2 SampolAviisi

SamSamSamSamSampolApolApolApolApolAviisiviisiviisiviisiviisi 20020020020020077777Sisältö

3 Pääkirjoitus

4 Ihmisen ääni

6 Kuninkaalliset

8 Jokamiehen oikeus oppia uutta

9 Sampolassa ei lauleta otsa rypyssä

10 Digi-TV tulee, oletko valmis?

11 Tuuks´sää ulkomaille Teiskoon

12 Tärkeintä on kohtaaminen

13 Sampolassa tanssitaan Pirjon tahdissa

14 Taiturit tanssivat Tampereella

16 Matti sisään, Pertti ulos

18 Suksi Sampolaan, mies

19 Oppimista elämää varten

22 Muutamia vinkkeja parempiin valokuviin

24 Nordlek 2006 -tapahtuma

26 Rakastu Raaheen

27 TOP-visa

28 Kalaa järvestä pöytään

30 Sitä sun tätä ...

31 Tervetuloa Kesäpirtille

2 SampolAviisi

3SampolAviisi

PPPPPääkirääkirääkirääkirääkirjoitusjoitusjoitusjoitusjoitus

TOIMITUSPäätoimittajaSirkka-Liisa JukarainenToimitussihteeriTarja HänninenToimitusTarja HänninenSinikka LouhivuoriTeuvo LuukkonenKosti MantonenUlla MyllärniemiJouko NikkoJussi ReuterTaija RistolainenMatti TilaKristiina ViitalaUlkoasuTeuvo LuukkonenKannetValokuvauksen erikoiskurssiOlli JärvenpääAnssi MäkinenJouko NikkoKristian SeppäläKuvien käsittelyJouko NikkoJulkaisijaTampereen työväenopistonopiskelijat ryPainos 1 500 kplPainopaikkaOriveden Kirjapaino

Olen tänä syksynä saanut tutustuauseamman opiston toimintaan kan-salaisopistojen laatupalkintokilpailunarviointiryhmän jäsenenä. Laatu-palkinto jaetaan tänä vuonna ensim-mäisen kerran. Kansalais- ja työvä-enopistojen ylläpitäjät voivat saadasen tunnustuksena toiminnan ja tu-losten laadusta, niiden jatkuvasta ke-hittämisestä sekä esimerkillisestätyöstä vapaan sivistystyön edistämi-seksi. Tarkoituksena on näin tukeaja kannustaa opistoja niiden perus-tehtävässä.

Laatupalkinnon vuosittain vaihtu-vaa teemaa valittaessa kiinnitetäänhuomiota ajankohtaisiin yhteiskun-nallista vaikuttavuutta edistäviin ta-voitteisiin. Vuoden 2006 erityistee-maksi valittiin osallistujapohjan laa-jentaminen ja aliedustetut ryhmät.Tätä kirjoittaessani tiedän, ettäopistomme on päässyt kuuden par-haan joukkoon. Onnea! Lopputulosratkeaa joulukuussa, kun lehtemmeon jo painettu.

* * *Arviointiryhmässä toimiessani

huomasin, ettei opiskelijayhdis-tyksiä joko ole lainkaan tai ne ovatlopettaneet toimintansa ja että siel-lä, missä toimintaa vielä on, se onhiipumassa. Mielestäni opiskelija-yhdistys on kuitenkin hyvä kumppa-ni opistolle. Sama käsitys nousi esiinlokakuussa Sampolassa pidetyssäV. O. Veilahti -seminaarissa, jokakokosi meitä opiskelijayhdistys-aktiiveja muualtakin kuin Pirkan-maalta yhteiseen tapaamiseen. Moniyhdistys on perinteisesti ylläpitänytkahvilatoimintaa, josta on jouduttuluopumaan talkooväen puutteen javerotuksellisten syiden takia. Jäljel-le on jäänyt lähinnä kesäpaikkojenylläpito ja vuokraus sekä retkien ja

teatterimatkojen järjestäminen.Opistot verkostoituvat, etsivät

sidosryhmiä ja yhteistyökumppanei-ta ja näin laajentavat asiakaspoh-jaansa sekä osaamistaan. Pitäisiköopiskelijayhdistystenkin tehdä sa-moin? Lokakuinen tapaaminen osoit-ti, miten erilaisin tavoin yhdistyksetopistoissa toimivat. Voisin listatamonta kehitettävää asiaa, tässämuutama: Kuinka saamme uusia toi-mihenkilöitä sitoutettua mukaan?Miten meidän kauan mukana olleidenhiljainen tieto saadaan siirtymään?Onko meillä riittävästi yhdistystoimin-nassa tarvittavaa ammattitaitoa?

* * *Kuluneen vuoden aikana opis-

tomme johdossa on tapahtunut seu-raavia muutoksia: Apulaisrehtori Tai-na Törmä siirtyi kesän alussa Helsin-gin kaupungin suomenkielisen työvä-enopiston johtavaksi rehtoriksi. Tu-levana keväänä eläkkeelle jäävä reh-tori Pertti Timonen puolestaan nimi-tettiin lokakuun alusta apulaiskau-punginjohtajaksi. Opiskelijayhdistyskiittää Tainaa ja Perttiä tuesta jainnostavasta yhteistyöstä. He ovatolleet mitä parhaimmalla tavallaaikuiskasvattajia ja arvostaneet mei-dän toimintaamme

Uutena rehtorina aloitti 1.12. MattiSaari. Hän saa vuoden 2007 alustatyöparikseen apulaisrehtori TuulaVatasen. Tervetuloa!

Opiskelijayhdistys toivoo hyvänyhteistyön jatkuvan opiston kokohenkilökunnan kanssa.

Sirkka-Liisa Jukarainenpuheenjohtajasirkka-liisa.jukarainen@tto-opiskelijat.fi

LaatupalkintLaatupalkintLaatupalkintLaatupalkintLaatupalkinto ko ko ko ko kannusannusannusannusannustttttaaaaaaaaaaopisopisopisopisopistttttoja koja koja koja koja kehittymäänehittymäänehittymäänehittymäänehittymään

4 SampolAviisi

Jos mielikuvitus riittää, voi arvail-la, millainen mediamylläkkä syntyi-si, jos yhdistettäisiin sadan vuodentakaiset tapahtumat ja nykyiset tie-dotusvälineet. Venäjän suuriruh-tinaskunnassa, johon Suomi silloinvielä kuului, kuohui. Oli eletty sorto-kautta ja puskettu suurlakko läpi.Lisäksi itsehallintoisen Suomensisällä säädyt olivat erimielisiä ää-nioikeuden laajentamisesta kukinomien valta- ja vaikutuspyrkimys-tensä mukaan.

Vuoden 1906 lakiuudistus olisiis jymyjuttu paitsi kansallisellemedialle niin uutinen myös kan-

sainvälisesti: naisen äänestä tuliyhtä tärkeä kuin miehen. Vaikkakaukana Uudessa-Seelannissanaiset olivat saaneet äänestää jotätäkin ennen, suomalainen nainenei tyytynyt tähän. Hän sai lisäksi oi-keasti valita, kenelle äänensä an-taa - juuri saatu vaalikelpoisuusnäet takasi sen, että enää päättä-jien tuoleilla ei istuisi pelkästäänmiehiä. Kaikista maailman maistatämä oli mahdollista siis vain Suo-messa.

Jymyjuttu jäi kuitenkin vaille ny-kyisenlaista hehkutusta. Kansan-sivistäjä Yleisradio (muista säh-köisistä medioista puhumattakaan)pääsi ääneen vasta 20 vuotta myö-hemmin, joten uutinen jäi silloisensanomalehdistön yksinoikeudeksi.

Tieto lakiuudistuksesta luettiin ta-loissa ja tölleissä ehkä vasta päi-vien päästä. Mitä mahtoi lukijanmielessä liikkua? Tunsiko hän sil-loin yhdenvertaisuutta rikkaammannaapurinsa kanssa? Ymmärsikökonttoristineiti olevansa saman-arvoinen kuin tehtaanjohtaja? Mitätapahtui talonpojan itsetunnolle?Kaikki he olivat edelläkävijöitämaailman tasa-arvoistumisen tiel-lä. Muualla yleinen ja yhtäläinenäänioikeus alkoi pikkuhiljaa yleis-tyä yli 10 vuotta myöhemmin, javasta toisen maailmansodan jäl-keen sitä alettiin pitää itsestäänsel-vyytenä. Sellaisessa vanhassasivistysmaassa kuin Ranskassa(vapaus, veljeys, tasa-arvo!) sehyväksyttiin vasta vuonna 1944.

Missä olit silloin, kun --? Näinhän usein kysytään, kunmuistellaan jotain kokonaisia kansakuntia liikuttanuttatapahtumaa. Missä olit silloin, kun Suomen naiset ja miehetsaivat yhtäläisen oikeuden äänestää ja asettua ehdollepoliittisissa vaaleissa? No, tähän harva meistä voi vastatamuuta kuin että vasta odotteli vuoroaan sukupolvien ketjussa.

IIIIIHHHHHMMMMMIIIIISSSSSEEEEENNNNN

ÄÄNITeksti Kristiina ViitalaKuva Museokeskus Vapriikin kuva-arkisto

1910-luvun vaalieleganssia MattiLuhtalan kuvaamana: vaatemuoti onsadassa vuodessa muuttunut,äänestyskopin malli ei.

5SampolAviisi

Näkymättömästä näkyväksi

Juhlavuoden kirjoituksissa ja pu-heissa on usein painotettu sitä, ettänaiset saivat äänioikeuden satavuotta sitten. Sitä on puolestaankritisoitu, koska myös suuri osamiehistä pääsi vasta silloin äänioi-keutettujen joukkoon. Toisaaltanaisilla on kyllä hyvä syy itseko-rostukseen: nainen oli kulkenut sa-maa matkaa luomakunnan kruu-nun, siis miehen kanssa ihmissu-vun historian alusta asti, ja vastanyt mies huomasi sen.

“Toinen” sukupuoli on epäile-mättä ollut kaikkialla suurin ryhmä,joka ennen yleistä äänioikeutta jäisen ulkopuolelle. Muita ryhmiä ovatolleet esimerkiksi mustaihoiset,varattomat ja holhouksenalaiset.Joskus erottelu jatkui lain hyväk-symisen jälkeenkin: esimerkiksi

Isossa-Britanniassa vuonna 1920naisten äänioikeuden ikärajaksiasetettiin 28 vuotta ja miesten 21vuotta. Myöhemmin ikärajat luon-nollisesti yhtäläistettiin.

Sadan vuoden päästä

Suomalaisille satavuotinen äänioi-keus on niin itsestään selvä asia,että monella on varaa jättää sekäyttämättä. Ketä liikuttaa, ajatte-lee nytkin joku lukija. Toisaalta eisuomalaisia voi syyttää äänestys-innon puutteesta: kansa “käy uur-nilla”, kun pitää valita edustajamissikisoihin tai laulukilpailuihin taiäänestää siitä, kuka on Suomenseksikkäin mies. Monia taas kieh-too enemmän se, että saa äänes-tää jonkun joukosta pois kuin jouk-koon mukaan. Internetin sivuilla ky-sellään päivittäin mielipidettä mitä

triviaaleimmista asioista, ja taaskansa kertoo sen. Mutta ketä liikut-taa se, että 24,6 % vastaajista pi-tää vadelmaa parhaana kesämar-jana?

Tieto sinänsä ei ehkä liikuta itsevastaajiakaan vaan se, että omanmielipiteen voi tuoda julki niin hel-posti, tietokoneen tai kännykännäppäimiä naputellen. Halu vaikut-taa, piilee kai jokaisen sisimmäs-sä. Napinpainalluksella ei kuiten-kaan selviä vielä seuraavista, satavuotta täyttävistä eduskuntavaa-leista. Toivoa sopii, ettei edustaja-ehdokkaita myöskään panna riviinesittelemään laulutaitoaan tai ul-koisia avujaan paremman äänes-tystuloksen saamiseksi. Loppujenlopuksi riittää, että osaa valita man-sikan ja mustikan väliltä.

Rehtori Pertti Timonen oli kutsunut opiskelijayhdistyksen entiset puheenjohtajat ja entisiä johtokunnan jäseniämuistelemaan vanhoja. Kuvassa vasemmalta Pertti Timonen, Sirkka-Liisa Jukarainen, Sirkka-Liisa Siuvo, MariaPartanen, Jaakko Nurmesniemi, Pekka Salminen sekä ruiskukkataulua ojentamassa Annikki Adreasson.

