Upload
dangbao
View
233
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm-
qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm-
qwerty-
uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui
opasdfghjklzxcvbnmqwerty-
uiopasdfghjklzxcvbnmqwerty-
uiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf
ghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf
ghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf
ghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf
ghjklzxcvbnmqwertyuiopas-
Kinnulan kunnan työllistämisstrate-gia 2014-2017
Hyväksytty kunnanvaltuustossa ___/___2013
1
Sisällys
1. JOHDANTO .............................................................................................................................................. 2
2. TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ ..................................................................................... 4
3. TYÖLLISYYDEN HAASTEET ............................................................................................................... 5
4. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDISTUKSET ........................................................................... 7
5. TYÖLLISYYDEN HOIDON PAINOPISTEET KINNULAN KUNNASSA .......................................... 8
2
1. JOHDANTO
Työmarkkinatukiuudistuksen rahoituspohjaan liittyvien ratkaisujen myötä Kinnulan kunnassa on
toteutettu vuodesta 2006 alkaen laajamittaista työllistämistä. Perusturva on hallinnoinut kunnan
omaa Tuumasta toimeen- projektia, joka on työllistänyt mm. yli 500 päivää työttömänä olleita, yli
vuoden työttömänä olleita ja vamman tai sairauden vuoksi työttömiä. Työllistämistoimenpiteiden
piirissä on ollut keskimäärin 40-60 henkilöä, aktiivisimpana vuonna noin 100 henkilöä. Vuoden
2012 alusta projektin nimi muutettiin työllistämistoimiksi, koska todettiin sen olevan osa Kinnulan
kunnan perusturvan toimintaa ja sosiaalista työllistämistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien
henkilöiden työllistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
Taulukko1
TYÖLLISTETYT henkilötyövuotta /vuosi
Kinnulan kunnanhallitus edellytti perusturvan toimialalta kokouksessaan 25.3.2013 työllisyysstrate-
gian laadintaa, sillä työllistämistoimenpiteet ovat herättäneet Kinnulassa runsasta keskustelua, eikä
ole vallinnut selkeätä konsensusta siitä keitä työllistetään ja minkälaisiin työtehtäviin.
Kunnanhallitus käsitteli asiaa uudelleen 17.6. § 217, ja valitsi toimikunnan valmistelemaan työllis-
tämisstrategiaa. Toimikuntaan nimettiin Manu Toikkanen (pj), Sampo Laitala, Anitta Hakkarainen,
Virpi Piispanen, Esko Pelkonen ja Markku Toikkanen. Toimikunnan sihteerinä toimi Sinikka Lin-
nakallio ja asiantuntijajäsenenä Kirsi Alonen-Kinnunen. Toimikunta on kuullut myös muita asian-
tuntijoita.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013
3
Kunnanhallituksen tehtävänanto toimikunnalle oli seuraava:
- valmistella kunnan työllistämisstrategia (rakenteet, toimintatavat, volyymi)vuosille 2013 – 2017
ottaen huomioon mm. kunnanhallituksen toiveet tehokkaasta, ja vaikuttavasta ”seinättömästä” työl-
listämisestä ja yhteistyöstä mm. kunnan eri hallintokuntien kanssa. ohjaus- henkilöiden määrä ja
ammatillisuus. Nuorten osalta tulee huomioida mm. ohjauksellisuus, opinnollisuus ja yhteistyö op-
pilaitosten ja muiden tahojen kanssa jne. Myös työllistämisen sisäisten (mm. työvuoro listat ja työ-
aikakirjanpito, työn laskutuskäytännöt, hankinnat jne.) ja ulkoisten (asiakastyö, tunnettuus, markki-
nointi, palveluvalikoima, volyymit jne.) prosessien käytänteisiin strategialla tulee olla vaikutta-
vuutta.
Aikaa työryhmälle annettiin 30.9.2013 asti.
Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa.
