Upload
others
View
6
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
SKP:n OHJELMA 91 SUITABLE FIR IIICROFILII
(elokuu 1967)
DECLASSIFIMAND RELEASED BY
CENTRAL INTELLIGENCE AGENCY
S0URCESMETNODUXEMPTION3828NAZI WAR C RIMEWSCLOSURE ACTDATE 2006
SECRET
SECRET
Vuosisatamme on suurten ja yhd nopeammin tapahtu-
vien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Kapitalismi
oil kauan hallitsevana yhteiskuntajarjestelmana maa-
pallolla. Nyt se on joutunut antamaan tilaa sosialisti-
sells jarjestelmalle. Yli kolmannes maapallon vaestOs-
ta ja yli neljdnnes sen pinta-alasta on siirtynyt sosia-
lismin piiriin. Sosialistisen ja kapitalistisen maail-
manjarjestelman rinnakkainolo, niiden vdlinen taloudel-
linen kilpailu ja ideologinen taistelu vaikuttavat kaik-
kien maiden yhteiskunnalliseen eldmdan ja lyOvat leiman-
sa kaikkien yhteiskuntaluokkien sekd niitd edustavien
puolueiden toimintaan. Sosialismi vaikuttaa koko maail-
man kehitykseen yhd enemmdn.
Vuosisadasta toiseen jatkunut siirtomaajdrjestel-
ma on hajonnut. Yli puolitoista miljardia entisten
siirtomaiden asukasta on saavuttanut kansallisen riip-
pumattomuuden ja useita kymmenid ennen alistettuja mai-
ta on muuttunut itsendisiksi valtioiksi.
Mytis kapitalistisissa maissa on tapahtunut suuria
muutoksia. Palkkatyndisten lukumaara ja jarjestyneisyys
on kasvanut voimakkaasti. Tydvdenluokan ammatillisten ja
poliittisten jarjestOjen merkitys on jatkuvasti lisaan-
tynyt. Kommunistiset puolueet ovat muodostuneet monis-
sa kapitalistimaissa vaikutusvaltaisiksi poliittisiksi
SECRET
2.
voimatekijOiksi. SivistyneistOn ja nuorison osallistu-
minen poliittiseen elambian on voimistunut. Taistelu
rauhan ja demokratian puolesta saa kapitalistisissa
maissa yhd laajemmat mitat samalla kun sosialismin kan-
nattajien madra naissd maissa lisdantyy.
Miden suurten muutosten yhteinen suunta on selvd.
Lokakuun sosialistisen vallankumouksen aloittama kehi-
tys johtaa kaikkialla kohti sosialismia. Tama kehityk-
sen suunta on nahtavissa mytis oman maamma taloudelli-
sissa ja sosiaalisissa muutoksissa.
- I osa -
SUOMEN KAPITALISMI
Maassamme vallitsee kapitalistinen yhteiskunta- ja
talousjarjestelma. Merkittavin osa tuotantovalineista -
teollisuus- ja muut liikelaitokset seka luonnonrikkau-
det - on harvalukuisen kapitalistiluokan yksityisomis-
tuksessa alistettuna palvelemaan sen yksityista voiton-
tavoittelua. Kuitenkin tuotannon yhteiskunnallinen luon-
ne on teollisen suurtuotannon laajetessa kaynyt entista
selvemmaksi. Tama kapitalismin perustava ristiriita on
viime vuosina tapahtuneen tieteellis-teknisen kumouksen
seurauksena jatkuvasti karjistynyt.
1. Taloudellinen harvainvalta
TuotantovAlineiden yksityisomistus merkitsee sita
etta kansamme enemmistUld ei ole sananvaltaa sills elin-
tdrkeilla yhteiskurteldman aloilla. Kansan suuri enemmis-
to, joka joutuu hankkimaan toimeentulonsa tyiivoimaansa
myymallit eli palkkatydlla, on tuotanto- ja liikelaitos-
SECIIET
SECPcT
3.
ten omistajista taloudellisesti riippuvainen ja heiddn
valtaansa alistettu. Ndin syntynyt kapitalistien talou-
dellinen valta vaikuttaa yhteiskuntaeldmdn kaikilla
aloilla. Monopolisoituminen on yhd lisdnnyt taloudellis-
ta harvainvaltaa.
Kapitalismin kehitys on johtanut maassamme
omien ja tuotannon valtavaan keskittymiseen, suuryhti-
Oiden, -yhtymien ja -pankkien syntyyn sekd monopolien
ja niiden vdlisten liittojen muodostumiseen. Ndmd yh-
tymdt mddrddvdt hinnoista, tuotantomddristd ja markki-
noista. Pankkialalla ja kaupan piirissd on tapahtunut
keskittymistd aivan samoin kuin teollisuudessakin.
Teollisuus- ja pankkipddoma ovat kietoutuneet tiiviis-
ti toisiinaa. Ndin on hyvin vdhdlukuisella, vain pari-
kolmekymmentd sukua kdsittdvdlld kapitalistiryhmdlld
suuri vaikutusvalta maamme talouseldmdssd. Lisdksi Suo-
men ja muun kapitalistisen maailman taloudelliset suh-
teet ovat lisdnneet maamme taloudellista riippuvuutta
kansainvdlisestd kapitalismista.
Monopolisoituminen ei ole merkinnyt yhteiskunnan
kannalta jdrkevdn suunnitelmallisuuden lisddntymistd
eikd myOskddn poistanut tuotannon anarkiaa. Lisdtdkseen
voittojaan monopolikapitalistit tuotantoa laajentaessaan
kuitenkin samalla tehostavat tyiitdtekevien joukkojen
riistdmistd. Ndin he ylldpitdvdt jatkuvasti ristiriitaa
laajenevan tuotannon ja vdestiin riittdmdttOmdn . ostoky-
vyn vdlilld. Niin kauan kuin tuotantoeldmdssd sailyykapitalistinen suuromistus, kapitalistien voitontavoit-
i telu estdd koko kansantalouden suunnitelmallisen johta-
misen.
SECRET
SECRET
4.2. Valtio la talousadmd
Niistd uusista tekijOistd, jotka viime vuosikym-
menind ovat merkittdvdsti vaikuttaneet kapitalistisen
talousjdrjestelmdn kehitykseen, on tdrkein sosialisti-
nen maailmanjdrjestelmd. Sosialismi on antanut kapita-
lismille haasteen rauhanomaiseen kilpailuun. Siihen
sen on ollut pakko vastata. Kanden maailmanjdrjestel-
man valisessd kilpailussa monopolit pyrkivdt entistd
enemmdn kdyttdmddn hyvdkseen tieteellis-teknistd edis-
tystd. Se edellyttdd joukkotuotantoa ja joUkkokulutus-
ta. Tuotannon nykyaikaistaminen vaatii myds yhd suurem-
pia pdaomansijoituksia ja yhd korkeampaa tuotannon
keskittdmistd. Kaikki tdmd merkitsee tuotantovoimien
yhteiskunnallisen luonteen nun suurta lisddntymistd,
ettd kapitalistinen jdrjestelmd ei vol endd tulla toi-
meen ilman valtiovallan aktiivista osallistumista ta-
louseldmdn kulkuun. Maassamme kuuluu valtion yrityksiin
joUkko erittdin tdrkeiden alojen tuotantolaitoksia.
Viime aikoina tdmd valtion ohjauksen tarve on saanut
aikaan muotoja, jotka aikaisemmin ovat olleet ominai-
sia vain sosialistiselle taloudelle. Erittdin voimak-
kaana nousee esiin pyrkimys pitkdjAnteiseen suunnitte-
luun ja ohjelmointiin.
Vaikka monopolipddoma pyrkiikin siihen, ettd val-
tion liikelaitokset ja valtioenemmistOiset tuotantolai-
tokset eivdt toiminnassaan poikkeaisi sen sanelemasta
talouspoliittisesta suuntauksesta vaan kytkeytyisivdt
tiiviisti monopoleihin, nun toisaalta valtiojohtoisuu-
den lisddntyminen on sille vieras ilmiO ja ristiriidas-
•SECRET,
SECRET
5.sa kapitalismin perusolemuksen kanssa. Siksi koko
yhteiskunnan mitassa tapahtuva yksityiskohtainen suun-
nittelu ja suunnitelmien toteuttaminen tbrmddvdt mybs
jatkuvasti kapitalistisen omistusmuodon aiheutamiin
esteisiin ja vaikeuksiin.
3. Poliittinen demokratia
Mitd laajempaa on poliittinen demokratia, sitd
vaikeampaa on monopolikapitalistien kdyttdd hyvdkseen
talouselamdn lisdantyvdd valtiojohtoisuutta. Siksi nii-
den jatkuvana pyrkimyksend on poliittisen demokratian
kaventaminen. Samalla monopolit ja niiden hallitssmat
taloudelliset huippujdrjestOt'painostavat eduskuntaa,
hallitusta ja virkakoneistoa toteuttamaan etujensa mu-
kaista politiikkaa. Erittdin voimakas on niiden vaiku-
tus armeijassa ja johtavan virkamiehistbn parissa.
Suurpddoma ei ole kuitenkaan voinut alistaa val-
tiota ehdottomaan mddrdysvaltaansa, silld sodanjdlkei-
sissd laajentuneen demokratian oloissa sen on ollut
pakko ottaa huomioon kansanjoukkojen yleinen mielipi-
de ja erityisesti tythrdenliikkeen vaikutus. Ty6vden-
liikkeemme kokemus osoittaa, ettd se voi yhtendisend
ja voimakkaana vaikuttaa valtiollisiin ratkaisuihin ja
laajentaa demokratiaa sekd saavuttaa merkittdviä tu-
loksia ty6tdtekevien taloudellisten etujen ja sosiaali-
sen turvallisuuden puolesta taistellessaan.
