Upload
montana
View
25
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin. M.A.Just & P.A.Carpenter, The intensity dimension of thought pupillometric indices of sentence processing. Canadian Journal of Experimental Psychology 47, 2 (1993), 310-340. Tutkimuksen tarkoitus. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Pupillin koon yhteydestä kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin
M.A.Just & P.A.Carpenter, The intensity dimension of thought pupillometric indices of sentence processing. Canadian Journal of Experimental Psychology 47, 2 (1993), 310-340
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkia kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiä kielen ymmärtämisen aikana
Tutkia metodeja intensiteetin kuvaamiseksi
Liittää nämä CC Reader malliin
Taustaa
Monimutkaiset lauseet 1. Vievät enemmän aikaa prosessoida kuin yksinkertaiset ja ne on helpompi ymmärtää väärin2. Vaativat enemmän kognitiivista intensiteettiä
intensiteetti = mentaalisten resurssien kulutus ja/tai informaation pysyminen aktiivisena työmuistissa
Taustaa
Intensiteettiä ei ole helppo mitata
Muutokset pupillin koossa korreloivat kognitiivisen prosessoinnin intensiteettiin (Kahneman 1973, Ahern & Beatty 1979, Beatty 1982)
Taustaa
Pupilli on herkkä reagoimaan kielenprosessoinnin resurssivaatimuksiin
(mm. Ahern 1978, Beatty & Schuroff 1982, Schluroff 1982) - tutkimukset kyseenalaisia
Pupilliresponssi voi olla herkkä yksilöiden välisille taitoeroille (resurssien määrä)(Ahern & Beatty 1979)
Tärkein kuvaaja pupillin laajenemisen peak -arvo,
1200 ms (Ahern & Beatty 1979, Janisse 1977)
Taustaa
Uudistuksia pupillometriaan:1) Pupilliresponssi mitattiin trialin
sisällä yhden lauseen lukemisen ja ymmärtämisen aikana- apuna katseenseuranta
3) analysointiin yhdistetään myös lukuaika ja virheiden määrä
Hypoteesit
Lauseita luettaessa ymmärtäminen tapahtuu sana sanalta (Just & Carpenter 1980, 1987, King & Just 1991)
=> Pupilliresponssi alkaa nousta 1. vaikean verbin aikana, koska sen kohdalla on suurin kuormitus
Pupillin koko nousee suuremmaksi vaikeammissa lauseissa (Ford 1983, Holmes & O’Regan 1981)
Pupillin koko on riippuvainen työmuistin kapasiteetista (King & Just 1991)
- kapasiteettia mitattiin Reading Span Test (Daneman & Carpenter 1980)
Koe1 > menetelmät
Lukemisen vaikeutta säädeltiin kahdella kieliopillisesti eritasoisella lauseella
1) The reporter that the senator attacted admitted the error (objektilause)
2) The reporter that attacted the senator admitted the error (subjektilause)
Koe 1 > menetelmät
The news media like to cover political events extensively
The reporter that the senator attacted admitted the error publicly after the hearing
The reporter attacted the senator (väärin)
Koe 1 > menetelmät
60 tehtävää, joista 36 koetehtävää, 24 muita tehtäviä
kaikki koelauseet 12-17 merkkiä pitkiä
koehenkilöinä 40 opiskelijaa, lukutaidoiltaan erilaisia (5 hylättiin)
Iscan Model RK-426 + DEC VAXstation 3200
Koe 1 > menetelmät
Lauseet jaettiin alueisiin analysointia varten
The (reporter that the senator) (attacted) (admitted)(the error) (publicly after) the hearing
The (reporter that attacted the) (senator) (admitted) (the error) (publicly after) the hearing
1 2 3 4 5
Koe 1 > menetelmät
Pupillidatan mittauskohta määriteltiin katseenseurannan avulla
Laskettiin maksimiarvot verbin kohdalta (kohta 3), verrattiin baselineen: minimi aiheeseen johdattelevan lauseen keskeltä
