Suomussalmen Rastin suunnistusjaoston kartta-vastaava Arvi Noponen on nähnyt suunnistuksen ke-hittyvän 70 vuoden aikana. Arvi aloitti suunnistuksen vuonna 1955 21-vuotiaana. Rajavartioston uutena työntekijänä hänet vedet-tiin kilpasuunnistuksen pariin onnistuneen latu-suunnistuskisan jälkeen.

Suurin muutos suunnis-tuksessa on Arvin mukaan ollut karttojen kehitys. Aluksi käytössä olivat to-pografiset kartat, sen jäl-keen peruskartat. Mitta-kaava oli suurimmillaan 1:50 000. Myöhemmin pe-ruskarttoja täydennettiin ilmakuvien, stereotulkin-nan ja lopulta maastossa tapahtuvan kartoituksen avulla.

Kainuun Rastiviikko vauhditti karttojen kehittä-mistä ja Rastiviikolta yli jääneitä karttoja voitiin käyttää kuntosuunnistuk-sissa ja lasten Oravapolku-toiminnassa.

Rastiviikkojärjestelyjen tuoma innostus edesauttoi myös kuntosuunnistustoi-minnan käynnistymistä Suomussalmella. Viimeisin kehitysaskel kuntosuun-nistusten kartoissa on ollut mahdollisuus tulostaa kar-tat, joissa radat ovat val-miiksi painettuina. Toi-saalta Arvin mukaan ratojen jäljentäminen mal-likartoista on samalla tu-tustumista karttoihin ja yksi tapa oppia lisää suun-nistuksesta.

Erikoinen kartta Arville on tullut vastaan Ruotsissa uran alkuaikoina. Kartassa oli kuin nokisella peuka-lolla pyöräytettyjä kuvioita; mitä mustempi kuvio, sitä korkeampi maaston kohta. Tällaisilla kartoilla suun-nistaessa kompassin käyttö oli suuressa roolissa. Sitä harjoiteltiinkin valkoisella kartalla, johon oli merkitty vain mittakaava, suunnan-ottoviiva, lähtö, maali ja rastit.

Suunnistuksessa Arvia viehättää sen monipuoli-suus. Jokainen kilpailu ja maasto on erilainen, ja suunnistuksen jälkeen spe-kulointia riittää. Vuosien myötä lajin parista on löy-tynyt hyviä kavereita. Van-hemmalla iällä suunnistus

on vienyt matkoille ympäri maailmaa. Toisaalta perin-teet kuten Kainuun Rasti-viikko ja Lapin Lumirastit innostavat suunnistamaan. 78-vuotiaana Arvin juok-suaskel nousee edelleen, ja suunnistuksen avulla kunto on pysynyt hyvänä.

Parasta henkistä ja fyysistä liikuntaa

Suunnistusjaoston uusin jäsen Paula Kemppainen aloitti suunnistuksen neljä vuotta sitten. Opastuksen lajin pariin hän sai Mirja Humalamäen järjestä-mässä aikuisten suunnis-tuskoulussa. Sen jälkeen taidot ja innostus ovat karttuneet kuntosuunnis-tuksissa. Myös Paulan puo-liso harrastaa suunnistusta, joten kyseessä on perheen yhteinen harrastus.

Paulan mukaan kunto-suunnistus on parasta hen-kistä ja fyysistä liikuntaa. Lenkin aikana päivän aja-tukset puhdistuvat totaali-sesti. Jos keskittyminen herpaantuu, on helposti ulkona kartalta. Suunnis-taessa voi myös havain-noida luontoa. Usein par-haat marikot löytyvätkin pummauksen yhteydessä. Suunnistuksesta voi aina oppia uutta.

Suunnistus on hauskaa

Nuorimpiin Rastin kunto-suunnistuksissa kävijöihin kuuluu 11-vuotias Veera Laaksoviita. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on jo usean vuoden kokemus suunnistuksesta. Kun Veera oli 5-vuotias, van-hemmat veivät hänet Ras-tin järjestämään lasten suunnistuskouluun. Myös Veeraa innostaa suunnis-tuksen monipuolisuus. Suunnistaessa pääsee juok-semaan erilaisiin maastoi-hin, ja samalla saa etsiä rasteja. Suunnistus on hauskaa, toteaa Veera.

Suunnistusjaoston jär-jestämissä kuntosuunnis-tuksissa rasteja pääsee etsi-mään ja löytämään viikoittain toukokuun alusta syyskuulle. Kaikki ovat tervetulleita koke-maan elämyksiä ja kohot-tamaan kuntoa.

11-vuotias Veera Laaksoviita on yksi nuorimmista Rastin kuntosuunnistajista.

17.5. to Akonvaara 24.5. to Varisjärvi 31.5. to Lomakylä 5.6. ti Konivaara, Hyrynsalmi 7.6. to Jätkänpuisto 12.6. ti Kelkkakangas 14.6. to Akonvaara 19.6. ti Hulkonniemi

21.6. to Aittokoski 26.6. ti Kelkkakangas 28.6. to Varisjärvi 10.7. ti Hulkonniemi 12.7. to Pitämä 17.7. ti Kelkkakangas 19.7. to Seitenahveninen 24.7. ti Hulkonniemi

26.7. to Haverinen 31.7. ti Kelkkakangas 2.8. to Varisjärvi 9.8. to Hulkonniemi 16.8. to Akonvaara 23.8. to Kelkkakangas 30.8. to Saukkokangas 6.9. to Lomakylä

Kuntorastit kesällä 2012

RASTIL INENRastin löytäminen on elämys

Suomussalmen Rastin juhlavuoden tiedotuslehti

2

Tähän Rastilaiseemme on koottu tarinoita, kuvia, tun-nelmia ja ajankohtaista asiaa Suomussalmen Rastin eri jaostoilta ja jäseniltä. Tämä lehti julkaistaan juhlavuo-temme kunniaksi:

Suomussalmen Rasti täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Pääjuhlaa vietetään 9.12 liikuntahallilla.

Lehden kokoaminen on tiivistä, mutta antoisaa tou-hua. Tulevia vuosia silmällä pitäen ehdottaisinkin yh-teistyötä eri urheiluseurojen kesken: yhteisen lehden te-keminen noin kerran vuodessa? Yhdelle, vapaaehtoisvoimin toimivalle seuralle tämmöinenkin ponnistus tuntuu jossakin, muun tekemisen rinnalla, mutta toisaalta kerrottavaa ja tiedotettavaa tuntuu riittä-vän todella mukavasti.

Omalta osaltani kiitän niitä monia ihmisiä ja tahoja, jotka mahdollistavat perinteikkään seuramme toiminnan vielä tälläkin vuosituhannella. Uudet tekijät ja avaukset toivotetaan lämpimästä tervetulleeksi.

Suomussalmella 15.5.2012Ulla Lehtonen

Juhlavuoden kunniaksiRastiviikko koko perheen tapahtuma Suunnistus on onnistunut säilyttämään aidon viehä-tyksensä koko kansan ta-pahtumana kaikkien mui-den eri kuntotapahtumien keskellä. Suunnistus on luonto- ja perheliikuntaa parhaimmillaan, ja rastin löytäminen on suunnista-jalle aina mahtava koke-mus. Kainuun Rastiviikko (KRV) on yksi maailman vanhimmista vuosittain järjestettävistä suunnistus-viikoista. Rastiviikon ydin-ajatuksena ja teemana on olla koko perheen suun-nistus- ja lomaviikko.

Suunnistuksen ja kunto-suunnistuksen suosio nä-kyy myös Kainuun alueen suunnistustapahtumien suunnistussuoritusten määrässä. Esimerkiksi vuo-den 2011 aikana Kainuussa järjestettiin kaksi suurta kansainvälistä suunnistus-kilpailua, Kainuun Rasti-viikko & Euromeeting (Kuhmo) sekä Nuorten Ju-kola (Kajaani). Tapahtu-miin osallistui yhteensä yli 5 000 eri kilpa- ja kunto-suunnistajaa sekä katsojia ja huoltajia noin 3 000. Suunnistussuorituksia teh-tiin noin 13 000.

Suorituksien määrässä laskettuna Kainuun Rasti-viikko on Suomessa viiden suurimman massaliikunta-tapahtuman joukossa. Suomussalmen osalta suunnistusviikko on suurin alueella järjestettävä ylei-sötapahtuma, joka kerää osallistujia Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa ja toimii näin hyvänä markkinointi-kanavana ja tulonlähteenä kunnalle.

Kainuu suurten tapahtumien keskipisteenä

Kainuu on nyt kansain-välisten suunnistustapah-tumien keskipisteenä.

