Rauma Festivo -musiikkipäivät Rauma Festivo Music Festivalraumafestivo.fi/_pdf/Festivo-kasiohjelma_2013.pdf · 2013-07-04 · 4 Viime kesänä Festivo juhlisti Raumaa ja sen värikästä

Rauma Festivo -musiikkipäivätRauma Festivo Music Festival

www.raumanfestivo.fi

30th anniversary

4.–10.8.2013

2

3

Taiteellisen johtajan tervehdys: Jan Söderblom . . . . . . . . . . . . 4

Rauman kaupungin tervehdys: Kari Koski . . . . . . . . . . . . . . . . 5

KONSERTIT

Itämerilinja I: Pietari – Hampuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Junioriseilaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Senioriseilaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Itämeren kuninkaan korkea lento . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Itämerilinja II: Gdansk – Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Itämerilinja III: Riika – Kööpenhamina . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Itämeren maailma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Katusoitot ja kahvilamatineat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Itämerilinja IV: Tallinna – Tukholma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Carpe Diem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Itämerilinja V: Kaunas – Rauma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Itämerikavalkadi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Missa Baltica . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

TAITEILIJAT

Alexander Melnikov . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Ellen Nisbeth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Mihkel Kerem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Jan-Erik Gustafsson . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Lauma Skride . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Janne Thomsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Duo Zubovas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Urszula Kryger . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Stephan Loges . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Jan Söderblom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Key Ensemble . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Teemu Honkanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Konserttipaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Rauman konserttiyhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Kiitokset ja tulevat tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

sisällys

4

Viime kesänä Festivo juhlisti Raumaa ja sen värikästä

menneisyyttä . Meri on Raumalla aina läsnä, ja siksi on

tänä vuonna mielestäni sopivaa kääntää katseemme

Itämerelle . Vuoden 2013 ohjelma on kaiken kaikkiaan

Itämeri-kavalkadi, jonka yksi tavoite on rikastuttaa

kuvaamme yhteisen meremme musiikkikulttuureis-

ta . Kannustan yleisöä tulemaan konsertteihin musii-

kinnälkäisinä ja uteliaina . Uskallan luvata, että saatte

viikon aikana tutustua moniin uusiin, jännittäviin

säveltäjänimiin . Näistä jotkut ovat kotimaissaan jopa

legendaarisia, mutta naapureilleen yhä tuntematto-

mia . Ideani on myös ollut lähestyä suuria mestareita

kuten Brahmsia, Šostakovitšia, Sibeliusta ja Chopinia

leikillisesti sukulaisina, ”merisukulaisina” .

Ajatus sukulaisuudesta on kautta aikojen inspiroinut

meitä urotekoihin, hirveyksiin ja kaikkeen siltä vä-

liltä: Se on ilmiö, joka pystyy nostattamaan käsittä-

mättömiäkin tunnekuohuja . Kauneimmillaan se saa

ihmiset tuntemaan syvällistä, sielullista yhteenkuu-

luvuutta ja voimaa . Toivon, että me Itämeren ran-

nikkoasukkaat saamme nyt mahdollisuuden löytää

toisistamme uusia sukulaisuuden ulottuvuuksia . Ku-

ten tiedämme, meillä on yhteinen haaste: Itämeren

pelastaminen!

Tehtävä näyttää vaativan meiltä ja varsinkin päät-

täjiltämme jonkinmoista hurmoksellista tahtotilaa .

Hakekaamme siis sitäkin vuoden Festivo-viikolla .

Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa . Haluan tä-

män viikon aikana osoittaa, että niin on myös meri,

Itämeri .

INTERBALTICA

JAN SÖDERBLOM

Festivon taiteellinen johtaja

”Toivon, että me Itämeren rannikkoasukkaat saamme nyt mahdollisuuden löytää toisistamme uusia sukulaisuuden ulottuvuuksia.”

5

Raumalla vietetään taas tänäkin vuonna juhlavuotta .

Rauman Festivo -musiikkiviikkoa vietetään nimittäin

4 .–10 .8 .2013 jo 30 . kerran .

Tämä laadukas musiikkiviikko monipuolisine konsert-

teineen soveltuu erinomaisesti Raumalle ja erityisesti

Vanhan Rauman tunnelmaan ja miljööseen . Katusoitto

onkin Festivolle sydämen asia . Viikon aikana katusoit-

to pysähdyttää niin matkailijat kuin raumalaisetkin .

Tätä kautta myös nuoret on hienosti otettu mukaan

Festivon järjestelyihin . On tärkeätä, että nuoret saavat

ammattitaitoista opastusta ja esiintymiskokemusta .

Samalla turvataan Festivon tulevaisuus ja jatkuvuus

omaleimaisena raumalaisena musiikkiviikkona .

Rauman kaupunki arvostaa Rauman Konserttiyhdis-

tystä, joka on jo vuosikymmeniä järjestänyt kaupunki-

laisille ainutlaatuisia ja tasokkaita musiikkielämyksiä .

Raumalla järjestetään tänäkin kesänä kymmeniä eri-

laisia kesätapahtumia, joista useimpiin liittyy kult-

tuuri tavalla tai toisella . Rauma onkin todellinen kult-

tuurikaupunki sanan varsinaisessa merkityksessä,

kun otetaan huomioon myös se laadukas kulttuuri,

mitä kaupungissamme on tarjolla talvikautena .

Rauman kaupungin puolesta kiitän Rauman Kon-

serttiyhdistystä ja toivon menestystä tämän kesän

Festivo-viikolle . Samalla esitän kaupungin kiitokset

Festivo-viikon tukijoille ja kaikille järjestelyissä mu-

kana oleville .

Lämpimästi tervetuloa Festivo-viikolle ja Raumalle .

RAUMANKAUPUNGINTERVEHDYS

KARI KOSKI

Kaupunginjohtaja

6

Musiikki ei tarvitse sanoja selityksekseen . Soittajan ei

tarvitse kääntää tulkintaansa millekään muulle kuin

sävelten kielelle . Kuitenkin sävellyksen takana on aina

sen paperille pannut ihminen, joka ei ole voinut pae-

ta ympäristönsä ja kulttuurinsa vaikutusta . Itämeren

alueen historia tuntuu olleen yhtä sotaa, rajansiirtoa

ja vallankumousta . Säveltäjät ovat kaikkina aikoina

luonteensa ja ympäristönsä yllyttäminä tai tukahdut-

tamina asettuneet milloin vallankumouksen, milloin

taantumuksen puolelle .

Keskisemmässä Euroopassa nuoren Schubertin

sympatiat olivat Wienin kongressia seuranneen Met-

ternichin restauraatiopolitiikkaa vastustavien yliop-

pilaiden puolella . Schubert joutui kuulusteltavaksi sa-

nanvapauden sensuurin ja kumouksellisten opettajien

vangitsemisen vastustamisesta vuoden 1820 tienoilla,

mutta selvisi varoituksella – toisin kuin ystävänsä, joka

karkotettiin Wienistä . Politiikkaa enemmän Schubert

keskittyi kuitenkin ilonpitoon boheemien toverei-

densa kanssa ja luomaan käsittämättömän määrän

musiikkia lyhyen elämänsä aikana . Vuonna 1822

syntyneessä Wanderer-Fantasiessa Schubert loihtii

esiin pianosta uskomattoman määrän sointivärejä

ja tekstuureja . Tuloksena on säveltäjänsä teknisesti

vaativin pianoteos, josta hän itse totesi omat rajansa

havaittuaan ”paholainen sen soittakoon!” . Fantasian

neljä jaksoa perustuvat kaikki samalle aiheelle ja ne

soitetaan tauotta yhteen . Teoksen lisänimi Vaeltaja on

samaa perua kuin siinä muunneltava motiivi: Schu-

bertin vuonna 1816 säveltämän liedin Der Wanderer

(D. 493) yksi teemoista kuullaan myös kokonaise-

na fantasiassa, melankolisen kauniina helmeilevän

adagio-variaatiojakson alussa . Runossa yksinäinen

vaeltaja kuvaa kaipuutaan ja muukalaisuuttaan kaik-

kialla . Ulkopuolisuuden tunne määritti Schubertinkin

elämää, ja esimerkiksi voimallisen Winterreise-syklin

runot käsittelevät samaa teemaa . Der Wanderer -lie-

din lopussa kuullaan haamujen huokauksena kohta-

lonomainen missä sinä et ole, siellä on onni . Pianofan-

tasian päättävä säkenöivä ilotulitus jättää ainakin

hetkeksi hengästyttävällä vakuuttavuudella sellaisen

FRANZ SCHUBERT (1797–1828)

Wanderer-Fantasie op. 15 (D 760)

Allegro con fuoco ma non troppo –

Adagio – Presto – Allegro

JOHANNES BRAHMS (1833–1897)

7 Fantasien op. 116

1 . Capriccio. Presto energico

2 . Intermezzo. Andante

3 . Capriccio. Allegro passionato

4 . Intermezzo. Adagio

5 . Intermezzo. Andante con grazia ed intimis-

simo sentimento

6 . Intermezzo. Andantino teneramente

7 . Capriccio. Allegro agitato

* * *

DMITRI ŠOSTAKOVITŠ (1906–1975)

24 preludia ja fuugaa op. 87 nrot 1-12

Preludi ja fuuga nro 1 C-duuri

Preludi ja fuuga nro 2 a-molli

Preludi ja fuuga nro 3 G-duuri

Preludi ja fuuga nro 4 e-molli

Preludi ja fuuga nro 5 D-duuri

Preludi ja fuuga nro 6 h-molli

Preludi ja fuuga nro 7 A-duuri

Preludi ja fuuga nro 8 fis-molli

Preludi ja fuuga nro 9 E-duuri

Preludi ja fuuga nro 10 cis-molli

Preludi ja fuuga nro 11 H-duuri

Preludi ja fuuga nro 12 gis-molli

Alexander Melnikov, piano

ITÄMERILINJA I:

PIETARI – HAMPURIKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 25€ / 20€.

SU 4.8.

KLO 18

KONSERTIT

7

maailmantuskan omaan arvoonsa .

Hampurissa nuoruutensa viettänyt Brahms syntyi

viisi vuotta Schubertin kuoleman jälkeen . Hän jatkoi

wieniläisen kollegansa työtä niin laajojen kamarimu-

siikkimuotojen kuin pianominiatyyrihelmienkin pa-

rissa, mutta kiinnostusta vallankumouksellisuuteen

ei muusikko-isän ja ompelija-äidin poika jakanut . Kun

Eurooppa kuohui vuonna 1848, lahjakkaaksi pianistik-

si osoittautunut Brahms keskittyi ensimmäisiin soolo-

resitaaleihinsa (Bachia, Beethovenia sekä muodikkaita

bravuurikappaleita) ja ahmi Jean Paulin romaaneita,

Hoffmania, Heinea ja saksalaisia ritarilegendoja . Lä-

hin kosketus Euroopan joka nurkalla tapahtuneisiin

vallankumouksiin tuli Hampurin kautta Amerikkaan

suunnanneiden unkarilaisten poliittisten pakolaisten

kautta: Brahms kuuli ensi kerran unkarilaista kansan-

musiikkia, jonka epäsäännölliset rytmit ja mustalais-

vaikutteinen tyyli rubatoineen tekivät häneen sekä

teoksiinsa lähtemättömän vaikutuksen .