Taloudellisen vallan keskittyminen harvalukuLsen
kapitalistiryhmdn kUsiin merkitsee kuitenkin jatkuvaa
rajoitusta ja uhkaa maamme valtiolliselle demokratia lle
-Se merkitsee uhkaa jopa maamme turvallisuudelle ja
SECRET
SECRET
6.
riippumattomuudelle, joita monopolikapitalistit eivdt
ole kaihtaneet asettaa vaaranalaisiksi, jos niiden
omat edut ovat sits. vaatineet. Niin kauan kuin talouden
avainasemat ovat yksityiskapitalistien omistuksessa,
porvaristo toteuttaa luokkavaltaansa valtiollisenkin
demokratian alalla.
4. SuurRadoma a kansa
Samalla kun suurpadoman valta on kasvanut maassam-
me, sen pyrkimykset ovat joutuneet ristiriitaan yhd
useampien ja laajempien vdestOkerrosten elinetujen kans-
sa. Selvimpand ja taysin sovittamattomana -barna eturis-
tiriita ilmenee suurkapitalistien ja kansan enemmistOn
muodostavan ty6vdenluokan vdlilld. Ennen muuta juuri
tydvdenluokkaa riistamdlla monopolit ovat lisdnneet
voittojaan ja taloudellista mahtiaan. TyOn voimaperdis-
tymisen ja tuottavuuden kohoamisen sekd tieteen ja tek-
niikan edistymisen ansiosta saatu lisdantynyt tuotanto-
tulos on suurimmaksi osaksi jaanyt suurkapitalistien
hyvaksi. Keskeisestd asemastaan huolimatta ei tyOvden-
luokalla ole ollut mandollisuutta osallistua padtbksen-
tekoon tuotantoelamassa, vaikka ratkaisut koskevat
sills elintdrkeitd ongelmia.
TyOvaenluokkaan kuuluvat aineellisten hyOdykkei-
den tuotantoon osallistuvat tyOlaiset, joiden tydssa
henkisen ponnistUksen osuus on jatkuvasti lisadntynyt.
Mutta heiddn rinnalleen on kasvamassa yhd suuremmaksi
se osa tyiivdenluokkaa, joka muodostuu eni alojen toimi-
hetkilOista ja palveluelitkeinojen piirissd tybskente-
levistd. Tyndiset ja toimihenkilOt ovat palkkatybn
SECRET
SECRET
7.varassa eldvid vdestOkerroksia, joiden tybehdot, elin-
tavat ja elintaso yhd vdhemmdn poikkeavat toisistaan.
Samaan tapaan jdrjestdytyen ja tyOtaisteluja kdyden
molemmat ryhmdt ovat mytis joutuneet puolustamaan oike-
uksiaan ja etujaan.
Suurpddoman pyrkimykset ovat ristiriidassa mytis
sivistyneisttin taloudellisten etujen sekd koko kulttuu-
rieldmdn kehityksen kanssa. Taloudellinen harvainvalta
rajoittaa tiedemiesten, kirjailijain, taiteilijain ja
tekniseen sivistyneistOtin kuuluvien mandollisuuksia
osallistua yhteiskunnalliseen eldmddn, tieteen, tai-
teen ja tekniikan kehittdmiseen heiddn koulutustaan,
kykyjaan ja myOs omaa persoonallista vakaumustaan vas-
taavalla tavalla. Samalla kun sivistyneisttin lukumdd-
rd ja merkitys kasvaa, yhd useammat sen edustajat
maisevat avoimesti tyytymdttOmyytensd jdrjestelmddn,
joka pitdd kehityksensd tdrkeimpand vaikuttimena voit-
toa ja korkeimpana lakinaan kilpataistelua ja joka jat-
kuvasti vain lisdd taloudellista eriarvoisuutta sen
sijaan ettd pyrkisi sitd poistamaan.
Maaseudun viljelijdvdestb on jo kauan ollut riip-
puvainen suurista puutavarayhtibistd. Suomen kapitalis-
min kehitys ldhti alkuun talonpojilta rytistettyjen met-
sdrikkauksien varassa. Mytihemmin ovat monopolisoituneet
mytis maatalouden tuotteiden ja tarvikkeiden kauppaa
sekd jalostusta harjoittavat samoinkuin maataloudelle
pddasiallisen luoton antavat yrityksetkin. Viime aikoi-
na ndiden yritysten pddomat ovat kietoutuneet voimak-
kaasti yhteen ja niistd on muodostunut taloudellinen
SECRET
8.
sekd poliittinen voimaryhmittymd, joka ei endd riistd
vain viljelijdvdestOd vaan myOs muita tyOtatekevid
vdestOkerroksia. Maataloudesta on tullut monopoleista
tdysin riippuvainen elintarviketeollisuuden raaka-ai-
neiden tuottaja. Sen tuotteiden vdlitys- ja jalostus-
paikkiot ovat jatkuvasti lisddntyneet samaan aikaan
kun pienviljelijdin velkataakka on kasvanut. Valtaosa
viljelmistd on nun pienid, ettei niiltd saa toimeen-
tuloa. Pienviljelijdin ansiotOiden saantia tilan ulko-
puolelta rajoittaa teollisuuden ja muun elinkeinoeld-
mdn yksipuolinen ja hidas kehitys, jota on ohjattu
monopolien etujen mukaisesti. Se vaikeuttaa mytis pien-
viljelijdin ja heiddn perheenjdsentensd siirtymistd
muille elinkeinoeldmdn aloille. Ndin monopolien valta
saattaa pienviljelijdt suuriin vaikeuksiin ja koko maa-
talouden syvddn kriisiin.
Vaikka pienyrittdjdt aikaisemmin olivat suhteelli-
sen riippumattomia, nun nykyisin hekin ovat menettd-
neet itsendisyytensd monopoleille. Vain poikkeustapa-
uksissa voi pddoma endd ldhted kasvamaan pientuotannos-
ta, koska ainoastaan pitkdlle keskittynyt nykyaikaiseen
tekniikkaan perustuva suurtuotanto on nykyisin kannat-
tavaa ja riittavdsti voittoa tuottavaa. Yhd useammat
pienyritykset ovat joutuneet ristiriitaan sekd itse
kapitalistisen jdrjestelmdn ettd sen hallitsevan huip-
pUkerroksen, monopolikapitalistien kanssa.
Tytivdenluokan lisdksi ovat siis vdestiin muutkin
tytitdtekevdt kerrokset joutuneet vastakkain suurpdd-
oman taloudellisen harvainvallan kanssa. Mutta itse
SECRET,
SECRET
9.
kapitalistiluokkakaan ei ale enda nun yhtendinen kuin
ennen. Sen huippukerroksen muodostaa monopoliporvaris-
to, jolla on hyvin pysyva kokoonpano ja jonka jouk-
koon muun porvariston on vaikea pdasta. Se on erottau-
tunut omaksi ryhmakseen eika laheskaan aina ota huo-
mioon muun porvariston etuja.
5. Suurpadoma kehityksen esteend
Nykyaikainen korkealle kehittynyt tekniikka ja
tuotannon automaatio voisivat tarjota erinomaiset edel-
lytykset monipuoliselle inhimilliselle edistykselle.
Maamme taloudelliset voimavarat tekisivat jo nyt mah-
dolliseksi nykyist . oikeudenmukaisemman ja vauraamman
toimeentulon kaikille kansalaisille. Tasta huolimatta
kansantaloudelliset vaikeutemme ovat jatkuneet vuo-
desta toiseen. Tydsvoiman maada pako, pysyva tytittb-
myys, tuotantolaitosten vajaa kayttO, maaseudun pien-
viljelijavdestOn heikko ty011istaminen ja padoman ul-
komaille sijoittaminen osoittavat suurkapitalistien
taloudellisen harvainvalhn merkitsevan kansallisten
voimien ja varojen tuhlausta. Näin maassamme jatetaan
kaytt6matta tuotannollisia voimia ja rikkauksia,jotka
antaisivat mandollisuuden kehittad monipuolisesti suo-
malaista yhteiskuntaa ja nostaa jatkuvasti kansamme
elintasoa.
Monopolien harvainvalta ulottuu mytz henkisen
tuotannon valineisiin, joiden kautta ne ovat voineet
tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta.
Tieteellist tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien
SECRET
SECRET
10.
Monopolien harvainvalta ulottuu myOs henkisen
tuotannon vdlineisiin, joiden kautta ne ovat voineet
tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta.
Tieteellistd tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien
koulutusta ei ole voitu suunnitella ja toteuttaa koko
maata silmdlld pitden. Tietoliikenteen kehittymi-
nen ja joukkotiedoitusvdlineiden levidminen avat lisdnneet
ihmisten mandollisuuksia pddstd osalliseksi maailman
kulttuurin erilaisista saavutuksista. Mutta nditd
keinoja ei nykydbissa voida kdyttdd todella demok,
raattisesti. Sensijaan suuret monopoliyhtymdt saavat
kdyttdd natd vapaasti standardisoimaan ihmisten aja-
tuksia ja tunteita pyrkimyksilleen otollisiksi. Sitd
tietd ne pddsevdt tunkeutumaan ihmisten jokapdivdiseen
eldmdan, elintapoihin ja tottumuksiin rajoittaen samalla
heiddn mandollisuuksiaan suhtautua ja osallistua kriit-
tisesti sekd persoonallisen aloitteellisesti kulttuuri-
ja yhteiskuntaeldmddn. Kaikin keinoin ne pyrkivdt
estdmddn rauhan, demokratian ja sosialismin aatteiden
levidmisen.
6. Demokratian laalentaminen
Suomen kansalla on valittavanaan kaksi mandollisuut-
tag Se vol antaa kehityksen kulkea kohti monopolien
vallan jatkuvaa lujittumista, jolloin suurpddoma alistaisi
maan taloudellisen, poliittisen ja kulttuurieldmdn tiu-
kasti mddrddmisvaltaansa ja valtiosta tulisi monopoli-
pddoman mielivallan vdline. Se merkitsisi maamme ja
kansamme perusetUjen uhraamista monopolien hyvdksi.
