RAUTATIERAKENNUKSETRautatierakennusten korjausohjeet 3 Asemapäällikön talo

Asemien rakentamisen yhteydessä rakennettiin asuntomyös asemapäällikölle. Pienemmillä, IV-V-luokan asemillaasemapäällikön asunto voitiin sijoittaa asemataloon. Asun-non suuruus vaihteli, yleensä se oli 2-3 huonetta ja keittiösekä joskus erillinen konttorihuone. Asemapäällikön asuntosaatettiin sijoittaa myös asemarakennuksen toiseen kerrok-seen.

Suuremmilla asemapaikoilla sekä liikenteen määrän kas-vaessa rakennettiin asemapäälliköille erilliset asuinraken-nukset aseman läheisyyteen.

Asemapäälliköiden taloissa vaihtelu oli suurempaa ja ra-kennukset olivat monimuotoisempia kuin rautateiden asuin-rakennuksissa yleensä. Asunnot olivat myös selvästi suurem-pia ja rikkaammin koristeltuja kuin muut asuinrakennukset.Rautatierakentamiselle tyypillinen hierarkia ilmenee siis täs-säkin.

Asemanpäällikön talo v:lta 1906

Asemapäällikön talo v:lta 1896

Asemapäällikön asuntoa täydensivät erilliset ulkoraken-nukset.

Päinvastoin kuin muita rautatierakennuksia asemapäälli-kön taloista rakennettiin yhtä tyyppiä vain muutamia, useim-miten samaa mallia käytettiin 2-5 asema-alueella.

Asemapäällikön talojen rakennushistoria jakautuu kol-meen eri vaiheeseen: ensimmäisenä syntyi symmetrinen,päätyaiheita suosiva uusrenessanssityyppi, sitten seurasijugendvaikutteinen, vapaamuotoinen vaihe ja lopulta pyrki-mys yksinkertaisuuteen ja klassismin muokkaamiin ihantei-siin.

Asemapäällikön asunnoissa rakennustekniikka, pohja-muoto ja huonetilat ovat säilyneet pitkälti samanlaisina vuo-sikymmenien kuluessa. Rakentamisajankohta ilmenee erityi-sesti julkisivujen jäsentelyssä, niiden monimuotoisuudessa jakoristelun yksityiskohdissa.

2 Rautatierakennusten korjausohjeet - 3

Yksityiskohdat Asemapäällikön talo

KORISTEAIHEET JA DETALJITRakennusten koristelu keskittyi 1800-luvun lopulla tiet-

tyihin rakennusosiin, ikkunoiden ja ovien vuorilistoihin,räystäisiin, konsoleihin, parvekkeisiin ja kaiteisiin. Pyrkimyk-senä oli kaksiulotteisuuden korostaminen, koristeet tehtiinlehtisahalla muotoilemalla. Asemapäälliköiden taloissa käy-tettiin paljon nikkarityylistä ornamentiikkaa erityisesti kon-soleissa, räystäskukkasissa ja kaiteissa.

Uusrenessanssityyli oli vallitseva tyylisuunta asemien jaasemapäälliköiden talojen rakentamisessa. Tässä tyylissä seinäjaettiin vertikaalisesti neljään kenttään: alimpana oli leveä listaeli jalkapaneeli, ikkunoiden alapuoli oli pystyrimoitettu taipeilikomeroin koristeltu rintapaneeli, sitten oli alempi vaa-kalaudoitusta oleva seinäpaneeli ja ullakon kohdalla oli ylempiseinäpaneeli, joka oli hammastettua pystypaneelia tai pei-likomeroin koristettu nauha. Ikkunoiden vuorilistat koristel-tiin konsoleilla, ruusukkeilla, tähtikuvioilla ja uurroksilla.

Näiden tyylien sekoituksena syntyi ns. nikkari- tai sorvi-tyyli, jossa eri tyylejä ja erilaisia koristeaiheita yhdisteltiinestottomasti.

Miltei kaikista asemapäälliköiden asuinrakennustyypeistäon olemassa yksityiskohtaiset detaljikuvat. Niissä näkyvätyksityiskohtien runsaus, huolellisesti ja teknisesti oikein suun-nitellut detaljit ja eri aikakausien niihin tuomat muutokset.Erikoiskuvissa on esitetty esimerkiksi kattokonsolit, julki-sivulaudoitus, puuleikkauksin koristellut vuorilistat, koristeel-liset räystäslistat, päätykoristeet sekä ikkunat ja ovet. Asema-päälliköiden taloissa tulisikin erityistä huomiota kiinnittääjulkisivuihin ja niiden yksityiskohtien säilymiseen.

