Kesäkuu 2003 1

Rosa et CruxNro 2, kesäkuu 2003, 6 vuosikerta

FILOSOFIAA - MYSTIIKKAA - TIEDETTÄ - KULTTUURIA

Ruusuristin Veljeskunta AMORCinJäsenlehti

© Copyright 2003Ruusuristin Veljeskunta

AMORC-SUOMIPL 1342, 00101 HELSINKI

Sähköposti: amorc@amorc.fiInternet: www.amorc.fi

Kaikki oikeudet pidätetään

Lehden artikkelit eivät välttämättä kuvaaRuusuristin Veljeskunta AMORCin kanta,

jolloin niistä vastaa kirjoittaja

Kansikuva:Kaj Kullberg

Miksi olemme ruusuristiläisiä? ............................... 4Rosicrucian Beacon ............................................... 7Kehittääkö pahuus? .............................................. 12MYSTIKON ELÄMÄNOHJEET ........................... 16Muinaisegyptiläinen lootus ................................... 20Salaperäiset keltit ................................................. 25

Kesäkuu 2003 2

Mikä Ruusuristin VeljeskuntaAMORC on?

Ruusuristin Veljeskunta on kansainvälinen ja yhteisö, johon kuuluujäseninä naisia ja miehiä lähes kaikista maista. Veljeskunta on ke-rännyt ja säilyttänyt vuosisatojen ajan vanhaa ja ajatonta viisautta.Veljeskunta ei ole uskonnollinen eikä poliittinen. Sen tehtävänä onvälittää hallussaan olevaa viisautta. Päämääränä on, että jokainenoppii elämään tasapainossa itsessään olevien luovien ja rakentavi-en voimien kanssa niin omaksi parhaakseen kuin ihmiskunnankinhyväksi.

HALUATKO LISÄÄ TIETOJA?Pyydä esitteemme osoitteella:

Ruusuristin Veljeskunta AMORCPL 1342, 00101 HELSINKI

tai kerro osoitteesi puhelinvastaajaamme03-3753762

tai ota yhteys sähköpostitse:amorc@amorc.fi

Internet: www.amorc.fi

Kesäkuu 2003 3

TOIMITUKSESTA

”Sinä olet Minun mieleni valo, sinä olet Minun sydämenirakkaus. Kun hyväksyt tämän, kykenet näkemään itsesimikrokosmoksena makrokosmoksessa tarvitsemattaenää koskaan vähätellä itseäsi tai ajatella itsestäsi pahaa.Näet, että sinut on luotu Minun kuvakseni ja Minun kaltai-sekseni, että olemme yhtä ja että mikään eikä kukaan pystymeitä erottamaan. Jos tunnet olevasi erillään Minusta, seon omaa aikaansaannostasi, sillä Minä en erota itseänisinusta milloinkaan. Sinä olet yksilönä sitä, mitä Minä olenuniversaalisti. Onko kummaa, että sinun täytyy syntyäuudelleen, jotta voisit hyväksyä tämän totuuden ihmeen?Niin moni sielu on ajautunut erilleen Minusta siinä määrin,että he ovat paikantaneet minut taivaaseen niin korkealle,että Minä olen tullut tavoittamattomaksi. Minä olen sisällä-si kätkettynä syvyyksiisi odottamassa tunnistamista jaesiin pääsyä.”

Eileen Caddy: Ovi sisimpään

Kesäkuu 2003 4

Elämässä on tilanteita, jolloin ha-luaisi jättää kaiken sikseen ja teh-dä vain sitä, mitä haluaa. Nyky-ajan ihmisellä on vapaus ja mah-dollisuus tehdä sitä, mikä miellyt-tää. Toisin oli esim. 100 vuotta sit-ten. Media ja kaikenlaiset houkut-televat tarjoukset ovat saavutta-neet ennen näkemättömän laajuu-den. Miten ihminen käyttää suu-ren vapautensa? Nykyihmisentulee oppiav a s t u u nkantaminenvapautensamielekkääs-tä käytöstä.Hän etsiivas taus tatoisilta ihmi-siltä tai eri-laisista yh-teisöistä jajoutuu sitenu u d e n l a i -seen riippu-v u u s s u h -teeseen.

Vapaus ja vastuu kuuluvat yh-teen, jos haluaa edistyä kehityk-sessään.

Onko rajatonta vapautta. Ruu-suristiopetus sanoo, ettei ihminenole rajattoman vapaa. Häntä ra-joittavat mm. maan päällisen elä-män fyysisen tason lait. Ihmisentulee ottaa maallinen elämä niintosissaan, kuin hänen viisi aisti-aan sen tulkitsevat. Niiden tulkin-takyky on kuitenkin varsin rajal-linen. Silmien havaintokyky alkaa

vähentyä jamuutamanmetrin etäi-syydellä jasamoin onmuitten ais-tien kuulon,tunnon, ha-jun ja maunlaita. Ihmi-selle asetta-vat rajojamyös älysekä tunteetja emootiot.Näin meillä

on koossa kolme ulkoista ihmis-tä rajoittavaa tekijää: aistit, äly jatunteet. Äly erottaa ihmiset muis-ta luomakunnan olennoista, silläse tekee mahdolliseksi ympäris-

Miksi olemme ruusuristiläisiä?

Kesäkuu 2003 5

tön erittelemisen ja analysoimi-sen. Nämä kolme ominaisuuttamahdollistavat sen, että ihminenkykenee ottamaan maanpäälli-sen kotinsa tosissaan, vaikkakinsiinä on näiden piirtämät rajat.

Aikaa myöten nämä rajat käy-vät ahtaiksi. Ihminen huomaa,ettei tässä voi olla kaikki. Hän al-kaa etsiä tietä muuttaakseen tie-toisuutensa näkymiä.

Oman kulttuurinsa uskonnos-ta hän tietää, että on olemassamaapäällistä elämää korkeampiaperiaatteita. Hän kokee, että täy-tyy olla muita todellisuuden muo-toja ja ettei maailma ole pelkäs-tään aistien, älyn ja tunteen ker-toma. Hän lähtee matkalle.

Hän saattaa kolkuttaa veljes-kuntamme porteille, mitkä ava-taan hänelle. Hän kokee nyt toi-senlaisen, sisäisemmän maail-man, missä hän voi muuttaa sii-hen asti rajallista todellisuuttaan.

Hän tuntee vapauden ja hänkokee saaneensa enemmän tilaa.Hän huomaa, kuinka pieni äiti –maa, jota hän on pitänyt kokomaailmana, onkaan.

Hän löytää itsestään tilan, jokaon niin suuri, ettei hän voi sitä kä-sittää ja kuitenkin hänellä on sii-nä sijansa. Hän elää kuitenkinedelleen äiti –maassa, mutta al-kaa tiedostaa sitä eri tavalla. Häntietää, etteivät ulkoiset havainnotole kaikki. Hän ymmärtää myös,että hänen maan päällä oloonsaon jokin syy. Hän alkaa nähdä yh-teyksiä ja hän havaitsee, mitenkaikella on jotenkin jotain teke-mistä hänen kanssaan.

Hän havaitsee, että ulkomaa-ilma on kuin hänen ihonsa. Kai-kella ulkopuolella olevalla on jo-tain sanomista tai antamista hä-nelle. Jokainen tarkkailee ja ko-kee esim. luonnon juuri omallatavallaan. Sama koskee toistenihmisten kohtaamista.

Oppilas kohtaa opintojensa al-kuvaiheessa totuuden, jolla ontärkeitä vaikutuksia häneen. Jo-kaisen, joka haluaa parantaamaailmaa, täytyy alkaa itses-tään.

