-ohjausryhmä, studia-generalia tilaisuudetHelsinki-vasun kehitysversiot, toimipisteiden vasujen valmistelu

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2004-2005

Varhaiskasvatuksen johtaminen• Vasutyö on pysyvä ja olennainen osa

varhaiskasvatuksen johtamista– Vasutyö tarkoittaa paitsi varhaiskasvatussuunnitelman

jatkuvaa kehittämistä myös ja varsinkin varhaiskasvatuksen arkityön arvioimista ja kehittämistä

• Johtamisen vaikutuksesta varhaiskasvatus tuottaa enemmän ja parempaa– Mitä varhaiskasvatus tuottaa

• Johtamista ei kannata jakaa toisistaan erilliseen hallinnolliseen ja pedagogiseen johtamiseen– Johtaminen opettaa aina jotain– Varhaiskasvatus kehittyy ja laatu paranee vain oppimisen

tuloksena

Kiitoksia kuulijoilleSeppo Sarras

[email protected]

KoontiVarhaiskasvatus on lasten toiminnan organisoimista

Leikin motivaatio saa lapset toimimaanLeikkiminen on parasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta

Leikkiminen on mukana myös liikkumisessa, taiteilemisessa ja tutkimisessa

Kasvatuskumppanuudessa vanhemmilla on ensimmäinen puheenvuoro

Lapsen tukeminen kuuluu asiaan varhaiskasvatuksessa

Myös maahanmuuttajataustaisella lapsella on sata kieltä, niitä pitää vaalia

Arviointi kohdistuu lapsen varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen johtaminen on vasutyön johtamistaJohtaminen opettaa aina jotain

mailto:[email protected]

Documents

Seppo Sarras Kehittämiskonsultti , Helsinki Hotelli Presidentti 6.9.2011 seppo.sarras@gmail