SECRET
SECRET
Toisena mandollisuutena on maamme talouseldmdn suunnitel-
mallinen yhteiskunnan valvonnassa tapahtuva kehittdminen,
valtiollisen demokratian vahvistaminen sekd ' Suomen riip-
pumattomuuden turvaaminen.
SP on aina puolustanut porvarillisessakin yhteis-
kunnassa demokratian suomia oikeuksia ja vapauksia
.oikeiston pyrkiessd niitd kaventamaan. Toisaalta
• arvostellessaan ankarastikin porvarillista
demokratiaa puolue ei milloinkaan ole kohdistanut arvos-
teluaan sen demokraattisuuteen, vaan porvarilliseen
rajoittuneisuuteen, siihen, ettd se on antanut liian
vdhdn oikeuksia ja vapauksia tydtdtekeville vdestbpii-
mutta liian pal jon suunikkaille. MCP katsoo, ettd
eduskunnan ja muiden valinnailisten valtio- ja yhteiskunta-
elimien laajentaminen on demokratian kehit-
tdmisen keskeisimpid edellytyksid. Samalla on pyrittdvd
demokratisoimaan virkamieskuntaa, armeijaa ja muita
valtion laitoksia sekd pidettdvd huolta siitd, ettd
kansanvaltaisten ryhmien vaikutuksen lisdantyminen eduskun-
nassa ja valtioneuvostossa toteutuu samansuuntaisena
kehityksend koko hallintokoneistossa.
SECRET12.
Mddrdtietoinen valtiokoneiston kansanva1taist48tami
nen ja demokraattisen ajattelutavan voimistuminen vdhen-
tdvdt jopa ratkaisevalla tavalla oikeiston mandolli-
suuksia estdd vdkivalloin kehitystd.
Suomenlaltiollisen eldmdn perinteisiin kuuluu
poliittinen jdrjestaytyminen, monipuoluejdrjestelmd
ja kansanedustuslaitos, jonka jdsenten valintaan ja
toimintaan poliittiset puolueet vaikuttavat olennai-
sesti. MyOs kunnallinen itsehallinto on juurtunut
syvdlle yhteiskuntaamme. Koko valtion hallinnon ja
kunnallisen itsehallinnon muodostuminen todella kansan-
valtaiseksi edellyttdd sanan-, kokoontumis- ja yhdisty-
misvapautta, lakko- ja mielenosoitusoikeutta, vapaita
vaaleja sekd kaikkien kansalaisten tasaveroisia
osallistumismandollisuuksia poliittiseen ja yhteis-
kunnaliseen eldmddn. MyOs oikeusjdrjestyksen puit-
teissa toimiva oppositio kuuluu demokratian kdytdntbOn
Suomen tybvdenliikkeen perinteitd kunnioittaen SKP
puolustaa nditd oikeuksia ja vapauksia nun nykyolois-
sa kuin sosialismiin siirryttdessd ja sosialismin val-
litessa. SKP on tdydellisen uskonnonvapauden kannal-
la ja katsoo samalla, ettd tdhdn liittyvd mielipide-
vapaus uskonasioissa edellyttdd valtion ja kirkon
eroa. Ndmd kansalaisoikeudet ja vapaudet eivdt saa
jaadd vain valtiosddnnOssd mainituiksi muodollisiksi
periaatteiksi, vaan on taattava myOs mandollisuus to-
teuttaa ne kdytannOssd.
Demokratian syventdminen edellyttdd sen ulotta-
mista mytis tydeldmAdn. AmmatillidBn jdrjestOjen
asema tyOntekijdin edustajina eni tasoilla, aina ty15-
paikoilta valtion korkeimpiin hallintoelimiin saakka,
on vahvistettava ja niiden valtuuksia seka tehtdvd-
piiria tyiintekij?-an taloudellisten ja sosiaalisten
etujen valvojina on laajennettava. Tydintekijain oi-
keudet ty6paikoilla, jarjestaytymis- ja kokoontumis-
oikeus seka sananvapaus, on taattava. TyOntekijain
osallistumisoikeuksia joko kehitetyn tuotantokomitea-
jarjestelmdn tai muiden valinnaisten elinten kautta
tytipaikkansa hallintoon on laajennettava. MyOs luotta-
musmiesten asema ja toimivaltuudet on turvattava
lakisaUteisesti. TyOntekijain tyOsuhde on turvattava
nun, ettd ‘ sen mielivaltaiset katkaisemiset ja
joukkoerottamiset eivat ole mandollisia.
SECRET
13.
Jokainen uudistus, joka heikentdd suurpddoman
valtaa sekd lcdhottaa kansalaisten elintasoa, kaikki
mikd parantaa heiddn valtiollista ja sosiaalista asemaan-
sa ja lisdd heiddn yksilbilisid mandollisuuksiaan ja
vapauksiaan on osana paljon laajemmasta uudistusproses-
sista. Ndiden uudistusten tielld ovat kuitenkin suuret
monopolit, niiden taloudellinen ja poliittinen valta.
SKP on valmis kaikkien monopolien sortamien kansanvaltais-
ten voimien kanssa yhteisty6hOn, jonka pddmddrdnd on mo-
nopolien vallan kukistaminen ja ndiden monopolienvastais-
ten voimien yhteiseen liittoon nojautuvan valtiovallan
pystyttdminen.
- II osa -SUOMEN TIE SOSIALISMIIN
Demokraattiset uudistukset ja parannukset aukaisevat
osaltaan tietd sosialistisille uudistuksille ja parantavat
sosialismiin siirtymisen mandollisuuksia. SKP ldhtee
siitd, ettd tdmd kehitys johtaa envmmin tai mydhemmin
silld , sosialismin aineelliset edellytykset
ovat kypsyneet siina mddrin, ettd jokainen merkittdvd
demokraattinen uudistus on samalla askel eteenpdin kohti
sosialismia. Vasta silloin on Suomi todellinen kansanval-
ta, kun yksityisen suurteollisuuden ja suurpddoman omista-
jien harvainvalta on murrettu ja kansalaisten yhteisesti
valitsemilla elimilld on ratkaiseva sananvalta sekd
poliittisessa ettd taloudellisessa elamdssd.
SECRET
SECRET
14.
1. Rauhanomainen tie sosialismiin
SKP:n peruspyrkimyksend on, etta sosialismi toteu-
tetaan maassamme rauhanomaista parlamentaarista tieta,
jolloin Suomen siirtyminen sosialismiin olisi monivaihei-
nen uudistusten.sarja. Monopolien valtaa, talous- ja
yhteiskuntaelaman rakennetta ja valtasuhteita koskevat
uudistukset ovat osa syvasti vaikuttavista vallankumouk-
sellisista muutoksista, jotka johtavat sosialismiin.
Tama edellyttad sosialististen uudistusten kannalle
asettuvaa ja kyllin voimakasta eduskuntaenemmistbd seka
sen luottamusta nauttivaa hallitusta. Niin ratkaisevan
tarkeda osaa kuin eduskunta esittaakin, vol sen tyti
onnistua vain silloin, kun Suomen kansan suuri enemmistO
ja ennen kaikkea tyi5vdenluokka valittdmasti tuntee naiden
uudistusten vaittamattOmyyden ja on valmis niita toteutet-
taessa dktiivisesti tukemaan ja puolustamaan eduskuntaa
ja siihen nojaavaa hallitusta. SKP pyrkii - jo
tyi5vdenliikkeen vanhojen perinteiden mukaisesti - tur-
vaamaan kansanvaltaisten ja rauhallisten menettelytapojen
pysyvyyden ja jatkuvuuden seka kapitalistisen jarjestelman
aikana ja tieta sosialismiin rakennettaessa etta sosialismin
oloissa.
Nykyinen kansainvalinen kommunistinen hike on
todennut rauhanomaisen siirtymisen mandollisuuksien
merkittavdsti kasvaneen meidan aikanamme. Rauhanomai-
nenkin siirtyminen sosialismiin on vallankumousta,
silla ratkaisevassa taitekohdassa siihen johtava kehi-
tyssarja merkitsee perinpohjaista yhteiskunnallista
kaannetta. Kysymys ei ole tavanomaisesta hallitusten
SECRET
SECRET
15.
vaihtumisesta, vaan suurtuotantovalineiden omistusmuo-
dossa ja yhteiskuntaluokkien voimasuhteissa tapahtuvas-
ta perusteellisesta muutoksesta. Sen ei kuitenkaan
tarvitse tapahtua yhdella kertaa tai lyhyen ajan sisallavaan se voi olla pitempiaikainen asteittainen kehitys-
sarja.
Sosialistiset vallankumoukset eni maissa ovat
syntyneet ja kehittyneet omien historiallisten ja kan-
sallisten erikoisolojensa mukaisesti. Sosialistisissa
'maissa nun voitoista kuin virheistakin saatu kokemus
auttaa suuresti niita kommunistisia puolueita, jotka
nyt valmistelevat tieta sosialismiin. Kansainvalisten
kokemusten rinnalla on kuitenkin valttamatOnta ottaa
huomioon omat historialliset kokemuksemme seka kansal-
listen perinteittemme, erikoispiirteittemme, tottumus-
temme ja tapojemme madradva vaikutus.
RaUhanomaisen tien edellytykset Suomessa
Suomen erikoisolosuhteet, varsinkin maamme poliit-
tisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilan-
teessa tapahtuneet kehitysmuutokset ovat luoneet aikai-
sempaa otollisemmat edellytykset sosialismiin johtavien
uudistusten toteuttamiselle.
