Hanna Näremaa-Perälä

Sen edestään löytää

Miten peruskoulun päättäneet kirjoittavat?

Hanna Näremaa-Perälä

Kieli

  https://www.youtube.com/watch?v=J7E-aoXLZGY

Hanna Näremaa-Perälä

Koe 9-luokkalaisille 2010

  kaksi tuhatta poikaa ei pysty tuottamaan mitään kirjallisesti

  6% jäi kokonaan ilman pisteitä kokeessa

  näistä 70% sanoo jääneensä ilman erityisopetusta

Hanna Näremaa-Perälä

Huomautuksia

  maahanmuuttajien osuus on suljettu pois

  isoja eroja koulujen välillä   varsinkin poikien arvosanoissa on ilmaa:

kokeessa välttävän tuloksen saaneilla oli todistuksessa tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä arvosana

Hanna Näremaa-Perälä

Tuetta

  koetuloksen perusteella käytännössä kirjoitustaidottomien oppilaiden taidot ovat olleet heikot jo 7.luokan alussa,mutta

  he eivät ole silti juurikaan saaneet tuki- tai erityisopetusta äidinkielessä ja kirjallisuudessa

Hanna Näremaa-Perälä

Tehtävät

  asiatyylinen tiedustelukirje   haiku   tekstin viimeistelytehtävä: oikeakielisyys   oppitunnilla laadittu pohtiva kirjoitus

Hanna Näremaa-Perälä

Paljo välii?

  kieli = ajattelu?   kirjoittaminen on ajattelua: jäsentelyä,

tiivistämistä, kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, erittelemistä, arvioimista, tulkitsemista

  kirjoittamisen taito > jatkokoulutuskelpoisuus > ammattitaito

  osallisuus: nettikeskustelut tai vaikka futisjoukkueeseen liittyminen

Hanna Näremaa-Perälä

Toisaalta ja toisaalta

  Tuomas Enbuske 23.9.2011: täysin luku- ja kirjoitustaidoton romualan yrittäjä menestyy elämässään.

  suorittavan tason työt tehdään siellä missä työvoima on halvinta: pyykit pestään Virossa, kännykät tehdään Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa, ruostumatonta terästä tehdään Kiinassa, paperia Kiinassa, Uruguaissa ja Venäjällä

Hanna Näremaa-Perälä

Tunnilla voi olla tylsää

Hanna Näremaa-Perälä

mä olin ihan et what

  ”Olen nyt kuitenkin saanut arvosanan 7 joten olen aika tyytyväinen.Jatketaan taistelua. LOPPU”

  Kirjoitus aiheesta ”Äidinkieli ja kirjallisuus on tärkeä oppiaine: onko se tärkeä myös minulle?”

Hanna Näremaa-Perälä

Mitä tehdään?

  ei luovuteta   pilkotaan tehtävää pienemmäksi ja

harjoitellaan osia tekstilajilähtöisesti: aineiden ja esseiden sijasta vaikka selostuksia tai sarjakuvia

  mietitään miten oppimisen tuki saataisiin niille kahdelle tuhannelle

  tietoteknistä motivointiapua

Hanna Näremaa-Perälä

Pisa

  suomalaisnuoret ymmärtävät paremmin lukemaansa asia- kuin kaunokirjallista tekstiä

  suomalaisnuoret ymmärtävät paremmin epälineaarisesti kuin lineaarisesti eteneviä tekstejä (kuviot, graafit, taulukot, lomakkeet, mallipiirrokset, kartat, ilmoitukset ja mainokset, tekstiviestit, selostukset)

  tekstilajilähtöinen kirjoittaminen

Hanna Näremaa-Perälä

Tekstilajeja

  sähköposti   tekstiviesti   viesti   kirje   kortti   esittely   ohje   ruokaohje

  näytelmä   satu   tiedote   kutsu   arvostelu/arvointi   CV   hakemus

Hanna Näremaa-Perälä

Hankala aloittaa?

  älä aloita alusta, vaan muualta   aloitatko yksityiskohdalla tai tarinalla?   kerro juttu jollekin: helpompi hahmottaa

itsekin ja tulee arkikielistä   suunnitelma, mind map?   aloita vaikka siitä, mikä liikutti tai

harmitti sinua

Hanna Näremaa-Perälä

Samanaikaisopettamista

  Johdanto ja opettaminen yhdessä   Työ-/ harjoitteluvaiheessa joustava

ryhmittely   Tietotekniikka apuna   Tuloksien tarkastelu ja palaute, arviointi

yhdessä

Hanna Näremaa-Perälä

Kadonneet pojat

Hanna Näremaa-Perälä

Mitä vielä tehdään?

  isät osoittavat varsinkin pojilleen, ettei kirjoittaminen ole pelkästään likkojen hommaa

Hanna Näremaa-Perälä

Pojasta polvi paranee Saska Saarikoski 9.1.2014 HS:

Takavuosina työväki tiesi, ettei köyhällä ole varaa olla tietämätön. Ihmiset kävivät työväentalolla kuuntelemassa esitelmiä, säästivät tietosanakirjasarjaan, opiskelivat työväenopistossa ja kouluttivat lapsensa, jotta nämä pääsisivät elämässä vähän helpommalla. Esimerkkejä työväen sivistysuskosta on jopa presidenteissä: Mauno Koivisto väitteli satamasta tohtoriksi, ja Tarja Halonen on kalliolaisen yksinhuoltajaperheen tytär. Samanlaista itsensä kehittämisen janoa tarvittaisiin nykyäänkin, sillä vuosien mittaan maailma ei ole muuttunut ainakaan helpommaksi ymmärtää.

..vai paraneeko? Kun puhutaan yhteiskunnallisista eroista, vastuu sysätään aina maan mahtaville. Vallanpitäjien tulisi huolehtia siitä, ettei kukaan pääse putoamaan porukasta. Se ei ole kuitenkaan helppoa. Kilpailu maailmalla on niin kovaa, että osaajien kärkijoukon on juostava lujempaa kuin koskaan. Jos halutaan, että kaikki suomalaiset voivat tulevaisuudessakin kokoontua yhteisen pöydän ääreen, menestyjien täytyy kantaa vastuunsa ja päättäjien tehdä hyviä päätöksiä. Mutta se ei riitä. Jos osa ihmisistä päättää panna aivot narikkaan, kansan kahtiajakoa ei voi estää mikään. (Saska Saarikoski,HS, 9.1.2014)

Hanna Näremaa-Perälä

sen edestään löytää.

  kieli =ajattelu ?   taiteilijat, urheilijat, käsityöläiset