Ravinteet kiertoon

Ravinteet kiertoon, Saaristomeri kuntoon

”Voimme tehdä paljon enemmän kierrätettyjen lannoitevalmisteiden markkinoiden luomiseksi ja käytön esteiden poistamiseksi sekä jo olemassa olevien teknologioiden käyttöönottamiseksi.Muunnetaan lantaongelma liiketoimintamahdollisuuksiksi.” Ympäristöministeri Ville Niinistö

Vesistöissä ravinteet ovat ongelma, mutta ottamalla talteen ja kierrättämällä ne voidaan saada hyötykäyttöön, muun muassa lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

Suomen hallitus sitoutui Itämerihuippu-kokouksessa 2010 tehotoimiin Saaristo-meren hyvän tilan saavutta-miseksi vuoteen 2020 men-nessä. Lisäksi Suomesta luvattiin tehdä ravinteiden kierrätyksen esimerkkialue. Suomi on sitoutunut vesien hyvän tilan saavuttamiseen

Ympäristöministeriön tavoite on, että ravinteita – erityisesti fosforia ja typpeä – ei vuoda ympäristöön ja edelleen Itämerta rehevöittämään.

huhtikuu 2014

myös valtioneuvoston hyväk- symissä vesienhoitosuunni-telmissa ja merenhoitosuun- nitelmassa sekä Itämeren

Ympäristöministeriö on laatinut ohjelman ravinteiden kierrätyksen edistämisestä ja Saaristomeren tilan paranta-misesta (2012-2015).

• tehostaa maatalouden vesiensuojelua,

• edistää lannan, puhdista-molietteen ja eloperäisten lannoitevalmisteiden käyttöä,

• tehostaa jäteveden ja jätevesilietteen käsittelyä,

• kerätä ravinteita vesistöistä ja palauttaa ne hyötykäyt-töön sekä

• luoda edellytyksiä suoma-laisen ravinnekierrätystek-nologian ja -innovaatioiden syntymiselle.

Lisäksi ohjelma haluaa tehostaa veneilyn jätehuoltoa Saaristomeren alueella ja edis-tää vesiensuojeluun liittyvää kansalaistoimintaa.

Ohjelman tavoitteena on:

suojelukomission siunaa- massa Itämeren toiminta- ohjelmassa.

Ravinteita tehokkaasti kier-rättämällä voidaan parantaa vesien tilaa. Samalla turva-taan ruoan tuotantoa. Talou-dellisesti käyttökelpoisten fosforivarantojen on ennus-tettu hupenevan 60-130 vuoden kuluessa. Raaka-aineiden ehtyessä fosforin hinnan arvioidaan nousevan voimakkaasti. Kierrätyksen mestareille on tulevaisuu-dessa suuri kysyntä.

PEKK

A VÄ

ISÄN

EN, M

MM

.

”Tarvitsemme uusia ratkaisuja vanhaan ongelmaan”

Ravinteet kiertoon huhtikuu/2014

Lannoitteet voivat olla kei-nolannoitteilta, joiden fos-fori louhitaan kaivoksista ja typpi muokataan teollisesti ilmakehästä peräisin olevas-ta typestä. Lannoitteet voivat olla myös orgaanisia, eli nii-den ravinteet ovat peräisin esimerkiksi lannasta, jäteve-sipuhdistamojen lietteistä ja biojätteistä.

Ravinteita karkaa kuitenkin vääriin paikkoihin, kuten vesistöihin ja ilmaan. Vesis-tössä typpi ja fosfori ruokki-vat väärää kohdetta, sinileviä. Rehevöityminen samentaa vettä, likaa kalanpyydyksiä ja vähentää pohjanlähei-sen veden happipitoisuutta. Lisäksi se vähentää luonnon monimuotoisuutta vesissä

Ympäristöministeriön ravinnekierrätysohjelma on tukenut tähän mennessä lähes kolmeakymmentä hanketta, jotka edis-tävät ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuor-mitusta sekä tehostavat maatalouden vesiensuojelua Saaristo-meren ja Selkämeren valuma-alueella. Niissä muun muassa

• kehitetään liete- ja biopohjaisia lannoitevalmisteita ja edistetään niiden käyttöä,

• kerätään ravinteita vesistöstä,• tehostetaan jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja• luodaan ravinnekierrätyksen uutta teknologiaa.