Seitsemän fantasiaa pianolle op. 116 (1892) sijoittuu

Brahmsin elämän toiseen päähän . Useiden läheisten

ystäviensä kuoleman osuttua vuosikymmenen vaih-

teeseen hän – itse vielä hyvissä voimissa – ilmoitti

vuonna 1890 luopuvansa säveltämisestä . Aie ei pi-

tänyt vuottakaan, ja uusien klarinettiteosten ohella

Brahms kokosi aikaisemmista pianoteoksistaan jul-

kaistavia sarjoja . Kolmen lyhyen capriccion ja neljän

intermezzon ryhmä on tyylillisesti ja temaattisesti niin

yhtenäinen, että se lienee sävelletty alun perinkin ko-

konaisuudeksi . Levottomina myrskyävien capriccio-

osien lomasta kasvavat lyyriset intermezzot ovat valoi-

sampia . Niistä suurinta rauhaa loistaa joka ajatukselle

aikaa antava neljäs osa . Wagner‒Brahms-vastakkain-

asettelussa tarpeettoman epäreilusti konservatiiviksi

leimatun Brahmsin omaleimainen, monimutkainen

rytmiikka ja motiivien kudelma saa näissä myöhäisissä

fantasioissa kristallinkirkkaan ilmiasun .

Šostakovitš syntyi Pietarissa veristä sunnuntaita

seuranneen, koko keisarikuntaan levinneen vallan-

kumousaallon jälkimainingeissa . Seuraavana vallan-

kumousvuonna 1917 vain pari vuotta pianotunteja

saaneen Dmitrin mainittiin jo hallinneen koko Bachin

Wohltemperierte Klavier . Perheen suhtautumisesta

vallankumoukseen ei ole säilynyt merkittäviä lähteitä,

mutta on pääteltävissä että muun älymystön tavoin

uudistuksen tuulet otettiin innokkaina vastaan . En-

simmäisen sinfoniansa (1925) myötä myös lännessä

kuuluisuuteen kerralla ponnahtanut Šostakovitš koki

poliittisen terrorin lähes pahimman kautta kymme-

nen vuotta myöhemmin, kun Stalin hallintoineen teki

maan johtavasta säveltäjästä varoittavan esimerkin ly-

tätessään tämän oopperan ja varoittaessaan suorasa-

naisesti seurauksista, jos tämä ei korjaisi musiikillista

kieltään ”luonnollisemmaksi” .

Ennen vuotta 1951, jolloin 24 preludia ja fuugaa op. 87

valmistuivat, Šostakovitš ehti nousta jälleen suosioon

niin Neuvostoliitossa kuin länsimaissakin osin piirityk-

sen aikana syntyneen Leningrad-sinfoniansa esitysten

myötä . Suuri voitto antoi toivoa vapaammasta ilmapii-

ristä, mutta sen myötä säveltäjiltä odotettiinkin jälleen

Stalinin ja puolueen suuruutta kiillottavaa riemuitse-

vaa sävelkieltä . Vuonna 1948 taiteilijoihin kohdistu-

neen hyökkäyksen seurauksena Šostakovitšin musiik-

ki joutui mustalle listalle ja hän ei saanut enää jatkaa

opetustoimissaan . Elokuvamusiikkiin keskittyminen

toi toimeentulon kannalta välttämättömät roposet per-

heen elättämiseen . Banaalien isänmaallisten tekstien

sovittaminen kantaateiksi ja lauluiksi pelasti säveltäjän,

ja kohta häilähtelevä diktaattori poisti Šostakovitšin

musiikin pannasta ja lähetti tämän puhumaan Neuvos-

tojärjestelmän puolesta niin New Yorkiin, Wieniin kuin

Leipzigiin . Siellä Šostakovitš tuomaroi kansainvälisessä

Bach-kilpailussa, ja vaikuttui erityisesti moskovalai-

sen, tuolloin 26-vuotiaan pianisti Tatjana Nikolajevan

soitosta . Tämä oli valmistanut kilpailuun kaikki Wohl-

temperierte Klavierin 48 osaa . Heti kotiin palattuaan

Šostakovitš aloitti oman sarjansa sävellyksen, niin

kunnianosoituksena Bachille kuin kokeilunhalulla so-

vittaa fuugiksi materiaalia, joka ei siihen muottiin pe-

rinteisesti taivu . Mittavasta kokonaisuudesta säveltäjä

itse esitti yleensä kolmesta kuuteen preludi‒fuuga-paria

kerralla . 12 ensimmäistä paria kattavat ristimerkkiset

sävellajit, ja kuulija uppoaa ajattomaan ”fuugan tai-

toon” . Äärimmäisen vikkelät (a-molli- ja cis-molli-pre-

ludi), suorastaan tuikisukkelat (G-duuri-fuuga) ja suun

nauruun vetävät osat (H-duuri-preludi) vuorottelevat

vääjäämättömän surun (e-molli-pari) ja ankaruuden

(gis-mollipreludi) kanssa . Šostakovitš joutui mietti-

mään jokaista teosta säveltäessään sen mahdollisia

seurauksia itselleen ja läheiselleen . Toivottavasti varjo

väistyi hetkeksi hänen sommitellessaan preludeita ja

fuugia jatkona pitkälle ketjulle musiikinhistoriassa .

KONSERTIT

8

J. VAINIO: ALBATROS

Elli Helin, trumpetti (1)

R. FOLEY: SAKU SAMMAKKO

Aleksi Metsäkallas, harmonikka (2)

U. MONONEN: SATUMAA

Sofia Metsäkallas, huilu (3) ja

Aleksi Metsäkallas, harmonikka (2)

J.S. BACH: MENUET

Siiri Salo, viulu (4)

P. HARRIS: SILENT MOVIE

Camilla Mänty, klarinetti (5)

J. WILLIAMS: HARRY POTTER -MUSIIKKIA

Huilutrio:

Sofia Metsäkallas (3)

Oona Vehmas (3)

Matilda Suova (3)

JUNIORISEILAUSKULTTUURITALO POSELLI. VAPAA PÄÄSY.

MA 5.8.

KLO 10

KONSERTIT

MATILDAN OMA SÄVELLYS

Matilda Suova, huilu (3)

J. UTBULT: SJÖRÖVARFABBE

Markus Kauppinen, pasuuna (6)

P. TŠAIKOVSKI: KARNEVAALI

Santeri Jokitulppo, piano (7)

Oppilaita säestää Piia Eskola

Konsertin juontavat Kerttu Rapala ja

Jan Söderblom

Esiintyjät ovat Rauman musiikkiopiston oppilaita

ja heitä ovat ohjanneet Reijo Ylinen (1), Marja-Liisa

Santala (2), Tauno Saviauk (3), Jaakko Mattelmäki (4),

Tuomas Takala (5), Anu Kärnä (6) ja Anneli Vaahto-

ranta (7) .

Kotkanrengastaja, kapellimestari Teemu Honkanen kertoo merikotkan selviytymistarinasta .

ITÄMEREN KUNINKAAN KORKEA LENTOKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 5€.

PE 9.8.

KLO 14

SENIORISEILAUSKAUNISJÄRVEN VANHAINKOTI. VAPAA PÄÄSY.

TI 6.8.

KLO 13

Festivo-taiteilijat esittävät poimintoja viikon ohjelmasta .

9

Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä

Avoinna joka päivä klo 10-20. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi

Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Näe ja

koe miten sähköä syntyy!

yökonserttiVapaa sarja 2

PascalBeethovenMozartWolf

JAN SÖDERBLOM,JOHTO JA VIULU

ION BUINOVSCHI,VIULU

6.9. PERJANTAI KLO 21KESKI-PORIN KIRKKO

Moz-Art à la Haydn

Perinteinen sarja 3

SchnittkeMozartHaydn

RALF GOTHONIJOHTO JA PIANO

21.11. TORSTAI KLO 19PROMENADISALI PORI

tähtisopraanon joulutaika- klassinen joulu barbara hendricksin siivittämänä

Joulukiertue

JAN SÖDERBLOMKAPELLIMESTARI

11.12. KESKIVIIKKO KLO 19KESKI-PORIN KIRKKO

12.12. TORSTAI KLO 20TURUN KONSERTTITALO

13.12. PERJANTAI KLO 19MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO

BARBARA HENDRICKSSOPRAANO

HELSINGIN FILHARMONINEN KUORO

poimintoja syksystä 2013www.pori.fi/sinfonietta

10

Äidinkielen merkitys ja oikeus sen käyttämiseen

tuntuvat unohtuneen nykyajan suurten massojen

musiikkia takovilta lauluntekijöiltä – montako äidin-

kielistä laulua kuultiin tämän vuoden Euroviisuissa?

Ilmiönä laajemman yleisön etsiminen lingua francan

avulla on kuitenkin vanha . Mozart kirjoitti yleiseu-

rooppalaisen maun mukaisia italialaisia oopperoita,

vaikka toki kansankielisistä laulunäytelmistä, eri-

tyisesti Taikahuilusta tuli suuri menestys . Taidemu-

siikin säveltäjät kaikkina aikoina ovat kurkottaneet

paitsi oman kansallisen kulttuurin yli kansainvälisille

markkinoille, myös kulloinkin muodissa olevan yh-

JOHANN SEBASTIAN BACH (1685–1750)

Preludi ja fuuga a-molli BWV543

sov . Franz Liszt (1811–1886)

Lauma Skride, piano

Inventioita sovitettuna viululle ja alttoviululle

Mihkel Kerem, viulu

Ellen Nisbeth, alttoviulu

IB NØRHOLM (1931–)

Mosaic: Recitative Fragments op. 15

Prolog – Andante – Intermezzo –

Koral – Quasi Cadenza – Epilog

Janne Thomsen, huilu

Mihkel Kerem, viulu


Jan-Erik Gustafsson, sello

KAROL SZYMANOWSKI (1882–1937)

7 Joyce Songs op. 54

Gentle lady

Sleep now

Lean out of the window

My dove, my beautiful one

Strings in the earth

Winds of May

Rain has fallen

Urszula Kryger, mezzosopraano

Lauma Skride, piano

* * *

JEAN SIBELIUS (1865–1957)

Im Feld ein Mädchen singt op. 50/3

Die stille Stadt op. 50 /5

YRJÖ KILPINEN (1892–1959)

Schlittenfahrt op. 99/4

Die Kindheit op. 98/7

Vergänglichkeit op. 98/8

Stephan Loges, baritoni

Rokas Zubovas, piano

SERGEI RAHMANINOV (1873–1943)

Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli op. 19

Lento – Allegro moderato

Allegro scherzando

Andante

Allegro mosso



ITÄMERILINJA II:

GDANSK – HELSINKIKUSTAA ADOLFIN KIRKKO, EURAJOKI. LIPUT 25€ / 20€. KLO 17.30 BUSSIKULJETUS SAVILANPUISTOSTA, 10€ KLO 18.00 ANNA GRUNDSTRÖM ESITTELEE KONSERTIN

MA 5.8.

KLO 19

KONSERTIT

11

tenäiskulttuurin ohi ja taakse niin maantieteellisesti

kuin historiallisestikin .

Sibeliuksen ja Kilpisen saksalaiset kustantajat kan-

nustivat varmasti säveltäjiään saksankielisten runo-

jen säveltämiseen . Sibeliuksen vuonna 1906 säveltä-

mät kuusi saksankielistä laulua (op . 50) ovat paljon

lähempänä Schubertin ja muiden liedin mestarien

kirjoitustapaa kuin Sibeliuksen muut, ruotsin- ja

suomenkielisiin teksteihin tehdyt yksinlaulut . Suss-

manin säkeet (Im Feld ein Mädchen singt) kuolleen

rakastetun muistolle keinuvat kansanlaulun tapaan,

surun ja iltaruskon sulautuessa yhteen . Unikuva-

mainen Die stille Stadt Dehmelin runoon kirkastuu

lopussa: tyhjyys ja pimeys väistyvät .