Pian hän huomaa, että asia onnäin. Hänen psyykkisessä sisäi-sessä tietoisuudessaan ovatnämä lukuisten inkarnaatioiden

Kesäkuu 2003 6

kokemukset. Näitä maailmojavoidaan kokea meditaatiossa.Ihminen kokee maailman, joka eiilmene pelkästään ulkoiseenmaailmaan kuuluvalla ja sen ra-joitusten alaisella älyllä. Hän eisaa kuitenkaan hylätä älyä, sillähän tarvitsee sitä. Hän oppii ajanmyötä antaman sille sen oikeanpaikan. Hänen sisäinen henken-sä voi ulkoisista rajoista huoli-matta tulla vapaaksi ja kokea omarajattomuutensa.

Hän kulkee hitain askelin jamieli avoinna eteenpäin. Hän op-pii tuntemaan itsensä ja häntä joh-dattaa sisäisen Mestarin valo.Sisäinen Mestari on aina olluthänessä ja on johdattanut hänetjuuri siihen, missä hän nyt on.

Henkisen tiensä kulkemiseenhän tarvitse oppaan, joka auttaahäntä ymmärtämään uusia to-tuuksia oikein. Tie veljeskuntam-me temppeliasteiden läpi on tämäopas.

Hänelle esitetään symbolienmuodossa kosmisia lainalaisuuk-sia sellaisina, kuin ne ovat olleetveljeskuntamme käytössä sato-ja vuosia. Symbolit auttavat sisäi-sen tietoisuuden kokemuksissa.

Sisäinen tietoisuus tunnistaa neja tuo esiin kokemuksen, jokajuuri sillä hetkellä on hänen kehi-tykselleen tärkeä. Tässä on syy-tä painottaa, että hidas ja hieno-varainen paneutuminen tähänkokemusmaailmaan on tärkeää.Liian nopealla yrittämisellä saat-taa sisäinen minä sulkeutua. Se,mikä pakotetaan liian innokkaastiesiin ja vain älylliselle tasolle, eijohda henkisen kehityksen ra-kentumiseen.

Ihminen herää. Hän löytää va-pauden ja nyt hänen on opittavasen vastuullinen käyttö, jotta eitekisi itselleen uusia rajoituksia.Nyt hänen on tarkkaan kuunnel-tava Sisäisen minänsä ääntä. Jospidämme veljeskuntamme opin-tojärjestelmää oppaana, tulemmehuomaamaan, että se vie meidätaste asteelta kohti suurempaavastuullista vapautta.

Kesäkuu 2003 7

KEHITYKSENNELJÄ VAIHETTA

Jokaisen ruusuristiläisen polku,ruusuristiläinen ”tie”, jakaantuuneljään osaan tai neljään opiske-lun ja soveltamisen vaiheeseen.Jokaisessa vaiheessa on sään-nöt, joita seurataan ja opiskelupäättyy määrättyyn vaiheeseenmäärätyn ajan kuluessa. Ruus-uristiläisessä perinteessä kaikkineljä vaikuttavat koko ajan yh-dessä muodossa tai toisessa.Emme saavuta yhtä tilaa ja sit-ten siirry seuraavaan. Raken-namme omaa kehitystämmekaikkien neljän puolen suhteensamanaikaisesti. Tämä voi kes-tää kauan ja voi olla vähemmän-mielenkiintoista mutta se takaapaljon suuremman sisäisen va-kauden.

AINEELLINEN PUOLI

Ensimmäinen vaihe käsitteleefyysistä maailmaa. Se vaatii huo-

lellista oman aineellisen puolem-me opiskelua ja hallintaa ja ym-märrystä sen sopeutumisestaympäröivään maailmaan. Tässävaiheessa sovelletaan monia ruu-suristiläisiä tekniikoita, jotka onerityisesti suunniteltu tuomaan tie-toa edellytyksistä saavuttaa har-monia kehossa sekä saada kehosuoriutumaan erilaisista aineelli-sen maailman vaatimuksista. Yk-sinkertaisesti oppimalla käsittele-mään aineellista maailmaammekäytännöllisellä ja tehokkaalla ta-valla ja ennen kaikkea tavalla,joka takaa meille korkeimmanfyysisen hyvinvoinnin tason, ky-kenemme saavuttamaan sen,mitä fyysinen puoli ruusuristiläi-sellä tiellä tuo mukanaan.

ÄLYLLINEN PUOLI

Toinen vaihe on älyllinen puoli.Tämä edellyttää universumin toi-mintojen älyllistä oivaltamista. Voikuulostaa yksinkertaiselta, mut-ta yhdessä aineellisen puolen

Rosicrucian BeaconKesäkuu 2001(Sven Johansson)

Kesäkuu 2003 8

kanssa se on tavoite, jonka voivain osittain saavuttaa. Ruusu-ristiläisen filosofian syvällisinmuoto on todellista universuminlakien ja periaatteitten ymmärrys-tä. Ymmärtäminen liittyy erityi-sesti kaikkiin ihmiselämän lakei-hin. Taiteet ja tieteet epäonnistu-vat tässä, jos ne liittyvät yksin-omaan älyllisiin kykyihin. Maail-maa katsellaan hiljaisen ajattelun,ei aktiivisen osallistumisen kan-nalta, kuten aineellisella puolel-la. Sellaisten tieteenalojen, kutenesim. matematiikan, geologian,psykologian, oikeustieteen taimikä tahansa muun, voidaan aja-tella kuuluvan niihin, jotka tiedol-lisesti sijaitsevat ruusuristiläisentien älyllisellä puolella Tämä älyl-linen puoli käsittää kaikki fyysi-sen puolen muodot mutta semenee myös kauas niitten taak-se, alueelle, jota ei voi käsitelläaineellisessa maailmankaikkeu-dessa. Laajasti ajatellen, ruusu-ristiläinen filosofia sisältää kaik-ki älylliset tieteet, vaikkakin onerittäin harvinaista kenenkäänkoskaan käsittää kaikkia tai edessuurinta osaa niistä samanaikai-sesti.

PSYYKKINEN OSA-ALUE

Kolmatta osa-aluetta voidaan kut-sua psyykkiseksi puoleksi. Sentarkoitus on mahdollistaa meilletäysin aineettoman ja ei-älyllisenolemuspuolen ymmärtäminen.Meissä on tunneperäinen japsyykkinen puoli eli ne puolet ko-konaisolemuksestamme, jotkaeivät ole sen paremmin fyysistäkuin älyllistä, mutta jotka kuiten-kin ovat läheisessä yhteydessäolemuksemme korkeimpiin puo-liin

Tämä osa-alue voidaan ajatel-la älyllisen puolen yliaistilliseksiosaksi, joka taas kaikessa laa-juudessaan voidaan ajatella yli-aistilliseksi osaksi fyysistä puol-ta. Vaikkakin voimme käyttää kor-kealentoisia sanoja ja käsitteitäkuvailemaan ruusuristiläisen toi-minnan eri osa-alueita, muista-kaamme, että nämä sanat ja aja-tukset voivat parhaimmillaankinvain osoittaa melko karkein kä-sittein todellisuutta. Niitä ei voiasettaa todellisen kokemuksensijalle. Psyykkistä maailmaa kos-kevana tämä pitää erityisestipaikkansa

Kesäkuu 2003 9

Psyykkinen osa-alue on siltatoisaalta aineellisen ja älyllisen jatoisaalta kaikkein korkeimman,henkisen osa-alueen kesken.Vaikkakaan psyykkiset koke-mukset, joita meillä monasti on,eivät suoranaisesti ole helppota-juisesti selitettävissä aineellisin jaälyllisin käsittein, niillä on vastaa-vuutensa kahdessa todellisuu-dessa. Koska nämä vastaavuu-det, joita kykenemme kehittä-mään älyllisellä ymmärrykselläm-me, ovat monimuotoisia, ne ovattotta psyykkisessä todellisuudes-sa mutteivät aktuaalisuudessa.Ne ovat karkeahkoja tai likiarvoi-sia esityksiä sen aktuaalisuudes-ta. Ne ovat tulkintamme siitä elimeidän realiteettimme.