Ympäristöministeriön ohjelma toteutetaan vuosina 2012-2015. Hankkeita pyritään rahoittamaan noin 12 miljoonalla eurolla ohjelmakauden aikana. Hankkeita valittaessa on kiinnitetty eri-tyistä huomiota vaikuttavuuteen sekä siihen, että niiden tulok-sia voidaan monistaa ja niiden toimintamalleja voidaan ottaa laajemmin käyttöön.

ja rannoilla. Monet lajit ovat esimerkiksi sopeutuneet tiet-tyyn ravinnetasoon eivätkä menesty liian ravinteikkaassa elinympäristössä.

Ravinteiden hinta ja saata-vuus näkyvät suoraan elintar-vikkeiden hinnoissa. Kestävä ravinnetalous vaikuttaa rat-kaisevasti maapallon kykyyn ruokkia seitsemän miljardia ihmistä. Jos haluamme Suo-messa puhdasta kotimaista ruokaa, maatilojen on pystyt-tävä viljelemään maata ympä-ristöystävällisesti, mutta samalla kannattavasti.

Ravinteet – resurssi ja ongelmaFosfori ja typpi ovat tärkeitä kasviravinteita, joiden saatavuudesta riippuu kasvien kasvu ja elintarvikkeiden tuotanto.

Hankkeilla päästöjen kimppuun

16 %

5 %

1 %

55 %

11 %

5 %5 %

0 % 2 %

1 %

Yhdyskunnat Teollisuus Kalankasvatus Maatalous

Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus

Hulevedet Turvetuotanto

Typpikuormituksen lähteet

Yhdyskunnat Teollisuus Kalankasvatus Maatalous

Laskeuma järviin Metsätalous Haja-asutus

Hulevedet Turvetuotanto

6 %5 % 3 %

60 %

5 %

8 %

12 %

0 % 1 %

Fosforikuormituksen lähteet

Ihmistoiminnasta Itämereen aiheutuvan typpikuormituksen lähteet Suomessa 2004-2010. LÄHDE: SYKE/Seppo Knuutila

Ihmistoiminnasta Itämereen aiheutuvan fosforikuormituksen lähteet Suomessa 2004-2010. LÄHDE: SYKE/Seppo Knuutila

Ravinteet kiertoonhuhtikuu/2014

Järviruo’osta ja ruokohelvestä kasvualustoja puutarhoille

HANKE-ESIMERKKI

Järviruoko ja ruokohelpi ovat nopeasti uusiutuvia kasveja, ja ruo’on korjuun yhteydessä vesistöistä saadaan samalla kerättyä rehevöittäviä ravin-teita hyötykäyttöön. Yritys saa paikallisilta viljelijöiltä polt-toon kelpaamatonta ruoko-helpeä, jota nykyisin mätänee hyödyntämättömänä.

Hankkeessa selvitetään kas-vualustalle sopivaa karkeusas-tetta ja lannoitusta, jotta kas-vit menestyvät. Lannoitteena käytetään biokaasuvoimalan

sivutuotteena syntyvää mädä-tysjäännöstä. Yritys tekee kurkun, salaatin, yrttien ja puuntaimien kasvatuskokeita yhteistyöpuutarhoilla, joille toi-mitetaan testattavaksi erilaisia kasvualustoja.

Testauksen jälkeen tavoitteena on aloittaa tuotanto ja saada tuote markkinoille. Vanhat kas-vualustat voidaan myöhemmin palauttaa, pelletoida ja hyödyn-tää yrityksen kasvihuoneiden lämmityksessä.

Kiteen Mato ja Multa Oy tutkii, miten järviruokoa ja ruoko-helpeä sekä paikallisen bio-kaasuvoimalan mädätysjään-nöstä voidaan hyödyntää niin ammatti- kuin kotipuutarhojen kasvualustoina.

Kasveista halutaan kehittää kasvikuitupohjainen korvike kivivillalle, turpeelle ja kookos-pähkinärouheelle. Aimo Turu-nen Kiteen Mato ja Multa Oy:stä kertoo, että etenkin Euroopassa puutarhat ja yksityiskuluttajat toivovat turpeetonta kasvualus-taa, mutta sellaista ei ole vielä pystytty tuottamaan.

