Embed Size (px)
Citation preview
Perjantai 16. joulukuuta 2011 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 12 56. vuosikerta
Sota- jaevakkovuosienjouluja erossa
läheisistäSisaruksilla Eeva Jalolla ja Leena Posti-Ahokkaallariittää sotien ajoilta tallella olevassa vanhempiensakirjeenvaihdossa tutkittavaa.
Isälle joulurauhaatoivottivat Leena, Maija ja Liisa.
Sota- ja evakkovuosina kirjeet ja postikortit olivattärkein yhteydenpito läheisiin. Moni perhe joutui vaintoivottamaan jouluterveiset kenttäpostin välityksellä il-man yhteistä pyhien viettoa.
Karjalasta lähtöisin ollut Heikkilän pariskunta pititoisiinsa yhteyttä ahkerasti, dokumentteja on jälkipolvenhallussa lähes tuhat. Tämän kirjeenvaihdon antama kuva-us arjesta on päässyt osaltaan mukaan dokumenttieloku-vaan Tuntematon emäntä.
Pariskunnan tytär Eeva avioitui sittemmin pyhäjärve-läiseen Jalon myllärisukuun.
SIVUT 6-7
Vanhoja rakkaita joululau-luja, runonlausuntaa, huu-morinpilkettä ja hyvää ruo-kaa mahtui jälleen Tampe-reen Vpl. Pyhäjärvi-kerhonpikkujouluihin. Nelisen-kymmentä kerholaista ys-tävineen oli kokoontunut29. marraskuuta virittäyty-mään joulun odotukseen.Ilma oli sateisen synkkä,mutta tunnelma lämmin javaloisa.
Pikkujoulun tervetulotoi-votuksessaan kerhon pj.Laila Innanen totesikin,ettei lumetonta maata kan-nata harmitella; laitetaanjouluvaloja, sytytetään lyh-tyjä ja kynttilöitä niin par-vekkeille kuin pirtteihin tuo-maan valoa pimeyteen.
Tampereen Pyhäjärvi-kerho jatkaa tulevanakinvuonna kokoontumisiakuukausittain. Tapaamispäi-vä on joka kuukauden en-
Pikkujouluistajuhlapyhienodotukseensimmäinen keskiviikko kel-lo 13.30, paikkana Tampe-reen Karjalaseuran tiloissaKoulukadulla. Tammikuus-sa tarjoillaan kakkukahvitpyöreitä vuosia täyttänei-den kunniaksi.
– Jäsenmäärä on pysynytilahduttavasti samalla tasollaviime vuodet. Kuukausita-paamisissa käy parikym-mentä henkeä, kiitteli Inna-nen.
– Karjalaisuus ja pyhä-järveläisyys vetää yhteenhaastamaan suuta hyvän-makuiseksi. On välillä mu-
kava jutella muunkin kuinpuolison kanssa, sosiaali-nen kanssakäyminen on tär-keää.
Laila Innanen on jo 13vuotta vetänyt kotiseutu-matkoja Pyhäjärvelle. Eri-tyisen mielissään hän onsiitä, että nuorempaakin su-kupolvea lähtee matkoillemukaan. Viime kesänä mat-kalaiset eivät päässeet ma-joittumaan perinteiseen ta-paan Musakalle, mutta sentähden ei kukaan perunutlähtöään. Ja perillä odotti
positiivinen yllätys: uudeksimajapaikaksi löytynyt lo-makylä Käkisalmesta, pie-tarilaisen pariskunnan omis-tama “Hotelli vapaa-aika”,palveli matkalaisia oikeinhyvin.
Pyhäjärvi-Säätiön terveh-dyksen juhlaan toi säätiönasiamies Pirjo Kiiala. Hänkertoi säätiön perustamis-vaiheista vuosilta 1947-1948, jolloin sekä säätiöettä Pyhäjärven historiikinkirjoittamishanke käynnis-tettiin; menossa on siis 70.vuosi.
Hyvänä uutisena Kiialakertoi myös, että huolimat-ta lehdille tulevasta arvon-lisäverosta Pyhäjärvi-lehdentilaushinta pysyy vuonna2012 ennallaan eli tilaushin-ta on edelleen 30 euroavuosikerralta.
SIVU 12
Kerhon pj. Laila Innanen lauloi haitaristi EinoLammisen säestyksellä.
Pyhäjärvi-Sääti-ön asiamies Pir-jo Kiiala toi sää-tiön terveisetjoulujuhlaan.Etualalla pake-toituja arpajais-voittoja.
Perjantai 16. joulukuuta 2011VPL.PYHÄJÄRVI2
16. joulukuuta 2011
Suvannon seudun sukutut-kimuspiiri kokoontui jäl-leen 26. marraskuuta pe-rinteiseen kokoukseensaKarjalatalolle. Kokoustee-moina käsiteltiin geenitut-kimuksen tuomaa apua jakarttojen hyödyntämistäesipolvien selvityksessä.
Mauno Kuoppa johdat-teli osanottajat vauhdikkaal-la tavalla geenitutkimuksensumeaan maailmaan. Oletkuvitellut juuriltasi olevasikarjalainen. Geenitutkimussaattaa osoittaa, että juuresijuontavat Kokemäenjoenrannoille – ellei peräti”mammutinmetsästäjiin”.Tutkimuksen avulla voim-me paikantaa esi-isiemmevarhaisimpia asuinsijojamaakuntatasolla, samoinsaamme selvyyden sukujenlevinneisyydestä.
Esi-isien ajoitus on mah-dollista tehdä jopa kah-den-kolmen vuosikymme-nen taakse. Kannaksella onmahdoton päästä kirkon-
Mauno Kuoppa tekeeselkoa geenitutkimuk-sen tuloksista Suvannonseudulla.
Sukumme juuret:Antaako geenitutkimus ratkaisun?
kirjojen perusteella 1600-luvun taakse. Geenitutki-mus tekee mahdolliseksisaada tietoa siitä, missämaakunnassa ja milloin esi-isämme ovat asuneet. Ajal-liset jäljet saattavat johtaajopa 1000-1300 luvuille esi-isien menneisyyteen.
Harri Laine teki selkoaMetsäpirtin väestöstä kar-toissa.
Olennaista sukututki-muksessa on eri lähteistäsaatujen tulosten yhdistä-minen esihistoria- ja histo-riatietoihin. Tässä vaiheessaherää enemmän kysymyk-siä kuin vastauksia. Mitengeenitutkimuksen avulla saa-tu lisätieto tukee suoma-laisten heimojen väestöliik-keitä ajan saatossa? Mitenviikinkiajan vaikutus näkyilänsisuomalaisten liikkeinäLaatokan rannoilla Vuok-sen suulla, siis aivan Pyhä-järven naapurissa. Ovatkopyhäjärveläiset juuriltaan ai-dosti karjalaisia vai länsi-
suomalaisia tai Lounais-Suomesta? Antaako isä- taiäitilinjan tutkiminen täsmäl-lisemmän ja elävämmänkuvan juuristamme? Mitävaikuttivat Laatokan länsi-rannalla novgorodilaistentukemat sotaretket hämä-läisiä vastaan?
Sukunimi kulkee yleensäisälinjan mukana. Sukuni-men alkuperän ja levinnei-syyden avulla on mahdol-lista saada lisävalaistusta isä-linjan historiaan. Tässä sel-vityksessä on apuna mm.kaksiosainen Suomalainensukunimikartasto, josta onnähtävissä sukunimien le-vinneisyys ja myös se, mi-ten tietyt sukunimet pai-nottuvat Karjalankannaksel-le.
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö onnimennyt vuodeksi 2012Kauko Hinkkasen edus-tamaan pyhäjärveläisiä Su-vannon seudun sukututki-muspiirin vetoryhmään.
Seuraava kokous on 14.
tammikuuta 2012 klo 14.00Helsingissä, Karjalatalolla.Tervetuloa sukeltamaan su-kututkimuksen saloihin.
KAUKOHINKKANEN
Karjalan Kannaksen Äi-jöt -kirja on tulossa pai-nokuntoon kevään 2012aikana.
Kirja kattaa Äijö-nimi-set henkilöt lähtöisin Vii-purin läänin Pyhäjärveltä,Käkisalmesta, Räisälästä jaSakkolasta aina 1600-lu-vulta näihin päiviin.
Kuulutko tähän Äijö-sukuun? Kaikkia nyky-Äi-jöjä en ole kirjeitse tavoit-tanut, joten pyydän tieto-ja näin lehden välityksellä.
Karjalan Kannaksen Äijöistä tulossa sukukirja
Nyt on kiitoksen aikaTämä monen toiminnan vuosi 2011 alkaa ollatakanapäin. Tyytyväisenä voimme todeta, ettäSäätiömme väki on ollut tänäkin vuonna yhteistoi-minnassa mukana toteuttamassa tarkoitustaan –pyhäjärveläisyyden vaalijana ja Karjalan puolustaja-na, kuten lehtemme etusivulla nimen yhteydessävoimme lukea.Kulunut vuosi on ollut osittain edellisten kaltainen,mutta siihen on sisältynyt mielenkiintoisia asioita,jotka ovat tehneet vuodesta haasteellisen ja kiirei-sen. Toisaalta voidaan todeta vanha viisaus, etteivättyöt tekemällä lopu ja niitä on taatusti tiedossatulevallekin vuodelle.Vuoden alkuneljännes kului Säätiön lakimääräistenasioiden, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksensekä tälle vuodelle laadittavien toimintasuunnitel-man ja talousarvioiden valmisteluissa hallintoneu-voston kokousta ja viranomaisia varten. Säätiönrahastoista jaettavien opiskelijoille tarkoitettujenapurahojen hakijoita oli tänä vuonna tavallistaenemmän ja toisaalta pystyimme jakamaan apura-haa entistä useammalle hakijalle. Toukokuussaolimme sakkolaisten kanssa isäntinä järjestämäs-sä yhteistä matkaa Suvannon seudun alueelle,jossa tapasimme myös paikallisia johtohenkilöitäyhteisen illallisen merkeissä. Tällainen yhteistoi-minta jatkuu hyvän palautteen myötä myös ensivuonna.Karjalan Liiton kesäjuhlat olivat tänä vuonna kesäi-sessä ja vehmaassa Turussa. Tuo viikonloppu olijuhlava ja ohjelmaltaan monipuolinen. Kauppatoriltalähtenyt kulkue lippuineen oli yksi kesän ja kokovuoden kohokohta. Oman lippumme kulkua eihaitannut tuuli eikä sade. Osallistumisen valmistelutensi vuotta ja seuraavaakin varten on jo aloitettu.Vpl. Pyhäjärvi juhlat järjestettiin tänä vuonna Sasta-malassa Vammalan Karjalaseura ry:n väen toimies-sa järjestelyvastuussa. Erilaisissa tilaisuuksissa olirunsaasti väkeä ja järjestelyt onnistuivat erinomai-sesti. Voimistelu- ja urheiluseura Kaiun muistoviestionnistuttiin taas järjestämään Nokialta alkaneenuuden kiinnostuksen myötä erityisesti nuorisonkannustamiseksi ja saamiseksi mukaan. Tähänauttoi osaltaan osallistumissääntöjen uudistaminenjärjestäjien ja Säätiön toimesta entistä väljemmiksi.Sastamalan seudun Museo on hiljaisen vuodenjälkeen ilmoittanut olevansa valmiudessa vastaan-ottamaan pyhäjärveläistä aineistoa, kuten voimmePekka Pusan ja hänen isänsä kansanedustaja,kapteeni Jalmari Pusan aineiston suhteen kiitolli-suudella todeta. Suomalaisen kirjan museo Puksta-vin avaaminen Sastamalassa heinäkuussa 2011saattaa avata myös meille uusia mahdollisuuksia jaulottuvuuksia kirjallisuuden tallentamiseen jayhteistyön laajentamiseen.Suhteemme entisen kotiseudun nykyisiin johtohen-kilöihin ja viranomaisiin on kunnossa. Sitä todistaatervehdyskäyntimme Pyhäjärvellä lokakuussa 2011.Kaikkiin esittämiimme hankkeisiin on suhtauduttumyötämielisesti ja hyväksyvästi. Muistomerkkimmeovat saaneet olla rauhassa ja säästyneet läheskokonaan ilkivallalta. Käkisalmen museo on ollutmonesti vierailukohteena Kannaksella käydessäm-me. Sen ystävällinen väki toivottaa tervetulleeksilinnan tiloihin tutustumaan rikkaaseen historiaansaja alati täydentyvään esineistöönsä.Vielä on ilolla todettava Musakan lomarannanmajoituskapasiteetin lisääntyminen suurenkinväkimäärän majoittamiseen ja palveluun entiselläkotiseudulla. Toivomme tällaiselle toiminnallejatkuvuutta vastaisuudessakin.Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteisöjä, yhteistyö-kumppaneita ja yksittäisiä henkilöitä hyvästäyhteistyöstä kuluneen vuoden aikana.Samalla haluan toivottaa kaikille lehtemme lukijoille
RauhallistaJoulua 2011ja Hyvää Uuttavuotta 2012.