Syyskuussa 2012 Kajaa-nissa ja Vuokatissa kisa-taan suunnistuksen maail-man cupin finaalit. Kaiken

kruunaa medianäkyvyydel-tään kansainväliset MM-kisat ja Kainuun Rasti-viikko Vuokatissa heinäkuussa 2013.

Jotta suomalaisille suun-nistustapahtumille jää py-syvä hyöty, on tärkeää on-nistua näiden tapahtumien järjestämisessä ulkomais-ten kävijöiden saamiseksi koukkuun. KRV:n osalta se tarkoittaa myös katsei-den suuntaamista vuoden 2015 Suomussalmen Rasti-viikolle, jonka suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa.

Suomussalmen Rasti oli ensimmäistä kertaa järjes-tämässä rastiviikkoa vuonna 1970 ja tuleva ras-tiviikko on järjestelyjen osalta jo 16. kerta. Kisa-maastoiksi on tällä kertaa valittu Itäjärven alue, joka sijaitsee Suomussalmelta viitostietä kymmenisen ki-lometriä pohjoiseen.

Markkinointi ja talkoo-henki korostuvat

Vuoden 2013 rastiviikko Vuokatissa järjestetään suunnistuksen MM-kiso-jen yhteydessä ja Suomus-salmen Rasti osallistuu yh-dessä muiden kainuulaisten suunnistusseurojen kanssa tapahtuman järjestelyihin. Kisat ovat suurin koskaan Kainuussa järjestetty urhei-lutapahtuma, ja niiden te-kemiseen tarvitaan kaiken kaikkiaan 700 talkoolaisen työpanosta. Toivon mu-kaan saamme kasattua Suomussalmeltakin jal-keille mahdollisimman ison porukan kisajärjeste-lyihin.

Jos kutsua kisatalkoisiin ei muuten tule, niin talkoo-laiseksi voi ilmoittautua Rastin jaostojen kautta.

Rastiviikon markkinointi on myös keskeinen kehi-

tyskohde. KRV:n osalta ta-pahtuman laatu on viime vuosina asiakastyytyväi-syyskyselyjen mukaan ollut erinomainen, kävijäuskol-lisuus on korkeaa luokkaa ja tapahtuma houkuttelee kasvavassa määrin kunto-suunnistajia - vain markki-nointi ja kansainvälisty-mistavoite on ollut tosi haasteellinen. Oman rasti-viikkomme markkinointi on jo aloitettu, vaikka itse tapahtumaan on vielä rei-lut kolme vuotta aikaa.

Kuntorastikausi aloitet-tiin Suomussalmella tänä vuonna jo huhtikuun puo-lessa välissä, ja se jatkuu aina syyskuulle asti.

Toukokuussa aloitetaan lasten suunnistuskoulu, jonne koko perheellä on mahdollisuus osallistua. Lisäksi helatorstaina jär-jestetään Kainuun alue-mestaruus sprintti- ja par-tiosuunnistus, jonka yhteydessä on myös iltaras-tit.

Rastin suunnistusjaosto toivottaa kaikki tervetul-leiksi tulevan kesän suun-nistustapahtumiin ja tule-vien kisojen järjestelyihin. Nähdään rasteilla.

Teksti: Jari Anttonen

suunnistusjaoston pj Kuvat:

Mirja Humalamäki

Suunnistusjaoston kuulumisia

Suomussalmen urheilulli-set perinteet ulottuvat 1800-luvulle, jolloin en-simmäisten suomussalme-laisten tiedetään osallistu-neen urheilukilpailuihin. 1900-luvun alussa kirkon-kylälle perustettiin nuo-risoseuran urheiluosasto, ja paikkakunnan ensim-mäinen varsinainen urhei-luseura perustettiin vuonna 1931, jolloin valmistui myös ensimmäinen urhei-lukenttä. Varsinainen pitä-jäseura, Suomussalmen Rasti, perustettiin 1952 ja seura täyttääkin tänä vuonna täydet 60 vuotta.

Suomussalmen Rasti jär-jestää myös tänä vuonna

Kunniakierroksen. Tapah-tuma järjestetään Ruukin-kankaan urheilukentällä

maanantaina 28.5. kello 18 alkaen. Kunniakierros -ta-pahtuma on ollut 31 vuo-

den ajan suomalaisen ur-heilun tukena ja urheiluseurojen talkooih-miset ovat keränneet jär-jestämillään Kunniakier-roksilla rahaa peräti 27 miljoonaa euroa vuosien 1982-2010 välillä. Vuonna 2011 mukana olleet 237 yleisurheiluseuraa keräsi-vät urheiluun peräti 1,1 miljoonaa euroa. Rastin osuus tästä oli noin 2500 euroa.

Kunniakierroksessa kerä-tään seuralle varoja lep-poisasti liikkuen. Kunnia-kierrokseen osallistuvat kerääjät lähestyvät yrityk-siä listojensa kanssa tarjo-

ten mahdollisuuden olla mukana tukemassa oman paikkakunnan urheilutoi-mintaa. Itse tapahtumassa kerääjät kiertävät hölkäten tai kävellen Ruukinkan-kaan urheilukentän rataa tunnin ajan ja keräävät va-roja joko kertamaksuna (minimikertamaksu 10 eu-roa) tai kierrosmaksuna/kierros, jolloin lopullinen keräyssumma riippuu kier-rettyjen kierrosten luku-määrästä. Tukijoina voivat olla yritysten lisäksi myös yksittäiset henkilöt. Kerää-jillä voi olla useampiakin tukijoita. Kunniakierros sopii hyvin myös työpaik-kojen henkilökunnille yh-

teiseksi kuntoilutapahtu-maksi. Tukijana voi tällöin olla yritys tai yhteisö, joka tukee henkilökuntansa osallistumista tapahtu-maan.

Tule sinäkin mukaan ke-räämään tukea seurallesi. Suomussalmen Rastin Kunniakierros-tapahtu-massa kuntoilet seurallesi varoja leppoisasti liikkuen ja oikein hyvässä seurassa.

Lisätietoja ja keräyslo-makkeita saa seuran yhte-yshenkilöltä, Mikko Turu-selta p. 040 718 4774. Keräyslomakkeita löytyy myös uimahallin kassatis-kin lehtitelineestä.

Suomussalmen Rastin 60-vuotisjuhlavuoden Kunniakierros

�����������������

������������������

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

RASTIL INEN

Suunnistus sopii koko perheen yhteiseksi harrastukseksi.

Tällä hetkellä Suomussalmen Rasissa toimii kahdeksan jaostoa. Jaostot hoitavat kukin oman lajitoimintansa, jo-hon kuuluvat valmennus-, harjoitus-, nuoriso-, kilpailu- ja kuntourheilutoiminta.

Jaosto: Jaoston puheenjohtajaAmpumahiihto Esa Kuvaja Hiihtojaosto Timo KinnunenKaratejaosto (+frisbeegolf) Ilpo KarhunenKiipeilyjaosto Mika MoilanenNaisvoimistelu Maija PasanenPesäpallo Arto VäisänenSuunnistus Jari AnttonenYleisurheilu Marco Sang

www.suomussalmenrasti.fi - kotisivuillemme pyritään

päivittämään ajankohtaisia tapahtumia, ja eri jaostojen toimijoiden yhteystiedot.

Jäseneksi liittyminen tapahtuu parhaiten kotisivu-jemme kautta.

Tervetuloa mukaan hyvien harrastusten pariin!

Rasti tänään

Lasten suunnituskoulu alkaa keskiviikkona 16.5.

XIV Raatteen Marssi ja Raatteen Hölkkä la 26.05.2012, lisätiedot: www.raatteenmarssi.fi Kainuun piirin Sisulisä -maastojuoksumestaruuskisat su 20.5. klo 12 liikuntahallin takana pururadalla.OSKU - valmentaja -ja ohjaajakoulutuksista kiinnos-tuneet: yhteys Ulla Lehtoseen (p. 040 7599282, ulla.lehtonen@pp5.inet.fi). Valmentajakoulutusta järjeste-tään syksyllä Suomussalmella, jos riittävästi osallistujia saadaan mukaan. Koulutuksessa on mukana eri lajeja palloilulajeista voimannostoon, suunnitukseen ja hiih-toon.

Tulossa

3

Urheilullisen paljon Onnea!

HERKKUKIRSIKKAKirsi Moilanen, puh. 045 355 1070Kauppakatu 2-6, SUOMUSSALMI

Kauppakeskus, p. 045 879 0676

Vaate- jaKodintekstiiliKÄHKÖNEN

Kauppias Tommi henkilökuntineentoivottaa kaikki tervetulleiksi

hakemaan tavallista paremmat kesäeväät

K-SupermarketSuomussalmelta

5-tien varrelta.