Keski-Suomen elokuun (2013) työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysprosentti koko Keski-Suo-
messa on 14,2 %, kun se koko maassa on 10,7 %. Kinnulassa työttömyysaste on 15,6 %, joka on
korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa. Lukuina prosenttiosuus tarkoittaa, että Kinnulassa
on 31.8.2013 yhteensä 114 henkilöä työttömänä, joista 74 miehiä, 40 naisia. Yli 50-vuotiaita on 64
henkilöä ja sairauden tai vamman vuoksi työttömänä 37 henkilöä. Erityinen haaste työllistämisessä
ovat yli 50-vuotiaat miehet.
Työttömyys on pysytellyt suhteellisen korkeana Kinnulassa kunnan työllistämistoimista huolimatta.
Tilanteeseen ovat tarkastelujaksolla vaikuttaneet laskusuhdanne sekä hidas ja hapuileva kasvu. Poh-
tia voi myös sitä, kuinka korkealla Kinnulan työttömyys olisi ollut ilman kunnan toimenpiteitä.
Taulukko 2
Työttömät työnhakijat % työvoimasta
0
2
4
6
8
10
12
14
16
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Keski-Suomi
Kinnula
4
2. TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ
Kinnulan kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa talouden kiristyneen, mistä kertoo alijäämän
syveneminen. Kunnan toimintakulut ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Menojen kasvu selittyy
pääosin henkilöstömenojen ja palvelujen oston kasvulla. Tilastokeskuksen mukaan Kinnulan kun-
nan väkiluku oli 31.12.2012 yhteensä 1764 henkilöä. Väkiluvun vähenemistä edelliseen vuoteen
verrattuna on -2,9 %, Kinnulan suurin yksittäinen työnantaja on Kinnulan kunta, sillä kunnassa ei
ole suuria yksityisiä työnantajia. Kinnulassa oli vuonna 2012 noin 200 toimivaa yritystä (ml.maati-
lat). Yksityisellä sektorilla työpaikkakasvu on painottunut viime vuosina yksityisiä sosiaalipalveluja
tuottaviin yrityksiin.
Kinnulan kunnan työttömien työnhakijoiden koulutustaso jakautuu seuraavasti (30.4.2013):
Kansakoulu 22 hlöä 17 %
Peruskoulu 13 hlöä 10 %
Ammattikoulu 68 hlöä 53 %
AMK/Yliopisto …* … *
…* ei tietoa/ alle viisi hlöä
Lähimmät toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sijaitsevat Keski-Suomen alueella Viitasaarella
ja Äänekoskella, jossa toimivat Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutusyksiköt. Op-
pisopimuskoulutus on mahdollista toteuttaa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Se soveltuu henki-
löille, joiden työllistymistä vaikeuttaa kapea-alainen, puutteellinen tai vanhentunut ammattiosaami-
nen tai joilta ammatillinen osaaminen puuttuu kokonaan.
5
3. TYÖLLISYYDEN HAASTEET
Yksityinen ja julkinen sektori tarvitsevat tulevaisuudessa uutta, koulutettua työvoimaa. Kunnassa
työvoimatarve koskettaa sijaistarpeen osalta erityisesti sosiaali- ja terveystoimea, sekä ryhmäperhe-
päivähoidon yksikköä. Kinnulan kunnan työpaikkaomavaraisuus on vuosina 2007–2010 ollut varsin
korkea.
2007 87,7 %
2008 90,5 %
2009 90,9 %
2010 90,4 %
Vuonna 2010 yhteensä 20,6 % pendelöi naapurikunnissa töissä. Monet työllistävät itsensä myös
tekemällä reissuhommia muualla.
