Rakkaudesta retkeilyyn 2/2020 · Pentalan saarella Espoon Suvisaaristossa on kokoa 130 hehtaa-ria, joista vajaa puolet on luonnonsuojelualueta. Saaren luonto on eritäin monimuotoista,

HELSINGIN SEUDUNLAPINKÄVIJÄT RY

www.lapinkavijat.fi

UKK-puisto

Rakkaudesta retkeilyyn

2/2020

LAPINKÄVIJÄ-LEHTI 40 V.

HELSINGIN SEUDUN LAPINKÄVIJÄT

Jäsenlehti 159 2/20

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmikuun puolivälissä, toukokuun puolivälissä, syyskuun alussa ja jou-lukuun alussa

ISSN 0788 - 625X

Taitto: Sakari Palo

Pankkiyhteys:Nordea FI18 2142 1800 0138 42Ei jäsenmaksuja tälle tilille.

Viitteet:Karjakaivon käyttömaksut 1999Välinevuokrat 123Kukasmajan käyttömaksut 1025Goados-kodan käyttömaksut 1038

Kansikuva: UKK-puisto 2014 Sakari Palo

Vastaava toimittaja: Soile Taskinen, tiedotustk(at)lapinkavijat.fi

Tiedotustoimikunta: Reijo Blomberg, Raija Hentman, Sakari Palo.

Ilmoitukset:

Painopaikka: Offset Lindström Oy, Höyläämötie 3 A, 00380 Helsinki, (09) 586 02550

1/1 sivu 200 €1/2 sivua 110 €1/4 sivua 60 €Neljästä peräkkäin julkaistusta sa-masta ilmoituksesta veloitetaan vain kolmen hinta. Mediakortti osoittees-sa, www.lapinkavijat.fi

3 Pääkirjoitus4 Toiminta10 Loma13 Ajankohtaista15 Menneitä21 Tietoaivi23 Kirjareppu

27 Kukasmaja29 Lähiretkiä Kehä III varrella31 Niestasäkki 33 Ihmisten erämaat39 Rinkan pohjalta42 Yhdistystiedote

Sisältö

www.lapinkavijat.fi

Olemme FacebookissaHelsingin Seudun Lapinkävijät

Olemme Instagramissahelsinginseudunlapinkavijat

Aineisto: seuraavaan lehteen 24.7.2020 mennessä lehti(at)lapinkavijat.fi

3

Lapinkävijä Nro 159 2 20 HSL

Peruutimme yhdistyksen tapahtumat juhannukseen asti. Maan hallituksen koronarajoitukset tulivat aika nopeasti ja kiireessä emme harkinneet vaihto-ehtoisia toteutustapoja.

Helsingin seudun lapinkävijöiden toiminta perustuu jäsenten yhteiseen toimintaan. ”Sosiaalinen eristäytyminen” ja ”pysykää kotona” ovat kovia haasteita toiminnallemme. Haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Yleisötilai-suudet, kerhoillat ja koulutuksia voi toteuttaa myös digitaalisesti. Tämä luul-tavasti tukee yhdistyksen pyrkimystä luonnonsuojeluun – ei ole pakko mat-kata paikalle. Myös – tai vain – digitaalisena toteutetut tapahtumat avaavat osallistumismahdollisuuden niille, joille etäisyyden, sairauden tai muun ra-joitteen vuoksi ei ole mahdollista osallistua tapahtumaan muuten. Kun uuteen tapaan totutaan, se tukee yhteisöllisyyttä. Vaikka ruskavaellukselle ei olisi päässyt niin vaeltajakaverin lounastauolle tai iltanuotiolle voi osallistua kotoa.

Digitaalisuus ei ole vain nuorten juttu. Yhdistyksen uusista nettisivuista vastasi eläkeläinen, joka halusi haasteita. Lapinkävijät on ansiokkaasti ollut digitalisaation eturintamassa mm. digitoimalla kaikki lehtemme. Aika help-poa meille muille! Lehdet ovat luettavissa kaikkialla missä on internet ja laite selaamiseen. Yhdistyksellä on Facebook-ryhmä sekä Instagram-tili, jolle ku-ka tahansa voi tuottaa sisältöä Antti Pasasen kautta. Kaikista jäsenten tuotta-masta ja ideoimasta sisällöstä ja toiminnasta on iloa ja hyötyä sekä tekijöille että osallistujille! Haluatko sinä olla yksi ilostuttajista?

Markus Pyhälä puheenjohtajamarkus.pyhala(at)lapinkavijat.fi

4

Lapinkävijä Nro 159 2 20toiminta

Koronavirus ja toimintaOlemme joutuneet peruuttamaan useita suunniteltuja tapahtumia korona-viruksen leviämisen estämiseksi. Hiihtovaellus, Ylläksen hiihtoviikko, retki-suunnistuskurssi, saunatapahtumat, talkoot, kesäkauden avajaiset, linturet-ki, riippukeinukurssi, Nuku yö ulkona-tapahtuma, viikonloppuvaellus, siis kaikki toiminta ainakin juhannukseen asti on jouduttu peruuttamaan. Osa ta-pahtumista siirtyy ensi vuoteen ja loppuvuodelle on tarjolla joitain tapahtu-mia, joita toimintasuunnitelmassa ei ollut.

Tulevat tapahtumat on suunniteltu ja laitettu niin lehteen kuin nettisivuille, mutta niiden toteutuminen riippuu Suomen hallituksen määräyksistä. Muu-toksista tiedotetaan kaikissa käytössämme olevissa kanavissa.

Puuvajan pintakäsittelyVajan pintakäsittelyt, pesu ja suojaus tehdään, kun rajoitteet sallivat, sää on sopiva ja saadaan paikalle muutamia tekijöitä. Vaja pestään pesuaineella, huuhdotaan runsaalla vedellä ja kä-sitellään puunsuoja-aineella. Seuraa kotisivua ja facebookia. Sulo Laakso, 0400 111 322.

KESÄKUU KESÄKUU KESÄKUU KESÄKUU

Kukasjärven kesähuoltoviikko 2020 - ajankohta ja järjestä-minen riippuu Korona-tilanteestaOli suunniteltu, että isännät ovat Kukasjärvellä huoltohom-missa 6.-13.6. Tuolloin kesä olisi luultavasti hyvällä alulla. Nyt ajankohdasta ei ole varmuutta. Ei myöskään ole varmuutta jär-jestetäänkö kesähuoltoviikkoa lainkaan koronatilanteen vuok-si. Kannattaa ilmoittaa kiinnostuksesta ja/tai seurailla tapah-tumakalenteria.

Jos huoltoviikko järjestetään, niin se on oiva aika vierailla Lapin tukikohdallamme. Isännät neuvovat tarpeen ja kyky-jensä mukaan ensikertalaisia ja tiedonjanoisia. Retkiseuraakin voi löytyä. Majaan mahtuu kymmenen yöpyjää ja sauna läm-penee joka ilta. Hyttysistä ei ole juurikaan haittaa, ainakaan kämpän pihapiirissä.

Lisätiedot, ajankohta, aikataulut, kimppakyyti ja mahdolli-set ilmoittautumiset Markus Pyhälälle, markus.pyhala(at)lapin-kavijat.fi tai 040 419 0967. Majoitus on maksullinen.

5

Lapinkävijä Nro 159 2 20 toiminta

HEINÄKUU HEINÄKUU HEINÄKUU HEINÄKUU

La 11.7. 12–14 Lauantaisauna Saunavuorot naisille ja miehille.Maksu 2 € käteisenä lämmityksestä vastaavalle. Pidetään kult-tuuriperintöä yllä ja saunotaan pienemmissä porukoissa tut-tujen kesken.

Jos rajoitteita puretaan, voit ilmoittautua saunanlämmittä-jäksi, talkootk(at)lapinkavijat.fi, kaisapeu(at)hotmail.com tai 050 353 7637 Kaisa Peuramäki.

Ke 22.7. 17.30–19.30 YhteissaunaMaksu 2 € käteisenä lämmityksestä vastaavalle. Pidetään kult-tuuriperintöä yllä ja saunotaan pienemmissä porukoissa tut-tujen kesken.


Su 26.7. Päiväretki PentalaanPentalan saarella Espoon Suvisaaristossa on kokoa 130 hehtaa-ria, joista vajaa puolet on luonnonsuojelualuetta. Saaren luonto on erittäin monimuotoista, onhan saari ollut asuttu 1700-luvun puolivälistä ja saarella on erilaisia arvokkaita luontoympäris-töjä. Keskellä saarta lepää Pentalanjärvi. Nyholmin kalastaja-suku asui saarella torppareina 1850-luvulta lähtien. He saivat lisätuloja mm. kesävieraiden majoittamisesta. Nyholmien ti-lan rakennukset muodostavat saaristomuseon.

Kokoonnumme Pentalan yhteysvenelaiturilla klo 11. Yh-teysveneisiin pääsee Suomenojalta, Suinonsalmesta, Soukan Klobbenilta, Kivenlahdesta ja Ristiniemestä. Aikataulut ja ve-nematkan hinnat sekä tietoja museosta löytyvät osoitteesta kulttuuriespoo.fi/fi/pentala. Sisäänpääsymaksu on aikuisilta 7 €, eläkeläisiltä, työttömiltä, varusmiehiltä ja opiskelijoilta 5 €, ja osanottajat maksavat sen itse.

Ensin osallistumme opastettuun kierrokseen, sen jälkeen tutustumme museoalueeseen ja saaren luontoon. Kierrämme saaren luontopolun ja tutkimme järven ympäristöä. Uimapaik-kojakin on kaksin kappalein: Diksandin hiekkaranta ja

6


La 8.8. 12–14 LauantaisaunaSaunavuorot naisille ja miehille. Maksu 2 € käteisenä lämmi-tyksestä vastaavalle. Pidetään kulttuuriperintöä yllä ja sauno-taan pienemmissä porukoissa tuttujen kesken.


Pe–su 7.–9.8. Saaristoretki Turun saaristoon Viikonlopun aikana tutustumme Turun saariston pieneen ren-gasreittiin. Perjantaina tutkimme Paraisten historiaa ja saa-vumme illaksi Nauvoon. Lauantaina risteilemme Seilin saarel-le ja sieltä edelleen Rymättylään savusaunomaan ja nauttimaan saaristolaispöydän antimista. Sunnuntaina jatkamme Naanta-lin vanhaan kaupunkiin ja illaksi Helsinkiin. Retken hinta on 350–400€ sisältäen tilausbussin, kaksi yöpymistä (2 hh), kaksi aamiaista, kaksi lounasta, illallisen perjantaina, lauttamaksut. Retkimaksu maksetaan 13.7. mennessä. Maksuohjeet lähete-tään ilmoittautuneille erikseen.

Ilmoittautumiset 28.6. mennessä: Juha Karsikas, 040 548 1250, juha.karsikas(at)icloud.com.

Mikäli tapahtumaa ei voi toteuttaa korona-viruksesta joh-tuvien rajoitusten vuoksi, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille, lapinkavijat.fi-kotisivuilla, Facebook-ryhmässä ja sähköpos-tilistan jäsenille.

Pentalanjärvi keskellä saarta. Evästauolle on tarjolla monta hienoa paikkaa, mutta museoalueella on myös kahvila ja vie-reinen Saaristoravintola Paven tarjoaa maukasta ruokaa.

Ilmoittautumiset viimeistään 19.7. Raija Hentmanille ensi-sijaisesti sähköpostitse raija.hentman(at)nic.fi tai toissijaises-ti tekstiviestillä numeroon 0400 380 606. Mikäli tapahtumaa ei voi toteuttaa koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille, lapinkavijat.fi-kotisivuilla, Facebook-ryhmässä ja sähköpostilistan jäsenille.

ELOKUU ELOKUU ELOKUU ELOKUU

7


Ke 12.8. klo 17.30 Iltaretki Hanikan luontopolulleEspoon Soukan upeimmat maisemat löytyvät Etelä-Espoos-ta Soukan kaupunginosasta. Hanikan luontopolku kiertelee vaihtelevissa maisemissa ruovikkoisten lahtien rannoilta ter-veleppälehtoon, kolmelle eri kallioalueelle ja siinä välissä mui-naishaudoille ja mahtavan siirtolohkareen sivuitse. Polun pi-tuus on 5 kilometriä ja jos poikkeamme Soukan Kasavuorelle, siitä tulee lisämatkaa noin 800 metriä. Kuljetaan nautiskellen ja mukaan voi varata pientä iltapalaa.

Lähin bussipysäkki Suvisaarentiellä Suinonsalmen vieres-sä on E4134. Noin 300 metriä ennen pysäkkiä on Soukan ui-marannan parkkipaikka.

Ilmoittautumiset viimeistään ti 11.8. Raija Hentmanille en-sisijaisesti sähköpostitse raija.hentman(at)nic.fi ja toissijaises-ti tekstiviestillä numeroon 0400 380 606. Mikäli tapahtumaa ei voi toteuttaa koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille, lapinkavijat.fi-kotisivuilla, Facebook-ryhmässä ja sähköpostilistan jäsenille.

Ke 26.8. 17.30–19.30 YhteissaunaMaksu 2 € maksetaan käteisenä lämmityksestä vastaavalle. Pi-detään kulttuuriperintöä yllä ja saunotaan pienemmissä poru-koissa tuttujen kesken.


