Se luultua pienempi pahaJOSTAKIN SYYSTÄ SUOMALAISTEN KÄSITYS TURVETUOTANTOSOIDEN MÄÄRÄSTÄ ON 20-KERTAINEN TODELLISUUTEEN NÄHDEN. MYÖS TURPEEN OSUUTTA KOKONAISENERGIASTA PIDETÄÄN SELVÄSTI TODELLISTA SUUREMPANA.TEKSTI JA KUVAT ANTTI KIRVES

P O L T T O P I S T E E S S Ä

22_ POLTE _ 22017 22017 _ POLTE _ 23

Turvetta on Suomen energiantuotannosta vain neljä prosenttia. Alan toimijoille suurin ongelma on, että uusia turvetuo-tantoalueita ei tule samaan tahtiin kuin vanhoja poistuu käytöstä. Nykyistäkään tuotantotasoa ei pystytä pitämään yllä, kun uusia lupia ei enää heru.

Päästöjä on pakko vähentää, ja se pitäisi tehdä ensin fossiilisista poltto-aineista ja vasta sitten turpeesta. Näin

linjasi kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaa-rinen komitea vuonna 2014. Silti turpeen käyttö on vähen-tynyt nopeammin kuin kivihiilen, jonka käyttö kasvoi viime vuonna 16 prosenttia.

– Onko se järkevää? kysyy toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on oletettu, että turpeen kulutus olisi vuonna 2020 kolmanneksen suurempi kuin se oli vuonna 2015. Lisätoimenpiteitä, joilla tätä kasvua tuettaisiin, ei strategiassa kuitenkaan ole. Strategiaa myös virheellisesti kritisoitiin turpeen osuuden kasvattamisesta.

– Turpeen käyttö on vähentynyt koko 2010-luvun. Ei ole nähtävissä, että turpeen kulutus tästä nyt yhtäkkiä mer-kittävästi kasvaisi. Jos 2030 ollaankin nykytasolla tai vielä alempana, käykö niin, että se puuttuva energia korvataan fossiilisilla polttoaineilla? Myös metsähakkeeseen on liitetty hyvin optimistinen odotus kasvunopeudesta ilman lisätoi-menpiteitä. Siinä on sama riski.

BIOENERGIA RY:N TUOREESSA nettikyselyssä kartoitettiin 3 600:n 15–74-vuotiaan suomalaisen ajatuksia eri energia-lähteistä.

– 60 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä bioenergian osuutta maamme energiantuotannossa ja vain kahdeksan prosenttia haluaisi sitä vähemmän kuin sitä nyt on, Laurikka sanoo.

Turpeeseen suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin kivihiileen ja öljyyn: 47 prosenttia vastaajista haluaisi säilyttää turpeen energiapaletissa vähintään nykytasolla. Laurikan mukaan kyselytuloksissa näkyy myös selvästi se, että vastaajat ovat kuvitelleet turvetuotantokäytössä olevien soiden osuuden paljon suuremmaksi kuin mitä se todellisuu-dessa on.

Suomalaisten mielikuvissa turvetuotannon osuus energi-ankulutuksesta on 2,5 kertaa suurempi kuin se oikeasti on, vaikka energiaturpeen käyttö on vähentynyt vuoden 2010 27,2 terawattitunnista 16 terawattituntiin vuonna 2015. Ylei-nen on Laurikan mukaan myös väärinkäsitys siitä, että suot haluttaisiin tuhota.

– Turvetuotanto kohdistuu nykyisin vain luontoarvonsa menettäneisiin, ojitettuihin soihin. Kukaan ei ole menos-sa niille luonnontilaisille kauniille aapasoille. Se ei oikein välittynyt 16 turvealan yrityksen rahoittamasta turveinfo.fi -kampanjastakaan, jota Bioenergia ry oli mukana toteutta-massa.

Niin, siitä turvekampanjasta, josta nousi melkoinen kohu. Ajatus oli herättää keskustelua, ja syntyihän sitä. Mutta oliko se sellaista, mitä oli toivottu? Ja menikö viesti perille?

– Kampanja meni tunteisiin ja keskustelu lähti vähän laukalle, Laurikka toteaa.

– Kampanja ei onnistunut välittämään tietoa siitä, mitä alalla todellisuudessa tapahtuu, mitkä ovat isoimmat ongel-mat ja että ala pyrkii kehittymään. Kampanjasta syntyi väärä käsitys, että energiaturpeen käyttö haluttaisiin kasvattaa hirveän korkealle. Siitä ei ole kyse, vaan pyrkimyksestä pitää turve osana Suomen energiapalettia muun muassa sen huol-tovarmuuden takia.

Laurikka toivoo, että kampanjasta välittyi yritys avata hankalaa asiaa.