S U O M U S S A L M I

Onnea 60-vuotiaalleSuomussalmen Rastille!

Paikallisiatapahtumia tukien!

Itälohko - Pohjoinen

Joukkueet: Kajaanin PallokerhoNurmeksen SepotSotkamon Jymy 4 Suomussalmen RastiVuokatin Veto

Sarjaohjelma:

To 17.5.Kajaani - SuomussalmiLa 19.5.Suomussalmi - NurmesLa 26.5.Vuokatti - SuomussalmiTo 7.6.Sotkamo - SuomussalmiSu 10.6.Kajaani - SuomussalmiLa 16.6.Suomussalmi - NurmesLa 30.6.Suomussalmi - VuokattiMa 2.7.Suomussalmi - SotkamoLa 7.7.Nurmes - SuomussalmiSu 15.7.Suomussalmi - SotkamoLa 28.7.Nurmes - VuokattiLa 4.8.Suomussalmi - KajaaniLa 11.8.Vuokatti - Suomussalmi

PesisRastin pelit maakuntasarjassa 2012

PesisRastin peliasukumppanit vuosina 2012 -2014 ovat Ämmän Erä-Urheilu, Rautia Suomussalmi, Suomussalmen kunta, Suomussalmen Osuuspankki, K-Market HerkkuKir-sikka, Teboil Turjanhovi, Lähivakuutus, Ämmän Betoni, Ylä-Kainuu, Yhdyskulman Kello-Optiikka.

Pesiskoulu kesällä 2012

Pesiskoulun rehtorina toimii Veera Juntunen (p. 044 2577322, veera.emilia.juntunen@gmail.com).

Pesisrastin "lumiukko"-tal-kooporukka päättää kau-tensa vuosittain keväisin pilkkikisaan. Kisoja on isännöi jo kolmannen ker-ran urheiluperhe Sirkka ja Erkki Laine.

Erkki on pitkäaikainen pesäpallojaoston puheen-johtaja menneiltä vuosilta.

Tämän keväisen kisan voitti isäntä Erkki 136

gramman tuloksella. Seu-raavina Manne Juntunen, Eero Tolonen, Hannu Sir-viö ja Kaarlo Juntunen.

Kuvassa vasemmalta ki-sakahvilla ja makkaran-paistossa sponsori ja yh-teistyökumppani kauppias Esa Kähkönen, Sirkka Laine, Manne Juntunen, Kalle Juntunen, Eero Tolo-nen ja Erkki Laine.

Talkooporukkaan kuu-luu tällä hetkellä 15 aktii-vista miestä, mutta yhteen-sattumien vuoksi tämän kevään kisaan pääsi vain 5 jäsentä. Talkooporukka, jota myös Remonttikuo-roksikin on kutsuttu (esiin-tynyt mm. Rastin pikku-joulussa) on toiminut varainhankkijana jo reilut 15 vuotta.

Lumiukot ovat urakoineet yli 15 vuotta

Tulevana kesänä pelataan Ladypesistä Pitämän ken-tällä. Aloitus päivämäärä ja kellonaika ilmoitetaan myöhemmin.

Ladypesiksessä harjoitel-laan heittämistä, lyömistä sekä pelaamista. Mukaan toivotaan uusia sekä van-hoja ladypesisläisiä.

Lauantaina 21.7.2012 kello 15 (Suomussalmi-Rock viikonloppuna) jär-jestetään Rastin pesisnais-ten hegemoniaottelu Pitämän kentällä. Tarkoi-tuksena olisi saada kokoon pelaajia kautta Rastin pe-sishistorian. Ilmoittautu-miset ja lisätiedot sähkö-postilla osoitteesta annamari.pyykkonen@gmail.com.

Lumiukkojen talkooporukka tunnetaan myös nimellä Remonttikuoro, sillä ryhmä on esiintynyt esimerkiksi Rastin pikkujoulussa.

Ladypesistä ja naisten hegemonia-ottelu

Pesiskoulu alkaa viikolla 23 eli 4.6.

Pitämän kenttä 6-10 v 11-14 v Ma ja ke klo 10-11.15 klo 11.30-13

Kirkonkylän kenttä 6-10 v 11-14 vTi ja to klo 13-14.15 14.30-16

Tervetuloa mukaan!

4

Vaikka on vasta kevät 2012, Rastin naisvoimiste-lijat ovat kääntäneet kat-seet jo vuoteen 2013. Sil-loin suomalaiset voimis- telijat kokoontuvat Lahteen; Sun Lahti -voi-mistelun suurtapahtuman merkeissä voimistellaan 6.-9.6.2013. Lahteen odote-taan jopa 15 000 voimiste-lijaa ja liikkujaa ympäri Suomen. Voimistelun suurtapahtu-milla on pitkät perinteet. Tapahtumia on järjestetty vuodesta 1894 lähtien.

Sun Lahti -tapahtumassa voimistelijat esittelevät tai-tojaan neljän päivän aikana ulkolavoilla, iltanäytök-sissä, luokkakilpailuissa ja päätösjuhlassa nähtävissä suurissa kenttäohjelmissa. Ajatuksissa on saada seu-rastamme osallistujia kent-tänäytökseen.

Lahdessa päätapahtuma-paikkana toimii urheilu-keskuksen alue. Tapah-tuma sisältää avajaiset, voimisteluesityksiä ulkola-voilla, voimistelun luokka-kilpailut lapsille ja nuorille, iltanäytöksiä, mahdolli-suuksia kokeilla erilaisia voimisteluvälineitä (esim. trampoliinia, nauhoja, kei-loja tms.) asiantuntijoiden opastuksella, viihteellistä iltaohjelmaa kaikenikäi-sille sekä päätösjuhlan tu-hansien voimistelijoiden kenttänäytöksineen.

Myös katsojat pääsevät nauttimaan voimistelusta

niin urheilukeskuksessa, Lahden Teatterilla ja Isku Areenalla järjestettävissä iltanäytöksissä kuin jouk-kuevoimistelun MM-kil-pailuissa. Osana Sun Lahti -tapahtumaa Lahdessa taistellaan myös MM-mita-leista, kun joukkuevoimis-telun huiput kohtaavat toisensa Isku Areenalla. Suomi hakee kotikisoista mitalia, joka on lajin tason nousun myötä kova ta-voite.

Suurtapahtumat ovat

meidän seuralle perinne, niihin lähdetään aina mu-kaan. Lahteen tavoitte-lemme runsaasti osallistu-jia. Viimeksi Sun Svolissa Tampereella 2006 meitä oli kaksi bussilastillista.

Ensi syksynä aloitamme kenttäohjelmien harjoituk-set. Suunnitelmissa on osallistua Kytkös-kokonai-suuteen, jossa ovat ryhmät tenaville, alakoululaisille, yläasteikäisille ja aikuisille. Kytkös-teos kuvaa nyky-päivän elämäntyyliä, jonka mukaan jokaisen ihmisen

tulisi olla nopeasti tavoitet-tavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Yhteydenpi-don välineet on pakattu kompaktiin muotoon - kännykkään. On tärkeää saada kontakti toiseen ih-miseen, olla osa yhteyksien ketjua.

Tenavien ryhmä "Liitty-mät" kertoo yhteydestä lasten ja aikuisten välillä. Esitys liittää kolme suku-polvea yhteen. Musiikissa yhdistyvät tasa- ja kolmija-koiset rytmit sekä lapsen ja aikuisen välinen puhelin-

keskustelu. Perheliikunnan roolissa on lapsenomaista perusliikuntaa sekä pari- ja ryhmäliikkeitä aikuisen kanssa. Tanssissa on jokai-sella tenavalla mukana oma aikuinen.

Alakoululaisten "3-2-1-GO!" ohjelmassa on kaksi eritasoista roolia, toukat ja linnut. Roolien välille syn-tyy kännykkäpeli, jossa linnut nokittavat toukkia ja pelin edetessä valta vaih-tuu. Toukkien rooli poh-jautuu Jumppakoulun pe-rusliikkeisiin. Lintujen

rooli on haasteellisempi ja mukana on voimisteluliik-keiden lisäksi tanssillisia elementtejä.

Yläasteikäisten ohjelma "Pienempi kuin kolme, <3" soveltuu niin vasta-alkajille kuin jo pidemmälle eden-neillekin. Se on katsaus nuoren elämän iloihin ja suruihin sosiaalisessa me-diassa: kasvottomuus mas-sassa vs. ystävien läsnäolo. Ohjelma on showtanssiin pohjautuvaa liikkumista.