La–su 29.–30.8. Nuku yö ulkona -tapahtuma KarjakaivollaLapinkävijät pystyttävät Suomen luonnon päivänä Karjakai-von maastoon valmiiksi telttoja ja varaavat paikkoja myös osanottajien omille teltoille. Tapahtumaan toivotetaan terve-tulleiksi eritoten henkilöitä, jotka eivät ole vielä yhdistystäm-me löytäneet ja jotka haluavat tutustua Nuuksion luontoon ja retkeilyyn opastetusti. Koska Karjakaivon maastossa on telt-tapaikkoja rajoitetusti, osanottajamäärää rajoittaa sopivien teltan sijojen määrä. Muista retkeilyvarusteista, kuten makuu-pussi, keitin, makuualusta ja ruoat, osanottajat huolehtivat it-se. Mikäli osanottajilta puuttuu varusteita, niitä voi vuokrata Lapinkävijöiden varustevuokraamosta (lapinkavijat.fi) ja tie-dustella järjestäjiltä.

8


SYYSKUU SYYSKUU SYYSKUU SYYSKUU

La 26.9. 10–16 Syyssiivous Majan ja saunan kunnosta pidetään huolta perusteellisella pesulla sekä siistitään ympäristöä. Välillä otetaan eväät esil-le, lämmitetään soppaa, keitetään kahvit ja päivän päätteeksi mennään saunaan mies-/naisvuoroin, jollei jouduta perumaan.Kaisa Peuramäki, 050 353 7637.

TULEVIA

La 3.10. Retki Ruskovillan tehtaille ja Orimattilan patikkapoluilleTämä retki järjestetään yhteistyössä Tunturikerho Kavtsin kanssa. Retkellä tutustutaan johonkin Orimattilan useista patikkapoluista ja Ruskovillan tuotantolaitokseen. Matkalla karttuvat niin luontoelämykset kuin tietomme villasta ja vil-lavaatevarastomme. Matkaan lähdetään tilausajoautolla. Tar-kemmat tiedot Lapinkävijässä 3/2020.

Ke 7.10. klo 17.30 Kerhoilta: Lapin aarteitaKeskustakirjasto Oodi, Kuutio-Sali, 2. kerrosVaeltajat näkevät vaeltajan Lapin, lomakeskusten patikoitsi-jat päiväretki-Lapin, mutta sivuteiden varrella kulkijoita odot-

Ohjelma painottuu ympäröivän luonnon aistimiseen, ren-toutumiseen, elämyksiin ja myös tiedon jakamiseen. Mukaan ilmoittautuneet saavat tarkemmat tiedot tapahtumasta ja oh-jeet varustautumiseen. Tapahtuma on osa Suomen luontokes-kus Haltian Suomen luonnon päivän ohjelmaa, ja se toteutuu, mikäli koronavirusepidemia on hellittänyt ja kokoontumiset sallitaan.

Ilmoittautumislomake Lapinkävijöiden Nuku yö ulkona -tapahtumaan löytyy 1.8. lähtien osoitteesta lapinkaviat.fi ja haltia.com > Haltiassa tapahtuu.

Lisätietoja antaa Marina Koskelainen, 0400 291 550 tai kielo_(at)hotmail.com.

9


SAKARI PALO

tavat monet hienot retkikohteet: luontopolut soille ja ikimet-siin, suojelualueet ja kansallispuistot, joihin pääsyyn tarvitaan henkilöautoa. Jotkut kohteet vain ovat syrjässä totutuilta ajo-reiteiltä, vaikka olisivatkin tunnettuja. Tällaisia tuttuja ja tun-temattomia kohteita ovat muun muassa Auttiköngäs, Korouo-ma, Kivitunturi, Moskun kotitalo, Viiankiaapa, Taatsin seita, Pakasaivo ja Jai-Paljukka. Näistä ja muutamista muista koh-teista Raija Hentman kertoo sanoin ja kuvin. Kuvaesitys alkaa klo 18.00.

Tapahtuma on yhteinen Tunturikerho Kavtsin kanssa ja avoin kaikille. Vastuuhenkilö Annu Koistinen, 050 326 6960.

Pe–su 9.–11.10. ViikonloppuvaellusLumisateen vuoksi viime syksyn viikonloppuvaellukselle ei uskaltautunut kuin vetäjä. Lumisateesta huolimatta – tai juu-ri sen takia retki oli tosi hieno ja etelässä kenties ”talven lumi-sin”! Tänä syksynä kohde on yhä Evo. Lähdemme Hämeen-linnan rautatieasemalta 9.10. klo 17:25 kimppakyydein kohti Evoa. Yövymme Evolla omin majoittein nuotiopaikkojen lä-heisyydessä, joten viileää keliä ei pidä pelätä liikaa. Mukaan otetaan viikonlopun retkivarustus ja ruuat. Vettä hankimme lähempää. Tarvittaessa muodostamme haastavamman ja rau-hallisemman ryhmän. Paluu 11.10 kimppakyydein Hämeen-linnan asemalle (tai muuhun sopivaan paikkaan).

Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 1.10. mennessä Markus Pyhälälle, markus.pyhala(at)lapinkavijat.fi tai 040 41 90 967.

Viikonloppuvaellus Evolla 2004

10

Lapinkävijä Nro 159 2 20Loma

La–la 27.6.–4.7. Retkiviikko Saariselällä Viikon aikana tutustumme Saariselän ympäristöön: Kaunispää, Lutto, Iisakki-pää, Laanila, Rumakuru… Koska aurinko ei laske vuorokauden aikana, teem-me retkiä myös yöllä. Patikkaretkien lisäksi ohjelmassa on:

– savusaunominen Kiilopäällä, menomatka patikoiden, 10 km, helppo, mutta Ahopäälle noustessa korkeusero on n. 80 m, paluumatkalla saunomi-sen jälkeen bussikuljetus – retki Inarin kirkonkylään, jossa tutustumme saa-melaismuseo Siidaan ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen sekä käymme ris-teilyllä Inarinjärvellä, bussikuljetus Inariin mennen tullen

Retken hinta on n. 200 €. Ennakkomaksu (50 €) maksetaan 30.5. mennessä. Loppusumma, joka tarkentuu myöhemmin, maksetaan 15.6. mennessä. Mak-suohjeet lähetetään ilmoittautuneille erikseen. Hinta sisältää majoituksen ta-sokkaissa mökeissä, retkiopastukset ja paikalliskuljetukset. Kuljetukset Saa-riselälle ja sieltä pois jokainen hoitaa itse.

Ilmoittautumiset 25.5. mennessä: Juha Karsikas 040 548 1250, juha.karsikas(at)icloud.com

Reittiselostuksia alueelta osoitteestahttps://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit:Aurorapolku, 2 km, helppo, maastoon tutustuminenIisakkipään luontopolku, 7 km, keskivaikea, korkeusero 160 mProspektorin polku, 9 km, helppo, kullankaivuun historiaaRumakurun rengasreitti, 14 km, keskivaikea, korkeusero 110 mMuita mahdollisia retkiä:Luttojoki ja Kaunispää, 11 km, keskivaikea, korkeusero 180 mKuusimetsän rajan retki valtatien länsipuolella, retkentäysimittainen

toteutuminen riippuu veden korkeudesta, voidaan toteuttaa lyhyempänä vaihtoehtona

Nousu Pietarinvaaralle, 8-10 km, keskivaikea, korkeusero 120 mLaanilan savottakahvila, 8 km, helppo, kahvilassa mahdollisuus ruokai-

luun (ei sisälly retken hintaan). Mikäli tapahtumaa ei voi toteuttaa koronaviruksesta johtuvien rajoitusten

vuoksi, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille, lapinkavijat.fi-kotisivuilla, Facebook-ryhmässä ja sähköpostilistan jäsenille.

11

Lapinkävijä Nro 159 2 20

Pe–su 4.–13.9. Ruskavaellus Kiilopään maisemissa Lähdemme maastoon Kiilopäältä ja päätämme vaelluksen Tievatuvalle. Mat-kan varrella löydämme mm. Luulammit, Taajosnokan, Lankopään, Taimen-lammen, Suomujoen, Lankojärven ja Raututunturit. Yhdessä yöpymispaikas-sa vietämme kaksi yötä, jolloin välipäivänä voi levätä leirissä tai osallistua päiväretkelle kevyemmällä kantamuksella. Retken vetäjinä toimivat Juha Kar-sikas ja Jorma Nurmi. Juna lähtee Helsingistä Rovaniemelle perjantaina 4.9. il-lalla. Sieltä jatkamme bussilla vaelluksen lähtöpisteeseen. Takaisin Helsingissä olemme sunnuntaina 13.9. aamulla. Retken hinta on n. 350€ sisältäen juna- ja bussimatkat, yöpymisen vaelluksen jälkeen (sauna, illallinen, aamiainen) ja oppaiden palvelut. Ennakkomaksu (100€) maksetaan 30.5. mennessä. Loppu-summa, joka tarkentuu myöhemmin, maksetaan 15.6. mennessä. Maksuohjeet lähetetään ilmoittautuneille erikseen. Retkelle otetaan mukaan 18 vaeltajaa.

Ilmoittautumiset 25.5. mennessä: Juha Karsikas 040 548 1250, juha.karsikas(at)icloud.com.

Mikäli tapahtumaa ei voi toteuttaa koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille, lapinkavijat.fi-kotisivuilla, Face-book-ryhmässä ja sähköpostilistan jäsenille.

Loma

La–la 1.–8.8. Retkeilyllinen Lapin talkooviikkoPidetään talkoot Kukasjärvellä. Yhdistys järjestää menomatkalla kimppakyy-din Äkäslompolosta. ja paluumatkalla kimppakyydin Kittilään. Aikataulut selviävät myöhemmin - ilmoitusta laadittaessa VR:n kesän aikatauluja ei ol-lut julkaistu. Ilmoita kiinnostuksesi Markukselle tai seuraile tapahtumaka-lenteria!

Talkoissa paikat siivotaan sisällä ja laitetaan kuntoon ulkona. Kaikille riit-tää mielenkiintoista tekemistä. Pari retkeäkin on tarkoitus tehdä. Hyttysistä ei ole juurikaan ollut haittaa. Kimppakyydin lisäksi yhdistys tarjoaa majoituk-sen, aamupuuron ja kahvit sekä lounaskahvit.

Ilmoittautumiset, lisätiedot ja aikataulutiedot: Markus Pyhälä, markus.pyhala(at)lapinkavijat.fi tai 040 419 0967.

12

Lapinkävijä Nro 159 2 20Loma

Kilometrikorvaus

Kun Lapinkävijöiden retkikohde on kauempana ja matkaan lähdetään kimp-pakyydein, kyydin antaja ja kyydin saaja voivat käyttää seuraavaa laskutapaa korvauksen määrittelyyn: kilometrit kertaa 0,25 euroa jaettuna autossa olijoi-den määrällä kuljettaja mukaan lukien.

Jos tilaajalla on sairauden tai muun yleisten valmismatkaehtojen mukaisen pakottavan syyn perusteella oikeus peruuttaa matka, on HSL:llä oikeus pe-riä kohtuullinen korvaus matkasta yhdistykselle jo muodostuneista kustan-nuksista, kuten ennakkoon maksetuista palveluista, joista HSL ei saa mak-sun palautusta (esim. matkaliput, majoituspalvelut, myös osuudet yhteisistä tilausajoista ja majoituksista). Äkillinen matkalle lähdön este on todistettava lääkärintodistuksella tai muulla luotettavalla kirjallisella selvityksellä.

Kehotamme matkustajaa ottamaan matkavakuutuksen, johon sisältyy peruutusturvavakuutus

Helsingin Seudun Lapinkävijöillä on osanottajien vähyyden tai muun ennal-taarvaamattoman syyn johdosta oikeus peruuttaa lomatilaisuus 14 vrk en-nen ilmoitetun tilaisuuden alkamispäivää olematta velvollinen korvauksiin. Järjestäjän peruuttaessa tilaisuuden osanottomaksu palautetaan kokonaisuu-dessaan.

– Viimeistään 35 vrk ennen matkan alkua, veloitetaan toimistokuluina 20 € / hlö– Myöhemmin kuin 35 vrk, mutta viimeistään 14 vrk ennen lähtöä, veloite-taan ennakkomaksu.– Myöhemmin kuin 14 vrk, mutta viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua, veloitetaan 50% matkan hinnasta.– Myöhemmin kuin 48 tuntia ennen lähtöä, on matkanjärjestäjällä oikeus pi-dättää koko matkan hinta.

Ennakkomaksu on n. 25 % matkan arvioidusta hinnasta

MATKOJEN PERUUTUSEHDOT

13

Lapinkävijä Nro 159 2 20 ajankohtaista

AjankohtaistaTällä palstalla kerrotaan Helsingin Seudun Lapinkävijöiden halli-tuksen päätöksistä ja muista jäsenistöä koskevista ajankohtaisista asioista.

Varustevuokrauksen hoitaja on vaihtunutLapinkävijöiden vuokravälineet on siirretty Antti Pasasen varas-toon Pohjois-Haagaan. Juha Jahkolal-le ja Raimo J. Kummulle iso kiitos tä-hänastisesta varustevuokrauksen hoitamisesta. Antti Pasasen tavoittaa vuokrausasioissa joko tekstiviestil-lä numerosta 050 376 8590 tai sähkö-postitse varustevuokraus(at)lapinka-vijat.fi. Varusteita voi myös varata ja vuokrata nettisivujemme (lapinkavi-jat.fi) varustevuokrauslomakkeella.