Lähes täysin yksinlaulujen säveltämiseen keskitty-

neen Kilpisen suosio Saksassa oli suorastaan voit-

tokulkua 1930-luvun alkupuolelta lähtien . Läheinen

yhteys Kolmanteen valtakuntaan ja kirjeiden pe-

rusteella myös sen ideologiaan romahdutti Kilpisen

suosion sodan jälkeen myös kotimaassa . Hän palasi

enimmäkseen suomenkielisten tekstien säveltämi-

seen – jopa fasismia kiihkeästi vastustaneen Katri Va-

lan runoihin . Hermann Hessen säkeisiin hän kuiten-

kin tarttui vielä 1950-luvun puolessavälissä . Hochge-

birgswinter-sarjaan kuuluva Schlittenfahrt kiihtyy

vauhdin hurmaan . Herbst-sarjan kaksi laulua, Die

Kindheit ja Vergänglichkeit värittävät nekin runojen

tunnelmia saksalaisen liedin mestarilliseen tapaan,

hienovaraisen kokonaisuuden luoden .

Konsertin kolmas laulusäveltäjä, puolalainen

Szymanowski haki innoitusta Välimeren ja arabi-

maiden kulttuureista . Hän sävelsi mm . keskiajan

suurten iranilaisten ja persialaisten runoilijoiden

tekstejä puolankielisinä käännöksinä . Laulut James

Joycen Chamber Music -kokoelman (1907) runoihin

(op . 54) syntyivät vuonna 1926 . Tuolloin Szyma-

nowski oli selvinnyt vuoden 1918 vallankumousta

seuranneesta taloudellisesta ahdingosta ja alkanut jo

saada kansainvälistä asemaa . Osat vuodesta Pariisis-

sa asuneelle säveltäjälle musiikin tuli olla kansallista

mutta ei nurkkakuntaista, ja Joycen runot katoavasta

rakkaudesta ja levottomasta sydämestä tukivat hyvin

tätä pyrkimystä universaaliuteen . Hellää neitoa tuu-

ditetaan lempeästi, ikkunasta nojautuvaa kultakutria

keinutetaan iloisemmin . Toukokuun tuulissa Szy-

manowski välittää ihailemiensa Debussyn ja Ravelin

tavoin elävän vaikutelman vaahtopäinä kisailevista

aalloista .

Unkarilaisen Lisztin äidinkieli oli saksa, mutta se ei

estänyt häntä omistautumasta intohimoisesti maan-

miestensä asialle itävaltalaisdominanssia vastaan .

Yhtä innokkaasti hän edisti rakastamiensa säveltäji-

en teoksia taidokkailla pianotranskriptioilla . Sovitta-

essaan omalle soittimelleen Bachin urkupreludeita

ja fuugia Liszt tuli perusteellisesti tutustuneeksi ur-

kuihin soittimena, tuoden myöhemmin omilla ur-

kuteoksillaan soittimen kirkoista konserttisaleihin .

Massiivisen ja dramaattisen a-molli-preludin ja fuu-

gan rinnalla Bachin pedagogisiin tarkoituksiin sävel-

tämät kaksiääniset inventiot muistuttavat mestarin

ainutkertaisen laajasta tuotannon kirjosta . Tanskan

musiikin grand old manin Ib Nørholmin varhaisen

teoksen Mosaic: Recitative Fragments (1959) taustalta

kurkkaavat myös Bachin inventiot .

Vuoden 1917 vallankumous pakotti omaisuutensa

menettäneen Rahmaninovin pakenemaan perhei-

neen Venäjältä . Reessä matkustaen he saapuivat en-

sin joulukuiseen Helsinkiin . Yhdysvallat oli matkan

lopullinen kohde, mutta uutta kotimaata siitä ei tullut

koskaan . Inspiraatio kirjoittaa uutta tuntui jääneen

rakkaalle Venäjälle, jota ei enää ollut, ja pääasiassa

konserttikiertueista täyttyneiden yli 20 Amerikan ja

Euroopan vuoden aikana vain kuusi uutta teosta tuli

valmiiksi . Laajamuotoinen ja rakastettu Sonaatti g-

molli sellolle ja pianolle kuuluu lajinsa helmiin . Se

valmistui vuonna 1901 ja oli Rahmaninoville (toisen

pianokonserton ohella) ulospääsy henkisen lamaan-

nuksen tilasta, jonka ensimmäisen sinfonian huono

vastaanotto oli aiheuttanut . Tuntuu mahdottomalta

ajatella, että romanttisena virtaavan ja rakenteel-

lisesti kirkkaan sonaatin kirjoittaja oli vielä vuotta

aiemmin ollut täysin kyvytön tuottamaan musiik-

kia . Kotimaan ja äidinkielisen ympäristön menetys

oli liian rankka säveltäjälle, joka tiivisti filosofiansa

näin: Säveltäjän musiikin tulisi ilmaista hänen syn-

nyinmaansa, hänen rakkaussuhteensa, hänen uskon-

tonsa, kirjat jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen,

kuvat joita hän rakastaa. Musiikin tulisi olla sävel-

täjän kaikkien kokemusten summa. Mitä rikkaampia

kokemuksia vaalimme ja uteliaampia olemme, sitä

suuremmaksi tuo summa kasvaa .

KONSERTIT

12

Rauma • Kairakatu 9Automyynti: 0207 408 691

Mazda6-mallisto: autoveroton hinta alk. 22 050,00 € arvioitu auto-

vero 5 705,46 €, koko nais hinta alk. 28 355,46 € sis. 600 e tk, EU-

yhd. 4,2–6,4 l/100km. CO2-päästöt 108–150 g/km. www.delta.fi

Täysin uusi M{zd{ 6

Luotu ajettavaksi.Tule ja koe.

HYVÄÄ PAIKALLISTA RUOKAAPalveluihimme kuuluvat mm.: • yritys-jayksityistilaisuudet• ryhmämatkojenruokailut• kokoukset• lounaat• saunaillat• tuotteidenmyyntikotiinvietäväksi

www.frescoravintolat.fi

Raumalla:Etappi*22*,Ankkuri,Skanssi,Satamanportti,DelikaattiTurussa: Aitiopaikka

13

TURUN MUSIIKKIJUHL AT 5.-17.8. 2013

Åbo musikfestspel Turku Music Festival

TMJ.FI

Huippuhetkiä Konserttitalolla:

10.7. 19:00 VARASLÄHTÖ Karita Mattilan resitaali 75/70/55 €

5.8. 19:30 AVAJAISKONSERTTI Mariinski-orkesteri & Valeri Gergijev, sol. Olli Mustonen, piano 70/65/55 €

6.8. 19:30 200 YEARS OF VERDI AND WAGNER: Mariinskin oopperasolistit, orkesteri & Valeri Gergijev 70/65/55 €

8.8. & 10.8. 19:00 SOUFFLE D’ESPOIR Kirjailija Donna Leon & venetsialainen barokkiorkesteri Il Pomo d’Oro 40/35/25 €

17.8. 19:00 VALITTU NEITO: Metropolitanista tutun huippusopraano Natalie Dessayn Suomen-debyytti 65/55/45 €

Baritoni Jorma Hynnisen jäähyväisrooli: 11.8. 13:00 Sigyn-Sali: monologiooppera AKSELI - LISÄNÄYTÖS 55/50/40 €

Ja paljon muuta: mm. Sigynissä, Tuomiokirkossa, Linnateatterissa ja VPK-talolla... Koko ohjelma osoitteessa www.tmj.fi

© LAURI ERIKSSON

KARITA MATTILA

© MARCO BORGGREVE

VALERI GERGIJEV

© OUTI TÖRMÄLÄ

OLLI MUSTONEN

© REGINE MOSIMANN / DIOGENES VERLAG AG ZÜRICH

DONNA LEON

© VALTION TAIDEMUSEO, KUVATAITEEN KESKUSARKISTO / YEHIA EWEIS

JORMA HYNNINEN

© SIMON FOWLER

NATALIE DESSAY

*Alennus on voimassa 31.7. saakka Lippupalvelun myyntipisteissä. 3.6. alkaen lippuja myydään myös Åbo Svenska Teaterin lippukassalla arkisin klo 12-15.

ASIAKAS- OMISTAJILLE

-10% normaalihintaisista lipuista

Turun musiikkijuhlien konsertteihin*

14

Säveltäjäksi ei synnytä . Kun lahjakkuus, pohjaton

uteliaisuus ja kova työ kohtaavat onnekkaasti, sä-

veltäjyys saattaa nousta nupulle ja puhjeta kukkaan

karuissakin olosuhteissa . Kautta aikojen säveltäjiksi

tähdänneet ovat – kuka sisäisestä pakosta, kuka lei-

pänsä leventämiseksi – toimineet myös muilla aloilla .

Yleisintä lienee muusikkona ja opettajana työsken-

teleminen: latvialainen Pēteris Vasks opiskeli ensin

kontrabasistiksi ja tutustui syvällisesti länsimaiseen

taidemusiikkiin soittamalla päätoimisesti ammatti-

orkestereissa yli 10 vuotta ennen sävellysopintojaan .

Virolaisen Mihkel Keremin aika jakaantuu edelleen

esiintyvän taiteilijan ja säveltäjän töiden kesken .

Tanskalainen Nielsenkin toimi aluksi orkesteriviulis-

tina . Myöhemmin säveltäjästä tuli maansa näkyvin

ja vaikutusvaltaisin musiikkielämän rakentaja myös

ERIK TULINDBERG (1761–1814)

(täyd . Kalevi Aho 1949–)

Jousikvartetto nro 4 G-duuri

Allegro assai

Adagio

Minuetto

Allegro ma non troppo

Jan Söderblom ja Mihkel Kerem, viulu



PE-

TERIS VASKS (1946–)

Aria e danza huilulle ja pianolle

I Aria . Andante cantabile

II Danza . Giocoso


Lauma Skride, piano

CARL AUGUST NIELSEN (1865–1931)

Moderen (Äiti) op . 41

Tro og Håb spiller (Usko ja toivo leikkivät)

huilulle ja alttoviululle

Børnene leger (Lapset leikkivät) huilulle

Tågen letter (Sumu nousee) huilulle ja pianolle



Lauma Skride, piano

* * *

MIHKEL KEREM (1981–)

Sonaatti viululle ja pianolle nro 2

Commodo

Presto

Grave

Mihkel Kerem, viulu


ROBERT SCHUMANN (1810–1856)

Pianokvartetto Es-duuri op. 47

Sostenuto assai – allegro ma non troppo

Scherzo: Molto vivace – Trio I – Trio II

Andante cantabile

Finale: Vivace

Jan Söderblom, viulu




ITÄMERILINJA III:

RIIKA – KÖÖPENHAMINAKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 25€ / 20€. KLO 18.00 ANNA GRUNDSTRÖM ESITTELEE KONSERTIN

TI 6.8.

KLO 19

KONSERTIT

15

kapellimestarina, opettajana ja kirjoittajana . Schu-

mannin laaja kirjallinen toiminta musiikkikriitikkona

ja -filosofina on edelleen arvossaan, ei pelkästään

ajankuvana .