Kinnulaan tai lähikuntiin avautuvat työpaikat eivät välttämättä kosketa kaikkia työttömiä. Pitkäai-
kaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien lukumäärissä ei ole tapahtunut paranemista viimei-
sen vuoden aikana. Työttömyyden suhteellisen osuuden kasvu kertoo, etteivät avoimet työpaikat ole
kohdanneet heitä. Pitkäaikaistyöttömien, vaikeasti työllistettävien nuorten ja yli 50-vuotiaiden
osalta tarvitaan kunnan ja TE-toimiston toimenpiteitä työllisyyden hoitamiseksi.
Kuntaan on ajalla 2010–2012 syntynyt uusia yrityksiä seuraavasti.
2012 9 kpl
2011 9 kpl
2010 7 kpl
Vastaavasti ajalla 2010–2012 toimintansa lopettaneita yrityksiä on seuraavasti:
2012 5 kpl
2011 7 kpl
2010 4 kpl
Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä 1-2 henkeä työllistäviä perheyrityksiä. Witaksen toiminta-alu-
eella Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa kuluvan vuosikymmenen aikana
kiinnostus yritystoimintaan on kasvanut.
6
Yritysneuvonnan asiointien määrä esimerkiksi vuonna 2012:
KINNULA 2012
Alkavan yrityksen
peruspalvelut 1
Investointitukihake-
mus 4
Kannattavuuslaskel-
mat 19
Kansainvälistymis-
palvelut 1
Kasvu- ja kehittä-
mispalvelut 5
Kehittämistukihake-
mus 1
Koulutus 2
Liiketoimintasuunni-
telma 8
Rahoitushakemus 10
Starttirahahakemus 7
Tuotekehitys ja suo-
jaus 1
Vakauttamispalvelut 6
Yrityksen perustami-
nen 9
Yrityskaupan suun-
nittelu 2
Yhteensä 76
Elinkeinolautakunnalla on käytössä pieni kannustinraha työllistämiseen, 5000€/ ensimmäiselle vuo-
delle edellyttäen, että työntekijä asuu Kinnulassa ja hänen kanssaan on tehty toistaiseksi voimassa
oleva työsuhde.
Lisäksi kunta tukee oppisopimuskoulutusta, sekä maksaa yhdistyksille työllistämiseen ns. kuntali-
sää.
Kunnalla on käytössä myös elinkeinoelämän kehittämisrahasto, josta myönnetään lainoja uusille
yrityksille, jotka eivät saa julkista rahoitusta muualta. Lainan vakuudeksi vaaditaan pankkitakaus.
7
4. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDISTUKSET
Keski-Suomeen perustettiin 1.1.2013 alkaen yksi maakunnallinen Keski-Suomen työ- ja elin-
keinotoimisto, jonka pääpaikka on Jyväskylässä. Kinnulan ja Pihtiputaan sivutoimipisteet lopettivat
toimintansa vuoden 2012 aikana.
Viitasaarella on vielä toimipiste, joka toimii pelkästään ajanvarauksella. Suunnitelmissa on Viita-
saaren yksikön lakkauttaminen lähitulevaisuudessa, minkä jälkeen maantieteellisesti lähin työ- ja
elinkeinotoimisto on Äänekoskella. Sen lisäksi Keski-Suomessa on yksiköt Jämsässä ja Jyväsky-
lässä.
Asiointi työ- ja elinkeinotoimistoon onnistuu Kinnulan kunnantalon yhteispalvelupisteessä vi-
deoneuvotteluyhteyksien kautta. Paikkakuntalaiset käyttävät aktiivisesti videoneuvottelumahdolli-
suutta.
8
5. TYÖLLISYYDEN HOIDON PAINOPISTEET KINNULAN KUNNASSA
Mikäli normaalit työmarkkinat eivät vedä väkeä, tai työllistyminen on jostain muusta syystä vai-
keaa, astuu kunnan organisaatio kuvaan mukaan ja tekee seuraavassa kuvattuja toimenpiteitä vuosit-
tain valtuuston vahvistaman työllistämissuunnitelman ja - myöntämän määrärahan puitteissa.