Lukuajat ja virheet Dataa filtteröitiin digitaalisesti
Koe 1 > tulokset
Vaikeampia lauseita luettaessa suurempi muutos pupillin halkaisijassa
Lukutaidoilla ei merkittäviä erojapupilliresponssin aaltokuvio ja
maksimiarvo n. 1200 ms kohdalla
Koe 1 > tulokset
Vaikeimmassa lauseissa tehtiin enemmän virheitä virheitä tekivät vähiten taitavimmat
lukijaVaikeimmassa lauseissa
kokonaislukuaika oli pidempiKatse pysyi pisimpään vaikeimman
sanan kohdalla (kohta 2)
Koe 1 > päätelmät
Pupilliresponssi on sensitiivinen vaikeustasolle kielen ymmärtämisessä
Pupilliresponssi on vähemmän sensitiivinen yksilöiden taitojen välisille eroille kuin virheiden määrä
Koe 2 > menetelmät
Tutkimuksen kohteena erilaiset kieliopillisesti eri vaikeustasoiset lauseet
Lisäksi mukana järjellinen/järjetön tekijäLauseiden uskottavuutta/järjellisyyttä
arvioitiin36 koehenkilöä, eritasoisia
lukutaidoiltaan
Koe 2 > menetelmät
1 The confused police didn’t know which leader the rioters followed noisily down the street after the meeting
2 The confused police didn’t know whether the rioters followed the leader noisily down the street after the meeting
3 The confused police didn’t know which leader the blanket followed noisily down the street after the meeting
4 The confused police didn’t know whether the rioters followed
the blanket noisily down the street after the meeting
Koe 2 > hypoteesit
Followed kohdalla odotetaan suurimpia pupilliresponsseja (Garnsey, Tanenhaus & Chapman 1989)
Vaikeammassa lauseessa isompi pupilliresponssi kuin helpommassa (1,2)
Järjettömässä suurempi pupilliresponssi kuin järjellisessä (1,3 ja 2,4)
Koe 2 > menetelmät
4 eri lausetta, 2 faktoria (vaikeus, järjellisyys)
Jokaisesta lausetyypistä 32 erilaista -jaettiin 4 eri listaanjokaisessa 8 lausetta/lausetyyppi + 32 muuta lausetta
Kunkin lauseen kohdalla piti valita uskottava/ei uskottava
Koe 2 > tulokset
Lauseet jaettiin analysointi varten kahteen osaan (ennen followed verbiä jako)
Baseline: minimi lauseen ensimmäisen osan keskeltä
pupillidata kerättiin rivin päätyttyä tai 3 s jälkeen
Koe 2 > tulokset
Pupillin koon muutos suurempi vaikeammassa lausetyypissä
Pupillin koon muutos suurempi järjettömässä kuin järjellisessä
Yhteyksiä järjellisyys ja lausetyyppi mutta ei merkitsevää yhteisvaikutusta
Lukutaidoilla ei merkitystä
Koe 2 > tulokset
Eri vaikeustasoissa lauseissa yhtä paljon virheitä
Järjettömissä enemmän virheitä kuin järjellisissä
Lukutaidon mukaan erojaJärjettömiä luettiin kauemmin kuin
järjellisiä
Koe 2 > päätelmät
Lausetyypin vaikeustasoa ja järjellisyyttä varioidessa molemmissa pupilli reagoi vaativampaan suuremmin
Päätelmiä
Lauseet, joissa on monimutkaiset kielelliset rakenteet ja kognitiiviset prosessit, aiheuttavat suurempia pupilliresponsseja kuin yksinkertaiset
Pupillin koon muutosta pidetään epäsuorana osoituksena ajattelun intensiteetistä
Intensiteetin käsitettä katsotaan tarpeelliseksi selittää mallin avulla
CC Reader
Capasity Constrained Reader -malli (Thibadeau, Just Carpenter 1982)
Jäsentää lauserakenteita ’lukiessaan’ lausetta vasemmalta oikealle- tekee roolijakoja ja semanttisia tulkintoja sana sanalta ihmistä matkien- prosessointikierroksia lasketaan
simulointi on samansuuntainen kuin katseajat
Omia päätelmiä
Tutkimukselle oli tarvetta- hyvät parannukset aiempiin
Tulosten eteen nähtiin tarpeettomasti vaivaa
Mallin merkitys jäi epäselväksi