Uusrenessanssirakennuksen koristeaiheita:Frontoni: kolmiomainen tai kaartuva päätyä muistuttava

koristeotsikkoPoikkipääty: harjakaton lappeeseen, tavallisesti julkisivun

keskikohtaan rakennettu päätymäinen osaRisaliitti: eturakenne, tavallisesti julkisivun keskellä tai

päissä, rakennuksen koko korkeudelta ulkonevarakennusosa

Komerokoristeltu palkistovyöhykeKonsolien koristeelliset profiilitRäystäspitsiHarjakoriste ja lipputankoPilasteriIkkunan palkistokehys ja palmetti (palmunlehtiaihe)Konsoliaihe ikkunan sivuillaKuusikulmainen tai pyöreä yläikkuna

Tympanonkoriste (päätykolmion koristekuvio),tähtikuvio ja nouseva aurinko -kuvio

Uusrenessanssikonsoli, lohikäärmekuvioinen räystäskoriste

Puuleikkauksin koristellut ikkunoiden vuorilaudat ja friisilista

LisätietojaRautatierakennusten korjausohje 1, Puurakennukset,yleisohjeMV:n korjauskortti Ulkolaudoituksen korjaus, KK 3MV:n korjauskortit KK 4-6, KK 19, katon korjauksestaMV:n korjauskortti Ikkunoiden korjaus, KK 8MV:n korjauskortti Ovien korjaus, KK 9MV:n korjauskortti Kuistin korjaus, KK 10

Rautatierakennusten korjausohjeet - 3 3

Asemapäällikön talo Tilajäsentely

TILAJÄSENTELYAsemapäällikön talon pohjapinta-ala on vaihdellut 125 -

190 m2:n välillä. Runkosyvyys rakennuksissa on ollut 9 - 11m. Huonetilat ovat säilyneet pitkään samanlaisina, mihin hy-vinkin erilaiset julkisivujäsentelyt ovat aiheuttaneet pieniämuutoksia. Asuntoon kuului yleensä sali, ruokasali ja makuu-huone sekä erillinen herranhuone, joka toimi toimistona. Keit-tiöön, jonka yhteydessä oli usein tarjoiluhuone ja palvelijan-huone, oli erillinen sisäänkäynti. Vasta v. 1915 päivätyssäsuunnitelmassa huonetiloihin on lisätty toinen makuuhuoneeli lastenhuone.

Vanhimmissa tyypeissä rakennuksen päätila, sali, sijait-see keskeisesti radan puolella. Sen toisella sivulla on ruoka-

Asemapäällikön talon pohjapiirrokset v:lta 1906 ja v:lta 1882

MUUTOKSET JA TÄYDENTÄVÄRAKENTAMINEN

Asemapäälliköiden talot ovat muita paremmin säilyneetmuutosten kourissa. Ne ovat alunperinkin olleet riittävän suu-ria, joten laajennuksiin ei ole ollut heti tarvetta. Tilajäsen-telyltään asemapäälliköiden talot ovat myös asuinrakennuk-sista parhaiten soveltuneet nykyajan asettamiin vaatimuksiin.

Alkuperäistä tilajäsentelyä tulisi asemapäälliköiden talois-sa erityisesti kunnioittaa. Huonetiloja ei saisi pilkkoa. Muu-tosten kohteina olevat alueet tulisi minimoida. WC:lle ja muilleaputiloille tulisi löytyä paikka rakennusrungon keskeltä, tois-arvoisista tiloista joko tarjoiluhuoneesta tai palvelijan alko-vista. Märkätilojen rakentaminen tulisi suorittaa erityistä huo-lellisuutta osoittaen siten, että vesieristyksiin, rakenteidentuuletukseen ja vesi-ja viemärijohtojen reitteihin kiinnitetäänerityistä huomiota.