Ura kokonaan musiikin ulkopuolella oli ensimmäi-

sen merkittävän suomalaissäveltäjän Erik Tulind-

bergin kohtalo . Kirjeenvaihto, aikalaiskuvaukset ja

kourallinen arkistoista vasta 1900-luvulla löytyneitä

teoksia paljastavat Turun Akatemiassa opiskelleen

nuorukaisen olleen paitsi taitava viulisti ja sellisti,

myös herkkävaistoinen ja lahjakas melodiankirjoit-

taja, joka kartuttamansa nuottikokoelman avulla

perehtyi syvällisesti mm . Haydnin jousikvartettoihin .

Kakkosviulun stemmaa lukuun ottamatta säilyneis-

tä Tulindbergin kuudesta jousikvartetosta neljäs G-

duuri on täysipainoinen teos, jonka Kalevi Ahon sä-

veltämä toisen viulun stemma tekee aidosti eläväksi

kamarimusiikiksi, ei ainoastaan historialliseksi kuri-

ositeetiksi . Haydn on läsnä erityisesti menuetissa, ja

rondo-muotoinen viimeinen osa on sangen virtuoo-

sinen . Oulun lääninkamreerina toiminut Tulindberg

osallistui myös uuden suuriruhtinaskunnan yhteis-

kunnallisen järjestelmän rakentamiseen, kun hänes-

tä vuonna 1809 tuli valtiovaraintoimituskunnan pu-

heenjohtaja . Tärkeän virkamiehen opiskeluaikojen

jälkeisestä panoksesta maamme musiikkielämään ei

ole säilynyt juurikaan dokumentteja, mutta puuttu-

vat stemmat muissakin löydetyn nuottikokoelman

teoksissa kielivät niiden ahkerasta käytöstä .

Vasksin ja Nielsenin tässä konsertissa kuultavia teok-

sia yhdistää huilun lisäksi lempeä pastoraalisuus .

Aria e danza etenee yksinkertaisen meditatiivisena

soljuvasta ensiosasta leikkisän rytmikkääseen tans-

siin, jonka juuret ovat Vasksille tärkeässä latvialai-

sessa perinnemusiikissa . Usein Vasksin teoksilla on

ohjelmallinen, luontoon liittyvä otsikko, ja hän tuo

niin sävellyksillään kuin mielipiteillään ilmi huolen-

sa uhattuna olevan luonnon ja ihmisyyden puolesta .

Nielsenin säveltämässä satuallegoriassa Moderen

op. 41 uhattuna on Äiti (Tanska), joka joutuu hyväs-

telemään poikansa (Etelä-Jyllannin) jääseinämän

noustessa heidän väliinsä . Näytelmän ensiesitys oli

vuonna 1921 Etelä-Jyllannin Tanskaan yhdistämisen

kunniaksi . Orkesteripartituurista irrotetut kolme

kappaletta ovat rakastettuja esimerkkejä Nielsenin

vangitsemasta ”tanskalaisesta sävelestä” . Äiti hyväs-

telee poikansa sumun noustessa (Tågen letter) . Jää-

seinä nousee erottamaan heidät . Vertauskuvalliset

hahmot Usko ja Toivo ilmaantuvat soittaen marssin-

kaltaisen duonsa kohdatessaan jääseinämän (Tro og

Håb spiller) . Lapset leikkivät (Børnene leger) -kohta-

uksessa Toivo auttaa jääseinämän eri puolelle jäänei-

tä lapsia löytämään jälleen toisensa .

Niin viulistina kuin säveltäjänäkin huomattavan var-

haiskypsän Mihkel Keremin monipuolinen tuotanto

kertoo nuoren säveltäjän vahvasta omasta äänestä .

Jo 15-vuotiaana sävelletty Viulusonaatti nro 2 (1996)

osoittaa niin kokonaismuodon hallintaa kuin siihen

sulautettujen vaikutteiden taitavaa käyttöä . Kirkasta

uusklassisuutta ja laulavaa romantiikkaa yhdiste-

levä ensimmäinen osa kiipeää lopussa leikkisästi

ylös, kuin valmistellen virtuoosisena huikentelevaa

presto-osaa . Hurjan lopputaonnan taustalla voi kuul-

la Šostakovitšin . Graven intensiivisen vääjäämätön

nousu vie läpi aution maiseman Schnittken hienojen

hitaiden osien tapaan . Lopussa odottaa kuitenkin

koti ja kirkastus .

Schumannin kirjoitustoiminta ammattimaistui

Leipzigissa vuonna 1834 . Osana toipumisprosessi-

aan vaikeasta masennuksesta hän päätti perustaa

samanmielisten toveriensa kanssa musiikkilehden,

jossa puututtaisiin konserttisaleissa vallitsevaan

”tyhjään virtuoosisuuteen” ja oopperatalot vallan-

neeseen italialaiseen kevytmielisyyteen – ristiretki

musiikkielämää hallitsevaa poroporvarillisuutta

vastaan . (Kuinka monta yhdistystä kaikkina aikoina

samasta syystä onkaan perustettu!) Schumannin eri-

tyinen vahvuus kirjoittajana oli herkkyys sille, miten

musiikillisia prosesseja voi edes sanoin kuvailla . Hän

jatkoi päätoimittajana ja omistajana vuoteen 1844

saakka Neue Zeitschrift für Musikin julkaisua osoitta-

en jopa liikemiehen taitoja kriisien uhatessa . Kovalla

työllä ja kirjoittamisen avulla Schumann sai itsensä

taas sävellyskuntoon, ja Es-duuri-pianokvarteton op.

47 sävellysvuosi 1842 on legendaarinen Schuman-

nin hurjan kamarimusiikkituotannon vauhdista . Jos

Schumannin musiikkifilosofiset tekstit olivat aikaan-

sa edellä, hänen kamarimusiikkinsa on ajatonta:

pianokvarteton klassinen tyyli on tietoinen niin Beet-

hovenista kuin Mozartistakin, ja Andante cantabilen

pääteema saa ihon kananlihalle ja tunteet pintaan .

Joka kerta .

KONSERTIT

16

KATUSOITOT JA KAHVILAMATINEAT

Haluaisitko nauttia tuorepuristetun appelsiinimehun terassil lamme?

Kuninkaankatu 22www.cafesali.f i

ITÄMEREN MAAILMAKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 20€ SIS. KAHVIN.

KE 7.8.

KLO 14

Professori Matti Klinge kertoo musiikin lomassa Itä-

meren maiden kulttuureista .

Itämeren monikansallista ja alati muuntuvaa kult-

tuuripiiriä juhlitaan tässä tilaisuudessa kerronnan

ja duo-sävellysten voimin . Kulttuurin ja kielen vah-

vaa vaalijaa, kansallisen heräämisen voimahahmoa

edustaa virolainen Karl August Hermann (1851–

1909) . Venäläiselle säveltäjälle niin tyypillisen elä-

mänkaaren maanpakoineen läpikäynyt Arthur-

Vincent Lourié (1892–1966) astuu esiin Stravinskin

varjosta . Norjalainen viuluvirtuoosi Johan Halvor-

sen (1864–1935) viihtyi niin Helsingissä kuin Leip-

zigissakin . Sibeliuksen suosikkiteokset levisivät

tehokkaasti sovituksina pianolle, usein nelikätisinä

versioina . Kaksin aina kaunihimpi, kuten Kantele-

tarkin tietää .

Musiikkia esittävät viulistit Mihkel Kerem, Hanne

Lund, Jan Söderblom, Ellen Nisbeth, huilisti Janne

Thomsen sekä pianistit Rokas Zubovas ja Sonata

Deveikyté-Zuboviené

Festivo-viulua soittaa Hanne Lund .

Viulun on rakentanut Marko Pennanen

(www.markopennanen.fi).

KATUSOITOT

Katusoittoa kuullaan maanantaista lauantaihin

5 .-10 .8 . klo 9 .30–12 .00 välisenä aikana (ei 8 .8 .)

Vanhan Rauman alueella .

KAHVILAMATINEAT

Päivittäin 5 .-10 .8 . klo 13 Café Salissa, Kuninkaan-

katu 22 (ei 8 .8 .) . Vapaa pääsy .

Tarkat tiedot soittajista ja soittoajoista löytyvät

Festivon nettisivuilta www .raumanfestivo .fi

17

Lipunmyynti 15.3. alkaen Uudenkaupungin matkailutoimistosta, Rauhankatu 10, p. 02 8451 5443 ja Lippupalvelun myyntipisteistä kautta maan. Hinnat 15 € - 45 €. Uudenkaupungin matkailu-toimiston kautta liput ilman toimitusmaksuja. Lippupalvelun kautta hinnat 17,50 € - 48,50 € sisältäen toimitusmaksut. Muut tiedustelut: Uudenkaupungin kulttuu-ritoimisto, Rauhankatu 10, 23500 Uusikaupunki Puh. (02) 8451 5302, [email protected] crusell.fi

luovaamo

• TapiolaSinfonietta• OsmoVänskä• JacquesZoon• EssiLuttinen

Kamari-jaorkesterikonsertteja,LyhtyjenYö,Lastenkonsertti,Kähäräklubi

Puupuhallinkurssit 29.7.-3.8.2013. Ilmoittautumiset: [email protected] Viikon taiteellinen johtaja Harri Mäki.

• JussiLehtipuu• IiroRantala• Anna-MariKähärä• ChristianWetzel

• YehudaGilad• LaurentLefevre• OlliLeppäniemi• JanSöderblom

• Rajaton• DoinaKlezmer• Tempera• IlVento• Zetes

Music Festival • Uusikaupunki, Finland

27.7.-3.8.2013Crusell

18

ITÄMERILINJA IV:

TALLINNA – TUKHOLMARAUMA-SALI. LIPUT 25€ / 20€.

Wienin kongressi vuonna 1815 merkitsi Beethovenille

kaupungin kulttuurielämän piristymistä ja tilaussävel-

lysten mukavaa kysyntää . Schubertin ystäväpiiri taas

koki sen katkeran sortopolitiikan alkuhetkenä . Chopin

pakeni vuonna 1830 venäläistä hallintoa vastaan kapi-

noivasta Puolasta Pariisin salonkeihin, kiharsi huolel-

lisesti hiuksensa ja vuodatti sydänverensä isänmaansa

kansalliselle nousulle korvaamattomaksi tulleisiin

sävellyksiin . Prokofjeville Neuvostoliitto oli rakas koti-

maa, jonne sitä kaivannut säveltäjä palasi lopullisesti

vuonna 1935 lähes 17 vuotta kestäneeltä lännen ret-

keltään . Monille muille taiteilijoille Stalinin hallinto

tarkoitti loputonta epävarmuutta ja pelkoa mielival-

taisine linjauksineen ja pidätyksineen, jopa teloituk-

sineen . Virolaisen Heino Ellerin elinaikana eteläinen

naapurimme revittiin rikki käsittämättömän monta

kertaa – kuuluuko sellainen sävelkielessä sen enem-

pää kuin vakaa yhteiskunnan kehitys ruotsalaisen Al-

lan Petterssonin teoksissa? Poliittisista ja sosiaalisista

SERGEI PROKOFJEV (1891–1953)

Sonaatti huilulle ja pianolle D-duuri op. 94

Moderato

Scherzo: presto

Andante

Allegro con brio



PAUL HINDEMITH (1895–1963)

Soolosonaatti alttoviululle op. 31/4

Ausserst lebhaft

Lied – Ruhig, mit wenig Ausdruck

Thema Variationen: Schnelle Viertel –

Langsam – Ziemlich lebhaft


FRÉDÉRIC CHOPIN (1810–1849)

Viisi laulua op. 74

Tekstit S . Witwicki, A . Mickiewicz, J . Zaleski

Życzenie (Toivomus) op . 74/1

Smutna rzeka (Surullinen joki) op . 74/3

Moja pieszczotka (Kultaseni) op . 74/12

Pierścień (Sormus) op . 74/14

Śliczny chłopiec (Komea nuorukainen) op . 74/8



* * *

HANS PFITZNER (1868–1949)

Viisi laulua (Fünf Lieder) op. 9

Teksti J . von Eichendorff

1 . Der Gärtner (Puutarhuri)

2 . Die Einsame (Yksinäinen tyttö)

3 . Im Herbst (Syksyllä)

4 . Der Kühne (Rohkea)

5 . Abschied (Jäähyväiset)


Sonata Deveikyté-Zuboviené, piano

HEINO ELLER (1887–1970)

Fantasia sooloviululle

Mihkel Kerem, viulu

ALLAN PETTERSSON (1911–1980)

Sonaatti kahdelle viululle nro 7

Jan Söderblom ja Mihkel Kerem, viulu

LUDWIG VAN BEETHOVEN (1770–1827)

Sonaatti pianolle ja sellolle nro 5 D-duuri op. 102/2

Allegro con brio

Adagio con molto sentimento d’affetto –

Allegro – Allegro fugato


Lauma Skride, piano

KE 7.8.

