TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

Hyvä johtaja edistää tasa-arvoa. Sivu 14-15.

Sote tarvitsee vahvaa esimiestyötä. Sivut 16-17.

Paras työpaikka kertoo palkat avoimesti. Sivut 22-23.

5 | 2017

TEEM

AN

A J

OH

TAM

INEN

.

Puheenjohtaja Antti Palola:

”LUOTTAMUKSENI SOPIMUSYHTEISKUNTAANEI HORJU.”Sivut 6-9.

2 sttk 5 *2017

STTK-lehtiToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:järjestölehti42. vuosikerta

JulkaisijaSTTK ry

Päätoimittaja, toimitussihteeriMarja-Liisa Rajakangas

ToimitusKäyntiosoiteMikonkatu 8 A, 6. kerrosPostiosoitePL 421, 00100 Helsinki

Puhelin(09) 13 15 21

Telefax(09) 652 367

Internetwww.sttk.fi

E-MailSTTK:n toimiston henkilöstö:etunimi.sukunimi@sttk.fi

STTK-lehden posti:marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

IlmoituksetKaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus:toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen.

UlkoasuIlkka Eskola/Hansaprint Oy

PainopaikkaHANSAPRINT 2017 / STTK17_05Painos 40 000

Lehden paperiGalerieFine Silk 70g

Kannen kuvaLiisa ValonenKuva: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

ISSN 1237-9921

» Parhaillaan useampi ammattiliitto istuu neuvottelupöydässä vääntämässä työnantajan kanssa työmarkkinaratkaisua. Osa on jo omansa tehnyt, loput käynnistelevät neuvot-telukoneitaan kunnolla vasta uuden vuoden jälkeen. Aikanaan kaikki sopimukset ovat paketissa, osalla taival on tuskaisampi kuin toisilla.

Käynnissä oleva liittokierros ei ole aivan tavanomainen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kuvannut sitä eräänlaiseksi hybridiksi. Liittopöydässä kummittelevat kilpailu-kykysopimuksen perintönä työajan pidennykset, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus ja työantajamaksujen siirto työntekijöille.

Keskusjärjestöt ovat aikanaan kikyn neuvotelleet ja kun nimet ovat papereissa, sen osalta voi todeta, että pulinat pois. Tämä ei silti estä liittoja hakemasta kompensaatiota liittokierroksella.

Edellä kuvattu ja moni muukin asia heijastavat toimintaympäristön muutosta. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että tupojen tarinat on kerrottu. Tietysti voi miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuka voi tietää, onko ei koskaan todellakin ei koskaan. Sen näyttää aika.

Se, neuvotellaanko palkoista jatkossa edes liittopöydissä vai yhä enemmän paikallisesti sopien, on myös vielä hämärän peitossa. Olen ymmärtänyt, että tällä kierroksella paikal-linen sopiminen on joillakin aloilla edennyt. Se on hyvä asia, kunhan huolehditaan siitä, että sopiminen ei muutu sotimiseksi eikä heikompia poljeta.

l l l

Kaikki tarinat päättyvät joskus. Tähän numeroon päättyy STTK-lehden tarina. Vuo-sikymmeniä se on heijastellut toimihenkilökentän tuntoja ja laajemminkin yhteis-kunnassa pinnalla olevia teemoja. Nyt olemme päättäneet tehdä hallitun alastulon. Nopean, tehokkaan ja ajassa kiinni olevan viestinnän näkökulmasta harvakseltaan ilmestyvä lehti ei ole paras eikä kustannustehokas konsti.

Lehden teemat ovat seurailleet STTK:n toimintasuunnitelman painotuksia yhteiskun-tavaikuttamisessa ja edunvalvonnassa. Jatkossa niin tehdään, mutta verkossa. Uskon, että pystymme verkon kautta nostamaan teemojamme ja tavoitteitamme esiin paljon enemmän ja tiuhempaan kuin mihin lehdessä koskaan pystyimme. Haasteemme on saada aktiivit ja muut lehden lukijat löytämään asiat lehden sijaan verkosta.

Kiitän kaikkia STTK-lehden lukijoita ja tukijoita näistä vuosista. Päätoimittajan olo on haikea, mutta ei tippaa-kaan surullinen. Laulaja J. Karjalaista siteeraten:

Meitä vai noita?» Helsingin Sanomissa julkaistiin ay-liikkeen näkökulmasta 24.11. 2017 ajatuksia herättävä pääkirjoitus. Siinä todettiin muun muassa, että ”vaikuttaa siltä, että ammattiyhdistysliikkeen syvät rivit eivät enää luota omiin johtajiin-sa. Oman liiton johtoa ei enää lueta ”meihin” vaan ”niihin”, ”herroihin”.”