YRJÖ S. KAASALAINENVpl. Pyhäjärvi-Säätiönhallituksenpuheenjohtaja
Kukot kokoontuivatEnonkoskellaKukkojen sukuseuran tä-mänvuotisessa sukukoko-uksessa elpyi vanha hyväksihavaittu perinne pitää ko-kous sukuseuran jäsenenkutsumana.
Enonkoskelle kutsun esit-tänyt Eero Kukko jouk-koineen oli valmistanut mie-leenpainuvan viikonvaih-teen 11.-12. kesäkuuta. Ola-vinlinnassa kokousväelle oliopastettu kierros, jonka jäl-keen vietettiin lounashetkihöyrylaivaristeilyllä. Tutus-tumiskohteina olivat lisäksimuun muassa maailmansuurin puukirkko Kerimä-ellä ja strutsitila. Illan kruu-nasi näytelmäesitys. Sunnun-taina osallistuttiin jumalan-palvelukseen Enonkoskenkirkossa ja laskettiin seppe-le sankarihaudoille sekä pi-dettiin sukukokous.
Kokouksessa sukuseuranhallitukseen valittiin uudel-
Kukkojen sukuseuran puheenjohtaja Heikki Hon-kala (vasemmalla) ja Kukot Enonkoskelle kokous-tamaan kutsunut Eero Kukko.
leen seuraavaksi kolmivuo-tiskaudeksi Heikki Hon-kala, Ruut Uusihakala jaJoni-Pekko Kukko. Heik-ki Honkala toimii hallituk-sen puheenjohtajana ja RuutUusihakala sukuseuran ta-loudenhoitajana. Hallituk-sen muut jäsenet ovat JariKukko, varapuheenjohta-ja, Marja Kotasalmi, ArvoKukko, Petri Kukko,Anse Kämäräinen ja Pau-la Latva, sihteeri.
Matka ValamoonKukkojen sukuseura tekeejälleen ensi kesänä 9.-12.kesäkuuta perinteisen su-kukokousmatkan Vpl. Py-häjärvelle. Matkasta pää-tettiin kesällä sukukokouk-sessa Enonkoskella.
Tällä kertaa matkalla tu-tustutaan Käkisalmeen.Laatokalla risteillään kan-tosiipialuksella ja käydään
Valamon luostarissa. Mat-ka tehdään 30-paikaisellabussilla. Tukikohtana on jäl-leen Musakan LomarantaPyhäjärvellä ja matkalla jär-jestyy mahdollisuus käyn-
teihin entisillä kotipaikoilla.Tiedustelut ja ilmoittau-
tumiset Jari Kukolle, puh.0400-965 596.
PAULA LATVA
Toivoisin teiltä tietojavanhemmistanne, isovan-hemmistanne sekä omiaperhetietojanne.
Myös valokuvat, sukuta-rinat ja evakkokertomuk-set olisivat tervetullutta jaarvokasta materiaalia elä-vöittämään tekstiä.
Helmikuun loppuunmennessä lähetetty aineistoehtii vielä hyvin mukaan.
”Vaikka ei tiedä minnemenee, on tärkeää tietäämistä tulee”.
MERJA-LIISAVUORI
Valkamakatu 10 A 17,48200 Kotka
p. 0400 723 743
Perjantai 16. joulukuuta 2011 VPL.PYHÄJÄRVI 3
Pekka Pusan lahjoituksetmuseoon Sastamalaan jamaakunta-arkistoon Mikkeliin
Helsingin Sotaveteraani-kuoro ry:n kunniapuheen-johtaja Pekka Pusa Hel-singistä lahjoitti viime vuon-na Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöllehyvin merkittävän ja ar-vokkaan kokoelman isän-sä kansanedustaja, kaptee-ni Jalmari Pusan ja omaaelämänsä varrella karttu-nutta aineistoa pysyväänsäilytykseen Sastamalan seu-dun Museon Vpl. Pyhäjär-vi -osastolle.
Aineisto sisältää mm. tai-teilija Aarno Karimonsuunnitteleman kipsireliefin,kolme taulua, kirjallisuutta,urheilumitaleja, valokuvia,Jalmari Pusan sotilaspuvunkunniamerkkeineen, kypä-rän, kompassin ja kartta-laukun karttoineen yms.materiaalia. Reliefi on kool-taan 144 x 144cm, painaanoin 40 kg ja sen mallinmukaisesti on valmistettupronssiset reliefit kiinnitet-täviksi lahjoitusmaatalon-poikien muistomerkkeihinMetsäpirttiin, Pyhäjärvelleja Sakkolaan. Pusat ovatPyhäjärveltä kotoisin ja vil-jelivät maatilaansa asettuensotien jälkeen Vammalaanasumaan.
Jalmari Pusa oli kokoa-vana voimana, kun pyhä-järveläiset ryhtyivät puu-haamaan oman pitäjäsääti-ön aikaansaamista, jossahänet valittiin ensimmäisek-si hallituksen puheenjohta-jaksi. Vpl. Pyhäjärvi-lehdenensimmäisenä päätoimitta-jana hän toimi vuodet1956-1957. Kansanedusta-jana hän toimi vuosina
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Esko Pulakka (vas.) Nokialta,Sastamalan seudun Museonjohtaja Maria Pietilä ja Vammalan Karjalaseura ry:n puheenjoh-taja Pekka Salonen Sastamalasta Lahjoitusmaatalonpoikien reliefin vierellä.
Aineiston luovutustilaisuudessa 29.11.2011 Mikkelissä. Vasemmalta Vpl.Pyhäjärvi-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Esko Pulakka Nokial-ta, Eino Parviainen Mikkelin maakunta-arkistosta ja hallintoneuvostonkunniapuheenjohtaja Antero Pärssinen Hollolasta.
1948-1952. Synnyinmaa,menetetty kotiseutu, koti japerhe olivat hänen elämän-sä kulmakivet. Pusa me-nehtyi vaikean sairaudenmurtamana vuonna 1957ja hänet on haudattu Tyr-vään kirkkomaahan lähellepääsisäänkäyntiä. Hautaki-veen on vuonna 1959 kiin-nitetty muistomerkki.
Pekka Pusa teki elämän-työnsä Helsingissä, jossatoimi mm. kuljetuspäällik-könä. Yksi Pekan rakkaim-mista harrastuksista oli kuo-rolaulu, jossa esiintymismat-kat kotimaisten kohteidenlisäksi ulottuivat jopa ulko-maille asti. Eläkkeellä olles-saan ja voimien vähitellenvähetessä Pekka Pusa päät-ti kääntyä Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön puoleen, jotta edel-lä mainittu aineisto saisi py-syvän sijoituspaikan jälki-polville säilytettäväksi janähtäväksi juuri tälle seu-dulle, jossa on runsaasti py-häjärveläistä siirtoväkeä jaheidän perillisiään.
Viime vuonna Sastama-lassa oli painopiste Suo-malaisen kirjan museoPukstaavin rakentaminen jaavaaminen heinäkuussa2011. Valmius Pusan ai-neiston vastaanottamiseensiirtyi siten tämän vuodenviimeiseen neljännekseen.Kuvassa reliefi on saatusiirrettyä museon tiloihinsuojaan, jossa sille harki-taan lopullinen sijoituspaik-ka. Muu aineisto toimite-taan museolle joulukuun ai-kana.
Mikkelin maakunta-arkis-to on arkistolaitokseen kuu-luva valtion piirihallintovi-ranomainen ja alueellinenkeskusarkisto. Hallinnolli-sesti se on Helsingissä toi-mivan Kansallisarkistonalainen. Maakunta-arkistotvastaanottavat ja säilyttävätasiakirjoja sekä edistävät nii-den käyttöä tutkimuksenlähdeaineistona. Ne myösvalvovat, että arkistolainpiiriin kuuluvat virastot jalaitokset hoitavat arkistoin-tia lainsäädännön ja arkis-tolaitoksen ohjeiden mu-kaisesti.
Mikkelin maakunta-arkis-to säilyttää Etelä-Karjalan,Etelä-Savon ja Kymenlaak-son alueen kirkon, yksityis-ten sekä valtion viranomais-ten arkistoja ja asiakirjajäl-jennöksiä (mikrofilmit).Maakunta-arkistolle kuulu-vat lisäksi talvi- ja jatko-sodan jälkeen Neuvostolii-tolle luovutettujen alueidenviranomaisten arkistot. Val-taosa maakunta-arkiston vi-ranomaisasiakirjoista on jul-kisia, mutta joidenkin ai-neistojen käyttöä rajoittaalainsäädäntö. Lisäksi yksi-tyisen arkiston luovuttajavoi asettaa ehtoja luovutta-miensa asiakirjojen käytöl-le.
Tutkijasali on kaikilleavoin ja asiakirjojen tutki-minen on ilmaista. Arkis-ton henkilökunta opastaaasiakirjojen ja mikrofilmi-en käytössä. Aineistoa eivoi lainata, vaan tutkimi-nen tapahtuu valvotuissaoloissa. Näin turvataan ai-
neiston säilyminen myöstuleville sukupolville.
Pekka Pusan viime vuon-na 2010 säätiöllemme lah-joittama isänsä kansanedus-taja, kapteeni Jalmari Pu-san kirjeitä, muistioita javalokuvia vuosilta 1915-1957 aineisto on nyt toimi-tettu Mikkelin maakunta-arkistoon pysyvään säily-tykseen, jossa aineisto ontutkijoiden käytettävissä.
Tämän henkilöaineistonnimi on Jalmari Pusan
arkisto 1915-1957. Asia-kirjoista saa teettää kopioi-ta ja niitä voidaan kauko-lainata arkistolaitoksen käy-tännön mukaisesti. Tarkem-pia tietoja arkistolaitoksenkokoelmista löytyy VAK-KA-tietokannasta, ja kaikkijo digitoitu aineisto on käy-tettävissä Digitaali-arkistos-sa arkistolaitoksen kotisi-vuilla. Karjala-tietokanta ontutkijasalissa käytettävissäoleva, Karjala-tietokanta-säätiön luoma ja ylläpitämä
tietokanta, joka sisältää luo-vutetun Karjalan evankelis-luterilaisen ja ortodoksis-ten seurakuntien kirkonkir-jatietoja. Mikkelin maakun-ta-arkistossa tehtävää tut-kimusta tukevan käsikirjas-ton kokoelmia luetteloidaankirjastotietokanta Erkkiin.Tietokanta on käytettävissäinternetissä, mutta käsikir-jaston aineistoa ei lainata.
YRJÖ S.KAASALAINEN
Arvokkaat lahjoitukset tehnyt Pekka Pusa. Hänon saanut iäisyyskutsun 26.11.2011 ja siunattu 10.joulukuuta.
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki ja reliefion kuvattu myös Pyhäjärven historiikissa.
Perjantai 16. joulukuuta 2011VPL.PYHÄJÄRVI4
Kirkonsanoma
Aika täyttyy, iloitkaaMinua ärsyttää jokavuoti-nen kesäaikaan siirtyminen,kun sanon asian suoraan.Kaksi kertaa vuodessa onkaikkia kodissa olevia kel-loja siirrettävä tunnillaeteenpäin tai taaksepäin,kun siirrytään pois kesä-ajasta. Kun näin on kuiten-kin sovittu, teen kiltisti kel-lojen siirtoruljanssin ja kai-van esiin erilaisten digitaa-listen laitteiden käyttöoh-jeita, että osaan muuttaakellojen aikoja. Silti kysynjoka kerta mielessäni, eikötällaisesta siirrosta voisi luo-pua ja palata entiseen ai-kaan. Silloin ei aikaan kos-kettu.
Ajan kulussa on jotainmajesteettista ja pyhää. Aikakuluu, aika menee ja meelämme kuluvassa ajassa.Aikaa ei voi pysäyttää. Ku-luva aika tekee elämän ra-jalliseksi ja ihmisen pienek-si. Kelojen siirtely vaikkapatunnilla tuntuu jotenkin vä-
kivaltaiselta. Ikään kuin kos-kisi johonkin pyhään. Ker-rotaan, että joku emäntäsiirsi kirnun männällä kel-loa pari tiimaa taaksepäin,että työaikaa tulisi lisää. Ajanvakaata kulkua ei tällä tem-pulla muutettu.
Raamatussa sanotaan,että kaikella on määräai-kansa. Odotus päättyy ai-kanaan, onni kohtaa kunsen aika on ja suru tuleemeiltä lupaa kyselemättä.Eläkkeellä ollessa on tärke-ää, että päivillä ja viikoillaon oma rytminsä. On aikamennä kansalaisopistoon,on siivouspäivä, sitten tuleepyhäpäivä ja messu ja vä-liin mahtuu mukavia eläke-läisen vapaapäiviä. Määrä-ajat auttavat elämään tasai-sesti kuluvan ajan virrassa.
Aika on Jumalan anta-maa aikaa, jossa on erityisiämäärähetkiä. “Ellei ihmi-sellä olisi aikaa, jos hänen
olemisensa olisi ajatonta,hänellä ei olisi elämääkään,”sanoi Karl Barth. Ajan pe-rästä tulee iankaikkisuus,joka ei ole loputonta aikaa.Se on Jumalan olotila jasiihen Hän antaa meille osal-lisuuden. Mutta nyt meilläon tämä hetki, nykyisyys.Se tulee tärkeäksi. Meilläon tämän hetken ilo ja mah-dollisuus, haasteetkin. Huo-minen tulee todennäköises-ti. Takuuvarma siitä ei kui-tenkaan voi olla.
