Rasivaara-Suonrannan kylätoimikunta, Joensuun Seudun Leader ry,

Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry

2006

Sisällysluettelo

Johdanto………………………………………………………………………………………………………..……2

Työskentelytapa……………………………………………………………………………………………..…….2

Kylän henki ja osaaminen……………………………………………………………………………..……….2

Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä………………………………………3

Ongelmia ja ideoita……………………………………………………………………………………….……...3

Kylän tulevaisuuden vaihtoehdoista ja tavoitteista; maailmanmenon vaikutus

kylään …………………………………………………………………………………………………………………3

Rasikummun kehittämisohjelmia…..………………………………………………………………………4

Liitteet

Johdanto

Rasikummun ja Suonrannan (jatkossa Rasikumpu) kyläsuunnitelmailtojen tarkoituksena oli laatia kyläsuunnitelma, joka toimisi samalla alueen kylätoimikunnan pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmana. Tavoitteena oli löytää toimenpiteitä, jotka vastaisivat kylän kehittämistarpeisiin. Kyläsuunnitelma on laadittu kyläläisten itsensä työstämän aineiston pohjalta ja heidän kanssaan yhteistyössä. Näin ollen suunnitelma heijastaa heidän omia näkemyksiään ja tarpeitaan alueen kehittämiseksi. Suunnitteluillat järjestettiin Rasikummun koululla talven ja kevään 2006 aikana. Kyläiltojen vetäjänä toimi hankesihteeri ja tiedottaja Tarja Partanen Pohjois-Karjalan kylät ry:stä, jolta Maaseudun sivistysliitto osti tämän palvelun. Toimistotyöntekijä Petra Ikonen osallistui kyläsuunnitelman työstämiseen kirjoittamalla puhtaaksi kyläiltojen tuotokset ja tilastoimalla osallistujat. Itse kyläläisiä kyläsuunnitelman tekoon osallistui kaikkiaan 36 eri henkilöä. Keskimäärin kussakin kyläillassa oli mukana 14 henkilöä. Kyläsuunnitteluiltoihin kutsuttiin kaikki alueen asukkaat jokaiseen talouteen jaettavalla kirjeellä sekä ilmoittamalla Karjalaisen Minne mennä –palstalla ja Pohjois-Karjalan Ra-dion menovinkeissä.

Työskentelytapa

Työskentelytapana käytettiin Tulevaisuuden Verstas –menetelmää, joka koostuu kylä-analyysistä, synkistely- ja ideointivaiheesta sekä todentamisvaiheesta. Menetelmää käyt-täen analysoimme kylän henkeä ja ilmapiiriä sekä pohdittiin kyläläisten osaamista ja lis-tattiin merkittäviä kohteita ja rakennuksia. Kylien vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkakuvia arvioitiin nelikenttäana-lyysin keinoin. Synkistelyvaiheessa kartoitettiin ongelmia ja kehittämisesteitä seinäpape-rityöskentelyn avulla; lisäksi äänestettiin, mitkä ongelmat ja esteet ovat suurimmat. Ide-ointivaiheen tavoitteena oli kirjata mahdollisimman suuri määrä haaveita, ideoita, joista voisi työstää toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Pohdittiin myös kylän tulevaisuuden vaih-toehtoja ja maailmanmenon vaikutusta niihin. Todentamisvaiheessa työstettiin aiemmin aihepiireihin ryhmiteltyjä ideoita ja ongelmia si-ten, että niistä valittiin ne, joita voidaan kehittää edelleen. Laadittiin kehittämisohjelmat, joissa määriteltiin toimenpiteet esteiden poistamiseksi ja keinot hankkeen toteuttamiseksi, vastuutahot ja aikataulut toimenpiteille.

Kylän henki ja osaaminen; merkittäviä paikkoja Rasikumpu on yksi Pyhäselän kylistä. Se sijaitsee kuutostien länsipuolella. Talouksia Rasikummussa on noin 150 ja asukkaita noin 350.