Kuva Jaakko Kauppinen

6 SampolAviisi

Miten päädyit kisailemaan tan-go- /karaokekisoihin?Elina: Osallistuin tangomittelöihinvuonna 2004, jolloin sijoituin 40parhaan joukkoon. Seuraavanavuonna 2005 pääsin finaaliin va-ralle. Kolmas kerta toden sanoi, javoitin vuonna 2006. Tämä on olluthyvin määrätietoisen työn tulos.Olen harrastanut musiikkia kokoikäni. Soittanut pianoa ja huilua,ollut orkesterissa ja esiintynyt lau-lamalla. Tiesin että tämän ikäise-nä tuollaisen tavoitteen saavutta-minen ei ole itsestäänselvyys jaettä jonkinlainen “rykäys” tai voittotäytyisi tapahtua. Tein voiton eteenrutkasti töitä. Kävin laulutunneilla,lauloin monta tuntia päivässä,äänitin omaa lauluani, analysoin jatein uudestaan. Kuuntelin erityyp-pisiä laulajia ja minulla oli myöshaasteellisia esiintymistilaisuuksia,jotka veivät eteenpäin.Rami: Kaverini kertoi että Ylöjär-vellä ravintola Casinolla on karao-kekilpailun alkukarsinnat. Lähtö olivähän epävarmaa, mutta lopultakuitenkin lähdimme ja osallistuim-me. Myöhemmin tuli tieto, että olin

päässyt jatkoon, ja heinäkuussasuuntasin Merikarvialle, Merikie-variin. Sieltä sitten pääsin semifi-naaliin, joka pidettiin 4-5.8.2006Merikievarissa. Aluksi meitä oli yli60 kilpailijaa, joista ensin valittiin 30ja sen jälkeen 5 naista ja 5 miestä.Lopulta jäljellä oli kuningatar jakuningas. Suvussani on vahvamusiikkiperintö, ja olen aina halun-nut laulaa ja esiintyä. Olen rohkeas-ti ottanut osaa monenlaisiin karao-kekilpailuihin, ja nyt tuli voitto.

Minkälaista laulukoulutusta oletsaanut?Elina: Ensimmäisen kerran meninlaulutunneille 1990-luvun alussa.Opiskelin 3 vuotta klassista laulua.Opintoihin tuli tauko, kun oli per-heen perustamisen ja muun opis-kelun vuoro. Laulaminen jäi taka-alalle, kunnes tuli jälleen aikaa jatilaa miettiä, mitä elämältä haluaa.Oli tarve löytää haasteita ja oppiauutta. Lauluopinnot ovat nyt jatku-neet oopperalaulaja Pirkko Talolanjohdolla. Tekniikka on italialainen,klassinen bel canto-tekniikka. Ai-kaa käytetään paljon myös tan-gojen tekstien analysoimiseen jatulkinnan hiomiseen.Rami: Olen opiskellut laulua 5vuotta Tampereen työväenopistos-sa viihdemusiikin ryhmässä. Opet-tajanani on ollut Eeva-Kaarina

Honko. Olen käynyt säännöllisestilaulamassa karaokea vuodesta1997 lähtien ja kokeillut rohkeastimahdollisimman erilaisia laulujakehittyäkseni laulajana. Nykyisinon myös todella hyvät mahdollisuu-det harjoitella lauluja kotonakaraokelaitteiden ja hyvien levy-valikoimien ansiosta.

Olivatko odotukset mahdollises-ta voitosta erilaiset?Elina: Voiton jälkeinen elämä onvastannut odotuksia. Minulla ontulevasta paljon konkreettista tie-toa, ja olen osannut nauttia kiirees-tä huolimatta. Päätoiminen työni onnyt laulaminen. Saan laulaa ihmi-sille ja tehdä työtä, josta nautin.Ihmiset keikkapaikoilla ovat otta-neet minut positiivisesti vastaan jakäytännön asiat ovat sujuneet hy-vin. Minulla on erittäin ammattitai-toinen bändi ja henkilökemiat toi-mivat hyvin. Julkisuuden henkilö-nä oleminen on uutta eikä sitä ainaoikein ymmärrä… Ihmisenä olenkuitenkin sama kuin ennen voittoa.Rami: Elämä jatkuu samaan mal-liin kuin ennenkin. Toki voiton jäl-keen kaikki oli hetken aikaa yhtäjuhlaa. Ihanaa on ollut se, että ih-miset ovat onnitelleet voiton joh-dosta ja kannustaneet jatkamaanlauluharrastusta. Uutta ja erilaistaon ollut toimittajien ja kuvaajien ta-

Valtakunnan karaokekuningas 2006Rami Lehtinen, 30 vuottaAvoliitossaAsuu TampereellaAmmatti: tarjoilija

KKKKKuninuninuninuninuninkkkkk

Teksti Tarja HänninenKuvat Olli Järvenpää ja Aura-viihteen kuvapankki

6 SampolAviisi

7SampolAviisi

paaminen lehtihaastatteluja tehtä-essä. Voiton myötä on tullut myöspienimuotoisia keikkoja.

Minkälaiset laulut tuntuvat“omilta”?Elina: Pidän lauluista, joissa onhyvä teksti, elämänmakuiset sa-noitukset ja kaunis melodia. Tem-po ja rytmilaji voi olla minkälainenvaan.Rami: Laulan mielelläni kaiho-mielisiä lauluja ja rakkauslauluja.Tangot ja oopperasävelmät kiin-nostavat niiden haasteellisuudenvuoksi.

Onko sinulta tulossa levyä?Elina: Levyn työstäminen aloitet-tiin heinäkuun 2006 lopulla, ja sentekeminen oli mielenkiintoista jamukavaa. Levyn julkistamispäiväoli 22.11.2006. Aikataulu oli kiirei-nen, mutta ammattilaisten kanssaoli hyvä tehdä töitä ja heidän kans-saan löytyi nopeasti yhteinen sä-vel ja sain mieluisaa laulettavaa.Rami: Kilpailun palkintona saindemo-singlen levytyssopimuksen.Aikaa levyn tekemiseen ei ole vie-lä sovittu.

Mitä mieltä olet työväenopis-tosta, sen opetuksesta ja va-paasta sivistystyöstä?Elina: Tampereen työväenopiston,

samoin kuin Ahjolan kansalaisopis-ton kurssivalikoimaa pidän erittäinmonipuolisena ja vapaata sivistys-työtä tärkeänä. Minulla on koke-musta sekä opettajan että opiske-lijan roolista ja molemmista olennauttinut. On erittäin tärkeää, ettäihmisillä on mahdollisuus opiskel-la ja harrastaa kohtuuhintaanammattiopettajien ohjauksessa.Kurssilla oleminen on ihmisilleusein myös sosiaalinen tilanne.Siellä tapaa muita samoista asiois-ta kiinnostuneita, joiden kanssa onhyvä keskustella ja vaihtaa mieli-piteitä.Rami: Tampereen työväenopistos-sa on opiskelijayhdistyksen yllä-pitämä Kahvio Akvaario. Olintyöttömänä, kun minut ensikerran palkattiin kahvioon yhdis-telmätuella. Siitä on nyt kulunutkuusi vuotta. Talvet olen töissäkahviossa, Sampolassa ja kesäl-lä opiskelijoiden kesäpaikassaKesäpirt i l lä, Ylöjärven Anta-verkassa. Työväenopisto on siisminulle tärkeä paikka, koska seon myös minun työpaikkani.Opiskelen myös opistolla. Viih-demusiikin kurssiin ja sen ope-tukseen olen tyytyväinen. Kurs-sivalikoimat ovat mielestäni mo-nipuoliset ja runsaat. Jos saisintoivoa jotain uutta kurssia, toivoi-sin artistikoulutusta.

Ehditkö tällä hetkellä opiskellatai harrastaa jotain?Elina: Opiskelen jatkuvasti uusiakappaleita ja kaikkea tähän uuteenammattiin liittyvää. Siinä on haas-tetta kerrakseen. Toivon, että jos-sain vaiheessa saisin tehtyä lop-puun aloittamani kasvatustieteidenappron. Kuntoilua harrastan mah-dollisuuksien mukaan.Rami: Haluaisin harrastaa taide-maalausta. Minua kiinnostavatmyös ruuanvalmistuskurssit sekäkäsitöiden puolelta maton ja pop-panan kutominen.

Minkälaiset ovat tulevaisuudennäkymät?Elina: Pyrin tekemään työni niinhyvin, että esiintymistilaisuuksiaolisi runsaasti jatkossakin. Haluantästä pitkäaikaisen ja kestävänuran. Tämä vuosi on siinä mieles-sä tärkeä…näytön paikka. Myöstuleva levy ja sen saama suosionäyttää suuntaa.Rami: Toivon saavani tehdä laulu-keikkoja tässä työni ohessa har-rastuspohjalta. Aion osallistua Sei-näjoen tangomarkkinoille, sillähaaveenani on tangokuninkaankruunu.

Tangokuningatar 2006Elina Vettenranta, 37 vuotta

Naimisissa, kaksi kouluikäistä poikaa.Asuu Teiskossa, Kämmenniemessä.

Ammatti: vaatetussuunnittelija

aaaaaallisealliseallisealliseallisettttt7SampolAviisi

8 SampolAviisi

JOKAMIEHENJOKAMIEHENJOKAMIEHENJOKAMIEHENJOKAMIEHENOIKEUSOIKEUSOIKEUSOIKEUSOIKEUS

Huomasin yhtenä päivänä, et-tä monessa suhteessa Suo-

mi kehittyy takaperin. Sadanvuoden päinvastaisen kehityk-sen jälkeen tuloerojen umpeen-kuromisen sijaan rikkaat rikas-tuvat ja köyhät köyhtyvät kiih-tyvällä tahdilla.

Viinavalistus on vähintäänkinyhtä tarpeen kuin raittiusliikkeensyntyaikoina 1800-luvun lopulla.1800-luvun lopun tapaan myöskansalaisjärjestötoiminta on koke-nut uuden kukoistuksen, kun ih-miset haluavat uusia mielekkäitätoiminnan ja vaikuttamisen aree-noita. Niin ikään 1800-luvun lopuntapaan kansansivistyksen tarve onlisääntynyt, kun tietoyhteiskuntasyrjäyttää liian monta tiedonlähteiltä ja uuden ajan haasteetvaativat jokaiselta uusia taitoja.Eivät 120 vuotta sitten eläneetsuomalaiset tainneet tietää, ettäheidän oppinsa olisivat tarpeen2000-luvulla.

Työtä tasa-arvon puolestajatkettava

Takaperoinen kehityksemme oniso haaste. Miten me päättäjät jamuutkin halukkaat varmistamme,että toimemme takaavat parem-paa tasa-arvoa? Miten kaikkien oi-keudet menestyä, elää täyttä elä-mää, iloita omasta kehittymisestäja oppia uutta olisivat oikeasti ole-massa?

Työväen- ja kansalaisopistoillaoli merkittävä rooli kansakunnanheräämiseen 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alussa. Samoilla tahoil-la on edelleenkin keskeinen roolitasa-arvon mahdollistajana. Siksionkin hälyttävää, että yhä useam-min tasa-arvoon tähtäävää työtäjoudutaan toteuttamaan siten, et-tei kaikilla ole mahdollisuutta osal-listua.

Tasa-arvon jarrut

Tasa-arvoisia osallistumismah-dollisuuksia jarruttaa käytännössäkaksi asiaa. Ensinnäkin oma vas-tuu on selkeästi lisääntynyt, jolloinosallistumismahdollisuus alkaa

usein olla kiinni kukkaron paksuu-desta. Toiseksi julkisen panoksenvähentyminen on jo johtanut tun-timäärien alasajoon, jolloin kaikil-le halukkaille “rahakkaillekaan“ eilöydy tilaa tunneilta.

Tällä hetkellä julkinen nolla-kasvunmenoleikkuri iskee juuritasa-arvoa tuottavaan vapaan si-vistystyön kenttään syystä, jotaen oikeastaan ymmärrä. Muttatoivoa ei kuitenkaan kannata vie-lä heittää. Uskon ja toivon ja jopaosittain tiedän, että vapaan sivis-tystyön ystäviä löytyy kaikistapuolueista ja kaikilta politiikanareenoilta. Eduskunnalla ja kau-punginvaltuustolla on vielä mah-dollisuus kääntää suunta tasa-ar-voisten mahdollisuuksien turvak-si. Jokamiehen oikeus oppia uut-ta nimittäin edellyttää sitä.

Niinpä uskallan toivottaa tasa-arvoista ja vapaan sivistystyöntäyteistä uutta vuotta!

Minna Sirnökansanedustajaopistokummi

OPPIA UUTTOPPIA UUTTOPPIA UUTTOPPIA UUTTOPPIA UUTTAAAAA

9SampolAviisi

Ei taida löytyä ainoatakaan ihmis-tä joka ei olisi joskus laulanut.

Muutenkin kuin pakosta piinallisis-sa laulukokeissa arvostelevan opet-tajan silmien alla. Jokainen on var-masti lurittanut pätkän yksin olles-saan tai ystävien seurassa nuotionääressä. Mutta kuinka kauan lauluon vetänyt opiskelijoita työväen-opistoon? Ja mitä täällä tällä het-kellä lauletaan?

Tampereen työväenopistossa lauluaon opiskeltu yhtäjaksoisesti jo vuodes-ta 1908. Mikään muu aine ei ole saa-vuttanut näin pitkää katkeamatontaintoa opiskeluun. Ensimmäisenä aloittiSampolan Laulajat. Kuoro voi edelleenhyvin ja viettääkin parin vuoden kulut-tua juhlavuotta. Pitkään ovat laulajatkokoontuneet harrastuksensa pariinoppia saamaan. Mutta lauluhaluisen eitarvitse olla kuorolaulaja päästääk-seen äänensä valloilleen. Tänä vuon-na opistossa voi opiskella monellatavalla. Kursseja on monia yksin-laulusta ryhmälauluun ja musiikkityy-linkin voi valita mieleisekseen. Perin-teisten kappaleiden ystävät löytävätomansa yhteislauluryhmästä ja lauluniloa -kursseilta. Opistossa voi myöslaulaa kappaleita musikaaleista, käy-dä läpi koko viihdemusiikin kirjon tai

keskittyä laulamaan tuutulauluja. Tar-jontaa siis todella on.