KLO 19

KONSERTIT

19

oloista huolimatta ja ehkä myös niiden ansiosta tämän

konsertin teoksissa kuullaan päättäväistä optimismia,

dramaattista virtuoosisuutta, sydäntä särkevän kau-

nista ja kujeilevaa romantiikkaa sekä Beethovenin tuo-

tannon yksi liikuttavimpia hitaita osia .

Saksan armeijan eteneminen itärintamalla ja Lenin-

gradin piiritys johti Neuvostoliiton kulttuurielämän

evakuointeihin . Prokofjevkin jätti Moskovan-kotinsa

1941 ja matkusti vuonna 1943 Permiin, jonne Lenin-

gradin Kirov-teatteri balettiseurueineen oli siirretty .

Tarkoituksena oli viimeistellä Tuhkimo-baletti, mutta

sen työnsivät syrjään kahden suurteoksen (Tolstoin

Sodan ja rauhan oopperasovituksen sekä Iivana Julma

-elokuvamusiikin) parissa työskentely . Kun Prokofjev

sai Taideasiain komitean tilauksesta ryhtyä huiluso-

naatin säveltämiseen, hän tunnusti ystävälleen puh-

taasti epäpoliittisen ja abstraktin teoksen säveltämi-

sen olleen ”kenties tuolla hetkellä sopimatonta, mutta

miellyttävää .” Klassisen kirkas ja kuulas, päättäväisen

optimistinen laaja huilusonaatti (1943) ihastuttaa en-

siosan laulavilla teemoilla, scherzon virtuoosisuudella

ja pontevan humoristisen finaalin energialla .

Saksalaisen Paul Hindemithin musiikki kalskahti

viranomaisten korvaan poliittiselta: vuoteen 1933

mennessä natsit olivat panneet lähes puolet hänen

teoksistaan esityskieltoon ”kulttuuribolševismin”

vuoksi . Vähitellen säveltäjä joutui luopumaan ope-

tustehtävistään ja lopulta emigroitui Sveitsin kaut-

ta vuonna 1940 Yhdysvaltoihin . Sävellystyylillisesti

erittäin monipuolisen Hindemithin johtotähtenä oli

1920-luvulta lähtien ollut nk . uusasiallisuus: sävel-

tämiseen tulee ryhtyä vain, kun on tiedossa teoksen

tarkoitus, ja musiikin tyyli tulee valita tarkoitusta var-

ten . Vuonna 1924 syntynyt soolosonaatti alttoviululle

op. 31/4 noudatti tätä periaatetta: tuolloin alttoviu-

listi-Hindemith esitti konserttikiertueillaan paljon

omaa musiikkiaan . Tosin mahtavan energisesti alka-

va, Debussymaisen herkän väliosan kautta laajoihin

variaatioihin päättyvä teos on teknisesti niin vaativa

voimanponnistus, että säveltäjä itse päätti luopua

sen esittämisestä muutaman kerran jälkeen .

Kapinoivasta Puolasta paennut Chopin hoiti koti-

ikäväänsä tarttumalla maanmiestensä kirjoittamiin

runohin . Esimerkiksi Stefan Witwickin, säveltäjän

kanssa Pariisissa ystävystyneen runoilijan Surullinen

joki tuntuu kuvaavan kaukana kotoa virtaan nostalgi-

sena ja perheensä puolesta ahdistuneena tuijottavaa

Chopinia . Valoisa ja kepeä Toivomus sen sijaan säilyt-

tää lapsenmielen luottavaisuuden .

Erityisesti ooppera- ja muuta laulumusiikkia säveltä-

nyt Hans Pfitzner joutui Hindemithin tapaan natsi-

en epäsuosioon suojeltuaan juutalaisia ystäviään ja

oppilaitaan . Mielipiteissään tasapainotellut säveltä-

jä pyrki toisaalta miellyttämään valtaapitäviä ja jätti

jälkeensä myös antisemitistisä lausuntoja . Hänen

kuolemansa jälkeen unohduksiin painunut jälkiro-

manttinen tuotanto on vasta viimeisen 20 vuoden

aikana alkanut palata ohjelmistoon . Viisi laulua op. 9

(1894–95) toisen suuren kansallisromantikon Eichen-

dorffin teksteihin värisyttää sydäntäsärkevällä kau-

neudellaan ja paatoksellaan .

Ellerin dramaattinen ja virtuoosinen Fantasia soo-

loviululle (1931) ja Petterssonin kahden viulun teos,

vangitsevasti lyyrisyyttä ja konfliktin tuntua yhdis-

tävä Sonaatti nro 7 (1951) muodostavat painokkaan

parin . Vaikuttavia teoksia ovat myös Ellerin sinfoniset

runot, jotka maailmalla ovat jääneet hänen kuului-

sampien oppilaittensa Tubinin ja Pärtin jalkoihin .

Pettersson taas on Pohjoismaiden hienoimpia sin-

fonikkoja, jonka teoksia kuullaan ainakin Suomessa

skandaalimaisen vähän .

Draamaa ja lyyrisyyttä yhdistää myös Beethovenin

D-duuri-sellosonaatti op. 102/2 (1815) . Ranskan val-

lankumousta ja Napoleonia ihaillut säveltäjä järkyttyi

idolinsa keisariksijulistautumisesta, ja kuten tun-

nettua, pyyhki pontevasti Eroica-sinfoniansa omis-

tuksen pois jättäen Bonaparten nimen tilalle reiän

partituuriin . Sellosonaatin syntyvuotta koskettanut

kriisi oli henkilökohtaisempaa laatua: tuberkuloosi

vei veljen hengen, ja tämä oli määrännyt Beethove-

nin 9-vuotiaan Karl-poikansa huoltajaksi . Haaveet

omasta perheestä haudannut säveltäjä taisteli pojan

äidin kanssa huoltajuudesta oikeutta myöten, ja suh-

de veljenpoikaankaan ei kehittynyt ongelmitta . Kuu-

rouden syveneminen vähensi sekin tuotteliaisuutta .

Sellosonaatin vahva musiikki ei kanna pienintäkään

epäröinnin merkkiä, ja ensimmäisen kerran Beetho-

venilta kuullaan (myöhemmässä tuotannossa lähes

pakkomielteeksi muodostunut) täysi neliääninen

fuuga instrumentaaliteoksessa .

KONSERTIT

20

CARPE DIEMMUSIIKKIA VANHAN RAUMAN ALUEELLA.

KONSERTIT

Visualisoitu konsertti M .K . Čiurlionisin musiikin, tai-

teen ja tekstien ympärille .

Sonata Deveikyté-Zuboviené, lausunta ja piano


Mikolajus Konstantinas Čiurlionis (1875–1911)

merkitsee Liettuan taiteelle samaa kuin Sibelius ja

Gallen-Kallela meille suomalaisille – samassa persoo-

nassa . Chopinin vaikutus kuuluu Varsovan konser-

vatoriossa opiskelleen Čiurlionisin hienossa piano-

musiikissa . Merkittävintä on kuitenkin liettualaisen

kansanmusiikin sulauttaminen osaksi omaa, ainut-

laatuista sävelkieltä . Musiikin ja kuvataiteen yhteen

punoutuminen näkyy maalausten musiikkiin viit-

taavissa nimissä (kuten Sonaatti-sarjat) ja sävellysten

maalailevissa otsikoissa, kuten Metsässä ja Meri . Kes-

keneräiseksi jäänyt ooppera Jūratė kertoo Itämeren

kuningattaresta, liettualaisessa mytologiassa usein

merenneidoksi kuvatusta hahmosta, joka rakastuu

kuolevaiseen kalastajaan nimeltä Kastytis . Näihin

hahmoihin nuori Čiurlionis Sofija-vaimoineen sa-

mastui työskennellessään rinta rinnan liettualaisen

kulttuurin puolesta .

ITÄMERILINJA V:

KAUNAS – RAUMAKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 20€.

TO 8.8.

KLO 18

TO 8.8.

KLO 10-18

K U N I N K A A N K A T U

K A U P P A K A T U

K A L A -T O R I

K A U P P A-T O R I

V Ä H Ä M A L M I N K A T UT U R U N K A T U

E T E L Ä K A T U

N O

R T

A M

O N

K A

T U

S A

V I

L A

N K

A T

UP O H J A N K A T U

N

100 m

1

2

3

4

6

7

5

8

VANHA RAUMA

1. klo 10.00 RAUMAN KAUPPATORI

2. klo 11.00 Vanhan Rauman korjaus-

rakentamiskeskus Tammela .

ETELÄPITKÄKATU 17

3. klo 12.00 Vanhan Raatihuoneen piha,

KAUPPAKATU 13

4. klo 13.00 Kulttuuritalo Poselli,

NORTAMONKATU 12

5. klo 14.00 Pyhän Laurentiuksen lähde,

POHJANKADUN ITÄPÄÄSSÄ RAUMAN-

JOEN RANNALLA, ORELLIN SILLAN

VIERESSÄ

6. klo 15.00 Wälmla, Kaarina ja Tapio Nurmi,

ETELÄPITKÄKATU 30

7. klo 16.00 Rauman Pyhän Ristin kirkon piha,

LUOSTARINKATU 1

8. klo 17.00 Wähä-Kranni, Marja ja Markku Helamaa

VÄHÄKOULUKATU 6

Sateen sattuessa kaikissa kohteissa on mahdollisuus

päästä sisätiloihin.

21

CARPE DIEMMUSIIKKIA VANHAN RAUMAN ALUEELLA.