Kylätoimikunnan lisäksi Rasikummussa toimivat Martat, metsästysseura, maamiesseura, 4H-yhdistys ja partio. Kyläläiset pitävät yhteyttä toisiinsa harvoin – yhteen kokoonnutaan erilaisten tapahtumien yhteydessä. Halu kehittää omaa kylää yhteistyössä on suuri. Talkoita tehdään asiaan paneutuen. Muun muassa valaistu kuntopolku, grillikatos, kota ja luistelukoppi ovat talkootyön tuloksia. Rasikummussa toimii useita yrittäjiä. Yrittäjyyteen suhtaudutaan kannustava.

Vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä

Rasikumpulaisten yhteistyökyky ja aktiiviporukan hyvä henki kylän vahvuuksia. Kaupungin läheinen sijainti, hyvät harrastusmahdollisuudet, turvallisuus ja väljyys ovat kylän myönteisiä piirteitä. Kylätoimikunnan lisäksi aktiivisesti toimivat urheiluseura ja metsästysseura. Yksi suurimmista heikkouksista on tieverkon huono kunto, mikä paitsi heikentää liikenneturvallisuutta niin myös osaltaan vaikeuttaa yritystoimintaa (rekkojen kulkeminen hankalaa). Rasikummulla tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan. Paikallinen osaaminen turvaa yritystoiminnan kehittämisen (esim. lähipalvelut). Myös Joensuun läheisyys antaa monenlaisia mahdollisuuksia kylälle. Kylää uhkaavat kuntapolitiikka (esim. Joensuuhun yhdistäminen) ja palvelujen vähene-minen. Samoin lapsiperheiden väheneminen ja osallistumisinnon puute voivat vaikeuttaa kylän ja kylätoiminnan kehittämistä.

Ongelmia ja ideoita

Synkistely- ja ideointivaiheessa asukkaiden ongelmat ja ideat ryhmiteltiin teemoihin. On-gelmien ja ideoiden merkittävyydestä / tärkeydestä äänestettiin.

Ongelmia Suurimmiksi ongelmiksi kyläläiset äänestivät tietoliikenneyhteyksien puuttumisen ja tien huonon kunnon. Yhteisaktiivisuus on alamaissa. Kyläläiset toivovat uimarannan kunnostamista ja haluavat kylälle lähipalveluita.

Ideoita Myös ideoissa parempi tie ja kevyenliikenteen väylä nousivat tärkeimmiksi. Erilaisia palve-luja ideoitiin useita: palvelutalo vanhuksille, iltapäiväkerho lapsille, korjaamo, tavarapörssi ja kyläkauppa. Luontomatkailun kehittäminen Iiksenjoen ja Kalliojärven ympärille sai kannatusta.

Kylän tulevaisuuden vaihtoehtoja ja tavoitteita; maailmanmenon vaikutus kylään

Visio Rasikummusta 5-10 vuoden kuluttua on kahtalainen. Kyläsuunnitelmaa laadittaessa uskottiin, että koulu toimii jatkossakin, ja pelättiin sen lakkauttamista (nyt on tehty päätös sen lakkauttamisesta). Asukasmäärä saattaa lisääntyä tai sitten se vähenee. Uusia yrityksiä uskotaan syntyvän, mikä tuo lisää työpaikkoja. Esiin nousi, että Rasikumpu saattaa tule-vaisuudessa olla Joensuun esikaupunkia. Unelmana on, että kylä on tulevaisuudessa pirteä ja toimiva. Tie on leveä ja hyväkuntoi-nen, lapsille ja aikuisille on tarjolla erilaisia aktiviteettejä. Opiskelujen jälkeen nuoriso saa työtä läheltä ja palaa asumaan kotikylälle.

Kehittämisohjelmista

Rasikumpulaiset kehittivät ideoista ja ongelmista kehittämisohjelmia. Osa ohjelmista jää odottamaan hankkeistamista, osa aiotaan toteuttaa jo tämä vuonna.

