Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 1/2010

RiihimäkiKOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella, nyt juhlitaan koko vuoden.

KU

VA

T: R

IIH

IMÄ

EN K

AU

PUN

GIN

MU

SEO

N K

OK

OEL

MA

K A U P U N G I NTIEDOTUSLEHTI

1 / 2010

Juhlavuosi alkoiTapahtumakeskittymä Riihimäki-viikolla syyskuussaRiihimäestä tuli kau-

punki 50 vuotta sitten 1.1.1960.

Nyt alkanutta juhlavuotta vie-tetään teemalla ”Arjesta juhla”, ja juhlinta rakentuu lähinnä Rii-himäen perinteisten tapahtumi-en ympärille. Päätapahtuma-ajankohta on Riihimäki-viikko syyskuussa.Tässä kaupungin tiedotusleh-den juhlavuoden ensimmäi-

sessä numerossa on sivuilla 14-15 koottuna juhlavuoden tär-keimpiä tapahtumia. Elokuussa ilmestyvässä toi-sessa numerossa on tarkem-paa tietoa Riihimäki-viikon ja -päivän sekä loppuvuoden tapahtumista.

Riemuisaa juhlavuotta kaikille riihimäkeläisille!

Tehdään arjesta juhla!

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2010Kotikunnan viesti riihimäkeläisille. Jaetaan joka kotiin, jonka ovella ei ole mainosjakelujen kieltoa.Lehteä on saatavissa myös kaupungin Tietotuvasta, Kalevan-katu 1, ja kaupunginkirjastosta.

Päätoimittaja:Tuula Panula, Riihimäen kaupungin viestintäp. (019) 758 4016

Muu toimituskunta:Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi

Eija Heinonen, Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus

Toimittaja:Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Taitto:Sirpa Kekkonen

Jakelu 15 000 kpl

Paino: Lehtiyhtymä Oy 2010

Seuraava tiedotuslehti ilmestyy elokuussa 2010

TIEDOTUSLEHDEN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN

www.riihimaki.fi

Vireä 50-vuotiasTämänkertainen Riihimäen kaupungin tiedo-

tuslehti kertoo varsin monipuolisesti juuri 50 vuotta täyttäneen kaupungin asioista. Samal-la se kertoo omalta osaltaan 50 vuoden aikana

tapahtuneesta kotikaupunkimme kehityksestä.Leimallista Riihimäelle on ollut viime vuosi-

na vahva myönteinen kehitys, joka perustuu suu-relta osin kaupunkimme keskeiseen maantieteel-liseen ja liikenteelliseen sijaintiin. On suuri etu si-jaita Helsingin metropolialueella ja samalla Hel-sinki-Tampere-kehitysväylällä. Se on lähtökohta, jonka varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Vii-me vuosien vahva väestönkasvu osaltaan kertoo tilanteesta.

Riihimäen kehitys on osin perustunut systemaatti-seen kehittämistyöhön, jossa elinkeinopolitiikalla on ollut keskeinen rooli. Erityisesti kaupallisia palvelui-ta on kyetty kehittämään voimakkaasti niin mootto-ritien varrella kuin myös keskusta-alueella aseman seudulla.

Aseman seutu on myös jatkossa keskeinen ke-hittämiskohde mitä erilaisimpien hankkeiden osal-ta. Selvää on, että Riihimäestä on muodostumassa Pohjois-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueen yksi kaupallisten ja muiden palveluiden sekä toimintojen vetovoimainen keskuspaikka.

Kaupungin tavoitteena on kehitystyön avulla vah-vistaa tulopohjaa, jotta voimme tehokkaasti hoitaa Riihimäen kaupungin perustehtävää. Perustehtä-vämme on taata asukkaille laadukkaat, kustannus-tehokkaat ja joustavat peruspalvelut.

Samalla pyritään myös tarjoamaan asukkaille viih-tyvyyteen liittyvät oheispalvelut. Tämä on tehtävä, joka on varsin haasteellinen vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa.

Yhdessä toimien kuitenkin selviämme haasteista, ja Riihimäen tulevaisuus tulee olemaan myönteinen.

SEPPO KESKIRUOKANEN kaupunginjohtaja

Riihimäkeläisiä kokoontuneena juhlimaan uutta kaupunkia 1.1.1960 nykyisen lasinpuhaltajapatsaan edustalla.

KU

VA

T: R

IIH

IMÄ

EN K

AU

PUN

GIN

MU

SEO

N K

OK

OEL

MA

Perustamisjuhlapäivällinen kaupunginhotellissa 3.1.1960.

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus 2Glansin tyttövauva oli maankuulu 3Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiin 3Juhlapuisto Atomi-kortteliin 3Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä 4Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus 4Riihikoti laajeni ja uudistui 5Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun 5Puhdas vesi on tärkeä vara 6Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestä 6Riihimäen Veden historiikki ilmestyy toukokuussa 6Vesihuoltosaneerauksia pohjoisella alueella 7Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui 7Haapahuhdan vesilaitos saneerataan 8Vesimaksuista 8Hirvenojan vedenottamon maaperää tutkittu 9Avoimessa päiväkodissa leikitään yhdessä 10Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle 11Tonttitarjontaa riittää 11Ekokaari jakaa ympäristötietoa 11Kaupunginmuseo: Riihimäen 50 vuotta valokuvissa 12Suomen lasimuseo juhlii suomalaista lasia 12Kesäkonserteista elämänvoimaa 12Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely 13Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänä 13Lapset esiintyvät lapsille 13Riihimäki Rock juhlamielellä 13Tapahtumakalenteri 14Näyttelyt 15Kirjasto tekee arjesta juhlaa 16Kierrätystä jo 20 vuotta Riihimäellä 16Siisti Riksu haastaa siisteyteen 16SI

SÄLT

Ö SI

SÄLT

Ö SI

SÄLT

Ö SI

SÄLT

Ö SI

SÄLT

Ö

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI2

Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiinRiihimäen kaupungin uudis-tetut internet-sivut julkaistiin torstaina 17.12. Uudistuksen myötä sivuston graafista il-mettä muutettiin hieman ja sivuston rakennetta järjestel-tiin entistä enemmän käyttä-jäystävälliseksi.

Yhtenä uutena ominaisuu-tena www.riihimaki.fi -si-vustolla on oikean reunan valikkolista suosituista ja tär-keistä linkeistä. Etusivun va-likosta löytyvät linkit esimer-kiksi sähköisiin lomakkeisiin, tapahtumakalenteriin tai avoimiin työpaikkoihin.

Toinen sisällöllinen uu-distus sivuilla on perin-teisten kuulutusten ja tie-dotteiden erottaminen omille sivuilleen. Yleisiä tiedotteita ja laajemmin kiin-nostusta herättäviä tiedottei-ta julkaistaan etusivun Ajan-kohtaista-otsikon alla. Li-säksi eri hallintokunnilla on omat Ajankohtaista-osiot eri viiteryhmille kohdennetuille tiedotteille. Linkki kaupun-gin kuulutuksiin löytyy etu-sivun oikean reunan linkki-valikosta.

Taustalla vanhan julkaisujärjestelmän tekniikan vanhentuminenLähtökohtana muutokseen oli Logica Oy:n ilmoitus ai-emmin käytössä olleen jul-kaisujärjestelmäversion tek-nisen tuen päättymisestä.

Sivujen siirto- ja uudis-tusoperaation teknisestä osuudesta vastasi RHL-Da-ta Oy ja sisällöntuotannosta Riihimäen kaupungin vies-tintä ja hallintokunnat yllä-pitäjineen.

Vanhan sivuston joitakin graafisia elementtejä hyö-dynnettiin. Uusien graafi-sen osuuksien suunnittelus-ta ja toteutuksesta vastasivat Kirsi Heino MainosDraivista ja webmaster Jouni Lahtinen RHL-Data Oy:stä. Heino on myös suunnitellut kaupun-gin voimassa olevan graafisen ohjeiston.

Riihimäen kaupungin vies-tintä ottaa mielellään vastaan palautetta sivuston sisällöstä ja toimivuudesta. Linkki pa-lautelomakkeeseen löytyy si-vuston ylälaidassa olevasta navigaatiopalkista.

TUULA PANULA

Juhlapuisto Atomi-kortteliin”Atomilampi” ympäristöi-neen muuttuu Riihimäen 50-vuotisjuhlavuoden Juhla-puistoksi.

Mikä ”Atomilampi”? No se Eteläisen Asemakadun ja Kul-malan puistokadun kulmassa Prisma-keskuksen takana ole-va sadevesien tasausallas.

Juhlapuistohanke lähti liik-keelle Keskustan valtuusto-ryhmän aloitteesta, ja asia on jo hyväksytty. Alussa Juhla-puistoksi ehdotettiin Laak-sokadun varren Latupuistoa,

mutta siellä olisi tarvittu kal-liita perustamiskustannuksia, ja sitä paitsi alue on tärkeä nykyisessä muodossaan erä-messujen paikoitusalueena.

Hirsimäen suunnastakin tutkittiin paikkoja, muttei oi-kein löydetty.

Runsaan puolen hehtaarin puistoPuiston koko on runsas puo-li hehtaaria, ja mikä parasta, se on jo melkein valmis. Vuosi sit-ten rakennettiin vesiallas, jon-

Uudenvuodenaattona 1959 riihimäkeläisten Terttu ja Esa Glansin

perheessä jännitettiin syntyi-sikö esikoislapsi vanhan vai uuden vuoden puolella. Tyttö syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hä-nestä tuli seitsemän minuuttia aikaisemmin kauppalasta kau-pungiksi muuttuneen Riihi-mäen ensimmäinen syntype-räinen kaupunkilainen.

Siitä alkoi juhlahulina Riihi-mäen seudun sairaalan syn-nytysosastolla. Muiden onnit-telijoiden lisäksi vanhemmat ja lapsi saivat vieraikseen Rii-himäen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kunnallisneu-vos Hj. Elomaan ja kaupun-ginjohtaja Väinö J. Leinon.

Seuraavan päivän sanoma-lehdistä luettiin uutinen täs-tä merkittävästä syntymästä, ja kuvassa komeili vanhempi-en ja vauvan sekä kaupungin herrojen lisäksi korkea kukilla täytetty kristallimaljakko, jota komisti Riihimäen vaakuna.

Tiina Glans-Kippilä tuo näytteille samaisen maljakon 50 vuotta myöhemmin ja lukee yläreunaan kaiverrettua tekstiä: ”Riihimäen kaupungin ensim-mäiselle lapselle 1.1.1960.”

Sankaritar esittelee myös al-bumeita, joihin vanhemmat ja mummot ja vaarit ovat ke-ränneet kuuluisan jälkeläisen-sä syntymästä kertovia lehti-juttuja. Niitä julkaistiin ainakin Helsingin Sanomissa, Ilta-Sa-nomissa, Hämeen Sanomis-sa, Riihimäen Sanomissa, Uu-dessa Suomessa, Päivän Sa-nomissa, Kansan Uutisissa ja Suomen Sosialidemokraatissa.

Tiina-vauva painoi syntyes-

sään 2,7 kiloa ja oli 49 senttiä pitkä. Syntymätodistus vah-vistaa, että oli ”syntynyt täysi-aikainen elävä tyttö”. Kätilö-nä oli H. Järvinen ja sairaalan ylilääkärinä Oiva Harjola.

Kuuluisuutta ja lahjoja riittiKuuluisuutta jatkui 1-vuotis-päivänä, jolloin Tiina Glans vieraili vanhempineen kau-punginjohtajan vieraana. Lehtikuvassa myhäilee myös pormestari Risto Salmi. Ku-vateksti kertoo, että Tiina osoittautui ”mitä tasapainoi-semmaksi ja herttaisemmak-si tytöntypykäksi, jota ei jul-kisuuskaan hämmennä”.

Jo syksyllä 1961 Glansin perhe muutti Vantaalle, ja sii-tä lähtien Tiina Glans-Kippi-

lä on asunut sillä suunnalla, Vantaan kaupungin töissäkin on kulunut pian kolme vuosi-kymmentä.