– Huumori on vaikea laji. Tarkoitus ei ollut haukkua suo-malaisia, vaan herätellä miettimään, olemmeko hölmöjä kun tuomme miljardeilla fossiilista energiaa emmekä samalla myönnä lupia olemassa olevan turvesuon korvaamiseen toisella turvesuolla.

REILUT 80 PROSENTTIA maailman energiankäytöstä perustuu fossiilisiin energioihin, öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun. Loppu on uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa. Uusiutuviin kuuluu myös bioenergia, kuten puu, biopohjai-set kierrätyspolttoaineet ja biokaasu.

Hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena turve sijoittuu johonkin uusiutuvien ja fossiilisten väliin. Turpeen päästöjä esimerkiksi IPCC kohtelee kuitenkin fossiilisten polttoaineiden tavoin.

– Elämme energia-alan murrosta, ja uusia teknologioita tulee koko ajan lisää. Nämä ovat vaikeita asioita eikä ole ihme, jos tavalliselle kansalaiselle ei ole selvää, mitä bioener-gia on. Jos suomalaisia pyytää luettelemaan uusiutuvia ja

P O L T T O P I S T E E S S Ä

Suomalaisten mielikuvissa turvetuotannon osuus energiankulutuksesta on 2,5 kertaa suurempi kuin se oikeasti on.

22017 _ POLTE _ 2524_ POLTE _ 22017

KUNNILLA OLISI EDELLEEN parantami-sen varaa omaan toimintaansa liittyväs-sä energiatehokkuudessa ja energian käytössä.

– Aika usein keskustellaan joko uusiu-tuvasta energiasta tai energian säästöstä, mutta näitä asioita pitää kyetä tarkaste-lemaan myös samanaikaisesti. Tämä ei ole joko–tai- vaan sekä–että-kysymys. Kokonaisuus ratkaisee, sanoo Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma.

Energian tuotanto- ja jakelulaitokset ovat pääosin yhtiöitä, ja kunnan kannalta tärkeää on, pärjääkö laitos omillaan tai tuottaako se mahdollisesti tuloja, kuten suurimmissa kaupungeissa. Sellainen voi kompensoida verokertymää huomatta-vastikin.

Sote-uudistuksen myötä energiayhtiön osuus näkyy entistä selvemmin kunnan tuloissa.

– Kunnallinen yhtiö on siinä mieles-sä hyvä yhtiö, että se maksaa veronsa Suomeen ja tulot menevät paikkakunnan tarpeisiin. Hinnoittelun vain pitää olla kohtuullista ja kilpailukykyistä.

Uudisrakennusten energiankäyttö rakennuskuutiota kohden jatkuvasti pienenee. Luoman mukaan tämä on oivallettava myös tuotantopäässä, sillä

pitkällä aikavälillä se vaikuttaa tuotanto- ja jakeluratkaisuihin.

– Kuluttajista voi tulla myös tuottajia, niin kuin sähköpuolella on jo vähäisessä määrin nähty. Lämpöpuolella tällaista on jo väläytelty muun muassa EU-direk-tiiviehdotuksessa viime vuoden lopulla. Teknologian jarrunahan ei tässä missään nimessä pidä olla, vaan pyrkiä löytämään uusia mahdollisuuksia.

Koneyrittäjät ja MTK ovat teettäneet Aula Researchillä kuntien energiavalin-noista kyselytutkimuksen. Maaliskuussa julkistettuun kyselyyn vastasi 344 kunta-vaikuttajaa ja -päättäjää.

Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että kunnalla on oma energiastrategian-sa ja noin puolet vastaajista sanoi, ettei energia-asioihin oteta kantaa muissakaan kunnan strategioissa.

Luoma huomauttaa, että kaikilla kun-nilla ei välttämättä ole energiastrategiaa, mutta niiden kunta- ja ilmastostrategiat voivat kattaa myös energia-asioita.

– Kyllä kaikilla niillä kunnilla, joilla on energiatuotantoa ja laitoksia omistukses-saan, on näkemys siitä, miksi toimintaa on ja mitä sillä haetaan. Joku jopa muistavat, miksi laitos on aikoinaan perustettu, Luoma veistelee.

Vastausten perusteella kuntien ener-giavalintoja pidetään merkittävänä asiana alueen elinvoimaisuuden kannalta. Myös paikallisuus on tärkeä tekijä kuntien energiaraaka-aineiden hankinnassa.

– Kunnissa on ymmärretty kupletin juoni: ilmastopäästöistä ollaan huolissaan ja yksi tapa vaikuttaa siihen on satsata uusiutuvaan energiaan. Kuntien energia-draiverit ovat ilmastonmuutos, kustan-nussäästöt ja tulopuoli sekä omavarai-suus. Jos ne hoitaa kunnolla, tulevaisuus on hanskassa, Luoma sanoo.

K AIKKI HY VIN KUNNISSA?