Iloitse äänestäsi

Lauluharrastuksen voi aloittaa vaikkaei aikaisempaa kokemusta omaisi-kaan. Meille salassa laulaneille löytyyomia matalan kynnyksen ryhmiä, joil-la ei ole mitään pohjaosaamisen vaa-timuksia. Halu laulamiseen riittää. Van-ha tarina kertoo kanasta, joka halusioppia laulamaan kuin satakieli. Kanakysyi neuvoa satakieleltä ja noudattiohjeita tarkkaan, muttei kuitenkaanoppinut laumaan niin kuin se. “Kaikkilaulavat omalla persoonallisella äänel-lään. Eihän linnuistakaan kaikki olekauniita visertäjiä, vaan sieltä löytyymonenlaista”, sanoo Laulun iloa -kurs-sin vetäjä Kirsi Sipinen. Kursseilla lau-letaan ilman säestystä ja nuotteja jaopetellaan rakastamaan omaa ään-tään. Tekniikan harjoittelua ei koko-naan unohdeta, mutta tärkein tavoiteon löytää laulamisen ilo. OpiskelijaPirkko Lehto-Järvinen kertoo löytä-neensä varmuutta omaan laulami-seensa ja oppineensa laulamisenrentoutta. Kursseja piti olla vain yksisyyskaudella, mutta suuren kysynnänvuoksi järjestettiin myös toinen ryhmä.Tunnelma kurssilla on iloinen ja avoin.Laulu raikuu ja tekstien tunnelmia poh-ditaan yhdessä oikean tulkinnan löy-tämiseksi. Eikä ketään näytä laulami-nen jännittävän.

SamSamSamSamSampolassa eipolassa eipolassa eipolassa eipolassa eilaulelaulelaulelaulelaulettttta oa oa oa oa otsa rtsa rtsa rtsa rtsa rypypypypypyyyyyssässässässässä

Show must go on

Paria kerrosta ylempänä Sampolassaoven taakse kuuluu komeaa moni-äänistä laulua. Viihdelaulun teho-kurssilla harjoitellaan ohjelmistoa ke-väällä tulevaan konserttiin. Kaikillakahdeksalla laulajalla on aikaisempaakokemusta laulamisesta ja uusilletulokkaille pidetään jonkinlainen lau-latus perustaitojen kartoittamiseksi.Otsa rypyssä ei täälläkään harjoitella,kaikkien kasvoilla on hymy, välillä val-lan naurattaakin. Jokaisen tavoitteenaon onnistua mahdollisimman hyvin kon-sertissa, mutta tulevia tangokunin-kaallisia ei täällä kuitenkaan kuulemmaole, innokkaita harrastajia kyllä.Lopuksi ei voi kuin todeta, että lauluniloa totisesti löytyy. Ja onhan Suomenkulttuurihistoriassa laulamisella pitkätperinteet. Kaikki varmasti muistavatmyös kuinka kansalliseepokses-samme Väinämöinen lauloi itselleenveneen hauen leukaluusta. Vastaavaatemppua tuskin kukaan enää ryhtyyedes yrittämään, mutta esi-isien jalan-jäljillä kuljetaan vieläkin.

Viihdemusiikin ryhmän konserttiSampolan juhlasalissa 31.3.2007.Esitykset kello 14 ja 17. Liput 5 €sisältävät väliaikakahvin.

Teksti ja kuvat Taija Ristolainen

9SampolAviisi

10 SampolAviisi

Teksti Teuvo Luukkonen ja Matti Tila

Elämme jännittäviä aikoja. Melkein kuin odottaisimmemillenniumia, joka tuli ja meni pahempia vammoja jät-tämättä. Digitelevision h-hetkeksi on ilmoitettu1.9.2007. Kansalaisille tarjoillaan epätotuuksillakinkoristelluin käärein verhottuja mahdollisuuksia uusiinkatselunautintoihin.

Jälleen on yksi uusi asia jakamassa kansakuntaakahteen vastakkaiseen leiriin. Osa kansalaisista on odot-tanut uuden tiedonsiirtotekniikan tuloa malttamattoma-na. Mummo- ja vaari-ikäiset eivät kaipaa sitä samallainnolla. He eivät tunne mitään tarvetta hankkia uuttatekniikkaa, vaan joutuvat mielestään maksumiehiksisaamatta mitään vastineeksi, koska eivät katso olevan-sa tulevien palvelujen tarpeessa. Eri näkökulmista kat-sottuna sama asia saa siis erilaisia merkityksiä.

Systeemin luomiseksi rahaa on palanut paljon, jakäryt on tuuletettu ostavan yleisön ulottumattomiin.Kuluttajaa digiaika kirpaisee kunnolla vasta tästäeteenpäin. Vain kriittiset, asioita syvällisemmin tun-tevat osaavat sanoa, mitä olisi voitu tehdä paremmintai missä aikataulussa, mutta usein totuuden puhujallaei ole tehokasta foorumia ilmaista asioita, vaan hänjää mielipiteineen tehottoman piipittäjän asemaan.

Hetken iloa - lompakon laihdutusta

Elektroniikka vanhenee käsittämättömän nopeasti.Muutaman vuoden ikäiset laitteet muuttuvat käyttö-kelvottomiksi viimeistään niiden rikkoutuessa, koskaniiden ominaisuudet eivät vastaa päivän vaatimuksiaja korjauskustannukset tuntuvat olevan epäsuhteessahankintahintaan.

Joulun alla tekniikan vempeleiden kysyntä an-taa joulupukille mahtavan työedun, koska melkeinkaikki kama nykyisin annetaan lahjoina. Lahjoilla kunsaa hyvitettyä joskus ruvella olevaa omaatuntoa.Usein se on myös hyvä mahdollisuus hankkia itsellemieluista kamaa toisen nimelle osoitettuna.

Mitä kuluttajan tulee tehdä? Digitaalinen lähetys-tekniikka edellyttää, että vastaanotin tunnistaa lähe-tetyt palvelut, joten tarvitaan digitaalinen vastaan-otin. Nykyistä televisiota ei tarvitse kuitenkaan heit-tää pois vaan riittää, että siihen hankkii lisälaitteen elidigisovittimen. Lisälaitteesta käytetään myös tuttaval-lisemmin nimeä digiboksi. Sovitin pyritään tekemäänentistä helppokäyttöisemmäksi. Alkuun pääsee na-pin painalluksella, ja opasteet ruudulla ohjaavat eteen-päin. Ei se voi olla ylivoimaisen vaikeaa tavallisellekansalaiselle, kun kuulemma Pihtiputaan mummokinhallitsee asian. Olettehan kuulleet, että hänet onvaljastettu digimaskotiksi Simo Frangénin ohella.

Pieniä valintoja

Jos hankit antennivastaanottoon tarkoitetun sovitti-men, tunnistat sen merkinnästä DVB-T. Kaapeli-verkkoon soveltuvan digisovittimen tunnistaa merkin-nästä DVB-C ja satelliittivastaanottoon soveltuvandigisovittimen merkinnästä DVB-S. Markkinoilla onmyös ns. integroituja televisioita, joissa digitekniikkaon valmiiksi sisäänrakennettuna. Jos hankkii tällai-sen vastaanottimen, sen lisäksi ei tarvitse enää eril-listä digisovitinta.

Useimmat digiboksit kytketään televisioon SCART-liittimellä. Varmista siis, että tämä kytkentä on mah-dollinen. Mikäli televisiossasi ei ole SCART-liitintä, voithankkia siihen digiboksin, jossa on perinteinenantenniliitäntä eli ns. RF-modulaattori.

Mikäli haluat katsella maksullisia lähetyksiä, kutenCanal+:n elokuva- ja urheilukanavia, valitse digiboksi,jossa on korttipaikka ja Conax-salauksen pur-ku. Osassa nyt myytävistä malleista on jo olemassavalmius maksukortin käyttöön, osaan korttipaikkavoidaan liittää jälkikäteen erikseen hankittavanmoduulin avulla.

Jos aiot käyttää uusia vuorovaikutteisia palvelu-ja, valitse kaksisuuntaisuuden mahdollistava digi-boksi. Sen tunnistat merkinnästä MHP.

11SampolAviisi

Tuuks´ sääTuuks´ sääTuuks´ sääTuuks´ sääTuuks´ sääkehitteleenkehitteleenkehitteleenkehitteleenkehitteleenekoyhteisööekoyhteisööekoyhteisööekoyhteisööekoyhteisööulkomailleulkomailleulkomailleulkomailleulkomailleTeiskoon?Teiskoon?Teiskoon?Teiskoon?Teiskoon?

Siamailet voikukkasimaa vanhan torpanpihakeinussa. Kattelet perhostenkarkeloo. Käki kukkuu. Sun ei tartte

maksaa vuakraa, jollet tahro. Kuitenkin suntäytyy terveytes tähren puuhastella, ettes saismakuuhaavoja. Perusireoina on ympäris-töystävällisyys, pyrkimys omavaraisuuteen jayhteisöllisyys. Itteemme koitettas kehitelläsillai, että ei niin nolottas toi saamamme taiitte antamamme arvonimi ”Luomakunnankruunu”. Ja että nää meirän ireat leviäis,voitas vaikka perustaa oma lehti. Määkin tulintähän tyäväenopiston Tehrään lehti -piiriinoppia saamaan.

No niin. Mullon paljo suunnitelmia. Sulla voi olla ”kak-sin verron kaunihimpia”. Ooks´sää kuullu semmo-sesta Lets-systeemistä, rahattomasta eli vaihran-tatalouresta? Eli jos sää leikkaat mun tukan, niin määparsin sun sukan jne. Voitashan (tää on ny jo vähäleikkiä) käyttää vaikka oravannahkoja maksu-välineinä. Tai viä parempi olis, jos sää olisit upporikas.Ooks? Sillon saatas vauhrilla asiat rullaan. Esimerkiksremonttityä on kallista, ellei sitte itte pystyttäs kaikkeetekeen.Ton alun kirjotin murrejuttuna. Ny kiäli ei tunnu enäämuuhun taipuvankaan. Että siis: Voisit aluks tullakokeileen, vaikka talkoisiin ja kesää viättään. Ja ehkäinnostusit jäämään. Liikenneyhteyret on täällä vähäkehvelit. Tää sopis parhaiten ihmisille, jokka voileipätyätänsä tehrä paikan päällä. Jos on miäliku-vitusta, niin tänne voi monellaista junailla.

Tää on entinen piäntila, vähä alle 4 ha, josta 2 hapeltoo. On oma ranta, siällä sauna, katiska jajonkillainen veneenkottero. On puutarhaa ja kasvi-maata. Lisää voi raivata. Alkukantasta täällä on elä-mä. Sähkö ja vesijohto on. Entiseen navettaan voihankkia jotain karjan tapasta esimerkiks´. Mulla onollu kuttuja ja joku lammas aikasemmin muualla. Tääl-lä on leivinuuni ja polttopuuta löytyy omalta alueelta.Mää oon opetellu kansanomasia käsitöitä, esim.nypläystä, joskus veistelly puulusikoita, harjotelluhuopatöitä ja tallukantekoo. Oon tiätysti pöytälaatikko-kirjailija ja luen kauheesti, kannatan rauhanaatetta jakehitysmaitten ym. vähäväkisten auttamista tohisten,mutta kaikessa rauhassa miätiskellen.Iso porukka ei tänne toistaseks mahru. Pihapiiriin saarakentaa toisen asuinrakennuksen vaikkapa purkuhir-sistä, oon vähä ajatellu. Kesällä sopii enemmän ve-neen alle, aittaan tai esim. alkuasukasrakennelmiin,jos joku pykää ittelleen semmotten. Oon viime aikonalueskellu muinasten heimojen elämäntavosta.Asuin vuaren Keuruun ekokylässä. Viikottain siälläpirettiin ns. tunnepalavereja. Ei tarvinnu hampaan-kolossa asioita kanniskella, kun juteltiin ja selvitettiinniitä ajoissa. Se on miälestäni hyvä menetelmä.Entinenkin miäs mainitti: ”Ei tässä viitti kaikkia kir-jeessä lokertaa”. Joten jatketaan juttua, kun otat yh-teyttä. Olis kiva.Sun rimpautustas orottaen R. Sinikka Louhivuori,puh. (03) 3600 344 tai 044 3456 042

12 SampolAviisi

Becoming More Visible -projekti ja sitä edeltänyt Becoming Visible -projekti luovat erilaisia malleja turvapaikanhakijoiden elämänhallinnankehittämiseen tarjoamalla koulutusta, lyhytkursseja ja uusia mene-telmiä yhteisötaitojen oppimiseen. Suomesta tässä Equal-rahoitteisessa projektissa ovat mukana Tampereen, Turun, Vaasanja Kajaanin vastaanottokeskukset sekä kansalais- ja työväenopisto-jen liitto KTOL. Tampereella työväenopisto on tehnyt vuodesta 2002yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa järjestämällä turvapaikan-hakijakoulutusta projektirahoituksen turvin. Koulutukseen on kuulu-nut mm. useita erikielisiä atk-kursseja, erityisesti internetin ja sähkö-postin käyttöä. Lisäksi on voinut opiskella suomen ja englannin kiel-tä sekä suomalaisen yhteiskunnan perustietoja ja saada tukea pa-kolaisen arkeen. Projektissa myös opiston henkilökunta on saanutkoulutusta mm. toiminnallisista menetelmistä. Yhteistyö on toiminuthyvin. Projekti jatkuu vuoteen 2007 saakka.