Suomessa on voimakas, valveutunut ja kokenut
kommunistinen puolue, samoin sosialismiin pyrkiva kan-
sandemokraattinen hike. TyOvdenliikkeen yhteistoi-
minnalle on kasvanut hyvat edellytykset ja vasemmista-
puolueiden osuus on nun suuri, etta ne voivat saa-
vuttaa enemmistbaseman parlamentissa ja yllapitaa seka
vahvistaa sita. Yhdessa muiden kansanvaltaisten voi-
mien kanssa ne voivat muodostua tehokkaaksi esteeksi
SECRET
SECRET
16.
monopolikapitalismin vallankaytblle ja murtaa sen.
Yhd laajemmat kansalaispiirit ovat alkaneet suhtautua
kiinnostuksella ja mybnteisesti sosialismiin. Sosia-
lismiin siirtymisen edellytyksiin on vaikuttanut rat-
kaisevasti se, etta monopolien vallankdyttb on joutu-
nut ristiriiiaan laajojen vaestdkerrosten etujen kanssa
samalla kun tybvaenluokan ja siihen rinnastettavien
yhteiskuntaryhmien osuus vdestbsta ja vaikutus maamme
yhteiskuntaelamdan jatkuvasti kasvaa.
Valtiollinen demokratiamme on porvarillisesta
rajoittuneisuudestaan huolimatta kehittynyt sotien
keisend aikana suhteellisen vakaaksi. Nykyinen valtio-
sdantbmme ei kielld sellaisiakaan lainsdadannbllisid
uudistuksia, jotka jo johtaisivat sosialistisiin muu-
toksiin. On myOs taysin demokraattista uudistaa ja
kehittda nun perustus- kuin muitakin lakeja lainsadddn-
tdjdrjestyksen mukaisesti.
Mybs Suomen ulkoiset suhteet luovat edellytykset
raUhalliselle ja demokraattiselle kehitykselle. Ei ole
mandoIlista, ettd sisdinen demokraattinen kehityksemme
voitaisiin murskata ulkoisen vakivallan avulla kuten
tapahtui vuonna 1918. Suomen ja Neuvostoliiton vdlinen
ystdvyys-, yhteistyb- ja avunantosopimus on vakiin-
nuttanut maamme ulkopolitiikan padlinjat. Sen pohjal-
ta on kehitetty keskinaiseen luottamukseen, tasa-arvoi-
suuteen ja molemminpuoliseen etuun nojautuva ystdvyys
ja yhteistyd taloudellisen, valtiollisen ja kulttuuri-
elaman aloilla. Tata maamme ja kansamme elinetuja
vastaava ja raUhanomaisen kehityksen turvaavaa ysta-
vyytta ja yhteistybta kannattavat yhd laajemmat
vdestbpiirit maassamme.
SECRET
SECRET17.
Lisdksi nakyy sosialistinen rakennustyb meille
laheisena. Mita suuremmat ovat sen saavutukset, mitd
nopeampi on tuotannon kasvu ja elintason nousu sosialis-
tisissa maissa, sitd selvemmin nandadn sosialistisen
talous- ja yhteiskuntajdrjestelmdn etevammyys. Kan-
sallamme on mandollisuus varmistua siitd, ettd vain
sosialismi Suomen olosuhteisiin oikein sovellettuna
pystyy kayttamaan kansan parhaaksi sen luovan voiman,
tarmon ja nerouden sekd yhdistamdan kansakunnan.
Rauhanomaisen siirtymisen edellytyksena on kui-
tenkin, ettd maailmanrauha sdilyy, ja maailmanjarjes-
telmien vdlinen rauhallinen kilpailu voittaa kylmdn so-
dan. , SKP:n kanta on, ettd sodan ja rauhan kysymykses-
sa maamme ei voi olla puolueeton. Mybs Suomi voi esit-
tdd merkittavad osaa kansainvalisessa elamassa. SKP
tukee voimakkaasti sellaista politiikkaa, mikd turvaa
maailmanrauhan. Itsendisyytemme ja kansallisen riippu-
mattomuutemme sdilyminen ja lujittuminen on eras demok-
raattisen kehityksemme perusedellytyksid. Vankka
sisdinen demokratia, kaikkien kansanvaltaisten voimien
yksimielisyys ja yhteisymmarrys suuria kansallisia
arvoja puolustettaessa seka naapuriystavyyteen ja -luot-
tamukseen perustuva ulkopolitiikka turvaavat parhaiten
itsenaisyytemme ja vapautemme.
SKP on laajan kansainvdlisen yhteistybn ja sosia-
listisen internationalismin kannalla. Puolue kannattaa
kaikkia toimenpiteitd, jotka laukaisevat jdnnitystiloja
maailmassa - ydinaseettomien vybhykkeiden muodostamista,
ydinaseiden levidmisen estdmistd, ydinasekieltoa, rauhaa
vahvistavien rajasopimusten solmimista, osittaista ja
yleistd aseistariisuntaa. Suomen puolustuslaitoksen
SECRE
SECRET
18.
tehtavand on turvata maamme puolueettomuus, minka jo
solmimamme valtiosopimukset edellyttavat.
3 . Kansanvallan toteuttaminen talouselamassa
Koko rauhanomaisen tien turvaaminen tahtad yksi-
tyisen suurpadoman vallan murtamiseen ja omistussuhtei-
den muuttamiseen nun, etta tuotantovalineiden padosa
siirtyy edukunnan ja muiden kansalaisten demokraatti-
sesti valitsemien elimien johtoon ja valvontaan. Se
edellyttad, etta on suoritettava sellaisia syvallekay-
via uudistuksia, jotka koskevat koko talous- ja yhteis-
kuntaelaman rakennetta ja luovat perustan sosialisti-
selle jarjestelmalle. Tallaisia rakenteellisia uudis-
tuksia ovat esimakiksi yksityisten padomasijoitusten
ohjelmointi ja valvonta, pankki- ja vakuutuslaitOstoimin-
nan sittaminen valtion hallintaan, ulkomaankaupan
saattaminen valtiovallan ohjaukseen seka yksityisen
suurteollisuuden, suurten liikelaitosten ja luonnon-
rikkauksien kansallistaminen. Suomen kansantalouden
kehittaminen edellyttad toisaalta myOs valtiojohtoisen
teollisuustoiminnan voimakasta laajentamista.
Nama toimenpiteet on suoritettava nun, etta
ne tekevat mandolliseksi suunnitelmallisen ja jarki-
perdisen kansantalouden kehittdmisen, saattavat kansan
tybn tulokset ja kansallisrikkaudet koko yhteiskunnan
haltuun, varmistavat taystynlisyyden ja luovat pohjan
voimakkaalle tuotantoelaman kasvulle ja kansalaisten
elintason nousulle.
Kansallistamistoimenpiteiden lainsdadantajarjestyk-
sesta samoinkuin yhtibiden ja muiden kapitalististen
laitosten pakkolunastuksesta valtiolle aiheutuvan
SECC
SECRET
19.
korvauksen suuruudesta pddttdd eduskunta. Hallitus-
muotomme sddtdmd Suomen kansalaisen yksityisomaisuuden
perustuslaillinen turva ei koske juridisia henkilbitd
kuten osakeyhtibitd.
Hallitusmuoto sddtdd, ettd kansalaisten tybvoima
on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Tdmd perus-
tuslain kirjain on toteutettava mybs kdytdnntissd nun,
ettei kansalaisten tybvoimaa saada endd alistaa yksi-
tyisen suurpddoman riiston ja voitontavoittelun vdli-
neeksi ja ettd valtiovalta takaa myOs tybnsaantimah-
dollisuuden kaikille sitd tarvitseville.
On selvdd, ettd sosialismin kannattajat antavat
jdrjestyneen aktiivisen joukkotukensa sosialistisia
uudistuksia suorittavalle eduskunnalle. Nykyisinkin
vallitseva demokratia aina ddninoikeusuudistusta mybten
samoin kuin monet muut yhteiskunnalliset saavutukset
ovat olleet osaltaan voimakkaan joukkoliikkeen tulosta.
Sosialismiin siirtyminen ei ole mandollista ilman, ettd
tybvden poliittiset ja ammatilliset jdrjestbt sekd
mybs muut suuret kansalaisjdrjestbt osallistuvat siihen
aktiivisesti. On mandollista, ettd sosialististen
uudistusten puolesta toimivien joukkojen keskuudessa
syntyy mybs uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja ja
elimid, jotka vdlittbmdsti edustavat en i ajatussuuntiin
lukeutuvia sosialististen uudistusten kannattajia.
4. Kansanvaltaiset voimat yhteistybhbn
Siirtymisvaiheen merkittdvid uudistuksia ei mi-
kddn puolue Suomessa voi ratkaista yksinddn. Ennen
kaikkea on vdittdmdtbntd tybvdenliikkeen yhtendisyys
jalybvdenpuolueiden yhteistoiminta. Tdmdn yhteistoimin-
SECRET20.
nazi ei suinkaan tarvitse merkitd puolueiden yhteensu-
lautumista eikd niiden ohjelmallistakaan yhdenmukaistu-
mista. Mikddn ty6vdenpuolueista, sen paremmin kommu-
nistinen kuin sosialidemokraattinenkaan ei voi vaatia
itselleen johtavaa osuutta toisiin puolueisiin ndhden.
Sosialismiin siirtyminen edellyttdd luottamuksellista
yhteistoimintaa liittolaissuhteessa olevien puolueiden
kesken, mikd tietenkin on mandollista vain tdyden tasa-
arvoisuuden pohjalla. Se mikd puolue voidaan katsoa
johtavaksi sosialismiin kuljettaessa, mddrdytyy tapahtu-
mien kuluessa sen mukaan, miten kukin niistd edistdd
sosialismin asiaa.