Ay-liikkeen voima on joukossa. Tuttu sanonta kuuluu, että yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Ay-liikkeen parhaisiin perinteisiin kuuluu myös omien johtajien arvostaminen. Silloinkin kun asiat ovat vaikeita, johtajat neu-vottelevat huonoja sopimuksia tai ajat ovat muuten vaikeat. Kun johtajat on demokraattisesti valittu, sitä kunnioitetaan ja häntä myös hankalissa tilanteis-sa tuetaan.

Viime viikkoina on julkaistu paljon erilaisia talous-, vero- ja palkkatietoja. Vaikka ay-johtajien palkkoja ei kannata vertailla esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtajien tasoon, vaikka verot on varmasti maksettu ja vaikka ay-ihmisetkin ovat palkankorotuksensa ansainneet, ei kannata vähätellä epämukavan julki-suuden vaikutuksia koko ay-liikkeen ja erityisesti johtajien arvostukseen. (mlr)

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

Hyvä johtaja edistää tasa-arvoa. Sivu 14-15.

Sote tarvitsee vahvaa esimiestyötä. Sivut 16-17.

Paras työpaikka kertoo palkat avoimesti. Sivut 22-23.

5 | 2017

TEEM

AN

A J

OH

TAM

INEN

.

Puheenjohtaja Antti Palola:”LUOTTAMUKSENI SOPIMUSYHTEISKUNTAANEI HORJU.”Sivut 6-9.

PÄÄKIRJOITUS

TAPETTI

Tää on viimeinen laulu

marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

Tää on viimeinen lehti,jonka toimitan.Pistän kynän koteloon,sulkeudun sun suosioon.Ja lopetan.

3 sttk 5 *2017

2 Pääkirjoitus.

4 Lyhyesti 5 Odotettavissa elinikäistä oppimista.

6 Mitä tupojen jälkeen? Keskusjärjestöt hakevat uutta roolia.

10 ”Lisää liksaa ja oma sopimus.” Haastattelussa Tehyn uusi puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

12 Vuoden luottamushenkilö pärjää myös johtajien kanssa. ”Yhdessä olemme enemmän.”

13 Oikeustaju testissä.

14 Tasa-arvoinen johtaminen on sukupolvikysymys. Haastattelussa uusi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

16 Hyvä esimies kuuntelee. Mutta tiedottamisessa ei taideta kuin aina epäonnistua.

18 Sote tarvitsee vahvoja esimiestaitoja. Tilannekuvassa näkyy kuitenkin suuria riskejä.

20 Työllistäminen ei työllistä Ranskassa. Hallitus aikoo lakkauttaa kaikki työllistämistuella synnytetyt työpaikat.

22 Motivoivat tehtävät ja oikea porukka. Siitä on paras työpaikka tehty.

23 Miksi kuulun liittoon?

24 Tätä mieltä STTK.

25 Voi hyvin.

26 Portti auki ytimeen – vaikka Suomi asuukin Euroopan reunalla.

28 Sote-alan johtajakoulutukselle on kysyntää. Kouluttamatta jättäminen voi käydä kalliiksi.

30 Kirjat.

31 Ristikko.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen haastattelu sivuilla 10-11.

Minusta on hiukan epäreilua ajatella, että meillä sote-puolella ei muka olisi tuottavuutta. Voimmeko me enää sen parempaa tuottavuutta tehdä, kuin yksi maailman terveimmistä kansakunnista ja parhaimmista sote-toiminnoista? Se on tuottavuutta, jos mikä.

SISÄLLYS

REMES

Lee

na L

ouhi

vaar

a

4 sttk 5 *2017

UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas

Emm

a Ko

skim

aa

» STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi on valittu Tampereen ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskeleva Hanna Turpeinen. Hänen taustaliittonsa on Meto – Metsäalan Asiantuntijat.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Jesse Kan-kanen ja Jyri Niemi. Kankanen opiskelee Jyväskylän avoimessa yliopistossa yhteis-kuntatieteitä ja edustaa Ammattiliitto Prota. Niemi opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa ensihoitajaksi ja edustaa Tehyä.

Puheenjohtajisto aloittaa tehtävissään 1.1.2018.

Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet varmistettava- Yksilön sosioekonomiset taustatekijät eivät saa olla este koulutukseen hakeutumiselle. Jotta saamme maahamme jatkossa enemmän myös korkeasti koulutettuja, toisen asteen opinnoista on saatava aidosti maksuttomat, Hanna Turpeinen korostaa.

Syrjäytyminen on yleistä erityisesti elämän erilaisissa nivelvaiheissa. Nuorten kohdalla tällainen merkittävä nivelvaihe on koulutuk-seen hakeutuminen. - Koulutuksen ulkopuo-lelle jääminen voi tuoda mukanaan suuria ongelmia. Niitä tulisi ehkäistä Suomessa tehokkaammin myös valtion toimin, STTK-Opiskelijat toteavat kannanotossaan.