Katso MV KK 11, Kosteiden tilojen rakentaminen.

sali ja toisella makuuhuone. Huoneista on pyritty muodosta-maan symmetrisiä tilasarjoja. Pihan puolella sijaitsevat etei-nen, keittiö ja herranhuone. Viime vuosisadan loppuvuosi-kymmeninä päätyaiheiden käyttö arkkitehtuurissa lisääntyi japohjista tuli entistä kurinalaisempia. Pyrkimys täydelliseensymmetriaan näkyi selvästi rakennuksen pohjamuodossa.

Tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä tilajäsentelymuuttui siten, että sali ja herranhuone sijaitsivat toisessa pää-dyssä, ruokasali keskellä sekä keittiö ja makuutilat toisessapäässä. Tämä pohjamuoto säilyi pitkään samanlaisena, vaik-ka julkisivuja muokattiinkin radikaalisti. Vasta 1920-luvulletultaessa rakennuksen muotokieli vakiintui päätyaiheita suosi-vasta rakennustavasta yksinkertaiseksi suorakaiteeksi.

Ullakon rakentamista voidaan pitää asemapäälliköidentaloissa tilareservinä. Näiden tilojen ottaminen hyötykäyttöönon mahdollista silloin, kun rakennuksen korkeus ja olemassaolevien kattoikkunoiden sijainti siihen soveltuvat. Useimmissaasemapäällikön taloissa onkin niin korkea ullakko, että sinneon mahdollista sijoittaa täyskorkeita huonetiloja. Talous-käytössä ullakot ovat jo aiemmin toimineet: niihin on pääsykunnollisten portaiden kautta ja luonnonvalon saanti on tur-vattu katto- tai päätyikkunoilla. Uusia tiloja ullakolle raken-nettaessa olisi vanhat rakenteet pyrittävä säilyttämään paitsimuutosten kalleuden myös rakenteiden alkuperäisyyden vuok-si.

4 Rautatierakennusten korjausohjeet - 3

Sisustukset Asemapäällikön talo

KIINTEÄ SISUSTUSRautatierakentamiselle tyypillinen virkahierarkia heijas-

tuu myös rakennusten yksityiskohdissa ja sisustuksessa.Asemapäälliköiden talot olivat arvoasteikossa seuraavina hetiasemarakennusten jälkeen. Asumisessa tapahtuneet muutok-set ja uudet materiaalit näkyivät myös muita asuinrakennuksianopeammin juuri asemapäälliköiden taloissa.

Asemapäälliköiden asunnoissa päätilat oli erotettu selke-ästi arkisemmista tiloista. Sali ja ruokasali rakennuksen pää-tiloina sekä makuuhuone sijoitettiin radan puolelle. Eteinen,keittiö aputiloineen ja herranhuone sijoitettiin rakennuksenpihan puolelle. Ratajulkisivun ja pihansivun hierarkkinen eronäkyy myös selvästi asemapäälliköiden talojen suunnittelus-sa.

Eteis- ja keittiötilojen sisustuksissa saatettiin käyttääootrattua puolipaneelia kuten asemarakennusten odotus-huoneissakin. Hienoimmissa huonetiloissa oli tummasävyisetseinätapetit. Asemapäälliköiden asunnoissa ovet olivat rik-kaasti puuleikkauksin koristeltuja peili- tai kehysovia. Uunitolivat pääasiassa kaakeliuuneja, mutta myös peltikuoriuunejakäytettiin. Kaakeliuunit olivat useimmiten yksivärisiä, val-koisia, ruskeita ja tummanvihreitä.

Alkuperäisistä sisustuksista on olemassa vain vähän tie-toa. Vihjeitä asiasta löytyy leikkauskuvista, joskus lavee-ratuista piirustuksista tai detaljikuvista. Sisustustyylit ja -vä-rit vaihtelivat paljonkin eri aikoina rakennetuissa taloissa jakunkin aikakauden muotia noudatettiin varsin tarkasti.

TAPETITPainettujen tapettien käyttö yleistyi voimakkaasti 1800-

luvulla. Pieniruutuiset kuviot olivat yleisiä tänä aikana. Useinpaperin väri toimi pohjavärinä, johon kuviot olivat kirkkaillaväreillä painettuja. Erityisesti sininen väri oli suosiossa kei-notekoisen ultramariinin keksimisen jälkeen.