P O L T T O P I S T E E S S Ä

”Kun energianhankinnastamme vielä noin 40 prosenttia on fossiilisia polttoaineita, eikö kannattaisi aloittaa vähentäminen näistä eikä kurmoottaa kotimaista hajaasutusalueiden työllisyyttä?”

fossiilisia energianlähteitä, aika iso prosentti varmaankin vastaa oikein. Mutta turve voi mennä eri ihmisillä eri katego-rioihin, Laurikka arvelee.

Energian kotimaisuus on huoltovarmuuden ja työllisyyden kannalta tärkeä kysymys.

Suomi tuo vuosittain ulkomailta nettomääräisesti miljardeilla euroilla energiaa, vuonna 2016 noin kolmella miljardilla. Tuonti on viime vuosina vähentynyt, ja tämä kurssi olisi Laurikan mielestä hyvä pitää. Kivihiiltä voidaan korvata voimalaitoksissa sekä puuperäisellä polttoaineella että turpeella.

– EU:n päästökauppa pakottaa voimalaitokset päästövä-hennyksiin joka tapauksessa. Kannattaisi siis miettiä, mistä aloitetaan. Kun energianhankinnastamme vielä noin 40 prosenttia on fossiilisia polttoaineita, eikö kannattaisi aloit-taa vähentäminen näistä eikä kurmoottaa kotimaista haja-asutusalueiden työllisyyttä? On Suomen kannalta fiksumpaa ja vastuullisempaa hankkia kotimaista polttoainetta kuin tuoda tänne fossiilista muualta.

LAURIKKA EI HALUA TEHDÄ pitkän aikavälin ennusteita siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Emme esimerkiksi tiedä, koska sähköautoista tulee kilpailukykyisiä, mutta aikanaan ne vielä muuttavat merkit-tävästi liikennejärjestelmää. Siihen pitää varautua ja se pitää mahdollistaa, Laurikka sanoo.

Tieliikenteen päästöjä pitää vähentää puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on strategiassaan esittä-nyt, että siihen mennessä bensan ja dieselin seassa pitäisi olla keskimäärin 30 prosenttia biopolttoainetta. Laurikan mielestä samaan aikaan pitää mahdollistaa sähköinen liiken-ne ja aktiivisesti puuttua nykyisen ajoneuvokannan päästöi-hin muun muassa biopolttoaineilla.

– Molempia tarvitaan. Tämä on esimerkki siitä, miten pitäisi ajatella laajemminkin energiajärjestelmän suhteen: pitää tehdä välittömiä toimia ja mahdollistaa sekä samalla pyrkiä olemaan sulkematta ovia.

Suomen tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä olla hiilineutraali, mikä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästömme ovat korkeintaan yhtä suuret kuin hiilinielumme. Laurikka

26_ POLTE _ 22017 22017 _ POLTE _ 27

KI

PI

NÄ

MI

KK

O

Mitä on tuottamanne jätepohjainen RE85 biobensiini?RE85 on suomalainen edistyksellinen ja uusiutuva biobensiini, jota valmistetaan jätteistä ja tähteistä. Polttoaine vähen-tää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen bensiiniin verrattuna. Polttoaine soveltuu käytettäväksi FFV-teknologialla varustettuihin autoihin. Myös vanhan bensiinikäyttöisen auton voi konvertoida hyödyntämään tätä kustannukseltaan tavallista bensiiniä edullisempaa kotimaista polttoainetta.

Miten kaltaisenne energiayhtiö selviää voittajana aikana, jolloin ollaan yhä tietoisempia autoilun ympäristöhaitoista?Näemme muutoksen suurena mahdollisuutena. Käytäm-me perinteisestä fossiilisen energian liiketoiminnastamme saatavista tuotoista leijonanosan eettisesti ja ekologisesti kestäviin uusiutuvan energian teknologioihin sekä liiketoimin-nan kehittämiseen ja investointeihin. 2010-luvulla olemme investoineet uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen, demonstraatioihin ja tuotantoon jo nyt noin 400 miljoonaa euroa. Pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla voimme saa-vuttaa johtavan aseman ensisijaisesti kotimarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Mihin haluatte tulevaisuudessa panostaa?Keskitymme kustannustehokkaimpiin uusiutuvan energian teknologioihin ja ratkaisuihin niin liikenteessä kuin sähkön- ja lämmöntuotannossakin. Näitä ovat jätteiden ja tähteiden jalostaminen liikenteen edistyksellisiksi biopolttoaineiksi, lämmön tuottaminen maasta ja sähkön tuottaminen tuules-ta. Uusiutuva energian osuus edustaa koko St1:n tuloksesta vajaata 10 prosenttia. Uutena päänavauksena Kajaaniin on juuri valmistunut maailman ensimmäinen biojalostamo, jossa jalostetaan sahanpurua erilaisiksi energiatuotteiksi. Sen bio-etanolia hyödynnetään muun muassa RE85 biobensiinissä.