TärTärTärTärTärkkkkkeinteinteinteinteintä onä onä onä onä onTeksti ja kuva Anne Kilponen

kkkkkooooohhhhhtttttaaaaaaaaaammmmmiiiiinnnnneeeeennnnn

– Mieleenpainuvinta oli eri taiteenlajien mittava käyttö maahanmuut-taja- ja turvapaikanhakijatyössä.Glasgow’ssa taideprojekti synnyttiviime vuonna mm. maahanmuut-tajien kirjoittaman kirjan, cd-levyllisen musiikkia ja teatteri-esityksen. Maahanmuuttajia ontoki siellä paljon enemmän kuinTampereella, mutta maahanmuut-tajatyötä rahoitetaankin huomatta-vasti enemmän. Kaupunki onpalkannut projektiin jopa dramatur-gin, kertoi Nina.

Nina on kuulunut Monikulttuu-riseen Teatteriryhmä Guguliin, jon-ka kanssa hänen ohjaamansaopiston aikuisryhmä teki yhteis-produktion Häiriö tila vuonna 2004.Nina on asunut myös aiemmin jon-kin aikaa Yhdysvalloissa, jotenhänellä on kokemusta monikult-tuurisuudesta ja muukalaisuu-desta. Tampereen työväenopistos-sa hän ohjaa kahta teatteritaide-koulun nuorten ryhmää, joissakaikki opiskelijat ovat tällä hetkel-lä suomalaisia. Skotlannissa opit-tuja teatteriharjoitteita hän on jokäyttänyt omilla tunneillaan.

Oppia myös Itävallasta

Tutustuin turvapaikanhakijoidenelämään Itävallassa viime maalis-kuussa yhdessä Tampereen työvä-enopiston viron kielen opettajan jaturvapaikanhakijoiden naisryhmienohjaajan Kristiina Teissin ja yh-teiskunnallisten aineiden johtavanopettajan Sirkka-Liisa Häyrysenkanssa. Viikon mittaisessa henki-löstövaihdossa vierailimme useis-sa organisaatioissa, jotka Grazissaja Styrian maakunnassa hoitavatturvapaikanhakijoiden asioita.Siellä heidän parissaan tekevät

“Puhuminen ja kommunikointihälventävät pelkoja kohdata tunte-maton – myös tuntematon ihmi-nen, oli se sitten suomalainen taiulkomaalainen. Tärkeintä on koh-taaminen niin taiteessa kuin eläväs-sä elämässä”, sanoo teatteri-ilmai-sun ohjaaja Nina Hyrkäs. Hänel-le taide on väline kertoa ennakko-luuloista, syrjinnästä ja muukalai-suuden tunteesta. Nina pääsi tu-tustumaan taiteen käyttöön maa-hanmuuttajatyössä Skotlannissaosallistuessaan Becoming MoreVisible -projektin henkilöstövaih-toon syyskuun alussa.

työtä kolmannen sektorintoimijat ja katolinen kirkko.Vierailimme myös maa-seudulla sijaitsevissa ma-joituskeskuksissa. Itäval-lan projektissa yhtenä ta-voitteena on saada paikal-liset kyläläiset tietoisem-miksi keskuudessaan elä-vistä turvapaikanhakijoistasekä edistää kanssakäy-mistä heidän kanssaan.Tutustumisen kautta yrite-tään saada heille myös työl-listymismahdollisuuksia.

Turvapaikanhakijoilleon tarjolla lähinnä saksankielen opetusta. Kielten-opiskeluun on kehitettyatk-ohjelma, jossa havain-nollisesti oppii arkipäiväs-sä tarvittavien esineiden jaasioiden nimiä. Oppitun-tien ajaksi on järjestettylastenhoito. Turvapaikan-hakijoiden ongelmat ja nii-den ratkaisukeinot ovathyvin samanlaisia kuinmeillä Suomessa. Avain-asemassa myös Itävallas-

sa ovat ystävälliset ja ammattitai-toiset ohjaajat ja opettajat, jotkatukevat turvapaikanhakijoita elä-mänhallinnassa vieraalla maalla.Hyvin organisoitu ja intensiivinenviikko tarjosi joka päivä monenlai-sia uusia ajatuksia ja kulttuurisiaelämyksiä.

Nina Hyrkäs on oppinut pitkää pin-naa ja kommunikointitaitoja toimi-essaan monikulttuurisissa ryhmis-sä.

12 SampolAviisi

13SampolAviisi

Egyptiläiset kansantanssit kuuluvatopistossa järjestettävään itämaisen tanssinopetukseen. Muita itämaisen tanssin tyylejäovat baladit ja estraditanssit.

Kansantansseille perustettiin oma ryhmä, jolloin ope-tuksessa voidaan keskittyä tähän laajaan itämaisentanssin osaan erikseen. Kansantansseja ovat mm.haggala, aleksandrialaistanssit, saidi, beduiinitanssit,bambuteia (simsimiyya), zar, fellahitanssit, ka-vaasitanssit, nuubialainen, andalusialaistanssi,khaleegi ja dabka.

Kansantanssien välineenä voidaan käyttää kep-piä, zillejä, melayaa, lusikoita, koreja tai vaikkakuokkaa tai maitotonkkaa. Kansantanssiasut ovatkullekin tanssille tyypillisiä eikä esim. haggalaa voidatanssia fellahitanssin asussa, vaikka molemmissa onsamantyyppinen päähuivi.

Tampereen työväenopiston egyptiläisten kansan-tanssien ryhmässä on opeteltu haggalaa, keppisaidi,nuubialaista ja simsimiyyaa. Nyt opetellaan bedu-iinitansseja ja ohjelmassa on Farouk Mustafan jaMagdy el-Leisyn koreografiat.

Egyptiläisten kansantanssien ryhmä on tarkoitet- tu jo itämaista tanssia opiskelleille. Vaikka kullakinkansantanssilla on oma tyypillinen liikekielensä, senja koreografioiden oppimiseen tarvitaan itämaisentanssin perusteiden jonkinlaista hallintaa. MahmoudRedan liikekieleen perehtyneisyys on hyvä pohja kan-santanssien liikekielen oppimiseen. Mahmoud Redansarjoja opetellaan opiston itämaisen tanssin tunneil-la alkeiskursseilta alkaen.

Ritva Hiekkasalmi on kolmatta vuotta egyp-tiläisten kansantanssien ryhmässä. Hänen mielestäänkansantanssit ovat rennompia ja iloisempia kuin muuttanssit. Oma asennekin niiden opiskeluun ja esittä-miseen on rennompi. Estraditanssit vaativat esit-täjältään enemmän arvokkuutta. Ritva on myös huo-mannut, että kansantansseja on hyvin monenlaisiaja hän on ollut mukana kaikissa opetelluissakoreografioissa myös esittäjänä.

PirPirPirPirPirjon tjon tjon tjon tjon tahdissaahdissaahdissaahdissaahdissaSamSamSamSamSampolassa tpolassa tpolassa tpolassa tpolassa tanssitanssitanssitanssitanssitaanaanaanaanaan

Egyptiläisten kansantanssien ryhmäMarjatta-salissa keskiviikkoisin klo18-19.30. Opettajana Pirjo Aarnio

Mihrimahin kevätnäytöksessä -05 Sampolan juhlasa-lissa ryhmä esitti keppisaidin.

Haiharan ulkoilmalavalla kesäkuussa -06 tanssittiinhaggalaa.

Tampereen työväenopiston egyptiläisten kansantans-sien ryhmä esitti simsimiyyaa Hervannan vapaa-aika-keskuksessa elokuussa -06 itämaisen tanssin fes-tareilla. Kuvassa esiintyjät iloitsevat esityksen onnis-tumista. Ritva Hiekkasalmi (haastattelu) oikealla. MuutRitvasta lähtien ovat Jaana Paahtio, Leena Manninen,Marja Äijö, Tiina Hietala, Ulla-Maija Rämänen (takana),Sirpa Maanoja ja Anu Ropponen

Teksti Pirjo AarnioKuvat Lasse Pärssinen ja Risto Karvonen

13SampolAviisi

14 SampolAviisi

TTTTTaituraituraituraituraiturit tit tit tit tit tanssivanssivanssivanssivanssivatatatatat TTTTTamamamamamperperperperpereellaeellaeellaeellaeella

Viikonlopun huipentuma on lau-antaina kilpailtava nuorten latina-

laistanssien MM-kilpailu. ja kisassa onloistava tamperelaisedustus. Tämänvuoden SM-kilpailuiden kaksi parastaparia, Petra Mursu ja Mikko Matikkatanssiseura Spiralista ja sisarukset Tai-na ja Tapani Savikurki tanssiseuraStepistä ottavat mittaa taidostaan.Paljon muutakin tapahtumaan kuiten-kin mahtuu. Tanssitaidoista kilpaillaanlähes kaikissa mahdollisissa ikäluokis-sa, yli 14-vuotiaiden Juniori 2 -luokas-ta yli 55-vuotiaisiin senioreihin. Paikalleon saapumassa maailmanmestaripariTanskasta sekä koko EM-kilpailujenmitalikolmikko. Lisäksi perjantai-iltanaon suomalaisten ammattilaisten SM-kilpailu, jolloin lattialla nähdään Tans-sii Tähtien Kanssa -televisio-ohjelmas-ta tuttuja tanssijoita.

Tapahtuman järjestävät DanceCenter Finland Oy ja tamperelainentanssiseura Spiral. Kilpailemaan odo-tetaan kaikkiaan noin 600:aa pariaympäri maailmaa. Kilpailijoita on tulos-sa kaukaa Euroopan rajojen takaakin.USA, Kiina ja muutenkin Kaukoitä ovatedustettuina ja Venäjältä on tulossatanssijoita noin 100 viisumin voimin.Mistään pienestä tapahtumasta ei siistodellakaan ole kysymys. Järjestäjiensuunnitelmissa onkin tehdä tapahtu-masta yksi maailman johtavista tans-sifestivaaleista myös tulevina vuosina.Kilpailun merkitys suomalaisille tanssi-joille on suuri. Parit saavat tärkeää ko-kemusta kansainvälisistä kilpailuistakotikentällään ja pystyvät vertaamaanomaa osaamistaan maailman kärjentaitoihin. Kysymykseen, miksi tapah-tuma järjestetään Tampereella, SamiYli-Piipari Dance Center FinlandOy:stä vastaa:

– Tampere on noussut Suomentanssiharrastuksen keskukseksi. Tääl-lä on monta vireää seuraa ja kilpailuis-sa on aina ollut hyvin yleisöä. LisäksiTampereelta löytyivät sopivat tilat.

Tammikuun 26.-28. päivä Tampereella pääsee ihailemaantodellisia parkettien partaveitsiä. MetroAuto Areenalla

järjestetään ensimmäistä kertaa Tampere Winter DanceFestival -tapahtuma, jonne saapuu niin koti- kuin ulkomaisiakilpatanssin huippuosaajia.

Latinalaistansseissa riittää vauhtia jatunteiden kirjoa.

Teksti ja kuvat Taija Ristolainen

14 SampolAviisi

15SampolAviisi

MetroAuto Areenalle mahtuu yli2000 katsojaa kilpailuja seuraamaan.Järjestäjät odottavat viikonlopun aika-na paikalle noin 3000 tanssinystävää,mutta enemmänkin paikalle toki sopii.

Elämä on yhtä tanssia vaan

Maailmanmestaruustasolla tanssihar-rastus vie paljon aikaa. Edustuspa-rimme kertovat harjoittelevansa noinkuusi kertaa viikossa, pari tuntia ker-rallaan. Samaa mieltä ollaan kuitenkinmyös siitä, että tanssiminen on niinmukavaa, ettei työn tekeminen haittaa.Petra ja Mikko ovat tanssineet molem-mat kahdeksan vuotta, mutta parinavasta vuoden verran. Taina ja Tapaniovat tanssineet yhdeksän vuotta. Pari-en toiveissa olisi päästä maailmallekilpailemaan niin usein kuin mahdol-lista.

– Kerran kuukaudessa olisi hyväpäästä, Petra sanoo. Kilpailumatkatmaksavat kuitenkin paljon, ja siksi onhyvä, että kansainvälistä kokemustapystyy hankkimaan kotonakin. Parit

sanovat kotikenttäedun olevan niin hyväjuttu, että matkan puuttuminen-kaan eiharmita.

Kaikki joukolla tanssaamaan

Tanssin suosio on kasvanut valtavastikuluneen vuoden aikana. Televisiossapyörivät tanssiohjelmat ovat keränneetsuuria katsojalukuja, etunenässä ke-väällä nähty Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelma, ja sen uskotaan vaikutta-neen harrastajamäärien kasvuun.Timo Mäenpää tanssiseura Spiralistakertoo myös poikien määrän alkeis-kursseilla lisääntyneen paljon.