CARL AUGUST NIELSEN (1865–1931)

Sonaatti viululle ja pianolle nro 2 op . 35

Mihkel Kerem, viulu


SERGEI RAHMANINOV (1873–1943)

15 romanssia op. 26

Всё отнял у меня (Kaiken minulta otti) op . 26 nro 2

Мы отдохнём (Lepäämme) op . 26 nro 3

Христос воскрес (Kristus on ylösnoussut)

op . 26 nro 6

Вчера мы встретились (Me eilen kohtasimme)

op . 26 nro 13

Проходит всё (Kaikki lähtevät) op . 26 nro 15



BRITTA BYSTRÖM (1977–)

Dream Day (Mailman kantaesitys, omistettu Ellen

Nisbethille)


JĀZEPS VĪTOLS (1863–1948)

Song of the Waves

Lauma Skride, piano

OSVALDAS BALAKAUSKAS (1937–)

Impresonata huilulle ja pianolle


Sonata Deveikyté-Zuboviené, piano

OLLI MUSTONEN (1967–)

Sinuhe soolohuilulle


WITOLD LUTOSŁAWSKI (1913–1994)

5 pieśni do słów K.Iłłakowiczówny

Viisi laulua K . Iłłakowiczin runoihin

Morze (Meri)

Wiatr (Tuuli)

Zima (Talvi)

Rycerze (Ritarit)

Dzwony cerkiewne (Kirkonkellot)


Lauma Skride, piano

MIHKEL KEREM (1981–)

Sonaatti sooloviululle

Mihkel Kerem, viulu

JOHANNES BRAHMS (1833–1897)

Pianokvartetto nro 3 c-molli op. 60

Allegro non troppo

Scherzo: allegro

Andante

Finale: allegro comodo

Jan Söderblom, viulu



Lauma Skride, piano

ITÄMERIKAVALKADIKULTTUURITALO POSELLI. LIPUT 30€ / 25€.KONSERTIN KESTO 3 TUNTIA. KAKSI VÄLIAIKAA.

PE 9.8.

KLO 18

KONSERTIT

YLE RADIO 1 LÄHETTÄÄ KONSERTIN 16.8.2013 KLO 19.03. LISÄKSI KONSERTTI ON KUULTAVISSA YLE AREENASSA 30 PÄIVÄN AJAN LÄHETYKSEN JÄLKEEN.

22

MISSA BALTICAPYHÄN RISTIN KIRKKO. LIPUT 25€ / 20€. KLO 18 KONSERTIN ÄÄNENAVAUS: KUORONJOHTAJA TEEMU HONKANEN ESITTELEE ILLAN OHJELMAN.

SVEN-DAVID SANDSTRÖM (1942–) /HENRY PURCELL (1659–1695)

Hear My Prayer, O Lord (1986)

INGVAR LIDHOLM (1921–)

De profundis (1983)

JAN SANDSTRÖM (1954–)

Gloria (1995)

Maikki Säikkä, sopraano

Teemu Mustonen ja Mats Lillhannus, tenori

ARVO PÄRT (1935–)

Summa (1977)

JOONAS KOKKONEN (1921–1996)

Laudatio Domini (1966)

Laudate Dominum

Vox Domini

Qui emittis fontes

Reverti jubes

Alleluia

Maikki Säikkä, sopraano

KRZYSZTOF PENDERECKI (1933–)

Иже Херувимы – Kerubiveisu (1987)

ALFRED SCHNITTKE (1921–1996)

Отче наш – Herran rukous (1983)

VYTAUTAS MIŠKINIS (1954–)

O sacrum convivium (1988)

MIKKO HEINIÖ (1948–)

Luceat (1992)

Ihmisen suhde luontoon on välittömän tuntemuk-

sen suhde, niin kuin suhde sielun ja jumalallisen

hengen välillä, niin kuin sanaton suhde ikiystä-

vysten välillä. Arvid Järnefelt rinnastaa kauniisti

sanojen tavoittamattomissa olevia kokemuksia,

joita ilman ihmisyyttä ei olisi . Musiikilla on kyky

kuvata ja välittää juuri tuota aluetta, jota uskon-

nollinen tai muutoin luomakuntaamme ylistävä

vokaalimusiikki koskettaa suoraan . Vuosisatoja

käytössä olleet messu- ja Raamatun tekstit innoit-

tavat aina uudet säveltäjäpolvet hakemaan oman

ilmaisunsa ”sanattomalle suhteelle” .

Konsertin avaavasta ruotsalaiskolmikosta Sven-

David Sandström hallitsee – 20 vuotta motetti-

kuorossa laulettuaan – mestarillisesti kuoroteks-

tuurin käsittelyn . Purcellin voimallinen Hear

My Prayer, O Lord värittyy aluksi hienovaraisesti,

sitten yhä uhkaavammin, mutta lopulta kirkastu-

en barokkihelmestä meidän aikamme teokseksi .

Ingvar Lidholmin vaikuttava De profundis pää-

tyi osaksi säveltäjänsä ensimmäistä oopperaa,

August Strindbergin samannimiseen surrealisti-

Key Ensemble, joht . Teemu Honkanen

LA 10.8.

KLO 19

YLE RADIO 1 LÄHETTÄÄ KONSERTIN 15.8.2013 KLO 19.03. LISÄKSI KONSERTTI ON KUULTAVISSA YLE AREENASSA 30 PÄIVÄN AJAN LÄHETYKSEN JÄLKEEN.

KONSERTIT

23

seen näytelmään (1901) pohjautuvaa Uninäytel-

mää (Ett drömspel) . Sen esitykset Tukholmassa

1990-luvun alussa olivat suuri menestys . Rajulle,

klustereiksi hajoavalle De profundikselle suuren

kontrastin luo Jan Sandströmin lempeä Gloria

enkelimäisine sopraano- ja tenorisolistien kuvi-

ointeineen ja kolmisointuina leijuvine harmoni-

oineen . Säveltäjä onkin ilmaissut tavoitteekseen

kirjoittaa sellaista musiikkia kuin Steinbeckin

romaanit ovat kirjoina: kauniita ja helposti lähes-

tyttäviä, mutta syvällisiä lähemmin tarkasteltuna .

Virolaisen Arvo Pärtin Summa (Credo) on vielä

meditatiivisempi: säveltäjän kehittämän, gre-

goriaanisesta kirkkolaulusta pohjansa saaneen

tintinnabuli-tyylin puhtaana esimerkkinä äänet

aaltoilevat kolmisointua ylös ja alas, kunnes aika

ja paikka menettävät merkityksensä . Akateemiset

piirit säveltäjän kotimaassa eivät arvostaneet nä-

ennäisen yksinkertaista ja tonaalista tyyliä . Neu-

vostoviranomaiset taas vieroksuivat sen korostu-

neen henkistä sisältöä, ja Pärt päättikin vuonna

1980 laajentaa näköalaansa emigroitumalla per-

heineen ensin Wieniin ja sittemmin Berliiniin .

Omintakeisen tyylin universaalius on mahdollis-

tanut useiden eri versioiden tekemisen samoista

teoksista, ja Summaa soitetaan paljon myös jou-

siorkesterisovituksena .

Tyylillisesti oman tiensä kulkija oli myös Joonas

Kokkonen . Modernismin pääpannan tiukentu-

essa useimpien kollegoiden päässä 1950-luvulta

lähtien hän piti kiinni uustonaalisesta tyylistään,

eikä pelännyt puhtaita intervalleja . Laudatio

Dominissa ensi kertaa puhelaulua käyttänyt sä-

veltäjä muotoilee viisiosaisesta sarjasta vahvas-

ti uskonnollisen teoksen Viimeisten kiusausten

(1975) tapaan . Teksteiksi valitsemistaan kiitos- ja

ylistyspsalmeista hän jättää pois kohdat, joissa

vaaditaan vihollisen hävittämistä ja tappamista .

Suunnitelma oli alun perin tehdä teos Jumalan

suuruudesta ja pysyvyydestä sekä ihmisen pie-

nuudesta ja katoavaisuudesta, mutta ”lopputulos

saattaakin vain olla laulu ihmisen pienuudesta!” .

Pendereckinkin suurteoksista usea on luonteel-

taan hengellinen . Puolalainen Requiem (1984)

syntyi kommentoimaan ajankohtaisia tapahtu-

mia maassa, jossa kirkko ja valtio kävivät jatkuvaa

kamppailua keskenään . Puolalainen paavi oli va-

littu vuonna 1978, ammattiliitto Solidaarisuus pe-

rustettiin vuonna 1980 ja 1981 julistettiin vuosia

jatkunut sotatila . Kerubiveisu viittaa alussa kauas

kirkkolaulun historiaan: unisonossa laulavien

naisten voi kuvitella vaeltamaan luostarin käytä-

ville . Rytmisemmän jakson jälkeen taivas aukeaa .

Lyhyeenkin teokseen voi mahtua koko maailma .

Voimallinen ja voimaannuttava on myös Schnit-

tken Herran rukous, jonka syntyanekdootti neu-

voo, miten tilata uusi teos kuorolle: kapellimestari

Valery Polyansky kertoo pyytäneensä Schnittkeltä

tämän Faust-kantaatin johdettuaan, että tämä

säveltäisi jotain hänen kuorolleen . Nihkeäs-

ti suhtaunut säveltäjä luikerteli tilauksesta, ja

pyyntö uusittiin seuraavalla tapaamisella Puškin-

museossa . Seuraavana päivänä Schnittke tuli ta-

paamaan kapellimestaria, kutsui tätä ”kauheaksi

hepuksi” ja kertoi heränneensä yöllä säveltämään

mukana tuomansa kolme hengellistä laulua .

Liettualaisen Vytautas Miškinisin tuotteliaisuus

kuorosäveltäjänä aktiivisen kuorojen johtamisen,

opettamisen ja kuorokilpailuissa vaikuttamisen

ohella on tuottanut Pärtin maailmalle sukua ole-

vaa konventionaalista musiikkia . O sacrum con-

vivium vangitsee lohduttavalla kauneudellaan ja

rajumman purkauksen jälkeen antaa kaiken kir-

kastua jälleen .

Valo kimpoilee kaikkialle Mikko Heiniön Luceat-

teoksessa . Sielut toistavat eri äänin libera me,

vapahda minut, ja konsertin huipentava nousu

nostaa suoraan kohti kirkkautta . Elämyksellisyys,

kuulijan emootion herättäminen on Heiniön

kaikkien sävellysten lähtökohta, ja elävän, pu-

huttelevan suhteen moniin kuulijoihinsa hän on

luonut juuri vokaalimusiikillaan . Kun Missa Bal-

tican teokset hoitavat paitsi sielun ja jumalallisen

hengen suhdetta, niiden voi antaa koskettaa myös

suhdettamme luontoon . Järnefeltin kehotus ”kii-

vetä alas talonpojan harteilta”, tolstoilaisittain va-

pauttaa itsensä muiden ihmisten hyväksikäytöltä,

on nykyajan ihmiselle kehotus päästää luontokin

alistetusta asemasta . Riisto ei sovi (ainakaan mu-

siikkikylvyssä kirkastuneen) nykyihmisen oma-

tuntoon .

TEOSESITTELYT ANNA GRUNDSTRÖM

KONSERTIT

24

ALEXANDER MELNIKOVPIANO

ELLEN NISBETHALTTOVIULU

Vuonna 1973 Moskovassa syntynyt pianisti Alexan-

der Melnikov on esiintynyt orkesterisolistina mm .

Japanin radion sinfoniaorkesterin, Tokion filharmo-

nikkojen ja Madridin sinfoniaorkesterin kanssa . Hän

työskentelee säännöllisesti maailman johtavien ka-

pellimestarien, kuten Valeri Gergijevin, Paavo Järven

ja Charles Dutoit’n kanssa .

Historiallisesti tietoinen lähestymistapa pianonsoit-

toon juurtui Melnikoviin nuorena aikuisena ja on sii-

tä lähtien ollut kiinteä osa hänen taiteilijaprofiiliaan .

Alexander Melnikov levyttää ahkerasti . Hänen le-

vytyksensä Šostakovitšin 24 preludista ja fuugasta

pianolle palkittiin BBC Music Magazinen palkin-

nolla 2011, Choc de classica -palkinnolla 2010 sekä

saksalaisten musiikkikriitikoiden palkinnolla 2010 .