Aika ja olosuhteiden muutokset ovat keventdneet
tytivdenliikkeessd esiintyneiden ristiriitojen ja eri-
mielisyyksien taakkaa. Nykymaailman tapahtumien luova
tarkastelu nostaa esiin uudella tavalla joukon seThi-
siakin kysymyksid, joissa aikaisemmin vallitSi syvid
erimielisyyksid. Sosialidemokraattien ja kommunistien
keskuudessa esiintyy tOsin edelleenkin erilaista ndkemys-
td nimenomaan suhtautumisessa sosialismiin. Toisaalta
kdsityskantojen ldhentymiselle on syntynyt uusia mah-
dollisuuksia reaalisena seurauksena maailmassa tapahtu-
neista muutoksista, joiden tuloksena monet kommunis-
teja ja sosialidemokraatteja kiinnostavat ongelmat
esiintyvdt uusissa muodoissa. Tdllaisia ovat mm.
kysymys sodasta ja rauhasta, maailmanjdrjestelmien
raUhanomaisesta kilpailusta ja rinnakkainolosta sekd
kysymys sosialismiin siirtymisen rauhanomaisten
mandollisuuksien lisddntymisestd. Tybvdenpuolueiden
olisi yhteisesti selvitettdvd tahtovatko ne muuttaa
Suomen kapitalistisen jdrjestelmdn sosialistiseksi,
SICRET
SECRET
21.
mita ne sosialismilla Suomen oloissa tarkoittavat ja
millaisia keinoja sen toteuttamiseksi olisi kdytettdvd.
Ne suomalaiset sosialidemokraatit, jotka todella tahto-
vat kayttaa hyvakseen sosialismiin siirtymisen rauhan-
omaisia mandollisuuksia voivat saavuttaa tavoitteensa
vain yhteisvoimin kommunistien kanssa. Sen,joka
vilpittOmasti ja johdonmukaisesti pyrkii sosialismin
toteuttamiseen raUhanomaisin keinoin, on tehtava voitavan-
sa tybvaen yhtendisen joukkovoiman lujittamiseksi ja
sialismin kannattajien lisddmiseksi.
Suoritettaessa rakenteellisia uudistuksia ja
siirryttaessa sosialistisiin muutoksiin tarvitaan kui-
tenkin kansanvaltaisten voimien yhteistytita yli tyb-
vdenliikkeenkin rajojen. Sellaisetkaan kansanvaltai-
set liikkeet, jotka eivdt yield ole sosialismin kannal-
la, eivdt vol kieltdytyd kaikesta demokratian puolesta
suoritettavasta uudistustoiminnasta. Kaytamnbn kokemus
ja omien kannattajajoukkojensa keskuudessa syntyvd
uudistusten tarve sanelee viime kadessa niiden suhtau-
tumisen erilaisiin - talousrakennetta muuttaviinkin -
lainsaadantOtoimiin. Ilmoittaessaan siis tavoitteenaan
olevan kapitalistisen jdrjestelmdn muuttamisen sosialis-
tiseksi, on SKP nyt ja tulevaisuudessa edelleen valmis
laajaan ja luottamukselliseen yhteistyOhbn kaikkien
kansamme parhaaksi toimivien kansanvaltaisten puoluei-
den ja ryhmien kanssa, vaikka ndiden kdsitykset uudistus-
ten tavoitteista eivdt kavisikddn yksiin SKP:n omaksu-
mien tavoitteiden kanssa. Ennen kaikkea olisi kansan-
valtaisten puolueiden dtava yksimielisid siitd, ettd
demokratia maassa on sailytettava ja sita kehitettava
SECRET
SECRET
22.
ja ettd tdmd kehitys takaa parhaimmin myOs kansaii-
sen itSendisyytemme ja itsemddrddmisoikeutemme, kansam-
me eldmisen ja tulevaisuuden perusehdon.
- III-
SOSIALISMI SUOMESSA
Sosialistisen yhteiskunnan taloudellisen rakenteen
ddriviivat ovat jo itse asiassa ndhtdvissd maamme
taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessd. Niinpd
Suomen kapitalismin kehitys on osoittanut valtion puut-
tumisen talouseldmddn entistd tarpeellisemmaksi, koska
yksityiseen yrittdjdtoimintaan perustuva talouseldmdn
kulku ei endd riitd turvaamaan hdiriOstd ja ristirii-
doista vapaata riittdvdn nopeaa taloudellista kasvua.
MUtta nun kauan kuin valtiojohtoisuutta toteutetaan
kapitalistisiin omistussuhteisiin kajoamatta, ei ole
poistettu yhteiskunnan tarpeiden vaatiman taloudellisen
kasvun pahinta estettd. Yhteiskuntamme perustaville
ristiriidoille ei yield silloin ole lOydetty ratkaisua.
Tuotannon automaatio ja tieteen muihin uusiin saavu-
tuksiin perustuva teollinen kehitys ei voi toteutua
koko yhteiskunnan edun mukaisesti kapitalistisen yksi-
tyisomistuksen ja voitontavoittelun ahtaissa puitteis-
sa. Siksi suurtuotannon vdlineet on siirrettdvd
yhteiskunnan omistukseen ja suunnitelmalliseen johtoon.
1. Mitd sosialismi on
Tdrkeimpien tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen
omistus on sosialismin perusta ja seri menestyksen rat-
SECRET
SECRET
23.
kaiseva ehto. Mutta sosialismi ei merkitse vain omistus-
muodon uudistamista. Se luo edellytykset kokonaan uudel-
le nykyaikaiseenslurteollisuuteen ja koko yhteiskunnan
mitassa tapahtuvaan suunniteluun perustuvalle tuotan-
totavalle, joka kykenee turvaamaan yhteiskunnan kaikkien
jdsenen toimeentulon tdydellisemmin kuin entiset tuo-
tantotavat. Tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen omis-
tus poistaa mybs yhteiskuntaluokkien taloudellisten
etujen sovittamattoman ristiriidan ja muuttaa perus-
teellisesti yhteiskunnan sosiaalista rakennetta. So-
sialistisessa yhteiskunnassa ei ole taloudelliseen
eriarvoisuuteen perustuvaa alistamista ja riistoa.
Kansan tybtdtekevd enemmist6 saa sananvallan sille
itselleen elintdrkeilld yhteiskuntaeldmdn aloilla.
Se taas edellyttdd laajaa poliittista demokratiaa.
Uusi yhteiskunta ja tuotantotapa vaativat
man monipuolisesti kehittyneitd ja luovia yksilbitd.
Siksi sosialistisen yhteiskunnan on annettava jdsenil-
leen kaikki edellytykset vapaasti kehittdd ja toteuttaa
kykyjaan.
Sosialismi vapauttaa ihmisen sokean vdlttdmdttb-
myyden orjuudesta. Se merkitsee vapautta riistosta ja
sorrosta, vapauttaa ty6ttbmyydesta ja sosiaalisesta
turvattomuudesta, se on ihmisen henkisen ja moraalisen
eldmdn vapautta rahan vallasta. Jos ihminen on kapitalis-
minkin aikana hallinnut luontoa merkittdvdssd mitassa,
nun omia yhteiskunnallisia suhteitaan hdn pddsee
hallitsemaan vasta sosialismissa. Tallainen ihminen
ei ole endd itsestdthvieraantunut vaan hdn on itsen-
sd valloittanut.
SECRET
SECRET24.
2. Sosialistinen demokratia
Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus ja
tuotannon suunnitelmallinen yhteiskunnallinen hallinta
voidaan toteuttaa vain silloin, kun tybvdenluokalla
yhdessa muiden tyOtatekevien vdestOnosien kanssa
on yhteiskunnassa ratkaiseva sananvalta. Tama tydvden-
valta on todellista kansanvaltaa, silla tybvden1uokka ja
siihen rinnastettavat vaestOkerrokset muodostavat kan-
samme valtavan enemmistOn. Juuri tama osa kansaa ja
sita edustava tydvdenliike on meilla Suomessa jo
kapitalisminkin aikana johdonmukaisimmin ja uhrautu-
vimmin taistellut valtiollisen demokratian puolesta.
Suomen kommunistinen puolue ldhtee siita, etta sosiali-
tinen demokratia ei voi merkita talla taistelulla saavu-
tettujen demokraattisten laitosten ja oikeuksien havit-
tamista vaan niiden jatkuvaa kehittamista.
On selvdd, ettei sosialismia meidan maassamme voi-
da ryhtya toteuttamaan vakivalloin jonkin vahemmistb-
ryhman toimesta kansan enemmistOd vastaan. SKP:n
kanta on, etta Suomessa tarvitaan sosialismin rakentami-
seen alusta pitaen kansan enemmistOn selvasti ilmais-
tua kannatusta nauttiva, demokraattisia perinteitd
.kehittava ja demokraattisia menettelytapoja noudattava
poliittinen valta, joka turvaa seka laillisesti ettd
taloudellisesti kaikkien kansalaistensa demokraatti-
set oikeudet ja vapaudet. Sosialistisen valtion pdd-
tOkset ja ratkaisut syntyvat demokraattisessa jarjes-
tyksessa ja ilmaisevat kansan enemmistOn tahtoa.
Sen lait ja oikeusnormit ovat samaiaisia kaikille.
Sosialistisen valtion on mybs valvottava, etta niita
SECRET
SECRET25.
noudatetaan. Jos sosialistinen valtio joutuu kdyttdmddn
pakkokeinoja ne tarkoittavat aina kansan suuren enemmis-
ton asian puolustamista sen vihollisten mandollisilta
hytikkdyksiltd.
Sosialistinen demokratia ei rajoitu vain demok-
raattisten perinteiden vaalimiseen. Kansan aktiivisen
osanoton yhteiskuntansa asioiden hallintaan tulee so-
sialismiin siirryttdessd monin verroin kasvaa siitd,
mitd se on ollut kapitalismin oloissa. Se merkitsee
demokratian laajentamista ja sen muotojen jatkuvaa
kehittdmistd. Tekninen kehitys tulee tarjoamaan demok-
ratialle uusia keinoja, jotka helpottavat sen toimintaa.