– Nyt syksyllä oli ensimmäisillä tun-neilla aina ilman paria tanssivia poikia,hän sanoo. Mutta tanssi on hyvä har-rastus. Siinä kunto kohoaa lähes huo-maamatta ja taitoa voi hyödyntää muu-allakin kuin tanssisalilla. Parhaimpiinpuoliin harrastajat listaavat myös so-siaalisten taitojen kehittymisen. Tans-si on parityöskentelyä, joka vaatii toi-sen kunnioittamista. Ajatuksen ’miesvie ja nainen vikisee’ voisi Mäenpään

mukaan muuttaa muotoon ’mies vie janainen seuraa’. Nuorille tanssi on pa-rempaa ihmissuhdeharjoittelua kuinmoni joukkuepeli koskaan. Harrastuk-sessa alkuun pääsemiseen ei tarvitaisoja rahasummia eikä osaamista.Alkeiskursseja järjestetään nelivuoti-aista alkaen ilman yläikärajaa. Kilpai-lemisen voi aloittaa kohtalaisen pian,noin vuoden kuluttua, mutta pakollistase ei ole. Harrastajat sanovat sen kyl-lä olevan niin hauskaa, että kokeiltu-aan ei enää halua lopettaa. Kukapa eihaluaisi olla tähti tanssiessaan.

Tampere Winter Dance FestivalMetroAuto Areena 26.1.-28.1.2007. Liput alkaen perjantai 10 € ,sis. iltagaalan, lauantai 20 € jasunnuntai 15 €

Matkalla menestykseen. Suomen edustusnuorten MM-kisoissa Tapani (vas) ja TainaSavikurki, Mikko Matikka ja Petra Mursu.

15SampolAviisi

16 SampolAviisi

“Opisto ei saa liikelaitostua, koskameillä opiskellaan omalla rahalla.”

M AM AM AM AM A T T I S I ST T I S I ST T I S I ST T I S I ST T I S I S Ä Ä NÄ Ä NÄ Ä NÄ Ä NÄ Ä NRRRRRehtehtehtehtehtorororororinininininvvvvvalintalintalintalintalinta va va va va värärärärärittiittiittiittiitti

opisopisopisopisopisttttton loppuvuoon loppuvuoon loppuvuoon loppuvuoon loppuvuottttttttttaaaaa

Toisella yrittämällä tuloksellisesti päättynyt rehtorinvaaliratkesi viime lokakuussa, kun Matti Saari valittiin työväen-opiston seuraavaksi rehtoriksi. Opisto on hänelle tuttu paikkajo 1990-luvulta, jolloin hän toimi reilut 10 vuotta apulais-rehtorina. Matti aloitti uudessa työssään 1. joulukuuta.

Sampolan koulun rehtorin työhuoneesta on lyhyt matka työväen-opiston rehtorin työhuoneeseen. Millä mielellä vaihdat käytävältätoiselle?Todella hyvällä mielellä, sil-lä niin lämmin on vastaan-otto ollut. On mukava pala-ta motivoivaan työhön tuttu-jen kivojen ihmisten pariin.Samaan aikaan on olluthaikeaa jättää nykyinen työ,jossa on erinomaisesti viih-tynyt. Tulee ikävä ihania op-pilaita sekä eloisaa ja mu-kavaa opettajajoukkoa, joi-den kanssa on ollut usko-mattoman hauska tehdätyötä.

Miten työväenopiston ni-mi mielestäsi istuu nyky-aikaan? Jos nimi muutet-taisiin, mitä ehdottaisit?Nimi istuu hyvin nykyaikaanenkä näe siinä ongelmia.Nykyisenä brandien aika-kautena työväenopisto-nimion vahva ja hyvä brandi. Ul-komaalaisille sitä kylläkinjoutuu hieman selittämään,koska sitä ei voi kääntääsuoraan. Opistohan on tar-koitettu kaikille, eikä vaintyössäkäyville. Vaihtoehtoi-nen nimi voisi olla Tampe-re-opisto, mutta se ei kerrominkä tyyppisestä opistos-ta on kyse.

Aktiivisen kansalaisuuden vah-vistaminen luontuu hyvin va-paan sivistystyön tehtäväksi.Löytyykö Tampereen työväen-opiston tulevaisuudessa uusiatoimintamalleja?Kansalaisyhteiskunnasta ei enääjuurikaan puhuta, mutta näen yh-teiskunnallisen orientaation vahvis-tumisen opiston missiona ja halu-

an sitä edistää. Opisto onavoin kansalaisfoorumi, jos-sa kaikkia asioita pitää voi-da käsitellä vapaasti ja en-nakkoluulottomasti.

Kerrotko lyhyesti, kuinkatilaaja-tuottajamalli tuleenäkymään opiston toimin-nassa?Opiskelijan näkökulmastatilaaja-tuottajamalli tuskinnäkyy, mutta hallinnossahyvinkin paljon.

Eri oppilaitokset kilpai-levat opiskelijoista. Kil-paileeko opisto heidänvapaa-ajastaan?Tästä juuri on kysymys, sil-lä opisto kilpailee vaihtoeh-toisten ajankäyttötapojenkanssa. Muista oppilaitok-sista Tampereen työväen-opisto erottuu siten, ettämeille on matala kynnys,olemme liberaali, kodikasja lämmin yhteisö, jonnetullaan viihtymään. Opis-tossa tulee olla myös talou-dellisen kynnyksen matala,koska meillä opiskellaanomalla rahalla.

Opiskelijayhdistys toivot-taa Matin tervetulleeksiopistoon!

Haastattelut Sirkka-LiisaJukarainen ja Kristiina ViitalaKuvat Marja-Leena Gyllden

17SampolAviisi

Työväenopiston pitkäaikainen rehtori Pertti Timonen jääeläkkeelle keväällä 2007. Pertti on johtanut opistoa viisaastija tavoitteellisesti, minkä vuoksi opisto on saanut vankanaseman aikuiskoulutuksessa ja kulttuurin tukemisessaTampereella. Loppumetreillä hän ehti ottaa muutamankuukauden tuntumaa myös apulaiskaupunginjohtajan töihin.

“Yhteiskunta muuttuu, opiston onmuututtava mukana. On turha hai-kailla menneiden aikojen perään.”

Olet tehnyt vapaan sivistystyön parissa työtä viimeiset 20 vuotta.Millaisen jäljen jätät Tampereen työväenopiston historiaan?Siihen saavat vastata histo-rioitsijat. Yksittäisen henki-lön vaikutus on rajallinen,vaikka hän olisi rehtorikin.Toki opisto on erilainen kuin20 vuotta sitten: henkilökun-ta on kasvanut, on koti-talousneuvontaa, video-pajaa, Sara Hildén -akate-miaa, Viita-akatemiaa, uu-sia tiloja jne. Mutta korostai-sin sitä, että kehityksen jamuutoksen takana on ylei-nen yhteiskunnallinen sekäopistoliikkeessä tapahtunutkehitys.

Miten työväenopiston ni-mi mielestäsi istuu nyky-aikaan? Jos nimi muutet-taisiin, mitä ehdottaisit? Ei se oikein istu. Vaikka silläalkaa olla jo nostalgista hoh-toa. Tampere-opisto ilmanmitään lisiä olisi hyvä nimi.Tätä mieltähän on tutkimus-ten mukaan opiston opiskeli-joidenkin enemmistö.

Minkälaisiin sivistystar-peisiin opiston olisi kyet-tävä vastaamaan?Esimerkiksi Kaiku-projektintulosten mukaan opistoontullaan monin eri motiivein.Ja näin saa ollakin. Eli hy-vin pitkälle asiakkaiden eh-

doilla. Yhteiskunta muuttuu, opis-ton on muututtava mukana, mie-luummin oltava vielä hieman edel-lä. On turha haikailla menneidenaikojen perään. Vapaus ja sosiaa-lisuus ovat kantavia arvoja jatkos-sakin.

Tänä syksynä kaikki halukkaateivät mahtuneet opiston kurs-seille, mikä taisi olla maanlaa-juinen ilmiö. Miten näet sivis-tyksellisen tasa-arvon toteu-tuvan?Opistot ovat kuitenkin sieltä tasa-

arvon parhaasta päästä,mutta täydellisiä eivät olenekään. Totta on, että kou-lutuskin kasautuu, eli ne,jotka tarvitsisivat eniten kou-lutusta, eivät sitä saa eivät-kä edes pyri koulutukseen.Täydellinen tasa-arvo onmahdoton, mutta siihen tu-lee koko ajan pyrkiä. Kurssi-maksut eivät saa nousta lii-an korkeiksi. Se on yksi ta-sa-arvoa edistävä asia.

Kun jäät eläkkeelle, kiin-nostaako vapaa sivistys-työ vielä vai lähdetkö ko-konaan uusille urille?Minulta kysytään toistuvas-ti, mitä aion tehdä eläkkeel-lä. En tiedä. Sitä paitsi, pi-tääkö minun tehdä vielä jo-takin? Olen sitä mieltä, ettäkun toimitusjohtaja lähteefirmasta, hän lähtee eikätaakseen katso. En aio pyö-riä uuden johdon jaloissa.Toki seuraan vapaata sivis-tystyötä aktiivisesti tulevai-suudessakin, saatanpa tul-la jopa kursseille. Aika näyt-tää. Jäänkö edes Tampe-reelle?

Opiskelijayhdistys toivottaaPertin tervemenneeksi eläk-keelle!

P E RP E RP E RP E RP E R T T I U LT T I U LT T I U LT T I U LT T I U L O SO SO SO SO S

18 SampolAviisi

A ioin kysyä satunnaisestivalitsemiltani Sampolanmiesopiskelijoilta, ajoiko hei-

dät harrastuksen pariin 1) vuotavavenonen, 2) heittiö hevonen vai 3)äkäinen akka. Kyselyäni tuskin olisiotettu todesta. Entä jos olisin hiemanmuokannut runoilijan nasevaa syy-listaa: 1) “kädettömyys” eli kyvyttö-myys tehdä omin käsin, 2) näivetty-minen eli auton ja tietokoneensurkastuttava vaikutus liikuntaelimiinvai 3) kypsyminen eli epätyydyttävätkotiolot. Äkäinen akka puolestaanvoisi vaihteeksi kehottaa ukkoaansuksimaan Sampolaan eikä kuu-seen.

Tutkimuksen kertomaa

Sitten sain käsiini tuoreen, TimoSällin Tampereen työväenopistostatekemän pienimuotoisen arvioin-titutkimuksen, joka keskittyy vuosiin2000–2005. Siinä hän tarkasteleemuun muassa miesopiskelijoidenosallistumista ja pohtii sitä, mitenuseampia miehiä saisi innostumaanvapaaehtoisesta itsensä kehittämi-sestä. Nimittäin koko työväenopistonolemassaolon ajan heidän osuuten-sa opiskelijamäärästä on vaihdellut20:n ja 30 prosentin välillä. Opinto-vuonna 2004–2005 kursseille ottiosaa yhteensä 2 089 miestä (22 %)ja 7 406 naista. Aktiivisimpia osallis-tujia ovat työssäkäyvät ja koulutetut,ikäryhmistä taas yli 60-vuotiaat ja 25–29-vuotiaat. Ohessa on joitakin tutki-muksesta poimimiani prosenttilukuja,jotka kertovat miesten kiinnostuksen-kohteista. Määrällisesti eniten miehiäopiskeli kielten sekä taide- ja taito-aineiden kursseilla.

Tutkija on lisäksi haastatellutopistossa opiskelevia miehiä. Ilok-seni huomasin, että heidän mainit-semansa motiivit osallistua kursseil-le voi “luovasti ajatellen“ sijoittaa ai-nakin kohtiin 1 ja 3: kursseilla voioppia uutta, saa kuulua ryhmään,voi esittää mielipiteitään asioista jakehittää omaa ajatteluaan sekä pa-lauttaa mieleen unohtuneita taitoja.Sen sijaan heittiö hevonen ei luo-vuta valtaansa, sillä kursseillakinmiehet käyttävät lähinnä istumali-haksiaan.

Kolm’ on miehellä pahoa,kolme miehen kuolemata:Yks on vuotava venonen,toinen heittiö hevonen,kolmansi äkäinen akka.(Kanteletar)

Huviksi tai hyödyksi - hyväksi kumpikin

Sampolan sampo jauhaa tekemisentarpeita moneen lähtöön. Yksi seik-ka tuntuu kuitenkin olennaisesti erot-tavan naisia ja miehiä opiskelijoina.Naisille kyse on yleensä nimen-omaan harrastuksesta, omasta ajas-ta työn ja kodin välissä. Miehille taasopiskelu on Sällin mukaan kiinnitys-kohta työelämään ja sen suora jat-ke: opinnoista on saatava todellista,jopa taloudellista hyötyä. Voiko näinerilaisia tarpeita yhdistää vai onkolähdettävä eriyttämään? Pitäisikövapaan sivistystyön korvata työpai-koille kuuluva koulutus? Olisiko syy-tä perustaa iltakoulu työssäkäyvillemiehille? Ehkä voisi ottaa mallia tam-perelaisen alakoulun kokeilusta jaaloittaa esimerkiksi erillisistä kieli-ryhmistä. Tavoitteellinen opiskelu onilman muuta kannatettavaa, muttaonko nyt niin, että mies pystyy unoh-tamaan työasiat ainoastaan jonkinpallopelin ääressä?