Aikuisten naisten oh-jelma " Tavoitettavissa" kuvaa nykynaisen aikatau-lutettua elämää, jossa ar-jestakin voi tehdä juhlaa pilke silmäkulmassa. Vä-lillä hektisyys pysähtyy ka-meran tallentamiksi muis-toiksi tai kännykkä laitetaan kokonaan kiinni. Ohjelmassa on kaksi eri tasoa, joissa liikkeiden tempoa ja liikekieltä vari-oidaan tason mukaan.

Suurtapahtumasta kiin-nostuneet voivat kysyä li-sätietoja SunLahti-linkiltä Paula Turuselta tai käydä tutustumassa tapahtuman nettisivuihin: sunlahti.fi.

Naisvoimistelujaostoon kuuluvat Maija Pasanen (pj), Stiina Lassila-Kilju-nen (siht), Marjut Korho-nen (rh), Elina Falck, Arja Heikkinen, Liisa Karppi-nen, Hannastiina Piikivi, Liina Sang, Riikka Sep-pälä, Heli Riipinen ja Paula Turunen.

Naisvoimistelijat odottavat suurta festivaalia

Lähtökohdat:

Toimimiseni Suomussal-mella voimistelun ja tans-sin parissa näin pitkään, yli 30 vuotta, talkoohen-gessä ja vapaaehtoistyötä nuorten parissa tehden on ollut mahdollista ja miele-kästä siksi, että kunnan äi-dit ja isät ovat huolehti-neet meille asianmukaiset liikuntatilat. Liikuntatoi-miston ja koulujen henki-lökunta on avuliasta ja palvelu ystävällistä.

Salivuoroja on aina jär-jestynyt, myös vakituisten vuorojen ulkopuoleta. Me-hän tarvitsemme lisävuo-roja joskus runsaastikin ja pikaisella aikataululla. Meitä on myös muistettu lukuisin huomionosoituk-sin, mm. harrastajataiteen tunnustuspalkinnoin. Il-mapiiri kunnassamme on siis ollut arvostava ja työ-tämme tukeva. Kari Sep-pänen, "kirjaston Kari" taas puolestaan on pitkä-aikainen tärkeä, tärkeä yh-teistyökumppani ääni- ja valaistusasioissa.

Paikallisten yrittäjien osuus on myös ollut mer-kittävä. Olen aina saanut hyvää palvelua erikoisine toiveineni. Erityiskiitos kuuluu Tuula Kemppai-

selle ja hänen edeltäjäl-leen, jotka ovat uutterasti etsineet ja hankkineet meille eri tansseihin sovel-tuvia kankaita ja antaneet ammattitaitonsa käyt-töömme esiintymisasujen suunnittelussa ja toteutta-misessa. Tähän liittyy myös Nuorten työpaja, jossa on valmistettu osa asuistamme, Rastin pie-noisliput jne. Osan asuista ovat ommelleet paikalliset vapaaehtoiset, osan olemme valmistaneet itse.

Erilaisten tapahtumien järjestäjien kanssa yhteis-työ sujuu. Täällä on paljon ns. hiljaista tietoa suurten-kin juhlien järjestämisestä ja ymmärrystä erilaisten esiintyjien tarpeista tilai-suuden lähestyessä ja ai-kana. Saamme yhteis-työssä eri toimijoiden kanssa rakennettua tyylik-käitä, arvokkaita juhlia. Lisäksi yhteistyö eri tai-teenalojen edustajien (mm. retikkalaiset, Kianta-opiston ja Kainuun mu-siikkiopiston musiikin-opettajat, koulujen taideaineiden opettajat) kanssa on ollut antoisaa ja avartavaa, kohottavaa niin asenteellisesti, tiedollisesti kuin taidollisestikin. Tans-sin, teatterin ja musiikki-

elämän taso on tässä vuo-rovaikutuksessa mielestäni kohonnut enemmän kuin eri alueet yksinään olisivat kehittyneet.

Rastin henki:

Rasti seurana on mieles-täni ollut alusta asti hen-geltään kannustava ja ava-rakatseinen. Kun naisvoimistelujaosto pe-rustettiin ja aloitin ohjaa-jana ja koreografina, tanssi oli voimistelurintamalla vielä outo ja tuntematon, ristiriitaisia kommentteja herättävä asia. Rasti ja sen naisvoimistelujaosto kui-tenkin olivat sallivia, ja olemme kaikki saaneet nauttia Promenade-ryh-män esityksistä ja sen PR-merkityksestä. Ja tanssi on tänään valtakunnallisesti suositumpaa kuin kos-kaan, meidän edusta-mamme taidetanssi mu-kaan lukien!

Henkilöt:

Tärkeitä henkilöitä ja tu-kijoita omalta kannaltani ovat olleet Rastin sisällä erityisesti pääseuran pitkä-aikainen puheenjohtaja Rauno Pyykkönen sekä kaikki naisvoimistelijaja-

oston puheenjohtajat, sih-teerit. Marjut Korhonen varapuheenjohtajana, ra-hastonhoitajana ja keskei-senä yhdyshenkilönä nou-see erääksi tärkeimmistä toimijoista arvokkaan tie-tämyksensä ja kokemuk-sensa sekä saatavuutensa vuoksi. Matti Tuura paitsi rastilaisena, myös lukion rehtorina ja Kainuun lii-kunnan puheenjohtajana on aina huomioinut ja ar-vostanut Promenade-ryh-män työtä, tarjonnut ja jär-jestänyt lukuisia ikimuistettavia esiintymis-tilanteita. Koreografin ja ohjaajan työssä tärkein rinnallakulkija on alusta asti ollut Elina Falck, en-sin voimistelijana, sittem-min itsekin koreografina, ohjaajana, jaoston jäse-nenä ja tukijana.

Yhteistyökumppanit:

Yhteistyötahoista haluan erityisesti mainita entisen kunnanjohtajamme Timo Säkkisen, joka halusi ja osasi käyttää Promenade-ryhmää Suomussalmen kunnan edustusryhmänä. Hänen ansiostaan olemme saaneet kokea upeita elä-myksiä esim. Saksassa Stuttgartissa sekä Matka-

messuilla Helsingissä esiintymismatkoilla. Myös oman paikkakunnan suu-ret valtakunnalliset juhlat ovat olleet ryhmällemme työntäyteisiä, mutta antoi-sia esiintymistilanteita.

Lääninrovasti Risto Kormilainen puolestaan on ollut puolestapuhuja-namme piispallisissa yhte-yksissä. On ollut hienoa osallistua Kuhmon valta-kunnallisille kirkkopäi-ville, Kuopion hiippakun-nan 70-vuotis- ja lähetyksen 150-vuotisjuh-lille. Yhteistyö Kuopion piispa Wille Riekkisen kanssa on ollut mieleen-painuvan antoisaa. On ol-lut suuri kunnia, että ko-reografioihini ja tyttöjen (ja muutamien poikien) osaamiseen on luotettu ja olemme onnistuneet ole-maan luottamuksen arvoi-sia. Nuorten miesten (Vesa Kemppainen, Sakari Päiviö ja Petteri Falck) mukanaolo on tällaisella paikkakunnalla hatunnos-ton arvoinen asia. Kult-tuurintekijöitä kaikki.

Yhteisöllisyys:

Suurkisat ja voimistelun suurtapahtumat ovat olleet meille naisvoimistelijoille

merkittäviä tapahtumia, onhan meiltä lähdetty aina isolla joukolla liikkeelle esiintymään eri- ikäisille tarkoitetuissa kenttänäy-töksissä ja esiintymisla-voilla. Rastiviikko ja muk-sulan järjestämisessä yhteistyömme pääseuran ja jaoston välillä on ollut antoisaa, samoin jokavuo-tiset pikkujoulut esityksi-neen.

Niin paljon upeita het-kiä, sitkeätä työtä... ja asennetta liittyy yli 30 vuoteen, jotka olen toimi-nut Rastin riveissä. Ro-maanihan siitä tulisi, jos kaikkea yrittäisi kirjoittaa. Jos ei muuta, ainakin kii-tollisuutta hienolle seu-ralle, joka on koostunut hienoista tekijöistä.

Entäs sitten tulevaisuus?

Toiveeni olisi, että me eri urheilu- ja taidelajien edus-tajat pyrkisimme yhteistuu-min edelleenkin järjestä-mään mahdollisimman monipuolisia harrastus-mahdollisuuksia suomus-salmelaisille, lapsille ja nuorille kasvua, aikuisille työssäjaksamista ja ikään-tyville laadukkaampaa vanhuutta tukemaan ja ta-kaamaan.