Luontomatkailu Kalliojärven ja Iiksenjoen seudut tarjoavat hyvät mahdollisuudet luontomatkailun kehit-tämiselle. Kalliojärven osalta esteenä ovat vain opasteiden puuttuminen ja paikoitusalueen huono kunto. Kalliojärveä ryhdytään kehittämään yhdessä kunnan vapaa-aikatoimen ja metsästysseuran kanssa. Teille pystytetään opasteita sekä tehdään esitteitä ja mainoksia. Tarkoituksena on, että hanke toteutetaan vielä tänä kesänä. Esteenä Iiksenjoen luontomatkailukäytölle ovat pusikoituminen ja maanomistajien vastus-tus. Asiasta halutaan neuvotella maanomistajien kanssa, jotta he omilla alueillaan huoleh-tisivat pusikoiden siistimisestä ja joen ruoppaamisesta. Iiksenjoen luontomatkailuhank-keen toteutusaika on vuoteen 2010 mennessä.

Työ- ja yrityspörssi Kylätoimikunta sopii keskuudestaan vastuuhenkilön, joka rupeaa ylläpitämään kylän koti-sivuja, joilta löytyisi myös ilmoitustaulu sekä työ- ja yrityspörssi. Myös kunnan sivuston yl-läpitäjän kanssa aiotaan keskustella asiasta. Asiaan ryhdytään heti ja sivuja päivitetään noin kahden kuukauden välein.

Kylätalkkari Kyläläiset pitävät tarpeellisena, että Rasikumpuun saataisiin kylätalkkari. Koska kylätoimi-kunta ei ole rekisteröitynyt yhdistys, se ei voi saada avustuksia kylätalkkarin palkkaami-seen. Aikomuksen oan rekisteröityä ja tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten ja Pohjois-Karjalan Kylien Yhteisölliset työt –hankkeen kanssa. Asiaa vie eteenpäin kylätoimikunta.

Tontti- ja asuntotarjonnan selvittäminen Kylän markkinoimiseksi halutaan tehdä selvitys tontti- ja asuntotarjonnasta. Sitä varten on löydettävä tekijä. Kylällä tehdään kirjekysely niin, että mukaan laitetaan palautuskuori. Kyselyn myötä voidaan kehittää ”kiihtelysmalli” Rasikummun tonttien ja asuntojen mark-kinoimiseksi. Vastuutahona on kylätoimikunta, ja kysely tehdään vuoden 2006 aikana.

Liitteet

1. Kylän henki ja ilmapiiri 2. Osaaminen 3. Tulevaisuuden visiot 4. Nelikenttäanalyysi 5. Ongelmia 6. Ideoita 7. Kehittämishankkeita 8. Hankkeet – toimijat - rahoitus

Rasikumpu ja Suonranta: Kylän henki ja ilmapiiri Liite 1

1. Mitä toimivia yhdistyksiä, yhteenliittymiä ja muita kimppoja kylässämme on?

- kylätoimikunta - Martat - metsästysseura - maamiesseura - 4H-yhdistys - partio

2. Mitä perinteisiä tai erikoisia tapahtumia tai tempauksia kylämme järjestää?

- syksy-talvitapahtuma (koulun yhteinen) - hirvipeijaiset - salivuorot koululla - Hirvenhiihdot - pikkujoulut - huutokauppa

3. Pitävätkö kyläläiset yhteyttä keskenään? Miten kyläläiset suhtautuvat omaan

kylään? - yhteyttä pidetään harvoin, tapahtumien yhteydessä kokoonnutaan - talkootyönä tehdään taloudellisesti ja kunnolla: valaistu kuntopolku, grillikatos, kota,

luistelukoppi - halutaan kehittää omaa kylää yhteistyöllä - suhtaudutaan tunteella

4. Minkälainen ilmapiiri yrittäjyydelle on? - maatalousyrittäjä - kalatalousyritys - metsäkoneyrittäjä - kaivinkone (maansiirto) - saha, höyläämö - turvetuotanto - sähköurakointi - leipomo - kauneushoitola ? - 2 kpl kotimyynti/verkostomarkkinointi: Swipe - Mari Hirvosen luomu- ja erämatkailutila +opas - rakennusurakointi/-saneeraus - ilmapiiri kannustava