Kunnan työllistämisen toiminta-ajatus
Niiden työttömien kohdalla, jotka eivät työllisty ns. markkinavetoisesti, toiminta-ajatuksena on työ-
kyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, ammattiosaamisen lisääminen, yhteiskunnallisen osallisuu-
den mahdollistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen.
Kinnulan kunnan ensisijainen tehtävä on luoda edellytyksiä yritys-
toiminnalle niin, että kunnan alueella työpaikat säilyvät ja syntyy
uusia työpaikkoja.
9
Keino: Yhteistyö Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden
toimijoiden kanssa tarpeen mukaan, mm. yksittäisten nuorten kohdalla Perhon ns. täsmätyöpajan
kanssa, ohjaamalla nuoret työelämään tai opintoihin.
Vastuuhallintokunta: Kunnanhallitus, jonka alaisena kunnansihteeri vastaa työllistämistoimista.
Keskushallinto vastaa hallinnollisesta ja rahoituksellisesta yhteistyöstä Viitaseudun Kumppanuus
ry:n kanssa. Hallintokunnat vastaavat kukin osaltaan suorasta työllistämisestä hallintokuntiin.
5.1. Rakenteet
Palkkatukityöllistäminen järjestetään yhteistyössä
Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa. Työnteki-
jät työllistetään Viitaseudun Kumppanuus ry:n
osoittamiin työkohteisiin: Kumppanuuden työnte-
kijät etsivät Kinnulasta työkohteita kunnan hallin-
tokunnista, yrityksistä, yhdistyksistä, kotitalouk-
silta ja muilta työnantajilta yhteistyössä Kinnulan
kunnan kanssa.
Viitaseudun Kumppanuus ry:n projektityöntekijä
tekee alkuhaastattelun, laatii suunnitelman työsuh-
teen/valmennuksen ajaksi, valmistelee työsopi-
muksen, vastaa palkkatukien hakemisesta ja palkanmaksusta, työaikakirjanpidon organisoinnista, ra-
portoinnista. Viitaseudun kumppanuuden henkilöstön keskeinen ja tärkein tehtävä Kinnulan kunnan
kannalta on organisoida työkohteet. Kinnulan kunnan ja Viitaseudun Kumppanuus ry:n väliset vas-
tuut ja velvoitteet täsmennetään erillisellä sopimuksella.
Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kunnassa on myös omaa työllistä-
mistoimintaa; kunnan hallintokunnat voivat niin halutessaan varata tarvittavan määrärahan suoraan
työllistämiseen.
5.2 Toimintatavat
Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan vuosittain seuraavan vuoden työllistämissuunnitelma talousar-
vion yhteydessä, jossa määritellään toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja tarvittava määräraha. Vuoden
2014 osalta työllistämissuunnitelma tuodaan käynnistämisvaiheesta johtuen valtuuston hyväksyttä-
väksi vuoden 2014 keväällä.
Kaiken toiminnan perusta on avoin yhteistyö eri tahojen kanssa, jotta jokaiselle saadaan räätälöityä
niukoilla resursseilla paras mahdollinen työllistymisen polku.
(kts. taulukko 3)
10
5.3 Volyymi
Valtuuston vuosittain myöntämän määrärahan ja työllistämissuunnitelman puitteissa:
Velvoitetyöllistettävät, vastuu: kunta/ perusturva (Laki julkisista työvoimapalveluista (2002/1295,
7 luku §)
Työllistämismäärärahasta katetaan lakiin perustuva velvoitetyöllistäminen. Työ- ja elinkeinotoimisto
ei voi etukäteen antaa velvoitetyöllistettävistä kuin arvioita, koska toimistokin saa heistä tiedon vasta,
kun työllistämisvelvoitteet astuvat voimaan. Velvoitetyöllistettävien määrä on vuosien 2008 - 2012
aikana ollut 2-3 henkilöä/vuosi.