Liisa Karppinen kiittää Rastin kannustavaa henkeä

Naisvoimistelijat iloitsivat Sun Svol -tapahtuman kulkueessa Tampereella vuonna 2006. Kuva Jukka Vuokola.

5

Rastin perustivat aikoinaan suomussalmelaiset kylä-seurat kootessaan voimi-aan yhteen.

Pitäjäseuran perustamis-toimikunnan kokous pi-dettiin 26.1.1952 Kirkon-kylällä Matkustajakoti Kalevassa.

Nimiehdotuksia uudelle seuralle oli mm. Sisu, Sou-tajat, Kelo, Tervas.

Rasti- sana viittaa Suo-mussalmen historiaan ris-teys - eli rastauspaikkana.

Ensimmäinen puheen-johtaja oli Eero Juntunen ja sihteeri Annikki Leino-nen.

Toiminta oli alusta asti monipuolista. Tästä esi-merkkinä päätös talvelta 1953 järjestää kulttuuripäi-vät Rastin puitteissa, la-jeina kuorolaulu, näytelmä, kansantanhut ja laululei-kit.

Vuoden 1966 Suurki-soissa Rastin joukkue oli Suomen suurin. Ämmän-saaren asemalle oli tilattu oma juna kisailijoille.

Vuonna 1967 valittiin ensimmäistä kertaa jaostot toimintojen tehostami-seksi.

Kainuun Rastiviikon osakilpailua anottiin en-

simmäisen kerran vuonna 1969, mutta piirijaostosta sanottiin, että "milläs rah-keilla te sen aiotte järjes-tää."

1970 - luvulla seuran ta-loutta kohennettiin moni-kymmenpäisin talkoopo-rukoin mm. metsätöitä tekemällä.

Huvikeskuksen perusta-mista varten vuokrattiin maata, mutta kunta ei myöntänyt tähän raken-nuslupaa vuonna 1981.

Lisää historiaa arkistojen kätköistä ja sivuilta http://www.suomussal-menrasti.fi.

Otteita historian kirjoista

Kotini oli Kiannanniemeltä ja urheilun suorituspai-koilta 10 kilometrin päässä. Yleisurheilukisoihin osal-listuin hyvin vähän, mutta kävin innolla niitä seuraa-massa. Urheilukisoja jär-jesti Kiannan Yrityksen ohella myös Kiannannie-men Maamiesseura. Oli kylien välisiä hiihto- ja yleisurheilukisoja. Kisat päättyivät lähes aina ilta-miin, joissa jaettiin palkin-not, oli ohjelmaa ja lopuksi tanssittiin. Kiannan Yrityk-sellä oli oma tanssiparakki urheilukentän laidalla ja tanssilavakin Likolahden rannalla. Keväällä 1953 kävimme Rastin maasto-juoksukilpailussa Taivala-lasen kankaalla. Mukana olivat ainakin Otto Moila-nen, Sulo Juntunen ja alle-kirjoittanut.

Mutta talvisin hiihdin kyllä kilpaa. Muistan yh-detkin seuran sisäiset hiih-tokisat. Kotona sidoin

sukset polkupyörään ja ajoin 10 km maamiesseu-ran talolle, joka oli kilpai-lupaikkana. Latua ei ollut valmiina vaan lähdimme koko porukka hiihtämään ja teimme kolmen kilomet-rin ladun. Vasta sen jälkeen alkoi kilpahiihto. Muistini mukaan hiihdin samassa sarjassa Olavi Väisäsen ja Sulevi Moilasen kanssa. Palkintojen jaon jälkeen sukset taas pyörään kiinni ja kotimatkalle.

1960- luvun loppuvuodet ja 1970 alkuvuodet olin vetämässä Yrityksen toi-mintaa. Silloin ei enää ollut aikuisia aktiiviurheilijoita, joten panostimme nuoriin. Edellä olevasta huomaa, että aikamoinen joukko pienen kylän nuorista oli mukana. Talvisin pidin koululla heille kerran vii-kossa kuntopiiriäkin. Osuuspankin johtaja Lassi Juntunen oli siihen aikaan vetämässä Rastin nuoria

yleisurheilussa. Monet oli-vat puhelinsoitot, kun hän pyysi, että nyt pitää lähteä kuljettamaan kilpailijoita milloin Ämmänsaareen, Kajaaniin tai Vuokattiin. Näistä soitoista vaimoni ei oikein pitänyt. Talvella kuljetushommissa oli apuna Metsälän Leo E Jun-tunen. Kiannalla pidettiin myös Rastin mestaruus-hiihtoja, jolloin hiihtäjiä kuljettivat mm. Jorma Sep-pänen ja Uolevi Eskelinen. Tuohon aikaan Rastin var-sinainen ruohonjuuritason toiminta oli näiden miesten harteilla. Esimerkiksi ker-ran oli Rastin mestaruus-hiihdot Ämmänsaaressa. Kun tulimme eripuolilta pitäjää kilpailupaikalle, niin siellä ei ollut kilpailun järjestäjiä. Me kirjasimme osanottajat, arvoimme läh-töjärjestyksen, lähetimme kilpailijat matkaan ja otimme ajat. Kilpailu tuli pidettyä ja palkinnot jaet-

tua. Mieleeni on tuolta ajalta jäänyt aktiivisia rasti-laisia: Laajalta Uolevi Es-kelinen, Näljängästä Jorma Seppänen, Pentti Seppä-nen ja Yrjö Väisänen, Ke-rälän kylästä Aaro Pyykkö-nen ja Rauno Pyykkönen, Ämmänsaaresta Lassi Jun-tunen, Jalo Pursiainen, 50-luvulta metsänhoitaja Bärntsson ( kirjoitusasu ei liene oikea ), kirkonkylästä maalari Martti Juntunen, Martti Manninen ja An-nikki Leinonen. Erityis-maininnan ansaitsee Olavi Honkanen, joka valmensi Rastin nuoret pojat Suo-men huipulle 1960-luvulla. Parhaasta päästä voimiste-lussa olivat Kiannalta Palo-ojan veljekset Timo ja Ta-pio.

Pentti SeppänenKiannan Yrityksen

puheenjohtaja, Suomussalmen Rastin

varapuheenjohtaja seuran täyttäessä 20 vuotta

Kiannan Yritys oli ensim-mäinen SVUL:oon kuuluva urheiluseura Suomussal-mella. Se perustettiin vuonna1931.

1950-luvun alussa Suo-mussalmella oli viritetty ajatus pitäjäseuran perus-tamisesta.

Niinpä 1952 perustettiin-kin Suomussalmen Rasti, jonka alaosastoiksi Suo-mussalmen urheiluseurat lähes kaikki liittyivät, niin myös Kiannan Yritys.

Tämän jälkeen urheili-jamme edustivat Rastia Suomussalmen ulkopuoli-sissa kilpailuissa. Rastin alkuaikoina Yrityksen Ka-levi ja Teuvo Minkkinen ja Sulo Juntunen menestyivät hiihdossa jo nuorten sar-joissa.

Heidän kilpailu-uransa kesti 60-luvulle asti.

Yleisurheilussa menes-tyivät heittolajeissa mm. Huugo Juntunen ja Viljo Moilanen, Urho Moi-lanen pikajuoksuissa ja pi-tuudessa.

Yritys järjesti koko 50-luvun aikana kesäisin yleisurheilukilpailuja alun perin talkoilla tehdyllä ur-heilukentällään.

Kylän urheilijoita olivat juoksussa keskipitkillä matkoilla Otto Moilanen ja Sulo Juntunen ja kenttäla-jeista kuulassa Pekka Moi-lanen ja Veli Haapalainen.

Toiminta hiipui vähitel-len, koska suorituspaikat eivät olleet ajan vaatimus-ten mukaisia.

Tyttö- ja poikasarjoissa vielä Suomussalmen Rastin puitteissa menestyivät 60-70-luvun vaihteessa hiih-dossa Timo ja Riku Juntu-nen, Lauri Seppänen Timo Moilanen, Vilho Keränen ja yleisurheilussa Toini Pyykkönen.

Yrityksen urheilijoista ovat olleet voittamassa

MM-mestaruutta Teuvo Minkkinen sotilaspartio-hiihdossa ja SM-pronssia 18-vuotiaiden poikien 3 x 5 km:n viestissä Timo Juntu-nen.