Vaikka kotipaikka muuttui, syntymäkaupunki muisti Tii-naa edelleen. 5-vuotislahjak-si hän sai Riihimäeltä puolitu-sinaa hopealusikoita, jotka ovat tallella. Vielä 10-vuotispäivänä-kin Riihimäeltä tuli kukka-kimppu. Sitten lahjat loppuivat.

”Voisin tulla verestämään muistoja”Mitä ensimmäinen paljasjal-kainen kaupunkiriihimäke-läinen tietää nyky-Riihimä-estä?

”Olen ollut siellä teatteris-sa. Lasitehtaan tiedän, mutta muuten tunnen Riihimäkeä aika huonosti. Voisi sitä tulla

ka reunat ja pohja on verhoil-tu kivillä. Luiskat perustettiin siirtonurmikolla. Reunamille istutettiin kookkaita lehmuk-sia ja vuorijalavia ja pienempiä tuomipihlajia ja sireenejä. Pu-nainen pumppaamomökki sai nurkalleen juhannusruusuja.

Kulmaan on rakennettu nupukivialue, jolla on penk-kejä ja kukkaruukkuja. Van-taa virtaa ihan nurkalla, mut-ta siihen ei lammesta kuiten-kaan ole yhteyttä.

”Juhlapuisto viimeistellään

keväällä. Lammen rannalle istutetaan muun muassa vii-si hevoskastanjaa symboloi-maan viittä vuosikymmentä, joiden aikana Riihimäestä on tullut entistä kansainvälisempi kaupunki. Lampeen asenne-taan myös suihkulähde väri-valoineen”, lupaa kaupungin-puutarhuri Tero Westerlund.

Puiston nimeämiskilpailus-ta kuultaneen myöhemmin.

URPU-KAARINA YLI-LAURILA

verestämään muistoja.”Tiina Glans-Kippilällä on

takanaan omat 50-vuotispäi-vät, joita vietettiin taas yhdes-sä aviomiehen kanssa, sillä Henri Kippilä on syntynyt 1. tammikuuta, vuotta vaimoaan aikaisemmin.

Riihimäen kaupunki muis-ti ensimmäistä syntyperäistä kaupunkilaistaan juhlapäivä-nä onnittelukortein ja lipuilla Riihimäen teatteriin.

Henri Kippilän isä oli Riihi-mäellä sotaväessä lokakuusta 1959 lähtien vuoden, mutta ei tietenkään silloin tiennyt, että poika tulisi menemään nai-misiin ensimmäisen paljasjal-kaisen kaupunkiriihimäkeläi-sen kanssa.


Glansin tyttövauva oli maankuulu

Glansin tyttövauva oli maankuulu

Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehti-leikkeitä. Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko.

Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen

KU

VA

: UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 3

R iihimäellä ollaan huolissaan keskus-tan tyhjenemisestä ja hiljenemisestä, kun

aseman seudulle ja mootto-ritien tuntumaan rakennetut kauppakeskittymät ovat auti-oittaneet myymälöitä ja hou-kuttaneet asiakkaita.

Mitä nyt pitäisi tehdä, että keskusta virkistyisi? Pitäisikö alkaa uudelleen puuhata kä-velykatua, jonka suunnittelu muutama vuosi sitten oli pit-källä?

”Alun perin tavoitteena oli kävelykatualue ja keskitetyt pysäköintijärjestelyt keskus-torin alle. Teimme valtavan määrän valmistelevaa työ-tä, neuvottelimme hankkeille EU-rahoituksen, joka sitten hankkeiden kaaduttua valui Hämeenlinnaan”, muiste-lee kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

”Se oli niin sanottu oikea-oppinen keskustasuunnitel-ma, mutta pysäköintijärjestely

kaatui kaupunginvaltuustossa selvästi, ja kävelykatusuun-nitelmaa nakerrettiin pikku-hiljaa. Jäljelle jäi vain nykyi-nen Granitin aukio ja pikku-pätkä kävelykatua. Kaiken tämän myötä kaatui mahdol-lisuus systemaattisesti kehit-tää ydinkeskustaa kehittyvä-nä kaupunkikeskustana.”

Keskiruokanen arvelee, että suunnitelma oli joille-kin Riihimäen päättäjille lii-an moderni.

”Nyt alkaa useimmissa kaupungeissa olla toimiva kä-velykeskusta. Olemme 5-10 vuoden kuluttua todennä-köisesti ainoa kaupunki Hel-singin-Tampereen rataosalla, jossa ei ole toimivaa kävely-keskustaa.”

Nyt on mahdollista kehit-tää keskustaa pienimuotoi-sempana, lähinnä yrittämäl-lä saada tyhjentyneisiin lii-ketiloihin yrittäjiä. Toisaal-ta keskustassa on jäljellä 1-2 tonttia, joilla voitaisiin aidos-

ti tehdä jotakin muun muas-sa uudisrakentamalla.

Uudet asukkaat käyttäisivät palveluja”Voimme parantaa keskus-tan tilannetta kaavoittamalla keskustaan uutta kerrosalaa, jolloin asukkaita saadaan li-sää. Katujen uusiminen pa-rantaa keskustassa liikkumis-ta”, kaavoituspäällikkö Raija Niemi pohtii.

Uusissa kaavoissa Piikinmä-keen on tulossa lähes 500 uut-ta asukasta, Linja-autoaseman tontille 150, Hämeenaukion varteen 40. Hämeenkadun-Ju-nailijankadun väliin 40, entisen Painotalon tilalle 40, Suokadun varteen 30, Pohjois-Suokylään 30 ja asemanseudulle 100 eli yhteensä tuhat uutta asukasta.

Yrittäjät voimalla yhteistyöhön!”Sehän on selvää, että kes-kustaa pitäisi elävöittää. On muistettava että keskustan

yrittäjät ja henkilökunta ovat melkoisia verotulojen tuotta-jia kaupungille. Jo pelkästään kauppakeskus Forum työllis-tää useita kymmeniä henki-löitä”, sanoo diplomikaup-pias Taisto Vuorinen, ja pe-räänkuuluttaa kaupunkia ja yrittäjiä yhteistyöhön.

Hän kummeksuu sitä, että keskustan tyhjistä keskei-sistä liikehuoneistoista kol-mas taho maksaa omistajal-le vuokraa, vaikka entinen vuokraaja on siirtynyt ase-manseudulle.

”Keskustan yrittäjien pitää lähteä voimalla yhteistyö-hön. Hämärät hinnat eli tors-tain ilta-aukiolo on jo hyvä suunta. Keskustan liikkei-den pitää löytää yhteisiä au-kioloaikoja eikä olla avoinna silloin kuin huvittaa. Kestää vuoden tai kaksi ennen kuin asiakkaat löytävät uudet au-kioloajat”, Taisto Vuorinen vetoaa kokemukseensa.

Hän muistuttaa, että kun Merkoksen tontti myytiin Ci-tymarketin pohjaksi, korva-merkittiin rahasta tietty osa keskustan kehittämiseen. Vas-taavaa korvamerkintää ei teh-ty Asemanseudun kauppakes-kushankkeiden kohdalla.

Tosiasia on, ettei keskus-tassa ole tätä nykyä liikaa parkkipaikkoja. Kävelykatua Vuorinen pitää hyvänä aja-tuksena, mutta paikka pitää katsoa tarkkaan, eikä pääka-tua sovi katkaista.

Aseman seutu on valtava mahdollisuus”Aseman seutu on valta-va mahdollisuus, mutta vas-ta sen ensimmäinen vaihe on valmiina”, Seppo Keskiruo-kanen sanoo. Hän myöntää, että urakka on hikinen ja sii-

nä on erilaisia intressejä.Voimalan kiinteistökin on

iso asia, jolta tosin taantuma on leikannut tässä vaiheessa mahdollisuuksia. Keskiruo-kanen arvelee, ettei kaupunki ole ostamassa eikä vuokraa-massa Voimalaa. Hän uskoo, että kaupallisilla toiminnoilla tulee olemaan rakennukses-sa merkittävä rooli.

Yleensäkin kaupunginjoh-tajaa kummastuttaa, että ih-misillä tuntuu olevan sellai-nen mielikuva, että kaupunki omistaisi aseman ympäristön uusia kiinteistöjä. Ei kaupunki omista siellä kuin katuverkon ja linja-autopysäkkien alueen.

Peltosaari tiukemmin keskustan yhteyteenTulevaisuuden visiona Rai-ja Niemi näkee Veturital-lin pohjoispuolitse vedetyn kävely-yhteyden asemalle, mutta maa ei ole kaupungin omistuksessa.

Pasilan-Riihimäen kaupun-kiradan rakentaminen on vi-reillä. Samalla on tarkoitus uudistaa Riihimäen ratapihaa. Suunnitelmissa on mahdol-lisesti jopa kaksi uutta radan alituspaikkaa. Mahdollista on myös rakentaa Matkakeskuk-sen ylätasolta Elektronin ylä-tasolle johtava yhteys.

”Matkakeskuksen yläta-solta voisi rakentaa yhteyden myös Peltosaareen, jos sinne rakennetaan jotakin, johon kulkutien voi liittää”, Raija Niemi suunnittelee.

Hän näkee Riihimäen kes-kustan kolmiossa Aseman-seutu-Puputinkulma-Hä-meenaukio. Asemalta on jo suora kävelytie Hämeenauki-on tietämiin Maantietä pitkin.


Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskusPitkään pohdittu torikau-

pan tuleva paikka alkaa hahmottua. Näyttää sil-

tä, että Riihimäen toritoimin-

ta on siirtymässä kauppato-rilta Ragnar Granitin aukiol-le ja sen ympäristöön.

Samalla toritoiminnan jär-

jestäminen siirretään pois teknisen viraston toimival-lasta, ja toritoiminnan pyö-rittäminen esitetään siirrettä-väksi Virike ry:lle.

”Päätös olisi tehty jo aiem-min, mutta ongelmaksi nou-sivat ensi vuoden markkinat, jotka on viranomaispäätöksel-lä myönnetty kauppatorille”, kertoo kulttuuri- ja vapaa-ai-kajohtaja Jari Lehtoväre.

Miten kaikki markkinakaup-

Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä

Granitin aukiolla käytäneen jo lähitulevaisuudessa pal-jon nykyistä useammin tori- ja markkinakauppaa. Mar-raskuun saksalaisilla joulumarkkinoilla Granitin aukio on pullistellut myyjiä ja ostajia jo kolmena vuonna.

”Kävelykatualue ja pysäköintilaitos ja sen mukana nykyaikainen keskustasuunnitelma hylättiin kaupungin-valtuustossa vuosia sitten. Nyt on asemanseudun vuoro”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

piaat mahtuvat paljon kauppa-toria pienemmälle Graniitille?

”Eivät mahdukaan, mutta markkinapäivinä voimme ot-taa lisäksi käyttöön Graniitin paikoitusaluetta.”

Tähän mennessä on sanot-tu, etteivät isot myyntiautot voi ajaa Granitiille.

”Myyntiautot voidaan si-joittaa viereiselle paikoitus-alueelle”.

Mihin markkinayleisö park-

keeraa autonsa, jos paikoitus-alue täyttyy myyjistä?

”Keskustan muille paikoi-tusalueille ja -paikoille.”

Asiaa pohtinut työryhmä, jossa on torikauppiaiden, tek-nisen viraston ja Virikkeen edustajia, kokoontuu vielä tammikuussa, jonka jälkeen asia etenee tekniseen lauta-kuntaan ja kaupunginhallituk-seen, joka lopullisen päätök-sen tekee.

Jos päätös on myönteinen, torikauppa siirtyy Graniitille heti ja markkinat vuoden 2011 alusta.

KU

VA

: UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA


Uudistettu Riihiko-ti on aloittanut toi-mintansa vuoden

2010 alussa, ja 16. tammi-kuuta mennessä kaikki Kir-jauksenmäen osastot ovat muuttaneet oikeille uusille paikoilleen.

Riihikodiksi nimetty ra-kennus on entinen Kirjauk-senmäen palvelukeskus, jos-sa on remontoitu vanhaa ja johon on valmistunut 20 uut-ta palveluasuntoa. Uutta on myös hoitotyön sisällöllinen uudistus, johon henkilöstö on saanut koulutusta.