Hallitus tiedottaaLapinkävijöissä on tapahtunut usei-ta vastuiden muutoksia, eikä se joh-du koronaviruksesta.

Taloudenhoitaja vaihtuuYhdistyksen taloudenhoitaja on vaihtunut. Tehtävää on lupautu-nut hoitamaan Marja Luhtala, joka on aiemminkin pidellyt yhdistyksen kukkaronnyörejä. Jatkossa siis mak-settavat laskut toimitetaan joko säh-köpostin liitteenä tai postitse Marjal-le:Marja LuhtalaKuusmiehentie 72 B00670 Helsinkiluhtalamarja(at)gmail.com.

Karjakaivon avaimen hakupaikkaSaara Kostama, joka on vuosia hoi-tanut Karjakaivon avaimen laina-usta, on päättänyt luopua tehtävän hoitamisesta. Kiitos Saara kaikista näistä vuosista! Ilahduttavasti uu-si avaimenhakupaikka löytyi läheltä Nuuksion tienhaaraa Espoon Nupu-rista, jossa asuu Sari Vikström-Kivi-oja perheineen. Lapinkävijä-lehden ilmestymisen jälkeen Sari (puh. 040 593 1019, vikstrom.kivioja(at)gmail.com) jatkaa Saaran viitoittamalla

tiellä. Myös Kari Rautiolta Espoon Lippajärvellä voi edelleen hakea avai-men, kuten myös Suomen luontokeskus Haltiasta kun se taas koronaviruksen laannuttua avaa ovensa. Katso Karja-kaivon avainta koskevat tiedot sivul-la 44. Jollet tavoita avaimen lainaajaa puhelimitse, laita tekstiviesti tai säh-köpostia.

Kaipaamme kuitenkin vielä yhtä hakupaikkaa Helsinkiin, jonne pää-sisi helposti myös julkisilla. Voisit-ko sinä ottaa homman hoitaaksesi? Jos voit, niin ota yhteyttä yhdistyk-sen sihteeri Sirkka Leppäseen, sirkka.leppanen(at)lapinkavijat.fi.

14

Lapinkävijä Nro 159 2 20ajankohtaista

Huomioita toiminnastaNäinä poikkeusaikoina on hyvä pa-lauttaa mieliin pari asiaa yhdistyk-sen toimintaperiaatteista. Helsingin Seudun Lapinkävijöiden toimintaa pyöritetään noin 40 aktiivisen toi-mikuntien ja hallituksen jäsenen se-kä toimihenkilön talkootyönä, omal-la vapaa-ajalla ja omien voimavarojen mukaan. Asemamme on erilainen kuin ohjelmapalveluyrityksillä ja matkatoimistoilla, joiden on tarkoitus tehdä voittoa. HSL:n tarkoitus on luo-da yhteisöllisyyttä, tarjota hyviä ret-kikokemuksia, jakaa tietoa ja antaa hyvät puitteet arjen karistamiseen. Siihen tarvitaan sekä tekijöitä että ko-kijoita. Jokaisen jäsenen panos on tär-keä, myös tulevaisuudessa.

Tiedot kokosiRaija Hentman

Kaivo oli tukossaKarjakaivon kaivo lakkasi toimimasta kriittisellä hetkellä ja helmikuun tal-vitapahtuman osanottajien piti tuoda juomavedet mukanaan. Onneksi Juk-ka Severinkangas, Antti Pasanen, kai-von kannella ja Eino Vasikainen saivat pumpun uudelleen kuntoon ja kaivo taas toimii.

SAKARI PALO

PAULIINA TIAINEN

15

Lapinkävijä Nro 159 2 20 mEnnEitÄ

MenneitäHelsingin Seudun Lapinkävijöillä on taas ollut monia mielenkiintoi-sia tapahtumia. Tällaisia muistoja oli yhdellä mukana olleella. Tästä jäit paitsi, ellet ollut mukana.

Lapin seidoistaTammikuun yleisötilaisuudessa Oo-din Kuutio-Sali pullisteli väkeä, kun 60 hengen tilaan pyrki tuplasti enemmän väkeä kuuntelemaan pro-fessori Juha Pentikäisen luentoa La-pin seidoista ja saamelaisten pyhistä paikoista. Tosin sovittuihin aiheisiin ei luennon aikana juurikaan päästy, mutta uskontotieteen asiantuntijalla riitti paljon muuta tarinointia sinänsä mielenkiintoisista aiheista. Mutta oli-si niistä seidoista ja pyhistä paikoista kuullut mielellään. RH

Uusia jäseniä KarjakaivollaVau, eipä ole aikoihin ollut sellaista tungosta Karjakaivon sahapukeilla ja hakkuupölkyillä, kuin 1.2. Lapin-kävijät tutuksi -tilaisuudessa, kun 17 uuden jäsenen joukko hääri vuoron perää puita tekemässä. Sauna lämpe-ni, soppa maistui ja juttu lensi. Mie-het päästettiin ensin saunaan ja naiset lähtivät reippaalle kävelylenkille. Ja se sauna – kyllä se kruunasi päivän. Lampi vastaanotti halukkaat hyiseen syliinsä, vaikkei avannosta ja lumes-ta ollut tietoakaan. RH

Yhteistyöllä klapeja syntyi ennätysvauhtia.

RAIJA HENTMAN

16

Lapinkävijä Nro 159 2 20mEnnEitÄ

Nukuttiin yö ulkonaTämän tapahtuman piti antaa tun-tumaa talviretkeilyyn, mutta viimei-

RAIJA HENTMAN

Ari ’Juissi’ Saarinen (kyykyssä), Risto Heinänen ja Raija Hentman kertoivat vuorollaan erityyppisistä keittimistä.

setkin rännän rippeet ehtivät sulaa lauantaina. Tapahtumakin piti siirtää Ur-jan nuotiopaikal-ta Karjakaivolle. Talvitunnelmis-ta puuttuivat lu-mi ja jää, mutta hyvinhän kaikki meni. Seitsemän-toista osanottajaa imi itseensä tie-toa pukeutumi-

sen saloista, keittimistä, teltoista ja kaikesta muusta talvivaelluksen va-rustuksesta. Illalla paistettiin lätty-

jä ja aamul-la syötiin kimpas-sa puuroa. Ainakin ta-pahtuman järjestäjil-le jäi hyvä fiilis, ja si-tä samaa vakuuttivat myös osan-ottajat. Ensi vuonna vii-meistään hiihtova-ellukselle. RH

Taina Tervahartiala (seisomassa) antaa vinkkejä pukeutumi-seen talvivaelluksella.

SAARA LOISTE

17


SääiltaVetävä otsikko ”Musta pilvi mullot-taa, savenharmaa sataa” veti Oodin Maijansaliin noin 90 kuulijaa, kun meteorologi Lea Saukkonen avasi sään ennustamisen saloja, selitti kor-

RAIJA HENTMAN

Lea Saukkonen on päässyt esityksessään poutapilviin.

kea- ja matalapaineista sekä pilvien muodoista ja muodostumisesta. Täy-tyy kerrata kirjoista, jotta osaisi seu-raavalla vaelluksella tulkita taivaan-merkkejä. RH

SAKARI PALO

”Musta pilvi mullottaa”

18


Talvilintuja tiirailemassaKymmenen lapinkävijää Ari Juissi Saarinen etunenässä uhmasivat lin-turetkellä Vanhankaupunginlahden ja Viikin maise-missa tämän tal-ven harvinaisinta sääilmiötä, räntä-sadetta. Tusina la-jihavaintoa kertyi retken mittaan. Sykähdyttävim-mät kiikariin osu-neet siivekkäät olivat merikotka Klobbenin saares-sa ja pähkinänak-keli Fastholman kuusessa. Musta-rastaat rähisivät ja kerran kuultiin punatulkun vihel-lys, muutoin ään-tä pitivät lähinnä sini- ja talitiaiset. Hiljaiseksi se veti osanottajatkin, kun tuuli lennätti räntäpyryä vaakatasos-sa. Muita lajeja olivat kuusitiainen, puukiipijä, vihervarpunen, harmaa-lokki, isokoskelo, heinäsorsa – ja pari metsäkaurista. RH

RAIJA HENTMAN

Sää ei suosinut linturetkeä, mutta lapinkävijäthän eivät säätä hätkähdä.

Kukasjärven vapaalasku-viikonloppu 26.2.–2.4.Tänä vuonna vapaalaskuviikonlop-pulaiset saivat nauttia ennätysmää-rästä lunta! Lumi oli oli myös vapaa-laskuun varsin sopivaa. Noin 30 cm

syvällä puuterilumen alla oli muka-vasti kantava kerros joten liikkumi-nen ei ollut turhan raskasta. Suomen vapaalaskun tuntemattoman helmen,

Pikku Kukasvaaran pohjoisrinteen, jyrkkyys oli olosuhteisiin nähden pa-rahultainen.

Ennätyslumet häätivät minut jo 23.2. kohti Kukasjärveä ja lumenpu-dotushommia. Lunta olikin katoilla ja arvioni mukaan majan lumikuor-ma keveni n. 50 kuutiolla lunta. Puu-vajan ja saunan katolta lähti varmaan toiset 50 kuutiota. Sää oli hieno ja ei tarvinnut kuntosaleja pohtia.

Torstaina olin Kolarissa vapaalas-kuviikonloppulaisia vastassa. Kos-ka Etelässä ei juurikaan ollut pääs-syt mäkeä laskemaan, niin torstaina

19


haimme tuntumaa laskemiseen lä-hinnä Ylläksen rinteissä ja hissiavus-teisesti. Pari tuntia kurvailimme rinteessä, sitten täydensimme ruo-kavarastomme Äkäslompolossa ja ajoimme Pyhäjärven parkkipaikal-le. Parkkipaikalta hiihtomme Kukas-järvelle sujui suht mallikkaasti, mitä nyt nopeasti kyhäämäni ahkioviritys ei kokoaikaa seurannut aivan perässä vaan kaatui pari kertaa. Ennen ahki-on vetonarujen hankintaa kannattaa siis tarkastaa että naru on staattista eikä joustavaa! Perille päästyämme saunoimme ja nautimme maittavan illallisen.

Perjantaina skinnailimme suht vaivattomasti Pikku Kukasvaaralle. Lunta oli ja oli hieman tuultakin. Las-kumme sujuivat mallikkaasti. Kerran erehdyimme pohjois-koilliseen laske-valle ”harjanteelle” joka oli lumiolo-suhteisiin nähden vähän turhan loi-va. Majalle palattuamme sauna ja illallinen maistuivat taas mahtavalle!

Lauantaina palasimme Pikku Ku-kasvaaralle ja laskimme melko lailla suoraan pohjoiseen. Saimme taas hy-viä laskuja! Illalla kämpällä oli jo tu-tut kuviot; lämmin sauna ja maitta-va ateria.

Sunnuntaina pakkasimme tavarat, hiihdimme Pyhäjärven parkkipaikal-le ja siirryimme autolla Totovaaran parkkipaikalle. Parkkipaikalta nou-simme Aakenustunturin Vasalaelle ja laskimme Käymäkurun kautta met-sään. Kerrankin Lapin avotunturissa oli parempaa laskua kuin metsässä!

Metsästä löysimme tievoja. Tievat ai-heuttivat hieman haastetta - samoin kuin allekirjoittaneen pienoinen aja-tusvirhe. Jos et laske nousureittiä, niin et tule lähtöpaikkaan. Tunti ai-kaa hukattiin tähän ajatusvirheeseen. Ehdimme kuitenkin junalle, mutta Rovaniemeen tutustuminen jäi seu-raavaan kertaan eli 7.3.2021.Markus Pyhälä

MARKUS PYHÄLÄ

20


Varsinaisten töiden osalta viikko sujui mukavasti. Puut tulivat aiem-man sopimuksen mukaisesti maa-nantaina ja porukalla saimme ne näppärästi pinoon. Linnunpönttöjä siivotessa ei tullut vastaan ikäviä yl-lätyksiä. Lumet oli luotu katoilta jo Vapaalaskuviikonlopun yhteydes-sä ja talvihuoltoviikon tarkastukses-sa katot sekä piiput vaikuttivat ole-van kunnossa.

Säät olivat keskimäärin retkeilyl-le suotuisat. Lähinnä oli aurinkoista, joinain päivinä oli lämpötila oli use-amman asteen plussalla. Alussa mai-nitut Korona-toimenpiteet tekivät hiihtämisestä hiven erilaista, kuin ai-emmin. Illan vastaanottanut sauna ja päivän päättänyt illallinen jättivät osallistujille hyviä muistoja.

Kiitos osallistujille, loppujen lo-puksi paikalla oli yksi isäntä ja kol-me hiihtäjää.Markus Pyhälä

Kukasjärven talvihuolto-viikkoa pidettiin 21.–28.3. Lunta oli enemmän kuin koskaan ja Korona-virus antoi viikolle oman li-sämausteensa.

16.3. yli 70-vuotiaita kehoitettiin pysymään kotona - Isäntien ja osal-listujien määrä puolittui. 20.3. kerrot-tiin että hiihtokeskukset sulkeutuvat 28.3. Lauantaina 21.3. uutisoitiin, et-tä nelostie ruuhkautuu kun etelästä rynnitään Lappiin, illalla sekä Levi että Ylläs ilmoittivat sulkevansa las-kettelurinteet sunnuntaina 22.3. Maa-nantai-iltana Ylläs lopetti myös latu-jenhoidon. Talvihuoltoviikolle tulleet hiihtäjät joutivat tai saivat hiihtää hoitamattomilla laduilla ja umpi-hangessa tiistaista lauantaihin. 27.3. Uudenmaan rajat suljettiin ja osalla palaajista oli edessä aivan uusi koke-mus, valvotun rajan ylittäminen Suo-men sisällä.

