Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset- uuden talouden edelläkävijöitä?

Yhteinen yritys -hanke

Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet

• Sosiaalisten yritysten laki ollut voimassa vuodesta 2004• Sosiaalisten yritysten rekisterissä n. 160 yritystä, joista suurin osa

mikroyrityksiä • Yhteiskunnallisia yrityksiä ei Suomessa tunnistettu• Selvityksen tavoitteena selvittää yhteiskunnallisten ja sosiaalisten

yritysten nykytilaa EU-maissa ja antaa saatujen tulosten perusteella kehittämisehdotuksia Suomen lainsäädännön ja toimintaedellytysten kehittämiseksi

Termit

Social enterprise = yhteiskunnallinen yritys

Work-integration social enterprise / social firm = sosiaalinen yritys

Tiedon lähteet

• Yhteiskunnallista ja sosiaalista yritystoimintaa koskevat kansainväliset tutkimukset, selvitykset, tieteelliset artikkelit, EU-kehittämishankkeiden materiaalit, konferenssiaineistot, hankeraportit ja -aineistot.

• Kohdennettu kysely yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan valituille asiantuntijoille Ruotsista, Italiasta, Hollannista, Belgiasta, Saksasta, Itävallasta, Kreikasta, Ranskasta, Puolasta ja Romaniasta.

• Asiantuntijaorganisaatioiden www-sivustot

• Kansainvälinen asiantuntijapaneeli

Selvityksen tuloksia I

• Yhteiskunnallisille yrityksille ei ole yhtä, yhtenäistä määritelmää EU-maissa

• Yhteiskunnallinen yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen tehtävän hoitaminen

• Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin tai kokonaan yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen

• Sosiaaliset yritykset ovat yksi yhteiskunnallisten yritysten alalaji: niiden yhteiskunnallinen tehtävä on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen

Selvityksen tuloksia II

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat Euroopassa ovat:• vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden

työelämään integrointi• henkilökohtaisten palveluiden tuottaminen• heikommassa asemassa olevien alueiden paikallinen

kehittäminen

• Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tehtävä voi myös olla esim. ympäristönsuojelu, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen, hyväntekeväisyys, vastuullinen kauppa kehitysmaiden kanssa jne.

Selvityksen tuloksia III

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan pääkannustimet EU-maissa ovat verohelpotukset ja tuki vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen

• Verohelpotukset liittyvät yleensä yleishyödyllisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tuottamiseen

• Työllistämistukia maksetaan yhteiskunnallisille yrityksille työttömien, vammaisten, osatyökykyisten ja muiden, kansallisesti määriteltyjen, ryhmien työllistämiseen. Lisäksi useissa maissa nämä yritykset saavat julkista tukea em. ryhmien kuntoutukseen, valmennukseen ja koulutukseen.

Johtopäätökset

• Yhteiskunnallisten yritysten sektori on Euroopassa hyvin laaja ja moni-ilmeinen

• Yhteisiä nimittäjiä ovat liiketoiminnan yhdistyminen vahvaan yhteiskunnalliseen missioon sekä voitonjaon rajoitukset => yritys on olemassa yhteiskunnallista tehtävää, ei omistajia varten => voitto käytetään yhteiskunnallisen tehtävän edistämiseen

• Eurooppalaisten esimerkkien valossa Suomessa on laaja yhteiskunnallisten yritysten sektori, jota ei ole tunnistettu

Toimenpide-ehdotukset

1. Lakimuutokset

2. Yhteiskunnallisten yritysten kansallinen kehittämisohjelma

Ehdotukset ovat alustavia ja toimivat pohjana keskustelulle, joka

on käynnistetty sidosryhmien kanssa yhteiskunnallisten yritysten

tarpeesta, mahdollisuuksista ja malleista Suomessa.

Toimenpide-ehdotukset lainsäädäntöön

Sosiaalisten yritysten laki muutetaan laiksi yhteiskunnallisistayrityksistä tai yhteiskunnallisille yrityksille luodaan omalainsäädäntö.

Määritelmä

Yhteiskunnallinen yritys on olemassa yhteiskunnallistatavoitetta/tavoitteita varten ja toteuttaa tätätavoitettaan tuottamalla palveluja ja/tai tuotteita.

 • Yhteiskunnallinen yritys pyrkii yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa

liiketoimintansa avulla. Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen menestyksen mittari on se yhteiskunnallinen hyvinvointi, jota yrityksen toiminnalla on saatu aikaan. Kannattava liiketoiminta on väline yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamiseksi.

• Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tavoite voi olla esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen, ekologisten ratkaisujen ja/tai palveluiden tuottaminen, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, liikunta- tai koulutuspalveluiden tarjoaminen, yhteisöjen tukeminen, sekä taantuvien alueiden kehittäminen.

Yhtiö/organisaatiomuoto

Yhteiskunnallisen yrityksen rekisteröitymismuotoa ei rajoiteta

 • Tärkeintä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, ei

rekisteröitymismuoto. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on useita eri yhtiö- ja organisaatiomuotoja Euroopassa. Yhteiskunnallinen yritys voi toimia esimerkiksi osakeyhtiönä, säätiönä, yhdistyksenä tai osuuskuntana. Vapaus valita rekisteröitymismuoto antaa mahdollisuuden valita toiminnan tarkoitukseen parhaiten soveltuva muoto.

Yhteiskunnallinen tavoite peruskirjassa

Yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuus on oltava kirjattunayhteiskunnallisen yrityksen peruskirjaan

• Tämä takaa sen, että yritys on olemassa ensisijaisesti yhteiskunnallista tavoitetta/tavoitteita varten, ja että vain tällaiset yritykset voivat kutsua itseään yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Ehto yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuuden maininnasta peruskirjassa voi toimia pohjana myös yhteiskunnallisille yrityksille suunnattaville kannustimille.

Varallisuuslukko

Yhteiskunnallinen yritys voidaan myydä vain toiselleyhteiskunnalliselle yritykselle ja sen toiminnan päättyessä jäljelläjääneet varat siirretään yhtiön yhteiskunnallisen tavoitteenmukaiseen toimintaan.

• Varallisuuslukko kuvaa niitä säännöksiä, jotka yhdessä takaavat, että yhteiskunnallisen yhtiön varallisuus pysyy yhtiössä. Varallisuuslukko varmistaa, että yhteiskunnallisen yrityksen varat käytetään yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen, eikä varallisuutta siirretä omistajille tai jäsenille toiminnan päättyessä. Yhteiskunnallisten yritysten käytössä olevien taloudellisten kannustimen käyttäminen yhteiskunnallisen yrityksen omistajien hyväksi estetään.

Kohtuullinen voitonjako

Yhteiskunnallinen yritys käyttää voittonsa ensisijaisesti yrityksenperuskirjassa olevan yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.

• Yhteiskunnallinen yritys on  ensisijaisesti olemassa yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhtiön positiivinen taloudellinen tulos mahdollistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiskunnallisen yrityksen omistajat ovat sitoutuneet yhteiskunnallisten tavoitteiden ensisijaisuuteen, ja yrityksen voitonjako omistajilleen pidetään kohtuullisena.  Olennaista on sijoittaa pääosa mahdollisesti kertyvistä voitoista joko yrityksen toimintaan takaisin, tai siirtää ne yrityksestä yhteiskunnallisen tarkoituksen palvelemiseen (esimerkiksi yrityksen omistavan, yhteiskunnallista toimintaa harjoittavan säätiön tai yhdistyksen käytettäväksi).

Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri

Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri on "tietopankki" olemassaolevista yhteiskunnallisista yrityksistä, niiden toimialoista,liiketoiminnan volyymistä, työntekijöiden määrästä sekäyhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskunnalliset yrityksetraportoivat vuosittain rekisterin ylläpitäjälle.

• Rekisteri mahdollistaa ajantasaisen tilastotiedon keräämisen sektorista.

• Yhteiskunnallisten yritysten tulee saavuttaa yhteiskunnallisia tuloksia. Tämän tulee olla ehtona esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten saamille kannustimille.

Toimenpide-ehdotukset kansalliseksi kehittämisohjelmaksi

Suomen hallitus käynnistää yhteiskunnallisten yritysten ohjelman,joka toimii yhteistyössä kaikkien hallinnonalojen kanssatavoitteenaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan juurruttaminenosaksi kaikkia relevantteja politiikkoja.

Kannustimet

Luodaan riittävät kannustimet yrityksille yhteiskunnallistentavoitteiden toteuttamiseen. Kannustimet voivat olla mm. uudenympäristöteknologian luomiseen liittyviä verohelpotuksia tai muitaympäristötukia, tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevienhenkilöiden työllistämiseen, valmennukseen, koulutukseen ja/taikuntoutukseen, sekä tukea taantuvien alueiden sosiaali-, terveys-,koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja ylläpitäväänyritystoimintaan.

• Kannustimet ovat avainasemassa yhteiskunnallisten yritysten edustaman uuden talouden sektorin vahvistamisessa. Kannustimet tukevat sektorin kehitystä ja kasvua ja lisäävät potentiaalisten yhteiskunnallisten yrittäjien kiinnostusta toimintaa kohtaa. Kannustimet toimivat myös kompensaationa siitä yhteiskunnallisesta tehtävästä, jota yhteiskunnalliset yritykset toteuttavat.