”Laitoshoidon tai palvelu-asumisen asukkaat ovat en-tistä huonokuntoisempia, koska ikäihmiset hoidetaan kotona mahdollisimman pit-kään”, kertoo Riihikodin joh-taja Marja-Liisa Suontausta.

Riihikodin laajennus ei paljon lyhentänyt jonoa, mutta on samansuuntainen valtakunnallisen ikäihmis-ten hoidon laatusuosituksen kanssa. Halutaan, että yhä

useampi vanhus asuu koto-naan niin pitkään kuin mah-dollista ja laitoksissa keskity-tään entistä selkeämmin eri-tyisryhmien tarpeisiin.

Uudessa Riihikodissa osas-tot on nimetty uudelleen: Pellava, Vilja, Tähkä, Niittylä ja Lemmikki sekä Lyhde ly-hytaikaisia hoitointervalleja kaipaaville.

Lisää palveluasuntojaTehostettuja palveluasunto-ja on 20 uutta eli yhtensä 29. Ne kaikki kuuluvat nyt Riihi-kotiin ja niissä on järjestetty yövalvonta. Palveluasuntojen asukkailla on kaikilla oma huone, omat huonekalut ja omat rakkaat esineet.

”Vanhustenhuollon suun-tana on, että hoitoa kehite-tään inhimillisempään suun-taan. Kuntoutusta tulee tarjo-ta nykyistä enemmän kaikissa palveluissa. Se vaatii asen-teellista muutosta niin asuk-kailta kuin henkilökunnalta-kin”, sanoo johtava sosiaali-

työntekijä Riitta Uronen.Vuodesta 2006 kestäneen

korjauksen yhteydessä uu-sittiin ilmastointi, putkistot ja paloturvallisuus sekä saatiin uutta palvelutilaa muun mu-assa fysioterapeutille, virike-toiminnalle, kampaamolle ja jalkahoitajalle. Saunaan riit-tää kävijöitä kotonakin asu-vista ikäihmisistä.

”Riihikoti on tämän hetken

Palveluneuvoja tulee kotiin ja kartoittaa kotipalvelun tarpeen

Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluunMitä Riihimäellä

pitää tehdä, jos ikäihminen tar-vitsee ateria- tai

muita vanhuspalveluita?Soitetaan palveluneuvojal-

le, joka tulee kotikäynnille ja siitä se sitten alkaa.

”Kotikäynnillä kartoite-taan palvelutarpeet, ja palve-luneuvoja järjestää tarvittavat palvelut, oli sitten kysymys turvapuhelimesta, päivätoi-minnasta tai kylvetysavusta”, kertoo johtava sosiaalityön-

tekijä Riitta Uronen.Riihimäellä toimii kolme

palveluneuvojaa. Paula Paa-vilaiselle kuuluu itäinen osa kaupunkia ja Päivi Lintusel-le länsi- ja pohjoisosa. Kol-mas palveluneuvoja Saara Bitter on muistisairaita var-ten, ja hänelle kuuluu koko Riihimäen lisäksi Hausjärvi ja Loppi.

Palveluneuvojan käynti on asiakkaalle maksuton. Pal-veluneuvojat tekevät yhteis-työtä sairaaloiden sosiaali-

Riihikoti laajeni ja uudistui

vaatimukset täyttävä raken-nus. Ympäristö on viimeisen päälle hyvä ikäihmiselle, joka ei enää pärjää kotona”, Mar-ja-Liisa Suontausta painottaa.

Lyhytaikaishoito omalle osastolleenVuoden 2010 aikana Riihiko-din lyhytaikaishoidon paik-koja lisätään seitsemällä pai-kalla, jolloin vuoden lopus-

sa on 17 paikkaa. Lyhytai-kaishoidolla tuetaan kotona asumista ja mahdollistetaan omaishoitajan lepo.

Vuoden 2010 lopussa Riihi-kodissa on 162 paikkaa, joista 116 laitospaikkoja, 29 palve-luasumisen paikkaa ja 17 ly-hytaikaishoitopaikkaa.

Työntekijöitä Riihikodissa on vuoden 2010 lopus-sa yhteensä 108.

Osastoapulainen Arja Mehtäläinen-Aalto on innokas kokeilemaan uutta ja tekemään töitä uusitus-sa Riihikodissa.

työntekijöiden kanssa ja ovat usein mukana kotiutuksessa.

Jokainen maksaa kotipalvelusta Perusperiaate on, että jokai-nen maksaa kotipalvelusta. Kotipalvelumaksut määräy-tyvät tulojen ja avun tarpeen mukaan. Jos asiakas on vä-hävarainen ja hänellä on vai-keuksia selviytyä kotipalve-lumaksuista, voi hakea mak-sun alennusta. Kenenkään palvelut eivät jää kiinni ra-

han puutteesta. Eri asia on, ellei rahaansa halua käyttää.

Palveluneuvojat laskevat asiakkaalle kotipalvelun hin-nan. Joskus asiakkaalle on edullisempaa ostaa palvelu yksityiseltä palvelun tuottajal-ta. Kotipalvelutyöhön kuuluu myös kodin siisteydestä huo-lehtiminen, mutta siivouspal-veluja kotipalvelu ei tuota.

Vanhuspalvelut suuri haasteRiihimäellä on panostet-tu palveluneuvontaan, sillä vanhuspalvelut ovat tulevai-suuden suuri haaste. Tosiasia on kuitenkin, että elleivät omaiset auttaisi, ei palvelu-järjestelmä selviäisi. Varsin-kin kauppa- ja virkistysmat-koilla omaisten ja vapaaeh-toisten apu on arvokasta, sillä muuten ne matkat saat-taisivat jäädä tekemättä.

”Muistisairaudet lisään-tyvät ja muistisairaiden pal-

veluihin meidän pitäisi pys-tyä panostamaan nykyistä enemmän”, Uronen pohtii.

Tiedot koottu palveluoppaaseenKaupungin sosiaalitoimi on koonnut kattavan palveluop-paan, josta selviävät mai-niosti niin kotona asumista tukevat palvelut, asumispal-velut ja terveyspalvelut kuin taloudelliset tuet ja korvauk-setkin. Lisäksi oppaassa an-netaan apua neuvonnassa ja lakiasioiden hoitamises-sa sekä tarjotaan tietoa ystä-vätoiminnasta, vapaaehtois-työstä ja yksityisistä palve-luntuottajista.

Ajankohtaiseksi päivitet-tyä palveluopasta on saata-vissa kaupungin Tietotuvasta kaupungintalon ala-aulasta, Kalevankatu 1, viimeistään tammikuun lopulla


Kotisairaanhoitaja Maarit Kailio (oikealla) ja palveluneuvoja Päivi Lintunen ovat kotikäynnillä arvioimassa Toini Lukkarin palvelutarpeen.

KU

VA

: UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

KU

VA

: UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

AKOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 5

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI 6

Vesilaitosyhteistyöselvitys valmistui

Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestäRiihimäen Vesi on teh-

nyt pitkään yhteistyö-tä Hausjärven ja Lopen

vesilaitosten kanssa, mut-ta laitosten yhdistämiseen ei Riihimäellä löydetty riittä-västi perusteita.

Hausjärven ja Lopen jä-tevedet tulevat siirtolinjojen myötä Riihimäelle käsiteltä-viksi. Siirtolinjojen yhteyteen on rakennettu myös vesijoh-dot, joilla vettä voidaan siir-tää taajamasta toiseen tilan-teen vaatimalla tavalla. Lo-pen kanssa on rakennettu yhteinen vedenottamo Kor-muun, ja Hikiään rakenne-taan parasta aikaa yhteistä vedenottamoa Hausjärven ja Hyvinkään kanssa.

Yhteistyön tiivistämisestä siten, että vesilaitosten toi-minta yhdistetään, on pu-huttu viime vuosina. Tämän

vuoksi teetettiin konsultti-selvitys, jossa arvioitiin muun muassa nykytilaa, yhdistämi-sen vaikutuksia sekä yhdistä-misen etuja ja haittoja.

Selvitystyön raporteista selviää muun muassa, että laitosten yhdistäminen ja sen mukana tuoma veden käyt-tömaksujen yhdenmukais-taminen poistaa laitoksil-ta mahdollisuuden hyödyn-tää tehokkuuttaan hinnoit-telussa.

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen intressit eroavat lai-tosten yhdistämisessä. Rii-himäen kannalta on epä-varmaa, onko yhdistäminen kannattavaa. Hausjärven ja Lopen kannalta järjestelyn toteuttaminen on ehdotto-man kannattavaa.

Yhdistymisen kannalta on keskeistä, että kaikki osa-

puolet hyötyvät järjestelystä. Riihimäen kannalta olisi kes-keistä saada järjestelyyn mu-kaan toinen jokseenkin sa-malla volyymillä toimiva ve-silaitos.

Selvityksen perusteella Rii-himäen Veden johtokun-ta esitti kaupunginhallituk-selle, että Riihimäki ei tässä vaiheessa lähde mukaan lai-tosten yhdistämishankkeen eteenpäin viemiseen Haus-järven ja Lopen kanssa, ja kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 30.11.2009.

Riihimäen Veden johto-kunta päättää jatkoselvityk-sistä, mikäli potentiaalisia yhteistyötahoja tulee esiin.

KARI KORHONEN

Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtaja.

Puhdas vesi on tärkeä varaAsiantuntijatyös-

kentelyyn perus-tuva ROTI-arvio

antoi rakennetulle omai-suudellemme jälleen viime vuonna arvosanoja. Samal-la tuossa arviossa rakentei-siin kertyneeksi korjausve-laksi arvioitiin 35-55 miljar-dia euroa. Suurin osa tuos-ta velasta on rakennuksissa.

Asuinrakennuksissa ja lii-kenneväylissä kunnossapi-toja korjausinvestoinnit tulisi nostaa 1,5-kertaisek-si nykyisestään, mutta ve-sihuoltoverkostoja tulisi sa-neerata jopa kolminkertai-sesti nykyiseen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan korjausvelkaa on lyhennet-tävä juuri erityisesti yhdys-kunnan toiminnoille kriit-tisillä alueilla, sillä rapistu-minen muodostaa pahim-millaan uhkan käyttäjien turvallisuudelle ja tervey-delle.

Myös Riihimäen Vesi on näiden haasteiden edessä. Verkoston uusimiseen tulee panostaa nykyistä enem-män. Toimimme juuri tuol-la kriittisellä sektorilla, jossa puhdas vesi on tärkein yk-sittäinen elementti terveel-lisessä ja turvallisessa yhtei-sössä.

Meillä on vielä tuorees-sa muistissa viime marras-kuun Helsingin putkirikon vaikutukset. Veden pilaan-tuminen tai jakelun kes-keytys koskee kaikkea toi-mintaa vaikutusalueellaan. On siten tärkeää ymmär-tää, että suunnittelupuolen henkilöresurssien oikea mi-toittaminen ja velanotto sa-neerauskuluihin tähtäävät juuri turvallisempaan tule-vaisuuteen.

Riihimäen Vedellä on ol-lut nyt vuoden erillinen johtokunta. Näinkin lyhy-ellä kokemuksella voidaan

varmasti varsin laajasti ja yksimielisesti todeta, että eriytyminen muusta kau-pungin teknisestä toimes-ta oli oikea. Vesihuollon ar-vostus on lisääntynyt, ja it-senäinen toiminta on sel-keyttänyt tuon kaupungin peruskiven asemaa.

60-vuotinen vesilaitok-sen historia on valmistu-nut kansien väliin, ja jul-kistaminen ajoittuu tule-vaan kevääseen. Riihimäen kaupunki juhlii tänä vuon-na omaa 50-vuotista tai-valtaan. Arki on kuitenkin yhdistävä tekijä Riihimä-en Veden ja kaupunkilais-ten välillä. Uskon, että tuo-hon arkeen liittyy myös yhä kiinteämpi yhteistyö naa-purikuntien kanssa unohta-matta, ettei pohjavesi tunne sen paremmin kuntarajoja kuin maakuntarajojakaan.

Toivon, että tuolle maan alle rakennetulle omaisuu-dellemme muutamien vuo-sien kuluttua annetaan tu-levissa ROTI-tutkimuksis-sa erinomainen arvosana, eikä pelko käyttöveden pi-laantumisesta tai putkiri-koista uhkaa yhteisömme kehitystä.