- Koulutukseen osoitettujen leikkausten ja heikennysten jälkeen koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen on kiinnitet-tävä erityisen paljon huomiota. Suomeen on laadittava koulutuksen kansallinen saavutet-tavuussuunnitelma, jossa määritellään toi-menpiteet kaikkien väestöryhmien saamiseksi toisen ja korkea-asteen koulutuksen pariin, opiskelijat esittävät.

Tehyn uudeksi puheenjohtajaksi Millariikka Rytkönen

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn valtuuston järjestäytymiskoko-uksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Millariikka Rytkönen Yhdessä eteenpäin –ryhmästä.

Rytkönen on 42-vuotias kätilö Porvoosta. Hän on aiemmin toiminut Tehyn am-matillisen yhteistyöjärjestön, Suomen Kätilöliiton puheenjohtajana ja ennen sitä työskennellyt muun muassa Porvoon sairaalassa osastonhoitajana.

Uuden puheenjohtajan toimintakausi on 2017–2021. Lue lisää sivulta 10-11.

Pardian puheenjohtajana jatkaa Niko Simola

Palkansaajajärjestö Pardian edustajakokous on valinnut liiton puheenjohtajak-si seuraavaksi nelivuotiskaudeksi liittoa vuodesta 2013 johtaneen oikeustieteen kandidaatti Niko Simolan Helsingistä. Valinta oli yksimielinen eikä Simolalla ollut vastaehdokkaita.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Simola työskenteli muun muassa Pardian neu-vottelupäällikkönä vuodet 2005–2013 sekä pardialaisen Henkilöstöunioni HU:n puheenjohtajana ja asiamiehenä vuosina 2003–2004.

Niko Simola (synt. 1974) on valmistunut Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 2002 pääaineenaan työoikeus.

Håkan Nystrand jatkaa Meton puheenjohtajana

Metsätalousinsinööri, metsäneuvos Håkan Nystrand (62) on valittu uudelleen METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajaksi. Nystrand on ollut Meton johdossa vuodesta 2000 lähtien.

Nystrandin valinta Meton liittokokouksessa oli yksimielinen. Puheenjohtajakausi Metossa kestää neljä vuotta ja tehtävä on kokopäivätoiminen.

Kunta-alan unioni on nyt Julkisen alan unioni JAU ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n muodostama neuvottelujärjestö Kunta-alan unioni on nyt nimeltään Julkisen alan unioni JAU ry.

JAU on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT Kuntatyönantajien kanssa. JAU edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä. JAU edustaa myös maakuntiin siirtyvää henkilöstöä.

JAUn tavoitteena on edistää vahvasti julkiseen sektoriin nojaavaa, kestävää ja reilua yhteiskuntaa. Verovaroin tuotettavat palvelut on järjestettävä julkisina palveluina ja muut palvelujen järjestämistavat tukevat niitä. Suomen kilpailu-kyky taataan laadukkailla ja yhdenvertaisilla julkisilla palveluilla sekä toimivilla työmarkkinoilla.

JAU haluaa turvata jäsentensä aseman sote- ja maakuntauudistuksessa, sillä hy-viä palveluita ei ole ilman ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa. JAU muistuttaa, että julkisen alan henkilöstö on jo taakkansa kantanut kilpailukykyso-pimuksessa. Siksi JAU ei tule hyväksymään minkäänlaisia henkilöstöön kohdistuvia lisäheikennyksiä.

Tehy: Koulutuksessa keskityttävä työelämäosaamiseen

Tehy on laatinut koulutuspoliittiset linjaukset toimintakaudelle 2017 - 2021. Tehyn koulutuspoliittisissa linjauksissa korostetaan koulutusta, jossa keskitytään työelämän käytännön osaamistaitojen kehittämiseen.

- Nyt meillä on ongelmana, että käytännössä tarvittavien taitojen opetusta on liian vähän. Tämä vaatii oppilaitoksilta sitä, että ne panostaisivat lähiopetuksen laatuun ja riittävyyteen. Myös harjoittelupaikoissa on oltava mahdollisuuksia ja aikaa opiskelijoiden ohjaamiseen, Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti sanoo.

Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Hanna Turpeinen STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi

Kuvassa Jyri Niemi (vasemmalla), Hanna Turpei-

nen ja Jesse Kankanen.

5 sttk 5 *2017

Odotettavissa elinikäistä oppimista» Työn murrosta, digitaalisuutta ja robotteja tunkee nykyään joka tuutista. Välillä se hämmästyttää ja ihastuttaa, aika usein myös pe-lottaa. Väistämättä ajatus luistaa omaan tulevaisuuteen: pärjäänkö taidoiltani tekoälylle, kelpaanko modernin työyhteisön jäseneksi?