Vanhassa testamentissakehotettiin iloitsemaan: tu-lee aika, jolloin kuningassaapuu. Hän tulee aasillaratsastaen, nöyränä. Hänenvaltakuntansa on ikuinen javoittamaton. Odotus to-teutui, niin kuin adventinteksteistä luemme. Jeesusratsasti Jerusalemiin, kunopetuslapset olivat tuoneethänelle aasin. Kansa levittitielle vaatteita ja palmun-oksia. He tervehtivät ku-
ningastaan Hoosianna huu-doilla. Jotkut ihmiset tienvierellä näkivät tutun mie-hen. Juuri tuo mies avasisokeat silmäni tai juuri tuomies herätti läheiseni kuol-leista. Jumalan valtakunnanvoittovirsi alkoi hiljaa kai-kua. Silmät avautuivat: Ju-malan Poika on syntynyt ih-miseksi ja Vapahtajaksem-me. Tästä saamme joulunailoita, kun se aika koittaa.
Ajan kulussa ihmistä eri-tyisesti puhuttelee aja ly-hyys. Koko elämä taakse-päin katsoen on kuin unen-näkö tai katoava varjo, kunaurinko menee pilveen.Kun Jumala tuli ihmiseksi,Hän otti myös ajan lyhyy-destä tulevan taakan omak-seen. Olemme siis vapaita.Nyt on aikaa ja elämää.Huomisen voi jättää suu-rempaan käteen.
HEIKKIPAUKKUNEN
Sunnuntaina 6.11.2011 vie-tettiin kolmen karjalaseu-ran yhteistä kirkkopyhää jatällä kerralla järjestämisvuo-rossa oli Vammalan Karja-laseura.
Jo talvella meihin olivatottaneet yhteyttä Maria Pii-roinen ja Iida Nalli, hekertoivat meille tällaisestaKarjalaisen kansan messus-ta. Messun suorittajana oliPieniSuuriMissio-ryhmä.Ryhmä on sastamalalainennuorten aikuisten lähetys-piiri, ja lähes kaikilta löytyyjuuria Karjalasta. Näin pää-dyimme siihen, että ryhmätulee esittämään ohjelmantässä syksyn kirkkopyhäs-sä.
Iltaan kuului karjalanmur-teinen messu, johon sanatja sävelet on tehnyt Tapa-ni Nuutinen. Saarnanäy-telmän on kirjoittanut Ma-ria Piiroinen, ja hän myösohjasi esityksen. Kirkko-herra Ari Paavilainen toi-mitti myös karjalanmur-teella messun illassa.
Saarnanäytelmä kertoierään karjalaisperheen
Karjalaisen kansanmessu kutsui yhteen
evakkomatkan vaiheista jahankaluuksista, sekä sata-kuntalaiseen perheeseen so-peutumisen vaikeuksistapuolin ja toisin. Näytel-mällä oli onnellinen loppu,ja kaksi eri heimoon kuulu-vaa nuorta saivat toisensa.Seinälle heijastetut kuvat jaäänitehosteet elävöittivätesitystä.
Missiossa lauloivat Ole-na Sandholm, Jenni Sis-to, Annamaria Lemme-tyinen ja Maria Piiroinen.Soittajat olivat Kati Hau-taa kitara, Annamaria Lem-metyinen viulu, Ida Nallibasso ja Päivi Vuoristokantele.
Tämä karjalanmurteellaesitetty messu oli hyvin kau-nis ja mieliinpainuva. Mes-sussa kerätty kolehti meniPetroskoin luterilaisen kir-kon tarpeisiin. Yleisöä olipaikalla noin 150 henkeä.
Suurkiitokset Sastamalanseurakunnalle, kirkkoherraAri Paavilaiselle ja iki-ihan-alle SuuriPieniMissio-ryh-mälle.
IRJA KÄRKI
Kahvipöydän antimiahakemassa Aune ja Tau-no Mäkinen, vasemmal-la Ulla Pohjola.
Karjalaiseen messuun osallistui noin 150 henkeä. Kirkkoherra Ari Paavilainen jakaa ehtoollista ElliMarjamäelle, seuraavana Helga Mäkelä.
Kirkkonäytelmän satakuntalainen perhe pöydänääressä.
Pertti Hakanen pitää tervehdyspuhetta, vasem-malla reunassa Maria Piiroinen.
Jouluna 2011Jos joulusta runon kirjoitan
tai laadin novellin, jutun,en silloin voi ohittaa ystävää,
joka kätkeytyy alle nutun,vaikk’ oisi hän tuttu, tuntematon,
niin minulle hyvä ystävä on.Punanuttuinen, vanha, nuori,
mukanaan aina muori.
Nyt heille mä tässä kirjoitan,oman toivomuslistani laadin,
ei pitkä se ole sanoiltaan,vain rauhaa päälle maan vaadin.
Nyt seimenlasta myös kumartakaa,on jouluyö, tähdet kaikk’ loistakaa.
Jo kuuluvi enkelin ääni,se hiipivi sisimpääni.
Oi joulu, runoni soida saa,kuulet vaskisen tiun, kellonjostain kaukaa ääni kajahtaa
takaa metsäin, vuorten, pellon:”Nyt kaikki, katseenne nostakaa,kädet ristikää, mielenne avatkaa.
Ja laulakaa aamuin, illoin,niin joulu on luonanne silloin”.
HANNU MUSAKKA
Perjantai 16. joulukuuta 2011 VPL.PYHÄJÄRVI 5
Nikolai Tscherbakoffista, TervakorvestaVpl.Pyhäjärvi -lehdessä olen pyytänyt tietoja Sortan-lahden taiteilija Nikolai Tscherbakoff/Niilo Terva-korvesta ja hänen teoksistaan. Ilmoitus on tuottanutilahduttavan paljon yhteydenottoja. Olen käynyt mo-nia hienoja maalauksia katsomassa ja tarinoita kuule-massa.
Tiedot Nikolaista ja hänen maalauksistaan ovatmurusina ympäri Suomea, arkistoissa myös. Vähitel-len kehkeytyy jonkunmoinen kokonaisempi esitys ko.taiteilijasta, ja tulen siitä myöhemmin kirjoittamaanmyös Pyhäjärvi-lehteen. Ehkä 2013-14 tulee Kouvo-lan taidemuseoon Nikolai Tscherbakoff/Niilo Ter-vakorpi -näyttely. Martti Juutilainen on siinä puuha-miehenä.
Nyt sitten olen hukannut yhden puhelinnumeron:Kysymyksessä on mieshenkilö Lappeenrannasta. Hänkertoi perineensä Tscherbakoffin Laatokka -maala-uksen henkilöltä, joka on ollut jossain tekemisissäViipurin rautateiden kanssa. Puhelimitse sovittiin, ettäkäyn hänen tauluansa kuvaamassa myöhemmin, muttaolenkin tallentanut itselleni väärän puhelinnumeron.Voisitteko ystävällisesti ottaa minuun uudelleen yh-teyttä, kiitos. Hyvää joulun aikaa, terveisin
MAJ-LIS TYKKYLÄINENpuhelin 040-8451569 tai sähkö[email protected]
Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio
Pyhäjärven Tiitualta kotoi-sin olleen Eero Matikai-sen ja KuolemajärvenTammikossa syntyneen Lil-ja Matikaisen o.s. Ante-roisen jälkeläiset ovat viet-täneet vuoden 2011 aikanamonet merkkipäivät:
4.6. nuoremman pojanRaimon tytär Satu pääsiylioppilaaksi Eurajoen lu-kiosta.
Merkkipäiviä7.8. Raimon vanhemman
tyttären Anu-Miian poikaTomi pääsi ripille Raumal-la.
10.9. olivat Raimon po-jan Rikun ja Maija Lahdenhäät Pöytyällä.
10.11. Raimo täytti 60 v.Eurajoella.
2.12. Tuula Aulan o.s.Matikaisen pojan Henrinperheeseen syntyi poika, heasuvat Laitilassa.
Ravintoloitsija, eurokokkiPekka Pärssinen täytti 60vuotta 3.12.2011 ja viettimerkkipäiviään Karjalata-lolla Helsingissä. Pärssinenon parin vuoden ajan toi-minut Karjalatalon Kare-
lia-ravintolan pitäjänä mo-nien muiden toimiensa li-säksi.
Pärssisten sukuseuranpuolesta päivänsankaria kävionnittelemassa KaarinaPärssinen.
Keravan Taidemuseossaon vielä tammikuun puoli-väliin asti avoinna upeiden,rajan taakse, luovutettuunKarjalaan, Aunukseen jaÄäniselle sijoittuvien mai-semien näyttely. Sen mer-kittävin taiteilija on Impi-lahden Pitkärannassa syn-tynyt Grigor Auer (1882–1967). Hänet tunnetaanmestarillisten maisemi-en ja asetelmien maala-rina. Mukana on myösupeita suurikokoisia valo-kuvia Laatokan, Äänisen jaAunuksen alueelta, joitaovat tehneet PekkaAgarth, Marjukka Vainio& Riitta Virtanen ja ErkkiMurtonen sekä Aidon ra-jalla -työryhmä.
Tyko Sallisen ja JalmariRuokokosken toveripiiriinkuulunut Grigor Auer maa-lasi usein vanhan Valamonmaisemissa. Todellisen rau-han hän löysi kuitenkinluonnosta ja sen toistuvas-ta rytmistä: veteen heijastu-vien puiden vehreydestä,lumisten koivujen hiljaises-ta sinestä tai keväisten joki-en ja vähitellen paljastuvienkynnöspeltojen hauraastakauneudesta. Sodan sytyt-tyä Auer joutui jättämäänLaatokan Lammassaares-sa sijainneen ateljeehuvilan-sa, mutta sai kuitenkin pe-lastettua osan teoksistaan.Lähes kaikki näyttelyssämukana olevat työt on maa-lattu ennen Kesälahdelle ja
Maisema rajan takana on upea näyttelyKeravalla 15.1.2012 asti
Laatokan ja erityisesti Valamon maisemia runsaas-ti kuvanneen Grigor Auerin teoksia esitteli joulu-kuun alussa Keravan Taidemuseossa pidetyssätapahtumassa Joensuun piispa Arseni. Taustallatalvinen maisema joen rannalta. Kuva: Merja Ka-lenius.
sittemmin Vuonisjärvellesuuntautunutta evakkomat-kaa. Auerilta jääneitä teok-sia on tähän mennessä jälji-tetty n. 800. Mikäli jollakul-la lukijalla on hänen maa-laamiaan taulujaan, häntäpyydetään ottamaan yhteyt-tä Heinävedelle Valamonluostariin piispa Arseniin.Hän on kirjoittanut yhdes-sä taiteilijan jälkeläisen Ans-si Kuusimäen kanssa v.2010 julkaistun teoksenGrigor Auerista. Teoksenon toimittanut Asko Mä-
kelä.Jäljellä olevien karjalais-
kylien elämää viime vuosi-na dokumentoineet PekkaAgarth ja Äänisen kallio-piirrosalueita yhdessä tut-kija Riitta Virtasen ja assis-tentti Erkki Murtosen kans-sa kuvannut taiteilijapro-fessori Marjukka Vainiosekä Säämäjärvelle retku-eensa suunnannut Kuvatai-deakatemian tutkimusmat-karyhmä ovat näyttelyssäolevien muiden teoksientekijöitä. Marjukka Vainion
työryhmänsä kanssa rajantaakse tekemä kuvausmat-ka vei vielä syvemmällemenneisyyteen, Uikujoellasijaitsevan Zalavrugan saa-ren ja Äänisen itärannaltakohti ulappaa työntyvänBesov Nosin upeisiin mai-semiin. Siellä muinaisaiko-jen ihminen hakkasi kale-valaiset alkukuvat loivastivedestä nouseviin kallio-paaseihin. Maagisten merk-kien, veneiden, joutsenten,hirvien ja karhujen joukos-ta erottuu yli kaksimetrinenPiessa, ihmishahmoinenolento, joka vartioi ylisen jaalisen maailman rajaa. Senympärillä maisema vaike-nee. Matkoilla tallennetut,näyttelyyn suurikokoisiksivalokuviksi työstetyt teok-set ovat upeudessaan my-kistäviä.
Keravan TaidemuseoTaidemuseon aukioloajat:ma suljettu , ti-pe 12-18 la-su 11-17;. Museo sijaitseeNokian entisessä kumiteh-taassa ns. KlondyketalossaKeravan Saviolla rautatie-aseman vieressä Helsingis-tä tultaessa oikealla puolel-la rataa. Joulunpyhinä 24.-26.12. ja 31.12.-1.1.2012museo on suljettu. Ainakeskiviikkoisin sekä joulunja uudenvuoden välipäivi-nä museoon on vapaa pää-sy.
KAARINAPÄRSSINEN
Karjalan Liiton julistamassa Vuoden karjalainen kirja -kilpailussa on valittu voittajat. Vuoden karjalainen kirjaon Antti Palomäen ”Juoksuhaudoista jälleenrakennuk-seen” ja Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja on SeppoPirhosen toimittama ”Paluu muistojen Muurilaan”.Valitsijoina toimivat Karjalan Liiton 2. varapuheenjohta-ja Eevaliisa Kurki ja liittovaltuuston puheenjohtaja,ministeri Matti Puhakka.