HANNU NOKKALA

Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtokunnan puheenjohtaja.

Historiikki ilmestyy toukokuussaRiihimäen Vesi täyttää

vuonna 2010 pyöreitä vuosia, täyteen tulee 60

vuotta. Pitkän taipaleen kun-niaksi ja syntyhistorian talti-oimiseksi tuleville sukupol-ville Riihimäen Veden joh-tokunta päätti vuonna 2007 Riihimäen Veden historiikin kirjoittamisesta.

Kirjoittajia haettiin avoi-mella tarjouskilpailulla, mut-ta tarjouksia saatiin vain yksi. Tekijäksi valittiin koke-nut työryhmä, joka on tehnyt useita historiateoksia sekä vesilaitoksista että muista vastaavista yhteisöistä.

Historiikin laadintatyöryh-mää vetää tohtori Petri S.

Juuti Tampereen yliopistolta. Ryhmässä ovat mukana myös Riikka Rajala, Tapio S. Kat-ko sekä Pekka E. Pietilä. Hankkeelle nimettiin Riihi-mäen Veden johtokunnas-sa ohjausryhmä, joka valvoo työn edistymisestä ja informoi asiassa johtokuntaa. Työ pää-si alkuun vuoden 2009 alus-sa, jolloin hankkeelle hyväk-syttiin aikataulu ja aloitettiin haastattelut.

Kirjaa varten haastateltiin muun muassa laitoksen pit-käaikaisia työntekijöitä. Van-himmat olivat olleet jo eläk-keelläkin kymmeniä vuosia. Aineistoa tutkijat ovat kasan-neet myös kaupungin, tekni-sen viraston sekä vesilaitok-sen arkistoista. Valokuva-ai-

neistoa on kerätty laitoksen entisiltä ja nykyisiltä työnteki-jöiltä, arkistojen uumenista ja ottamalla uusia kuvia.

Ensimmäisen luonnoksen lukemisen jälkeen kirjasta on saanut jo hyvän käsityksen tulevasta kokonaisuudesta. Näyttää siltä, että teos antaa monipuolisen kuvan laitok-sen historiasta. Se kuvaa hy-vin vesilaitoksen kehittymis-tä yhdessä Riihimäen kau-pungin kanssa.

Historiikin tekstit ja kuvat alkavat olla valmiina, kantta viimeistellään ja painopaikka on valittu. Historiikki julkais-taan toukokuussa pidettä-vässä 60-vuotistilaisuudessa.

Riihimäen Veden asiakaspalvelulle

oma sähköpostiosoite

Riihimäen Veden asiakaspalvelulle on avattu sähköpostiosoite [email protected]

Tähän osoitteeseen voitte lähettää kiireettömiä viestejä asiakaspalvelulle. Luemme viestit päivittäin.

Vesihuolto-saneerauksia pohjoisella alueellaVesihuollon verkostojen

saneerausta Riihimäen pohjoisella alueella jat-

ketaan myös tulevana kesä-nä. Vanhat huonokuntoiset vesijohdot ja jätevesiviemä-rit uusitaan.

Saneerauksen tavoitteena on vähentää häiriöitä verkos-toissa. Lisäksi vähennetään jätevedenpuhdistamolle joh-dettavaa vesimäärää raken-tamalla sadevesiviemärit.

Samanaikaisesti runkojoh-tojen saneerauksen kanssa Riihimäen Vesi uusii tonttijoh-dot kiinteistöjen rajalle saakka.

Saneerattavalla alueella myös kiinteistöjen vastuulla olevat tonttijohdot ovat usein vanhoja ja saneerauksen tar-peessa. Lisäksi kiinteistöiltä tulevat hulevedet pitää ero-

tella jätevesistä ja johtaa sa-devesiviemäriin, mikä osal-taan aiheuttaa muutostarpei-ta kiinteistöjen alueella.

Petsamolaisille jaossa tietoa Tämän vuoden saneeraus-alue on Petsamonkatu Poh-jolankadulta Kantakadulle ja siihen liittyvät sivuhaarat.

Vesihuollon saneerausalue on esitetty kartalla. Riihimä-en Vesi kutsuu ne kiinteis-tönomistajat, joita saneeraus koskee tiedotustilaisuuteen, joka järjestetään myöhem-min keväällä.

Asiasta voi tarkemmin tie-dustella myös tarkastustek-nikko Jukka Seuraselta. Hä-net tavoittaa puhelinnume-rosta 040 330 4965.

Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtuiJätevedenkäsittelyssä muo-dostuu lietettä, joka kuiva-taan ja kuljetetaan jatkokä-sittelyyn. Lietettä muodos-tuu Riihimäellä vuodessa noin 4 000 tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puh-distamon tontilla olevalla lietekentällä.

Kesällä 2008 lietteen kä-sittely kilpailutettiin, ja marraskuussa 2008 lietteen

kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle vuoden sopimuksel-la. Kesällä 2009 lietteen kä-sittely kilpailutettiin uudel-leen, ja jätehuoltopalvelu-ja tarjoava VamBio Oy voit-ti kilpailun.

Lietteen kuljetus aloi-tettiin 1.11.2009 Köyli-öön, jossa liete kompostoi-daan. VamBio Oy rakentaa Vampulaan biokaasulaitos-

Kartan osoittamalla alueella tehdään vesihuolto-saneerauksia. Keväällä järjestettävässä tiedotusti-laisuudessa kerrotaan lisää.

ta, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liiken-nepolttoaineena.

VamBio Oy:n biokaasulai-tos valmistuu keväällä 2010, jolloin lietteen käsittelypaik-ka vaihtuu Köyliöstä Vam-pulaan. Vesihuoltoliikelai-tos teki VamBio Oy:n kans-sa lietteen käsittelystä neljän vuoden sopimuksen.

KU

VA

: KA

RTT

A-

JA T

ON

TTIY

KSI

KK

ÖRIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI

7


Haapahuhdan vesilaitos saneerataanVuonna 1976 käyttöön-

otetun Haapahuhdan vesilaitoksen peruskor-

jaus tehdään vuonna 2010. Työt alkavat tammikuussa 2010 ja kestävät elokuun lop-puun.

Peruskorjauksessa vesilai-toksen 2 000 m3:n vesisäi-liö puhdistetaan ja pinnoite-taan, asennetaan varavoima-kone sähkökatkoksia varten, lisätään UV-laitteisto laitok-selta lähtevän veden desin-fiointiin sekä tehdään pinta-remonttia rakennuksen sisä-puolisille osille.

Ulkopuolella näkyvää ovat rakennuksen matalien osien kattomuotojen muutokset ta-

sakatosta pulpettikattomalliin ja laitoksen alueen aitaus.

Laitoksen peruskorjauk-sen aikana tapahtuvat käyt-tökatkokset pyritään sijoitta-maan yöaikaan mahdollisim-man lyhyiksi.

Laitoksen saneerauksen ai-kana saattaa aiheutua verkos-tossa vedenpaineen vaihte-luita ja veden samentumista. Nämä saattavat ilmetä kau-pungin pohjoisosan alueiden verkosto-osissa, joihin vesi johdetaan Haapahuhdan lai-tokselta.

Kaupungin eteläosan alu-eisiin saneerauksella ei pitäi-si olla verkostovaiku-tuksia.

VesimaksuistaRiihimäen Veden vesi- ja perusmaksut nousivat 1.1.2010. Vesihuoltoliike-laitoksen johtokunta päät-ti maksujen korotukses-ta viime vuoden syyskuun kokouksessaan. Talousve-den ja jäteveden verotto-miin hintoihin tuli molem-

piin 15 sentin korotus kuu-tiota kohden. Vesimaksun arvonlisäverollinen hinta on 1.1.2010 lähtien 1,53 euroa/m³ ja jäteveden hinta 2,00 euroa/m³.

Myös perusmaksut nousi-vat, ja omakotitalon maksu talousveden osalta on 37,33

Usein kysyttyjä kysymyksiäMikä on Riihimäen veden kovuus?Riihimäellä veden kovuus on noin 1,4 mmol/l eli noin 7,8 dHo Herajoen pumppaamon alueella, jossa vesi on keski-kovaa.

Piirivuoren pumppaamon alueella veden kovuus on noin 0,6 mmol/l eli noin 3,4 dHo. Tällä alueella vesi on pehmeää.

Mikä on Riihimäen veden pH-arvo?Luonnontilaisten pohjave-sien pH-arvo on Suomessa lievästi hapan, alueella 6 - 7. Sen seurauksena vedenjake-lulaitteissa käytetyt materi-aalit, kuten valurauta, sinkit-ty teräs ja kupari saattavat ajan oloon syöpyä, ellei ve-den pH-astetta nosteta.

Ohjearvoisesti veden pH:n tulee olla välillä 6,5-9,5. Riihi-

mäellä veden pH-arvo vaih-telee välillä 7,6-8,0.

Miksi vesi on joskus sameaa?Kun vesijohtoja huuhdel-laan, putkiston seinämiin kertyneet saostumat saat-tavat irrota. Tämän vuoksi huuhtelupäivänä voi vedessä esiintyä sameutta, joka hävi-ää vettä juoksuttamalla.

Joskus veden mukana put-kistosta tulee myös ilmaa, joka näkyy esimerkiksi lasiin lasketussa vedessä sameute-na. Ilma poistuu vedestä, kun sen antaa seistä hetken.

Joskus vedessä on kalkkisaostumia. Miksi?Kova vesi edesauttaa kalkki-saostumien muodostumis-ta etenkin pesutiloissa ja ve-sihanojen juurilla. Saostumi-en muodostumista ehkäisee säännöllinen ja tehokas siivo-

us sekä tiivisteiden kunnosta huolehtiminen.

Keittiön vesihana vuotaa, kuinka paljon vettä menee hukkaan?Kun veden vuotomäärä muu-tetaan vuositasolle, se yllät-tää monet vesilaskun maksa-jat. Tähän on laskettu muu-taman vuototapauksen ve-simäärät oletettuna, että verkostopaine on 500 kPa.

Tiheä tippavuoto (vuoto-kohdan koko ompelulangan paksuinen). Vuotava vesi-määrä 30 m3 vuodessa (noin 80 euroa).

Ohut vesivirta (vuotokoh-dan koko parsineulan paksui-nen). Vuotava vesimäärä 300 m3 vuodessa (noin 800 euroa).

WC:n jatkuva vuoto (vuo-tokohdan koko tulitikun pak-suinen). Vuotava vesimäärä 3 000 m3 vuodessa (noin 8 000 euroa).

euroa vuodessa ja jäteve-den osalta 55,63 euroa vuo-dessa. Korotukset nostavat omakotitalokiinteistön (ku-lutus 150 m³/v) vesimaksu-ja yhteensä noin kuusi eu-roa kuukaudessa viime vuo-teen verrattuna.

Korotukset perustu-vat yleiseen kustannusta-son nousuun sekä laitoksen käyttö- ja pääomakustan-nusten kasvuun, joka syntyy pääosin veden hankinnan

varmuuden lisäämisestä ja verkostojen saneerauksesta.

Riihimäen Veden taksara-kenteen uudistus aloitettiin vuonna 2006, jolloin otettiin käyttöön perusmaksut. Pe-rusmaksuilla katetaan osa kiinteistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vedenotta-moiden, jätevedenpuhdis-tamon ja verkostojen raken-tamisesta ja ylläpidosta.

Perusmaksujen suhteel-lista osuutta taksaraken-

teessa on vähitellen suuren-nettu ja tavoitteena on, että näiden maksujen osuus tu-loista olisi noin 20 prosent-tia sen ollessa tänä vuonna noin 15 prosenttia. Tällöin veden kulutuksen muutok-set eivät aiheuta entisen kaltaisia suuria muutoksia tuloihin, ja toiminta on ta-loudellisesti vakaammalla pohjalla kuin aiemmin.