Goadoksen lumikuorma talvihuoltoviikolla

MARKUS PYHÄLÄ

21


Tietoaivi kertoo Sinulle mielenkiintoisista uutuuksista retkeilyvarus-teissa, antaa vinkkejä retkikohteista, tiedottaa retkeilymaailman uutisista ja opastaa retkeilytaidoissa.

tiEtoaiVi

Vettä teltan viereenLeiripaikan voi valita vapaammin, kun matkassa on tarpeeksi iso vesi-säiliö. Ylärinteessä voi helpommin löytää tasaisen teltan paikan kuin ve-den ääreltä. Vettä voi hakea purosta tai lammesta kerralla sen mitä tarvit-see illan ja aamun mittaan. Vedenpi-tävät kevyet pakkauspussit, joiden yläosa käännetään muutaman ker-

ran ja suljetaan lukolla, ovat toimiva ratkaisu.

Myös hanaviinipakkauksen tyyp-pinen sisäpussi, joita myydään esi-

merkiksi tuoremehuasemilla puris-tettavan omenamehun säilytykseen, on mainio ratkaisu. Siinä on irrallinen hana, joka kierretään paikoilleen, kun pussi on täytetty. Viritelmästä tulee entistä kätevämpi, jos sille ompelee suojuspussin, jossa on hanalle reikä ja yläosassa ripustusnyörit.

RAIJA HENTMAN Kiikkerän keittimen tukeminenYhden hengen pikkukeittimet, jotka ruuvataan kaasupullon päälle, nou-sevat kattilan kanssa melko korkeiksi

RAIJA HENTMAN

22

Lapinkävijä Nro 159 2 20tiEtoaiVi

viritelmiksi, joille on hankalaa löytää tukevaa paikkaa. Asiaa ei aina auta riittävästi irrallinen tukijalkakaan, jo-ka laitetaan kaasupullon alle.

Helppo kikka korkean viritelmän tukevoittamiseksi muodostuu kah-desta telttakiilasta ja kahdesta ku-minauhalenkistä. Kuminauhat vi-ritetään kaasupullon kauluksen ympärille ja kiristetään vastakkaisiin suuntiin telttakiiloilla.

Irtoavat pohjat ottaa päähänOn lukemattomia tarinoita siitä, et-tä vaelluskengän pohja irtoaa ja py-syy vaelluksen loppuun jotenkuten kasassa ilmastointiteipillä. Kärki tai kantapää repsottaa auki ja sisältää ra-pisee välipohjan muruja. Syytkin tä-hän tapahtumaan ovat selvillä.

Vaelluskenkien välipohjamate-riaali on useimmiten polyuretaa-nia (PU). Näin siitäkin huolimatta, että tiedetään materiaaliin liittyvät ongelmat. Polyuretaanivälipohjien edut ovat kuitenkin haittoja suurem-mat; PU on joustavaa, vaimentaa hy-vin, kestää sään vaihteluita, on hyvin työstettävää ja riittävän pitkäikäistä.

Hydrolyysi, materiaalin ”vanhe-neminen” on hidas prosessi, jota no-peuttaa pitkä varastointi ja käyttämät-tömyys. Siis kengät säilyvät siisteinä, mutta pohjat hajoavat. Jos haluat, et-tä kalliit jalkineet pysyvät käyttö-kuntoisina mahdollisimman kauan, huolla (siis pesu ja nahkajalkineille nahkaa ravitseva vahaus, välillä suo-

jasuihketta pintaan) ja ulkoiluta niitä säännöllisesti. Säilytä vaelluskenkä-si myös oikein: viileässä ja pimeässä.

On hyvä muistaa, että ainakin Meindlin, Hanwagin ja Lowan vael-luskenkiin voi vaihtaa uudet pohjat. Se voi tulla kysymykseen myös ihan pohjan urituksen kulumisen takia, jolloin kengistä tulee liukkaat. Tätä toimenpidettä ei tehdä missä tahan-sa suutarissa. Leppävaaran Galleri-assa toimii suutari, jolla tarvittavat taidot (suutarikorjaamo.fi). Jalkineet voi lähettää myös ostopaikan kautta valmistajalle korjattaviksi. Jos ne ovat muuten vielä kelpo kunnossa, hyvin sisäänkävellyt ja jalkaan muokkautu-neet kengät kannattaa pohjata uudel-leen. Retki-lehti 4/2018.

Hajonneiden jalkineiden paikkausHammastunturin vaelluksella Ritun molempien vaelluskenkien kanta ir-tosi ja siitä seurasi tiivis korjausru-peama. RAIJA HENTMAN

Murentuneen välipohjan tilalle tyhjään ti-laan tungettiin ohuesta istuinalustasta leikat-tuja viipaleita tueksi.

23

Lapinkävijä Nro 159 2 20 tiEtoaiVi

Sitten pohjan kantaosa teipattiin kiinni ken-käosaan ilmastointiteipillä.

Koska ilmastointiteippi irtoaa kävellessä hel-posti, kantaosa tuettiin hihnalla, joka tuli il-tin takaa, jotta se pysyisi paikallaan. Nilkan suojaksi laitettiin istuinalustan palat hihnan alle.

Vaelluskengät pysyivät hyvin koossa vielä vaelluksen viimeiset neljä päi-vää. Jalkineet olivat kuitenkin jo niin vanhat, ettei niitä kannattanut enää pohjata.Vinkit kokosi Raija Hentman

KirjareppuKirjareppu kertoo uusista kartoista, karttasovelluksista sekä retkeili-jää ja luonnonystävää kiinnostavista kirjoista, ja opastaa myös van-hojen kirja-aarteiden äärelle. Miten milloinkin.

Kevytretkeilijän opasOssi Määttä

Kevyesti kairassa -blogin kirjoitta-ja Ossi Määttä on pitkän linjan vael-taja, erä- ja luonto-opas sekä diplo-mi-insinööri. Kevyellä repulla matka taittuu helpommin. Perusteellisen oppaan viestin voi tiivistää tuohon lauseeseen. Sitten tuleekin se vaike-ampi osuus eli mistä ja miten vähen-netään painoa.

Vaaka ja lompakko ovat avainase-massa, kun kamppeita kevennetään. Materiaalikehitys on ollut huimaa 2000-luvulla. Esimerkiksi Dyneema-komposiitti (DCF) on viisitoista ker-taa terästä vahvempaa, venymätön ja huippukevyt materiaali. Niinpä siitä valmistetut tarpit (katoskankaat) ja teltat painavat muutamasta sadasta

24

Lapinkävijä Nro 159 2 20kiRjaREppu

grammasta kiloon. Materiaalia käy-tetään myös rinkoissa ja repuissa. Silnylon on kevyt, mutta dyneemaa edullisempi majoitemateriaali. Titaa-nia käytetään keittimissä, kattiloissa ja ruokailuvälineissä. Vaatemateriaa-leissa on enemmänkin vaihtoehtoja.

Kirja on jaettu kolmeen osaan. ’Perusteet’ sisältää muutamien ke-vytretkeilijöiden kokemuksia, vinkit sille, mistä aloittaa repun keventä-minen ja miten kevytretkeily sovel-tuu pohjoismaihin. Seuraavat 130 si-vua käsittelevät majoitteita ja niiden pystyttämisessä tarpeellisia solmuja, makuukamppeita, reppuja, keittimiä ym., vaatetusta, jalkineita, työkaluja

jne. sekä kalastus- ym. välineitä. Kol-mas osa ’kohti seikkailua’ ohjeistaa vaelluksen suunnittelua. Tässä osi-ossa on pari esimerkkilistaa ruskava-elluksen varusteista. Myös talvivael-lusta käsitellään omassa osiossaan, joskaan ei yhtä perusteellisesti kuin sulan maan retkeilyä.

Lopussa on kirjallisuusluettelo ja hyvä valikoima nettiosoitteita, joista saa mm. varustekohtaista tietoa.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun polvet valittavat ja selkä rutisee, kan-nattaa ottaa tämä kirja käteen ja tu-tustua siihen, miten voi keventää tuntuvasti taakkaa. Mieluummin jo paljon ennen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020, 240 sivua.

Kasvien salainen elämäRiitta Angervuo, Aarre Leskinen

Nykyiset tutkimusmenetelmät ovat paljastaneet eläin- ja kasvikunnasta paljon uutta tietoa. Kasvien salainen elämä on mielenkiintoinen sukellus uusimpiin tutkimustuloksiin. Sekä Riitta Angervuo että Aarre Leskinen ovat luontovalokuvaajia, toimittajia ja intohimoisia kasviharrastajia. Kir-jaan on koottu viimeisin tutkimustie-to, jota elävöittää laadukas kuvitus.

Kasvien sisäistä kelloa ja eri toi-mintoja säätelevät proteiinit. Päiväl-lä yhteyttämisellä tuotettuja sokereita käytetään yöllä kasvuun. Kasvit osaa-

25

Lapinkävijä Nro 159 2 20 kiRjaREppu

vat laskea yön aikana ravinteidensa kulutusta, niin että aamulla jäljellä on viisi prosenttia glukoosivarastois-ta. Puiden on todettu nukkuvan, toi-set kasvit kääntävät kukintonsa yön aikana valmiiksi itään, seuraavat au-ringon kiertoa ja illalla sulkevat te-riönsä lännen puolella, ollen aamul-la taas valmiina kohtaamaan idästä nousevan auringon.

Kirja selittää vaikkapa miten kal-listuneen puun latva kääntyy suoraan taivasta kohti. Samoin sen, miten kas-vit viestivät erilaisilla tuoksuilla; toi-silla houkutellaan pölyttäjiä, toisilla viestitään vaikkapa tuholaisista muil-le kasveille ja eri tuoksulla hyönteisil-le, ettei kannata tulla sillä lehdet on

muutettu pahanmakuisiksi tai jopa myrkyllisiksi.

Usein suurin osa kasvista on maan alla, juuristossa, jossa juu-rihaarojen ja juurikarvojen yh-teenlaskettu pituus voi olla tu-hansia kilometrejä. Juuriston reseptorit tunnistavat ja imevät kasvin tarvitsemia mineraaleja, ja myös säätelevät sitä tarpeen mukaan. Kasvit houkuttelevat feromoneilla sieniä ja mikrobeja juuristokumppaneiksi ja maan-alainen verkosto on paljon laa-jempi kuin osaamme kuvitella.

Kasvit tuntevat kosketuksen ja tuulen ja määrätyn taajuiset värähtelyt vaikuttavat kasviin, vaikka ääntä aistivia reseptorei-ta ei ole löydetty.

Voiko humalanvieraita kut-sua älykkäiksi? Kun siemenestä

itänyt kasvi nousee maasta, sen kär-jen kärhi etsii sopivaa isäntäkasvia ja kietoutuu isäntäkasvin ympärille. Jos humalanvieraan suorittaman ke-miallinen analyysi ei anna kelvollis-ta tulosta, kasvi vaihtaa paremmalle apajalle. Kasvit osaavat myös huija-ta, matkia, saalistaa ja oppia. Tämä teos saa seuraamaan kasvimaailmaa aivan uudella mielenkiinnolla ja mu-rentaa ajatusta ihmisestä luomakun-nan kunkkuna.

Minerva Kustannus 2019, 226 sivua.

26

Lapinkävijä Nro 159 2 20kiRjaREppu

Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun retkeilyoppaat

Nyt, kun luonnossa liikkumisesta on tullut jokseenkin ainoita sallittuja va-paa-ajan harrasteita, on hyvä muis-tuttaa, että satoja hienoja kohteita on koottu kolmeen kirjaan.

Etelä-Suomen retkeilyoppaat ulot-tuvat linnuntietä 110 kilometrin pää-hän Helsingin Senaatintorilta. Osa 1 esittelee länsipuolen kolmessa loh-kossa, joiden ulkoraja piirtyy Han-gon, Salon, Jokioisten ja Hattulan kautta Hämeenlinnaan. Osan 1 itäi-simmät kohteet löytyvät linjalta Nur-mijärvi–Hyvinkää–Hämeenlinna. Yksittäisiä kohteita ja kokonaisuuk-sia on lähes 150, joista osa esitellään useassa osassa.

Etelä-Suomen retkeilyoppaan

osan 2 länsiraja piirtyy Tuusulasta Järvenpäähän, Hausjärvelle ja Lam-mille. Ulkoraja kulkee Lammin, Hol-lolan, Lahden ja Elimäen kautta Pyh-täälle. Kahdessa lohkossa esitellään 113 reittiä ja kohdetta.

Uusi pääkaupunkiseudun retkei-lyopas kokoaa Helsingin, Espoon, Nuuksion järviylängön, Vantaan ja Sipoonkorven luontokohteet yksiin kansiin, ainakin 150 polkua ja yk-sittäistä kohdetta. Lisäksi jokaises-sa kirjassa on runsaasti tietoruutuja kasvi- ja eläinkunnasta, historiasta, geologiasta ym.

Teoksia saa kirjakaupoista, verk-kokaupoista ja myös kirjoittajalta Rai-ja Hentmanilta suoraan. Raijalta ostet-tuna kirjat maksavat yksittäin 25 € ja kaikki kolme yhteensä 70 € plus pos-tituskulut ellet käy hakemassa kotoa.