Kriitikoiden ylistämä levytys Šostakovitšin pianokon-

sertoista Mahler-kamariorkesterin ja Teodor Current-

zisin kanssa ilmestyi helmikuussa 2012 .

Ellen Nisbeth on yksi tämän päivän lupaavimmista

nuorista viulisteista . Hän voitti Vuoden solisti -kilpai-

lun Ruotsissa vuonna 2012 . Kilpailun tuomaristo ylisti

hänen loistavaa tekniikkaansa ja voimakasta vuorovai-

kutustaan yleisön kanssa sekä lämmintä, aitoa ja ener-

gistä soittoaan .

Ellen on esiintynyt useiden merkittävien pohjoismaisten

orkestereiden solistina, kuten Trondheimin sinfonia-

orkesteri, Bergenin filharmoninen orkesteri, Orkester

Norden ja Ruotsin radion sinfoniaorkesteri . Maalis-

kuussa 2013 hän soitti Norjan radion orkesterin solisti-

na osana loppututkintoaan . Vuonna 2014 hän esiintyy

Gävlen ja Göteborgin sinfoniaorkesterien solistina .

Ellen rakastaa kamarimusiikkia ja hän on soittanut

monilla Skandinavian tunnetuimmilla festivaaleilla,

joista mainittakoon mm . Risørin kamarimusiikkifesti-

vaali, Bergenin kansainvälinen festivaali, Trondheimin

kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali ja Oslon ka-

marimusiikkifestivaali .

Ellenin artistin uraan ja musiikilliseen kehitykseen

ovat vaikuttaneet mm . Tabea Zimmermann, Kim Kash-

kashian, Lawrence Power, Lars Anders Tomter, Andrew

Manze, Thomas Quasthoff ja Gidon Kremer . Ellen Nis-

beth soittaa Dom Nicolo Amati -viulua vuodelta 1714 .

TAITEILIJAT

ARNE HYCKENBERG

25

MIHKEL KEREMPIANO

JAN-ERIK GUSTAFSSONSELLO

Virolainen viulisti ja säveltäjä Mihkel Kerem, joka

on syntynyt Tallinnassa vuonna 1981, toimii Cha-

rities Philharmonian ja Brandenburgin Sinfonian

johtajana . Hän soittaa myös ruotsalaisessa Came-

rata Nordica -kamariorkesterissa ja London Musical

Arts -orkesterissa . Vuosina 1995-2002 Kerem soitti

ensi viulua virolaisessa Kerem-kvartetissa ja vuosi-

na 2002-2007 hän kuului brittiläiseen Tobias String

-kvartettiin .

Kerem on soittanut solistina monien orkestereiden

kanssa, kuten Tallinn Chamber Orchestra, Estonian

National Opera Symphony Orchestra, Branderburg

Sinfonia ja Southbank Sinfonia .

Mihkel Kerem on säveltänyt yli sata teosta, joista kol-

me on sinfonioita .

Itämeri merkitsee minulle vapautta. Kun

olin nuori Neuvostoliiton aikaisessa Virossa,

Itämeri antoi kaipuun paeta vapauteen.

Nyt se antaa vapauden paeta.”

Jan-Erik Gustafsson (s . 1970) suoritti solistidiplomi-

tutkinnon Tukholmassa 1992 . Hän on osallistunut

menestyksekkäästi kansainvälisiin kilpailuihin .

Vuonna 1994 hän solmi sopimuksen amerikkalai-

sen Young Consert Artists -agentuurin kanssa, jonka

myötä hän debytoi New Yorkissa ja soittaa lukuisilla

kiertueilla tulevina vuosina .

Gustafsson on soittanut useimpien kotimaisten ja lu-

kuisten ulkomaisten orkestereiden solistina ja hän on

pitänyt resitaalikonsertteja ympäri maailmaa .

Loviisan Sibeliuspäivien taiteellisena johtajana

Jan-Erik Gustafsson on toiminut vuodesta 1998

lähtien .

Gustafsson soittaa Stefano Scarampella (1890) sel-

lolla .

TAITEILIJAT

HEIKKI TUULI

26

LAUMA SKRIDEPIANO

JANNE THOMSENHUILU

Lauma Skride on lahjakas latvialainen pianisti, joka

nuoresta iästään huolimatta on saavuttanut jo laajaa

kansainvälistä kuuluisuutta .

Konserttikiertueet ovat vieneet häntä ympäri Euroop-

paa ja Aasiaa, jossa hän on esiintynyt solistina moni-

en kuuluisien orkestereiden kanssa . Lauma konsertoi

usein myös sisartensa viulisti Baiba Skriden ja viulisti

Linda Skriden kanssa .

Vuosina 2009-2010 hän esiintyi ensi kerran HR Sinfo-

nieorchester Frankfurtin ja Nijrnberger Symphoniner

-orkesterin solistina . Hän on esiintynyt myös John

Storgårdsin johtaman Cincinnati Symphonyn kans-

sa soittaen Beethovenin kaksoiskonserton sisarensa

Baiban ja Jan Voglerin kanssa . He ovat myös esiinty-

neet triona Cincinnatissa ja San Franciscossa .

Tanskalainen huilisti Janne Thomsen on esiintynyt

solistina ja kamarimuusikkona monilla tunnetuilla

eurooppalaisilla ja Euroopan ulkopuolella pidettävillä

festivaaleilla, kuten Kuhmon Kamarimusiikki, Casals

Festival Puerto Ricossa, White Nights Venäjällä, Prin-

temps des Artes Monte Carlo Monacossa ja Würtburg

Mozart Festival Saksassa .

Hän on esiintynyt mm . seuraavien orkestereiden solisti-

na: Danish Radio Symphony Orchestra, Salzburg Came-

rata, Prague Chamber Orchestra, Swedish Chamber Or-

chestra, Salzburger Solisten, European Camerata, Virtuosi

di Kuhmo, Hong Kong Sinfonietta ja Moscow Soloists .

Hän on soittanut ensihuilua European Union Youth Or-

chestra’ ssa ja London Symphony Orchestra’ ssa Clau-

dio Abbadon johdolla .

Uskon siihen kun Thor Heyerdahl kerran sanoi:

Sivistys syntyi siitä hetkestä kun olimme kanssakäy-

misissä – etenkin kun olimme kanssakäymisissä

meren kanssa, joka edesauttaa ihmisiä saamaan ins-

piraatiota ja ideoita toinen toisiltaan. Ennen junia ja

lentokoneita meri oli tärkein kulkureitti. Se tarkoittaa

satoja vuosia jaettua elämää, kulttuuria, kanssa-

käymistä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Pohjoisella

pallonpuoliskolla, tunnen yksinkertaisesti kuuluvani

johonkin, toisin sanoen tunnen olevani kotona.

TAITEILIJAT

PETER SKVRNE

27

DUO ZUBOVASPIANO

URSZULA KRYGERMEZZOSOPRAANO

Pianistit Sonata Deveikytė-Zubovienė ja Rokas Zu-

bovas alkoivat esiintyä yhdessä vuonna 1997 . Kum-

matkin pianistit, jotka ovat kansainvälisten kilpailu-

jen voittajia, saivat musiikkikoulutuksensa Liettuassa

(Lithuanian Academy of Music), Sveitsissä (Heinrich

Neuhaus Institute, Zürich) ja Yhdysvalloissa (De Paul

University, Chicago), missä he opiskelivat maailman-

kuulujen pianistien ohjauksessa . Heistä mainitta-

koon Povilas Stravinskas, Jurgis Karnavi‒ius, Esther

Yellin, Andrius Kuprevi‒ius, Edvard Auer ja Dmitry

Paperno .

Duo Zubovas on osallistunut kansainvälisiin festi-

vaaleihin Liettuassa, Norjassa, Ranskassa ja Italiassa

sekä esiintynyt Etelä-Amerikassa (Argentiina ja Uru-

guai), Pohjois-Amerikassa (USA ja Kanada) sekä Eu-

roopan maissa .

Duon ominta osaamisaluetta ovat pianoteokset, jot-

ka on alun perin kirjoitettu soitettavaksi nelikätisesti

(Mozart, Beethoven, Schubert, Schumann, Brahms,

Reger, Debussy, Ravel, Corigliano) .

Urszula Kryger on puolalainen mezzosopraano,

filosofian tohtori ja Łód‒in musiikkiakatemian pro-

fessori .

Urszula Krygerin keskeistä osaamisalaa ovat Cho-

pinin laulut . Hänen repertuaarinsa ulottuu ba-

rokkioratorioista sekä saksalaisesta ja italialaisesta

oopperasta aina romanttisiin lauluihin ja nykymu-

siikkiin . Hän on laulanut orkestereiden solistina

ja esittänyt resitaaleja Euroopan tunnetuimmilla

estradeilla Münchenissä, Pariisissa, Frankfurtissa

(Alte Oper), Berliinissä (Schauspielhaus) , Milanos-

sa (La Scala), Stuttgartissa ja Madridissa .

Urszula Kryger on erityisen mieltynyt kamarimu-

siikkiin . Hän on esiintynyt monien suurten kama-

rimusiikin taitajien kanssa, joista mainittakoon

Hartmut Höll, Charles Spencer, Melvyn Tan, Pas-

cal Rogé, klarinetisti Paul Meyer sekä jousikvarte-

tot Tokyo String Quartet, Petersen Quartet ja Sine

Nomine Quartet kanssa .

TAITEILIJAT

28

STEPHAN LOGESBARITONI

JAN SÖDERBLOMVIULU

Saksalainen bassobaritoni Stephan Loges on esittä-

nyt resitaaleja maailman tunnetuimmilla estradeilla .

Kuluvalla kaudella hän esiintyy mm . Sapporon sinfo-

niaorkesterin, Bergenin filharmonisen orkesterin ja

müncheniläisen Academy of Ancient Music´in kanssa .

Loges on laulanut Bachin kantaatteja Sir John Eliot

Gardinerin johdolla ja passioita Paul McCreeshin johta-

man, koraalimusiikkiin erikoistuneen Gabrieli Consort

-yhtyeen kanssa . Vuonna 2002 hän esitti brittiläisen

kapellimestarin ja cembalistin Trevor Pinnockin kanssa

Matteuspassion . Sen jälkeen Loges on laulanut kyseistä

teosta eri aikakauden musiikkia esittävien kokoonpa-

nojen solistina . Hiljattain Stephan Loges esitti Jouluo-

ratorion venäläisen kapellimestarin Vladimir Jurowskin

johtaman Russian National Orchestran kanssa .

Minulle Itämeri tuo mieleen lapsuusajan muistot kun leikittiin rannalla, ratsastettiin aalloilla ja pelättiin meduusoja. Itämeri oli itselleni ensim-mäinen tuntemani meri. Kuten mikä tahansa meri, se saa meidät tuntemaan pienuutemme ja mitättömyytemme luonnonvoimien edessä. Silti pystymme pilaamaan sen kaiken. Merien saastu-minen on osoitus tästä. Toiveeni on, että voimme löytää keinot asian parantamiseen. Tämä pitää aloittaa omasta päästämme ja sydämestämme, siinä musiikilla on tärkeä osuus.

Festivon taiteellinen johtaja Jan Söderblom työskente-

lee nykyään kapellimestarina ja viulistina . Hän aloitti

Pori Sinfoniettan kapellimestarin tehtävät syksyllä 2012 .

Ennen sitä hän on toiminut mm . Musica Fiskarsin ja Jo-

roisten Musiikkipäivien taiteellisena johtajana .