Hirvenojan vedenottamon maaperää tutkittu

Pohjavedenpinnan vaih-telut ovat hyvin pieniä. Pun-kanjoen laaksossa pohjave-denpinta on lähellä maan-pinnan tasoa, ja paineellista pohjavettä alueella esiintynee ainakin ajoittain. Pohjavesi-vyöhykkeen paksuus vaihte-lee valtaosin 30 ja 50 metrin välillä, ja alueen reunaosien moreenimäkien kohdalla kal-liopinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle.

Yhteenvetona tutkimuk-sesta voidaan todeta, ettei vanhan vedenottamon paik-ka ole hyvä. Se sijaitsee pak-sujen savikerrosten kohdalla, joten pohjavesi on hapeton-ta, ja hapettomissa olosuh-teissa veteen liukenee usein muun muassa rautaa ja raa-kaveden laatu on huono.

Arkinen juomavesi muut-tuu jännittäväksi seik-kailuksi Vesikoulussa,

uudessa koululaisille suunna-tussa verkkomateriaalissa. Ve-sikoulussa tutustutaan Vesivil-len kaupungin vesihuoltoon. Koululaispoika Paavon ja ve-sipisara Pipsan matkassa selvi-

ää, mistä vesi tulee hanaan ja mitä viemäriin menneelle ve-delle tapahtuu.

Vesikoulu on selainpoh-jainen opetusmateriaali, joka valottaa juomaveden valmis-tusta ja jakelua Suomessa. Opetusmateriaalissa syven-netään tietoutta jätevesien puhdistuksesta ja ympäris-tövaikutuksista. Vesikoulun

tavoitteena on, että oppi-las ymmärtää mistä ja miten juomavesi tulee hanaan ja mitä vedelle tapahtuu, kun se katoaa viemäriin. Mak-suton Vesikoulu on kaikille avoin ja siihen voi kotonakin käydä tutustumassa osoit-teessa www.vesikoulu.fi tai ruotsiksi osoitteessa www.vattenskolan.fi

Maksuton Vesikoulu -materiaalisyventää vesitietoutta

Lisäksi näyttää siltä, että ottamosta saatu vesi on ollut niin sanottua varastoitunut-ta vettä, joka on vähitellen täyttänyt vettä johtavan laa-jan painanteen, mutta uutta vettä alueelle tulee hitaasti.

Tutkimusalueen paras paikka sijoittuu Kakslam-menmäen itäreunalle. Sii-tä saataneen pohjavettä jat-kuvasti noin 1 000 m3 vuo-rokaudessa.

Tutkimukset jatkuvat Piiri-vuoren ja Somervuoren alu-eilla, jotka liittyvät alueen pohjavesikokonaisuuteen. Tutkimustulosten yhteen so-vittamisen uskotaan tuotta-van vielä parempia vedenot-topaikkoja kuin Hirvenojan alueen tutkimukses-sa on löydetty.

Näin paljon vettä

Geologinen tutkimuskes-kus teki geologisen ra-kenneselvityksen Rii-

himäen Veden toimeksian-nosta entisen Hirvenojan ve-denottamon ympäristössä.

Hirvenojan vedenottamo on ollut käytössä vuosina 1955-1973 ja ensisijaisena vedenottamona se on ollut vuosina1957-1963. Suurin vedenotto on ollut vuonna 1961, keskimäärin 1 300 m3 vuorokaudessa.

Tutkimusalue rajoittuu moreeniharjanteisiin. Valta-osa alueen pintakerroksis-ta on savea, jota on paikoin yli 30 metriä. Saven alla on poikkeuksetta vettä johta-via kerroksia, joten alueella näyttää kulkevan savenalai-nen harjujakso.

Vuonna 2008 Herajoen ve-denottamolla pumpattiin vettä verkostoon 1 118 565 m3, Piirivuoren vedenotta-molta 1 331 999 m3 ja Kor-mun vedenottamolla 391 361 m3.

Vuonna 2008 kokonais-

pumppaus verkostoon oli 2 615 000 m3, mikä oli noin 4 % vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen.

Riihimäen jätevedenpuh-distamolla käsitellään Riihi-mäen ja Lopen jätevedet sekä osa Hausjärven jätevesistä.

Vuonna 2008 jäteveden-puhdistamolla käsiteltiin jätevettä 5 599 576 m3, jos-ta Lopen jätevesien osuus oli noin 7 % (389 486 m3) ja Hausjärven jätevesien 5,5 % ( 309 681 m3).

YhteystiedotSähköpostiosoitteet ovat muodossa: [email protected]

Asiakaspalvelu, vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutoksetl asiakaspalvelun sähköpos-

tiosoite; asiointi, vesimitta-rin lukeman ilmoittaminen [email protected]

l osastosihteeri Marjo Hanninen, (019) 758 4966

l vs. kanslisti Pirjo Kemppainen, (019) 758 4962

Rakentajien palvelu, kiinteistö-jen KVV-laitteiden asennukset, asennustarkastuksetl tarkastusteknikko

Jukka Seuranen (019) 758 4965, 040 330 4965

Rakentajien palvelu, tonttijohto-jen rakentaminen, vesimittaritl johtomestari

Markku Lamminsivu (019) 758 4967, 040 330 4967

Laitoksetl käyttöpäällikkö

Tiina Oksanen (019) 758 4970, 040 330 4970

Hallintol vesihuoltoliikelaitoksen

johtaja Kari Korhonen (019) 758 4964, 040 330 4964

l vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio (019) 758 4975, 040 330 4975

l verkostoteknikko Tommi Virtanen (urakoiden valvonta) (019) 758 4963, 040 330 4963

Vikailmoitukset/päivystys virka-ajan ulkopuolella

l (019) 741 7487

Käyntiosoitel asiakaspalvelu Yritystalo Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäkil verkkotoimisto V.O. Mäkisenkatu 2 11120 Riihimäki


Avoimessa päiväkodissa lapset ja vanhemmatleikkivät yhdessä

Ovella lukee Aape-li Avoin, ja sisällä puuhaavat päiväko-ti-ikäiset lapset äidin,

isän, mummun, vaarin tai kummin kanssa. Ollaan Rii-himäen kaupungin avoimes-sa päiväkodissa, joka toimii vanhalla Palmupuiston ton-tilla ja on osa Junailijanka-dun päiväkotia.

Kasperi, 2,5, ja Sandra, 1, tulivat isänsä Marko Konti-on ja isoisänsä Jaakko Kon-tion kanssa leikkimään, että äiti saisi lukea kokeisiin. ”Viikon kohokohta”, miehet tuumaavat.

Jesse, 1,5, tulee äitinsä Sari Heinosen kanssa avoimeen päiväkotiin kerran viikossa. ”Jesse on ainoa lapsi ja nä-kee täällä muitakin ikäisiään. Täällä käy tuttuja kavereita”.

”Kiva, kun tänne voi tulla koska sopii. Täällä on monen tasoista tekemistä, ja täällä näkee mitä lapsi osaa ja mitä ei”, kehuu Jaana Hapulahti, jonka tytär Vilma, 2, raken-taa palikoilla.

Vignes Mustola tuli Suo-meen seitsemän vuotta sit-ten Singaporesta. Hän käy nyt nuorimpansa Sonjan, 2,5, kanssa Aapeli Avoimes-sa. ”Todella hyvä paikka, tääl-lä oppii tuntemaan ihmisiä.” Hän toivoo, että useammat ulkomaalaistaustaiset van-hemmat löytäisivät paikan, joka on auttanut häntä. ”Tästä toiminnasta ei ole tarpeeksi tietoa, itse löy-sin Aapeli Avoimen in-ternetistä.”

Monenlaista toimintaa perheen pienimmillePalmupuistona tunnetussa Junailijankatu 12:ssa on mo-nenlaista lapsille suunnattua toimintaa.

Avoin päiväkoti Aapeli Avoin toimii tiistaisin ja per-jantaisin klo 9-14. Tarjolla on leluja, kirjoja, piirustusväli-

neitä, pelejä. Aikuiset voivat keittää kahvin, joka maksaa. Muut omat ja lasten eväät on tuotava mukana.

”Pyöritämme tätä vanhem-pien toiveiden mukaan. Meil-lä on ollut laulutuokio, vaa-te-esittely, leluja peliesit-tely sekä terveydenhoitajan tuokio. Kun vanhemmalla on edessä töihin paluu, meil-tä saa tietoa päivähoitomuo-doista”, selvittää lastentar-hanopettaja Tarja Ylänen.

Naperoparkki, johon lap-sen voi jättää vaikkapa ostos-kierroksen ajaksi, toimii tors-taisin klo 12-16. Parkkiaika on korkeintaan kaksi tuntia ja se maksaa 5 euroa. Samas-sa tilassa toimii myös kak-si maksullista kerhoryhmää, maanantaisin ja keskiviikkoi-sin klo 9-12 ja 13-16.

Aapeli Avoin, Naperopark-ki ja kerhot ovat kaupungin pyörittämää toimintaa. Tors-taisin klo 10-12 Mannerhei-min lastensuojeluliitto vetää tiloissa perhekahvilaa, jonka tarjoilu maksaa.

Riihimäellä pian kolme avointa päiväkotiaAvoin päiväkoti on toiminut Riihimäellä jo muutaman vuo-den, Junailijankadun varrelle se siirtyi Petsamonkadulta elo-kuussa 2009, jolloin myös Kir-jauksessa aloitti avoin päivä-koti Melukylän kellari. Juko-lassa vastaavaa toimintaa aloi-tellaan elokuussa 2010.

Tarja Ylänen arvioi, että avointa päiväkotia käyttää Riihimäellä 60-70 perhettä. Joskus on päivän aikana käy-nyt yli 50 perhettä.

”On tärkeää, että alueella on oma avoin päiväkoti, sil-lä käyttäjät ovat yleensä lä-histöltä. Lastenvaunujen ja –rattaiden kanssa ei kaukaa tulla.”


Aapeli Avoimessa touhutaan yhdessä.

KU

VA

T: U

RPU

-KA

AR

INA

YLI

-LA

UR

ILA


Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolleRiihimäen Peltosaaresta piti tulla jotakin uutta ja hienoa, ja tulikin 1970-luvulla. Nyt aika on ajanut kaupungin-osan ohi, ja on syytä tehdä jotakin. Ei enempää eikä vä-hempää: Peltosaaresta aio-taan tehdä haluttava asuin-alue kivenheiton päässä rau-tatieasemasta ja helpon jouk-koliikennematkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Eräänä ongelmana on asuntojen omistuspohja. Osa on omistusasuntoja, jois-sa noin puolessa asuu vuok-ralaisia. Osa taloista taas on kaupungin vuokrataloja.

”Peltosaaren länsiosan poh-joispuolen kaupungin vuok-rataloissa on useita asuntoja tyhjillään, ja alue on mahdol-lista uudistaa kokonaan, tehdä vaikkapa rajumpiakin toimen-piteitä”, sanoo kaavoituspääl-likkö Raija Niemi.

Rajummilla toimenpiteillä hän tarkoittaa esimerkiksi ra-kennusten purkamista, aivan uudenlaista kaupunkiraken-netta. Samaan aikaan alueel-la tehtäisiin myös perus- ja muita korjauksia. Uudet talot voisivat olla vaikkapa etelään paistattelevia terassitaloja.

Kilpailuilla parhaisiin tuloksiinHarkintavaiheessa ovat koko alueen ideakilpailu ja arkki-tehtuurikilpailu. Sen jälkeen rakennusliikkeille voitaisiin julistaa korttelikohtaisia kil-pailuja. Päätavoitteena on tehdä Peltosaaresta halutta-

va omistusasuntoalue.Ensimmäiset uudet raken-

nukset olisivat pystyssä ai-kaisintaan 2013.

Koska Riihimäen kaupun-ki omistaa suuren osan Pel-tosaaren maasta, tonttien

myyminen tietäisi kaupun-gin kassaan sievoista sum-maa rahaa.

”Uskomme tähän lujas-ti”, sanovat tekninen johtaja Jouko Lehtonen ja kaavoi-tuspäällikkö Raija Niemi.

”Peltosaarta kehitetään osana asemanseutua. Ideoin-ti alkaa koko aluetta koske-vana. Parhaita keinoja etsi-tään. Haasteena on hienosti sijaitsevan alueen oleellinen nosto arvoiselleen tasolle.”