Edustuksellisen ja vdliitdman demokratian yhdistdmisen
tietd tulee sosialistinen demokratia kehittdmddn yhd
tdydellisemilld kansanvallan muotoja.
3. Sosialistiset tuotantosuhteet
Sosialististen tuotantosuhteiden perustana on
tdrkeimpien perustuotantovdlineiden yhteiskunnallinen
omistus, jonka erddna pddmuotoja on osoittautunut tar-
koituksenmukaiseksi valtion omistus. Kun sosialistinen
valtio on kansanvaltainen valtio, merkitsee tdmd sitd,
ettd ratkaisevat tuotantovdlineet ovat koko kansan
omistuksessa ja valvonnassa. Valtion omaisuuden
luominen tapahtuu kansallistamalla kapitalististen
suuryhtitiiden ja monopolien hallussa olevat teollisuus-
ja muut liikeyritykset, luonnonrikkaudet, suurpankit,
vakuutuslaitokset ja ulkomaankauppa. Samalla kun niitd
laajennetaan ja kehitetddn, perustaa valtio jatkuvasti
uusia tuotantolaitoksia. Valtion omistuksessa olevien
tuotanto- ja liikelaitosten on toimittava sosialisti-
SECRET
SECRET26.
sen kannattavuus- ja voittoperiaatteen pohjalta ja
niiden kesken vallittava terve taloudellinen kilpailu.
Suurtuotannon keskitetty suunnittelu ei saa tyrehdyt-
tdd tuotantolaitosten itsendista aloitteellisUutta.
Meilla Suomessa, missa perinteellisesti on muo-
dostunut kunnallinen itsehallinto, voidaan eraiden tuo-
tantolaitosten kunnallista omistusta pitaa suotavana.
Sosialistisen omistuksen muotona on pidstava mytis kaik-
kea sellaista ryhmaomistusta, joka ei aseta ihmisid
eriarvoiseen asemaan eika tee mandolliseksi taloudel-
lista alistamista ja riistoa. Eras tallainen ryhma-
omistuksen muoto on osuuskunnallinen omistus, jonka ke-
hitysta sosialistisen valtion tulee omalta osaltaan
tukea.
Sosialistinen omistus syrjayttad yksityisomistuk-
sen vain salaisissa tapauksissa, joissa tuotantovoimien
kehitys ja tytivoiman riiston lopettaminen seka yhteis-
kunnallinen oikeudenmukaisuus sita vaativat. SKP:n
kanta on, etta monet yksityisomistuksessa olevat pien-
yritykset ja keskisuuretkin yritykset voivat sosialis-
mia rakennettaessa merkittavalla tavalla auttaa talou-
dellista kehitysta ja yllapitad korkeaa palvelutasoa.
Kim ne /lain antavat oman panoksensa sosialismin raken-
tamiseen, on luonnollista, etta sosialistinen valtio
tulee antamaan niille tarvittavan then. Yhteiskunnal-
listen jarjestyneiden pientuottajien yksityinen omis-
tusoikeus tuotantovalineisiinsa voi hedelmallisella taval-
la yhdistya sosialistiseen suunnitelmatalouteen.
TyOtatekevien vaestOkerrosten yhteiseen liittoon
nojautuva sosialistinen valtio ei riista tyOtdteke-
vdata viljelijavdestOltd sen maata ja muita tuotanto-
SECRET
SECRET27.
vdlineitd. Kehittdessddn voimakkaasti elinkeinojen
kesken sosialistinen jdrjestelmd helpottaa sitd ha-
luavien pienviljelijOiden ja heiddn perheenjdsentensd
siirtymistd muille aloille ja antaa toisaalta maatalou-
teen jaaville uusia kehitysndkOaloja. Vapautuva maa
kdytetddn pienviljelmien elinkelpoisuuden parantamiseen
ja valtiovalta auttaa en i muodoin niitd tuotannon kehittd-
misessd sekd talouden lujittamisessa. Tekninen edistys
on kuitenkin jo saavuttanut maataludessakin sellaisen
tason, ettd tdten muodostuvat perheviljelmdt jaavdt
tuotantoyksikkdind liian pieniksi. Niald on yhd vaike-
ampi kdyttdd hyvdksi nykyaikaista tekniikkaa. Sekd kan-
san elintason kohottaminen ettd viljelijdvdestOn omat
edut vaativat siirtymistd koneiden yhteiskdyttOOn ja
myOs muun yhteistoiminnan kehittdmistd maa- ja metsd-
taloudessa. Tdmd vol kuitenkin tapahtua vain viljelijd-
vdesttin oman vapaaehtoisen osuustoiminnan tietd, iota
sosialistinen valtio luonnollisesti tukee. Sen avulla
viljelijdvdestO voi ratkaisevasti parantaa tyOn tuotta-
vuutta, keventdd tytitddn, lyhentdd tybaikaansa ja
pddstd osalliseksi lomaeduista.
4. Henkilbkohtainen omistus
Suurtuotantovdlineiden yksityisomistuksen poista-
minen lopettaa ihmisten taloudellisen eriarvoisuuden,
alistamisen ja tytivoimen riiston. Ainoaksi ihmisen
arvon mitaksi tulee hdnen tyOnsd. Kim kukin saa tyd-
suorituksensa mukaisen ansion, jaa kaikki siten hankit-
tu henkilOkohtaiseksi omaisuudeksi. Sosialismi ei
suinkaan poista tdllaista omistusta. Pdinvastoin se
tekee mandolliseksi tyOtdtekeville kartuttaa sit.
SECRET
SECRET28.
yield suuremmassa mddrdssd kuin kapitalismi, koska
tybn avulla hankitun henkilbkohtaisen omaisuuden kasvul-
le ei ole esteitd. Ainoa rajoitus on, ettd sitd ei
saa kdyttdd toisten ihmisten taloudelliseen alistami-
seen ja riistoon. Tdmd henkilOkohtainen omaisuus
voi siirtyd sosialisminkin oloissa perillisille.
Sosialismin vallitessa ihmisten omalla tyblld
ansaittujen tulojen kohoaminen voi vdlittbmdsti ja
kokonaan kohottaa heiddn elintasoaan ja kulutustaan.
Heiddn ei ale pakko itse huolehtia toimeentulostaan
sairauden ja vanhuuden varalta eikd lastensa koulut-
tamisesta, koska sosialistisen yhteiskunnan tulee
turvata riittdvdn hyvin nditd osin jdsentensd tule-
vaisuus. Asumiskustannukset eivdt kohtuuttomasti ka-
venna tybtdtekevien tuloja, koska asuntorakennustoi-
mintaa ei harjoiteta endd kapitalististen liikeperi-
aatteiden mukaan. Verotaakka , ei kuormita tybtdteke-
vdd siten kuin kapitalismin oloissa. Aivan ratkai-
sevasti lisdd sosiaalista turvallisuutta se, ettd tybt-
tbmyys ja siihen liittyvd huoli huomisesta hdvidd lo-
pullisesti sosialistisessa yhteiskunnassa.
5. Sosialistisen tuotantotavan kehitys
Kim kapitalististen tuotantosuhteiden jarruttava
vaikutus tu otantovoimien kehitykseen lakkaa tuo-
tantovdlineiden yhteiskunnallisen omistuksen toteudut-
tua, nun tuotantovoimat voivat kehittyd esteettbmdsti
nykyaikaiseen tieteeseen ja tekniikkaan nojautuen.
Vasta sosialismissa voidaan automaatiota ja yleensd
tieteellis-teknistd edistystd kAyttdd mandollisimman
inhimillisten tybehtojen luomiseen ja ihmisten henkisten
SECRET
29.
sekd fyysisten kykyjen mandollisimman monipuoliseen
kehittdmiseen. Ty6 muuttuu luonteeltaan luovaksi
tieteellis-tekniseksi toiminnaksi ja tieteestd tu-
lee vdlitbn tuotantovoima. Tekniikasta tulee ihmisen
vapautumisen vdline.
Yhteiskunnallinen omistus tekee mandolliseksi
koko maan talouseldmdn suunnitelmallisen ohjauksen ja
hallinnan, maamme taloudellisten voimavarojen jdrkevdn
kdytOn ja tuotannon nopean kasvun. Sosialistinen rat-
kaisu on ihmiskunnan tdhdnastisten saavutusten pohjalta
tapahtuva harppaus eteenpdin siitd mitd kapitalismi
on kansalle antanut.
Sosialististen taloussuunnitelmien laatimisessa
yhdistetddn demokraattisella tavalla ty6tdtekevien jouk-
kojen aktiivinen aloitteellisuus tieteellisiin suunnjt-
telumetodeihin. Tdmd edellyttdd yhteiskunnan taloudel-
listen lainalaisuuksien tarkkaa tieteellistd tutkimista
ja seuraamista sekd yhteiskunnan toimenpiteiden, lai-
tosten ja jdrjestOjen toiminnan tietoista saattamista
nditd lakeja vastaaviksi. Tuotantovdlineiden yhteis-
kunnallisen omistuksen mukana vaihtuu yhteiskunnallisen
tuotannon anarkia suunnitelmalliseksi ja tietoiseksi
jdrjestykseksi. Vaikka sosialismin puitteissa yield
harjoitetaankin tavaratuotantoa, se eroaa oleellisesti
kapitalistisesta tavarataloudesta. Se ei merkitse
endd talouden sokeaa luonnonvoimaista kehitystd eikd
esineiden herruutta tuottajiin ndhden. Tekniikkaa
hallitsevat itse tuottajat, tyOntekijdt, jotka voivat
aktiivisesti vaikuttaa ja osallistua tuotannon johtoon
SECRET•
SECRET
30.
ja talouden suunnitteluun. Sosialismin vallitessa
talouseldmdn hallinta ei ole jonkin sosiaalisen
ryhmdn etuoikeutena vaan tybtdtekevdt itse isdntiddn.