Kutsut solistiksi ovat vieneet konsertoimaan suo-

malaisten orkestereiden lisäksi esim . Ruotsin Radio-

orkesterin, Norjan Radio-orkesterin, Helsingborgin

sinfoniaorkesterin, Japan Philharmonic Orchestran ja

monien muiden kanssa . Söderblom on toiminut usei-

den orkestereiden vierailevana konserttimestarina,

sekä vierailevana jäsenenä mm . Camerata Salzburgissa

ja Norjan Kamariorkesterissa . Söderblom esiintyy myös

vuonna 2010 perustetussa triossa Marko Ylösen ja Arto

Satukankaan kanssa .

Söderblom on toiminut eturivin orkestereiden, kuten

Radion Sinfoniaorkesterin, Leipzigin Radio-orkesterin

ja Espanjan television ja radion orkesterin kapellimes-

tarina .

TAITEILIJAT

29

KEY ENSEMBLEKAMARIKUORO

TEEMU HONKANENKAPELLIMESTARI

Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpiin suomalai-

siin huippukuoroihin lukeutuva, vuonna 2005 pe-

rustettu turkulainen kamarikuoro Key Ensemble on

tullut tunnetuksi ennen muuta puhtaasta ja täyteläi-

sestä soinnistaan sekä innovatiivisista konserttiohjel-

mistaan .

Key Ensemble on kysytty festivaaliesiintyjä ja kuoro

tehnyt lukuisia TV- ja radiotaltiointeja YLE:lle ja Ron-

do Classicille .

Teemu Honkasen johtaman Key Ensemblen ensilevy,

1900-luvun a cappella–sakraalimusiikin moderneita

klassikoita sisältävä Missa Baltica palkittiin Suomes-

sa vuoden 2011 kuorolevynä ja USA:ssa parhaana

klassisena albumina Contemporary A Cappella Re-

cording Awards (CARA) 2012 -äänitekilpailussa .

Key Ensemblen osallistuu Yleisradion edustajana

vuoden 2013 Let the Peoples Sing -kuorokilpailuun,

jonka finaali järjestetään Luxemburgissa lokakuussa

2013 .

Monipuolisena muusikkona tunnettu kapellimes-

tari ja kuoronjohtaja Teemu Honkanen on johtanut

useimpia maamme ammattiorkestereita kuten Hel-

sinki Filharmoniaa, Lahti Sinfoniaa, Tampereen,

Turun ja Oulun kaupunginorkestereita . Lisäksi

hän on johtanut Oulun ja Mikkelin Oopperoissa .

Ruotsissa Teemu Honkanen on johtanut mm . Tuk-

holman Filharmonikoita ja Norrköpingin Sinfonia-

orkesteria ja Norjassa Oslo Sinfoniettaa sekä puhal-

linorkestereita Haldenissa ja Harstadtissa .

Kuoronjohtajana Teemu Honkanen on toiminut

Ruotsissa Stockholms Barockkörin ja St . Matteus

Körin taiteellisena johtajana . Suomessa hän on

johtanut mm . Radion kamarikuoroa, Akateemista

Laulua (AL) ja Ylioppilaskunnan Laulajia (YL) . Täl-

lä hetkellä Honkanen toimii kamarikuoro Key En-

semblen taiteellisena johtajana .

TAITEILIJAT

30

Lauri-Matti [email protected]

Rauma Festivon graafinen ulkoasu 2013 syntyi mm. näillä: sakset, sinistä akryyliväriä, 3 liimapuikkoa (2 katosi), pullo tsekkiläistä mustetta, jätelavalta löydetty pahvi, Suomen luonto -tieto kirja sarjan osa Linnut, tietokone ja merikartta.

31

32

KULTTUURITALO POSELLI

Nortamonkatu 12, RaumaKulttuuritalo Poselli sijaitsee aivan Rauman ydin-

keskustassa . Rakennus on alkujaan toiminut ru-

koushuoneena, kunnes Rauman kaupunki osti

rappeutuneen rakennuksen 1985 ja kunnosti sen .

Akustiikaltaan loistava Poselli tarjoaa hienot puit-

teet kamarimusiikkikonserteille .

PYHÄN RISTIN KIRKKO

Luostarinkatu 1, RaumaRauman kaupungin ja Rauman seurakunnan syn-

ty ja kehitys liittyvät läheisesti yhteen .

Rauman kylään rakennettiin 1400-luvun alkupuo-

lella pieni seutukirkko . Rauman kaupunkikirkoksi

se muuttui vuonna 1444, kun kuningas myönsi

Raumalle täydet kaupunkioikeudet . Kirkko vihit-

tiin käyttöön vuonna 1512 Pyhän Ristin kirkon

nimellä . Uskonpuhdistuksen yhteydessä 1538

luostari lakkautettiin ja munkit karkotettiin pois

Raumalta . Entinen luostarikirkko jatkoi toimin-

taansa luterilaisena kirkkona ilmeisesti jo 1500-lu-

vulla . Aina vuodesta 1640 lähtien, jolloin Pyhän

kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa, Py-

hän Ristin kirkko on toiminut Rauman kaupungin

ainoana kirkkona . Osoite: Luostarinkatu 1, Rauma

KAUNISJÄRVEN VANHAINKOTI

Steniuksenkatu 4, RaumaKaunisjärven vanhainkoti valmistui v . 1985 . Talon

on suunnitellut Rauman kaupungin arkkitehti

Tapio Leppänen . Vanhainkodin kolmessa eri ker-

roksessa on yhteensä 118 hoitopaikkaa, jotka ja-

kautuvat kuuteen osastoyksikköön . Vanhainkodin

perus-osastoilla on keskimäärin 26 asukasta / yk-

sikkö . Vanhainkodissa toimii lisäksi 14-paikkainen

dementiayksikkö sekä lyhyt-aikaishoitoon erikois-

tunut 13-paikkainen intervalliyksikkö . Asukkailla

on käytössään pääsääntöisesti 1 hengen huoneet .

Vanhainkoti sijaitsee lähellä Vanhaa Raumaa, sai-

raalan ja terveyskeskuksen vieressä .

KUSTAA AADOLFIN KIRKKO

Kukkapolku 2, EurajokiEurajoen kirkko valmistui vuonna 1803 ja vihittiin

Ruotsin silloisen kuninkaan Kustaa Adolfin ni-

mikkokirkoksi . Valmistumista seuraavana vuonna

Vuojoen kartanon isäntä Axel von Fersen maalaut-

ti kirkon sisältä ja laitatti pohjoispuolisen parvek-

keen reunaan sukunsa vaakunan . Kirkko sisustet-

tiin uudelleen vuonna 1925 arkkitehti I . Launiksen

johdolla . Silloin maalattiin myös sisäpuolinen

koristefriisi . Koko sisustus, lukuun ottaen alttarin,

saarnatuolin, lehterit ym . on harvinaisen myö-

häisgustavilainen .

CAFÉ SALI

Kuninkaankatu 22, RaumaCafé Sali sijaitsee yli 80 vuotta sitten valmistu-

neessa rakennuksessa . Kahvila perustettiin vuon-

na 2008 palvelemaan raumalaisia ja Raumalla

vierailevia ihmisiä . Kahvilan sijainti on ihanteelli-

sella paikalla – Vanhan Rauman kauppatorin lai-

dalla . Ikkunoista näkyy idyllinen katukuva, jonka

historia on vertaansa vailla . Ohi kulkevia ihmisiä

ja vilkasta torielämää katsellessa voi välillä siirtyä

ajassa taaksepäin . Kahvila soveltuu erinomaisesti

pienimuotoisten konserttien pitopaikaksi .

Tmi JR-Rakennuspalvelut

KONSERTTIPAIKAT

33

34

Rauman Konserttiyhdistyksen järjestämä tärkein

tapahtuma vuosittain on Rauma Festivo -musiikkipäivät.

Tapahtuma ajoittuu elokuun alkuun. Ohjelmassa on

yleensä 10-11 korkeatasoista kamarimusiikkikonserttia

Raumalla ja lähiympäristössä. Rauman Konsertti-

yhdistykseen kuuluu noin 150 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.

LIITY YHDISTYKSEN JÄSENEKSI

Täytä jäsenhakemus: www.raumanfestivo.fi

Jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 15 euroa

ja yhteisöiltä 150 euroa .

HALLITUS VUONNA 2013

Vappu Heikkilä puheenjohtaja

Heimo Ylitalo varapuheenjohtaja

Susan Pietilä

Pekka Palmu

Heidi Huhtamaa

TOIMIHENKILÖT

Maija Lankinen toiminnanjohtaja

Sirpa Liukkonen rahastonhoitaja

Piia Eskola katusoittovastaava

Kerttu Rapala lastenkonsertin vastaava

Riitta Tenlén tiedottaja

Kristiina Saaristo sihteeri

RAUMA FESTIVO KUULUU FINLAND FESTIVALS

-KETJUUN. FINLAND FESTIVALS ON MAAMME TÄRKEIMPIEN KULTTUURITAPAHTUMIEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ.

RAUMANKONSERTTIYHDISTYS RY

35

Apteekki Minerva

Delta Auto Oy

Eurajoen kunta

Hollming Oy

Länsi-Suomen kesäyliopisto

Lääkärikeskus Minerva

Opetusministeriö

Oras Oy

Polartherm

Posiva Oy

Rauman kaupunki

Rauman seurakunta

Raumaster Oy

Rauvola & Simula Oy

Oy Rolls-Royce Ab

Sanomalehti Länsi-Suomi

Satakunnan taidetoimikunta

Silmäoptikot

Teollisuuden Voima Oyj

UPM-Kymmene Oyj

TUKIJOITAAN

Rauman Akateemiset Naiset

Soroptimist International of Rauma

Rauman kansalliset seniorit

MARKKINOINTIYHTEISTYÖKUMPPANEITAAN

TULEVIA TAPAHTUMIA29.10.2013 klo 19, Poselli Pianoresitaali, pianotaiteilija Olli Mustonen

2.2.2014 klo 18, Poselli Lied-konsertti, Baritoni Aarne Pelkonen, säest . Juho Alakärppä

Inner Wheel Rauma

Inner Wheel Eurajoki

RAUMA FESTIVO -MUSIIKKIPÄIVÄT KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI...

KIITOS

RAUMA FESTIVO 20143.–9.8.2014

Rauma Festivo -musiikkipäivätRauma Festivo Music Festival

www.raumanfestivo.fi

RAUMAN KAUPUNGINPALVELUPISTE PYYRMANRAUMA TOWN CLIENT SERVICEPOINT PYYRMAN

Valtakatu 2, 26100 Rauma Puhelin / Tel. 02 834 [email protected]

Avoinna / Open ma/Mon, ke/Wed, to/Thu 9-16,ti/Tue 9-17, pe/Fri 9-15

LIPPUJA MYÖSOVELTA ENNENKONSERTTEJA.

TICKETS ALSOAVAILABLE AT THE

ENTRANCE PRIOR TO CONCERTS.

liputtickets

KULTTUURISETELITCULTURE COUPONS

Hyväksymme lipun oston yhteydessä Smartum Kulttuuri-setelit ja Tyky-Kuntoseteli+ -setelit.

www.raumanfestivo.fi www.rauma.fi

Documents

Rauma Festivo -musiikkipäivät Rauma Festivo Music Festivalraumafestivo.fi/_pdf/Festivo-kasiohjelma_2013.pdf · 2013-07-04 · 4 Viime kesänä Festivo juhlisti Raumaa ja sen värikästä