Vuoden karjalaisetkirjat valittu
Useimmilla pyhäjärveläis-ten pääsijoitusasuinpaikoistatoimii varsin vireät karja-laisseurat. Olemme lehtem-me palstoilla voineet lukeavuosittain monista mahta-vista tapahtumista, joita pai-kallinen yhdistys on järjes-tänyt milloin Vpl. Pyhäjär-vijuhlien merkeissä, milloinjossakin pienemmässämuodossa.
Lehtemme onkin kiitet-tävällä tavalla tallentanut eripaikkakuntien tapahtumiatuoreeltaan heti uutisina lu-ettavaksi, mutta myös jäl-kipolville taltioitavaksi vuo-siksi eteenpäin. Lehtemmevuosikerrat on nimittäin lu-ettavissa säätiön nettisivuil-la jo vuodesta 2004 lähtien.Toivottavasti nämä käytäntöjatkuu edelleenkin.
Karjalaa tunnetuksi lehtien palstoillaOman karjalaseuran asi-
oista tiedottaminen on hy-vin tärkeä toimenpide, jos-kin se aiheuttaa seurojensihteereille tai muille vas-tuuhenkilölle hieman yli-määräistä vaivaa. Haluaisintässä yhteydessä tuoda esiinyhden tärkeän tiedotuska-navan. Monella paikkakun-nalla ilmestyy vuoden mit-taan erilaisia kotiseutujul-kaisuja. Näissä pienemmis-sä tai laajemmissa julkai-suissa olisi varmasti mah-dollisuus tuoda karjalaistaja pyhäjärveläistä näkökan-taa aikaisempaa enemmänesiin.
Kotiseudullani Huittisis-sa olemme voineet olla nä-kyvästi esillä. Paikallisenkotiseutuyhdistyksen julki-asemana ilmestyy vuosit-
tain “Huittisten Joulu” -niminen kotiseutulehti. Tar-koituksena on tässä lehdes-sä kertoa vuoden aikanapaikkakunnalla toteutunei-ta merkittävimpiä tapahtu-mia, mutta varsin suuri osakirjoituksista käsittelee en-tisajan tapahtumia ja sattu-muksia. Olen itse saanut jo36 vuoden ajan avustaaHuittisissa omaa kotiseutu-lehteämme. Lähes jokaises-sa kirjoituksessa olen voi-nut tuoda esiin karjalaisenja pyhäjärveläisen näkökan-nan niin tekstien kuin valo-kuvienkin avulla. Useim-mat säännöllisesti ilmesty-vät julkaisut ilmestyessäänovat omiaan antamaanhaasteita mahdollisuudestakirjoittaa jostakin asiasta esi-merkiksi seuraavaan nume-
roon. Tässä saattaisi ollaoivallinen mahdollisuus eripaikkakunnilla tuoda kar-jalaisuutta ja pyhäjärveläi-syyttä entistä enemmän esiinmyös ei-karjalaisen väes-tön luettavaksi.
Olen kuluneen vuodenaikana saanut runsaasti pals-tatilaa myös Vpl. Pyhäjär-vi-lehden sivuilla. Tästä suu-ri kiitos lehtemme päätoi-mittajalle ja toimituskun-nalle. Toivottavasti näin onjatkossakin, sillä lukuisiaminulle selvittämättömiäkysymyksiä ja asioita onvielä pöydällä.
Toivotan lehtemme teki-jöille ja lukijoille Hyvää Jou-lua ja Onnellista UuttaVuotta.
REINO ÄIKIÄ
Karjalan Liiton vuoden2012 teema on karjalaisetkädentaidot, joka on myösLahdessa pidettävien kar-jalaisten kesäjuhlien teema-na. Lahti on mukana maa-ilman designpääkaupunki2012 -tapahtumien järjes-tämisessä yhdessä Helsin-gin, Espoon, Kauniaistenja Vantaan kanssa.
Kädentaidotvuoden 2012teemanaKirjokintaat ja kinnasneu-
latyöt ovat vuoden 2012kilpailutöitä. Kilpailuaika on29.2.2012 mennessä. Käsi-työkilpailu järjestetään Kar-jalan Liiton naistoimikun-nan toimintana. Osallistu-minen edellyttää KarjalanLiiton jäsenyyttä tai osallis-tumismaksun maksamista.Kilpailutyöt toimitetaankunkin piirin kilpailuvastaa-valle, joka on yleensä piirin
Vuoden käsityökilpailu 2012:Kirjokintaat ja kinnasneulatyöt
naistoimikunta. Piirissä va-litaan sarjojen kolme pa-rasta toimitettavaksi valta-kunnalliseen kilpailuun. Val-takunnallisen kilpailun työtarvioidaan liiton naistoimi-kunnan kevään kokoukses-sa, vuonna 2012 siis Lah-dessa. Arvioinnissa voidaankäyttää asiantuntijaraatia tai-henkilöitä.Lisätietojawww.karjalanliitto.fi.
Ensi vuodenPyhäjärvi-juhlat
Huittisissa14.-15.7.2012.
OIKAISU. Lokakuun Py-häjärvi-lehdessä kerrottiinjatkosodan aikaisesta pa-luusta Pyhäjärvelle. Kuvas-sa oli Taubilassa vanhaakirkonkelloa soittanut mies,jonka sukunimeksi mainit-tiin Laurikainen. Oikea nimion kuitenkin Viljo Lauri-nen.
OIKAISU. Toimituksessaoli lipsahtanut pari virhettämarraskuun lehdessä jul-kaistuun Matti Pärssisen kir-joitukseen, jossa kerrottiinmm. jälkipolviensa urhei-lusaavutuksista. Kyseessä oliKauha-hiihto, ei Kauhava-hiihto. Timo Hietaoja puo-lestaan oli osallistunut 45kilometriä pitkään Puoli-Pirkkaan, ei Pirkanhiihtoon.
Matti Pärssisen serkkuEsko Pohjolainen osallistuiPirkanhiihdon suunnitteluunja reitin valintaan ollessaan
urheilunohjaajana Jämillä.Hiihdon alkuunpanijana oliTahko Pihkala yli 50 vuottasitten.
Perjantai 16. joulukuuta 2011VPL.PYHÄJÄRVI6
”Koetetaan yhdessävarjopuolet kestää”
Ester Maria Heikkilä, s.Kilpiö, syntyi 1911 Laato-kalla, muutaman kilomet-rin päässä mantereelta Pa-molan saaressa, joka oliJaakkiman Kuhkaan kylää.Kilpiön Ester, kolmas 8-
Tuntematon emäntä -dokumentti kertoo kotirintamantyöt tehneistä, kiitosta vaille jääneistä arjen sankareistaSotavuosinaharvoin päästiinjouluksi kotiin– Äiti , äiti, tule auttamaan, mie en pääse sissään ja Maijaitköö siell, parkuu 5-vuotias, sisaruksiaan kaitsemaanjäänyt ja ulos pujahtanut Leena navetan kynnykselläPaattisilla Alhaisten evakkotilalla. Liisakin, juuri ja juurivuoden ikäinen, oli jäänyt tupaan nukahtaneena, kun äitilähti navettahommiin.
Mutta miehensä ollessa rintamalla, kolmen lapsen javaltavan työmäärän uuvuttama Ester Heikkilä tokaiseehätääntyneelle lapselleen: Itkeköön vaan, mie lypsänensin lehmän loppuun.
Kun yhdessä mennään katsomaan, miksei ovi aukea,kuuluu talosta vielä kamalampi parku. Porstuan ja tuvanvälisessä ovessa ei ollut mitään lukitusta, vain löysänahkahihna pitelee sitä kiinni tiivisteenä. ParivuotiaanMaijan sormet olivat juuttuneet oven väliin kuin lisätilk-keeksi.
Mm. tämän pienen, inhimillisesti koskettavan muistu-man varhaisesta lapsuudestaan evakkovuosina, jolloin eiollut aikaa työnteon vuoksi olla lapsi, kertoo LeenaPosti-Ahokas s. Heikkilä, s.1936.
Hän on mukana dokumenttielokuvassa Tuntematonemäntä yhdessä sisarensa Eeva Jalon kanssa. Heidänlisäkseen elokuvassa nähdään 9 eri puolilta Suomeakotoisin olevaa kertojaa, muutamat heistä Karjalanevakoita.
Nyt Kymenlaaksossa asuvat sisarukset Leena ja Eevakuvailevat dokumentissa omia muistumiaan ja antavatvanhempiensa kirjeiden kertoa. Niissä avautuu Esteri-äidin ankara evakkoelämä viljelyksien ja karjanhoidon,kodin ja lastenkasvatuksen keskellä kaikessa karuudes-saan ja ylikuormittuneisuudessaan neljän lapsen yksin-huoltajaksi jääneenä Arvo-isän ollessa rintamalla.
lapsisesta maanviljelijä-ka-lastajaperheestä, lähti leipän-sä ansaitakseen mantereellepiikomaan. Ensin Hiitolaanja Kurkijoelle ja päätyi Vi-rolahdelle.
Siellä hän oli tavannut
Orslahden merenrantaky-lässä sijainneen Heikkiläntalon pojan, Arvo Heik-kilän. He kihlautuivat jaavioituivat v. 1935. Arvooli perusvirolahtelaisia, syn-tynyt 1907.
Hääkuvaan ei koskaanmenty, mutta kihlakuvas-saan silloin 24- ja 28-vuoti-aat nuoret näyttävät useim-pia heidän ikäisiään nykyi-siä nuoremmilta.
Talvisotaa pakoon Heik-kilät asettuivat Turun lähel-le Paattisiin. Muiden viro-lahtelaisten tapaan orslah-telaisista useimmat, myösArvon veli ja vanhemmat,palasivat jatkosodan aika-na kyläänsä. Rauhan rajo-jen selvittyä osa Virolahteajäi nykyiseen Suomeen.Monet lukijoista tuntevatpaikkakunnan Vaalimaanraja-asemasta.
Arvon, Esterin ja lastenkotipaikkana pysyi jatko-sodankin ajan Turun lähelläsijaitseva Paattinen, jostaHeikkilöiden ystävä Maiju
Gebhard oli löytänyt heillehyvän tilan. Sinne kulkivatlähes päivittäin Arvon kir-jeissä ohjeet vaimolleen niinkylvöjen aloituksesta ja va-roitukset liiasta huolehtimi-sesta, kuin varovasti kirjoi-tetut kuvailut kulloisestakinasemapaikasta rintamalla.
Lapsilleen Arvo kirjoittitarkkoja kuvauksia talitiais-ten ja oravien touhuista kor-sun lähellä. Mutta rakkau-destaan toisiinsa molem-mat enimmäkseen vaikeni-vat. Kirjeitä kulki tiheäänmolempiin suuntiin. MuttaEsterkään ei juuri muutauupuneena jaksanut kuinraportoida arjestaan.
Kirjoittamaan oppinutLeena-tyttönen kirjoitti ly-hyitä kirjeitä lapsen silminnähtynä omasta, sisartensa,naapurien lasten ja perheentukena ajoittain olleidenEsterin sukulaisten elämäs-tä. Ja allekirjoitti kirjeensäja korttinsa useimmitenkaikkien lasten puolestaLeena, Maija, Liisa ja Eeva.
Äiti-Esterin piirteet japersoonallisuus ovat periy-tyneet vahvasti kahdelle tyt-täristä, esikoisena 1936 syn-tyneelle, nyt Haminassa les-kenä asuvalle Leena Posti-Ahokkaalle ja hänen pik-kusisarelleen, jatkosodanaikaan perheen neljäntenälapsena 1942 syntyneelleEeva Jalolle.
Tapasin heidät Kouvo-lan kaupungissa, entisen Sip-polan alueella EnäjärvelläEeva ja Pentti Jalon luo-na. Sisarussarjaan syntyikaikkiaan 4 tytärtä ja nuo-rimmaiseksi poika. Leenanja Eevan lisäksi syntyivätMaija 1939 ja Liisa 1940sekä vielä 1950 pikkuvel-jeksi Tapio.
Hän asuu nyt Esteriltä jaArvolta jääneellä Heikkiläntilalla Haminaan ennen kuu-luneella Vehkalahden Pai-järvellä. Dokumentin ku-vauksista osa on tehty Heik-kilässä.
Tuhat kirjettäkuulumisia ja ohjeitakodin ja rintamanvälilläEeva syntyi 17. marras-kuuta 1942 isän ollessa rin-tamalla. Synnytystä seuraa-vana päivänä Ester kirjoittiasiasta miehelleen rintamal-le.
Ristiäisiin Arvo sai lo-man, muttei päässyt yhte-näkään sotajouluna kotiinperheensä luo. Jonkun ker-ran hän sai viljelysloman,mutta palasi kotiin vastajatkosodan jälkeen. Doku-mentin yhtenä punaisenalankana kulkee Arvon so-danaikainen elämäntarina.Kertojaääni lukee puolisoi-den kirjeenvaihtoa, jostanähdään myös katkelmia.