Raimo Seppänen on ol-lut ampumahiihdossa mm. olympiaedustaja ja voittamassa 2 MM-hopeaa ampumahiihtoviestissä vuosina 1977 ja 1979 ja 3 Suomen mestaruutta vuo-sina 1975 ja 1977.

Kiannan Yrityksen toi-minnasta ovat vastanneet mm. metsäteknikko J.H. Juntunen, kauppias Urho Moilanen, maanviljelijä Pentti Moilanen, myymä-länhoitaja Aarne Ket-tunen, Otto Moilanen, Pentti Seppänen ja Kari Moilanen.

Seuran toiminta jatkui välillä hiljentyen ja välillä vilkastuen 1970-luvulle saakka, jolloin sen toiminta vähitellen sammui.

Tulosluetteloa Suomus-salmen Rastin viestimesta-ruuskilpailuista 1.4.1971. Lämpötila -3, latu jäinen.

Yleinen 3x 10 km: 1. Näl-jängän Urheilijat I, 2. Äm-mänsaaren Pyörre, 3. Näl-jängän Urheilijat II, 4. Kerälän Nousu, 5. Kiannan Yritys ( Raimo Seppänen, Unto Seppänen, Vilho Ke-ränen), 6. Ruhtinan Urhei-lijat, 7. Suomussalmen Vesa I

Naiset 3x5 km: 1. Näl-jängän Urheilijat, 2. Ruhti-nan Urheilijat, 3. Laajan Urheilijat, 4. Kiannan Yri-tys ( Eeva Moilanen, Raili Seppänen, Maarit Juntu-nen)

Pojat 16 v 3 x 5 km: 1. Kiannan Yritys (Timo Jun-tunen, Lauri Seppänen, Riku Juntunen), 2. Kerälän Nousu, 3. Ruhtinan Urhei-lijat, 4. Näljängän Urheili-jat, 5. Laajan Urheilijat

Urheilutoimintaa Kiannalla 1950 - 1970

Kiannan Erän joukkueena v. 1971 hirvenhiihtoon Hossassa.Kuvassa aika moni on tekstissä mainittu. Vasemmalla vel-jekset Raimo ja Lauri Seppänen, sitten Eero Tuure, Kyösti Jäppinen, Unto Seppänen, Lauri Seppänen, Reino Martikai-nen, Pentti Seppänen, Kari Moilanen, Leo E. Juntunen, Timo Juntunen ja Sulevi Moilanen.Kuva: Pentti Seppänen.

Muistikuvia urheilutoiminnasta Kiannalla

Ladulle lähtevä Raimo Seppänen on Suomussalmen Rastin menestynein ampumahiihtäjä. Kuva: Jorma Kuvaja

Hopeasompa-voittaja Niina Karvonen edusti Rastia vuo-situhannenvaihteen tie-noilla.

6

ÄMMÄN ERÄ-URHEILU

Palveluavuodesta 1967

Suomussalmi, p. (08) 711 338

Onnittelut 60-vuotiaalle!

Kiitos hyvästä

yhteistyöstä.

www.tulikivi.fi

Puukauppa- ja metsäpalvelut:

Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group.Tutustu meihin osoitteessa www.metsagroup.fi

Nyt on puukaupan aika!

Suomussalmi, etelä: Juha Kyllönen p. 0500 295 125Suomussalmi, pohjoinen: Jouni Juntunen p. 050 308 8563

Metsän- ja luonnonhoidon palvelut:Suomussalmi: Outi Kivioja p. 040 351 9469

Karate ja kobudo ovat erit-täin monipuolinen harras-tus, joka avaa harjoitteli-jalle useita keinoja niin kunnon kohentamiseen kuin hyödyllisten itsepuo-lustustaitojen hankkimi-seen. Tässä esittelyssä kes-kitytään erityisesti Shorin Ryu Seibukan -tyylisuun-nan karateen ja jinbukan kobudonn, joita myös Suo-mussalmen Rastin Karate-jaostossa harjoitellaan.

Karate- tai kobudohar-joittelu ei vaadi paljoa aloittelevalta harrastajalta. Alussa varusteiksi riittävät vaikkapa t-paita ja verkka-rit. Ainoat vaatimukset vaatteille ovat, että ne an-tavat riittävästi tilaa laajo-jenkin liikeratojen suorit-tamiseen. Myös muiden kamppailulajien harjoitte-lupuvut käyvät yhtä hyvin, kunhan ne ovat mielellään valkoiset. Harjoittelun aloittaminen ei vaadi myös-kään harrastajalta mitään fyysisiä erityistaitoja. Li-haskunto, voima, notkeus ja nopeus kasvavat hiljal-leen harjoittelun myötä. Harjoittelu sopii hyvin myös kaiken ikäisille, kos-kaan ei ole liian vanha

aloittamaan treenausta.Harjoittelu tähtää har-

rastajan kehittymiseen riippumatta siitä, minkälai-sista lähtökohdista harjoit-telu aloitetaan. Harjoitelta-vien tekniikoiden tavoitteena on myös on harrastajan hyvinvoinnin parantaminen ja liikkeet suoritetaan keholle luon-taisilla ja terveyttä edistä-villä liikeradoilla.

Mitä karate on?

Suomussalmella opetet-tava Shorin Ryu Seibukan Karate edustaa perinteistä karatea, joka on peräisin lajin kehdosta, Okinawan saarelta. Harjoittelussa olennaisinta on ennen kaikkea itsepuolustustaito-jen ja mahdollisimman hy-vän fyysisen ja henkisen kunnon hankkiminen sekä ylläpitäminen.

Karaten alkuperäinen tarkoitus on ollut nimen-omaan itsepuolustuksessa, ja siihen Shorin Ryu Sei-bukan pyrkii edelleen. Harjoiteltavat tekniikat keskittyvät siihen, että har-rastajalla on uhkatilan-teessa mahdollisuudet

puolustaa itseään erittäin tehokkaasti vaikkapa lyön-tejä, potkuja ja kiinnitart-tumisia vastaan. Tekniikoi-den on oltava mahdollisimman tehok-kaita eikä niitä ole muo-kattu esimerkiksi kilpai-luun sopiviksi.

Sanotaan että yksi elin-ikä on liian lyhyt aika kara-teharjoittelulle, mutta on kuitenkin mahdollista hankkia tehokkaita työka-luja itsensä puolustamiseen verrattain lyhyessä ajassa, kunhan asialle haluaa uh-rata aikaa ja vaivaa! Har-joitteluun ei tietenkään tarvitse suhtautua kuole-manvakavasti mutta on syytä muistaa ja tietää mikä lajin alkuperäinen tarkoi-tus lopulta on.

Jinbukan Kobudo

Suomussalmella Harjoi-tellaan myös Kobudoa. Okinawalaisten taistelutai-tojen karaten ja kobudon historia liittyy läheisesti toisiinsa. Kobudo on juu-riltaan satoja vuosia vanha aseellinen taistelutaito, jonka aseet ovat muokkau-tuneet sen ajan arkisista

työkaluista. Esimerkiksi bo oli tarkoitettu taakkojen kantamiseen, nunchaku pähkinänsärkijäksi ja tonfa kahvaksi jolla pyöritetään myllynkiveä. Aikoinaan kobudon mestarit ja opet-tajat kuuluivat usein ku-ninkaan henkivartiokaar-tiin.

Harjoittelu

Karatea ja kobudoa har-joitellaan Suomussalmella ympäri vuoden. Treenaajia kausittain on noin 10-20 henkilöä, uusia harrastajia toivotaan mukaan. Osallis-tua voi karateen ja kobu-doon, tai vaikka molempiin lajeihin. Peruskurssit mo-lemmista alkavat taas syk-syllä, tarkemmat päivä-määrät ilmoitetaan kesän aikana.

Lisätietoja voi kysellä sensei Ilpo Karhuselta nu-merosta 050 588 57 98. Il-moittelua ja kuulumisia voi seurata myös facebookissa Shorin-Ryu Seibukan Ka-rate-do & Jinbukan Ko-budo Suomussalmen si-vulta osoitteessa: www.facebook.com/budosuo-mussalmi.

Tervetuloa harjoittelemaan Okinawan karatea ja kobudoa!

Karatea samoin kuin kobudoa harjoitellaan Suomussalmella ympäri vuoden.

Nuori Suomi ry on julkais-sut vuonna 2008 fyysisen aktiivisuuden suosituksen kouluikäisille. Tässä poi-mintoja suosituksesta. Lapsena saavutetut hyvät liikunnalliset taidot luovat pohjan monipuolisille har-rastusmahdollisuuksille myöhemmälläkin iällä. Kouluiässä liikkuva lapsi liikkuu todennäköisesti myös aikuisena. '

Kuinka usein, kuinka paljon

7-12 -vuotiaille vähim-mäissuositus liikuntaa on 1 ½ - 2 tuntia päivässä. Yleensä lapsen luonnollista liikkumista ei tarvitse ra-joittaa. Liian yksipuolinen tai pitkäkestoinen, rasit-tava liikunta voi kuitenkin olla terveysriski.