Peltosaaren uudistustyön projektipäällikkö aloittaa työnsä alkuvuodesta.


Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristölinkki ilmestynyt 13 vuotta

Ekokaari jakaa ympäristö-tietoa joka tytölle ja pojalleEkokaari, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristö-lehti, on ilmestynyt 13 vuot-ta säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Se lienee ainutlaa-tuinen alallaan. Vuonna 2006 Ekokaari sai Hämeen ympä-ristöpalkinnon.

Ekokaari haluaa olla alu-eensa ympäristölinkki, joka kertoo ruohonjuuritason ym-päristöasioista ns. tavallisil-le kansalaisille. Ympäristö kä-sitetään lehdessä laajana: sii-hen kuuluvat myös muun muassa asuminen, liikunta, puutarhanhoito ja eläimet.

Ekokaaren toimituskuntaan kuuluvat Riihimäen ympäris-tönsuojelupäällikkö Elina Mä-

enpää, Riihimäen vs. ympä-ristönsuojelusuunnittelija Heli Kanto, Hausjärven ympäris-tösihteeri Riina Paunonen ja Lopen ympäristöpäällikkö Juha Viinikka. Päätoimittaja-na on koko ajan toiminut Ur-pu-Kaarina Yli-Laurila.

Lehden kustantajina ovat Riihimäen, Lopen ja Haus-järven kuntien ympäristötoi-met. Kustannuksia katetaan lisäksi ilmoitusmyynnillä. Lehti jaetaan maksutta alu-een jokaiseen kotiin.

Seuraava Ekokaari ilmes-tyy toukokuun lopulla.

Ekokaari löytyy sähköises-ti osoitteesta www.riihimaki.fi/ekokaari

Tonttitarjontaa riittääRiihimäelle omakotita-

loa suunnittelevat va-litsevat nyt ja lähivuosi-

na tonttinsa Parmalan, Vah-teriston, Suojalan tai Metsä-korven alueilta.

Vuonna 2010 omakotitont-teja on tarjolla myytäväksi tai vuokrattavaksi yhteensä 43. Niistä 12 on Parmalan alu-eella ja 20 Vahteriston alu-eella. Helmikuun alussa tu-lee Suojalasta haettavaksi 11 tonttia, jotka myydään.

Vuoden 2011 alusta tulee hakuun Vahteristosta 44 uut-ta tonttia.

Vuoden 2012-13 tonttitar-jontaa lisätään Metsäkorven asuntoalueen tonteilla, joita on noin 90.

Kalmun alueelle rakenne-taan aikaisintaan vuonna 2014.

Rivitalo- ja kerrostalotont-teja on tarjolla muun muassa Vahteristossa.

”Riihimäen kaupungin vuonna 2009 luovuttamista 45 omakotitontista vuokrattiin 80 prosenttia ja myytiin 20 pro-senttia”, kertoo maanmittaus-insinööri Veijo Tolvanen.

Ostotarjouskirje tontinvuokraajilleKaupungilla on tällä haavaa 450 vuokratonttia, ja helmi-kuun alussa kaikille nykyi-sille omakotitonttien vuok-raajille lähetetään kirje, jos-sa tarjotaan tonttia lunastet-tavaksi nykyiseen hintaan.

Päätös toivotaan tehtäväk-si kesäkuun loppuun men-nessä, ja kaupat pitää tehdä viimeistään 30.10.2010.

Vanhojen vuokratonttien vuokra ei nouse sopimusten voimassaoloaikana.

Tonttien myyntihinnat nou-sevat helmikuun alussa 2010, jolloin Riihimäen kaupungin omakotitonttien hinnat ovat alueesta riippuen 20-35 euroa neliöltä eli perustontin hin-ta vaihtelee 20 000 eurosta 40 000 euroon.

Lisäksi tontin erityisomi-naisuudet, vaikkapa rajoit-tuminen puistoon, saattavat korottaa hintaa enintään 10 prosenttia.

Riihimäen aseman itäpuolella sijaitseva Peltosaari näyttää muutaman vuoden kuluttua aivan erilaiselta kuin tässä ilmakuvassa.

KU

VA

: RII

HIM

ÄEN

TEK

NIN

EN V

IRA

STO


Kaupunginmuseo esittääRiihimäen 50 vuotta valokuvissaRiihimäen kanssa sa-

maan aikaan kau-punkioikeudet saivat

näyttävin juhlallisuuksin Hy-vinkää, Kouvola, Salo, Seinä-joki ja Rovaniemi. Edellisen kerran kaupunki tuli Lahdes-ta vuonna 1905, joten aikaa oli kulunut 55 vuotta. Vuoden 1960 uusista kaupungeista ai-noastaan Riihimäki ja Hyvin-kää voivat juhlia viisikymppi-siä, sillä muissa kaupungeissa on tapahtunut kuntaliitoksia.

Kaupungiksi tulolta odotet-tiin paljon, ja jo kauppala-ajan viimeisinä vuosina paikka-kunnan ilmettä alettiin muut-taa kaupunkimaisemmaksi. 1960-luvulla keskustan raken-nusten vanhin kerros väistyi, ja tilalle rakennettiin kerrosta-loja, katuja raivattiin ja kesto-päällystettiin sekä yleisiä puis-toja kunnostettiin ja koristet-tiin istutuksin ja patsain.

Riihimäen kaupungin juh-lavuoden aloittaa Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Riihimäki 50, jossa tarkastel-laan Riihimäkeä kaupunkina olon 50-vuotisen taipaleen ajalta suurimmaksi osaksi valokuvien avulla.

Näyttelyssä esitetään kau-punkikuvan-, palveluiden-, työpaikkojen-, asukasluvun- ja väestön ikäjakauman ke-hittymistä sekä kaupungin profiloitumista 1960-luvul-ta vuoteen 2010. Näyttely on esillä 3.1.-11.8.2010.

Näyttelyyn voi tutustua sunnuntaisin ja keskiviikkoi-sin klo 12-18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy.

Kesäkonserteista elämänvoimaaRiihimäen Kesäkonsertit

tarjoilee kesäkuun alus-sa 29. kerran korkeata-

soisia kamarimusiikkielämyk-siä. Avajaisfanfaari Granitin aukiolla puhalletaan tällä ker-taa vaskisoitinten ruhtinaalla, tuuballa, avajaispäivänä tors-taina 3. kesäkuuta klo 17.

Viikon mittaisen tapahtu-man pääkonsertit soivat La-simuseolla, ja lähes jokaise-na päivänä puolen päivän

Hämeenkatua pohjoiseen Kirkkopuiston kohdalta nuoren kaupungin alkuajalta (yläkuva) ja joulukuussa 2009 (alakuva).

aikaan riihimäkeläisille tar-jotaan ilmaisia musiikkimais-tiaisia Ragnar Granitin auki-olla. Perinteiset lastenkon-sertit ovat maanantaina Ete-läisen koulun Matinsalissa.

Musiikki antaa ihmiselle elämänvoimaa, se on tutkittu juttu. Vuoden 2010 Kesäkon-serttien teemana on muistut-taa tästä tosiasiasta.

Ytimessä vahvaa kamarimusiikkiaKesäkonserttien ydin on vahvasti kamarimusiikissa.

Tätä edustavat Kesäkonsert-teihin pikaisen uusintavie-railun tekevä Risto Laurialan, Tero Latvalan ja Marko Ylö-sen trio sekä vastikään pe-rustettu Elina Vähälän uusi kvartetti Quadrion.

Piano-viuluduo Anato-li Melnikov ja Susanna Ait-tonen konsertoivat maanan-taina. Kansainvälisesti arvos-tettu lastenkuoro Laulupuu virittää kesään lakkiaisten jälkeisenä sunnuntaina ja Lauluyhtye Rajaton kutsuu kuulolle lasimuseoon tiistai-

na 8.6. Kahdessa lastenkon-sertissa ilakoivat kaksoset Viola ja Anton kavereineen.

Ennakkolähdön Kesäkon-sertteihin ottaa riihimäkeläis-lähtöinen maailmanluokan baritoni Tommi Hakala, joka konsertoi lasimuseolla jo hel-luntaina 23. toukokuuta.

Festivaaliviikon ohjelma löytyy osoitteesta www.riihimaenkesakonsertit.fiLipputiedustelut: Riihimäen Kesäkonsertit ry, p. (019) 758 5040.

Suomen lasimuseo juh-listaa Riihimäen juhla-vuotta esittelemällä suo-

malaista lasia vuosilta 2005–2009. Suomen lasi elää 6 - Finnish Glass Lives 6 –nimen saanut näyttely on esillä 5.3.–1.8.2010.

Suomen lasimuseo on jär-jestänyt suomalaista lasi-maailmaa dokumentoivan näyttelyn Suomen lasi elää jo vuosina 1986, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Samassa yh-teydessä on julkaistu myös näyttelyluettelo, johon on koottu kuluneelta viisivuo-tiskaudelta näyttelyt ja muut merkittävät lasiin liittyvät ta-pahtumat sekä kuvia uusis-ta lasituotteista ja lasitaitees-ta. Niin tehdään tälläkin ker-ralla.

Maaliskuussa aukeaa myös Marja Sunan lasiteoksia, vaa-teja paperiveistoksia sekä koruja esittelevä näyttely, joka kertoo taiteilijan elämän materiaaleista ja muodoista. Näyttely on avoinna 25.3. – 12.9.2010.

Riihimäen Lasi syntyi 100 vuotta sittenKuluva vuosi on myös Riihi-mäen Lasin juhlavuosi; teh-taan syntymästä on kulunut 100 vuotta.

Vuonna 1910 perustet-tu Riihimäen lasitehdas oli liki perustamisestaan saak-ka Suomen suurin lasiteh-das, pitkälle 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suu-rin lasitehdas. Tuotanto on ollut poikkeuksellisen mo-nipuolista taidelasista ikku-nalasiin, talouslasista pulloi-hin ja tölkkeihin. Ei ole lii-oiteltua sanoa, että tehtaan lopettamiseen 1990 saakka Suomessa ei ollut kotia, jos-sa ei olisi ollut Riihimäen la-sia. Juhlanäyttely on avoinna 20.8.–31.12.2010.

Suomen lasimuseo, Teh-taankatu 23, on avoinna klo 10–18. Maanantaisin ja tam-mikuussa museo on suljettu.

Lisätietoja p. (019) 758 4108, www.suomenlasimuseo.fi

Suomen lasimuseojuhlii suomalaista lasia

Tommi Hakala konsertoi lasimuseossa 23.5.

KUVA: ODERT LACKSCHÉWITZ; RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA

KU

VA

: SU

OM

EN L

ASI

MU

SEO


Juhlavuoden näyttelyissä Suomen lasimuseossa on esillä muun muassa Marja Sunan teoksia.


Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely

Riihimäen Taidemu-seo esittelee 15-vuo-tisen taipaleen-

sa kunniaksi arvokkaita ko-koelmateoksiaan koko ra-kennuksen täydeltä. Vuoden 2010 kokoelmanäyttely on läpileikkaus suomalaiseen taiteeseen 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.

Näyttely tuo esiin merkit-täviä taidesuuntauksia, pa-lavaa ryhmähenkeä ja itse-näisiä etsijöitä yli vuosisadan ajalta. Teosten taidehistorial-

lisesta virrasta nousee ajatus muutoksen ja pysyvyyden suhteesta niin taiteen kuin taideteosten katsojan koh-dalla. Taide ei ole aina ollut sama. Myös näyttelyn katso-ja löytää itsensä aina vanhan ja uuden häilyvältä rajalta.

Näyttelyn runkona on Rii-himäen taidemuseon koko-elmien ydin, Pentti Wähä-järven tekemä taidelahjoitus, jonka pääpaino on 1900-lu-vun alun suomalaisessa tai-teessa. Ajan merkittävät tai-desuuntaukset, väritaide, ekspressionismi ja uusklas-sismi ovat näyttelyssä esillä muun muassa Verner Tho-mén, Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken, Juho Rissasen, Yrjö Ollilan ja Alvar Cawénin teosten kautta.

Näyttelyn varhaisempaa taidetta asettuu kommentoi-maan 1960-luvun jälkeinen taide, jota museossa edusta-vat muun muassa Seppo Hil-pon lahjoituskokoelman tai-teilijat Jukka Mäkelä, Mat-ti Kujasalo, Paul Osipow ja Risto Vilhunen.