Tämä harvinainen, koti-rintaman karun elämän to-sipohjainen kuvaus on mah-dollista siksi, että Arvo jaEsteri kirjoittelivat toisilleen
Arvo Heikkilä toi sotasaaliinaan puisen ammuslaa-tikon, johon myöhemmin laitettiin talteen hänen javaimonsa Esterin koko n. 1000 kirjettä sisältäväkirjeenvaihto, sitä tutkimassa tyttäret Leena Posti-Ahokas ja Eeva Jalo.
Kihlakuvassa Virolahdella 1935 Ester Kilpiö, 24, jaArvo Heikkilä, 28. Samana vuonna pidettiin häät-kin, mutta potretti jäi otattamatta.
Vehkalahden, nyk. Haminan, Paijärvellä 1950 läh-tien ja elämänsä loppuun asti asuneet Ester jaArvo Heikkilä hopeahääpäivänään 1960.
Syksyn 1941 kenttäpos-tiä rintamalla olleeltaisältä osoitteella ”Tyt-tönen Leena Heikkilä,Paattinen, Kaarlejoki”.Kirje on päivätty Itä-Karjala 4.9.1941. Lee-nalle ja muille! KiitosÄitin lähettämästä kir-jeestä. En nyt joudakirjoittamaan. Tervei-siä teille kaikille, mut-ta eniten teille pienille.Kuulemiin Arvo-isä.
Perjantai 16. joulukuuta 2011 VPL.PYHÄJÄRVI 7
vähintäänkin joka toinenpäivä erossa toisistaan soti-en aikana ollessaan. Näinaina Esterin viimeiseen kir-jeeseen miehelleen18.11.1944 saakka.
Kirjeitä ja postikorttejakertyi ja ovat huolellisestitalletettuina reilu tuhat kap-paletta. Nyttemmin EevaJalo on myös puhtaaksi-kirjoittanut ja taltioinut nekaikki tietokoneelle.
Sotien jälkeen Heikkilätjäivät Paattisille, kunnes kai-puu lähemmäs muista vi-rolahtelaisia voitti ja 1951muutettiin VehkalahdenPaijärvelle. Sieltä Heikkiläntilan naapurista Leena löysielämänkumppaninsa Soi-ni Posti-Ahokkaan. Heviljelivät yhdessä Posti-Ahokkaan tilaa, kunnes Lee-na sukupolven vaihdoksenvuoksi ja leskeydyttyäänmuutti Haminan keskus-taan 11 vuotta sitten.
Pyhäjärvelläkömyllärinäjatkettaisiin?Sisaruksista Eevasta tuli seu-rakunnan työntekijä, vii-meksi toimenkuvana oli lä-hetys-pyhäkoulusihteeri,mistä tehtävästä hän jäi vii-tisen vuotta sitten eläkkeel-le. Toimelias käsityöihmi-nen kaipasi lisäksi jotainmuuta elämänsisältöä. Selöytyikin hänen Arvo-isän-sä rintamalta tuoman am-muslaatikon kätköissä säi-lyneen Esterin ja Arvonnoin 1.000 kirjeen tutkimi-sesta.
Eeva sattui huomaamaanKodin Pellervossa julkais-tun elokuvaohjaaja ElinaKivihalmeen ilmoituksen.Hän sai sisarensa Leenan-kin innostumaan asiasta jahe ilmoittautuivat yhdessäKivihalmeelle, joka oli pe-räänkuuluttanut ilmoituk-sessaan dokumenttiaineis-
Eeva Jalo Pikonjoen myllyllä Myös Eeva Jalo on v. 2003 käynyt miehensäPertin isoisän Eerik Jalon ja appiukkonsa Rauni Jalon Pikonjoessa ainatalvisodan lopulle asti pyörittämän myllyn raunioilla Pyhäjärvellä. KuvassaEeva Jalo (selin, oikealla) ja Jouko Kemppi, jonka tytär on avioitunut EevanLeena-sisaren pojan kanssa.
Kirje 22.12.42: ”Sulle ukkoseni” Esteri Heikkiläkirjoittaa miehelleen rintamalle joulun 1942 alla”Sinä kirjoitit siitä yhteisestä joulun vietosta, enminä osaa sellaista enää ajatellakaan, eikä mullaole sellaiseen haaveiluun tilaisuutta.” Eeva-vauvaoli syntynyt muutamaa viikkoa aikaisemmin, val-votti öisin raskaiden kotitöiden muutoinkin uuvut-tamaa äitiä. Hän allekirjoitti kirjeensä ”Lapset jaikävöivä muijasi”.
toja naisten elämästä koti-rintamalla. Laaja kirjeko-koelma pääsi siten julki-suuteen dokumenttieloku-va Tuntemattoman emän-nän kautta.
Oman elämäntarinansaEeva toteaa kietoutuneenvahvasti Jalon myllärisuvuntarinaan hänen mentyäännaimisiin mylläri Pertti Ja-lon kanssa. Vpl. Pyhäjär-vellä ennen sotia Pikonjoenkoskessa sijainnutta myllyäpyörittäneen Pertin Eerik-isoisän ja Rauni-isän jäl-keen Jalon suvun mylläri-perinnettä jatkaa nyt Liik-kalassa Pertin jäätyä eläk-keelle suvussa kuudennenpolven mylläri, Eevan jaPertin poika Erkki Jalo.
– Myllytoimintaa olisiehkä jatkettu Pyhäjärvellä,kuten isämme Rauno 1923Taubilan mylläriksi Pikon-joen koskessa tullut isoisäEerik Jalokin tekivät, arve-
lee jo vuodesta 1839 Ky-min kartanossa alkanuttasuvun mylläriperinnettä jasukuhistoriaa tutkinut Per-tin veli Paavo.
Pikonjoessa mylly pyörikoko talvisodan ajankin.Näin siksi, että myllyn tuot-tama sähkö oli tuiki tar-peen rintaman lähellä.
Myös Eeva Jalo on yh-dessä sukulaistensa kanssakäynyt v. 2003 tutkimassamiehensä suvun paikkojaPikojoen myllyn raunioillaja muualla Pyhäjärvellä.
Monien vaiheiden jälkeenmylly perustettiin ja toimiEnäjärvelläkin, kunnes hel-mikuussa 2001 mylly tu-houtui tulipalossa.
Poika Erkki oli kuitenkinsaanut niin vahvan kipinänsuvulle perinteisten taitojenja yritystoiminnan jatkami-seen, että oli kouluttautu-nut alalle. Hän hankki jakunnosti isänsä rohkaise-mana jo hylättynä seisseenmyllyn Liikkalasta, Enäjär-veltä parinkymmenen kilo-metrin päästä. Erkki Jalonjohdolla Jalon Myllyn toi-minta käynnistyi viitisenvuotta sitten.
Dokumentinhistoriallinen arvoon huomattavaElokuvan tekeminen alkoikyteä elokuvaohjaaja ElinaKivihalmeen mielessäoman isoäitinsä elämänta-rinaan paneutuessaan. Tari-na saakin dokumentissakeskeisimmän osan.
Myös Onerva Hinti-kan v. 2006 sota-ajan nai-sista kirjoittamaan Tunte-maton emäntä -kirjaan pe-rehdyttyään Kivihalme läh-ti toteuttamaan haavettaandokumenttielokuvasta. Ni-mensä kirjalta lainannutTuntematon emäntä saiensi-iltansa elokuvateatte-reissa helmikuussa 2011.
Dokumentti löytyy nytmyös kaupoista DVD:nä.Siihen on taltioitu lisämate-riaalina itse dokumenttiinsisältymättömiä haastattelu-ja, joiden kanssa katsotta-vaa DVD:llä riittää pariksitunniksi.
Elokuvan tuotantoyhtiöKinoston edustajan, tuot-taja Taru Mäkelän mu-kaan Tuntematon emäntätullaan näkemään TV2:nohjelmistossa ensi vuonna.TV2 on yksi merkittävim-mistä tuotannon rahoituk-seen osallistuneista tahoistayhdessä mm. useiden maa-seutujärjestöjen kanssa.
Nähdäänkö teos pääsiäi-sen, äitienpäivän vai itse-näisyyspäivän aikoihin, onvielä päättämättä.
Jo marraskuun alkuunmennessä ympäri Suomenelokuvateattereita helmi-
kuulta alkaen kiertänyt Tun-tematon emäntä oli kerän-nyt yli 20.000 katsojaa. Seon kivunnut katsojamää-rältään kuudenneksi suu-rimmaksi dokumenttielo-kuvaksi.
Tämä Eira Kivihalmeendokumentti voitti maalis-kuulla Tampereen eloku-vajuhlien yleisöpalkinnon.Menestyksen voi ennakoi-da kasvavan, kunhan histo-riallisesti arvokas doku-mentti lähtee, kuten olettaavoi, ulkomaisille filmijuhlil-le. Aihehan ei vanhene.
KAARINAPÄRSSINEN
Kuvat:Kaarina Pärssinen sekä
Eeva Jalon jaLeena Posti-Ahokkaan
arkistot.
Kirje 25.12.43: Arvo Heikkilä kuvailee joulupäivä-nä 1943 rintamalta ”Kotoisille” kirjoittamassaankirjeessä ruuan olleen jouluna hyvää ja sotatoi-mienkin toviksi rauhoittuneen: ”Nyt on hiljaistamutta aattopäivät olivat vallan kauheita. Sai työs-kennellä korkeapaineen alaisena, ettei ollut het-kenkään lepoa.”
”
Sotavuosien joulukortteja. Tienviitassa osoitteetPetsamo, Oulu, Salla.
Yksi korteista, jonka lapset lähettivät isälle.
Perjantai 16. joulukuuta 20118
Olen nyt varsinkin eläke-vuosina – jolloin on aikaatehdä kotona ruokaa jokapäivä – pahoitellut sitä, ettänormaaleissa ruokakau-poissa lihojen lajivalikoimaon selvästi kutistunut. Onfileetä ja paistia ja jauheli-haa, mutta luita sisältävätruhonosat on jo vuosia täy-tynyt tilata etukäteen. Muis-tan vielä ne ajat, jolloinesimerkiksi kesämökkipitä-
Sika on hyvää saparosta etusorkkiinKotikokinkertomaa
Maalaistorin nuori lihakauppias pitää käsissäänsianpään puolikasta ja kylkirullaa.
jäni Laukaan K-kaupan li-hamestari pystyi tuomaantiskin oven takaa mitä ta-hansa olisin pyytänyt, vaik-ka sian saparoita ja korvia.Se aika on mennyt, ja kai-ken lisäksi monesta kau-pasta saa lihoja vain val-miissa pakkauksissa ja kai-ken lisäksi tiilenpunaiseenmarinadiin piilotettuina.
Helsingin Kluuvissa onsyksyllä 2011 avattu pienikauppahalli, jossa on saata-vana monia tuotteita, joita
en ole ennen näillä mainnähnyt. Siellä myydäänmuovipulloissa suomalai-sen kyytön maitoa sellaise-na kuin se lehmän utareistatulee. Siellä on paikan pääl-lä lämpiävässä uunissa lei-vottuja juureen tehtyjä lei-piä. Siellä on tuoretta kalaakokonaisina. Siellä on pienimutta monipuolinen lihat-iski. Käydessäni ensi kertaakauppahallissa ostin puoli-toista kiloa isoja ahvenia,jotka itse kotona fileerasin,aikaisemmin tällä palstallaesitellyn reseptin mukaistakäyttöä varten. Lihatiskillänäin karhun- ja hirvenlihanlisäksi sian- ja naudanlihaaeri ruhon osista. Yhdessänurkassa näin kaksi hyvinkaltattua siansorkkaa hin-taan 3 euroa kilo. Ostin neheti ja vasta sen jälkeenpäätin kotona, että teen niis-tä sylttyä.
Siansorkkasyltty tehdäännäin. Keitetään sorkat jakuoritaan syntyvä vaahtotarkkaan pois. Ensimmäi-sen keitinveden kaadoin 5minuutin keittämisen jäl-keen kokonaan pois ja pa-nin sorkat uuteen keitinve-teen. Kun keitinvesi pysyykirkkaana, lisätään siihenpurjon vihreä osa, pariporkkanaa isohkoina pa-loina, muutama pala pals-ternakkaa, merisuolaa,maustepippureita ja laake-rinlehti. Keitetään sorkkiavähintään kaksi tuntia tailähes kolme, nostetaan sor-kat kuumina laudalle ja ir-rotellaan tarkkaan nahka,
lihat ja kaikki muukin mikäirtoaa luista. Hienonnetaannäin irrotetut osat veitselläaika pieniksi (1 cm) pala-siksi. Siivilöidään keittolie-mi. Pannaan hienonnettusorkkamassa astiaan, leika-taan keittoliemessä olleetporkkanat viipaleiksi ja pan-naan ne massan päälle. Lo-puksi kaadetaan keitinlien-tä astiaan niin paljon, ettämuut ainekset peittyvät.Annetaan jäähtyä ja pan-naan astia vuorokaudeksijääkaappiin. Seuraavanapäivänä syltty on jämäkkääja helposti annosteltavissa.Syltty maistui keitettyjenperunoiden ja sinapin (Di-jonin hunajalla maustettusinappi) kanssa erinomai-selta. Ja on edullista! Parillaeurolla saisi moni nälkäi-nen päivän aterian.