Liite 2

Rasikumpu ja Suonranta

Kylän osaaminen Ammatit opettaja (tekstiilityö, englanti), luokanopettaja, puutarhuri, ”puolipitopalvelu”, autoilija, rekkakuski, koneenkuljettaja, autoasentaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, laitoshuoltaja, metsuri, maatalousyrittäjä, lomittaja, agronomi, kirjanpitäjä, sähköalan ammattilaiset, insinööri, leipuri, muurarimuusikko, muut muurarit, keittiöalan ihmiset, kampaaja, kirjastoalan ihmiset, (perhe)päivähoitaja, koneasentaja, kädentaidot (puu, tekstiili, askartelu), erämatkaopas, atk-alan osaajat, rakennusalan, saajat, teollisuustyöntekijät, konsulentti, myyjät, maamittari, eläkeläinen, lastenhoitaja

Harrastukset hiihto, sähly, sulkapallo, lentopallo, voimistelu (naisten ryhmät 2 krt/vko), luistelu, jalkapallo, sauvakävely, juoksu / lenkkeily (pururata), kerhotoiminta, metsästystoiminta, bändiharrastus, kirjastoauto, marjastus, sienestys

Rakennukset, paikat, luontokohteet koulu, ”Erola”, vanha kantatila 1700-luvulta, Kalliojärvi + luontopolku, vanha kirkkotien pohja, Iiksenjoki ja sen yli menevä kylätoimikunnan ja metsästysseuran tekemä silta

Liite 3 Rasikumpu ja Suonranta

1. Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot: (visio 5-10 v. päästä)

- koulu virkeä ja kunnostettu ↔ lakkautettu

- asukasmäärä lisääntyy ↔ väki vähenee

- uusia yrityksiä syntyy ⇒työpaikkoja ↔ työttömyys

- kotipalvelu (lähihoito) ja perhehoitopaikkoja kylälle ↔ vanhukset hoitolaitoksiin tms.

- laajakaista ⇒etätyötä, jos työnantajia

- Joensuun esikaupungiksi ⇒lähiöasuminen - näivettyminen kasvaa - erikoistuminen

2. Kylän unelmat; päämäärämme ja tavoitteemme - toimiva, pirteä kylä ja koulu - jätevesiviemäriverkosto - leveä, hyväkuntoinen, valaistu tie - aktiviteettejä lapsille ja aikuisille

- uusia lapsiperheitä ⇒elävä kylä - koulu pitää kyläläiset yhdessä

- opiskelun jälkeen lähialueille töihin ⇒lapset palaavat kylälle omien perheidensä kanssa

3. Maailmanmenon vaikutus kyläämme - seurataan tarkasti, mutta hieman sivusta - EU-määräykset täytetään, vaikka suututtaisi - jätevesiviemäriverkoston tuomat ongelmat (laki) - EU-direktiivien negatiivinen vaikutus maatalouteen

Rasikumpu ja Suonranta Liite 4

Vahvuudet Heikkoudet - kyläläisten yhteistyökyky/naapuriapu - aktiiviporukan hyvä henki,

toimintainnokkuus - nuorekas ikärakenne - vesihuolto - oma koulu - harrastusmahdollisuudet - lähellä kaupunkia - turvallisuus/rauhallisuus =>lapsille hyvä

ympäristö - kylätoimikunta - aktiivinen urheiluseura =>mahdollisuus

edetä - aktiivinen metsästysseura - suuret perheet - väljyys, paljon tilaa ympärillä - ei tiukkapipoisuutta - tässä suunnilleen kaikki, miksi

muutimme tänne

- tieverkoston huono kunto - huonot liikenneyhteydet - liikkumisen vaarallisuus teillä (esim.

koululaiset) - tietoliikenneyhteydet (ei laajakaistaa) - soravarojen puute - perhepäivähoitopaikkojen vähäisyys, ei

hoitoapua suurperheille - lähipalveluiden puute (esim.

jäätelökioski) - uimarannan huono kunto - pitkät välimatkat - kyläläisten passiivisuus - yläasteikäisten

harrastusmahdollisuuksien puute

Mahdollisuudet Uhkatekijät - melkein kaikkeen rakentamiseen ja

kehittämiseen =>ideoita! - Joensuun läheisyys - yrittäjyys - biopolttoaineet - tilaa ja rakennusmaata riittää - paikallinen osaaminen

=>yritysmahdollisuuksia (esim. lähipalveluiden tarjoaminen)