Taidemuseon kiistattomal-la tähdellä, Helene Schjerf-beckillä, on näyttelyssä kes-keinen rooli. Kokoelmien muita merkittäviä naistaiteili-joita ovat Ester Helenius, Ing-rid Ruin, Sigrid Schauman, Ellen Thesleff sekä riihimäke-läinen Elin Gustafsson.

Näyttely avautuu 2. helmi-kuuta 2010.

Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänäKansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä jo 19. kerran 10.-13. kesäkuuta 2010. Eräalan markkinajoh-taja kerää joka toinen vuosi runsaat 50 000 metsästykses-tä, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnosta kiinnostunutta harrastajaa Riihimäen vehre-ään Urheilupuistoon.

Ensi kertaa päästään myös tutustumaan remontoituun Pohjolanrinteen kouluun ul-koalueineen. Puiston vihreys ja istutukset ovat alkukesäs-tä niin kaupunkilaisten kuin messuvieraidenkin ilona.

Kansainväliset Erämessut on luontoharrastamisen laa-jin ja monipuolisin tapahtu-ma Suomessa. Esillä on erä-alan viimeisin kehitys, tuot-teet ja palvelut.

Riihimäkeläisistä yrityksis-tä on mukana muun muassa asetehdas Sako, joka edustaa maailman huippua metsäs-tysaseiden alalla, ja kalastus-välineitä esittelevä Korkia-kosken Uistin.

Erätaloon syksyllä 2009 muuttanut valtakunnalli-nen järjestö Suomen Metsäs-täjäliitto on mukana jokai-

Riihimäki Rock juhlamielelläKaksi kertaa Riihimäellä jär-jestetty rock-festivaali kuu-luu myös kaupungin juhla-vuoden ohjelmaan.

Vuoden 2010 Riihimäki Rock järjestetään 2.-3. heinä-kuuta. Festarialue sijaitsee ai-kaisemmilta kerroilta tutussa paikassa Tehtaankadun Mes-supuistossa. Festivaalialue

tarjoaa miellyttävät puitteet viikonlopun juhlalle. Artis-tit ja aikataulut ilmoitetaan myöhemmin.

Riihimäki Rock 2009 on-nistui odotusten mukaisesti. Kahtena päivänä Messupuis-tossa vieraili ennätysmäärä kävijöitä, 9 000 henkilöä. www.riihimakirock.fi

Lapset esiintyvät lapsille SPOTTI – Lasten Teatteripäi-vät järjestetään 24.-25.4.2010 Riihimäellä. SPOTTI on ta-pahtuma, jossa lasten oma kulttuuri on iloisesti esillä.

Lasten teatteria ympäri SuomenLasten Teatteripäiville tulee esiintyviä lapsiryhmiä eri puo-lelta Suomea. Mukana on aina myös riihimäkeläisiä ryhmiä.

SPOTTI – Lasten Teatteri-päivät alkavat teatterikulku-eella Riihimäen keskustassa. Esityksiä katsellaan viikon-lopun aikana eri puolilla Rii-himäkeä, teattereiden lavat ja koulujen juhlasalit täytty-vät lasten esityksistä. Kaikil-la lapsilla on myös mahdolli-suus osallistua erilaisiin teat-teripajoihin.

Suomen Harrastajateatte-riliitto on järjestänyt valta-

kunnallisia Lasten Teatteri-päiviä vuosikymmenien ajan. Tulevana keväänä tapahtu-ma järjestetään jo 31. kerran.

Myöhemmin tapahtu-man nimi muuttui muotoon SPOTTI – Lasten Teatteripäi-vät, ja vuodesta 2002 paikak-si vakiintui Riihimäki. Pai-kalliset teatterit ja kaupun-gin kulttuuri- ja vapaa-aika-keskus ovat olleet aktiivisesti mukana tapahtuman järjes-tämisessä. Festivaali järjeste-tään joka toinen vuosi. Kaik-ki ovat tervetulleita katso-maan esityksiä.

Liput maksavat 0-5 euroa. Riihimäkeläisten koulujen ala-luokilla jaetaan ennen tapah-tumaa rannekkeet, joilla saa alennuksia lippujen hinnoista.

JOHANNA FRONDELIUS

Teatteri Ulpu Ulvilasta esitti Pinokkion Spotissa vuonna 2008.

sen suomalaisen metsästä-jän edunvalvojana tapaamas-sa jäsenkuntaansa ja tulevia metsästäjiä. Paikalliset har-rastajayhdistykset ovat myös ilahduttavan aktiivisesti mu-kana kertomassa omia harras-tusvinkkejään messuyleisölle.

Riihimäkeläiset seurat ja järjestöt ovat tuoneet kaut-ta tapahtuman historian kor-vaamattoman apunsa mes-sujen järjestelyihin. Lukuisat urakkaporukat ovat mukana luomassa kuvaa vireästä Rii-himäestä.

Helene Schjerfbeck: Pariisitar, 1943

KUVA: JARI LEHTOVÄRE

Birger J. Carlstedt: Klovni, 1950

Riihimäki rokkaa taas heinäkuun alussa.

KU

VA

T: R

IIH

IMÄ

EN T

AID

EMU

SEO


TapahtumakalenteriTammikuu16.1. klo 19 Potenssia ikä kaikki

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, käsikirjoitus Rauli Jokelin

23.1. XXXVI Riihimäki-Ralli27.1. klo 18 Sanojen sylissä – kirjoittaminen

on terapiaa Markku Hattula ja Kristina Svensson ker-tovat Sanojen sylissä –kirjasta ja kirjalli-suusterapiasta itsetunnon lisääjänä. Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.

30.1. klo 10-15 Lasipäivä Suomen lasimuseossa31.1. Riihimäen Naislaulajien

60-vuotisjuhlakonserttiRiihimäen ammattioppilaitoksen sali

Helmikuu7.2. klo 11–15 Talvikki

Koko perheen talviretkeilytapahtuma, Suomen Metsästysmuseo

14.2. Seniori- ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen ystävänpäiväjuhla Rity-talo

18.2. klo 18 Moottoripyörä ja miehen mieli Toimittaja Risto Lindstedtin kokemuksia maailmalta ja synnyinkaupungista Riihi-mäeltä. Kaupunginkirjasto, Samuli Paro-sen sali.

Maaliskuu25.3. klo 19 Aina joku eksyy

Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, Reko Lundá-nin käsikirjoitukseen perustuva Riihimäen 50-vuotisjuhlanäytelmä.

Huhtikuu 3.4. klo 19 Teillä ei ollut nimiä

Riihimäen nuorisoteatteri, Kino Sampo, ensi-ilta, käsikirjoitus Reko Lundán.

3.4. Pääsiäistapahtuma15.4. klo 18 Riihimäki-runoraati

Riihimäen Iltanäyttelijät tulkitsee riihimä-keläiskirjailijoiden runoja. Kaupunginkir-jasto, Samuli Parosen sali.

17.4. klo 10–14 Karan koulun avoimet ovet27.4. Kansallisen veteraanipäivän juhlakonsertti

Keskuskirkko, Hämeen Reserviläissoitto-kunta

24.–25.4. SPOTTI – Lastenteatteritapahtuma Kino Sampo, Teatteripohja, Riihimäen Teatteri ja Eteläinen koulu

Toukokuu22.5. klo 17-22 Museoiden yö

Suomen lasimuseo, Riihimäen Taidemu-seo, Riihimäen kaupunginmuseo, Suomen Metsästysmuseo, Valtakunnallinen Viesti-museo ja Riihimäen työväentalomuseo

23.5. Ennakkolähtö Riihimäen Kesäkonsertteihin Suomen lasimuseo, baritoni Tommi Hakala

Kesäkuu3.–9.6. Riihimäen Kesäkonsertit5.6. School’s Out Day

Koulujen päätöstapahtuma, Ragnar Granitin aukio

10.–13.6. XIX Kansainväliset Erämessut12.6. klo 10-16 Keräilytapahtuma ja lasikirpputori

Suomen lasimuseo

12.6. Shopping-tapahtuma Ragnar Granitin aukio ja Hämeenkatu

12.6. klo 15 Vinski ja Vinsentti, Riihimäen kesäteatteri, Allinnan monttu, ensi-ilta.

Heinäkuu2.–3.7. Riihimäki Rock

Tehtaankadun messupuisto

Elokuu4.8. Schumann 200 vuotta

Anastasia Injushina, piano; Joel Laakso, sello; Bad Segebergin orkesteri, Suomen lasimuseo

8.8. Riihimäen 50-vuotisjuhlakonsertti Bach-kuoro, Bad Segebergin orkesteri, Riikka Hakola, sopraano; Ulla Sippola, mezzosopraano, Keskuskirkko

13.8. Beach Party vol. 4 Rihimäen maauimala

SyyskuuRiihimäen kaupunki 50 vuotta

Dokumenttielokuvan julkaiseminen, AMA Riihimäki ry

6.–12.9. Riihimäki-viikko7.9. klo 17.30 Maantien Ritarit

Riihimäki-tunnelmissa Kaupunginkirjasto

7.9. klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkko-sivuston avaus- ja esittelytilaisuus, kau-punginkirjasto, Samuli Parosen sali

9.9. Schumann 200 vuotta Kiril Kozlovsky, piano, Suomen lasimuseo

9.9. klo 10 Pikku juna puksuttaa Anna-Mari Hannosen vetämiä laululeik-kejä, kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

9.9. klo 18 Kirjallinen muotinäytös 60-luvun hengessäRiihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkir-jasto

6.-10.9. klo 11–12, 18–19 Vanhoja Riihimäki-filmejä Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali

10.–11.9. Riksun Roll10.–12.9. Ystävyyskaupunkivieraita Riihimäellä11.9. Riihimäki-päivä klo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisille

Ragnar Granitin aukio klo 16–20 Tanssit kaupunkilaisille Jani & Jetsetters, Urheilutalo

12.9. Asematapahtuma Rautatieasema ympäristöineen

17.9. 60-luvun lastentarhalaulut yhteislaulutilaisuus, Urheilutalo

25.9. Ragnarin päivän tapahtuma Ragnar Granitin aukio

Lokakuu4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuvia

Kaupunginmuseon kokoelmat, kaupun-ginkirjasto, Samuli Parosen sali

Junan tuomia – Kirjatimantteja tiistaisin klo 18 lokakuusta lähtien, kaupunginkirjasto

Runollista säpinää Niina Lahtisen tuottama uusien lasten-runojen esitys, kaupunginkirjasto, Samu-li Parosen sali

15.10. Oravan päivä Suomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä

Marraskuu11.11. Koululaulajaiset

Vanhojen koululaulujen yhteislaulutilai-suus, Eteläinen koulu

20.11. klo 10-14 Saksalaiset joulumarkkinat Ragnar Granitin aukio

Asematapahtuma 12.9. vetää taas rautatieaseman tienoon täyteen ihmisiä.

KU

VA

: UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

KU

VA

:RII

HIM

ÄEN

TEA

TTER

I

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa.

Esko Rissanen Reko Lundánin Aina joku eksyy -näytelmässä, jonka Riihimäen teatteri esittää kaupungin 50-vuotisjuhlanäy-telmänä.


Suomen lasimuseoTehtaankatu 23

5.3.–1.8. Suomen lasi elää 6 - Finnish Glass Lives 6Suomalaista lasia vuosilta 2005–2009

25.3.–12.9. Marja Suna - elämäni materiaalit ja muodot

4.6. –12.9. Transparency Timo Syrjänen – parhaimmat lasikuvani

20.8.–31.12. Riihimäen lasi 100 vuotta

9.–31.12. Renáta Jakowleff Uusia teoksia - animoituja hetkiä - New works - animated moments

Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A

10.1. asti Erätunnelmia taidenäyttely, Ilkka Qvick

14.1.–28.2. Metsän synty, erä ja elo Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa

4.3.–16.5. Hirvi vai vene Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta.

27.5.–10.10. Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä

27.5.–26.9. Eräkuvapuisto Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista.