Mitä lähemmäs psyykkinenkokemus tulee olemuksemmehenkistä puolta, sitä vähemmänyhteen sovitettavissa se on ai-neellisen ja älyllisesti selittämät-tömän maailman osalta tunte-mamme sanaston kanssa.Useissa tapauksissa kuitenkinselitämme asioita psyykkisestätodellisuudesta tavalla, joka onlähes peilikuva aineellisesta jaälyllisestä todellisuudesta. Tämä

on, pahoin pelkään, juuri se koh-ta, jossa ongelmat lepäävät. Tä-män ”täsmällisen” tiedon, koke-muksen, esiin tuominen taivais-ta maahan on monesti kohta, jos-sa edelleen kehittyminen lakkaa.Kun fyysinen ja älyllinen todelli-suus sinänsä on jo riittävän mo-nimutkaista, psyykkinen todelli-suus käsitetään monissa yhteyk-sissä huomattavasti monimuotoi-semmaksi kuin mikään, mitäedes voimme älyllisesti kuvitellamielessämme.

Juuri tällä kohtaa, kohdassajossa psyykkiset kyvyt juuri al-kavat kehittyä, moni eteenpäinpyrkivä mystikko lankeaa ylpey-den ansaan ja ylimieliseen oma-hyväisyyteen. On ylimielistä aja-tella, että tämä on tien pää, elä-män lopullinen tarkoitus. Traagis-ta on, että tämä on juuri se koh-ta, johon moni kompastuu. Vallantunne, voima ja mitä suurin itse-luottamus, joka kuljettaa mieltä jakehoa monipuolisten niin kutsut-tujen ”psyykkisten” kokemustenkautta, on vääjäämättä päihdyt-tävä tunne. Useissa tapauksissasyöttiin, koukkuun on tartuttu jasiima vetää saaliin mukanaan ja

Kesäkuu 2003 10

eteenpäin pyrkivä mystikko onjäänyt ansaan, josta pääseminenvoi viedä useita inkarnaatioita.Tämä on monesti alku pitkälle javoimia kysyvälle kiertotielle, jotaviimekädessä ei tarvitsi koskaankulkea.

Veljeskuntamme korostaa tar-koin, että olisimme edes hiukanperehtyneet tähän olemuksem-me psyykkiseen osa-alueeseen.Tämän osa-alueen kautta olem-me kykeneviä saavuttamaan ai-nakin pienen häivähdyksen ruu-suristitien neljännestä vaiheesta,nimittäin henkisestä osa-aluees-ta. Psyykkinen todellisuus ei olepäämäärä itsessään, kun taashenkinen todellisuus, korkeinkäsitys Jumalasta,on päämää-rämme ja lopullinen elämän tar-koitus. Tätä kohti kuljemme. Tätäkaikki menneisyyden syvällisim-mät henkiset opettajat ovat tutki-neet ja viimekädessä saavutta-neet.

HENKINEN OSA-ALUE

Tutkimalla huolellisesti kolmeaensimäistä osa-aluetta olemas-saolossamme, aineellista, älyllis-

tä ja psyykkistä, kykenemmenäkemään häivähdyksen juma-luudesta. Perusteellisesti yhdis-telemällä ja huolellisesti tarkkail-len vaikutuksia kaikilla kolmellaolemuksemme osa-alueella,voimme viimein astua sisään ole-massaolomme perimmäiseen tar-koitukseen. Voimme kehittääeräänlaisen tarkan tietoisuudenjumaluudesta, jostain, joka on si-simmässämme jokaisessa meis-sä ja joka on yhtä lähellä kuinihomme. Tämä on mystiikan kor-kein tarkoitus ja syy Veljeskun-tamme olemassaololle.

Ilmeistä on, että emme kehitähenkistä itseämme. Olemuksem-me henkistä puolta, sielua, jokaelähdyttää meitä syntymästäkuolemaan, emme voi täydellis-tää. Voimme vain kehittää henki-siä kykyjämme. Voimme aistia jaoivaltaa nopeammin, helpomminja kaiken aikaa Jumalan läsnä-olon kaikessa ilmenneessä.Voimme havaita sielun ilmentymi-sen kaikkialla luonnossa. Olem-me yrittäneet tähän asti vilpittö-mästi saavuttaa henkiset kyvyt,joiden avulla voimme jollain mys-tisellä tavalla kommunikoida kaik-

Kesäkuu 2003 11

keuden Luojan, kaiken alkuläh-teen kanssa. Se on aina ollut, onnyt ja tulee aina olemaan. Tämäon mystiikkaa, puhtaasti ja yksin-kertaisesti.

Toisin kuin kaksi ensimmäistäosa-aluetta jotka ovat pääasialli-sesti eksoteerisia ja yleisiä luon-nossa, psyykkinen ja henkinenosa-alue ovat yksinomaanesoteerisia, yksityisiä ja henkilö-kohtaisia. Vaatii suuria ponnistuk-sia saavuttaa, oivaltaa, käsittäätai lopulta hallita ne.

Henkinen osa-alue, joka onmyös korkein osa-alue ruusuris-tityössä, on kaikkein mysteerisinja vaikein osa valitsemallammetiellä. Se ei aukea älyllisellä tut-kiskelulla sen paremmin kuinmateriaalisen tai niin sanotun”psyykkisen” todellisuuden kaut-ta. Tämän todellisuuden kokonai-suus on kaukana sen takan, mitävoimme älyllisesti kuvitella mie-lessämme ja sen todellinen muo-to on ikuisesti piilossa aineellisel-ta ja älylliseltä olemukseltamme.Henkinen todellisuus on niin ää-rettömän kaukana ilmenneestätasosta, että on mahdollisesti

parasta ajoittain yhdistää henki-nen ja psyykkinen osa-alue. Sitäon joka tapauksessa yksinker-taisempaa ja helpompaa käsitel-lä ajatustasolla. Monet ihmisetpuhuvat lähes automaattisestihenkisestä ja psyykkisestä osa-alueesta, kuin ne olisivat yksi jasama. Vaikka tämä onkin tekni-sesti väärin, se on anteeksi an-nettava virhe. Tarvitsemme puhu-essamme käsitteitä, sanoja jatason, joita me ja muut voimmeymmärtää. Älkäämme koskaanunohtako, että viime kädessähenkinen olemuspuolemme eiesiinny toisistamme riippumatto-mana ja että tämä on korkeintaso, jonka mystikkoina voimmesaavuttaa.

Kesäkuu 2003 12

Varmasti moni meistä on pohti-nut mielessään, voisiko sieluper-soonallisuus jonkin inkarnaa-tionsa aikana olla lainkaan ke-hittymättä. Tähän voi vastataaivan yksikertaisesti, että kaik-kinainen kokemus johtaa ainajonkinasteiseen kehitykseen.Näin ollen me kehitymme myösmitä vaikeimpien ja epämiellyt-tävimpien kokemusten aikana.