- Iiksenjoki

- palvelujen keskittäminen/väheneminen (koulu, kirjasto-/kauppa-auto)

- kuntapolitiikka (esim. Joensuuhun yhdistyminen)

- kallistuva energia - osallistumisinnon puute - lapsiperheiden väheneminen - työttömyys - Brysselin herrat (esim. maatalous)

Rasikumpu ja Suonranta Liite 5

Ongelma Äänet Harrastukset

uimarannan huono kunto 7

nuorisolle ei tekemistä 4

ajan puute 2

vetäjiä harrastuksiin ei löydy helposti

Infra

tietoliikenneyhteyksien puute 19

tien huono kunto ajoittain 14

polkupyörällä tai jalkaisin kulkeminen vaarallista (kapea tie, kova vauhti) 4

digi-TV potuttaa

tulevaisuudessa jätevesien puhdistaminen (uusi laki)

huono vedenpaine linjan loppupäässä

Kunta

kunnan ”nihkeä” suhtautuminen 3

koulun välinevaraston katto vuotaa =kosteusvaurioiden korjaus puutteellista

Kylä

yhteisaktiivisuus alamaissa 12

hajanaisuus, iso alue

aina valitetaan

Markkinointi

mainonnan puute

Palvelut

iltapäivä-/perhepäivähoidon puute 3

lähipalveluiden puute 2

luistelukentän hoidon puute viikonloppuisin

latujen huono hoito

julkinen liikenne ei kulje

Ympäristö

tienvarren pusikot

Rasikumpu ja Suonranta Liite 6

Idea Äänet

Asukasluku

olla kylällä ainakin seuraavat 40 vuotta 3 asutusalue 1 suuri kylä =>toimiva koulu

Elinkeinot

turistirysä, luontomatkailu (Iiksenjoki/Kalliojärvi) 3 luontopolku Kalliojärvelle viinitila suoramyyntikeskus työ- ja yrityspörssi

Harrastukset

virkistyskeskus 1 kiipeilyseinä koirankoulutuskenttä käsityökeskus skeittirata lumikenkävaellusta (esim. Marjasalo) tanssipaviljonki

Infra

toimiva tietoliikenne (laajakaista) 8 hyvä, leveämpi, jopa kestopäällystetty tie + kevyenliikenteenväylä 13 Internet joka taloon 1

Kunta

kunta kylän kehitystyössä aktiivisesti mukana 1 Kylä kyläläiset yhdessä liikkeellä

Palvelut

hoitokoti/palvelutalo vanhuksille 9 hoitopaikat, iltapäiväkerho lapsille 8 itsepalvelupaja/-korjaamo 5 konepankki + tavarapörssi 5 kyläkauppa 3 kyläavustaja 3 kylähieroja kotiin 1 netti-ilmoitustaulu 1 kioski Kalliojärven parkkipaikalle

Ympäristö

uimaranta/uimala 4

KEHITTÄMISOHJELM

A Liite 7 Kylä: Rasikumpu-Suonranta

Teem

a: Elinkein

ot

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- K

allio

järv

en luonto

matk

ailu

- opast

eet puutt

uvat is

oilta

tei

ltä

- ala

park

kip

aik

ka h

uonoss

a

kunnoss

a

- opast

eita

tei

lle

- es

ite/

main

os

- kylä

toim

ikunta

- kunnan v

apaa-

aik

ato

imi, m

etsä

s-ty

sseu

ra

- en

si k

esänä (2006)

- Ii

kse

njo

en luonto

matk

ailu

- pusi

koit

um

inen

- m

aanom

ista

jien

vast

ust

us

- pusk

ien k

aata

min

en ja s

iist

imin

en

- jo

en r

uoppaam

inen

- m

aanom

ista

jat

om

ilta

alu

eilt

aan

- 2006-2

010

- su

ora

myynti

kes

kus

- ti

lat puutt

uvat

- lu

vat puutt

uvat

- yhte

isty

ö H

onkavaara

n p

erin

nep

ihan

kanss

a

- ty

ö- ja

yri

tysp

örs

si

- ei

pit

äjä

ä

- kylä

n k

oti

sivut

- net

ti-i

lmoit

ust

aulu

(ta

rvit

taes

sa

paper

iver

sio)