6. Sosialistinen kulttuurieldmd
Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen raken-
teen uudistumista seuraa mybs perustavia muutoksia
kulttuurin piirissd. Koko kansan aineellisten tarpei-
den yhd tdydellisempi tyydyttdminen johtaa sosialismin
oloissa ihmisten tarpeiden ja harrastusten laajenemi-
seen aineellisen eldmdn alalta henkisen eldmdn ja
kulttuurin pariin. Ihminen ei ole vain kuluttaja vaan
myiis aineellisten ja henkisten arvojen luoja. Tarve
luovaan tyiihbn on eras inhimillisid perustarpeita. In-
himillisen yhteiseldmdn oikeudenmukainen ja jdrkevd
jdrjestdminen edellyttdd, ettd kaikille tajoutuisi
kykyjensd mukainen mandollisuus tdmdn tarpeen tyydyt-
tdmiseen. Toisaalta uusi yhteiskunta ja tuotantotapa
tarvitsevat vdlttdmdttd mandollisimman monipuolisesti
kehittyneitd luovia yksilbitd. Sosialistisen yh- .
teiskunnan on kyettdvd jdrjestdmddn kaikille tilaisuus
vapaasti kehittdd ja toteuttaa kykyjaan. Yhteiskunnan
jokaiselle jdsenelle on tehtdvd todella kdytdnnbssd
mandolliseksi omaksua historiallisen edistyksen saa-
vutukset ja osallistua ndiden saavutusten lisddmiseen.
Tdmd edellyttdd varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta
asemasta tdysin riippumatonta koulutusta mybs korkea-
kouluissa ja tdydellistd demokratiaa kulttuurieldmdn
kaikilla aloilla.
Luovan kulttuurin edustajien, tiedemiesten, kir-
SECRET
SECRET
SECRET
31.
jailijoiden ja taiteilijoiden tyt voi mybs parhaiten
menestyd ja tuottaa suuria saavutuksia silloin, kun
koko kansan kulttuuritaso on korkea ja kun kansa tuntec
kiinnostusta tdtd tybtd kohtaan. Tiedemiesten ajatuksia
ja taiteilijoiden luomistybtd ei voida ohjata hallin-
nollisen menetelmin. Tiede ja taide voivat saavuttaa
tdyden kukoistuksen vain kaikkein laajimman
sen ja yheiskunnallisen vapauden oloissa. SIP ldhtee
siitd, ettd sosialistisen valtion tulee kaikin keinoin
turvata nun aineellisesti kuin moraalisesti -barna luo-
van tytin vapaus. Tieteen ja taiteen edustajien mandol-
lisuudet osallitua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen eld-
mdan myts lisddntyvdt oleelliseti.
Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus luo
perustan tuotantovoimien laajalle ja nopealle kehityk-
selle. Se taas ei vaadi vain nykyaikaista tekniikkaa
vaan mybs monipuolisesti kehittyneitd ihmisid. Mita
tdydellisemmin ja monipuolisemmin ihmisten lahjat ja
kyvyt pddsevdt esiin ja kehittymddn sitd paremmin
toteutuvat sosialismin periaatteet. Siksi sosialisti-
sen yhteiskunnan jdsenten tulee olla sekd sosiaalisia
ettd persoonallisia yksilbitd. Sosialismi on luovista
ajatuksista jaaloitteista rikkaiden, eikd suinkaan sokeas-
ti kuuliaisten ja vailla itsendista ajattelukykya ole-
vien ihmisten yhteiskunta. Se on ensimmainen yhteiskun-
ta, "jossa kunkin yksliOn vapaa kehitys on kaikkien
vapaan kehityksen edellytyksena" (Marx-Engels: Kommu-
nistisen puolueen manifesti).
.1.•CRET
32.
7. Sosialismista kommunismiin
Tehdessddn lopun tuotantovdlineiden yksityiSomis-
tuksesta ja taloudelliseen eriarvoituuteen perustuvasta
alistuksesta ja riistosta sosialismi luo pohjan kansa-
kunnan todelliselle eheydelle, kulttuurin kukoistuksel-
le ja yksilOn vapaalle kehitykselle. Samalla se avaa
tien asteettaiselle siirtymiselle kommunistsen yhteis-
kunnan korkeampaan vaiheeseen. Tdmd merkitsee ennen
kaikkea sellaista tuotteiden runsautta, ettd jokainen
yhteiskunnan jdsen voi saada nditd tarpeittensa mukaan.
Siihen voidaan pddstd vain tuotantovoimien korkealla
tasolla.
Kommunismin vallitessa ei ole yhteiskunnallisia
luokkaeroja. Silloin katoaa mytis oleellinen ero hen-
kisen ja ruumiillisen tybn vdliltd ja maaseudun ja kau-
pungin vdliltd. Tekniikan edistyminen ja ihmisten
henkisen tason jatkuva kasvu johtaa siihen, ettd ihmiset
alkavat tuntea tythOn sisdistd tarvetta, jonka
tyydyttdminen tuottaa heille mielihyvdd. Tdtd tarvetta
tyydyttdessddn he tekevdt tyOtd vapaaehtoisesti ja kyky-
jensd sekd taipumustensa mukaisesti yhteiseksi hyvdksi.
On selvdd, ettd ihmisten kaikkien tarpeiden
lopullista ja tdydellistd tyydyttdmistd ei voida kos-
kaan saavuttaa. KoSka kehitys kulkee mytis kommunismissa
eteenpdin, syntyy sen mukana aina mytis uusia tarpeita,
jotka on tyydytettdvd. KdytannOssd toteutuva kommunis-
tinen yhteiskunta tulee olemaan taloudellisista huolis-
ta vapaiden ihmisten kulttuuriyhteiskunta, jonka kehityk-
selld ei ole rajoja.
SECRET
SECRET33.
- IV osa -
SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE
Tama ohjelma on SKP:n ehdotus ratkaisuksi
joihin Suomen taloudellinen, sosiaali-
nen, poliittinen ja kulttuurieldma on kapitalistisen
yhteiskunnan nykyisessd kehitysvaiheessa ajautunut.
Puolue esittad fassa ohjelmassaan Suomen kansalle sosi-
alistisen vaihtoehdon, jota se pitad ainoana jarkevand
ja oikeudenmukaisena ratkaisuna tulevaisuuden Suomelle.
Sosialismi ei toteudu itsestaan. Siihen tarvitaan
jarjestynytta toimintaa. Taman toiminnan jdrjestaminen
on SKP:n peruspyrkimyksend. Mutta Jo kapitalisminkin
vallitessa se tekee kaikkensa omalla tynadan eldvdn
kansanosan taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten
oikeuksien ja etujen puolesta. Suomen yhteiskuntakehi-
tyksessa tarvitaan tehokasta poliittista voimaa, joka
pystyy osoittamaan edistykselliset ratkaisut nun tdmdn
paivan kuin pitkdn aikavdlinkin ongelmiin. SKP pyrkii
kaikessa toiminnassaan tdyttamdan taman vaativan tehtdvdn
asettamat velvoitukset.
1. SKP - tytvdenpuolue
SKP on laaja marxilainen tydvaenpuolue, joka puo-
lustaa tydvdestOn, toimiherikilOiden, sivistyneistOn ja
viljelijavdestOn yhteisid etuja ja oikeuksia kaikissa
olosuhteissa. Suurin osa ndistd vdestbkerroksista kuuluu
tai on parhaillaan siirtymassa tydvdenluokkaan, josta
jo nyt on tullut Suomen suurin yhteiskuntaluokka. Tdmdn
luokan sisalla on tapahtunut merkittavid rakennemuutoksia
sen uusien kerrosten nopean kasvun seurauksena. Tybldisten
SECRET
SECRET
34.
rinnalle on kasvamassa yhd suuremmaksi palvelus - ja
toimihenkildihin kuuluva tydvdenluokan osa. SKP tukee
ndiden kummankin tydvdenluokan kerroksen vaatimuksia ja
taistelua elinetujensa ja oikeuksiensa puolesta. Puo-
lue pyrkii edistdmddn tyndisten ja toimihenkildiden
vdlisten yhteyksien kasvua ja pitdd vdattdmdttdmdnd
ndiden poliittista yhtendisyyttd.
Tuotantovdlineitd omistamattomalla ja palkkatyd-
td tekevdlld tydvdenluokalla on keskeinen ja ratkai-
seva asema yhteiskunnallisessa tuotannossa. Tuotanto-
voimien kehittyessd ja kasvaessa sen merkitys lisddn-
tyy jatkuvasti. Samalla sen edut ja pyrkimykset ovat
kapitalististen omistussuhteiden kanssa ristiriidassa
selvemmin ja kdrkevdmmin kuin muiden vdestOkerrosten.
Siksi tytivdenluokka muodostaa sen perusvoiman, jota
ilman demokratian laajentaminen ja sosialismiin siirty-
minen ei ole mandollista. Mutta meiddn aikanamme ovat
jo monet muutkin kuin vain tydvdenluokkaan kuuluvat
kiinnostuneita sosialismista, koska se merkitsee rat-
kaisua myds heiddn ongelmilleen ja vastaa myds heiddn
etujaan. Tieteen ja taiteen harjoittajiin kuuluva si-
vistyneistd on tullut nun asemaltaan kuin pyrkimyksil-
tddnkin yhd ldhemmdksi tydvdenluokkaa ja sosialistisia
tavoitteita. Samoin pienyrittdjdt ja viljelijdvdestO
ovat omakohtaisesti voineet todeta monopolien vallan
ja koko kapitalistisen yhteiskuntajdrjestelmdn yleisen
kehityssuunnan olevan etujensa ja pyrkimystensd kanssa
rietiriidassa.