”Uusiutuvista luonnonvaroista ja biojätteistä tehtyjen kasvu-alustojen kysyntä kasvaa luo-mumääräysten tiukentuessa sekä ympäristötietoisuuden ja kaupunkiviljelyn lisääntyessä”, Turunen uskoo.

Metsä- teollisuuden sivuvirroista lannoitteita

HANKE-ESIMERKKI

Hevosen lanta hyötykäyttöön

HANKE-ESIMERKKI

Hevostalous kasvaa nopeasti. Horse Manure –hanke haluaa vähentää hevosen lannan ravin-nepäästöja ja lisätä lannan hyö-tykäyttöä ja sen sisältämien ravinteiden kierrätystä.

Suomessa on noin 75 000 hevosta ja 16 000 tallia, joissa syntyy noin 800 000 m3 kuivi-kelantaa vuodessa. Alan mer-kittävimmät ympäristövaiku-tukset syntyvät lantavarastojen ja jaloittelutarhojen valumista.

AIM

O T

URUN

EN

”Tutkimme, miten lannan ravinteet on mahdollista sitoa kuivikkeisiin ja ottaa talteen. Selvitämme myös, mitä hyötyjä on lannan poistamisella hevos-ten tarhoista”, kertoo erikois-tutkija Markku Saastamoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Biokaasuttamisella lannan ravinteet saataisiin talteen. Hanke tuottaa tietoa lannan soveltuvuudesta kuivamädä-tykseen, joka näyttääkin pilot-tikokeessa onnistuvan hyvin ja kaasun saannin olevan hyvä.

Samalla etsitään ratkaisua lan-nan käyttäjien – maatilojen, biokaasutuotannon ja viherra-kentajien – yhteistyötä haitan-neeseen ongelmaan, joka on hukkakauran leviämisen riski. Ruokintakokeella selvitetään, säilyykö hukkakaura itämisky-kyisenä kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Lisäksi biokaasutuskokeis-sa selvitetään, itääkö rehusta peräisin oleva hukkakaura kui-vamädätyksen jälkeen.

Metsäteollisuudessa syntyy massan ja paperin tuotan-non ohessa sivuvirtoja, jotka sisältävät runsaasti ravin-teita. Sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää lannoitevalmistei-na tai niiden raaka-aineina, mutta ainoastaan 7,5 pro-senttia päätyy tällä hetkellä lannoitevalmisteiksi.

Apila Group Oy Ab selvitti ravinnerikkaiden jätteiden ja lietteiden hyödyntämistä yhdessä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten kanssa. Hyö-dyntämistä on haitannut muun muassa se, ettei niiden saatavuudesta eikä ravinne- ja haitta-aineiden pitoisuuksista ole ollut riittävästi tietoa.

”Hanke kokosi tietoa sivu-virtojen koostumuksesta, määristä ja käyttömahdolli-suuksista ja erityisesti nii-den sisältämistä ravinteista, haitta-aineista ja muista käyt-töön vaikuttavista tekijöistä”, toimitusjohtaja Mervi Mati-lainen Apila Groupista kertoo.

Sivuvirroista laadittiin lan-noitevalmisteiden käyttäjille tuotekortit ja opas, joissa on lyhyesti kerrottu käyttöohjeet jokaiselle sivuvirralle. Käytön ohjeistuksen myötä metsäteol-lisuus toivoo tuotteiden kysyn-nän kasvavan, jotta niiden sisältämät ravinteet päätyisi-vät hyödylliseen käyttöön.

PIRJ

O F

ERIN

Ravinteet kiertoon huhtikuu/2014

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35,00023 VALTIONEUVOSTOwww.ym.fi/ravinteidenkierratys

Baltic Sea Action Group parantaa Järki-Lanta -hank-keella yhteistyötä lantaa luo-vuttavien kotieläintilojen ja lantaa vastaanottavien kasvinviljelytilojen välillä. Hanke selvittää, millaista yhteistyötä tilat tekevät ravin-teiden kierrättämiseksi ja ratkoo yhteistyön pullonkau-loja. Järki-Lanta jakaa myös tietoa lannan käsittelystä ja käytöstä.