- kylä

toim

ikunnan

vast

uuhen

kilö

=>

kunnan s

ivust

on

ylläpit

äjä

- het

i, p

äiv

itys

tarp

een

mukaan (2 k

k:n

väle

in)

Teem

a: Asukaslu

ku

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- olla k

ylä

llä a

inakin

40

vuott

a

- palv

eluid

en k

uih

tum

inen

tai

siir

tym

inen

kauem

mas

- el

inkei

nonharj

oit

tam

isen

vaik

eutu

min

en

(maata

lous ↔

EU

) - ei

palv

eluta

loa

- kylä

läis

ten o

ma a

kti

ivis

uus

asi

ois

ta

tais

telu

un k

unnan/v

alt

ion/E

U:n

suunta

an

- kylä

llä o

lisi

hen

kilöst

öä p

alv

eluta

loon,

tila

t puutt

uvat

- id

ea, sy

säys

kylä

toim

ikunnalt

a

- jo

s koulu

n tilat

käytt

öön

- aik

a n

äytt

ää

- uusi

en a

sukkaid

en

saam

inen

kylä

lle

=>

suuri

kylä

=

>to

imiv

a k

oulu

- ti

edon p

uute

myytä

vis

tä

tonte

ista

- to

ntt

itie

toje

n

ylläpit

äjä

/päiv

ittä

jä p

uutt

uu

- to

ntt

eja m

yynti

in

- m

yytä

vät to

nti

t In

tern

etiin k

unnan

sivuille

- koulu

n v

anha o

sa r

emontt

iin

- kylä

ltä joku A

TK

-ta

itoin

en =

>yhte

ys

kunta

an =

>kts

. ty

ö-

ja y

rity

spörs

si

- yhte

isiä

kylä

tapahtu

mia

- per

usa

kti

vis

tit tu

ovat ta

pahtu

maan

(laulu

-, tanss

i-, pel

i-ilto

ja

jne.

), jois

sa k

aik

enik

äis

et

kylä

läis

et tapais

ivat ja

tu

tust

uis

ivat ->

synty

isi

vuoro

vaik

utu

sta , ideo

inti

a,

me-

hen

keä

ja a

kti

ivis

uutt

a

vähin

tään y

hden

uuden

per

hee

n

Teem

a: H

arrastu

kset

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- vir

kis

tysk

eskus:

käsi

työ- ja

liik

unta

tila

t, p

ukuhuonee

t,

välinev

ara

stot (l

um

iken

käily),

kunto

sali, sa

una, uim

a-a

llas/

-r

anta

, act

ionia

nuori

solle

- ta

rpee

ksi

suuri

en tiloje

n

puutt

um

inen

- ei

vet

äjiä/t

iloje

n y

lläpit

äjiä

- ra

hanhankin

ta =

>väki lo

ttoam

aan tai

kunnan a

vust

ukse

t; R

AY

- kes

kust

elut kunnan k

anss

a

- pik

kuhilja

a, asi

a

ker

rallaan –

jäte

tään

odott

am

aan

- harr

ast

ukse

t koulu

lla: kota

, gri

llik

ato

s, luis

telu

ken

ttä

- avaim

en s

aanti

, kunnoss

a

pysy

min

en

- ti

edotu

s: lis

ta k

ota

vast

aavis

ta

- kylä

toim

ikunta

- en

nen juhannust

a

2006

- kunto

sali+

yri

ttäjä

esi

m.

navet

taan

- vet

äjä

n p

uute

, käytt

äjä

määrä

- la

tota

nss

eja,

kes

äta

pahtu

mia

, häit

ä,

illa

nvie

ttoja

pel

ien m

erkei

ssä

esim

. kyykkä, le

nto

pallo y

ms.

- ole

mass

a o

levat navet

at, ladot

hyödynnet

ään tiloje

n ja toim

innan

hoit

ota

lkoilla

- yhte

isla

ulu

a, es

ilaula

ja, m

uusi

kko

- huvit

oim

ikunta

Juho P

uust

inen

&

Co

- la

17.6

.