27

Lapinkävijä Nro 159 2 20 omat taRinat

Uljas Pernu

KUKASMAJAToteamuksesta ”Vielä meitä olis ra-kentajiakin, kohta iän myötä ehkä vain käyttäjiä” unelma HSL:n omas-ta tukikohdasta alkoi elää.

Matkailuliiton rahalliset vaikeudet vuosituhannen alussa käänsi uuden lehden tässä tukikohta asiassa. Ku-kasjärven retkeilykeskus sai uudet omistajat, uudet lukot ja tuoreen ni-men. Paikasta tuli Kukasmaja ja vuosi oli 2001. HSL yhdistyksenä itsenäis-tyi. Alkoi ns. omin nokkineen toimin-nan aika. Nyt oli mukavaa todeta se tarmokkuus, johon porukka oli val-mis uuden askeleen edessä. Kukasmajallakin alkoi tapahtua. Lämpövuotoja eristettiin, lahoja sau-nalla korjattiin ja likavesien imeytyk-setkin ovat tätä päivää. Uusia tulisijo-ja rahdattiin etelästä saakka. Tuvalla tehtiin uudet lattiat, peskat sai uuden ilmeen, myös patjat uusittiin. On kä-vijöiden kiva köllötellä. Saunalle teh-tiin uusi katto, pätkä piippuakin siinä samassa souvissa uusittiin. Liiteri sai seinät ja ovet. Kodan evakko päättyi omalle maalle nyt viimeisenä.

Paljon on tavaraa soudettu peril-le veneellä. Paljon on Kourin Ritva ja Pekka kuljettanut talvella kelkalla. Ko-dan kelkkakuljetuksessa auttoi

Tapani Junttila, talkootuttumme UK-puiston ajoilta.

Aina kun yksi tai useampi lapin-kävijä oli mahdollista tavata -jutut-taa, puhuttiin Kukasjärvestä. Näin aina hahmottui malli seuraavasta siir-rosta korjausrakentamisessa. Ihmis-ten asiantuntija-apu on ollut tärkeää. Myös se, että sellaista on ollut lähes rajattomasti käytettävissä.

Seuraavassa muutamia kultajyvä-siä muistoista matkanvarrelta tähän päivään:Aamun yhteinen puuro-kahvihet-ki sekä päiväkahvi todettiin onnistu-neeksi. Oltiin kaikki, kuka mistäkin työntouhusta, yhdessä koolla. Saunavesille kaivettu ”kuoppa poh-jaton” meinas tuottaa tuskan, val-vottaakin. Kovaa maata, eikä imey-tyshiekkaa missään. Iltanuotiolla pyöriteltiin asiaa sakilla, kunnes ääni vierestä: ”Miks´ ette osta lekasoraa?”. Se oli siinä. Puhelu rautakauppaan, veneet vesille ja äänelle rommitoti. Kuoppaan ”pohjattomaan” Uti ehti tipahtaakin päälleen. Taas ääni taus-talta: ”Putositko?”. Vastausta ei tul-lut, nauratti koomisuus, naamakin mudassa.

Isännät huoltoreissulla Ku-kaksella, peskalla pyörivät, ei tu-le uni. ”Pannaas lipposet vielä jal-kaan, -vilkastaan.” Kalsarisillaan liiterinnurkalla, kesäyössä – isän-nät. ”Vinossahan tuo on. Seinätkin lahonnu.” Uutena aamuna Kittilän sahalla: ”Tuo se ois komiata liiterin seinässä, tuo tuppeen sahattu kelo.”

28

Lapinkävijä Nro 159 2 20omat taRinat

Kotimatkalla Mänt-sälän kohdalla: ”Mi-täs se maksoikaan, se pintalauta. Tulishan siitäkin jonkinlainen liiterinseinä.” Kerto-koon tuo tiivistelmä, pisara, sen, jotta alus-sa kaikki elää ja rön-syilee, mutta saa jos-kus matkanvarrella toteutuessaan lopul-lisen muotonsa. Ko-taa, nyt viimeisenä siirrettäessä oli mer-killepantavaa talkoo-tekemisen äärimmäi-sen voimakas tahto. Siihen päättyi seitsemän vuoden tal-koourakka, joka on nyt valmis.

Palatkaamme vielä ihan alkuun viime vuosituhannen lopulle pala-veriin Karjakaivolle. Isommalla porukalla kirjasimme ylös, mitä uudelta tukikohdal-tamme haluamme.Toteutunut on: - tunturimaisema- sauna veden äärellä- paikka, jolla on his-toriaTien, sekä bussiyh-teyden suhteen em-me onnistuneet.

Helsingin seudun lapinkävijöillä on nyt

paikka Lapissa, omalla maalla, kaik-kien jäsenten ja heidän vieraittensa käytettävissä.

SAKARI PALO

SAKARI PALO

Vieraalla maalla ollut Goados siirrettiin omalle tontille 2007.

Uuden paikan pohjatyöt aloitettiin välittömästi.

29

Lapinkävijä Nro 159 2 20 omat taRinat

Pentti Lahdenvuo

Lähiretkiä Kehä III:n varrella

Uudenmaan maakunnan sulkuti-la innoitti tutustumaan taas kerran lähiretkikohteisiin, jotka sijaitsevat aivan ns. nurkan takana.

Valitsin esittelyyn 5 melko helposti saavutettavaa luontokohdetta valta-kuntamme yhden pääväylän eli Kehä III:n varrelta. Kohteissa löytyy asiaa eläimistä, kasveista, historiasta, kun-toilusta ja harrastuksista. Kohteet ovat parhaiten saavutettavissa polku-pyörällä ja jalkapatikalla, mutta toki autollakin pääsee lähelle.

Hämeenkylän lintutorni, Uu-denkyläntie Vantaa, noin 500 met-riä Askistontieltä Kehä III:n vartta Uudenkyläntietä ja edelleen kehä-tien ylittävää kevyenliikenteen sil-taa pitkin Pitkäjärven rantaan n. 200 m. Uudenkyläntien levikkeellä park-ki muutamalle autolle. Maasto on hyvin rehevää rantapajukkoa ja ve-sialue matalaa kaislikkoa. Runsaasti sorsalintuja, kerttusia, satakieli, luh-takana. Pitkäjärvi on n. 5 km pitkä, leveimmältä kohdaltaan alle kilomet-rin levyinen, matala järvi, syvin koh-ta runsas 5 m Jupperin puoleisen ran-nan kohdalla. Vedenpinta on 19 m. mpy, laskujoki mereen Glimsinjoki–Espoonjoki.

Kakolanmäen luonnonsuojelu-alue, Hämeenkylän lintutornilta n. 1 km kehätien vartta itään, sitten Kako-lanpolkua 300 m infotaululle. Mäen laelle voi nousta jalan joko tästä puo-min takaa jatkuvaa huoltotietä pit-kin tai sitten jatkamalla Kakolanpol-kua 500 m Vihdintien varteen päin ja nousemalla rappusia ja metsäpolkua ylös. Mäen laella 56m mpy on nyky-ajan linkkimasto ja muistona men-neistä ajoista 9000 vuoden takaa An-cylus-järven rantakivikkoa sekä parin sadan vuoden takaa kalkkikivikai-vantoja. Alueen kiintoisin esiintymä on katajaketo. Alueen katajakedot ovat huoltotien mutkan kohdalla n. 150 m infotaululta ja huipun itä-kaak-koispuolella n. 100 m linkkimastos-ta. Jälkimmäisessä paikassa on myös pitkulainen kalkkikivikaivanto. Toi-nen merkittävä ketotyyppi alueel-la on kallioketo, joka sijaitsee mäen Pikkujärven puoleisella niittyaukiol-la, vanhalla Tavastkullan kylänpai-kalla. Pähkinäpensaslehto sijoittuu portaiden yläpäästä n. 100 m päähän Vihdintien puoleiselle reunalle.

Hermaskärin kallio, jonne kan-nattaa nousta Pyymosantien mutkan kohdalta n. 400 m tien alusta vasem-malle metsään lähtevää polkua (sisä-kurvissa kivi) tai sitten n 1 km tien alusta mäen alta vasemmalle pellon-reunaa seuraavaa polkua n. 100 m, josta polku metsään (merkkinä yksi-näinen kuusi pellolla). Kalliota ym-päröi vanha jylhä kuusikko, jonka la-hoavat kaatuneet puut antavat

30


korpimaisuuden tunnun. Laaksopai-nanteissa on lehtomaisuutta ja suo-laikkuja. Kalliolta avautuu avoin näkymä Pitkäjärvelle etelään ja Pe-tikonhuipulle pohjoiseen. Lännes-sä niityn takana on Friimetsän rin-ne pähkinäpensaslehtoineen. Huom! Kun viemärityömaa Vihdintien var-ressa on ohi, pääsee Petikonmäen-Hermaskärinkallion luonnonsuojelu-alueelle suoraan Kakolanmäeltä pellonreunustietä pitkin.

Petikon luontovirkistysalu-een lähtö-, lepo- ja kuntopis-te Tallimäentien varressa. Täällä voit kiertää Petikon 5 km luonto-reitin, jonka varrella löytyy puoli-välissä laavu, ja lisäksi voit jatkaa tältä reitiltä Keimolaan/Kivis-töön, Serenaan tai Tremanskärrin kautta Kalajärvelle. Kuntoilua voi harrastaa lähtöpaikalta löytyvillä välineillä. Levähtämistä varten on tusinan verran pöytiä ja penk-kejä. Vieressä sijaitsevat Vantaan Palveluskoirayhdistyksen harjoi-tusalue ja lennokkikerho Rakun harrastuskenttä tarjoavat myös välähdyksen näistä aktiviteeteis-tä.

Petikon Isosuo sijaitsee Pe-tikon parkkipaikan ja kehätien välissä aivan edellisen kohteen vieressä. Isosuolla laulelee kevät-kesäiltaisin ehkä Vantaan tihein satakielikanta. Parhaan yleis-kuvan alueelle saa nousemalla Vehkalanniityntieltä täyttömä-en huipulle, samalla saa tutustua

maankaatopaikan sekalaiseen kasvil-lisuuteen. Lisäksi kerrotaan paikalta löytyvän muutamia harvinaisten per-hosten elinpaikkoja. Jos vallitsee vie-no länsituuli, leviää usein Lantmän-nen Unibaken leipomolta suon takaa huokutteleva sämpylän tuoksu, joka saattaa innoittaa poikkeamaan retken lopuksi viereiselle ABC-ketjun Hes-burgerille Take-away annokselle.

omat taRinat

Pitkäjärven kaislikkoa

Maisema Tavastkullan vanhalta kylänpaikalta Pikkujärvelle

31

Lapinkävijä Nro 159 2 20 niEstasÄkki

NiestasäkkiNiestasäkki on tärkeä Lapinkävijä-lehden osasto, koskapa siinä an-netaan retkiruokaan ja kuivattamiseen liittyviä vinkkejä niin tankin täyttäjille kuin herkuttelijoille. Keittimet esiin!

Koronakesän retkillä on hyvä ilah-duttaa itseään ja retkikumppaniaan maukkaalla retkiruoalla, vaikkapa kunnon pizzalla ja jälkiruoalla. Alla on ohjeet liha- ja kasvispizzoille.

Omatekoinen pizzapohjayhdelle

1¼-1½ dl vehnäjauhoja tai gluteenit-tomia jauhoja + ¼ dl leivontajauhoja ½ tl leivinjauhetta1 maustem. suolaa1 rkl öljyänoin ½ dl vettä

Sekoita keskenään jauhot, leivinjau-he ja suola. Lisää vesi pienissä erissä ja sekoita hyvin jauhoihin. Lisää öl-jy. Vaivaa kunnes taikina irtoaa kä-sistä. Käytä leivontajauhoja tarvitta-essa. Taikinan pitäisi olla sen verran jäykkää, että voit taputella sen ohuek-si kerrokseksi paistinpannun pohjal-le. Pohjan taikinan voi valmistaa katt-tilassa.

Savuporopizzayhdelle

¾ dl kuivattua sipulia1 dl savupororouhetta1 dl kuivattuja kirsikkatomaatin puolikkaita2 rkl tomaattipyreetä2 maustem. pizzamaustetta1½ dl juustoraastetta

32


Hauduta liotettua sipulia lopussa lio-tusvedessään, kunnes ne pehmene-vät. Levitä pizzapohjalle tomaattipy-ree, sipuli, savupororouhe ja liotetut kirsikkatomaatin puolikkaat. Ripot-tele päälle mausteet ja juustoraaste. Peitä tiiviisti foliolla ja kypsennä hil-jaisella lämmöllä noin 15–20 minuut-tia, kunnes juusto sulanut ja pohja on kypsynyt. Parhaiten pizzan teko on-nistuu esimerkiksi kamiinan päällä, mutta kaasukeittimelläkin saa kelpo tuloksen.

niEstasÄkki

Kasvispizzaan voit laittaa esimerkiksi

½ dl kuivattua paprikaa½ dl kuivattuja pakastepapuja¾ dl kuivattuja kesäkurpitsan palojaison valkosipulin kynnen viipaloi- tuna

Retkeilijän tiramisuyhdelle

2 isoa kaurakeksiä2 tl vahvaa pikakahvia2 tl konjakkia, Amaretto-likööriä tai muuta jälkiruokalikööriä2 isoa lusikallista kermalla pehmen-nettyä appelsiinin makuista tuore-juustoa(kaakaojauhetta)Pane keksi kupin pohjalle tai muul-le alustalle, kostuta teelusikallisella kahija ja valele päälle tasaisesti tee-

lusikallinen li-kööriä. Lu-sikoi päälle tuorejuus-toa. Aseta toi-nen keksi pääl-le, valele keksi kahvilla ja li-köörillä ja lusi-koi loput tuo-rejuustosta päälle. Annok-sen voi koris-tella kaaka-ojauheella.