13-18-vuotiaana suosi-tellaan liikkumaan 1 - 1 ½ tuntia päivässä. Kouluikäi-sen päivittäisen liikunnan tulisi sisältää useita vähin-tään 10 minuutin jaksoja, joiden aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. Hy-viä esimerkkejä tällaisesta liikunnasta ovat ripeästi kävellen tai pyörällä tehdyt koulumatkat, matkat har-rastuksiin ja liikkuminen välituntien aikana. Huo-mattavaa sydämen sykkeen nousua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa tulisi myös sisältyä jokaiseen päivään.

Perustaidot, erityistaidot

Motoristen perus- ja eri-tyistaitojen oppiminen vaatii monipuolista liikun-taa ja paljon toistoja. Tämä pätee vielä 13-18-vuotiaa-nakin, jolloin kasvu ja ke-hitys on edelleen voima-kasta. Motorisia taitoja ovat käveleminen, juokse-minen, hyppääminen, heit-täminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyömi-nen. Perustaitojen oppinen on mahdollista jo ennen kouluikää leikkien yhtey-dessä.

Edistyneempiä taitoja voidaan oppia esimerkiksi urheiluseurojen ohjattujen harjoitusten parissa. Moto-risten erityistaitojen oppi-minen on merkittävintä 12-18-vuotiaana.

Lihaskuntoa, liikku-vuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa tulisi olla vähintään kolme ker-

taa viikossa. Luustoa vah-vistavat hypyt ja nopeat suunnan muutokset. Liik-kuvuutta lisää voimistelu ja venyttely. Lihaskuntoa voi vahvistaa jo ennen murros-ikää omaa painoa hyödyn-täen tai kevyillä painoilla esimerkiksi kuntopiiri- ja kuntosaliharjoittelulla, jumppaamalla.

Ravinto ja uni

Liikunnan positiivisia vaikutuksia tukee moni-puolinen ja ravitseva ruoka viisi kertaa päivässä nautit-tuna. Kouluikäinen tarvit-see unta 8-10 tuntia vuoro-kaudessa.

Terveydelliset vaikutukset

Liikunnan positiiviset terveydelliset vaikutukset kouluikäisellä näkyvät mm. painonhallinnassa. Ylipaino altistaa useille kansansairauksille. Sydän-lihas ja hengitykseen osal-listuvat lihakset vahvistu-vat liikunnan avulla. Hyppyjä, vääntöjä ja täräh-dyksiä sisältävä liikunta li-säävät tehokkaasti luumas-saa koko kasvuiän ajan. Liikunta lisää myös nivelsi-teiden, nivelkapseleiden ja jänteiden vahvistumista. Kognitiiviset taidot, muis-taminen, havaitseminen, ymmärtäminen, ongelman-ratkaisu, ajattelu ja toimin-nan suunnittelu, kehittyvät liikunnan avulla.

Vanhempien malli

Perinteisesti ajatellaan, että vanhemmat tukevat lapsen liikkumista kuljetta-malla häntä harjoituksiin, maksamalla maksuja ja hankkimalla varusteita. Vähintään yhtä tärkeää on vanhempien antama esi-merkki. Vanhemmat voivat antaa lapsellensa liikun-nallisen mallin kävelemällä tai pyöräilemällä kauppa- ja työmatkat. Vanhempien kiinnostus lapsen liikun-taan motivoi lasta liikku-maan

Hauskaa liikuntaaKouluikäisen liikunnan

pitää olla ennen kaikkea hauskaa. Hauskaa liikun-nasta tekee sen monipuoli-suus ja sopiva haastavuus. Onnistuessaan lapsi kokee oppivansa ja kehittyvänsä.

Maija Pasanen

Ikätasolle sopivaa ja hauskaa

7

30 vuodenkokemuksella

p. (08) 712 830Juntunen & Kymäläinen

Keskuskatu 3, Ämmänsaari

Kun haluat tehdä hyvän puukaupan

Suomussalmi, PuolankaJari Juntunen p. 040 515 9779

www.polkky.fi

Uusia ajatuksia metsästä.Stora Enso MetsäKaisa Kemppainen, p. 040 552 9089, Hyrynsalmi, SuomussalmiSimo Kinnunen, p. 040 028 7301, SuomussalmiVesa Isola, p. 040 019 0273, Puolankawww.storaensometsa.fiJalonkatu 1, Suomussalmi, p. 08 710 770

kiannonkuohut@scandichotels.comwww.scandichotels.com/kiannonkuohut

KIANNON KUOHUT

JÄÄKIEKONMM-KISASTUDIO4. - 20.5.Kisojen ajan TARJOUS!LätkäPIZZA/-BURGER+ juoma VAIN 10 EUROA!

Kiannon Kuohut Kylpyläsuljetaan saneerauksen vuoksi

1.6.2012.Kuntosali avataan 25.6.2012entisen Spar-kaupan tiloissa

osoitteessa Keskuskatu 3.Kuntosali avoinna

25.6.–2.9.2012

Tervetuloa!

MaTiKeToPeLa-su

12–2010–1812–2010–1812–20suljettu

p. (08) 6155 5777www.suomussalmi.fi

Lähivakuutus - Vahva paikallisesti.

4Tapaturma-

vakuutusvakuutus

4444444alk. € /kk4Ottamalla Yksityistapa-turmavakuutuksen pääset nopeasti jonottamattaparhaaseen mahdolliseen hoitoon.

Ota yhteyttä,kerrommelisää!

KainuunLähivakuutusyhdistys

p. (08) 710 270Lähivakuutus – Vahva paikallisesti.

�����������������������������������������

����������������������������������������

��������������������������������������

����������������������������������������������

�����������������������

����������������������������������������

�������������������������������

�������������������������������������

��������������������������������

����������������������

����������������������������

�����������������������

Ilmari Kiannon tytär Raija-Liisa Kianto kertoo, miten vesi ja veneet liittyivät Il-mari Kiannon elämään:

Miehuutensa päivinä Il-mari Kianto pyydysti kalaa rysillä, katiskoilla ja ver-koilla, usein jo jäittenläh-dön aikaan, jolloin piti en-sin kävellä tai hiihtää jään reunalle ja siinä astua ve-neeseen, ellei saanut tehtyä railoa, kuten oheisessa ku-vassa.

Yhdessä kuvista istuu Turja-koira, joka usein oli kalastusreissuilla mukana: Kianto on sen itse kuvan-nut ennen sotia.

Parhaat rysäpaikat olivat Niettussaaren kupeessa, ja verkoille mentiin porukalla useaksi vuorokaudeksi Oraviselälle omaan saareen Hölmölän kalamajaan. Vanhuuden päivinään Kianto mielellään uisteli, usein yksin, ja aina tuli saa-lista, haukia etupäässä.

Iki Kianto ei toki kirkko-veneillä liikkunut, mutta omia soutuveneitä hänellä oli useita, koreaksi maalat-tuja olivat kuten poronpul-katkin, purjeet kuuluivat moneen veneeseen, yksi oli tietääkseni punavalkorai-tainen. Ja innokas purjeh-tija nuori Calamnius oli ihan poikasesta lähtien. Pappilassa oli jo hänen lapsuudessaan kookas kaksipurjeinen purjes-luuppi Paatti, jonka kuvan tähän oheistan, nuori Il-mari istuu keskellä jalko-jaan liottaen.

Kalastus oli tärkeää entis-aikaan, kalaa Turjanlin-nassa oli aterioilla useim-pina viikonpäivinä, ja kun oli oma perunamaa ja lehmä ja sika, niin eipä kauppaan niin usein tar-vinnut lähteä.

Kirkonkylälle mentiin sulan veden aikana postiin ja kauppaan etupäässä ve-neellä, siihen hupeni usein koko päivä. Ämmänsaa-

ressa ei ennen sotia ollut kauppaa eikä paljoa muu-takaan Ruukin jäännöksiä lukuun ottamatta.

Kuva jossa huivipäinen sihteeri soutaa pikkuve-nettä on vuodelta 1950. Jos veneessä oli mukana per-hettä, joku aina souti ja

isäntä huopasi perässä. Raitapurjekuva lienee

1920-luvun alusta, siinä veneen perässä tytär Tal-vikki, keskellä poika Otso ja keulassa Hildur-vaimo. Isäntä lukee lehteä - var-maankin ns. autoknips-kuva, kai lehdessä on ollut jotain merkittävää.