- per

ennoje

n v

aih

toviikot (e

i ri

kkakasv

eja)

- jä

rjes

täjä

- kie

rtävä tapahtu

ma k

ylä

läis

ten p

ihois

sa

– p

iha /

kev

ät

- Tarj

a T

uupanen

, R

asi

kallio

n ja

Rasi

kum

mun

mart

at

- kev

ät 2006

Teem

a: Palv

elu

t TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- vanhust

en p

alv

eluta

lo,

last

enhoit

o, koti

ruokapalv

elu,

- jo

s käy n

iin h

uonost

i, e

ttä k

oulu

lo

pet

etaan, si

tten

ets

itään y

ritt

äjä

- ei

toim

enpit

eitä

, koulu

tärk

eäm

pi

hie

roja

yhte

en

- kylä

talk

kari

- ei

ole

rek

iste

röit

ynytt

ä

yhdis

tyst

ä ->

ei sa

a a

vust

ust

a;

- re

kis

terö

itym

inen

– tote

utu

smuoto

ty

öosu

usk

unta

, to

imin

imi, y

ritt

äjä

, yri

ttäjä

pari

skunta

- yhte

isty

ötä

muid

en y

hdis

tyst

en ja

työosu

usk

unti

en k

anss

a

- PK

Kylien

Yhte

isöllis

et työt -h

anke

- kylä

toim

ikunta

Teem

a: M

arkkin

oin

ti

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- ongel

ma: kylä

n

mark

kin

oin

nin

puute

- ei

mit

ään m

ain

innan a

rvois

ta?

- halu

taan o

lla r

auhass

a

- le

hti

jutt

uja

kylä

stä

- kylä

n v

ahvuuksi

en, to

imin

toje

n k

art

oit

us

- net

tisi

vuje

n laati

min

en

kunnan s

ivulle

- te

kijä, kuka, m

itä

- et

sitt

ävä s

ivuje

n /

ain

eist

on tek

ijä

- ks.

myös

ks.

elinkei

not:

työ- ja

yri

tysp

örs

si

- kylä

toim

ikunta

- 2007 k

esään

men

nes

sä

- se

lvit

ys

tontt

i-/a

sunto

tar-

jonnast

a k

ylä

lle

=>

”kiihte

lysm

alli”

- m

enet

elm

ä, te

kijä

- kir

jekyse

ly tontt

imaast

a k

ylä

lle;

pala

utu

skuori

+ p

ost

imaksu

- kylä

toim

ikunta

- vuoden

2006 a

ikana

Teem

a: Kylä

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- kylä

n a

kti

voim

inen

- m

ukavuuden

halu

, halu

olla

om

issa

olo

issa

an

- ta

pahtu

mia

, es

im. kev

ätt

empaus,

halo

nhakkuuta

lkoot, h

einänhei

tto; ks.

m

yös

harr

ast

ukse

t

- kylä

toim

ikunta

- jä

ä m

ieti

ntä

än

- ”k

ylä

päällik

ön k

ast

aja

iset

”,

vallan r

iitt

i

- vet

ävä n

imi kylä

lle:

”K

aupungin

kain

alo

”