Kasviaiheiden käyttö lisääntyi 1800-luvun puolenvälinjälkeen tapeteissa. Väreinä olivat sinisen lisäksi harmaa, kel-tainen, vihertävä ja ruskea. Teollisen valmistuksen yleistyes-sä saatettiin valmistaa samasta tapettikuosista useita väri-vaihtoehtoja. Jugendin aikana tapettien malli muodostuisuorista geometrisista kuvioista tai kasviaiheisista koukeroista.Värit vaalenivat ja keltainen, vihreä, sinertävä sekä punaruskeaväri olivat suosiossa.

Tapettien vastapainona sabloonamaalaus säilytti aseman-sa asuintalojen koristelussa. Kuviot olivat tällöin yksinker-taisempia ja värien käyttö vähäisempää kuin tapeteissa.

PINTAMATERIAALITLattiat:— maalatut lautalattiat— lattiakuvioinnit— linoleumitSeinät:— pinkopahvi— korkea puolipaneeli— tummasävyinen, kuviollinen tapettiKatot:— pinkopahvi— helmiponttilaudoitus ja kasettikuvioitu lautakatto— rosetti, leveät profiloidut kattolistat— tumma kuultoväri— valkoinen liimamaali

MV:n korjauskortit Tulisijat, KK 14MV:n korjauskortti Pinkopahvi, KK 18

Puuleikkauksin koristeltuja asemapäällikön talon ovia v:lta1896

Asuinrakennuksiin soveltuvia tapettimalleja

Asemien ja asemapäällikön talojen kattolistatyyppi

Rautatierakennusten korjausohjeet - 3 5

Asemapäällikön talo Ympäristö ja ulkorakennukset

YMPÄRISTÖAsemaympäristöistä huolehdittiin yhtä hyvin kuin itse

rakennuksista. Asemapuistojen viihtyisyys on perustunut paitsityylilliseen yhtenäisyyteen, omaan kasvivalikoimaan ja VR:npuisto-osaston olemassaoloon myös asukkaiden viitseliäisyy-teen ja huolenpitoon ympäristöstään. Virkamieskunnan hie-rarkia näkyi ympäristön hoidossakin, vielä muutamia vuosi-kymmeniä sitten asemapäälliköille istutettiin kukkaistutuksetennenkuin muualle asema-alueelle. Asemapäälliköiden pihoi-hin kuuluivat hyötypuutarhan lisäksi runsaat pensas- ja kukka-istutukset. Lisäksi puutarhoihin kuuluivat ulkorakennukset,joskus kaivohuoneet tai huvimajat. Kivettyjä polkuja kulkiasema-ja asuinrakennusten välillä.

ULKORAKENNUKSETAsemapäällikön talo rakennettiin yleensä vähän etääm-

mälle asemarakennuksesta. Tähän asuinrakennukseen kuuluimyös omat ulkorakennukset kuten muillekin asema-aluei-den asuinrakennuksille.

Ulkorakennukset olivat yhden perheen käyttöön tarkoi-tettuja. Niiden suuruus ja tilat vaihtelivat käyttötarkoituksenmukaan. Alunperin yhden perheen ulkorakennukseen kuuluiainakin navetta, käymälä, halkovaja ja ruoka-aitta. Usein sii-nä saattoi olla vielä heinävarasto ja lantala. Vähitellen ulla-koiden rakentaminen asuinrakennuksiin korvasi ruoka-aitanja sen tilat siirtyivät muuhun käyttöön.

Kellari rakennettiin yleensä tiilestä joko päärakennuksenalle tai kokonaan erilliseksi rakennukseksi pihapiiriin. Erilli-siä saunarakennuksia asemapäälliköille ei ollut, vaan yhtei-nen sauna palveli koko asemaympäristön henkilökuntaa.

Ulkorakennusten ulkoasu vaihteli hyvinkin paljon riippu-en siitä, milloin rakennus oli tehty ja mitä tiloja siihen sijoi-tettiin. Pääasiassa ulkorakennukset olivat suorakaiteen-muotoisia, kapearunkoisia rakennuksia, joissa oli harjakatto.Poikkipäädyillä, yläikkunoilla, koristeellisilla konsoleilla ja

Asemapäällikön talon ulkorakennuksia vuosilta 1893 (yllä),1900 ja 1908.

räystäskoristeilla rikastettiin yksinkertaista perusmuotoa.Asemapäälliköiden ulkorakennusten tyyli ja rakennustapa eieronnut kovinkaan paljon muista saman aikakauden ulko-rakennuksista, yksityiskohdat saattoivat olla vähän komeam-pia kuin muissa rautateiden rakennuksissa.