Ilmari Kianto viihtyi Kiannalla

8

Pidän kaksin käsin tiu-kasti kiinni kallionhalkea-masta. Pulssi hakkaa, sekä ponnistuksen, että jänni-tyksen vuoksi. Tunnen vä-syneiden käsieni otteen löysäävän hetkellä millä hyvänsä, mutta jalkani on-nistuvat löytämään ensisil-mäyksellä sileältä näyttä-vän kallion pinnasta pienen ulkoneman ja pää-sen levähtämään jalan va-raan.

Kädet tuntuvat olevan aivan puhki ja mietin jo luovuttamista, mutta sisu ei anna periksi. Kurkotus ylös ja saan kuin saankin kiinni kallion ylälaidasta ja jaksan kammeta itseni ylös. Istun kallion reunalla ja katson ympärilleni. "Minä tein sen! Pääsin huipulle ja voitin itseni!"

Mistä tässä on oikein kysymys? Selviytymistais-telusta vuoristossa? Ei, vaan Suomussalmen Ras-tin Kiipeilyjaoston kiipeili-jät avaavat ulkokiipeily-kautta vappuaattona Suomussalmen Sonnikalli-olla.

Olin itse ensimmäistä kertaa kalliolla ja tunne huipulle päästessä oli ai-van huikea! Sitä tunnetta ei osaa kunnolla sanoiksi pukea, se täytyy itsellä ko-kea.

Iltapäivä kalliolla välillä kiiveten, välillä toista var-mistaen on kevätauringon paisteessa mahtava koke-mus. Tätä on pakko saada lisää! Ja sitähän saa.

Rastin kiipeilijät harras-tavat kesän aikana kiipei-lyä Sonnikalliolla ja lähi-alueen kivillä perjantaisin kello 19-21. Kiipeily lajina voi kuulostaa vaaralliselta ja onnettomuusalttiilta, mutta turvallisuusohjeiden ja ohjaajan neuvojen nou-dattamisen sekä oikeiden varusteiden myötä laji on hyvin turvallinen.

Pieniä nirhaumia käsiin

tulee väistämättä karkealla kalliolla ja lihaskipua on ensikertalaiselle varmasti luvassa, mutta tunne on-

nistuneen nousun jälkeen saa unohtamaan moiset pikkuharmit.

Kuinka sitä voi harrastaa Ylä-Kainuun alueella?

Kiipeily soveltuu hyvin kaikille ikään tai sukupuo-leen katsomatta. Lajissa kehittyy niin lihasvoima, vartalonhallinta, tasa-paino, kuin ongelmanrat-kaisukykykin.

Mikään hämähäkkimies tai nainen ei lajiin tarvitse olla, mutta myös aktiivi-nen urheilija löytää lajin parissa itsestään varmasti ennen käyttämättömiä li-haksia. Laji on harrastus-kohteena hyvin monipuo-linen.

Kiivetä voi niin sisäsei-nillä, ulkona kivillä, kalli-oilla ja talvella jääputouk-silla. Ylä-Kainuun alueelta löytyy sisäkiipeilyseinä Suomussalmen liikunta-hallilta. Maastosta kiivet-täviä kiviä, ns. bouldereita löytyy useita, ja köyden avulla kiivettäviä kallioita-kin muutama.

Aivan Ämmänsaaren keskustan tuntumasta löy-tyy hieno kiipeilykohde, Sonnikallio josta löytyy monentasoisia ja tyyppisiä kiipeilyreittejä.

Tämän lisäksi Ylä-Kai-nuusta löytyy Puolangan Auhtovaara, jossa on myös useita köysikiipeilyreittejä.

Ajankohtaista tietoa kii-peilijöiden touhuista, sekä kuvia ja videoita löytyy Google Plus -palvelusta (http://plus.google.com) nimellä Suomussalmen Rastin Kiipeilijät, www.suomussalmenrasti.fi -si-vulta ja puhelimitse Mika Moilaselta 050 387 3274.

Seuralta voi lainata va-rusteita kokeiluun, ja kou-lutettu ohjaaja opastaa ja varmistaa, että ilmainen lajin kokeilu on turvallista.

Mikäli kiipeilykärpänen puraisee, on jäseneksi liit-tyminen halpaa 15 euron lukukausimaksulla.

Juha Hulkkonen

Kallioakrobatiaa Sonnikalliolla

Kiipeilijöiden toiminnasta löydät ajankohtaista tietoa osoitteesta http://plus.google.com nimellä Suomussalmen Rastin Kiipeilijät. Kuva: Sami Keränen

Ylä-Kainuun alueelta löytyy muutamia kiivettäviä kallioita. Kuva: Mika Moilanen

Ulkokiipeilykausi avattiin Suomussalmella vappuaattona.Kuva: Juha Hulkkonen

Suunnistusjaoston järjes-tämä lasten Hippo-suun-nistuskoulu kokoontuu ensimmäisen kerran keski-viikkona 16.5. klo 17.30 Liikuntahallin pihalla.

Suunnistuskoulu on tar-koitettu yli 6-vuotiaille lapsille, myös vanhemmat voivat osallistua kouluun lastensa kanssa. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla, sillä suunnistuskoulussa opetellaan suunnistuksen perusasioita. Toisaalta ko-keneemmille lapsille on oma ohjelmansa ja aiem-min suunnistuskouluun tai iltarasteille osallistuneille-kin lapsille on luvassa uu-sia haasteita.

Hippo-suunnistuskou-

lussa tutus-tutaan kart-taan ja karttamerk-keihin, ope-tellaan liik-kumaan luonnossa ja tietysti leikitään ja pela-taan.

Hippo-suunnistuskoulu kokoontuu kello 17.3016.5. Liikuntahalli23.5. Liikuntahalli30.5. Taivalalasen koulu7.6. Jätkänpuisto13.6. Taivalalasen koulu

Suunnistuskoulua jatke-taan elokuussa, jos innok-kaita suunnistajia riittää.

Hippo-suunnistuskoulukutsuu mukaan

Nimi ja ikä: Heta Vikholm, pian 16-v.Kuinka kauan olet harras-tanut tanssimista Suo-mussalmen Rastin nais-voimistelijoiden ryhmissä?Eskarista asti.Missä ryhmissä olet ollut mukana ja miten? Aloitin tenavajumpasta. Sitten KidMix, Jelly Legs ja 5 luokalta lähtien Prome-nade - ryhmä.Mieluisimpia muistoja matkan varrelta? SunSvol ja esiintymiset mm. Venäjällä ja eri puo-lilla Kainuuta.Tulevaisuuden suunnitel-mia ja haaveita, jatkuuko tanssiharrastus? Nyt peruskoulun jälkeen menen lukioon. Haluan jatkaa laulamista, ja ehtiä olemaan kavereidenkin kanssa. Jos Promenade

loppuu, niin varmaan käyn esim. Zumbassa, jos aika riittää.

Tanssia eskarista alkaen

Heta Vikholm on ollut pit-kään mukana Rastin nais-voimistelijoiden ryhmissä, viime vuosina Promenade -ryhmässä.

Suomussalmen Rastin yleisurheilujaoston alai-suudessa on vuodesta 2003 asti kokoontunut juoksu-harrastusryhmä. Ohjatulle yhteisjuoksulenkille kut-suivat nykyisinkin ryhmän ohjaajina toimivat aktiivi-set juoksunharrastajat Jukka Hakala ja Jarmo Tolonen.

Aluksi mukaan tuli muu-tamia juoksijoita, mutta viime kausina juoksua on käynyt harrastamassa yli viisikymmentä henkilöä yhteisjuoksulenkillä. Ta-vallisesti juoksijoita on pa-rikymmentä iltaa kohden.

Ravirinkiin on tervetul-

leita kaikki jotka haluavat harrastaa juoksemista ryh-mässä omien voimavarojen puitteissa. Tunnin juoksu sujuu helposti, kun heti alussa hakeutuu oman ”ta-soiseen” juoksijoiden ryh-mään. Porukassajuoksu on kiva viikon asioiden poh-diskelu tapahtuma ja juok-suryhmästä saa henkistä voimaa juosta/ hölkätä.

Monesti kuulee mainitta-van, että ”sepä tunti meni tietämättä”.

Raviringin kevätkausi päättyy Ruukinkankaan kentällä cooperin-testiin huomenna keskiviikkona 16.5. kello 18.

Ravirinkiläiset juoksevat porukalla