½ dl sinihomejuustomuruja1½ dl juustoraastettaJuustoraasteen sijaan voi käyttää vegaanista juuston vastinetta.

Ja sitten se jälkiruoka:

33


Raija Hentman

aRtikkELit

IHMISTEN ERÄMAAT

Ihmiset elivät ja liikkuivat erämais-sa kauan ennen kuin ensimmäinen tie puhkoi niitä. He tunsivat kive-liönsä, antoivat maastoa kuvailevia nimiä, jättivät muistoja pyyntikult-tuurista ja itsestään, kuljettivat ni-mistöä suullisesti sukupolvelta toi-selle.

Sitten tulivat maanmittarit ja kartan-tekijät, siirsivät tämän perimätiedon paperille. Välillä se tehtiin oikein, vä-lillä väärin ja joskus kirjuri pisti ihan omiaan. Karttojen katselu on kiehto-va matka menneeseen.

Entiset elinkeinot karttojen nimissäEntisaikojen ihmisille metsästys ja ka-lastus toivat leivän. Miten monet jär-vet ympäri Lappia ovatkaan saaneet nimensä runsaimpana esiintyneen kalalajinsa mukaan: dápmot, tammuk-ka, tammakko; čuovža, siika; hávga, hau-ki; rávdu, rautu tai nieriä; vuoskku, ah-ven. Kalaisa järvi on usein antanut nimen myös ympäröiville maastoil-le, tuntureille, soille ja puroille, kos-ka järvellä on ollut enemmän merki-tystä elannon saannin kannalta kuin ympäristöllään. Kutusuvanto ja ku-

tulahti ovat muuttuneet arvokkaasta tiedosta paikannimeksi ja samalla ta-valla järven kalattomuus on kerrottu muillekin.

Inarin alueella nimistö on erityi-sen monipuolista, sillä kielinä vaih-televat inarin-, koltan- tai pohjoissaa-me, ja vielä suomikin.

Goddi, kodde, peura ja kotti-alkuisia nimityksiä löytyy ympäri Lappia ker-toen entisaikojen tärkeimmästä saa-liseläimestä villipeurasta. Sarvvis, sar-vá, sarves eli hirvas (kuohitsematon urosporo) voi juontua peuranpyynti-kulttuurista, miksei myös poronhoi-dosta.

Esimerkiksi UKK-puiston karttoja tutkiessa löytää monta vanhaan peu-ranpyyntiin liittyvää nimitystä. Peu-ratokkien perässä liikkuivat Sompion miehetkin syksyin, talvin. Syys–loka-kuussa lähdettiin uurtokeinoon, suu-reen syyspyytöön ja keskitalvella, helmikuun loppupuolella moitamie-het hiihtivät saaliin perässä. Tästä tal-vipyynnistä kertovat kaikki moita-al-kuiset sanat.

Pyytömiehet kokoontuivat ennen työhön ryhtymistä liittopaikkaan, jollainen on ollut esimerkiksi Kuttu-

34

Lapinkävijä Nro 159 2 20aRtikkELit

Kulvakkojärvi eli Golggotjávri (pohjoissaameksi) eli Kolgoohjävri (inarinsaameksi) sijaitsee Hammastunturin erämaassa. Sen poh-joisrannalle muuttivat 1930-luvun alussa Inga ja Iisko Näkkälä-järvi Pöyrisjärveltä. Vain luhistunut saunarakennus kertoo men-neisyydestä ja viereisen vaaran nimi, Saunanokka. Kulvakko taas tarkoittaa rykimäajan uuvuttamaa urosporoa.

ran ja Repojoen välinen Litmuorvaa-ra, Lihtmuorvárit, siis liittopuuvaara. Paikkaa käytettiin myös tapaamis-paikkana ennen poronhoitotöihin lähtöä.

Hangasvaara ja Viepperhautapalo paljastavat maiden olleen ennen vil-lipeurojen kulkureittejä ja siksi entis-ajan ihmiset rakensivat näille paikoil-le pyydyksiään. Sulan maan aikaan nämä metsään tehdyt aidat ohjasivat vähän päästä olleiden veräjien kaut-ta saaliin pyytökuoppiin tai ansoihin. Mutta metsänviljaa verotettiin ras-kaasti, ja viimeiset villipeurat katosi-vat jo 1880-luvulla. Jäljelle jäivät vain maastokohtien nimitykset.

Koska moniviikkoisilla metsäs-

tysretkillä lihaa kertyi usean ruokakunnan kuukausien tarpeik-si, saalis oli varastoi-tava ennen kotiin kul-jetusta. Sitä varten pysytettiin lauttasia (esim. Kakslauttasenpa-lo, Kuopslauttasenvaa-ra), kaivettiin saihoja, rakennettiin purnuja (Purnumukka, Purnu-kuusikko) tai säilöttiin lihat laaniin (Laanila, Laanioja).

Lauttanen raken-nettiin kaadetun puun korkeaan kantoon. Si-leäksi vuollun kannon nokkaan laadittiin sei-nällinen lava, jolle li-hat peiteltiin taljojen

ja havujen alle. Sinne ei sileää run-koa yltänyt karhu, ei päässyt ahma, vain metsämies oksaista runkoa kaa-paisten. Talvikeleillä saalis oli hyvä hakea pois.

Saiho oli kangasmaahan kaivettu kuoppa, jonne lihat peiteltiin, mutta joskus saattoi mesikämmen verottaa varastoa. Puorna, borri, boarna eli pur-nu tai pori oli kiviraunioon tehty li-han- tai kalansäilytyskuoppa, jollai-sia löytää karttanimistöstä ympäri laajaa Lappia. Laani oli lähde eli kaltio tai hete, jonne lihaa tai kalaa upotet-tiin säilöön vitsasköydellä sidottuna. Myöhemmin sana tuli merkitsemään myös tukkipuiden säilytyspaikkaa.

35

Lapinkävijä Nro 159 2 20 aRtikkELit

Kun saalis säilöttiin laaniin, se upotettiin lähteeseen eli kaltioon eli hetteeseen.

Muistoja kulkureiteiltä ja asuinpaikoistaLiikkuivat ihmiset muutenkin kuin metsällä. Maastoon muodostui luon-taisia kulku-uria, joita käytettiin vuo-sisadasta toiseen. Keino, geaidnu, kiäi-nu-sanoja sisältävät nimet kertovat maastokohtien osuvan paljon kul-jetun talvitien varteen, Lapin entis-ten asukkaiden kulku-urille. Máðii on suora laina suomenkielen sanas-ta maantie ja sitä se on tunturimaas-sakin merkinnyt (Maantiekuru Saari-selällä).

Muotki, muotka tarkoittaa lyhyt-tä niemen poikki kulkevaa tai järvi-en välistä kannasta tai veneenveto-taivalta kovan kosken sivulla. Niinpä Muotkatunturit olisikin ehkä pitänyt kääntää Taivaltuntureiksi.

Lemmenjoen kansallispuistos-sa oleva Viinanlisäämäjärvi liittyy to-

dennäköisesti Norjaan tehtyihin kauppamat-koihin. Tälle järvelle päästessä taskumatti oli ehtinyt tyhjentyä ja piti ottaa täydennystä isommasta viinalekke-ristä.

Vuosittaiseen muuttoon kesä- ja talvipaikkojen välil-lä liityvät johtti- ja ju-tama-alkuiset nimet. Dálvadus tai talva-tus oli talvikylä, jon-ne muutettiin metsän suojaan talvikaudek-si. Tällainen paikka oli

esimerkiksi Dálvadaksen kylä Teno-joen varressa ja Talvatus Enontekiöl-lä Peltovuoman ja Vuontisjärven ky-lien välissä.

Ihmisten jälkiä erämaassaMonien entisten asujien nautinta-alu-eet, kota- (goahti-, kuát-) ja talonpaikat ovat jättäneet jälkeensä vain nimen vuosikymmenien peittäessä alleen elämän merkit. Ehkä takana on jokin muu nimen ihmiseen liittyvä tarina: eksyminen, kuolema, syntymä. Kei-tä ovatkaan olleet ihmiset, jotka ovat antaneet nimensä Mattivainaanpalolle, Ullajärvelle, Mihkalijärvelle, Heikinvaa-ralle/Heaikkadvárrin tai Ingansyntymä-järvelle? Aittalompolot, kotavaarat ja aitaselät osoittavat ihmisten asuneen ja harjoittaneen elinkeinoaan näissä paikoissa iät, ajat.

36


Rautujärvi ja sen päivätupa löytyvät Hammastunturin erämaasta.

Gálgu on vaimo tai akka pohjoissaamek-si, gállis taas merkitsee aviomiestä tai ukkoa. Mikä lie nimeämi-sen syynä, mutta mm. Gálggojávri ja Kalkku-vaara -nimisiä paik-koja löytyy eri puolil-ta Lappia. Gállávárri Pöyrisjärven erämaa-alueella taas on vään-netty Kallavaaraksi ei-kä Ukonvaaraksi.

Kaikki nimet eivät ilmaise mikä on an-tanut aiheen sen syn-tyyn. Haetaanpa kar-tasta vaikka Huonontuurinkuusikko Sodankylän Purnumukan kylän län-sipuolelta. Parilla purnumukkalaisel-la pojanviikarilla oli 1920-luvulla ta-pana pyydystää oravia jousipyssyllä, jonka nuolen kärkeen oli kiinnitetty naula. Oravannahoilla oli silloin ko-va kysyntä ja rihmasta nahkoja sai sievoisen summan. Koko talven kes-tänyt metsästys tuotti kyllä tulosta hyvin muualla Purnumukkaa ym-päröivissä erämaissa, mutta tässä sa-keassa kuusikossa ei koskaan onnis-tanut. Siitä suivaantuneena paikkaa alettiin kutsua Huonontuurinkuusi-koksi.

Saariselänkävijöitten tuntema Vel-linsärpimä taas sai nimensä 1930-lu-vulla. Pokka-Arviiti kävi pula-aikana hakemassa jauhoja Venäjältä, josta poromiehet sitten keittivät vellin eli

keiton ojan varressa.Isolla Inarijärvellä löytyy monta

mielenkiintoista esimerkkiä ihmisten elämisestä. Postisaari Paksuvuonon ja Nellimövuonon yhtymäkohdassa oli paikka, jonne postimies kesällä jät-ti postit paksuvuonolaisille. Sieltä he hakivat sitten postinsa lähes päivittäi-sillä nuottareissuillaan.

Varttasaaren itäpuolella kartassa on hauska nimi, Päänpyörittäjä. Tosin nimi kuuluisi toiselle luodolle, joka sijaitsee Vasikkaselän länsipuolella. Tarina on kuitenkin kertomisen ar-voinen. Vainolaisaikaan saamelais-ten sankarihahmo Laurukainen oli kyyditsemässä vainolaisia Inarijär-ven poikki. Sopivan luodon kohdal-la Laurukainen kehotti kyydittävi-ään maihin hilloja syömään. Miesten kerätessä marjoja Laurukainen puk-

37

Lapinkävijä Nro 159 2 20 aRtikkELit

kasi kaikki veneet vesille ja hyppä-si itse viimeiseen. Viikon päästä ohi soudellessaan Laurukainen näki vai-nolaisten niin voipuneen, etteivät jak-saneet muuta kuin päätään väännellä ja irvistellä. Oikea Päänvääntämäluo-to jäi karttoihin merkitsemättä, sillä paikan tiennyt Yrjö Sarre ehti kuol-la ennen kuin kertoi tiedon pojalleen Eenokille.

Uskonto ja uskomuksetSatoja vuosia sit-ten luonto oli muuta-kin kuin kunnioitet-tu kumppani. Siellä asuivat myös vanhat jumalat, sieltä löytyi-vät palvontapaikat.

Áiligas-, bassi-, ba-se-, passi-, passe-alkui-set sanat tarkoittavat pyhää paikkaa. Utsjo-en kolme Áilegas-tun-

Taimen, pohjoissaameksi dápmot, on an-tanut monelle lammelle, järvelle ja muulle maastokohdalle nimen.

turia ja Karigasniemen tien eteläpuo-litse Inarijokeen virtaava Basejohka kuuluvat tähän ryhmään. Samaan joukkoon voisi lukea myös kenes-, kones- ja kanes-alkuiset paikannimet (kanes = piru).

Ukonsaari lienee matkailijoiden parhaiten tuntemia muinaisia pal-vontapaikkoja. Siellä uhrattiin, jotta saataisiin menestystä pyytöhommiin ja kaiken hyvän antajana oli Ukko, Äi-jjih. Ylijumalan puoliso Áhkka, Áhku, Akka, Aku on antanut nimensä luke-mattomille vaaroille, järville, joille ja jängille. Áhkovárri, Áhkojávri ja Áhko-johka ovat tuttuja paikkoja Paistun-turin erämaa-alueen kulkijoille Uts-joella. Ukkosenjumala Dierpmiksen, Tiermeksen komeimpia nimikkopaik-koja ovat Tierbmešvárri ja -jávri Käsi-varressa.