Jos haluaa enemmän li-haisen syltyn, voi sorkkienlisäksi panna kypsymäänparisataa grammaa muutapunaista sianlihaa ja pilk-koa se sorkkamassan jouk-koon. Sorkista voi tietystivalmistaa myös hernerok-kaa, niin kuin varmaanuseimmiten niistä on tehty-kin.
Sika on hyvää saparostaetusorkkiin. Saparoita enole syönyt, mutta sian pääs-tä valmistuu syltty myöshelposti. Aikoinaan työmat-kalla Liettuassa söin savus-tettuja sian korvia, ja nevasta hyviä olivatkin.
JUHANI FORSBERG
Nämä terveiset ovat Reino O. Kukonja Kaarle Viikan Pyhäjärvi-kirjasta.
- Jouluterveisin PIRJO KIIALA
Kevätkausi alkaa komeastiVpl. Pyhäjärvi-seurassaeduskunnassa. Kun presi-dentinvaaleista on viimeis-tään sunnuntaina 5.2. pääs-ty ja kevätkauden valtio-päivät eduskunnassa juh-lallisesti ja televisiostakinkatsottavissa olleena avattutiistaina 7.2., niin heti seu-raavana päivänä ke 8. hel-mikuuta aamupäivästä py-häjärviseuralaiset astuvateduskunnan ovista sisään.Uudenmaan vaalipiirin tuu-sulalainen, pyhäjärveläisjuu-rinen kansanedustaja AnttiKaikkonen, joka liittynytseuramme jäseneksikin,esitti jo syksyn alussa kut-sun Vpl. Pyhäjärvi-seuralletulla vierailulle eduskuntaan.
Sopivaa aikaa vierailulleneuvoteltaessa päädyttiinensi vuoden alkuun. Nytpäivämäärä on tiedossa. Jakoska halusimme mennäsinne eduskunnan istunto-kautena, ajankohdaksi vali-koitui helmikuun alku.
Ryhmällenne on varattuopastettu vierailu eduskun-taan keskiviikkona 8. hel-mikuuta 2012 klo 11.00.Vierailun aikana esitellääneduskuntaa, kansanedusta-jan työtä sekä Eduskunta-taloa. Käymme oppaidenjohdolla esimerkiksi valtio-salissa ja istuntosalin lehte-rillä. Aikaa koko perilläoloon sisään menoineen,opastettuine kierroksineenja Antti Kaikkosen kanssakeskusteluineen on syytävarata kaikkiaan osapuil-leen puolitoista tuntia. Joshaluatte, kertokaa ilmoit-tautuessanne, varaisimme-ko vierailun jälkeen, edus-kuntatalon lähistöltä pai-kan yhteistä, omakustan-teista lounasta varten?
Eduskunnan asettamavierasryhmän enimmäisko-ko on 25 henkeä, mukaantälle vierailulle pääsee il-moittautumisjärjestyksessä.Odotellaan joulunpyhienohi ja ilmoittautuminen voialkaa heti loppiaisen jäl-keen ja tehtävä viimeistäänviikkoa ennen vierailua eli1. helmikuuta mennessä al-lekirjoittaneelle [email protected],puh. 040-519 3036. Nimettarvitaan, sillä seuran yhte-yshenkilön on ilmoitettava,kuten aina ennakkoon kai-kista vierailijaryhmistä teh-dään, eduskuntaan aakko-sellinen osallistujaluettelo.
Eduskuntatalossa on pal-jon portaita, joten oppaatedellyttävät saavansa tiedon
Vilkas kevätkausiVpl. Pyhäjärvi-seurassaEduskuntaanpäästääntutustumaanheti helmikuussa
Kansanedustaja AnttiKaikkonen, joka valit-tiin mm. Itämeri-rapor-toijaksi Euroopan Neu-voston parlamentaari-sessa kokouksessa.
liikuntaesteisistä etukäteen.Vierailijoiden sisäänkäyntieduskuntaan on Manner-heimintieltä katsottunaEduskuntatalon pääpor-taikon oikealla puolella (einousta suuria portaita). Tul-kaa paikalle täsmällisestiesim. jo klo 10.50, silläsisäänkäyntiä pidetäänavoinna ennakkovaraustenmukaisesti.
Evakkomuistot,55-vuotisjuhlakokous,retki ynnä muutaHelmikuussa kokoonnum-me yhdessä Pääkaupunki-seudun uuskirkkosten kans-sa evakkomuisteloihin sun-nuntaina su 26.2.12 Karja-latalolle. Aiheessa paneu-dutaan erityisesti Sastama-lan alueelle sijoittuneidenevakoiden muisteluihin.
Seuran 10.3.2012 Wiipu-ri-salissa pidettävän kevät-kokouksen ohjelma 55-vuotisjuhlakokouksena onvalmisteilla. Maalis-huhti-kuun vaihteessa palmusun-nuntain eli virposunnuntainaattona la 31.3. riennämmekaikki karjalaisille ruoka-markkinoille Karjalatalolle.Ehkä saamme mukaan täl-lä kertaa pyhäjärveläisten-kin tuotteiden myyjiä. Ke-vätretkelle lähdetään kurki-jokelaisten kanssa J.W. Snell-mannin päivänä 12.5. tälläkertaa Hämeeseen. Kaikis-ta näistä tähän mennessävarmistuneista tilaisuuksis-ta kerrotaan ennakkoontarkemmin alkuvuodenVpl. Pyhäjärvi-lehdissä,mutta laittakaa jo nyt päi-vämäärät kalentereihinne.
KAARINAPÄRSSINEN
Joulunvalmistelut ja ilo
Istun lapsuuskotini ikkunan ääressä,ajatukset karkaavat menneeseen.
– Oloa oli silloinkin – toisenlaista –oli lämmin tupa,
äiti aina kotona vastaanottamassakoulusta palaavia lapsiaan.
Joulua valmisteltiin kunnolla,lipeäkalat likoon jo marraskuulla.
Patjoihin uudet oljet ja puhtaat patjapussit.Möyheät olivat makuupaikat –
hurstilakanat vielä patjojen päälle, niin ei pistellyt.Pyykkiä pestiin päiväkaupalla,
karjakeittiö höyrysi – järvellä huuhdeltiin.Kylmässä lakanat väännettiin,
puhdasta tuli ja vinttiin kuivumaan.Kaikki kaapit siivottiin,
hyllypaperit vaihdettiin puhtaisiin.Kukkapurkit ja aluslautaset pestiin,
miten se homma tulikin aina minulle– näppäräsormiselle, sanottiin.Kirjeitä joulupukille kirjoitettiin,aina tontut olivat ne noutaneet!
Toiveet olivat pieniä, vaatimattomia– nukke, lapaset ja myssyt, joskus
suklaatakin sieltä sitten tuli, ilo oli suuri.Isossa tuvassa leikittiin ja kuusen edessä telmittiin.
Kerran tuotiin vällykin tuvan lattialle aattona,siinä sitten kieriskeltiin onnellisina.
– Olihan joulu!
Hyvän joulun ja uuden vuoden toivotuksin
ULLA RUOSTETOJA o.s. Pitkänen
Vernitsalaisten edesmenneitten Anni ja Janne Pitkäsen kuopus
Perjantai 16. joulukuuta 2011 9
Jatkan retkeäni muutamaan1800-luvun alkupuolellakeisarillisen kabinetin omis-tuksessa olleeseen kylään.Laatokan rannalla Sortan-lahdelta pohjoispuolella onkaksi kylää, Riiska ja 1800-luvun lopulla muodostettuRantakylä.
Riiskassa oli vuonna 1774oli kaksi tilaa, ensimmäisenomistajina mainittiin Tho-mas Philipson ja JohanHindrickson Kucko jatoisen Carpa CuperjanosFelitsa ja ThomasKucko. Tilojen rakennuk-set sijaitsivat vierekkäin Riis-kanjoen pohjoispuolella.Joessa oli kaksi myllynpaik-kaa talojen lähellä, toisenpaikalla oli mylly myös1930-luvulla ja toinen olimuutamia kymmeniä met-rejä alajuoksun suuntaan.Kylän vanhimmat pellotolivat Salitsanrannalta tule-van tien pohjoispuolella,mutta Rahkajärveltä 1700-luvun alussa muuttaneetKukot olivat ehtineet rai-vata huomattavat peltoti-lukset myös eteläpuolelle.
Kylän asukasluku oli 51,joista Kukkojen puolellaasui 42 henkeä muodosta-en kymmenen aviopariakahdessa taloudessa ja heilläoli 10 hevosta ja nautakar-jaa 30 sekä lampaita 26.Felitsan yhdeksän hengenperheellä oli neljä hevosta,kymmenen lehmää ja yksilammas.
Poiminta Wiikan Vpl Py-häjärvi -kirjasta kertoi ky-län historiasta: ”Riiskan kyläon palanut noin 200 vuot-ta sitten, joten vanhakaanpolvi ei enää siellä muistavanhoja asumuksia. Peri-mätiedon mukaan venäläi-nen Karppa omisti kylässäkomean useampikerroksi-sen rakennuksen, joka jäiKlementjeffien (nyk. Kai-lasto) isoisälle. Vanhaan ai-kaan on Riiskassa ollut vii-nakauppakin.”
Kyläpalon tiedon anta-jaksi mainitaan Antti Kuk-ko, joka lienee ollut Simo-lan haaran Antti, syntynyt v.1869. Pohdittavaksi jäi jajää kysymys siitä, että olikokylä palanut ennen vuotta1774 vai sen jälkeen. ReinoO. Kukon Kukkojen suku-kirjassa kuvataan Riiskansukuhaaran vaiheita (s. 184alkaen). Karttatarkasteluvahvisti kirjan tiedon, ettäkolme neljäsosaa Riiskastaoli Kukkojen hallussa jaloput Carpa Felitsalla, siisKarpalla. Felitsinit esiintyi-vät henkikirjoissa vielä v.1860 ja Klementjeffit oli-vat tulleet paikalle v. 1870mennessä.
Kukko-kirjan kertomus-ta tilojen jakautumisen al-kuvaiheista täytyisi verokar-tan antaman tiedon poh-jalta tarkastella uudelleen,kun vuoden 1774 karttase-litteessä tilan haltijana mai-nittu Tuomas Kukko (Vil-pon neljäs poika) oli kirjan
Kyläretkellä vuoden 1770 Pyhäjärvellä, osa V:Riiska, Rantakylä ja Salitsanranta
mukaan jäänyt jaossa maat-tomaksi, ja hänellä oli tä-hän aikaan tiluksia myösSalitsanrannassa.
Yksi kyläkierrokseni ylei-siä havaintoja on ollut, ettätilan jakautuminen ei ainatarkoittanut uuden talon (taisavun) rakentamista, vaik-ka tilukset olisivat jaetut, jajos talo oli rakennettu, useinuusi talo oli entisen pihapii-rissä. Niin on ollut myösRiiskassa. Vuoden 1843kartasta näkyi ensimmäis-ten muuttojen tulos ja suun-nilleen lopullisiin asemiintalot siirtyivät toisessamuuttoaallossa, joka tapah-tui ennen isojakoa. Riiskas-sa siirtymiset näyttivät ta-pahtuneen omaehtoisestitarpeiden mukaan ilmanhoviherrojen määräyksiä.
Vuonna 1843 oli muuta-ma uusi asumispaikka Sa-litsanrantaan menevän tienvarrella. Simola-nimisen ta-lon (isojaossa Lehikoinen)
pihapiirissä oli kolme asun-toa ja pellolla ennen tätäyksi asunto, jota ei enääisojaon aikaan ollut. Kukaasui missäkin tähän aikaan,sitä eivät kartat kerro, mut-ta esimerkiksi Kannisen alu-eella oli viisi asumispaikkaaja tien toisella puolella parilisää. Rantatie Käkisalmensuuntaan näytti olevan ole-massa ja Polvananlahdessaoli yksitoista kalastusmajaa.
Rantakylänensimmäisetasukkaat?Jatkettaessa Laatokan ran-taa eteenpäin ensimmäisetasujat olivat vuonna 1774vasta Käkisalmen Vuohen-salon kylässä. Salitsanran-nan ja Keljan (+ Rotjanlah-den ja Pattoisten) kylät ulot-tuivat metsän halki Laato-kalle asti. Maastossa on ha-vaittavissa kaksi vanhaa ran-tapengertä, toinen noin puo-
len kilometrin päässä vesi-rajasta, nykyinen rantatieKäkisalmeen kulkee senreunamia pitkin, ja toinen2-3 kilometrin etäisyydellä.
Penkereiden ja rannanvälissä oli kylien tilojen hal-linnassa olleita niittyjä jametsäpalasia. Näille ranta-tiluksille tuli useita kulku-väyliä suoraan pääkylistä.Ajattelin aluksi, että Ranta-kylä olisi kyläretkelläni no-peasti läpi kuljettu. Vero-karttaan oli nimittäin mer-kitty vain yksi rakennus,Paajasen sauna. Sen lisäksiniittyjen nimet viittasivat ai-nakin Salitsanrannan Mulil-la ja (Orolan) Päiväläiselläolleen saunan.