Historian varhaisvaiheistanykyaikaan asti voi löytää mo-nia hyvin epämiellyttäviä ihmisiä.Nykyajan ihmisten joukossa ondiktaattoreita, joista on tullutkuuluisia juuri julmuutensa takia.On myös järjestäytyneen rikol-lisuuden johtajia. He hyväksy-vät julmuudet, elämän ja omai-suuden riistämisen ja aloittavatsotia ottamatta lainkaan huomi-oon ihmisten oikeuksia. Vää-ryyksistä hyötyvistä henkilöis-tä tulee luonnollisesti heidänkannattajiaan.

Näitä ihmisiä pidetään inhimil-lisesti katsottuna paatuneina.Oletamme, että heissä ei voi ollalainkaan hyviä piirteitä. Ajatel-

kaamme ensimmäistä ja toistamaailmansotaa, Korean ja Vietna-min sotia, Kambodzan kansan-murhia, Bosnian ja Kosovon si-sällissotaa, Ruandan ja Kongonmurhenäytelmiä jne. Kun tarkas-telemme näitä sotia edeltäviä jasotien aikana tapahtuneita asioi-ta, on vaikea uskoa johtajilla ol-leen lainkaan omaatuntoa. Tietty-jen politiikkojen näinä samoinaaikoina suorittamat teot eivätedistäneet heidän omaa kehitys-tään tai hyvinvointiaan, eivätkäne myöskään auttaneet heidän it-sevaltaisesti hallitsemaansa kan-saa.

Kehittymisen arviointi on han-kalaa. Meidän on vaikea tarkas-tella sitä inhimillisen järjen ja ym-märryksen keinoin. Tulee ottaahuomioon se tosiasia, että me itseemme kykene tai pysty arvioi-maan inhimillistä kehitystä use-amman kuin yhden inkarnaationaikana.

On ihmisiä, joiden tarkoituksetelämässä ovat hyviä. He pyrki-vät tajuamaan Kosmista ja sen ju-malallista tahtoa. Nämä ihmiset

Kehittääkö pahuus?

Kesäkuu 2003 13

kulkevat läpi elämän tarkoitukse-naan kohottaa tietoisuudentaso-aan ja ymmärrystään sekä pyr-kivät toimimaan ihanteittensamukaan. Toisin sanoen, he pyr-kivät toteuttamaan avoimesti nii-tä periaatteita, jotka ovat yhden-mukaisia heidän tavoittelemiensaihanteiden kanssa.

Näitä ihmisiä pidetään hyvinä.He elävät parantaakseen itseäänja kanssaihmisiään. He eivät tar-koituksellisesti tue tai tee mitäänrikollisia tai epäeettisiä tekoja.Uskomme suurimman osan ih-misistä olevan hyviä. Samoinajattelemme, että he pyrkivätsuuntautumaan jotain päämäärääkohti elämässään. Ihmiset voivatjoutua joskus myös sivuraiteilleja lakkaavat hakemasta omaapaikkaansa. Sen sijaan he käyt-tävät suuren osan aikaansamaallisen omaisuuden ja tiedonkokoamiseen ja ovat vähemmänkeskittyneet kehittämään omanolemuksensa henkistä ja psyyk-kistä kapasiteettia.

Edellä mainitut yksilöä ja hänenkehitystään koskevat lausumatovat yleistyksiä. Emme voi tark-kaan määritellä, kuinka pitkälläkukin yksilö on kehityksessään

tai miten pitkällä hänen tulisi olla.Jokaisella meistä on omat pää-määrämme ja pyrkimyksemme.Monet meistä harjoittelevat par-haillaan toimimista paremmin ju-malallisen alkuperänsä kanssa japonnistelevat saavuttaakseenpäämäärän, joka on korkeampikuin tämä materiaalinen maail-mamme. Yritämme vaikuttaa ke-hitykseemme ja meillä on vilpitöntoive saavuttaa korkeampi ym-märryksen taso, olemassaolonkorkeampi taso sekä suurempi,laajempi ja kirkkaampi tietoisuusjumalallisesta ja kosmisesta ole-massaolosta. Emme voi antaa it-sellemme todistusta ikään kuinolisimme koululaisia. Emme voiitse selvittää millä tasolla, missäasteessa tai luokassa olemmekehityksessämme.

Toisin sanoen, ihminen on ke-hityksen tilassa ja siksi hän eipysty arvioimaan, millä kehitys-tasolla hän on. Kilpailussa olevaurheilija ei juoksun aikana tarkas-ti joka hetki voi arvioida sijoitus-taan suhteessa kanssakilpaili-joihinsa. Kilpailun lopussa hänsaa tietää, tuliko hän ensimmäi-seksi, toiseksi vai oliko hän jol-lain muulla sijalla. Jos hän kilpai-lun aikana olisi käyttänyt aikaan-

Kesäkuu 2003 14

sa ja voimiaan sijoituksensa ar-viointiin, hän olisi tuhlannut vainvoimiaan, joita hän tarvitsi kil-pailuaan varten.

Näin on kaikkien ihmistenlaita. Jos käytämme aikammevirheittemme tai ansioittemmearvostelemiseen, tyhjän jauha-miseen tai toisten ihmistenpuutteista tai hyvistä puolistajuoruamiseen, silloin heitämmehukkaan itseltämme kehitys-tämme varten tarvittavaa aikaaja energiaa. Emme pysty arvi-oimaan tai tuomitsemaan toisiatai itseämme oikeudenmukai-sesti. Inhimillinen tuomio on eri-lainen kuin jumalallinen. Ihmi-sen arviointikykyä rajoittaa hä-nen ymmärryksensä aste jaomaamansa tieto. Jumalallinenarviointi on rajoittamatonta. Senäkee ja pystyy arvioimaanikuisuuksia sitten tapahtuneitaasioita. Meidän arviointikykym-me, etenkin muiden ihmistenominaisuuksien ja käyttäytymi-sen osalta käsittää vain ihmi-sen yhden lyhyen inkarnaatio-ajan.

Perimätiedon mukaan pa-himmassakin ihmisessä on jo-tain hyvää ja pahuutta tai vir-

heitä parhaimmassakin. Tämän voiajatella varmasti olevan totta. Huo-limatta siitä, että ihminen voi ollamaailman silmissä pyhimys, rikolli-nen tai syrjäytynyt, niin pyhimyk-setkin ovat todennäköisesti tehneetsyntiä ja julmimmat diktaattorit jahallitsijatkin varmasti tehneet aina-kin jonkin verran hyviä tekoja.

Artikkelin alussa mainitsimmeesimerkkejä erityisesti hallitsijoista,jotka ovat sallineet rikosten ja pa-hojen tekojen tapahtua omassamaassaan. Jos arvioimme heitä ih-misten tavoin, ajattelemme, ettäheissä ei ole mitään hyvää. Heidänpahaa käytöstään eivät heidän hy-vät tekonsa tai hyvät puolensa voikorvata. Emme kuitenkaan juuri nytole siinä tilanteessa, että voisimmeehdottomasti sanoa, että joku pahaihminen ei kehity lainkaan

Aikojen kuluessa kaikki nämäasiantilat kuitenkin korvautuvat.Karman lain mukaan ihmiset, jotkaovat aiheuttaneet muille kärsimys-tä, tuskaa ja vahinkoa, joutuvat hy-vittämään tekonsa. Tämä voi viedäpaljonkin aikaa. Hyvittäminen jakorvaaminen ovat ehkä vastausesittämäämme kysymykseen. Syn-tien sovittaminen on yksi osa kehi-tystä. Rangaistusten historia on pit-

Kesäkuu 2003 15

HALUAT

KO LIS

ÄÄ TIE

TOJA

?