Entä mistä Otaniemen geotermisessä pilottilämpölaitoksessa on kyse?Otaniemessä kehitämme konseptia, jonka tavoitteena on hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöä hyödyksi teol-lisen mittakaavan kaukolämmön tuotannossa. Tavoitteena on porata kaksi lämpökaivoa 6–7 kilometrin syvyyteen ja saada vesi virtaamaan kallion luontaisia halkeamia pitkin kaivosta toiseen, jolloin vesi lämpiää yli 100 asteen lämpötilaan ja on hyödynnettävissä suoraan kaukolämpöverkossa. TEKSTI MIINA POIKOLAINEN_ KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

ST1 HALUA A OLL A JOHTAVA HY VÄN ENERGIAN VALMISTA JA JA MY YJÄ. YHTIÖN ENERGIAJOHTA JA JARI SUOMINEN KERTOO, MITEN HE AIKOVAT SEN TEHDÄ.

Jätteestä energiaa

P O L T T O P I S T E E S S Ä

Jätteistä valmistettava RE85-biobensiini vähentää fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen bensiiniin verrattuna.

Myös aurinko ja tuulivoiman suosio on laskussa, kun kysytään suomalaisilta.

ENERGIATEOLLISUUS RY on tutkinut suomalais-ten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin jo yli 30 vuoden ajan.

– Suomalaisten energia-asennekyselyn tulok-sista käy ilmi, että oikeastaan kaikkien energia-muotojen suosio on laskussa, myös aurinko- ja tuulivoiman, sanoo johtaja Jari Kostama Energia-teollisuus ry:stä.

Kostaman mukaan kasvihuoneilmiön torjunta ajaa vähentämään energian käyttöä, oli sen lähde mikä tahansa.

– Surkeimmin asennemielessä menee kivihii-lellä ja öljyllä. Niiden jälkeen tulee turve, jonka suosio suorastaan romahti pari vuotta sitten.

Kostama listaa useita mahdollisia syitä turpeen suosion laskuun. Suurimpana hän pitää tiedon

puutetta. Suomen runsaasta yhdeksästä miljoo-nasta turvemaahehtaarista on turvetuotannossa reilusti alle prosentti eli vajaat 70 000 hehtaaria.

– Ihmiset eivät ymmärrä, miten vähän turve-tuotantoa Suomessa oikeasti on. Jos kadunmie-heltä kysytään, soista on turvetuotannossa 15–20 prosenttia. Turve on pienempi paha kuin fossiiliset polttoaineet. Lisäksi se on kotimainen, omissa käsissämme oleva energianlähde.

Myös vesistö- ja ilmastovaikutukset vaikuttavat Kostaman mukaan asenteisiin.

– Turpeella on ennen ollut merkittäviä paikal-lisia vaikutuksia, mutta nykyisin asiat hoidetaan todella hyvin. Suomessa on paljon humuspohjaisia vesiä, ja turvetuotantoa on toisinaan syytetty tur-haan. Turpeen päästövaikutukset ovat pienemmät

kuin metsätalouden, maatalouden ja kaupunkien. Kostama ei näe, että turpeelle olisi odotet-

tavissa suurta kasvua energiakäytössä. Muilta käyttökohteilta hän odottaa enemmän.

– Harva tietää, että turve on pitkän matkan elintarvikekuljetuksissa yksi parhaista pakkaus-materiaaleista. Toinen esimerkki on ympäristö-turvekäyttö, esimerkiksi öljyn sitojana onnetto-muuksissa.

Energia-asioissa yleisemminkin tiedon puute on Kostaman mielestä valtava.

– Ihmiset eivät tiedosta sitä, kuinka fossiilinen maailma on tai kuinka pitkään se sellaisena vielä pysyy. Uudet teknologiatkaan eivät ole heti käytössä. Muutosta voidaan nopeuttaa, mutta sa-lamannopeasti se ei tapahdu, Kostama sanoo.

MIK Ä ÄN ENERGIA EI MAITA

uskoo, että tuo tavoite voidaan saavuttaa jo paljon ennen määräaikaa.

– Jos pystymme pitämään nykyisen hiilinielutasomme pit-källä aikavälillä ja samalla vähentämään päästöjä jo tehtyjen suunnitelmien mukaan, voimme olla tavoitteessa selvästi ennen vuotta 2050.

– Meidän ei pidä rakentaa liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka määrittää kovin tarkat prosenttirajat kullekin energiamuo-dolle, vaan keskittyä lopputulokseen: mikä päästötason pitää olla. Annetaan myös markkinoiden toimia, Laurikka sanoo.

28_ POLTE _ 22017 22017 _ POLTE _ 29