Kierrätysmaatalouteen perus-tuva Järki-Lanta -hanke on osa laajempaa Järki -hanketta, joka edistää vesiensuojelua ja luon- non monimuotoisuutta maa- talouden järkevillä ratkaisuilla.

Hankkeessa on mukana neljä kotieläintilaa ja kymmenkun-ta näiltä lantaa vastaanotta-vaa kasvinviljelytilaa. Lan-tayhteistyötä tarkastellaan sekä lantaa luovuttavan että vastaanottavan tilan kannalta niin taloudellisesta, biologi-sesta (kasvien ravinteiden käyttö), teknologisesta (mm. lannan käsittely, varastoin-ti, levitys) kuin sosiaalisesta näkökulmasta.

Rajanaapurit yhteistyössä

Hankkeessa mukana olevat Salmensuun tila ja Tapilan kartano Sauvossa ovat jo vuo-sia tehneet lantayhteistyötä. Salmensuun tilalla kasvate-taan karjaa ja viljellään maa-ta. Lehmät ja siat tuottavat

noin 6 000-7 000 m3 lantaa vuodessa. Tapilan tilalla viljel-lään pääasiassa sokerijuuri-kasta ja kevätvehnää.

Tapilan kartano vastaanottaa Salmensuusta sekä sian liete-lantaa että naudan kuivalan-taa. Tapilan mailla sijaitsee Salmensuun omistama etä-lietesäiliö, ja tiloilla on yhtei-nen lietteenlevityskalusto. Liete syötetään lietealtaasta suoraan pellolle traktorilla vedettävällä levittimellä. Kui-valannan levityksessä käy-tetään lantavaunua, jonka omistajina ovat Salmensuun ja Tapilan lisäksi kaksi muuta osakasta.

Tapilan isännän mielestä kar-tanon maille voisi rakentaa toisenkin etälietesäiliöin, jot-ta levitys onnistuu helpom-min useammille lohkoille ja liete voidaan siirtää säiliöihin jo talvella.

Järkevät ajolinjat

Kuivalannan levityksessä Tapilan isäntä huolehtii eri-tyisesti järkevistä ajolinjoista pelloilla, jotta lannan levi-tys vähentäisi ajoa ja maan tiivistymistä.

Tapilalla ja Salmensuulla on yhteistyötä myös koneasiois-sa: omalla kalustolla käydään tekemässä töitä naapurin tilalla ja traktoreita lainataan tilojen kesken. Molempien

tilojen isännät pitävät yhteis-työtä erittäin hyvänä. Vuoden lopussa tehdyt tunnit, poltto-ainekulut ja koneiden kustan-nukset tasataan.

Lietteen separointi hyvä ratkaisu

Salmensuun tilalle on hankit-tu lietelannan separaattori, joka erottaa toisistaan lannan nesteen ja kiinteän aineen. Typpipitoista nestettä käyte-tään Salmensuussa nurmien lannoittamiseen. Urakoitsija levittää lietelannan nurmille sijoittavalla kalustolla. Mene-telmän ansiosta lanta on paremmin kasvien hyödyn-nettävissä, mikä vähentää päästöjä vesistöön. Jäljelle jäänyttä fosforipitoista kui-vajaetta luovutetaan sekä

Tapilaan että naapurikunnas-sa sijaitsevalle viljatilalle.

Salmensuussa pidetään sepa-raattorin hankintaa hyvänä, joskin kalliina ratkaisuna. Separoinnin ansiosta lannan sisältämää typpeä ja fosforia voidaan paremmin kohdentaa kasvien ravinteeksi ympä-ristötuen ehtojen ja kasvien tarpeiden mukaisesti. Sal-mensuussa on lietelannan separoinnin ja sijoittavan lietekaluston käyttöönoton jälkeen voitu lisätä sian liete-lannan käyttöä säilörehunur-mien lannoituksessa. Tämän ansiosta väkilannoitetypen käyttöä on voitu vähentää puoleen aiemmasta.

Lanta kiertoon

HANKE-ESIMERKKI

Naudan kuivalantaa levitetään Tapilan pellolla. Kuva Kaisa Riiko.