Katso

kotis

ivujam

me:

http:/

/www.am

orc.fi

kä. Rangaistuksella on pyrittyopettamaan ihmisille jonkin toi-mintatavan tai teon tärkeyttä. Ol-lessamme lapsia jotakuta meis-tä rangaistiin, kun olimme tehneetjotain väärin ja tämän rangaistuk-sen seurauksena me luultavastiopimme jotain oikeasta toiminta-tavasta.

Karma saa aikaan, että paho-ja tekoja tehneet ihmiset kehitty-vät pitkän sopeutumistapahtu-man kuluessa. Tätä tapahtuu aina

siihen asti, kunnes heidän pahattekonsa ovat korvautuneet tai heitse ovat hyvittäneet tekonsa.Tätä ei voida osoittaa tässä ke-hityksen asteessa aivan varmas-ti. Meidän on syytä muistaa, ettämeille on tärkeintä ohjata omaakehitystämme mahdollisimmanpitkälle ja olla tuomitsematta. Lo-pullinen arviointi ja tuomio on pi-kemminkin jumalallinen kuin inhi-millinen etuoikeus.

Kesäkuu 2003 16

Ohjeet on yhdistetty vanhoista jauudemmista RC- käsikirjoituksis-ta. Ne on tarkoitettu jäsenille, jot-ka omassa jokapäiväisessä elä-mässään tahtovat noudattaa ruu-suristiläisiä ihanteita. Ohjeita voisoveltaa, vaikka elää nykyaikais-ta länsimaista elämää. Ohjeet onRosenkors Handbokista.

1. Aloita päivä kiitosrukouk-sella mahdollisuudesta jatkaaelämäntehtävääsi. Asetu avoi-men ikkunan äärelle, mikäli mah-dollista katsoen itään ja hengitähitaasti syvään seitsemän ker-taa. Keskity siihen, että raitis ilmamenee jokaiseen ruumiinosaasiherättäen psyykkiset keskukse-si. Peseydy ja juo lasillinen kyl-mää vettä ennen kuin syöt.

2. Mennessäsi nukkumaankiitä Jumalaa menneestä päiväs-tä ja sen mahdollisuuksista. Pyy-dä Kosmista nukkuessasi käyt-tämään tietoisuuttasi psyykki-seen työhön hyväksi katsomal-laan tavalla ja nukahda mielessä-si harmonian ja rakkauden aja-tukset sekä visualisoi sisäinen

minäsi osana Jumalan tajuntaa.

3. Ennen aterioita pese kä-tesi ja pidä ne kämmenet alas-päin lautasesi yläpuolella. Pyydäsisimmässäsi Jumalaa siunaa-maan ruokasi. Pyydä, että ruokamagnetisoituisi käsiesi henkisel-lä säteilyllä ja ravitsisi ruumistasija että voisit lievittää muiden ih-misten puutetta.

4. Saadessasi jotain aineel-lista hyvää pidä mielessäsi, ettäse on etuoikeus ja pyydä, että seedistäisi elämäntehtäväsi suorit-tamista.

5. Saadessasi jonkin henki-lökohtaisen lahjan tai siunauk-sen , mieti aina, oletko ansainnutsen ja voitko jotenkin jakaa sentoisten kanssa, suoraan tai epä-suorasti. Ellet saa sisäistä vas-tausta, että lahja tulisi jakaa taiantaa toiselle, kiitä mielessäsisaamastasi lahjasta.

6. Vastaanottaessasi kunni-anosoitusta olipa se poliittinen,sotilaallinen, ammatillinen tai

MYSTIKON ELÄMÄNOHJEET -RUUSURISTILÄISEN ELÄMÄNOHJEET

Kesäkuu 2003 17

muu, ota se vastaan nöyrästi jakiitä mielessäsi siitä. Päätä vält-tää ylpeyden tunnetta ja pyri pal-velemaan entistä paremminomalla paikallasi.

7. Älä koskaan väittele us-konasioista . Uskonnosta puhu-essasi korosta aina jokaisen us-konnon hyviä puolia. Muista, ettäjokaiselle se uskonto on paras,joka saa hänet ymmärtämäänJumalaa ja Hänen ihmeellisiä tei-tään.

8. Ole suvaitsevainen jamuista, että repivä arvostelu tuot-taa vain surua. Ellet voi sanoamitään rakentavaa, ole vaiti.

9. Älä yritä mitenkään puut-tua muiden elämään. Etsi itses-täsi virheet, jotka vaativat korja-usta ja elä siten, että voit näyttäämuille tietä.

10. Älä koskaan ylpeile ruus-uristiläisyydelläsi tai opintoas-teellasi . Totea vain, että olet etsi-jä ja ikuinen oppilas.

11. Pyri jakamaan muille sel-laista, mistä voit luopua. Ota sel-vää, tarvitseeko joku lähimmäi-nen sellaista, mitä sinulla on an-

nettavana. Kun täytät tätä velvol-lisuuttasi, tee se nimettömänä javältä henkilökohtaista kunniaa.

12. Älä odota henkilökohtais-ta kiitosta siitä, mitä annat. Josjoku kiittää sinua, ilmoita hänelle,että olet kiitollinen tilaisuudestavoida palvella. Jos asianomainenhaluaa hyvittää, sano hänelle,että hän tilaisuuden tullen vuoros-taan auttaisi jotakuta toista.

13. Älä ota palveluksistasimitään maksua, ellet tiedä voi-vasi jakaa sitä edelleen jonkuntoisen kanssa ja siten poistaahänen puutteensa.

14. Muista, että RuusuristinVeljeskunnan välityksellä voitavustaa avun tarpeessa olevianimettömänä.

15. Niin kuin annat, niin tuletmyös saamaan . Kun autat taituet muita ilman ajatustakaanpalkasta, tulet pyytäessäsi saa-maan apua Kosmisesta.

16. Pyri joka päivä mainitse-maan jollekulle jossain muo-dossa Ruusuristin Veljeskun-nasta ja sen työstä. Ole itse esi-

Kesäkuu 2003 18

merkkinä puheissasi ja teoissa-si.

17. Kunnioita lähimmäisiäsi,isääsi ja äitiäsi . Suhtaudu myö-tätuntoisesti ja ymmärtäväisestiheikkoihin tukien vaikeuksissaolevia. Joukossamme korkeim-massa asemassa oleva on suu-rin palvelija. Siten loosin Mestarija Imperaattori ovat jäsenten en-simmäisiä palvelijoita.

18. Huolehdi nyt ennen poissiirtymistäsi niistä, jotka ovatsinusta riippuvaisia. Ellei sinullasellaisia ole, harkitse, voitaisiin-ko mahdolliset varasi käyttääruusuristiläisten periaatteidenmukaisesti.

19. Anna jokaiselle hädässäolevalle apuasi . Ellet voi auttaa,hanki apua. Vetäydy pois tilan-teesta mahdollisimman vähin ää-nin.

20. Sisusta kodissasi tila ,jonka pyhität itsellesi ja Veljeskun-nan työlle. Vetäydy sinne päivit-täin rauhaa etsien ja meditaatio-ta varten.

21. Tue mahdollisuuksiesimukaan henkisesti tai aineelli-

sesti jotakin hyväntekeväisyys-järjestöä tai kirkkokuntaa, että sevoisi omalla tavallaan jakaa Va-loa.

22. Älä suostu mihinkään po-liittiseen virkaan ilmoittamattatukijoillesi, että he eivät voi odot-taa sinulta poikkeamista periaat-teistasi.

23. Älä tuomitse, ellei virkasisitä vaadi. Siinä tapauksessamuista, että olet kansan palveli-ja. Tuomitse myötätunnolla jaanna armon vallita. Muista, ettäJumala on ainoa tuomari.