SKP pyrkii edistdmddn kaikkien vdestOkerrosten vd-
lista yhteistydtd suurpddoman vaTh.n rajoittamisen ja
SECR:
SECRET35.
sosialismiin siirtymisen puolesta. Se esittdd avoimesti
pddmddrdnsd ja menettelytapansa Suomen tytitdtekevalle
kansalle, jonka kannan ja mielipiteet se haluaa tuntea
mandollisimman tarkasti. Se hyvdksyy mybs riveihinsd
jokaisen, joka on valmis antamaan mandollisuuksiaan,
kykyjaan ja tietotasoaan vastaavan panoksen ndiden pdd-
mddrien hyvdksi.
2. SP - marxilainen puolue
Edistyksellisten ratkaisujen ldytdminen ja niiden
toteuttaminen edellyttdvdt yhteiskunnallisen kehityksen
objektiivisten lakien tuntemusta, yhteiskunnallisten olo-
suhteiden ja niiden muutosten tieteellistd erittelyd.
Marxilainen maailmankatsomus ja siihen perustuva tie-
teellinen sosialismi ovat osoittaneet antavansa parhaim-
man perustan SKP:n toiminnalle.
Marx, Engels ja Lenin ovat luoneet ja kehittdneet
tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat teoreettiset ldh-
tdkohdat, joista voidaan kartoittaa myijs Suomen tietd
sosialismiin. Heiddn teoriansa yhteiskunnallisesta ke-
hityksestd ja sen perussuunnasta kohti sosialismia vii-
toittaa kuitenkin vain tdmdn kehityksen pddpiirteet ja
yleisimmdt lainalaisuudet. Se edellyttdd ndiden lakien
ilmenevdn eni tavoin erilaisissa konkreettisissa ja
historiallisissa olosuhteissa. Siksi kommunistien on
luovasti Marxin ja Leninin oppia soveltaen etsittdvd
ratkaisut oman maansa olosuhteiSta.
Aika ja olosuhteet muuttuvat koko ajan ja inhimil-
linen tieto rikastuu myOs jatkuvasti. " Juuri siksi,
ettd marxilaisuus ei ole kuollut dogmi, jokin lopullinen,
valmis, muuttumaton oppi , vaan eldvd toimintaohje
SECRET
SECRET35.
sosialismiin siirtymisen puolesta. Se esittdd avoimesti
pddmddrdnsd ja menettelytapansa Suomen tybtatekevalle
kansalle, jonka kannan ja mielipiteet se haluaa tun-tea
mandollisimman tarkasti. Se hyvdksyy mybs riveihinsd
jokaisen, joka on valmis antamaan mandollisuuksiaan,
kykyjaan ja tietotasoaan vastaavan panoksen ndiden pdd-
mddrien hyvdksi.
2. SP - marxilainen puolue
Edistyksellisten ratkaisujen lbytdminen ja niiden
toteuttaminen edellyttdvdt yhteiskunnallisen kehityksen
objektiivisten lakien tuntemusta, yhteiskunnallisten olo-
suhteiden ja niiden muutosten tieteellistd erittelyd.
Marxilainen maailmankatsomus ja siihen perustuva tie-
teellinen sosialismi ovat osoittaneet antavansa parhaim-
man perustan SKP:n toiminnalle.
Marx, Engels ja Lenin ovat luoneet ja kehittdneet
tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat teoreettiset ldh-
tOkohdat, joista voidaan kartoittaa mybs Suomen tietd
sosialismiin. Heiddn teoriansa yhteiskunnallisesta ke-
hityksestd ja sen perussuunnasta kohti sosialismia vii-
toittaa kuitenkin vain tdman kehityksen pdapiirteet ja
yleisimmdt lainalaisuudet. Se edellyttda ndiden lakien
ilmenevdn eni tavoin erilaisissa konkreettisissa ja
historiallisissa olosuhteissa. Siksi kommunistien on
luovasti Marxin ja Leninin oppia soveltaen etsittdvd
ratkaisut oman maansa olosuhteiSta.
Aika ja olosuhteet muuttuvat koko ajan ja inhimil-
linen tieto rikastuu mybs jatkuvasti. " Juuri siksi,
ettd marxilaisuus ei ole kuollut dogmi, jokin lopullinen,
valmis, muuttumaton oppi , vaan eldvd toimintaohje
SECRET
SECRET 36.
juuri siksi se ei ole voinut olla heijastamatta itses-
sddn yhteiskunnallisen eldmdn ehtojen hdmmdstyttdvdn
jyrkkdd muuttumista. " (Lenin)
Marxilaisen teorian tieteellinen luonne vaatii yhteis-
kunnallisen kehityksen ja inhimillisen ajattelun uusien
iimididen ennakkoluulotonta ja rohkeaa erittelyd. Mie-
lipiteiden vaihto muiden yhteiskunnallisesta edistyk-
sesta kiinnostuneiden voimien kanssa rikastuttaa marxi-
laisuutta. SKP pyrkii parhaansa mukaan tekemddn marxi-
laista teoriaa maassamme tunnetuksi sekd soveltamaan
sitd politiikassaan aikaamme ja olosuhteitamme vastaa-
vasti.
3. SKP ja muut puolueet
Tdssd periaateohjelmassa esitettyjd syvid demok-
raattisia uudistuksia ja siirtymistd sosialismiin ei
meiddn maassamme voi saada aikaan yksi puolue. Siihen
tarvitaan kaikkien kansanvaltaan ja sosialismiin pyr-
kivien voimien ja niitd edustavien puolueiden lujaa ja
pysyvdd yhteistydtd. SKP pyrkii omalta osaltaan edistd-
mddn ja jdrjestdmddn tdllaista yhteistytitd.
SKP ldhtee iitä, ettd vain yhtendinen tyOvdenluok-
ka vol muodostaa mandollisimman monia ja laajoja vdes-
tbkerroksia kdsittdvdn liiton perusvoiman. Maamme ty6-
vdenluokan rivien eheyttdminen vol tapahtua ennen
muuta kommunistien ja sosialidemokraattien yhteistyUld.
Nditd molemip ia tyi5vdenliikkeen poliittisia suuntauksia
edustavia tydvdenpuolueita kannattaa ja tukee maassamme
tytivdenluokan perusjoUkko sekd myOs merkittdvd osa
muita ty6tdtekevid vdestOkerroksia. Niiden yhteistyOstd
riippuu olellisesti sekd demokratian ettd sosialismin
SECRET
37.
puolesta kaytavan monopolien vastaisen taistelun menes-
tyminen. Mita pidemmalle kehittyy kommunistien ja so-
sialidemokraattien yhteistyd demokratian ja sosialis-
min puolesta, sita varmemmaksi tulee Suomen rauhanomai-
nen siirtyminen sosialismiin.
Pyrittaessa syviin demokraattisiin uudistuksiin
ja myiis sosialismiin tarvitaan kaikkien tydtdtekevien
vdestiikerrosten, tytivdenluokan, viljelijavdestdn, si-
vistyneistOn, pienyrittajien ja muiden keskikerrosten
lujaa ja pysyvdd liittoa, jota ei voida rakentaa otta-
matta huomioon ndiden vaestdkerrosten luottamusta naut-
tivia poliittisia puolueita. Siksi SKP pyrkii edistd-
madn ja jdrjestamadn laheista ja rakentavaa yhteistoi-
mintaa kaikkien tyOtdtekevien kannatusta nauttivien
kansanvaltaisten puolueiden kesken sekd kapitalismin
oloissa ettd sosialismiin siirryttaessa ja itse sosi-
alismin aikana. SKP tukee kaikkien monopolien harvain-
vallan puristuksessa eldvien yhteiskuntaryhmien oike-
utettua taistelua etujensa puolesta ja on valmis yh-
teistoimintaan naita ryhmid edustavien jdrjestOjen kans-
sa.
4. SKP ja kansainvdlisyys
Eni kansojen ja maiden yhteiskunnalliset ja poliit-
tiset tapahtumat kietoutuvat meiddn aikanamme monin
vuorovaikutuksin ja riippuvaisuussuhtein voimakkaasti
toisiinsa. Niin rajoitetusti paikallisilta kuin ne
jonkin maan kohdalla usein saattavat ndyttadkin, on
niiild miltei aina vaikutuksensa myOs toisten kansojen
ja maiden kohtaloiden ja taistelujen kulkuun.
SECRET
SECRET4 38.
Uusien yhteys- ja tiedotusvdlineiden kehitys,maiden
ja kansojen lisdantyva taloudellinen kanssakayminen,
edistyksen ja taantumuksen vdlisen taistelun kansain-
valistyminen, kansojen poliittisen tietoisuuden ja
kulttuurin kasvu ja monet muut vastaavat ilmibt ld-
hentavat maita ja kansoja toisiinsa.
SKP korostaa kommunistien kansainvalisen yhte-
ndisyyden suurta merkitystd. Tama yhtenaisyys ei sul-
je pois moninaisuutta ja monimuotoisuutta eikd mer-
kitse kommunististen puolueiden valisten kansallisten
erojen kieltamistd. SKP ilmaisee solidaarisuutensa
sosialismia ja kommunismia rakentavia kansoja koh-
taan • Se tukee tyOvaenluokkaa ja tytitatekevi'd kapi-
talistisissa maissa naiden kamppaillessa demokratian
ja sosialististen uudistusten puolesta monopolien
valtaa vastaan. Se tukee sorrettuja kansoja niiden
taistelleesa kansallisen vapauden ja riippumattomuu-
den puolesta. Se on valmis antamaan kaikkensa rauhan.
ja erilaisten yhteiskuntajdrjestelmien rauhanomaisen
rinnakkainolon puolesta. Toimittaessa ndiden maailman
kaikkien maiden ja kansojen kohtaloille ratkaisevien
suurten asioiden puolesta SKP on muiden maiden kommu-
nistien rinnalla.
- Loppu -
SECRET