Seita oli pyhitetty kulttipaikka, joita löytyy ympäri koko Saamenma

Taatsinseita Kittilän Pokassa on entisaikojen mahtiseita.

38


Pakasaivo Muoniossa on niin vaikuttava paikka, ettei ihmettele sen pyhyyttä entisajan ihmisille.

ta. Puuseitoja rakennettiin metsäi-sillä alueilla saamelaisten vuotui-sen elämänkierron kannalta tärkei-siin paikkoihin. Kiviseita oli yleensä huomiota herättävän näköinen luon-nonkivi, joka erottui kauas arktisella tundralla. Jotkut ovat retkeilijöiden-kin tuntemia, kuten Taatsinseita Ina-rin ja Kittilän välisen tien varrella tai sitten Somaksen mahtiseita Käsivar-ressa Somasjärven Sieiddesáivan ran-nalla. Sieidi, seida, seitse paikannimen osana paljastaa paikalla joskus olleen - ehkä vieläkin olevan – seidan.

Sáiva tai saivo ei ole ollut mikä ta-hansa lampi tai järvi. Saivojärvet ovat olleet hyvin kirkasvetisiä ja usein las-kujoettomia. Saivojärvet olivat yleen-sä hyvä- ja runsaskalaisia. Joidenkin järvien uskottiin olevan kaksipohjai-sia ja kalojen välillä pakenevan pyy-täjiään aliseen järveen. Hukka-Salkko,

Salomon Näkkäläjär-vi oli Enontekiön po-rosaamelainen ja tun-nettu yliluonnollisista kyvyistään. Hän selit-ti tällaisen kaksipoh-jaisen ’räppänäjärven’ ideaa Samuli Paulahar-julle vuonna 1922 seu-raavasti: ”Semmoinen järvi, jossa on pohjal-la reikä, josta kalat menee alle, se on sai-vojärvi… Pikku reikä niin kuin pata vain on pohjassa, ja siinä kalat pyörivät ja sitten me-nevät maan alle, pe-

räsukkaa menevät, että pyrstöt vain vilkkuvat.”

Myös ihmisten asumuksessa, ko-dassa, oli pyhä paikkansa boaššu eli posio. Posio oli kodan peränurkassa oviaukkoa vastapäätä, tulisijan toi-sella puolella. Siellä säilytettiin per-hekunnan arpomisvälineenä käytet-tyä rumpua ja muita arvotavaroita. Posion kautta myös lähdettiin karhu-jahtiin ja sitä kautta palattiin.

Luonto ja sen moninaisuusLuonnosta elantonsa ottavalle ja siel-lä ympärivuotisesti liikkuvalle ihmi-selle kehittyi hyvin tarkka ja kuvaile-va tapa kertoa ympäristöstään. Erään saamelaismurteen luontosanoja tut-kinut Leif Rantala löysi 109 erilaista tuntureita, harjuja, vaaroja ja mäkiä kuvailevaa sanaa. Laaksoja, rotkoja ja

39


Rinkan pohjalle kertyy kaikenlaista, kuten tietoja kursseista, näyt-telyistä ja esityksistä sekä muita kuin retkeilytietoja ja -taitoja kar-tuttavia pikku-uutisia eritoten Lapista, luonnosta ja saamelaisista.

Rinkan pohjalta

aRtikkELit

kuoppia kuvailevia oli 60, erilaisia ta-sankojen nimityksiä 20, soille ja jän-gille 41, koskille ja joille 59.

Tähän vielä päälle lintujen, eläin-ten ja kasvien nimet!

Artikkeli on ilmestynyt alun perin Latu ja polku-lehdessä 2/2001. Ihmisten erä-maat -artikkelin jatko-osa Pahta, pounu ja paljakka löytyy Lapinkävijöistä 4/2015 ja 1/2016.

Viisas retkeilijä kunnioittaa luontoa - hyvät vinkit kesäretkeilykauden alkuunMetsähallituksen viime vuonna julkaisema tiedote pätee edelleen ja retkeilyn lisäännyttyä pandemia-aikana, ohjeet ovat entistä ajankohtaisemmat.

Retkeilyn kasvanut suosio on tuonut kansallispuistoihin ja muille luonto-kohteille paljon uusia kävijöitä, joista kaikki eivät aina tiedä, miten luonnossa ja etenkin suojelualueilla tulisi toimia. Alla vinkkejä, miten retkeilijä voi liik-kua luonnossa siitä nauttien ja luontoa kunnioittaen.

1. Pysy poluilla ja tarkista retkikohteesi mahdolliset liikkumisrajoitus-alueet. Kansallispuistoissa on alueita, joilla liikkuminen on kielletty koko ke-vään ja alkukesän ajan. Näin turvataan pesimisrauha ensin petolinnuille ja myöhemmin muillekin siivekkäille. Rajoitusalueiden ulkopuolella voi liik-kua polkujen ulkopuolellakin, mutta vastuullinen retkeilijä varoo häiritse-mästä eläimiä ja tallomasta kasveja. Tarkista rajoitusalueet retkikohteesi si-vuilta osoitteesta luontoon.fi.

2. Koira ja omistaja saman narun päissä. Koirat ovat lämpimästi terve-tulleita kansallispuistoihin, mutta niidenkin omistajien on syytä kunnioit-taa luonnonvaraisten eläinten pesimärauhaa. Vapaana olevat koirat saattavat myös riitautua vastaan tulevien koirien kanssa. Kaikki kanssaretkeilijät eivät välttämättä halua jakaa retkihetkeään koirien kanssa, joten taukopaikoilla koi-rat on hyvä kytkeä kauemmas eväiden nauttimispaikoista.

40

Lapinkävijä Nro 159 2 20Rinkan pohjaLta

3. Ethän vahingossakaan roskaa. Lumien sulaminen paljastaa, että tämä itsestään selvä asia on päässyt unohtumaan joiltakin retkeilijöiltä. Maatuvat jätteet voi laittaa retkipaikan käymälään tai kompostoriin, mutta kaiken muun vastuullinen retkeilijä kantaa mukanaan pois, tupakantumpeista lähtien. Ret-keilijästä ei pitäisi jäädä jälkeäkään luontoon.

4. Tee nuotio vain merkityille ja huolletuille tulentekopaikoille. Käytä tulentekoon varattuja puita säästeliäästi. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana avotulen teko on aina kielletty. Se koskee myös huollettuja tulipaik-koja. Myös suurimmasta osasta hormillisia katoksia pääsee kipinöitä maas-toon, joten niissäkään ei tulta tulisi tehdä varoitusten aikana. Älä revi tuohta tai ota makkaratikkuja elävistä puista. Ota metsä- tai ruohikkopalovaroituk-sen aikaan mukaan omat hyvät eväät kotoa, niin ei tarvitse miettiä, mikä kei-tin tai tulisija on sallittu ja mikä ei.

5. Vinkki kuvaajille: Ota kuvat kuvauskohdetta ja ympäristöä kunnioit-taen, ikään kuin luonnolta kuvauslupaa pyytäen. Hyvääkin kuvaa voi pitää epäonnistuneena, jos sen ottaminen on häirinnyt kuvauskohdetta. Linnunpe-siä ei saa mennä urkkimaan poikaskuvien toivossa. Eläinten ei pitäisi joutua pakenemaan eikä kasvien joutua tallotuiksi valokuvien takia.

6. Joillakin alueilla saattaa olla ruuhkaa kauniilla retkisäällä. Varaudu siihen, että parkkipaikan etsimiseen voi mennä aikaa. Esimerkiksi Nuuksios-sa on myös kamera, joka kertoo, miten pysäköintialueella on tilaa osoittees-sa https://parkkihaukka.fi/

7. Talven jäljiltä retkeilyreiteillä voi olla poluille kaatuneita puita. Kaa-tuneista puista pyydetään ilmoittamaan joko alueen luontokeskukseen tai https://www.luontoon.fi/palaute

RetkiruokakurssiUnohda pussipasta ja nuudelit. Jär-venpään opiston la 26.9. järjestä-mällä kurssilla opit paremman ret-kiruuan valmistamisen. Kurssilla tutustutaan retkikeittimiin, ruuan valmisteluun ennen retkeä, pakkaa-miseen sekä hyvän ja ravitsevan ret-kiruuan valmistukseen. Kurssi hinta

sisältää keittimen lainan, valmistel-lut raaka-aineet, polttoaineet, opetuk-sen ja opetusmateriaalin. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löy-dät täältä: jarvenpää.fi>Kasvatus ja opetus>Järvenpään opisto>Opinto-ohjelma. (RH)

41

Lapinkävijä Nro 159 2 20 Rinkan pohjaLta

Jotuca Haltian palvelutoiminnan kumppaniksiMetsähallitus on valinnut kilpailu-tuksen perusteella Jotuca Oy:n Suo-men luontokeskus Haltian palvelutoi-minnan kumppaniksi. Valinta on osa Haltian toimintatapauudistusta. Jotu-ca ryhtyy hoitamaan Haltian asiakas-palvelua, Haltia Shopin toimintaa, kokous-, kongressi- ja näyttelyopas-tustoimintaa sekä tapahtumatuotan-toa. Sopimuskausi on voimassa mää-räaikaisena 1.5.2024 saakka.

Jotuca Oy on Retkipaikka.fi -sivus-ton omistaja ja mukana Isojärven kansallispuiston Heretyn kämpällä toimivassa Outdoor Empire Oy:ssä.

Toimintatapauudistuksen tavoit-teena on luoda Haltian julkisesta toi-minnasta (luontokeskuksesta) sekä sen liiketoiminnasta kokonaisuus, joka asiakkaan näkökulmasta yhte-näisesti harjoittaa ja kehittää Haltian brändin mukaista luonnon virkistys-käyttö- ja luontomatkailutoimintaa. Metsähallitus vastaa edelleen Halti-an toiminnallisesta kokonaisuudesta pitäen sisällään näyttelytoiminnan, luontokoulun, markkinoinnin koor-dinoinnin ja brändinhallinnan.

Haltian asiakaspalveluhenkilös-tö jatkaa tehtävissään uuden työnan-tajan Jotucan palveluksessa erikseen määräytyvästä siirtymäajankohdasta lähtien. MH:n tiedote 7.4.20 (RH)

Mystiset revontulet -näyttelyVuohijärven luonto- ja kulttuuritalos-sa Repoveden kansallispuiston ku-peessa on 6.6. – 9.8. mieltä kiehtova näyttely, joka koostuu palkitun hau-kiputaalaisen luontokuvaaja Jorma Luhdan valokuvista, inarilaisen luon-tokuvaaja Martti Rikkosen videoteok-sesta ja oululaisen kuvataiteilija Riit-ta Helevän teoksista.

Vuohijärven luonto- ja kulttuurita-lo on vuonna 2015 perustettu tapah-tumatalo Kouvolassa. Repoveden kansallispuiston läheisyydessä sijait-sevan kulttuurikohteen toimintaan lukeutuvat kesäaikaiset taidenäytte-lyt. Vuohijärven luonto- ja kulttuuri-taloa hallinnoi Suomen suurin kuva-taidefestivaali Taidekeskus Salmela. Lisätietoja kulttuurivuohijarvi.fi.

Vuohijärven ohitse kulkee ns. Re-povesi-bussi, jolla pääsee Kouvolasta kansallispuiston alueelle. (RH)

Linlon ulkoilualuelle uusi siltaLinlon saarelle johtava silta uusi-taan tämän kevään aikana ja vanha silta puretaan. Uuden sillan pitäi-si valmistua kesään mennessä. Uusi silta on nykyistä jykevämpi ja sopii myös vammaisille. Siltayhteys saa-reen on siten tämän kevään aikana pois käytöstä, jos aikoo retkeillä Lin-lossa, kannattaa seurata Kirkkonum-men kunnan ulkoilualueiden sivuja.Länsiväylä 11.3.20 (RB)

42


Talkootoimikunta: vetäjä Kaisa Peuramäki, 050 353 7637, talkootk(at)lapinkavijat.fi, jäsenet Aino Auvinen, Mikko Kanerva, Sulo Laakso, Auli Martin, Matti Miettinen, Jukka Severinkangas.

Taloudenhoitaja: Marja Luhtala, Kuusniementie 72 B, 00670 Helsinkiluhtalamarja(at)gmail.com

TOIMIKUNNAT

Koulutustoimikunta: vetäjä Saara Loiste, 040 565 6231, koulutustk(at)lapinkavijat.fi, jäsenet Ilpo Heikkinen, Risto Heinänen, Raija Hentman, Erkki Holopainen, Aira Häkkinen, Joanna KurkiOhjelmatoimikunta: vetäjä Marina Koskelainen, 0400 291 550, ohjelmatk(at)lapinkavijat.fi, jäsenet Ritva Puranen, Annu Koistinen, Marja Luhtala, Heli Rekiranta, Taina Tervahartiala, Ilona Vaara

YLEISTÄ HALLITUS

Helsingin Seudun Lapinkävijät ry perustettiin vuonna 1973 edistämään erityisesti Helsingin seudulla Lapin matkailua ja retkeilyä. Jäsenyysmuo-dot ovat varsinaiset jäsenet, nuori-sojäsenet ja kunniajäsenet.