24. Älä toista juorua ja panet-telua . Älä kuuntele mitään kiel-teistä, ellei se sisällä rakentavaaarvostelua ja ota kantaa vastasitten, kun olet itse tutkinutasian.

25. Etsi kaikessa hyvää, äläkatso ihmisen muuttuvaan ulkoi-seen kuoreen, vaan etsi sisäistäminää kaikissa ihmisissä. Opituntemaan ja rakastamaan kaik-kia olentoja.

26. Älä pelaa toisen omai-suudella . Hän saattaa tietämät-tömyyttään menettää sinulle kai-ken.

Kesäkuu 2003 19

27. Vältä kaikkia äärimmäi-syyksiä ajatuksissasi ja teoissa-si. Ole maltillinen ja hallitse kaik-ki intohimosi.

28. Muista, että pysyvät muu-tokset tapahtuvat kehitykseneivätkä kumouksen seurauk-sena.

29. Pidä ruusuristiläisiäihanteita pyhinä ja kaiken ar-vostelun yläpuolellaolevina.

Älä salli Veljeskuntaaparjattavan. Elä niin,että elämäsi todistaaperiaatteittesi puhtau-desta. Puolusta ainakaikin voimin Ruusuris-tiä elämän voiman ver-tauskuvana ja olemuk-sesi valona.

Kesäkuu 2003 20

Antiikin Egyptin kuvataiteessa jaarkkitehtuurissa on kuvattu kol-mea lajia lootusten kaltaisia kas-veja. Kaikki taiteessa kuvatutkasvit eivät olleet todellisuudes-sa lootuksia, vaan trooppisiaNymphaea- hei-moon kuuluviavesililjoja. Varsi-nainen lootus-kasvi, Nelumbonucifera- laji eliIntian ja muidenAasian maidenpyhä lootus tuo-tiin arkeologienmukaan Niilinlaaksoon vastaPersian valloitet-tua Egyptinvuonna 525 e.Kr.

Egyptiläinenlootus on tosiasi-assa vesililja. Nymphaea caeru-lea, Egyptin sininen vesililja jaNymphaea lotus, valkoinen ve-sililja kukkivat vesililjojen tapaan.Nuput kehittyvät veden alla javarret kasvavat vähitellen kun-

nes nuput ovat kohonneet hie-man veden pinnan yläpuolelle.Kuluu muutamia päiviä ja yhtäk-kiä kukat aukeavat nopeasti yh-dessä tunnissa ja sulkeutuvatjonkin ajan kuluttua. Seuraavana

päivänä kukataukeavat taas jasaattavat auetaneljänäkin päivä-nä peräkkäin.Kukkien oltuaveden päällämuutaman päi-vän ajan varsi al-kaa lakastua jasulkeutuneet ku-kat painuvat ve-den pinnan alle.

Egyptiläisissämaalauks issaesiintyy useim-miten ”sininen

lootus”, jonka kukka on kauniinvioletinsininen. Terälehdet ovatpitkiä, teräväkärkisiä ja ne sijait-sevat tähtimäisesti keltaisen kes-kustan ympärillä. Sininen lilja onpäiväkukkija. Se avautuu aamul-

Muinaisegyptiläinen lootusMary Jones SRCThe Rosicrucian Beacon, kesäkuu 2001

Kesäkuu 2003 21

la yhdeksän- kymmenen maissaja sulkeutuu kolmelta iltapäivällä.Jotkut kukat saattavat auetamyöskin seuraavana päivänä.

Puhtaan tai melkein puhtaan-valkoisella vesililjalla on keltainenkeskus. Kukat ovat paljon sinis-tä lootusta suuremmat ja laajem-mat. Nuput alkavat avautua illantullen ja kukat pysyvät auki kokoyön sulkeutuen hieman ennenaamua.

Myöhemmän ajan muinaise-gyptiläisille oli tuttu Nelumbo nu-cifera. Tavallisesti sitä nimitettiin”Intian pyhäksi lootukseksi”.Nämä kasvit kukkineen ovat niinerikoisia, ettei niistä voi erehtyä.Aito lootus avaa kukkansa aamu-varhaisella ja se sulkeutuu kes-kipäivän ja myöhäisen iltapäivänvälillä. Ne kukkivat kolmen- nel-jän päivän ajan. Kukkien värivaihtelee puhtaan valkoisestapunaiseen, vaaleanpunaiseen jakeltaiseen.

Miksi vesililjat olivat niin tärkeitämuinaisegyptiläisille? Muita kuk-kia kuten ruiskaunokkeja ja uni-koita oli saatavissa vain lyhyinäkukinta-aikoina. Vesililjat kukkivatläpi vuoden, vaikkakin niukastikylmimmän kauden aikana. Vesi-

liljoja käytettiin monista syistä.Molempia liljalajeja kasvoi paljonantiikin aikana ja niitä oli helppoviljellä. Kasvit tarvitsivat kas-vaakseen ja kukkiakseen pelkäs-tään kuusikymmentä- yhdeksän-kymmentä senttiä syvän ja mu-taisen vesialtaan.

Muinaisegyptiläisessä kuva-taiteessa ja arkkitehtuurissa käy-tettiin paljon koristelua. Vesililjo-ja, niiden vartta, kukkia ja myös-kin kukkanuppuja käytettiin pyl-väiden koristeina. Toisinaan pyl-väiden päät veistettiin tiukastisulkeutuneiden sinisten vesililjo-jen nuppujen muotoon, toisinaanne taas kuvasivat valkoisen ve-sililjojen kukkia tylppine teräleh-tineen.

Lootusta muistuttavien pylväi-den käyttö juontuu vanhan kunin-gaskunnan ajoilta. Niitä nähdäänesimerkiksi viidennen ja kuuden-nen kuningashuoneen haudois-sa. Luultavasti kaikista kuuluisim-mat lootuspylväät ovat uudenkuningaskunnan 18. dynastianajalta. Rakennuttaja oli Amenho-tep III, Akhenatonin isä. Ne sijait-sevat Luxorin temppelin aurinko-pihalla.

Vesililjojen kukkia käytettiin

Kesäkuu 2003 22

usein hius- ja kaulakoristeina javieläpä juhlavieraiden päähänasetetuissa pidikkeissä, niin ettäkukka taipui kantajansa otsalle.Niistä tehtiin myöskin kimppuja,joita jaettiin tervehdyksinä tai joillakoristettiin huoneita.

Egyptistä on löydetty kuvia,joissa ihmiset pitävät vesililjojanenänsä edessä. Tuoksunsa jakoristeellisuutensa lisäksi liljojakäytettiin myös hyvin arkipäiväi-seen tarkoitukseen erityisestioman aikansa korkean kastin pii-rissä. Pitämällä vesililjaa nenän-sä edessä ihmiset aivan yksin-kertaisesti halusivat tuoksunavulla peittää likaisten huoneidentai pesemättömien kehojen haju-ja ja mätänemisestä ja kaikenlai-sista jätöksistä aiheutuvia haju-ja. Ajateltakoonpa vain tuon ajanpieniä taloja, ahtaita katuja ja tei-tä ja puhtauden puutetta. Muinai-sen Egyptin kaupungit, huvilat jajopa palatsitkin olivat varmaankinaika haisevia paikkoja nykyajanmittojen mukaan.

Muinaisegyptiläisillä vesililjakuului myöskin uskonnollisiinmenoihin. Liljakimppuja ojennet-tiin jumalille ja asetettiin temppe-leiden uhripöytien päälle. Suurien

temppeleiden luetteloihin on mer-kitty valtaisat määrät näitä kuk-kia. Rituaaleissa käytettyjen ve-sililjojen uskonnollinen tarkoitusoli hyvin monimutkainen. Tutank-hamonin hautajaisrituaaleissa si-nisillä vesililjoilla oli oma tärkeäosansa, samoin kuin RamsesII:n haudan sinisillä ja valkoisillavesililjoilla.