Sällin haastattelema miesjoukkooli varsin pieni (7 opiskelijaa), jotenjätetään vielä toivonkipinä elämään.Varmasti moni mies yhä menee nau-laamaan puuta ihan vain omaksi ilok-seen eikä siksi, että voisi soveltaaoppejaan työpaikan retkottaviinkaapinoviin.

Sälli kyseli myös sellaisten nuor-ten aikuisten miesten käsityksiä, jot-ka eivät millään lailla ole osallistuneettyöväenopiston toimintaan. Nuortenmiesten mielikuva tuntuu olevan, ettäkursseilla harmaahapset heiluttele-vat punalippuja. Kannattaisiko jos-kus käydä tarkistuttamassa käsityk-siään.

MIESMIESMIESMIESMIESSUKSI SAMPOLAAN,SUKSI SAMPOLAAN,SUKSI SAMPOLAAN,SUKSI SAMPOLAAN,SUKSI SAMPOLAAN,

Miesten osallistuminen Tampe-reen työväenopiston toimintaanopintovuonna 2004-2005Kiinnostavimmat aihealueetMaa-, metsä- japuutarhatalous 42,0 %Tietotekniikka 38,5 %Kielet 36,2 %Taide- ja taitoaineet 30,4 %Oppiaineet,joissa miesenemmistöMetsätalous 67,9 %Vesiliikenne 65,0 %Muut taide- ja taitoaineet* 55,7 %Oikeustiede 51,8 %KielisuosikitSuomi (vieraana kielenä) 47,0 %Venäjä 43,9 %Saksa 40,0 %Englanti 26,7 %Vähiten kiinnostavat kurssitTerveys 10,9 %Esittävä tanssi 9,7 %Liikunta 9,1 %Puutarhatalous 4,4 %* mm. tekniset työtLähde: Timo Sälli, ArviointitutkimusTampereen työväenopistolla. Kehit-tämishanke miesten lisäämiseksivapaan sivistystyön kentälle. 2006

Teksti Kristiina Viitala

19SampolAviisi

Työväenopistot perustettiintavallisten suomalaisten tiedon ja oppimisen nälkää

tyydyttämään. Niiden tarkoitus his-toriansa alussa - 1900-luvun alku-puolella - ei ollut kouluttaa ihmisiätyöhön tai ammattiin. Eikä ole vie-läkään. Tarkoitus on rikastaa ihmi-sen olemassaoloa, tehdä elämäs-tä kiinnostavampaa.Työväenopiston tehtävä ei ole yh-tään sen vähäisempi kuin Sokra-teen jalanjälkien seuraaminen.Hän ja monet viisaat hänen jäl-keensä olisivat aivan innoissaan,jos olisivat nyt näkemässä opistonkurssiohjelman. Sokrates olisi var-masti halunnut osallistua joka iki-selle kurssille. Erityisesti tänäänhäntä kenties kiinnostaisi luento-sarja antiikin historiasta...

Sokrateella oli intohimo loppu-mattomaan uuden oppimiseen, uu-siin taitoihin ja itsensä kehittämi-seen. Kaikki työväenopiston opiske-lijat ovat siis Sokrateen perillisiä.Myös heillä on intohimo oppimiseen.

Maailma avartuu,elämänlaatu paranee

Nykyajan maailmassa työväen-opistojen tehtävä sivistäjänä jatiedonjanon tyydyttäjänä on kas-

vanut. Putkitutkintomaailma kai-paa myös laajempaa yleisotettaasioihin ja oppimista elämää var-ten -asennetta. Työväenopistonkursseille pääsee jokainen. Eikatsota aiempia opintomenes-tyksiä eikä periaatteessa kyselläpaksun lompakon perään. Kurs-sien täytyy olla edullisia ja pysyäniin edullisina, että niihin on ta-vallisilla ihmisillä mahdollisuus.Sen puolesta on jatkuvasti tehtä-vä töitä, etteivät maksut nousisipilviin.

Elämänlaatua parantaa, josviettää muutaman illan viikossaopistolla opiskellen mukavien ih-misten kanssa yhdessä. Tietäen,että koko ajan maailma avartuu jasaa mahdollisuuksia itsensä toteut-tamiseen.

Tämä oli alun alkaen myös työ-väenliikkeen unelma. Haluttiin teh-dä palkkatyöstä kevyempää jalyhyempää, jotta aikaa ja voimaajäisi itsensä sivistämiseen ja siitänauttimiseen. Sitten nämä oppi-neet ja innostuneet ihmiset käyt-täisivät tietojaan ja taitojaan paitsiomaksi niin koko yhteiskunnaniloksi, osallistumalla, keskustele-malla ja muuttamalla maailmaa pa-remmaksi.

Vapaan sivistystyöntulevaisuus turvattava

Vapaata sivistystyötä, jonka tärkeäosa työväenopistot ovat, on viimevuosina pidetty merkittävänä.Kansalais- ja työväenopistojen ra-hoitus on tämän hallituskaudenalusta kasvanut 7 miljoonaa euroaja nousee myös ensi vuonna 1,5miljoonaa euroa. Tiedän, että täs-tä huolimatta tarvetta on enem-mänkin, joten myös jatkossa onhuolehdittava siitä, että työväen-opistojen - ja koko vapaan sivistys-työn - resurssit turvataan.

Työväenopistojen arvo on syytätuntea: koskeehan opistojen työ yli600 000:ta suomalaista. Sitä pait-si tähän lukuun sisältyvät vain ne,jotka itse opiskelevat opistoissa,eivätkä esimerkiksi heidän miehen-sä tai vaimonsa, jotka hyötyvätkurssillakäyneen paremmistakokkaus- tai hierontataidoista!

Toivon teille kaikille suurtaopiskeluintoa ja vielä enemmänopiskeluintohimoa!

Pia Viitanenkansanedustajaopistokummi

OPPIMISOPPIMISOPPIMISOPPIMISOPPIMISTTTTTA ELA ELA ELA ELA ELÄMÄÄ VÄMÄÄ VÄMÄÄ VÄMÄÄ VÄMÄÄ VARARARARARTENTENTENTENTEN

20 SampolAviisi

Syyslehtien tanssiLehdet kellastuneet, tanssivat

syystuulessa kevyesti keinuen.Kohti maata, koristellen maan vielä

kauneudellaan. Jättääkseenjäähyväiset menneelle kesälle.Kirjava

lehtimatto, niin pehmeä astella,kaunis katsella. Puut paljaana

kääntyvät sisäänpäin, kerätäkseenvoimaa uuden kesän tulla.Tiaiset hyppelehtivät puiden

oksistossa. Yksi keltainen lehtilennähtää maahan.

26.11.2006 Yökkönen

21SampolAviisi

Kokemus Tiedoksi -projekti 2005-2009 kouluttaaRaha-automaattiyhdistyksen tuella mielenterveydenkokemusasiatuntijoita, jotka toimivat muun muassamielenterveystyön kouluttajina, tiedottajina jaarvioijina. Projektin äänenkantaja on samanniminenverkkolehti. Se päätettiin perustaa, kun Mielekäs-leh-den julkaiseminen lopetettiin vuoden 2005 lopussaja projektilaiset halusivat edelleen toimia kirjallisellasaralla. Sovittiin myös, että Kokemus Tiedoksi -leh-teen kirjoittavat vain projektin jäsenet, jotka ovatmukana koulutuksissa ja tietävät, mistä projektissaon kysymys. Jutut ovat kokemuksellisia eivätkä saaloukata ketään.

Kirjoittaminen on osa toimintaa, johon saammekoulutusta. Viimeksi olemme saaneet tutustua luo-van kirjoittamisen tapaan tehdä tekstejä. Toisinaanpidämme lehtipalaverin, jonka ideariihessä pohdim-me aiheita ja kirjoittajia. Yhdessä olemme päättäneet,että verkkolehden teemana ovat väljästi kaikki erilai-set kokemukset, joista projektilaiset haluavat kirjoit-taa. Artikkeleiden määrä on tällä hetkellä 31. Valoku-

Onko sinulla omakohtaista kokemus-ta mielenterveyden häiriöstä tai onkoläheisesi sairastunut? Haluatko hyö-dyntää kokemuksiasi mielenterveys-

työssä? Tule mukaan koulutukseen!

Mielenterveyden kokemusasiatuntijakoulutus tarjoaasinulle

* työvälineitä vapaaehtoiseenmielenterveystyöhön* rohkaisua vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön* vertaistukea ja mukavaa yhdessäoloa* mahdollisuuden toimia kokemuskouluttajana ja-tiedottajana.

vat ja niiden käyttäminen on usein pohdinnan aihee-na. Meillä on onneksi mukana henkilöitä, jotka ovatottaneet sen sydämen asiakseen.

Mitä olemme oppineet lehdenteosta? Ainakin sen,että yhdessä päättämällä saadaan aikaan selvätsävelet, joita kaikkien on helppo noudattaa. Jos-kus kritiikki on kovaakin, mutta kaikkeen on hyväolla valmistautunut. Olemme todenneet myös, ettäkoska mitään tarkkaa deadlinea ole, voimme kir-joittaa luovasti omassa tahdissa. Kirjoittaminentuntuu edelleenkin hyvältä ja olemme iloisia, kunmeillä on kanava, jonka kautta voimme tuodakokemuksiamme esiin.

Lopuksi haluamme kiittää SampolAviisiä mahdol-lisuudesta esitellä toimintaamme.

Tervetuloa kaikki lukijat tutustumaan lehteemmeosoitteessa www.muotiala.fi/lehti.

Teksti Pia Toola

VERKKOLEHTIVERKKOLEHTIVERKKOLEHTIVERKKOLEHTIVERKKOLEHTIKKKKKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKSISISISISI -PR -PR -PR -PR -PROJEKOJEKOJEKOJEKOJEKTINTINTINTINTIN

ÄÄNENKANTÄÄNENKANTÄÄNENKANTÄÄNENKANTÄÄNENKANTAJAJAJAJAJAAAAA

Koulutus on osallistujille maksutonta.Puolipäiväistä opetusta annetaan 1-2 ker-taa viikossa.

Projektin toteuttaa Muotialan asuin- jatoimintakeskus ry Raha-automaattiyhdistyksen rahoi-tuksella.

Lisätietoja: vastaava projektityöntekijä Terhi Jankkopuh. (03) 3124 8461 ja 0400 760 9596 sekäprojektityöntekijä Kati Eskola puh. (03) 3124 8462ja 050 323 7234

KKKKKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKOKEMUS TIEDOKSI -PRSI -PRSI -PRSI -PRSI -PROJEKOJEKOJEKOJEKOJEKTITITITITI2005-20092005-20092005-20092005-20092005-2009

22 SampolAviisi

MuutMuutMuutMuutMuutamia vinkkamia vinkkamia vinkkamia vinkkamia vinkkejäejäejäejäejäkkkkkohti parohti parohti parohti parohti parememememempia vpia vpia vpia vpia valokalokalokalokalokuviauviauviauviauvia

Kuvapari yökuva 1 ja yökuva 2:Opettele käyttämään kameraa ilman salamaa.Yökuvauksessa jalusta tai tuki on välttämätön, muu-ten kuvat tärähtävät. Kameran auto-ohjelma väläyttääsalaman aina, kun valo käy vähiin ja tuloksena on tä-män kaltainen yökuva (yökuva 1, musta kuva).Kun kamerasta ottaa salaman päältä pois ja tukee ka-meran, on tuloksena tämä (yökuva 2, hieno kuva).

Kahvikupit:Yksi tärkeimpiä nappuloita digikamerassa on yli- taialivalotuksen säätö. Toiminta on merkitty kameraanyleensä +/- -merkillä. Kun kuvaa säätää plussan suun-taan, se vaalenee ja miinukseen, kuva tummenee.Digikuva ei kestä ylivalottumista, “puhkipalamista,” elikuvan vaaleat kohdat eivät saa mennä liian vaaleiksi.

Kuvankäsittelyohjelmalla voidaan saada sävyjä esiinalivalottuneista (tummista) kohdista, mutta ei liian vaa-leista. Otettua kuvaa pitää tarkastella, päättää kuvanvalotuksen korjailusta ja uusia otos.Kahvikuppi 1: Tätä kuvaa pitää säätää tummemmaksi,vaalea kohta on liian vaalea.Kahvikuppi 2: Tässä valotus on oikea.

Topi 1 ja Topi 2:Kameran menu-valikosta tulee säätää kuvanresoluutio oikeaan kohtaan. Jos resoluutio on heik-ko, kuvan pikselit eivät riitä ja kuva ”hajoaa (Topikax). Kun resoluutio on parhaimmassa mahdollises-sa, kuvan tarkkuus riittää suureenkin suurentami-seen (Topi 1). Jos ei tarkasti tiedä haluamaansakuvan kokoa, kannattaa resoluutio pitää aina par-haimmassa mahdollisessa kohdassa (Extrafine, L,Large, tai eniten tähtiä). Kun kameran muistikortillemahtuu vähiten kuvia, on resoluutio-asetus par-haimmassa kohdassa. Suuriresoluutioiset kuvatovat tiedostona suuria ja vievät muistikortilta tilaa.