Kirkonkirjoissa eriteltiinkylien kohdalla Laatokanrannan asukkaat 1850-lu-vun lopun rippikirjoissa.Tästä tein oletuksen, ettärannan asuttaminen olisi ta-pahtunut niihin aikoihin.Vuoden 1843 kartta avasi
jälleen silmiä. Tarkasti kart-taa ja selityksiä lukemallahavaitsin, että penkereidenja Laatokan välissä oli ollut17 asumispaikkaa (tomt).Ehkä joku näistä paikoistaoli vain kesäkäytössä, mut-ta valtaosassa oli luultavastivakituisia asukkaita. Siis jot-kut henkilöt, joiden olinluullut kirkon- ja henkikir-jojen perusteella asuneenpääkylällä, olikin asunut tääl-lä. Keitä nämä henkilöt oli-vat olleet?
Tämän pohdinnan hel-pottamiseksi tein uudenkarttaharjoituksen. Sijoitinverokartan ja vuoden 1843kartan päällekkäin ja kat-soin, keiden hallinnassavuoden 1843 talojen koh-dalla ollut maa oli ollutvuonna 1774. Viitteitä mah-dollisista ensimmäisistäasukkaista antoi myös iso-jaon kartta ja jakokirja. Täy-dellistä vastausta kysymyk-seen en saanut, mutta muu-
tama varhainen asukas tokilöytyi.
Ensimmäinen asutus-paikka Riiskan suunnastatultaessa oli Hannakontukolmen kilometrin päässä,Mulin saunaniitty sijaitsi siel-lä rantapenkereen alapuo-lella. Vuonna 1843 tien lä-histöllä oli kaksi taloa jakaksi torppaa. Isojaossaalue kuului Salitsanrantaanja siinä vaiheessa ei paikallaenää ollut taloja, joten asuk-kaista ei saanut kiinnekoh-taa. Vuonna 1937 muuta-ma talo löytyi jälleen pai-kalta.
Myöhemmin, 1800-lu-vun lopulla omaksi kyläksinimetty Rantakylä alkoi pa-rin kilometrin päästä edel-lisestä. Salitsanrantaan ai-emmin kuuluneet talot sai-vat numeron 1 ja Rotjan-lahden talot numeron 2.Aiemmin mainittu Paaja-sen sauna sijaitsi Aherikos-sa Riihiojan ja Harjulan vä-
Riiska, topografinen, johon piirretty talojen sijainnit
Perjantai 16. joulukuuta 2011VPL.PYHÄJÄRVI10
lisen puron varrella. Vuon-na 1843 lähistöllä oli talotien länsipuolella, asuiko sii-nä Paajasia vai muita, jäiavoimeksi, Paajaset kuiten-kin poistuivat Salitsanran-nasta 1800-luvun jälkipuo-liskolla. Isojaon aikaan tilaoli Antti Anttosella, talo olisilloin tien toisella eli itä-puolella. Tila oli siirtynytSalitsanrannan Kurostenkäyttöön ja siinä asui ennenAnttosia luultavasti Kuro-sen vävy Juho Pärssinen.
Paajaselta eteenpäin olivuonna 1774 tiluksia Java-naisella, Vuohelaisella, Ta-lonpojalla (tilus myös en-nen Paajasia) ja Savolaisel-la, jonka mailta löytyi vuon-na 1843 kaksi taloa, pääta-lo oli parin sadan metrinpäässä pellolla ja toinen tienvarressa. Isojaon aikaanpaikalla olivat Savolaiset jaÄijöt.
Tämän peltoaukean kol-mas vanha talon paikka olipuoli kilometriä eteenpäinKeljan Pampain/Pusa –ti-lan mailla aivan penkereenreunalla. Isojaon aikaan niil-lä kohdin tien varrella oliPietari Patrakan talo ja kau-empana Pennasten (Ukko-sen) talo. Pennasen paikallaoli vuonna 1774 Pardain/Tihveräin/Muli –tilan mai-ta.
Viimeinen tien varrenvanha talonpaikka oli aivanRantakylän loppupäässäHietalahdessa Pattoistenkyläläisten hallitsemalla alu-eella. Paikalla asuivat isoja-on aikaan Musakat, jotkatulivat Riiskasta 1850-luvul-la ja heidän jälkeen tila siir-tyi sukulaisille, Kukoille.Ennen Musakkaa siellä asuiehkä Pattoisten ChristerRuuska.
Laatokan ranta-alueet täs-tä pitäjän rajalle olivat pää-osin Pattoisten ja Rotjan-lahden asukkaiden käytös-sä. Myös Orolan toisellasuvulla, Nokelaisilla oli niit-tyjä täällä (Pattoisen osana).Kauemman penkereen ala-puolella oli kolmessa pai-kassa yhteensä seitsemänasumusta. Huuhdin talonseutu oli vuonna 1774 Vuo-helaisilla ja Suosaaren seutuoli puolestaan Orolan Päi-väläisillä (tilaosuus Salitsan-rannassa). Isojaon aikaanoli Riihilammen lähellä JuhoJuhon Nolon tila, alkujaanRotjanlahdesta, ja se näyttiolevan asumaton vuonna1937.
Isojaon aikaiset talojenhaltijat on merkitty kart-taan. Heistä esimerkiksiHeikki Vuohelainen tuli1850-luvulla ja oli kirjoillaSalitsanranta 1:ssä.
SalitsanrannanpääkyläSiirryn Laatokan rannaltaSalitsanrannan pääkylään.Ennen sinne saapumista oliPyhäjärven rannalla kylänkaakkoispuolella pienenmetsätaipaleen jälkeen Ma-tiskala. Siellä asui vuonna1774 Talonpoika-sukua,heillä oli kaksi rakennustaja kylässä oli myös mylly.Tilastot kertoivat, että asuk-kaita kylässä oli 25 ja hevo-sia viisi, nautakarjaa 16 jalampaita 50. Isojaon ai-kaan Talonpoikia ei enää
kylässä ollut ja asukasvaih-to oli täydellinen.
Vuoden 1774 tie Salit-sanrannan halki kulki aivansamoja reittejä kuin ennensotia, mutta kaikki talot japellot sijaitsivat rannan puo-lella. Vuoteen 1843 men-nessä oli kylän länsipäässämuutama uusi talo raken-nettu tien toiselle puolelle,mutta varsinainen suuri asu-tuksen siirtyminen ja laa-jentuminen metsän puolel-le tapahtui vasta tämän jäl-keen.
Nykykartan ensimmäinenSalitsanrannan talo Riiskas-ta tultaessa oli 1800-luvunlopulla Heikki Talonpojanrakennuttama Ravakko elimyöhempi Reunasen kar-tano, tämän paikalla oli van-hassa kartassa Ravakonniit-ty. Kartanoa ei vielä isoja-on aikaan ollut, mutta ai-van sen vieressä olivat hie-man vanhemmat rakennuk-set. Tien mutkassa, Matis-kalan oikotien haarassa olijo vuonna 1843 talo, jossaisojaon aikaan asui MattiJuhon Talonpoika (Salitsan-rannan koulupiirin kartassa136, Mikko Kaasalainen,Sofia Musakka).
Vuonna 1774 ensimmäi-nen tila oli vasta Siikaojanvarrella Matts ja HindrichTalonpojalla (verokartas-sa I, 131 Armas Pokkinen).Talo oli lähellä rantaa, hie-man viimeistä Pokkisen ta-loa pohjoisempana. Isoja-on aikaan vanhalla paikallaasuivat Adam Talonpojanperilliset ja Antti Matin Ta-lonpoika. Antti määrättiin
muuttamaan ja hän myiuuden tilansa Riiskan Jaak-ko Kukolle (120). Musakat(126) tulivat Riiskasta vuon-na 1878.
Puron toisella puolella oliPaajasten talo (H, Koppe-roinen 130), jossa asuivatJohan, Hindr ja PetterPajain. Heillä oli sauna-mökki ja huomattavan laa-joja niittytiluksia Rantaky-lässä. Vuoteen 1843 men-nessä oli puron varteen tienvarteen ilmestynyt uusi talo(127), viimeiset tämän pi-hapiirin asukkaat, Pokkis-ten suku muutti sinne Lah-navalkamasta v. 1873. Paa-jaset poistuivat ja rannassaolevaan taloon tulivat il-meisesti Savolaiset. Olikoennen Savolaisia talossamuita, vaatisi lisäselvityksiä.Talo oli Kopperoisilla soti-en alla, Jaamassa renkinäollut Johan Kopperoinenoli tullut vuonna 1884 Sa-volaisille ”kasvattipojaksi”,siis tulevaksi tilan pitäjäksi,hän oli jo tällöin naimisissa.
Tilan G talo oli v. 1774aivan rannalla ja osakkaiksimainittiin Matts Muli,Thomas Kucko ja MatsRautiain. Heistä TuomasKukko asui Riiskassa, tämäTuomas oli myös Riiskassatilan haltijana. Miksi Ku-koilla oli osuus Salitsanran-nasta? Arvelen, että se liittyiLaatokan rannan tiluksiin.Matti Rautiainen muuttaaPyhäkylään aivan 1800-lu-vun alussa. Muleja ei enääisojaon aikaan ole täällä.Mulin rannassa oli v. 1774Kalmistonpelto, hautapaik-kaa oli Wiikan kirjan tieto-
jen mukaan tutkittu 1900-luvulla.
Rantataloa ei ollut enääisojaon aikaan, vaan Feder-leyn (125) kohdalla rannanpuolella oli Simo Riitun-poika Kurosen sekä yh-dysmies Matti Pärssisen talo.Sakkolasta muuttaneet Lau-lajaiset asuivat ehkä myöstässä talossa, mutta saivatmuuttokomennuksen uu-delle paikalle (116, 117).
Philip Kurroin ja muut-kin asuivat seuraavassa lä-hellä rantaa sijainneessa ta-lossa (F). Vuoteen 1843mennessä samaan linjaantien varteen rannan puolel-le oli noussut toinen talo(Kuronen, 123). Isojaon ai-kaan molemmat talot oli-vat paikoillaan, mutta myö-hemmin rannassa ollut van-ha talo oli purettu.
Tien toiselle puolelle oli1880-lukuun mennessänoussut uusia taloja. Pieta-rilainen kultaseppä Jeremi-as Nieminen omisti vuo-desta 1893 lähtien Niemis-ten talon (113, 114), tilan-hoitajana oli Maria Tuohi-luoma ja aiempi omistajaoli Matti Äijö. Aapro Pek-kalalla oli talon paikka JuhoKurosta (115) vastapäätä,mutta he muuttivat Käki-salmelle v. 1896.
Tilaa E pitivät vuonna1774 Petter Safvolain jaMårten Pampain, talot si-jaitsivat Albert Savolaisen(108) ja Anna-Liisa Pusan(112) talojen paikkeilla, hie-man rannempana. Vuonna1843 oli uusi asumus heti
tien pohjoispuolella, pelto-ja oli laajennettu, mutta neeivät ulottuneet vielä ns.Savolaisenmäelle. Pampai-set hävisivät 1800-luvunpuolivälissä.
Isojaon aikaan rannanpuolella olleen ensimmäi-sen talon haltijoita olivatPietari Savolaisen perillisetja Yrjö Riikonen (puolisoKukko). Riikonen lähti v.1896 ja uudeksi asukkaaksituli Jaakko Pusa (myösKukko puolisona). Toinentalo oli Juho Hietasella, jon-ka jälkeen Näriäinen asuisiinä muutaman vuoden jaJuho Kukko Tiitualta vuo-sina 1890 – 1907. Kukotmuuttivat tällöin Matiska-laan.
Savolaiset olivat siirtynytSavolaisenmäelle (108) en-nen isojakoa ja rannan puo-lelle ilmestyi uusi talo (109)myöhemmin. Salitsanran-taan tuli jo 1700-luvun lo-pulla Jälkösten suku Kon-nitsasta. Yksi perheen po-jista oli avioitunut Talon-pojan tyttären kanssa jakaikki muuttivat kylän itä-päähän Talonpojille. SieltäSimo Jälkönen siirtyi noinv. 1855 luultavasti Pampai-sen paikoille. Samoihinaikoihin tuli Heikki Puput-ti, joka osuutta viljelivät Äi-jöt vuodesta 1893 lähtien,molemmat asuivat päätienja Savolaisenmäelle lähte-vän tilustien risteyksessämetsän puolella.
Tilalla D oli kolme taloa,Johan Pardain, JöranMuli ja Anders Tihve-räinen. Vuonna 1843 kaikki
talot olivat paikoillaan, mut-ta isojaossa Javanaisen puo-lella ollutta taloa ei enääollut, arvelen Partasen asu-neen aiemmin siinä. Uusiataloja oli ilmestynyt tienpohjoispuolelle, yksi oli ai-van tien varressa (hävinnytisojaon jälkeen), toinen ns.Mulinmäellä (98/99, Häsäja Javanainen) ja kolmasPartasten / Rouvisten pai-kalla (97).
Partaset ja Mulit lienevätasuneen uudessa paikassajo varhain. KoulumestariHäsä on mainittu jo Pyhä-kylän yhteydessä, hän saimyös siellä tilan isojaossaTienristin ja Kalmpolvenväliltä, mutta asui siellä vainmuutaman vuoden ja muut-ti Salitsanrantaan v. 1888.