- vuosi

kel

lo: to

imin

taa

koulu

lla y

mpäri

vuoden

- aja

nkäytt

ö /

aja

n p

uute

- kuka tek

ee

- kylä

toim

ikunnast

a

rekis

terö

ity y

hdis

tys

- kylä

toim

ikunta

ja

PK

Kylä

t

Teem

a: Kunta

TOIVESUUNNITELM

A

TOTEUTUSOHJELM

A

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Vastuu tahot

Aikataulu

Kehittämishanke/-idea

Toteuttamisen esteet

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Ketkä / kuka

Seuranta

- koulu

n k

orj

aam

inen

- ra

han p

uute

=>

pyrk

imys

kes

kit

tää k

oulu

ja ja k

asv

att

aa

luokkakokoja

- lisä

ä lapsi

a

- kylä

läis

ten a

kti

ivis

uus

- paljon tapahtu

mia

koulu

lle

- päätt

äjien

kuts

um

inen

paik

alle

=>

kaik

ki

kylä

läis

et o

ltava s

illo

in n

ähtä

villä

- korj

ausk

ulu

t noin

10000 e

uro

a

- kylä

toim

ikunta

+

opet

taja

t - kunta

- kes

äkuu -06

Teem

a: Infr

a

TOIVESUUNNITELM

A

Kehittämishanke/-idea

TOTEUTUSOHJELM

A

Toteuttamisen esteet

Toimenpiteet esteen poistamiseksi

Keinot hankkeen toteuttamiseksi

Vastuu tahot

Ketkä / kuka

Aikataulu

Seuranta

- uuden

lain

vaati

ma

jäte

ves

ien p

uhdis

tus

- ra

hoit

etta

va its

e - ti

edon p

uute

- ta

lousk

ohta

inen

, noin

15000 e

uro

a

- vie

märi

ver

kost

on k

ust

annuss

elvit

ys

(n.

100 talo

utt

a)

- valt

ion tuet

sel

vit

että

vä

- ves

iosu

usk

unta

vet

ovast

uuse

en

selv

ityst

yöss

ä

- kylä

toim

ikunta

- 2007

- la

aja

kais

ta

- on jo tote

utu

mass

a

Tel

ekare

lialla

- hin

toje

n lask

ettu

a k

aik

kie

n h

ankit

tavis

sa

- kukin

talo

us

itse

- In

tern

et joka talo

on

- ti

etokonee

n h

ankin

ta

- ti

en k

unnon p

ara

nta

min

en

- ra

hoit

us,

ohit

ust

iety

ö v

ie k

aik

ki

rahat

- ti

elait

os

ja k

unta

saata

va y

mm

ärt

äm

ään

tien

huono k

unto

ja v

aara

llis

uus

- liik

ennem

äärä

lask

elm

an tek

o =

todis

tus

liik

ente

en v

ilkast

um

ises

ta

- kylä

toim

ikunta

- ti

ehallin

to/k

unta

=

>asi

a u

ute

en

käsi

ttel

yyn

Rasik

um

pu -

Suonranta

H

ankkeet – toim

ijat – r

ahoitus

Liite

8

Kyläläisten omin voim

in tehtävät

toimenpiteet (kun m

ahdollisesti

tarvittavat maanomistajien yms. luvat

on saatu)

Ulkopuolista rahoitusta vaativat

toimenpiteet

Ulkopuolista toim

ijaa ja rahoitusta

vaativat toimenpiteet

�

suora

myynti

Honkavaara

n y

hte

yte

en

�

työ- ja

yri

tysp

örs

si

�

harr

ast

ust

oim

inta

/ tapahtu

mat

�

koulu

n s

äilytt

äm

inen

/ a

kti

ivis

uus

�

tontt

imaid

en s

elvit

ys

�

net

tisi

vum

ate

riaalin laati

min

en

�

vuosi

ohje

lman tek

emin

en –

mit

ä

tapahtu

mia

/ toim

inta

a

�

Kallio

järv

i �

kylä

llä e

lele

min

en ja a

sum

inen

�

kylä

talk

kari

�

Iikse

njo

en luonto

matk

ailu

�

koulu

n k

unnost

us

�

jäte

ves

ivie

märi

n m

ieti

ntä

ja tote

utu

s �

net

tisi

vuje

n tek

emin

en

Kyläsuunnitelman tekoon ovat osallistuneet: Björn Mervi, Hartikainen Katariina, Hartikainen Mikael, Karhu Heli, Karhu-Mielonen Eija, Mielonen Terho, Puhakka Heikki, Puhakka Janne, Puustinen Jari, Puustinen Juho, Puustinen Viljo, Pölönen Kalevi, Pölönen Toini, Simonen Oskari, Simonen Tuovi, Soikkeli Maarit, Soikkeli Teuvo, Soininen Pentti, Soininen Veikko, Sund Janne, Sund Minna, Toropainen Keijo, Toropainen Ritva, Toroskainen Heli, Turpeinen Jussi, Turpeinen Pirkko, Turunen Jari, Turunen Leena, Tuupanen Juha, Tuupanen Tarja, Uotinen Pentti, Vatanen Eeva, Vatanen Kaarlo, Vatanen Pentti, Vatanen Raine, Vatanen Tarja