Asemapäälliköiden talojen ulkorakennukset ovat säilyneetnykypäiviin asti kelvollisessa kunnossa, sillä ne ovat olleetpitkään saman perheen käytössä. Niiden merkitys lisära-kentamisessa ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin muissa asuin-rakennuksissa, koska asemapäällikön päärakennuksenkin si-sällä on mahdollista laajentaa asuintiloja. Saunan ja pesu-huoneen rakentamisessa ulkorakennus on kuitenkin tärkeinvaihtoehto.

6 Rautatierakennusten korjausohjeet - 3

Tyypit Asemapäällikön talo

v. 1882

1. JÄSENTELY monimuotoinen pohja, julkisivuissaulokkeita, kuisteja, poikkipäätyjä,useita sisäänkäyntejä

2. KATTO korkea aumakatto, harjakattoisetpoikkipäädyt, huopakate

3. SEINÄT vaakapaneeli, leveä alalista ja sokkelilista,yläosassa harkkokuvioitu peilikomero-nauha

4. DETALJIT runsaat puuleikkauskoristeet: pääty-koristeet, räystäskoristeet, puuleikkauksinkoristellut kaiteet, pisarakoristeet,6-ruutuiset ikkunat

5. MUUTA ei detaljikuvia

TYYPPI 1

Rautatierakennusten korjausohjeet - 3 7

Asemapäällikön talo Tyypit

v. 1895

1. JÄSENTELY suorakaiteen muotoinen pohja, ankaransymmetrinen, julkisivun keskellä leveä,ulokkeellinen poikkipääty

2. KATTO harjakatto, saumarimahuopa taikonesaumattu pelti

3. SEINÄT vaakapaneeli, leveä alalista ja sokkelilista

4. DETALJIT tyypillinen uusrenessanssijulkisivu:yläosassa peilikomeronauha,puuleikkauksin koristellut pilasterit,T-ikkunat, kuusikulmainen yläikkuna

5. MUUTA detaljikuvat olemassa

TYYPPI 2

8 Rautatierakennusten korjausohjeet - 3

Tyypit Asemapäällikön talo

v. 1896

1. JÄSENTELY symmetrinen, rakennuksen molemmissapäissä ulokkeelliset poikkipäädyt

2. KATTO harjakatto, kolmiorimahuopa, myöskonesaumattu pelti

3. SEINÄT vaakapaneeli, leveä alalista ja sokkelilista,ikkunoiden yläreunassa koristelista,runsaat harja- ja räystäskoristeet

4. DETALJIT kolmiosaiset ikkunaryhmät, T-ikkunat,ullakon kolmi-ikkunaryhmät,runsaat puuleikkauskoristeet: konsolit,päätykoristeet, harja-ja räystäskoristeet

5. MUUTA detaljikuvat olemassa

TYYPPI 3

Rautatierakennusten korjausohjeet - 3 9

Asemapäällikön talo Tyypit

v. 1906

1. JÄSENTELY suorakaiteen muotoinen pohja,epäsymmetriset julkisivut,1 1/2 -kerroksinen rakennusmassa,porrastorni

2. KATTO korkeaharjainen aumakatto, johon liittyyharjakattoisia poikkipäätyjä,konesaumattu pelti, harjakampa

3. SEINÄT vaakalaudoitus, sokkelilista,vinolaudoituskoristeita

4. DETALJIT koristeellinen kuisti, useita eri ikkuna-tyyppejä, pieniruutuiset ikkunat,koristeelliset sisäovet

5. MUUTA detaljikuvat olemassa

TYYPPI 4

10 Rautatierakennusten korjausohjeet - 3

Tyypit Asemapäällikön talo

v. 1908

1. JÄSENTELY suorakaiteen muotoinen pohja, julkisivuepäsymmetrinen, kummallakin pitkälläsivulla epäsymmetriset poikkipäädyt

2. KATTO harjakatto, radan puolella jyrkkäharjainenpoikkipääty ja pihan puolella aumattu,leveä, ulokkeellinen poikkipääty

3. SEINÄT seinäpinnan jako kenttiin: alareunassaalalista ja sokkelilista, ikkunoidenalapuolinen osa vaakapaneelia,ikkunapenkin kohdalla jakolista,ikkunakenttä saumarimalaudoitusta,yläosassa sileä pystylauta