Isojaossa rantapalstanyhtä osaa piti hallussaanMatti Tihveräinen, joka kui-tenkin kuoli v. 1888 ja kunvävy Lamberg muutti Haa-paniemeen v. 1893, tulivatPusat paikalle (105, 106).Toinen osa oli AbrahamMulilla, jonka ottopojanAntti Aataminpoika Talon-pojan jälkeläisiä asui pai-kalla ainakin vuoteen 1919asti (194, Eino Ukkonen).Kolmas oli aluksi DavidWirkillä ja sitten vuodesta1892 alkaen Paakeleilla(102).
Mårten Javanainen pitiseuraavaa tilaa, kolme avio-paria ja 21 henkilöä. Talonpaikalla asuivat viimeksi1800-luvun lopulla Käki-salmesta muuttaneet Roi-niset (C, 90). Javanaisetpoistuivat paikalta Ranta-
Salitsanranta ja Matiskala, topografinen, johon piirretty pellot ja talojen sijainnit.
Perjantai 16. joulukuuta 2011 VPL.PYHÄJÄRVI 11
kylään ja isojaon aikaan ti-laa pitivät Javanaisen vävySimo Inkinen sekä PietariMuli. Inkiset muuttivatmyöhemmin Rantakylään.
Työväentalon (86) koh-dalta alkaneen Javanaisenmäen kautta kulkeneen ky-lätien lenkin varressa olimyös Jöran Wuohelaisentalo (A, 89). He muodosti-vat kuuden avioparin suur-perheen ja asukkaita oli 25henkilöä. Alkuperäisessäpihapiirissä asui viimeksiSakkolasta 1860-luvulla tul-leen Haikosen perillisiä (A,89). Vuoden 1843 karttakertoi, että ainakin osa Vuo-helaisista näytti muuttaneentien pohjoispuolelle (Kiu-run talo 95). Yksi Vuohe-laisista asui Rantakylässä ai-nakin 1850-luvulta alkaen.
Autiotilasta B on näky-villä vain pieni pellonpala-nen koulun puolella, tämäoli Orolan Henric Päivä-läisen käytössä. Päiväläisil-lä oli kylässä laajoja alueitamyös Laatokan penkerei-den lähellä ja Suosaarentienoilla olleet vuoden 1843asuinpaikat olivat vanhoillaPäiväläisen mailla. Siellä olijo v. 1774 saunaniitty. Ky-län alkupäähän oli v. 1867muuttanut Juho Heikinpoi-ka Talonpoika, jonka talosijaitsi tällöin tien pohjois-puolella myöhemmin ra-kennettujen koulun ja työ-väentalon välimaastossa.
Jatkan seuraavaksi kylä-kierrostani Kuoppalam-men kautta Rotjanlahdensuuntaan.
ESKO SIMONEN
Lisätietoja:[email protected]
puh. 050-369 5066
Rantakylä, topografinen,johon piirretty talojen sijainnit.
* Vpl. Pyhäjärvi-Sää-tiön 60-vuotishistoriik-ki. 136 sivua, runsaastivalokuvia ja muisteluitaniin säätiön alkuajoiltakuin eri paikkakunnillapidetyistä juhlista ja muis-ta pyhäjärveläisten tapah-tumista. Hinta 20 euroa+ postikulut.
*Isännänviiri (suunnit-telu Kaarle Viika) koko45x400 cm. Hinta 75 eu-roa + postikulut
* Vpl. Pyhäjärvi pöy-tästandaari (suunnitte-lu Kaarle Viika) jälleensaatavana hinta 42 euroa+ postikulut.
PYHÄJÄRVI-
tuotteita
* Reino O. Kukko jaKaarle Viika, Vpl. Py-häjärvi v. 1989 ilmesty-nyttä kuvateosta edelleensaatavissa. Runsaan ku-vamateriaalin lisäksi kir-jassa on laaja historia-osuus entisestä kotipitä-jästämme sekä murresa-nasto selityksineen. Hin-ta 25 euroa + postikulut.
* Tilaukset säätiön asiamiesPirjo Kiiala puh. [email protected]
PYHÄJÄRVI-TUOTTEITA LAHJAKSI
JA OMAAN KÄYTTÖÖNVaakunapaitoja edullisesti esim. lahjaksi ja asuksesiyhteisiin tilaisuuksiin juuristamme kertovaVpl. Pyhäjärven vaakunapaita!Tilaukset Kaarina Pärssinen 040-519 3036,e-mail [email protected] Kaisa-Liisa Korhonen 050-590 5433,e-mail [email protected] värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvalla jatekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy joko valkoisenatai helmenharmaana, koot S, M, L, XL, XXL.Kappalehinta edelleen vain 12 eur/kpl,jos tilaat 10 kpl saat ne yhteishintaan 100 eur.oa.Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, VALMIINA LISÄPAINOSDVD-versiosta, hinta entinen 20 eur.Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushintaan10 eur/kpl. Postitettaviin lähetyksiin lisätään postitus-kulut, myös Karjalatalolta noutamisesta voitte sopia.
VPL. PYHÄJÄRVI-SEURA RY.
Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä. osat I ja II.
Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:
[email protected] tai 050 3425027Saatavana myös johtokunnan jäseniltä ilman läh. kuluja
KARJALATALOLLE ei helpolla olisi enempää väkeämahtunut kuin oli parhaaseen aikaan marraskuun 19.päivänä, Pitäjä- ja sukumarkkinoiden yms. tapahtumienaikaan. Pyhäjärveläisetkin olivat monessa kohdin muka-na tapahtumaa toteuttamassa. Vpl. Pyhäjärvi-seuran ja -Säätiön yhteisessä pöydässä jaettiin markkinaväelle tietoapitäjästämme sekä esiteltiin ja myytiin tuotteitamme.Kuvassa päivän talkoolaisista kansallispukuiset tytär jaäiti, Säätiön hallituksen varajäsen Arja Hiiri ja seuranhallituksen jäsen Inkeri Hiiri, päivän tapahtumissa pai-kasta toiseen seuran pj:na kiitänyt Kaarina Pärssinen jaseuran rahastonhoitaja Kaisa-Liisa Korhonen. Hänyhdessä hallituksen uuden varapuheenjohtajan, TeuvoLeinosen kanssa myös kokosi ja rakensi esittelypöydän.
Pyhäjärvi mukana markkinoilla
Kuluneesta vuodesta kiittäen,Rauhallista Joulua jaHyvää Uutta Vuotta!
Pertti Hakanenperheineen
Kiitokseni kaikille kuluneesta vuodesta,Hyvää Joulua ja
Onnellista Uuttavuotta!
Tervetuloa jälleen ensi vuonna mukanani Karjalaan:* 6.-9.4.2012 Viipuri, Pyhäjärvi, Pietari
* 16.-20.5.2012 Petroskoi, Karhunmäen bunkkerit, Kivatsin putous, Poventsan kanava
* 25.-28.5.2012 Viipuri, Pyhäjärvi
* 30.-31.5.2012 Pyhäjärvi
* 21.-24.6.2012 Juhannusmatka: Viipuri, Pyhäjärvi, Valamo
* 5.-9.7.2012 Vienankemi, Solovetskin luostari
* 13.-16.7.2012 Viipuri, Pyhäjärvi,Konevitsa
* 10.-13.8.2012 Viipuri, Pyhäjärvi, Valamo
Tiedustelut ja varaukset:Heli Salminen, Naskalin Manun tyttöpuh. 0505671586, 026331784
Perjantai 16. joulukuuta 2011VPL.PYHÄJÄRVI12
TAPAHTUMAKALENTERI
Pyhäjärvi-lehden seuraavan numeron aineistottoimitukseen pe 13.1.2012 mennessä, kiitos.
Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-SäätiöKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio
Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaRautasemantie 37537570 Lempääläpuh. 040 730 2622 tai03-3748 [email protected]
Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaRautasemantie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä
Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e
tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 23%
Painopaikka:SatakunnanPainotuote Oy, Kokemäki
Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesPirjo KiialaLamminkankaantie 1233420 Tamperepuh. [email protected]
Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, MarjaHärmä, Yrjö S. Kaasalai-nen, Pirjo Kiiala, EskoPulakka, Salme Rintala jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:
Marjo Ristilä-ToikkaToimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.
Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon tammi-kuun tarinatuokio on ke 4.1.2012 klo 13.30 TampereenKarjala-seuran kh, Koulukatu 12, Tampere (käynti pihanpuolelta). Tervetuloa joukolla pyhäjärveläisjuuriset japerheenjäsenet! Kerho tarjoaa kakkukahvit.
Lahden seudun Vpl Pyhäjärvikerhon tammikuunkokous pidetään torstaina 12.01.2012 Lahdessa Ravinto-la Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17. Aloitamme klo 13suunnitellen alkaneen vuoden toimintaa. -Tervetuloa!
Suvannon seudun sukututkimuspiiri kokoontuu lau-antaina 14.1.2012 Karjalatalolla Käpylänkuja 1 Helsingis-sä Laatokka-salissa. Vetoryhmä kokoontuu klo 12.00.Kello 12.30-14.00 on varattu vapaaseen keskusteluun jatietojen vaihtoon. Varsinainen kokous on klo 14.00-17.00. Kokousaiheena ovat 1700-luvun lopun kartatverotietoineen Suvannon seudulla. Kokouksen järjestely-vastuu on Sakkolan edustajilla. Joukolla mukaan –tervetuloa!
Joulupöydän maukkaidenantimien ohella Tampereenkerhon pikkujoulujuhlaankuului rupattelun ohella lau-lua ja runonlausuntaa. LailaInnanen esitti Aale Tynnin”Satu taivaasta” ja PirjoKiiala lausui Kaarlo Sarki-an ajatuksia ”Lapsuusajanjoulu” sekä pyhäjärveläi-sen Juho Pärssisen säkeet“Haukkaniemen joulukirk-ko”.
Hilkka Lintunen hil-jensi yleisön lausumalla kos-kettavan runon ”Isoäiti Ma-
Opri (Seija Ahomäki) tupsahti yleisön keskellekertomaan yhden evakkomummon tarinaa.
Hilkka Lintusen runo-esitys kertoi vanhainko-tiin unohdetusta mum-mosta; kaikilla 12 lap-sella kun oli aina niinkiire. Mutta mummo ontottunut odottamaan,koko ikänsä; 40 vuottaomaa kaivoakin kotipi-halle.
Tästä saatiin arpajaiset käyntiin; ensimmäisen voi-ton sai Tampereen Pyhäjärvi-kerhon kunniapu-heenjohtaja Matti Matikainen, onnittelijoita SeijaLintula ja Pirjo Kiiala.
ria”.Tampereen Karjalaseu-
ran pj. Seija Ahomäkitupsahti paikalle Oprina, jahänkin antoi kiikkustuoli-tovissaan ajattelemisen ai-hetta. Ahomäki nähdäänensi kevättalven aikanaOprin roolissa LempäälänNuorisoseuran näyttämöl-lä.
Huumorinkukkasistahuolehti Pyhäjärvi-kerhonkunniapuheenjohtaja MattiMatikainen pakinallaan”Kyllä ennen oli helppoa”.
Pikkujoulu virittäämukavasti joulun odotukseen
Siinä verrattiin entisajan elä-mänmenoa nykypäivänmeininkiin – silloin kunlapset olivat vahinkoja, joi-ta sanottiin Herran lahjoik-si… ja oli vain rakkaus-avioliittoja, pakkoavioliit-toja ja susipareja…
Perinteiseen tapaan oh-jelmassa oli myös monienvoittojen arpajaispöytä sekäjoulupaketit kaikille osallis-tujille.
MARJORISTILÄ-TOIKKA
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
sekä kiitokset kuluneesta vuodestaKannaksella kävijöille!
Toivottelee
Pyhäjärven Lomarannan Musakat
Muistoja kesältä 2011!
Hyvää ja Rauhallista joulunaikaa,Onnekasta Uutta Vuotta 2012.
Ensi kesänä Karjalanmatka on 3.-6.7.2012.
Terveisin Seija Lintula
Vpl. Pyhäjärvi-lehti jaPyhäjärvi-Säätiö toivottavat
kaikille rauhallista joulunaikaaja hyvää vuotta 2012!Tilaa joululahjaksi Vpl. Pyhäjärvi-lehti!
Tilaushinta edelleen vain 30 euroa/vuosikerta.
Rauhallista joulua jaOnnellista uutta vuotta 2012
kaikille jäsenillemme, ystävillemmeja yhteistyökumppaneillemmeKuluneesta vuodesta kiittäen
Vpl. Pyhäjärvi-seura ry
PERINTEISEEN PIKKUJOULUJUHLAAMMETiinan pitokahvilaan Kauvatsalle oli saapunut lähes 30jäsentä 11.12.2011. Leppoisa iltapäivämme kului mait-tavasta joululounaasta, joulun sanomasta, joululauluis-ta ja ystävien seurasta nauttien. Juhlassa vieraili myösitse joulupukki. Toivotamme hyvää joulua ja menes-tystä vuoteen 2012! Lämpimin terveisin- Tuomo Hinkkanen, KAUVATSAN KARJALAISET