Teksti ja kuvat Marja-Leena Gyllden

Kuvaamaan oppii vain kuvaamalla, onnistumisten ja erehdysten kautta!

2

1

1 2

1 2

23SampolAviisi

Tarkennus:Kameran laukaisin on aina kaksitoimintoinen nappu-la. Kun sitä painetaan ensin kevyesti puoleenväliin,kamera mm. tarkentaa. Tarkennuksesta tulee merkki-ääni tai syttyy merkkivalo kameraan. Kun laukaisintapitää puolessa välissä, voi kuvan tarkennuksen lukitaja sommitella kuvan uudelleen haluamallaan tavalla.Kun sommittelu on valmis, painetaan laukaisin lopuk-si pohjaan nostamatta sitä välillä ylös. Kuvan luonnemuuttuu tarkennuskohdan muuttuessa. Tässä kuvas-sa on etumainen koira pääasia ja takimmainen on sivu-osassa.

Tatti:Kun kuvataan pieniä ihmisiä, eläimiä tai asioita, las-keudutaan kuvattavan kanssa samalle tasolle. Suorinjaloin seisten tulee yleensä tylsin mahdollinen kuva.Perussääntö on kuvata kohteen ”katseen korkeudel-ta”, tällöin kuvaaja kunnioittaa kohdettaan, ei polje sitämaahan.

Arska:”Kun kaikki kuvassa onvalmista, astu vielä askellähemmäksi” kuuluu van-ha hyvä kuvausohje. Sitäkannattaa noudattaa ja ra-jata kuvasta kaikki turhaympäriltä pois. Muoto-kuvissa on yleensä paikal-laan kääntää kamera pys-tyasentoon.

Mikko1: Tiivistäminen tuo kuvan kohteen esille.

Arttu 1:Kun kuvataan sisätiloissa tai vähässä valossa, voi-daan kuvata ilman salamaa ja tukea herkentämälläkameran kennoa eli muuttamalla ISO-arvoa suureksi.Tämä kuva on otettu ISO 800 arvolla. Kun kuvaaherkennetään, kuvista tulee pehmeämpiä (rakei-sempia, vähemmän värikylläisiä), mutta kuviin saa-daan myös tunnelmaa. Liikkumattomia kohteita kan-nattaa kuitenkin kuvata hitaammalla ISO-arvolla(esim. ISO 100) ja tukea kamera. Liikkuvien kohtei-den kuvaamiseen kennon herkentäminen on mones-ti välttämätöntä.

24 SampolAviisi

Göteborg otti juhlivat kansan-tanssijat ja pelimannit lämpimästivastaan ihan sananmukaisesti.

Nordlek on suuri yhteispohjoismainen kansantanssi- ja pelimannitapahtuma,joka järjestetään joka kolmas vuosi vuorotellen eri pohjoismaissa. Juhlillatapaavat eri puolilta Pohjolaa tulevat tuhannet tanssijat ja pelimannit yhdenintensiivisen viikon ajan kansanmusiikin ja -tanssin pyörteissä. Viime kesäntapahtumaan osallistui kaikista pohjoismaista yli 4 000 tanssijaa, joistasuomalaisia oli noin 800. Tampereen Työväenopiston Tanhuajista juhlilla olimukana 26 tanssijan ryhmä.

NNNNNororororordlek 2006 -tdlek 2006 -tdlek 2006 -tdlek 2006 -tdlek 2006 -tapahtumaapahtumaapahtumaapahtumaapahtumaGöGöGöGöGöttttteboreboreboreboreborgissa 25. - 30.7gissa 25. - 30.7gissa 25. - 30.7gissa 25. - 30.7gissa 25. - 30.7.....

Koko viikon ajan lämpötila pysyt-teli hellelukemissa 25–30 °C:npaikkeilla. Pääosa tapahtumista olisijoitettu Mässanille, messuhallille,jonka jatkeena oli valtava Skan-dinavian-halli ja sen perässä

urheilukenttien jälkeen Ullevinmahtava stadion sekä toisella puo-lella huvipuisto Liseberg. Mässaninsuuri koko lähes mykistytti mielen.Rakennuksessa oli useita suuriailmastoituja saleja, joista vain muu-

Teksti ja kuvat Osmo Muro

Tampereen Työväenopiston Tanhuajien ryhmä Göteborgissa

25SampolAviisi

tama oli otettu Nordlekin tapah-tumapaikaksi illanviettoja ja kurs-seja varten.

Julkinen liikenne Göteborgissaoli järjestetty hienosti. Matka taittuijoko ratikalla tai bussilla. Lisäksikaupunkiliikenteessä pääsi matkus-tamaan vesibussilla, joten jos oliomatoiminen, saattoi laajastikin tu-tustua Göteborgiin ympäristöineen.

Ohjelmaa aamusta iltaan

Vieraiden majoituskouluna oli 100vuotta vanha nelikerroksinenHvitfeldska gymnasiet, joka oli yksirakennus suuressa koulukomp-leksissa. Ryhmämme majoitus-luokat olivat neljännessä kerrok-sessa. Ruokailut oli järjestetty si-ten, että aamiaiset tarjoiltiin majoi-tusalueen ruokalassa, lounaat japäivälliset Mässanilla olevassa ra-vintolassa. Noutopöytäkattaus juo-mineen ja jälkiruokineen oli todel-la laadukasta ja maittavaa.

Koko viikon ajan päivittäin järjes-tettiin erilaisia tanssitapahtumia,kuten päivä-, ilta- ja yötansseja,salonkitansseja, eri maiden suosit-tuja kansantansseja, ruotsalaista janorjalaista polskaa, ruotsalaista

hamboa, katrilleja sekä historialli-sia tansseja. Tarjolla oli myös mo-nenlaisia retkiä, jotka suuntautuivatGöteborgin ympäristöön. Koko päi-vän mittaisista muutamaan tuntiinkestäneille retkille lähdettiin laivallatai bussilla. Lisäksi järjestettiinkädentaidonkursseja, joiden aihei-ta olivat mm. koritekniikka, olkityöt,nauhanpunonta, verkonkudonta,merimiestyöt sekä puutyöt. Run-saasta konserttitarjonnasta mainit-takoon tanssinäytös Pohjolasta,tanssinäytös Pohjolan nuoriso,pohjoismainen kansanmusiikki-konsertti ja pohjoismainen keski-yön konsertti.

Esiintymispaikkana stadion

Stadionilla esitettävää kansallistakenttäohjelmaansa suomalaisetsaivat harjoitella kerran. Yhteispoh-joismaisten tanssien paikat käytiinläpi vain paperilla, ja toteutusimprovisoitiin näiden ohjeiden mu-kaan stadionilla. Kenttäohjelmatesitettiin Slottsskogsvallenin stadi-onilla lauantai-iltana. Kaikilla maillaoli omat kansalliset ohjelman-sa yhteispohjoismaisten lisäksi.VI-KAN ryhmillä oli oma kenttä-

Esiiintyjät odottelevat vuoroaanstadionin kentän laidalla lehmus-ten katveessa.

esityksensä. Päättäjäiset pidettiinMässanilla myöhään lauantai-ilta-na puolenyön aikoihin.

Tavataan seuraavan kerranLahdessa

Sunnuntaina aamupäivällä lähdet-tiin kotimatkalle. Tukholmassa meil-le jäi muutama tunti aikaa, joka vie-tettiin kuninkaanlinnan ympäristös-sä ja vanhaa kaupunkia kierrellen.Seuraava pohjoismainen kansan-tanssitapahtuma Nordlek 2009 pi-detään Suomessa Lahdessa. Toi-vottavasti kotimaassamme saam-me kursseilla ja retkillä selostuksetsuomeksi, sillä Ruotsissa kieli-asiaa ei ollut otettu huomioon.

Matka onnistui hienosti, jos eioteta lukuun bussikuskin navi-gaattorin herttaisella naisäänelläantamia kehotuksia, kun se oli erimieltä matkareitistä meidän kans-samme.

26 SampolAviisi

Yhdeksän hengen pienoisbussistarttasi Tampereelta 5.30 ja ottimeidät nokialaiset kyytiin kuudelta.

Oli kaunis kesäaamu ja edes-sä 445 km lämmintä, hikistä kyy-tiä. Kuljettajanamme menomat-kalla toimi ammattimaisin otteinTampereen työväenopiston opis-kelijat ry:n hallituksen jäsen LeilaHartikainen ja kartanlukijana UllaMyllärniemi. Alavudella maltoimmepoiketa aamukahville, jonka jäl-keen ajelimme tauotta Raaheen.Perillä odotti ystävällinen vastaan-ottokomitea Raahe-opistolaisetry:stä. Majoituttuamme hotelli-huoneisiin saimme saman tien as-tua ruokapöytään. Kunnon liha-soppa tykötarpeineen maistui to-della mahtavalta pitkän ajomatkanjälkeen.

KTOL tukee kesäpäivienviettoa

Kesäpäivät avasi Raahen HovinFregatti-salissa klo 13 yhdistyksenpuheenjohtaja Helena Holappa.Hän kertoi yhdistyksen toiminnas-ta. Vanhoja perinteitä (kuten 9.12.kaikkien Annojen herätys puuro-tarjoiluineen) ylläpidetään, muttamyös uusia ajatuksia toteutetaan.Opiskelijayhdistyksen jäsenet ovatmuun muassa kutoneet villasukkiapäättäjille.

Raahessakin opiskelijat tekevättyötä opiston hyväksi. Myös opet-tajia on mukana opiskelijayhdis-tyksen toiminnassa, mikä on mie-lestämme mainio asia.

Kesäpäivien virallista puoltaedustivat Kansalais- ja työväen-opistojen liiton KTOL:n puheenjoh-

taja Mauri Tammela ja toiminnan-johtaja Heljä Nurmela. Mauri Tam-melalle opistotyö on ollut sydämenasia jo 1980-luvulta asti. HeljäNurmela kuunteli kesäpäivänosallistujia ja heidän toiveitaan.KTOL:ään kuuluu 35 opiskelija-yhdistysjäsentä, joita kaikkia KTOLtukee, ettei toiminta hiipuisi. Reh-tori Ritva Mattila totesi, että Raa-he-opistolla on hyvät suhteetvaltuutettuihin, jotka päättävätopiston resursseista.

Wanhan Herran lumoissa

Vesipullot mukaan ja kaupunki-kierrokselle vanhaan kaupunkiin.Opas kävelytti meitä Pekkatorillekertoen samalla vanhan kaupun-gin mielenkiintoisesta historiasta,joka liittyy vahvasti merenkulkuun.Merimuseossa tutustuimme muunmuassa Wanhaan Herraan, jokaon vasikannahasta tehty maailmanvanhin sukelluspuku 1700-luvulta.

Kaupunkikierroksen jälkeenlähdimme laivamatkalle luotsi-saareen, jonka laiturilla jouduimmealkajaisiksi ratkaisemaan palape-

RRRRRakakakakakasasasasastu Rtu Rtu Rtu Rtu Raaheenaaheenaaheenaaheenaaheenlin. Siitä selvittyämme pääsimmenokipannukahville, letuille ja mak-karalle. Meitä siis pidettiin kuin piis-paa pappilassa.

Iltajuhla alkoi klo 19 hyvän tar-joilun, tanssin ja seurustelun mer-keissä. Tutustuimme eri opiskelija-yhdistysten edustajiin, joita oli pai-kalla noin 40. Seuraavia kesä-päiviä kahden vuoden päästä toi-voimme Jyväskylään.

Kalajoen kautta kotiin

Aamulla osallistuimme kiertoajelul-le, joka vei meidät aivan uusilleasuinalueille Raahessa. Saimmekuulla kaupungin historiasta ja kult-tuurista esimerkiksi mikä merkityson ikkunalla olevilla koirilla, kunkatsovat kadulle päin. Voimme sa-noa, että rakastuimme Raaheen,joka oli järjestäjien tarkoituskin.Sitten asetuimme vielä ryhmä-kuvaan, minkä jälkeen lähdimmekotimatkalle. Tällä kertaa kuljetta-jan paikalle istui Olli Summanen jakartanlukijana toimi Eija Salokatve.Meidät kiepautettiin melkein ensitöiksi Kalajoen hiekkasärkille. Siel-läkin riitti hellettä, mutta vilvoittavamerivesi virkisti matkalaisia. Antoi-saa matkaa tässä muistelivat EijaSalokatve Nokialta ja Ulla Myllär-niemi Tampereelta.

Lähdössä luotsisaareen Merimuse-on rannasta, laivan kannella EijaSalokatve.

Teksti Eija Salokatve jaUlla MyllärniemiKuva Olli Summanen

27SampolAviisi

Survo-ristikko on suomalaisen professori SeppoMustosen kehittämä matemaattinen peli.

Sen nimi tulee tietojenkäsittelyjärjestelmästä, jokaon tämän Helsingin yliopiston tilastotieteen emeritus-professorin kehittämä. (WBTdows-versio julkaistiin v2001. Ensimmäinen Survo-niminen ohjelmisto olikäytössä jo lähes 40 vuotta aikaisemmin)

Survot ovat ehkä laskennallisesti vaativampia kuinsudokut. mutta niitä ratkovat myös henkilöt, joilla eiole matemaattista taustaa. Survo-ristikoita on ratkottukeväästä 2006 lähtien.

Helpoimmat soveltuvat jopa lapsille peruslasku-toimitusten harjoitteluun.