Jäsenmaksut: vuodelle 2019 varsi-naiset jäsenet 20 euroa ja nuorisojä-senet (alle 18 vuotiaat) 10 euroa

Jäsenmäärä: 23.4.2020, 793 henkilöä ja lehden erillistilaajia, 6 kpl

Jäsenasioiden hoitaja sekä osoitteenmuutokset: Sakari Palo, 040 530 9578 jasenasiat(at)lapinkavijat.fi, Varahenkilöt: Kauko Hämäläinen ja Saara Loiste, jasenasiat(at)lapinkavijat.fi

Pankkiyhteys:Nordea FI18 2142 1800 0138 42Ei jäsenmaksuja tälle tilille.

Viitteet:Karjakaivon käyttömaksut 1999Välinevuokrat 123Kukasmajan käyttömaksut 1025Goados-kodankäyttömaksut 1038

Puheenjohtaja: Markus Pyhälä, 040 419 0967,markus.pyhala(at)lapinkavijat.fiVarapuheenjohtaja: Raija Hentman, 0400 380 606, raija.hentman(at)lapinkavijat.fi

yhdistystiEdotE

Jäsenet: Marina Koskelainen, Saara Loiste, Antti Pasanen, Kaisa Peuramäki, Ari Saarinen, Taina Tervahartiala

Sihteeri: Sirkka Leppänen, 050 346 5876sirkka.leppanen(at)lapinkavijat.fi

Hallituksen sähköposti:info(at)lapinkavijat.fi

43


TIEDOTTAMINEN

Ulkoilutoimikunta: vetäjä Juha Karsikas, 040 548 1250, ulkoilutk(at)lapinkavijat.fi, jäsenet Sari Haarala, Jorma Nurmi, Markus Pyhälä, Petri Rissanen, Taina Ronkainen, Sari Vikström-Kivioja

Lehden vastuu virheellisestä ilmoi-tuksesta rajoittuu ilmoituksen hin-taan. Mediakortti osoitteessa www.lapinkavijat.fi

Jäsenlehti: Lapinkävijä, ilmestyy nel-jä kertaa vuodessa. Lehden erillis-tilaus ei-jäsenille 10 euroa/vuosi.

Sähköpostilista: Tervetuloa sähkö-postilistalle. Sähköpostitse tiedotta-minen täydentää tiedonjakelua La-pinkävijä-lehden, HSL:n kotisivujen ja Facebookin lisäksi. Listan jäsenille tiedotetaan tulevista tapahtumista ja mahdollisista ohjelmien muutoksista.Jos sinulla on HSL:n tapahtumiin liittyvää tiedotettavaa, jota ei ole leh-dessä tai internetsivuilla, ota yhteyt-tä sähköpostilistaa hoitavaan Sakari Paloon, 040 530 9578, jasenasiat(at)lapinkavijat.fi.

Hänelle ilmoittaudutaan myös sähköpostilistan jäseneksi. Listan tietoja ei käytetä muuhun kuin tällaiseen tiedottamiseen.

1/1 sivu 200 €1/2 sivua 110 €1/4 sivua 60 €

Ilmoitukset:

Takakansi 125 mm x 170 mm

Karjakaivon majojen isäntä:Ari Saarinen, 0400 620 595karjakaivo(at)lapinkavijat.fi

Kukasjärven majojen isännät: Uljas Pernu, Muottikuja 5 B 38, 00380 Helsinki, 040 592 7278Markus Pyhälä, Suokatu 16 C 31, 05800, Hyvinkää, 040 419 0967Sähköposti: kukas(at)lapinkavijat.fi

yhdistystiEdotE

TOIMIHENKILÖT

TOIMIKUNNAT

Neljästä peräkkäin julkaistusta sa-masta ilmoituksesta peritään vain kolmen ilmoituksen hinta. Alv. 0%. Ilmoitusten tulee olla painovalmiita.

Tiedotustoimikunta: vetäjä Soile Taskinen, tiedotustk(at)lapinkavijat.fi jäsenet Reijo Blomberg, Raija Hentman, Sakari Palo

Somevastaava (nettisivut, Face-book, Instagram) Sirkka Leppänen, 050 346 5876, sirkka.leppanen(at)lapinkavijat.fi Varahenkilö: Markus Pyhälä

Instagram-tilin ja FB-ryhmän ylläpitäjä: Antti Pasanen, 050 376 8590, some(at)lapinkavijat.fi

Avaintenhoitaja: Taina Tervahartiala, 050 554 4432karjakaivo(at)lapinkavijat.fi

44


Karjakaivon majat sijaitsevat Nuuk-siossa noin kahden kilometrin päässä Suomen luontokeskus Haltiasta. Ylä-majassa on laverit viidelle, kamiina ja kaasuliesi. Alamajassa on laverit kolmelle, kamiina, takka sekä sauna. Valoa antavat myrskylyhdyt ja kynt-tilät. Alamajan pihassa on kaivo, lii-teri, laituri sekä käymälä. Ylämajalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Karjakai-voa ei voi varata omaan käyttöön.

Karjakaivon avaimen saat jäsenkort-tia vastaan Kari Rautiolta, 0400 443 507, Sari Vikström-Kivioja, 040 593 1019 ja Suomen luontokeskus Haltias-ta, 040 163 6200. Avain on palautetta-va heti käytön jälkeen hakupaikkaan. Karjakaivon käyttömaksut (sauno-minen ja/tai yöpyminen): aikuiset jä-senet 5 €, ei-jäsenet 8 €, lapset alle 16 v. 2,50 €.Perhehinta: 1-2 aikuista ja lapset (<16 v.) 10 €.

Avain luovutetaan vain HSL:n jäsenelle jäsenkorttia

näyttämällä

NUUKSION MAJAT

yhdistystiEdotE

Karjakaivon majaa ei voi vara-ta tai vallata omaan käyttöön, uusien tulijoiden tulee tuntea itsensä tervetulleiksi. Pidä ma-ja kokoajan siistinä, siivoa ja täytä puutelineet lähtiessäsi.

Henkilö, jolla ei ole avainta, saa oleskella majalla vain avai-menhaltijan seurassa ja vas-tuulla.

Majalla ei saa oleskella edes lievästi juopuneena.

Jäsenillä on mahdollisuus saada Kar-jakaivon avain jatkuvaan käyttöön 50 € panttia vastaan, kun jäsenyys on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Pantti 50 € (maksetaan takaisin, kun avain palautetaan) ja toimitusmaksu 20 € (ei palauteta) maksetaan Norde-an tilille FI18 2142 1800 0138 42 käyt-täen viitettä 3573.

Avaintenhoitaja Taina Tervahartia-la, 050 554 4432, karjakaivo(at)lapin-kavijat.fi, pitää rekisteriä avaimista. Ota yhteyttä Tainaan ennen maksun suorittamista. Avain lähetetään pos-titse, kun maksu on kirjautunut tilil-le. Panttisummaa ei makseta takaisin, jos avain katoaa. Uudesta avaimesta peritään uusi panttimaksu, muttei toimitusmaksua. Hallitus pidättää oikeuden olla luovuttamatta avainta henkilölle erityisistä syistä.

45


kukasmaja sijaitsee Kittilän Kukasjärvellä. Tuvassa on laverit pat-joineen kymmenelle hengelle, kamii-na- ja takkauunilämmitys, uunillinen kaasuliesi , ei sähköä. Tuo mukanasi wc-paperit, kynttilät ja astianpesuai-ne. Käyttömaksut 9 €/vrk, lapset alle 16 vuotta 5 €/vrk, koko majan vuok-raus 40 €/vrk, 250 €/viikko. Lisämak-su ei-jäsenille 6 €/hlö/vrk. Erillinen sauna on yhteinen Goados-kodan kanssa, samoin kalastuslupa, verkot ja katiska.

Goados-kota sijaitsee samassa pihapiirissä. Majoitustilaa lavereillakahdelle hengelle, lisäpatja yhdelle,kamiinalämmitys, ei sähköä. Käyttömaksut 5 €/vrk, lapset alle 16 vuotta 3 €/hlö/vrk, koko kodan vuok-raus 15 €/vrk, 100 €/vko. Lisämaksu ei-jäsenille 5 €/hlö/vrk. Erillinen saunarakennus. Majan ja kodan varaukset: Markus Pyhälä, 040 419 0967, kukas(at)lapinkavijat.fi Tarkemmat varaustiedotwww.lapinkavijat.fi

KULKU RETKEILYTUKIKOHTIIN

LAPIN MAJAT

yhdistystiEdotE

Karjakaivolle pääsee bussilla 245, 245 K Espoon keskuksesta (C-vyö-hyke). Bussin lähtölaituri on Espoon asemalla radan vieressä Helsingistä tultaessa oikealla puolella. Nuuksi-ossa jäädään pois joko Meerlammen pysäkillä (E6948) tai Haltian pysä-killä (E6938). Meerlammen pysäkil-tä noin 100 m eteenpäin mäen päältä lähtee oikealle puomilla suljettu yksi-tyistie, jota vastapäätä on Nuuksion-tie 66. Tie vie noin puoliväliin, loppu-matkan voi kävellä joko hiekkatietä tai kallioiden yli kulkevaa polkua. Ota mukaan kartta ja kompassi, jos reitti ei ole ennestään tuttu. Puomil-ta on noin 1,2 km ylämajalle, Haltias-ta on pitempi matka.

Kukasjärvelle kuljetaan sulanveden aikaan Aakenuksen Pyhäjärven park-kipaikalta kävellen polkua ja pitkok-sia noin 3 km tai soutuveneellä Ku-kasjärven rannasta. Tie Pyhäjärvelle aurataan maaliskuun alussa. Aake-nuksen Pyhäjärven rantaan voi tila-ta taksin: esim. Kittilän Taksiautoilijat ry, puh. 0200 99800, levintaksi.com tai Ylläs-Kolari Taksit, puh. 0200 71800, yllaksentaksit.fi. Parkkipaikan osoite on Pyhäjärventie 500. Äkäslompolo–Kittilä -tien varrella oleva Tulivuori-puiston parkkipaikka ei ole talvisin auki. Parkkipaikalle voi jättää auton, mutta auton saaminen pois tieltä vaa-tii lapiotöitä. Tulivuoripuistosta Ku-kasjärvelle on 3,2 km

46


Scandinavian Outdoor 10%, Forum Helsinki sekä Tammisto Vantaa, www.scandinavianoutdoor.fi

Kilpisjärven retkeilykeskus, 10% majoituksesta,www.kilpisjarvenretkeilykeskus.fi

Hotelli Hetan majatalo 10% normaa-lihinnoista, 5% alennushinnoista, www.hetan-majatalo.fi

Järvenpään retkeilijät ry: www.jarvenpaanretkeilijat.com, Mikko Järvinen, 040 844 5295

Lapinkävijät Owla: www.tunturi-latu.fi/owla, Hannu Liljamo, 044 322 3646,hannu.liljamo(at)gmail.com

Lapinkävijät Kiehiset: www.kiehiset.fi, Hannu Pohjolainen, 050 355 5052, hannupohjolainen(at)luukku.com

Tunturikerho Kavtsi: Tunturikerho Kavtsin ja HSL:n yhteistapahtumis-ta on tiedot toimintasivuilla. Tuntu-riladun ja Kavtsin toimintaan voi tu-tustua tarkemmin osoitteessa www.tunturilatu.fi/kavtsi tai ottaen yhteyt-tä Annu Koistiseen, puh. 050 326 6960 tai annu.koistinen(at)iki.fi

JÄSENETUYRITYKSET VUOKRAVÄLINEET YHTEISTYÖKUMPPANIT

HSL:n jäsenet voivat osallistua näiden järjestäjien retkille jä-

senhinnoin

hsL

Ankarat Avotunturit 15 % verkko-kaupan tuotteista (ei elektroniikas-ta ja keitinlaatikosta), www.avotun-turit.fi. Pyydä alennuskoodi ja ohjeet osoitteesta, jasenasiat(at)lapinkavijat.fi

Retki -lehti uusi 6 numeron tilaus 35 € (norm.50 €) ja jo tilatusta lehdestä 5 € alennus. Lähetä tietosi Raija Hentmannille, raija.hentman(at)lapinkavijat.fi

Jäsenedut saa vain jäsenkortin esittäen

Karttakeskuksen kartoista ja kirjois-ta 10-15%. Katso ohjeet, Lapinkavijat.fi> Jäsenedut

Haluatko liittyä jäseneksiwww.lapinkavijat.fi>Jäseneksikö ?>Liittymislomake

Tai ota yhteys: jasenasiat(at)lapinkavijat.fi

Kukasmaja

Karjakaivon alamaja

WGS84N60, 17, 908’, E24, 35, 089’

Karjakaivon ylämaja

KKJ: P=6689898, I=3366653

WGS84N67. 42.709’, E24.19.819’ KKJ: P=751315, I=338705

Goados-kota

Yhdistyksen jäsenille normaalihintaan ja ei-jäsenille korotettuun hintaan. Tarkemmat tiedot verkkosivuilla www.lapinkavijat.fi

L2Posti Oy

Tule kokemaan erämaan rauhaa

Aakenuksen syliin

Jäsen, varaa itsellesi

Goados tai Kukasmajataikka molemmat

Ota yhteyttä Markus Pyhälä, 040 419 0967

Posti Green

Kukasjärvelle

Documents

Rakkaudesta retkeilyyn 2/2020 · Pentalan saarella Espoon Suvisaaristossa on kokoa 130 hehtaa-ria, joista vajaa puolet on luonnonsuojelualueta. Saaren luonto on eritäin monimuotoista,