Rahoitus

Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten rahasto/rahastoja,johon/joihin pääoma kootaan eri tahoilta. Kehitetään myöserityisesti yhteiskunnallisille yrityksille suunnattujarahoitusinstrumentteja julkisissa rahoituslaitoksissa. 

• Nykyiset yrityksille tarkoitetut rahoitusjärjestelmät eivät ota huomioon yritysten yhteiskunnallisia tavoitteita ja vaikutuksia arvioitaessa yrityksen odotettua tulosta.

• Kiinnostus yhteiskuntavastuulliseen yritystoimintaan sijoittamiseen on viime vuosina ollut kasvussa. Yhteiskunnallisten yritysten rahastot takaavat yhteiskunnallisesti suuntautuneille sijoittajille, että heidän sijoituksensa tukee sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

Tukiorganisaatio

Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatiokoordinoimaan yhteiskunnallisen yrityssektorin kehittämistä.

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan sektoria ei ole Suomessa tunnistettu

• yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus on toistaiseksi heikkoa• olemassa olevat rakenteet eivät tunnista sen olevan osa omaa

ydintoimintaansa• yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatiota tarvitaan

koordinoimaan yhteistyötä eri sektoreiden ja olemassa olevien rakenteiden välillä

Julkiset hankinnat

Vahvistetaan sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien käyttöäjulkisissa hankinnoissa. 

• Yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen julkisissa hankinnoissa mahdollistaa julkisten varojen tehokkaamman käytön. EU:n komissio on julkaisemassa oppaan sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Vastaava opas ympäristönäkökulmista on julkaistu jo aiemmin. Yhteiskunnallisten (sosiaaliset ja ympäristö) näkökulmien käytön vakiintumista suomalaisiin julkisiin hankintakäytäntöihin tulee edistää systemaattisesti mm. kouluttamalla julkisia hankintoja toteuttavia ja heitä ohjaavia/neuvovia tahoja.

Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma

Käynnistetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- jainnovaatio-ohjelma luomaan, tukemaan ja vahvistamaanyhteiskunnallisen yritystoiminnan innovaatioympäristöä ja verkostoja.

• Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on tällä hetkellä olematonta sektorin tunnistamattomuuden vuoksi.

• Koska myös yhteiskunnallisen yrityksen käsite on Suomessa uusi, on teoreettisen ja empiirisen tiedon sekä erityisesti vertailevan tiedon tarve ilmeinen

Koulutus

Yhteiskunnallinen yrittäjyys sisällytetään relevantteihinkoulutusohjelmiin ja integroidaan osaksi yrittäjäkasvatusta.

• Tarvitaan koulutusta ja tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta, yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisesta ja yhteiskuntavastuullisesta johtamisesta.

• Erityinen tarve on alan johtamiskoulutukselle, sekä yhteiskunnallisen yrityksen lähiesimiestason koulutukselle.

• Tällä hetkellä osaaminen on kasvavalla sektorilla vähäistä niin koulutusohjelmia suunnittelevilla kuin toteuttajatasoilla.

Tunnettuuden lisääminen

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden tunnettuuttalisätään niin suuren yleisön kuin eri hallinnonalojen keskuudessa jakehitetään yhteiskunnallisten yritysten merkki.

• Yhteiskunnallinen yritystoiminta tarvitsee lisää tunnettuutta kasvaakseen ja vahvistuakseen.

• Yhteiskunnallisten yritysten sektorin on arvioitu olevan Suomessa melko laaja, mutta useimmat organisaatiot eivät tunnista olevansa yhteiskunnallisia yrityksiä.

Julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotanto

Selvitetään yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet julkisenjärjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotannossa.

• Suomessa väestörakenteen muutos tuo suuria haasteita julkisen sektorin palveluntuotannolle erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Julkisen sektorin talous tulee pysymään tiukkana myös tulevaisuudessa. Tästä syystä julkisiin palveluihin käytettävät verorahat on suunnattava mahdollisimman kustannustehokkaasti samalla huomioiden palveluiden laatu, saatavuus, edullisuus ja asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä.

• Suuntaamalla julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotantoa yhteiskunnallisille yrityksille, on mahdollista tukea sektorin kehittymistä ja varmistaa, että yhteiskunnan niukkenevat resurssit tulevat käytettyä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla.

Käy kommentoimassa!

https://www.yhteinenyritys.fi