Vesililjojen liittyminen kuole-maan ja elämään johtui luultavas-ti siitä, että ne liittyivät Horus- jaNefertum- jumaliin. MuinaisenEgyptin luomismyyteissä kerro-taan, miten Horus kätki auringonkehrän vesililjan nuppuun, jonkakukkalehdet suojelivat sitä. En-simmäisen luomispäivän aamu-na nuppu avautui ja jumala pon-nahti esiin lapsena, jolla oli aurin-gon kiekko päässään. Täten ve-sililja liittyi samanaikaisesti sekäveteen että tuleen, kaaoksen pi-meyteen ja jumalalliseen valoon.Vedestä kurottuvasta vesililjastatuli aamun hämärästä nousevanauringon symboli.

Vesililja oli pyhitetty myöskinNefertumille, joka tunnettiin sal-vojen, tuoksujen ja miellyttävienhajujen jumalana. Hän kantoi ve-sililjaa päänsä päällä. Ra-jumalaa

Kesäkuu 2003 23

kunnioitettiin Suurena Lootukse-na, joka nousi alkumerestä luo-misen hetkellä. Vanhat hautamaa-laukset kuvaavat usein haudanomistajaa kantamassa vesililjaatai tuoksuvaa öljyä sisältävääastiaa nenänsä edessä. Tämäesitti vertauskuvallisesti heidänhenkiin heräämistään.

Egyptiläiset eivät käyttäneetvesililjoja pelkästään koristeina.He käyttivät liljoja hyötytarkoituk-siin. Herodotos kertoi, mitenegyptiläiset keräsivät soilta tul-van aikana lootuksen ja muidenliljojen hedelmiä ja juuria. Kasvinkeskustasta he kaivoivat esiinosan, joka muistutti unikon sie-menkotaa, hienonsivat sen ja te-kivät siitä leipää. Juuretkin ovatsyötäviä. Ne ovat pyöreitä, ome-nankokoisia ja maistuvat makeil-ta. Sekä juuria että siemeniä käy-tettiin myöskin lääkkeinä.

Antiikin Egyptin maalatuista taiveistetyistä vesililjoista useimmatnäyttävät olleen sinisiä. Liljojenväreillä oli ilmeisesti oma merki-tyksensä. Valkoisia alabasterive-sililjoja on Tutankhamonin hauta-kammiosta löydetyssä maljassa.Abydosiksessa sijaitsevan Osi-riksen kappelissa vesililjat ovat

myös valkoisia, koska aihe liittyyKuoleman valtakuntaan.

Akhenatonin temppelissä Kar-nakissa on kuva, jossa kuninga-tar Nefertiti suorittaa uhria Atonille.Uhrilahjojen joukossa on selväs-tikin valkoisia vesililjoja. Toisetkuvat esittävät Akhenatonia uh-raamassa Atonille sinisiä vesilil-joja. Värien käyttöön liittyy tiettytarkoitus. Akhenaton palvoi aurin-koa päiväsaikaan, jolloin sinistenvesililjojen kukat ovat auki. Luul-tavasti valkoiset vesililjat viittaa-vat nimenomaan Nefertitin rooliinAtonin palvonnassa siten, ettähän tässä palvoo Atonia juuri en-nen auringonlaskua tai uudenpäivän alussa. Valkoiset vesililjat-han avautuvat ennen auringon-laskua ja ovat auki koko yön.

Eräässä kuvassa voidaan juh-latapahtuma ajoittaa sinisen ve-sililjan avulla. Kyse on 18. dynas-tian juhlasta, joka on kuvattu Ne-bamenin haudassa. Siinä vieraatsaapuvat tuoden sinisiä vesililjo-ja. Juhlat olivat tämän mukaankeskellä päivää tai pian keskipäi-vän jälkeen. Voidaan myöskinpäätellä, että jos kyseessä olisiollut illalla tapahtuva juhla, kuvaanolisi maalattu myöskin öljylamp-puja. Tällainen valaistus olisi teh-

Kesäkuu 2003 24

nyt tanssivien tyttöjen ja akro-baattien esiintymisen kuitenkinvaikeaksi.

Ajankohdan päätteleminen ve-sililjojen väreillä tuntuu luotetta-valta, koska lajit eivät ole kos-kaan kukassaan samaan vuoro-kauden aikaan. Näiden liljojenkohtalo on nyttemmin vaakalau-

Osa Tell el Amarnan seinämaalausta.Akhenatonin hallitusajalta, 18. dynastia.

dalla. Liiallinen kerääminen, ra-kentaminen ja Niilin tulvien tasaa-minen ovat vähentäneet niidenkasvumahdollisuuksia. On jopavaara, että nämä upeat muinais-ten egyptiläisten rakastamat liljatsaattavat pian hävitä kokonaan,jos nykyajan egyptiläiset eivät opiarvostamaan niitä muinaistenesivanhempiensa tapaan.

Kesäkuu 2003 25

Indoeurooppalaiseen kansanryh-mään kuuluvat keltit ovat lähtöi-sin Keski-Euroopasta, Ylä-Tona-van alueilta. Kelttien arvellaanmuuttaneen länteen ja eteläänaina Alpeille asti vuosien 1000 ja

500 eKr välillä. Myöhemmin hevaelsivat kaakkoon läpi Balkaninniemimaan ja perustivat asutustaVähän- Aasian Galatiaan (nykyi-seen Turkkiin). Kaikkein viimeksihe siirtyivät Britanniaan kahtena

muuttoaaltona. Tähänryhmään kuuluivat goi-delsit (gaelit eli keltit) jabrythonit (britit). Roomanvallan aikaan he olivatasuttaneet maata jo sa-toja vuosia saarten alku-peräisasukkaiden kans-sa.

Muinaiskelttien uskon-nollisista käsityksistä eiole kirjallisia lähteitä. Täs-tä syystä niukat tietom-me pohjautuvat suulli-seen perimätietoon, ar-keologiaan, mytologiaanja klassisten kirjailijoidenmainintoihin. Viimeksimainitut näyttävät olleenhyvinkin kiinnostuneitakelteistä, joiden druidejahe pitivät hyvin oikeamie-lisinä ja viisaina ja verta-sivat heitä Persian tietä-

jiin ja Intian bramiineihin. Druidi-

Salaperäiset keltitA. J. Urquhart, FRCThe Rosicrucian Beacon, kesäkuu 2001

Kiveen veistetty miehen pää.Bohemia, Msecké-Zebrovice

Kesäkuu 2003 26

en sielun kuolemattomuusoppi vas-tasi heidän mielestään kreikkalais-ten filosofien opetusta.

Julius Caesar lainasi stoalaista fi-losofi Poseidoniusta ja kirjoitti Britan-nian sotaa käsittelevässä teokses-saan seuraavasti: ”Heidän tärkeim-pien oppiensa mukaan sielu ei to-dellisuudessa kuole, vaan siirtyy ruu-miista toiseen. Druidit väheksyvätmaallista elämää ja uskovat sielunkuolemattomuuteen.” Roomalainenrunoilija ja kirjailija Lucan toiselta vuo-sisadalta e.Kr. sanoi druideille: ”Tevakuutatte meille, ettei mikään haa-mu mene Erebuksen (Manalan ju-mala) kuningaskuntaan, vaan sieluelää uudessa ruumissaan toisessamaailmassa. Jos olemme ymmärtä-neet teidän laulunne oikein, kuole-ma on pitkän elämän välivaihe.”