4. DETALJIT kansallisromanttiset vaikutteet,nirkkonauhat, päätyjen korostaminen,pieniruutuiset ikkunat

5. MUUTA detaljikuvat, 1:20 olemassa

TYYPPI 5

Rautatierakennusten korjausohjeet - 3 11

Asemapäällikön talo Tyypit

v. 1915

1. JÄSENTELY syvärunkoinen, lähes neliömäinen pohja,osittain symmetrinen

2. KATTO harjakatto, korkea ullakko, huopakate,umpiräystäät

3. SEINÄT pystylomalaudoitus, leveät listoinkorostetut nurkkapilasterit ja kapiteelit,leveä alalista

4. DETALJIT puuleikkauksin koristeltu päätykuisti jakatos, leveät listat, pieniruutuiset ikkunat,pyöreät koristeikkunat, kolmiomaisetkattoikkunat

5. MUUTA detaljikuvat olemassa

TYYPPI 6

JULKAISIJAMuseovirasto

Rakennushistorian osastoPL 187, 00171 Helsinki

Puh: 09 - 4050 378

TEKIJÄTarkkitehti Anna-Maarit Reijonentaittaja Merja Hänninen-Paasio

Museoviraston työryhmä:tutkija Sinikka Joutsalmi

rakennuskonservaattori Pentti Pietarilasuunnittelija Seija Linnanmäki

arkkitehti Martti Jokinensuunnittelija Maire Heikkinen

Ohjaava työryhmä:Ratahallintokeskus: Simo Kariluoma

Oy VR-Yhtymä Ab: Pirjo HuvilaValtion Kiinteistölaitos: Auli Karjalainen, Asko Toppinen

ISBN 951-616-021-2 (koko teos)ISBN 951-616-025-5 (osa 3)

Toinen painos, 1998

KORJAUSKORTIN KÄYTTÄJÄLLEtamisessa käytettävistä materiaaleista sekä ohjeita antavistaviranomaisista.

Muissa osissa keskitytään yksityiskohtaisemmin eri raken-nustyyppeihin. Kaksoisvahtituvat ovat aseman jälkeen ylei-sin rautatierakennustyyppi, joten niiden sisä- ja ulkopuolistakorjausta on selvitelty omassa vihkossaan. Lisäksi ovat oh-jeet asemapäällikön talon ja vahtituvan korjaamista varten.

Tarkoituksena on, että Museoviraston laatimia korjaus-kortteja (KK 1-19) käytetään yhdessä rautatierakennusten oh-jeiden kanssa.

MUSEOVIRASTON KORJAUSKORTITYleiskortti KK 1Lämmöneristyksen parantaminen KK 2Ulkolaudoituksen korjaus KK 3Huopakaton korjaus KK 4Peltikaton korjaus KK 5Tiilikaton korjaus KK 6Peltikaton maalaus KK 7Ikkunoiden korjaus KK 8Ovien korjaus KK 9Kuistin korjaus KK 10Kosteiden tilojen rakentaminen KK 11Keittomaali KK 12Öljymaali KK 13Tulisijat KK 14Puukaupunkien pihat ja aidat KK 15Hirsitalon rungon korjaus KK 16Hirsirakennusten siirto KK 17Pinkopahvi KK 18Pärekatto KK 19Kalkkirappaus KK 20Vaakarakenteet KK 21Kalkkimaalaus KK 22Perustus KK 23KK 20-23 ilmestyvät myöhemmin

Museovirasto on valmistanut rautatierakennuksia koske-vat korjausohjeet kesällä 1997. Ne on tarkoitettu rakennustenomistajien käyttöön helpottamaan vanhojen rakennustenkunnossapitoa ja korjausta. Ohjeista voi olla myös hyötyäjoillekin rautateiden historiasta, kulttuurihistoriasta tai muu-ten vanhoista rakennuksista kiinnostuneille.

Korjausohjeiden ensimmäisessä osassa on käsitelty rauta-tierakentamista yleensä sekä sellaisia korjausohjeita, jotka ovatsovellettavissa mihin hirsirakenteiseen rautatierakennus-tyyppiin hyvänsä. Vihkossa on lisäksi tietoa korjausraken-