27.5.–15.8. Kohtauksia metsässä Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely

Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot

Elo–Syyskuu Vuoden luontokuvat 2009

30.10. Kettu riistaeläimenä Juha Mälkösen kettukuvia

Riihimäen Taidemuseo Temppelikatu 8

2.2.–5.12. Ajan muodot Suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään

Riihimäen kaupunginmuseoÖllerinkatu 3

3.1.–11.8. Riihimäki 50 -juhlanäyttely Riihimäen 50 vuotta valokuvissa

9.5.–29.12. Vuosi 1960 Riihimäellä

5.9.–27.4.2011 Risteysasema Riihimäki 140 vuotta

Riihimäen kaupunginkirjasto Kauppakatu 16

Tammi-Joulukuu Riihimäki tunnetaan… Piirustusnäyttely kirjaston ja alakoulujen yhteistyönä. Kirjaston ala-aulassa kuu-kausittain vaihtuva 5.–6.-luokkalaisten piirustusnäyttely.

7.–30.1. Raiteilta ja pientareilta Riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosi-kymmeneltä, vitriininäyttely

1.–30.9. Riihimäki-aiheisia postikortteja vitriininäyttely

1.–30.10. Riihimäkeläisiä musiikintekijöitä vitriininäyttely

Samuli Parosen Sali6.9.–28.9.

Valoa, varjoja & videota Pilvi Ojala & Vilja Tamminen

4.-27.2. Kamerakerho 50 ry kerhon 60-vuotisjuhlanäyttely

4.-27.3. Taidegrafiikkaa ja maalauksia Katja Taskinen

1.-24.4. Riihimäen Kuvataitelijat vuosinäyttely

3.-29.5. Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu kevätnäyttely

4.-29.6. Kirjontatöitä, installaatioita, maalauksia Katja Luoto ja Anna Savitie

5.-29.7. Siperiantiikerit Suomeenöljyvärimaalauksia, Pekka Kröger

4.-30.8. Veistoksia, reliefejä Matti Metsämaa

1.11.–27.11. Installaatioita Johanna Arola

1.12.–31.12. Riihimäen Isolat Isolan suvun taiteilijoiden ja kaupunginkir-jaston yhteistyönä toteutettu taidenäyttely.

Valtakunnallinen ViestimuseoViestimuseontie rak. 64

Riihimäen varuskunta 100 Talvisota

Ajantasainen tapahtumakalenteri: www.riihimaki.fi/juhlavuosi

Näyttelyt

Risto Vilhunen: Valtatiellä, 1972

Kirjaston kokoelmat esiintyvät juhla-vuonnakin useissa näyttelyissä.

KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO

KUVA: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO

KU

VA

: SU

OM

EN L

ASI

MU

SEO

Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät juhlavuoden kuluessa.

Nanny Still: Harlekiini, 1958.


Riihimäen kaupunginkir-jastossa tapahtuu koko juhlavuoden ajan, vaik-

ka tapahtumat keskittyvätkin syksyyn.

”Pyrimme tarjoamaan jo-kaiselle jotakin, historiaa ja nykyaikaa. Teemana on Pitkä matka asemalta Atomiin”, sel-vittävät informaatikko Sirkku Seinä ja erikoiskirjastovirkai-lija Maikki Meriluoto, jotka osastonjohtajien Arja Liutan, Kaija Viskarin ja Tarja Ta-posen kanssa kuuluvat juhla-vuoden suunnitteluryhmään.

Iso uusi juttu on Riihimä-keen liittyvää kaunokirjalli-suutta valottava verkkosivusto.

Ja kirjailijoita, joiden teok-sissa Riihimäkeä on kuvat-tu, kyllä riittää. Heitä ovat ai-nakin Irma Airisto, Tuulikki Alsta, Mauno Arjavirta, Jar-mo Herkman, Tapani Im-monen, Arvid Järnefelt, Mar-kus Karppi, Matti Lahdenpe-rä, Reko Lundan, Kalle Man-ninen, Veijo Meri, Samuli Paronen, Ilkka Remes, Yrjö Salmela, K-A Tavaststjerna, Aaro Vakkuri, Anja Vammel-vuo ja Kauko Valta Ylänne.

Päivä Riksussa kestää tammikuusta jouluunKirjasto ja yläkoulujen 8.-9. luokat käynnistävät heti tammikuussa Päivä Riksus-sa –projektin, joka huipentuu joulukuussa.

Ensin 8.-luokkalaiset luke-vat kirjaston valitsemasta pa-ketista nuorten päiväkirjaro-maaneja ja kirjoittavat päivä-kirjanomaisesti yhdestä päi-västä Riihimäellä.

Syksyllä 9. luokan ilmai-sutaidon opiskelijat saavat opastusta draamakäsikirjoi-tuksen teossa ja he työstä-vät Päivä Riksussa –kirjoituk-sista draamakäsikirjoituksen ja esityksen, joka esitetään kunkin yläkoulun joulujuh-lassa. Esitys taltioidaan, ja dvd:n voi lainata kirjastosta.

Näyttelyitä ja kirjailijavierailujaKirjaston ala-aulassa on koko juhlavuoden ajan esillä Rii-himäki tunnetaan… -aihei-nen piirustusnäyttely. Taiteili-joina ovat koululaiset, ja tee-ma ja piirtäjäluokka vaihtuvat kuukausittain. Tammikuus-sa piirtäjinä ovat Peltosaaren koulun kuudesluokkalaiset ja ylempi yhdysluokka Hiivolan koulusta, ja aiheina ovat RTV ja Joutsen Finland.

Kirjaston aikuisten osastol-la on tammikuun esillä vitriini-näyttely Raiteilta ja pientareilta, jossa esitellään riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosikymme-neltä. Esille pääsevät Ekokem, Havi, Joutsen Finland, Palohei-mo, Riihimäen Lasi, RTV, Sako ja Tuottajain Maito.

Keskiviikkona 27.1. klo 18 Markku Hattula ja Kristina Svensson kertovat Samuli Pa-rosen salissa kirjasta ja kirjal-lisuusterapiasta itsetunnon li-sääjänä otsikolla Sanojen sy-lissä.

Helmikuun vieraana on enti-nen riihimäkeläinen, toimittaja Risto Lindstedt, joka torstaina 18.2. klo 18 Samuli Parosen sa-lissa kertoo moottoripyörästä ja miehen mielestä, kokemuksi-

aan maailmalta ja synnyinkau-pungista Riihimäeltä.

Torstaina 15.4. klo 18 Sa-muli Parosen salissa istuu ru-noraati. Käsiteltävinä on seit-semän riihimäkeläiskirjailijan runoja. Lausujina ovat Riihi-mäen Iltanäyttelijät ja juonta-jana Erkki Löfberg.

Tapahtumakeskittymä syksyn Riihimäki-viikollaRiihimäki-viikkoa vietetään 6.-11.9., ja siihen kirjastokin keskittää juhlatapahtumiaan. Aikuistenosaston vitriineihin kootaan Riihimäki-aiheisten postikorttien näyttely. Päivit-täin maanantaista perjantaihin klo 11-12 ja 18-19 esitetään Samuli Parosen salissa vanho-ja Riihimäki-filmejä.

Samuli Parosen salissa on 6.-28.9. Pilvi Ojalan ja Vilja Tammisen taidenäyttely Va-loa, varjoja & videota.

Tiistaina 7.9 klo 18 Samu-li Parosen salissa Sirkku Seinä, Ritva Kuisma ja Maikki Meri-luoto avaavat ja esittelevät Ju-nan tuomia Puputin kulmas-sa –verkkosivuston, joka esit-telee Riihimäkeä kaunokir-jallisuudessa. Irma Airiston runon Puputin kulmassa lau-suu Harri Mallenius ja Riihi-mäen historiaa eri vuosikym-

meninä valottaa dosentti Timo Salminen. Aikuistenosastolla on Maantien Ritarit Riihimäki-tunnelmissa jo klo 17.30.

Torstaina 9.9. klo 10 päivä-hoitolapsia kutsutaan Samu-li Parosen saliin seuraamaan Pikku juna puksuttaa –laulu-leikkiohjelmaa, jonka valmis-taja ja vetäjä on Anna Maria Hannonen.

Samana iltana eli 9.9 klo 18 pidetään kirjaston aikuisten-osastolla kirjallinen muotinäy-tös 60-luvun hengessä. Asialla on Riihimäen Nuorisoteatteri.

Isoloiden näyttely päättää juhlavuodenLokakuussa luvassa on vitriini-näyttely riihimäkeläisistä mu-siikintekijöistä, vanhojen Riihi-mäki-valokuvien esittelyä, Nii-na Lahtisen tuottama uusien lastenrunojen tapahtuma Yö-kyöpelit koululaisille sekä tiis-tainen kirjatimanttien esittely.

Marraskuu tuo Samuli Pa-rosen saliin Johanna Arolan taidenäyttelyn Installaatioita.

Joulukuu päättää juhlavuo-den Riihimäen Isolat –taide-näyttelyyn, jossa on näyttei-tä Isolan suvun taiteilijoilta eli Maija Isolalta, Kristiina Isolalta, Irma Airistolta ja nuo-remmaltakin polvelta.

Uuden vuosikymmenen al-kaessa Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus toimii ajan hermolla.

Kylänraitti 7:ssä sijaitseva myymälä palvelee asiakkai-ta ottamalla vastaan hyväkun-toista käytettyä tavaraa riihi-mäkeläisiltä. Tarvittaessa nou-topalvelu auttaa isokokoisten

tavaroiden kuljetuksessa. Korjaamolla kunnostetaan

kierrätyskeskukseen tuotu-ja polkupyöriä ja huonekaluja sekä testataan tulleet kodin-koneet ennen myyntiin lait-tamista.

Myymälästä saa ajan tasal-la olevaa ympäristötietoutta ja neuvontaa erilaisiin arjen

kierrätyskysymyksiin. Lisätietoja toiminnasta

osoitteesta www.riihimaki.fi/kierratyskeskus

Kuluttajat ovat tietoisia ku-luttamisen ympäristövaiku-tuksista ja tämä näkyy myös kierrätyskeskuksen arjessa. Asiakkaiden määrä on lisään-tynyt ja kierrätettävän tavaran määrä kasvanut.

”Nyt kangas on puhdas”, kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lind-blom tuumaa pukiessaan sohvan päälle päällystettä, joka pestiin kierrätyskeskuksen pesukoneessa ennen kuin kalustetta tarjottiin seuraavalle omistajalle.

Siisti Riksu haastaa siisteyteenSiistiä tulevaisuutta lähdet-tiin tavoittelemaan Siisti Rik-su -kampanjan käynnistä-misellä keväällä 2008. Kaikki Riihimäen kaupungin hallin-tokunnat kattava ja asukkaat haastava kampanja tähtää roskaantumisen vähentymi-seen ja lähiympäristöstä kan-nettavan yhteisen vastuun li-sääntymiseen.

Ympäristön siistimisek-si Riihimäellä järjestetään vuosittain muun muassa sii-voustalkoita ja rakennetun ympäristön katselmuksia.

Lisäksi osana Siisti Riksu -kampanjaa kaupunkiin on perustettu luvallinen graffi-tinmaalauspaikka nuoriso-tila Monarille, kunnostettu lainattavat kaupunkipyörät matkailijoiden ja kaupunki-laisten käyttöön sekä liimat-tu lasten ja nuorten tekemiä julisteita keskustan roska-astioita koristamaan.

Tiedottamalla siisteyteen liittyvistä asioista pyritään lisäämään asukkaiden ym-päristötietoisuutta ja omien valintojen merkitystä hyvän elinympäristön luomisessa.

Kaupungin juhlavuonna 2010 siisteysteemaa pide-tään edelleen esillä sanoin ja teoin. Kaupungin siisteystoi-mista ja siisteyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista tie-dotetaan Siisti Riksun omil-la nettisivuilla osoitteessa www.riihimaki.fi/siistiriksu

Kierrätystä jo 20 vuotta Riihimäellä

Kirjasto tekee arjesta juhlaa Historiaa ja nykyaikaa, jokaiselle jotakin

KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO

Parosen Sali tarjoaa taidetta ja tapahtumia.



Documents

Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 1/2010