Druidien käsitys kuolematto-muudesta erosi Pythargoraan kä-sityksestä. Druidit korostivat sielunsiirtyvän uuteen ihmiskehoon eikäkoskaan lintuun tai muuhun eläi-meen. Nykypäivän ihmisestä voituntua aivan uskomattomalta, ettätämä valaistunut oppi syntyi näin-kin alkukantaisesti elävän heimonkeskuudessa.

Merkittävää oli myös heidänmystinen panteisminsa. Heidän

pyhäkköjään olivat pikemminkinpyhät luolat kuin temppelit. Vettä,puita, kiviä ja eläimiä kunnioitet-tiin. Muinainen runolaulaja kirjoit-ti: ”Olen merellä puhaltava tuuli,olen aaltojen kohina, auringonsäde, yrteistä kaunein” (druidi Ar-nerginin laulu, säilynyt Leconinkirjassa, jossa on vanhoja iiriläi-siä lauluja). Laulu ilmentää kaikenluodun taustalla olevaa yhtä ole-musta.

Todisteita druidien sielun kuo-lemattomuusopista ja sielun uu-delleensyntymästä maan päälleon vanhoissa legendoissa, jotkakertovat myyttisten sankareidenuudelleensyntymisestä. Hauta-kumpukaivauksissa on todettu ol-leen tavallista laittaa vainajanmukaan hautaan henkilökohtaisiaesineitä, joilla arveltiin olevan käyt-

Kaksi kultaista rannerengasta.Erstfeld, St Gotthardin solastapohjoiseen.

Kesäkuu 2003 27

töä seuraavassa elämässä.

Tavallinen kansa tulkitsi druidi-en opetukset siten, että heidäntämänhetkinen elämänsä jatkuitoisessa maailmassa. Toinen maa-ilma ei ollut kreikkalaisen tai roo-malaisen Haadeksen kaltainensumuinen alinen maailma, missävarjo-olennot vaelsivat surkeassakurjuuden tilassa. Se oli elävä,valoisa, ilon täyttämä maa, missäminuus eli aiempaa vapaampaaja täydellisempää elämää täyttä-en edellisen elämän toiveita japäämääriä. Niin varma, luja ja laa-jalle levinnyt oli tämä usko, ettävoitiin ottaa lainaa tässä elämäs-sä ja se voitiin maksaa tulevassa.Kun vainajaa poltettiin, hänelleosoitettuja kirjeitä saatettiin toisi-naan heittää tuleen. Jopa omai-set saattoivat heittäytyä tuleenuskoen, että he voisivat aloittaayhdessä uuden elämän vainajankanssa.

Kelttien toisella maailmalla olimonia nimiä, Lupausten maa,Onnen tasangot, Merenalainenmaa. Nimet ilmensivät toisenmaan erityistä luonnetta tai sijain-tipaikkaa. Brasilia sai nimekseenHy Breasel (myyttisen jumalanBreaselin maa), kun löytöretkil-lään länteen purjehtineet meri-miehet näkivät tuon tuntematto-

man maan. Toisen maan nimiä olikaikkiaan kaksitoista, joista kaksi onsäilynyt näihin aikoihin asti. Toinenon walesilaisen legendan saarilaak-so Avalon, jota kuvataan Tennyso-nin runossa Arthurin kuolema: ”Eivettä, ei lunta sada ja tuuli hiljainenon siellä. Kauniina hedelmävainiois-saan lepää laajaniittyinen, onnelli-nen maa ja meri kesäinen seppelöivarjoisat rotkot.” Toinen on kelttienTir nan Og (Ikuisen NuoruudenMaa). Sen kerrotaan sijaitsevan län-tisissä merissä, siellä minne aurin-ko laskee. Merenjumala Manannanmac Lir purjehti Tir nan Ogiin, kunhänet karkotettiin maasta.

Aurinkosymboliikkaa

Aurinkoteema toistuu kelttiläisessämytologiassa ja uskonnossa. Ajatusuudelleen syntymisestä on saatta-nut kehittyä huomiosta, että samaaurinko, joka illalla laskee länteen,nousee seuraavana aamuna idäs-tä. Muinaiseen myyttiseen sankariinCuchulainniin liittyi monia aurinkoju-malan ominaisuuksia. Uskonnollisiajuhlia vietettiin kevään ja syksyn päi-väntasausten ja kesä- ja talvipäivän-seisauksien yhteydessä. Lugh- juh-laa (Valon jumalan juhla) vietettiinensimmäinen elokuuta keskikesänkunniaksi. On helppoa ymmärtää,että kelttiläisten taivas oli kirkkaanvalon maassa, siellä minne aurinko

Kesäkuu 2003 28

laski ja missä se näkyi majesteetti-suudessaan läntisten saarten yllä.

Kelttiläisessa mytologiassa onmonia viittauksia Tir nan Ogiin, Ikui-sen Nuoruuden Maahan. Luultavastitunnetuin tarina käsittelee Oisinin(Ossian), muinaisten sankarien bar-dilaulajan vierailua Tir nan Ogiin.Niamh Kultatukka, tämän maan ku-ninkaan tytär, oli kutsunut hänet sin-ne.

Matkallaan Oisin joutui taisteluunFomorin kanssa (vedenalainen de-moni), joka piti vankinaan Elämän-maan kuninkaan tytärtä. Taistelunjälkeen matka jatkui. He kamppaili-vat hirmumyrskyjä vastaan kunneslopulta aurinko tuli esiin ja kultasi Tirnan Ogin häikäisevässä loistossaan.Oisin eli siellä onnellisena kolmesataa vuotta. Oisin toivoi näkevän-sä vanhat ystävänsä vielä kerran jasai luvan käydä maan päällä ehdol-la, ettei koskettaisi jalallaan maahan.Paluumatkallaan Oisin auttoi työmie-hiä siirtämään suunnattoman ras-kasta kiveä. Hän putosi hevosenselästä, jolloin hänen jalkansa kos-ketti maata. Oisinista tuli heti paikal-la vanhus, sokea, vapiseva mies.Oisin kuvasi Tir nan Ogin kauneim-maksi ihmisen tuntemaksi maaksi.Jotkut puhuivat maasta ”joka kylpiauringonvalossa ja jota pesivät kirk-kaat virat ja sen niityt ovat kukas-

saan ja puut kukoistavat ikuisesti ”.Kyse on kelttiläisestä mystisestä pan-teismista.

Tir nan Ogin- legenda on rakaskelteille. Vanhat kansantarinat kerto-vat ”valitusta”, joka odottaa venemie-hen kutsua päästäkseen läntisenmeren yli saariparatiisiin. Se on säi-lynyt tähän päivään asti lauluissa jaskottilaisen läntisen ylämaan tari-noissa, joissa ylistetään tätä sydä-men kaipauksen maata. Jotkut sa-novat, ettei hopeista ruuhta tarvitseohjata tai soutaa sillä sitä ohjaa sy-dämen toive. Matka on symbolinenmatka, kuten Oisinkin matka oli. Nia-mh Kultatukka edustaa motiivienpuhtautta, Fomor alempaa minää,joka pitää voittaa. Myrskyt ovat ar-vollisuuden testi ja tarinan loppu onterveellinen muistutus kohtalosta,joka odottaa takaisin kääntyviä.

Voimme tulkita Tir nan Ogin ikui-sen kevään maaksi, jossa ”se hyväjoka on ollut, tulee aina olemaan” jaAvalonin saarilaakson kelttiläisenkansan korkeimpien toiveiden sym-bolisiksi ilmaisuksi. Kuningas Arthursaapui Avaloniin samaan voidettahaavoihinsa ja rauhan sieluunsa.