Haastavimmat vaativat tietokoneohjelmien käyttöä.Ristikoissa on tehtävänä täyttää m x n - taulukkoluvuilla 1,2,., m*n siten, että vaaka- ja pystyrivisummattäsmäävät reunoilla oleviin lukuihin ja jokainen lukuesiintyy ristikossa vain kerran.

Tehtävän helpottamiseksi taulukkoon on lisätty joi-takin lukuja valmiiksi.

TTTTTOPOPOPOPOP-visa-visa-visa-visa-visaUlla MyllärniemiOikeat vastaukset sivulla 30

28 SampolAviisi

KKKKKalastaa voi mato-ongellaja talvisin pilkillä, joka onjokamiehen oikeus. Sen-

sijaan niin sanotut kiinteät pyy-dykset ja viehekalastus vaativatvaltion kalastuksenhoitomaksun(kalakortti), läänikohtaisen luvansekä vesialueen omistajan luvan.Usein omistaja on kalastuskunta.Kalastuskuntia saattaa samankunnan alueella olla useampiakin,mikä toisaalta vähän hankaloittaalupaviidakon selvittelyä. Kalastussinänsä on kuitenkin sangen miel-lyttävä ja antoisa harrastus.

Kalan käsittely ja säilytys

Tuore kala on elintarvike, joka vaa-

tii huolellista ja oikeaa käsittelyäpyynnin jälkeen sekä säilytystä il-man, että kylmäketju katkeaa ker-taakaan ennen ruuaksi valmista-mista.

Pyydetyt kalat verestetään eliniiden kurkku avataan, jolloin veripääsee valumaan pois. Veri onhyvä bakteerien kasvualusta, mis-tä syystä verestämätön kala pi-laantuu nopeammin kuin veres-tetty. Oikeaoppisesti verestetynkalan tunnistaa kauniin vaaleastaulkonäöstä. Kokonaisten kalojenkurkussa tulisi näkyä pistokohta.Kannattaa katsoa myös kalankiduksia: pistämättömän kalankidukset menettävät helakan värin-sä nopeammin.

Tuore kala ja siitä tehdyt fileetja muut raakatuotteet säilytetäänkaupassa 0-asteisina. Näin ne voi-

vat säilyä useitakin päiviä. Tuoreenkalan tuoksu on raikas ja rakennekiinteä. Jos kalassa alkaa tuntuaikävä haju, on valmistuksella kiire.Tässä muutama konsti todeta ka-lan kunto: Paina sormella kalankylkeen. Jos kala on tuore, sormenjättämä jälki häviää nopeasti; joll-ei, niin kala on niin sanotusti pianentinen kala. Toiseksi tarkistakidusten väri. Jos kidukset ovathyvin vaaleat, kala on parhaat päi-vänsä elänyt. Silakassa taas pu-nastuvat kiduskannet on merkkisiitä, että ruuaksi laittamisella ru-peaa olemaan kiire. Kotonakin kalatulisi säilyttää jääkaapin kylmim-mässä osassa ja valmistaa ruu-aksi mahdollisimman pian. Kuiten-kaan heti pyynnin jälkeen kalaa eipitäisi paistaa vaan kuolinjäyk-kyyden tulisi antaa ensin laueta.Muuten kala tai filee kipristyy, eikämaku ole parhaimmillaan.

Kala ostetaan nykyisin useim-miten valmiina fileinä. Näin yksikalan parhaimpia osia jää käyttä-mättä, sillä perkuujätteistä syntyymitä parhainta kastikkeenpohjaa jakalalientä käytettäväksi esimerkik-si keittoihin.

Tietokeskus Spectrumin mu-kaan Suomen sisävesien pinta-ala on 3 milj. hehtaaria, mikä onyli 9 % maamme kokonaisalastailman merialueita. Jokaisellesuomalaiselle pitäisi siis riittääkalavettä. Kireitä siimoja kaikil-le kalastuksen ystäville!

j ä rj ä rj ä rj ä rj ä r vvvvv e se se se se s ttttt äääääp öp öp öp öp öy ty ty ty ty t ä ä nä ä nä ä nä ä nä ä n

Teksti ja kuvat Kosti Mantonen

KALAAKALAAKALAAKALAAKALAA

29SampolAviisi

Yrttiset haukifileetja purjokastike

500 g haukifileitä1 tl suolaa2 rkl margariinia½ dl purjoa tai ruohosipulia2 rkl tuoretta timjamia3 dl näkkileivän muruja

Mausta kalafileet suolalla. Sulatarasva uunipannulla ja pyöräytä ka-lat siinä. Levitä päälle yrttisilppu jaripottele pinnalle näkkileivänmurut. Kypsennä 200°:ssa noin 20minuuttia kalan paksuuden mu-kaan.

Purjokastike1 keskikokoinen purjo1 rkl margariinia1 dl valkoviiniä tai kalalientä2 dl ruokakermaa75 g sinihomejuustoa1 tl mustapippuria

Pese, halkaise ja suikaloi purjo. Hau-duta suikaleet pehmeiksi rasvassakattilassa. Lisää ruokakerma ja viini(kalaliemi). Keitä noin 10 minuuttia.Lisää pippuria ja juusto muruina.Kuumenna ja tarkista maku.

Kalan valmistaminen ruuaksi

Kalasta syntyy helposti herkullinenateria. Kala kypsyy erittäin nope-asti, koska siinä on vain vähänsidekudosta. Kala on kypsää jo60°:n lämpötilassa. Liian korkealämpötila tai liian pitkä kypsen-nysaika tekevät kalasta kuivan jamauttoman. Esimerkiksi pannullapaistettaessa kaloille riittää yleen-sä muutaman minuutin paistoaika.Itse olen joskus saanut hyväksi to-detun ohjeen: sentti kalan vahvuut-ta ja minuutti. Se toimii.

Useimmat kalalajit ovat vähä-rasvaisia, jotkut jopa rasvattomia.Siksi kala on kevyttä ruokaa, jolleilotraa kerman ja voin kanssa.Paistamisessa on hyvä käyttää voi-öljyseosta, joka antaa makua jakauniin paistovärin. Lohikaloilla onomaa rasvaa, joten lisärasvaa eijuurikaan tarvita. Terveellinen tapavalmistaa kalaa on keittää se taikypsentää uunissa. Myös savus-taminen ja suolaaminen ovat var-teen otettavia vaihtoehtoja.

Monella tapaa kalaaja kasviksia -kurssi,

opettajana Ritva Lähdesmäki

Ritva Lähdesmäki on keittiön rau-tainen ammattilainen. Hän on toi-minut opiston kotitalousopettajanavuodesta 1993 asti ja sitä ennenopettanut ruuanlaittoa 1972 lähti-en. Ei ihme, että kaikki 14 kurssi-laista kehuivat ja kiittivät opettajaaja opetusta. Kaiken lisäksi heistä oli

vielä hauskaakin kokata yhdessä.Oppilaista Pertti ja Markku val-

mistivat kalamurekkeen.

Kalamureke400 g kalafileitä (kirjolohi + hauki)2 munaa2 dl maitoa tai ruokakermaa1 rkl vehnäjauhoja1 rkl perunajauhoja1 tl suolaavalkopippuria

Jauha kala. Hienonna tilliä,ruohosipulia tai kirveliä. Voit lisätämurekeseokseen tai osaan seosta

150 g pakastepinaattia2 dl kypsää hienonnettua pork-kanaa2 dl juustoraastetta100 g katkarapuja.

Sekoita aineet keskenään ja maus-ta makusi mukaan. Paista seostavoidellussa vuoassa höyrypaistolla175°:ssa noin tunti. Murekkeestavoit tehdä esim. raidallisen eri vä-

reillä. Annosmurekkeita voidelluis-sa kupeissa (laakeapohjainen kah-vikuppi) kypsennetään 30 minuut-tia. Tarjoa kermaviilikastikkeen japerunajuuressoseen tai peruna-lumen kera.

6. Minkä ruuan teit?

Pertti Markku1.Oletko ennen opiskellut kotitalousluokassa?2. Pidätkö kalaa hyvänä raaka-aineena valmistaa ruokaa?3. Montako kertaa viikossa syöt kalaa?a) kerran b) 2 kertaa c) useammin d) harvemmin4. Kalastatko itse?5. Vastasiko kurssi toiveitasi?

OlenPidänUseammin

HarjoittelenErinomaisestiKalamureke

OlenKyllä2 kertaa

KylläKylläKalamureke

SuosikkisiPaistettu kala Savu- ja uunikala

30 SampolAviisi

SitSitSitSitSitä sun tä sun tä sun tä sun tä sun tätätätätätä…ä…ä…ä…ä…Tampereen työväenopiston opiskelijat ry:n vuosi-kokous 24.1. 2006 valitsi toimikaudeksi 2006-2007 puheenjohtajaksi Sirkka-Liisa Jukaraisen jahallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: HänninenTarja, Hänninen Tenho, Kujansuu Marja-Leena,Kähärä Minnamaarit, Luukkonen Teuvo, MuroOsmo, Myllärniemi Ulla, Palonen Suvi, PartanenJari ja Tila Matti.

100 vuotta yleisen ja yhtenäisen äänioikeudenantamisesta. Eduskuntavaalit maaliskuun 18.päivänä 2007. Muista käydä äänestämässä!

Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL-Medborgar och arbetarinstitutens förbund MAIFry:n vuosikokous on Tampereella Sampolassa11.-12.6.2007.

Kahvio Akvaario palvelee opiskelijoita8.1.- 28.4.2007ma-to 13.30-20.00pe 15.00-19.00la 9.30-16.00su tilauksesta puh. 020 714 2216

Tervetuloa toivottavat Rami ja Sari

Opiskelijayhdistys järjestää KIRPPUTORINSampolassa lauantaina 14.4.2007 kello 10-16.Tiedustelut Sirkka-Liisa Jukarainen

Opiskelijayhdistys kiittääKiitos yhteistyöstä työväenopiston henkilökunta,Sampolan koulu, Sampolan keittiön henkilökuntaja Sampolan kirjasto.

Apulaisrehtori Taina Törmä lähti vanhimmastasuurimpaan.

Seitsemän vuotta Taina oli Suomen vanhim-man Tampereen työväenopiston apulaisrehtori.1.6.2006 alkaen hän on ollut Suomen suurimmanopiston Helsingin suomenkielisen työväenopistonjohtavana rehtorina. Onnea ja menestystä Tainalleuudessa työpaikassa.

Kuva

Vuo

kko

Heik

kilä

Uudeksi apulaisrehtoriksi on valittu KM Tuula Va-tanen. Työnsä hän aloittaa tammikuussa. Terve-tuloa!

Kuva

Tar

ja H

änni

nen

Ristikoiden ratkaisut

Hyvää Uutta Vuotta 2007!Tampereen työväenopiston opiskelijat ry / hallitus

31SampolAviisi

Opiskelijoiden kesänviettopaikka Kesä-pirtti on saavuttanut eläkeläisen iän,mutta on ikäisekseen vielä vetreä ja elin-voimainen yhteisö. Se tarjoaa opistonopiskelijoille ja heidän perheilleen upe-an virkistäytymispaikan ja mahdollisuu-den hengähtää kaupungin kiireestä.Uudet mökit ovat valmistuneet. Letkan-portti on rakennettu Letkan viereen, jaLehtiniemen mökki on rakennettu van-han paikalle täysin uudeksi. Viime syk-synä valmistui kentän reunalle jätekatos,ja siistimme ulkoverhoilun pikku saunanpuuliiteriin. Todellista voimannäytettä tar-vitaan Kesäpirtillä kuitenkin tulevina vuo-sina, kun peruskorjaamme pirtin keitti-ön nykyajan vaatimuksien mukaiseksi jaliitämme molemmat saunat haja-asu-tusalueiden jätevesien mukaiseen jär-jestelmään. Pyrimme kuitenkin vuonna2007 viettämään mahdollisimman nor-maalin kesän, vaikka keittiöremontti sitäjollain tapaa tuleekin häiritsemään.Työtä on paljon. Tarvitaan rohkeita pää-töksiä, taloudellista uskallusta, fyysisiävoimia ja luottamusta toiminnan jatku-miseen.Tervetuloa mukaan toimintaan rakenta-maan Kesäpirttiä! Tule rohkeasti mu-kaan kesätoimikunnan kokouksiin, jotkaovat avoimia kaikille asiasta kiinnostu-neille.Kesällä 2007 on useita yhteisiä tapah-tumia, joista lähemmin Kesäpirtin ke-väällä ilmestyvässä esitteessä. Talkootaloitetaan maalis-huhtikuussa. Kesä-kauden avajaisia vietetään 2.6.2007, jakesän kohokohtaa juhannusta juhlitaan23.6.2007.Päättäjäisillanvietto on 1.9.2007.Tervetuloa!Kesäpirtin isäntä Matti Tilapuh. 0400 623 676 ja 044 3491 030matti.tila@kesapirtti.fiwww.kesapirtti.fi

TERVETULOAKESÄPIRTILLE!

Uusi mökki valmistumassa. Kuvassa (selin) Taisto Laaksonen,Risto Palonen ja Eero Ahonen.

Grillijuhlat Kesäpirtillä. Grillimestareina Kosti Mantonen ja JariPartanen.