Siinä tapauksessa, että velvoitetyöllistettävien lukumäärä olisikin suunnitelmavuoden aikana olen-
naisesti eri kuin on arvioitu, on varauduttava tarkistamaan vuosittaista työllistämissuunnitelmaa.
Viitaseudun kumppanuuden vastuualueet
1.) Yli 500 pv työttömänä olleet
2.) Pitkäaikaistyöttömät (yli 12 kk työttömänä olleet)
3.) Kuntouttava työtoiminta
4.) Työkokeilu
Viitaseudun kumppanuus työllistää em. kriteerit täyttäviä henkilöitä, mikäli heille saadaan korkein
korotettu palkkatuki. Kunta sitoutuu tekemään Viitaseudun Kumppanuuden kanssa sopimuksen työl-
lisyydenhoidosta. Sopimuksella sovitaan myös kannustinrahan maksamisesta työttömien työllistämi-
seen, jota täsmennetään myöhemmin erillisellä sopimuksella.
Kinnulan kunnan eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä Viitaseudun Kumppanuuden kanssa työpaik-
kojen järjestämiseksi, sekä tarvittaessa hallintokunnat osoittavat tiloja koulutustilaisuuksien toteutta-
miseksi.
Viitaseudun Kumppanuus ry järjestää ohjattua työtoimintaa, koulutusta, virkistystoimintaa, ryhmä-
toimintaa ja yksilövalmennusta pitkäaikaistyöttömille (yli 500 pv työttömänä olleille). Työtoiminnan
tulee edistää työllistetyn ammatillista osaamista ja parantaa taloudellista tilannetta sekä ehkäistä syr-
jäytymistä. Työvalmennuksen aikana työntekijöille etsitään työpaikkaa yhdistyksistä, kotitalouksista
ja yrityksistä. Otetaan käyttöön siirtosopimukset mahdollisuuksien mukaan.
Nuoret alle 30 v.
Nuorten alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun piiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tehdään moniamma-
tillista yhteistyötä sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston, sekä ja muiden yhteistyötahojen kes-
ken siten, että nuorelle räätälöidään hänen tarpeisiinsa soveltuva työllistymispolku. Opintojen ja
työpajojen osalta tehdään yhteistyötä naapurikuntien sekä eri oppilaitosten kanssa. Tavoite on oh-
jata nuori omalle työllistymispolulle.
11
Taulukko 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ/ VIITASEUDUN KUMPPANUUS
VIITASEUDUN
KUMPPANUUS RY
* yhteistyö sosiaalitoimen
ja te-toimistojen kanssa
työllistettävien löytä-
miseksi
*alkuhaastattelut ja hen-
kilökohtaisen suunnitel-
mat; terveys, toiminta-
kyky, arjenhallinta, akti-
vointi, osaaminen, val-
miudet, motivointi, val-
mennus, osaamisen tun-
nistus, koulutus
* työ, työolosuhteet, joh-
taminen
*sopia jatkotoimenpiteet
yhteistyötahojen kanssa
* työnantajavastuut
omalta osalta
* toiminnan tavoitteena
työelämäosallisuuden ja
työkyvyn parantaminen
OPPILAI-
TOKSET
TE-TOIMISTO
KELA
YRITYKSET,
MAATILAT, YH-
DISTYKSET JA
KOTITALOUDET
Muiden kun-
tien työpajat
HOIVA-YRI-
TYKSET
SOSI-
AALI-JA
TER-
VEYS-
TOIMI
MENTO-
RIT
HAL-
LINTO-
KUNNAT
12
6. SEURANTA
Strategiaa päivitetään 2014-2017, mikäli lainsäädäntö ratkaisevasti muuttuu. Pienemmät muutokset
tulee huomioiduksi vuosittaisessa työllistämissuunnitelmassa.
Seurantavastuu kunnan työllistämisstrategian toteutumisesta ja kehittämisestä kuuluu kunnanhalli-
tukselle.
13