Tuskakerrointa lisää sensaatiohakuinen media nostamalla keskusteluun numerotietoa lähinnä ammattien tuhoutumisesta. Työtehtäviä ja ammatteja toki katoaa. Se on historiallista kehitys-tä, jota ilman emme olisi koskaan saavuttaneet nykyistä vaurastu-mista ja hyvinvointia. Arvion mukaan tänä vuonna peruskoulunsa aloittavista yli 60 prosenttia tulee työskentelemään ammateissa, joista meillä ei tällä hetkellä ole hajuakaan.

Suurempi muutos koskee työn organisointia, työn tekemisen tapaa, ja työvälineitä, joita teknologia muovaa jatkossa entis-tä rivakammin. Työn tekemiseen tarvitaan itseohjautuvuutta, sosiaalista älykkyyttä ja tiimityötaitoja. Työntekijöiltä odotetaan enemmänkin laajennettua työroolia kuin rajatun toimenkuvan tehtäviä. Työtehtävistä suoriutuminen merkitsee jatkuvaa omien ammattitaitojen fiilaamista.

Paljon riittää puhetta siitä, että tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä kykyjä on oppia uutta. Mutta mitä tämä konkreetti-sesti itse kullekin tarkoittaa? Työn arjessa ei oman työidentiteetin arviointi ja uusien taitojen päivitys ole helppoa. Itsestään selvää on, että mikäli työmäärät ovat kohtuuttomat, ei kukaan opi samalla uutta.

Tarvitaan uusia rakenteita, jollaisia vielä toistaiseksi työelä-mässä on vähän tarjolla. Henkilöstön kouluttamisen tapojen ja asenteiden on muututtava. Pitäisi päästä pois ajatuksesta, että ih-minen on kouluttamisen objekti, ja korostaa sitä, että jokainen on oman oppimisensa subjekti. Perinteiset, yksittäiset koulutuspäivät ja ylhäältä johdetut osaamistavoitteet kehityskeskusteluiden yhte-ydessä ovat väistymässä jatkuvan oppimisen ja osaamisen jakami-sen tieltä. Työntekijöille pitää sytyttää into omaan kehittymiseen.

Tähän haasteeseen STTK jäsenliittoineen tarttui viime syyskuun suuressa Dare to Learn –oppimistapahtumassa. Oman työpa-jamme johtoajatuksena oli, että osaamisen kehittämisen tulee olla työpaikalla helppoa ja kivaa, ja oppimisesta on tehtävä osa työntekoa. Tuloksena saimme kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta kehitimme idean osaamisen sovelluksesta työntekijöiden omaan käyttöön.

Osaamisen sovellus auttaa työntekijää osaamisen puutteiden ja opitun tunnistamisessa, koulutuspolkujen ja etappien rakentami-sessa, osaamisen luontevassa jakamisessa työyhteisössä, antaa vertaistukea oppimisen eri vaiheissa, tarjoaa automaattisesti tut-kittua lisätietoa uusista haasteista, sekä kerää ja reagoi dataan, kun riittävä osaamistaso on saavutettu. Seuraava ponnistus on koodata tästä työväline.

Oppimisesta ei saa tulla ruoska, joka muistuttaa riittämättö-myydestä, vaan sen on lisättävä työn merkityksellisyyttä ja oman elämän hallintaa.

Leila KurkiKirjoittaja on STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija.

KOLUMNIleila.kurki@sttk.fi

Tehy on vaatinut, että työpaikkaohjaajien koulutuskor-vauksista ei luovuta. Hallitus on esittänyt koulutuskorvauk-sista luopumista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus-korvauksia on käytetty muun muassa työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseen.

Tehy vaatii koulutuspoliittisissa linjauksissaan myös valta-kunnallisia ja tutkintokohtaisia soveltuvuuskokeita.

- Olisi todella tärkeää, että meillä olisi valtakunnalli-sesti yhteneväiset kriteerit joiden mukaan oppilasvalinnat tehdään, Kurtti toteaa.

Tehy ei hyväksy henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentä-mistä. Viime vuosina on käyty keskustelua pikakoulutetusta sosiaali- ja terveysalan työvoimasta kuten hoiva-avustajista.

- Pelkät osatutkinnot tuottavat puutteellista osaamista, mikä heikentää potilasturvallisuutta ja hoidon laatua.

SuPer: Ammatillinen osaaminen turvattava koulutusreformissa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto on huolissaan koulutusreformin vaikutuksista lähihoitajakoulu-tukseen. Lähiopetustunteja vähennetään, jolloin opiskelijoi-den teoriaosaamisen taso kärsii. Työssä oppimisen osuutta lisätään, jolloin työpaikkaohjaajien työmäärä ja vastuu kasvavat. Työnantajalle ei makseta korvausta koulutusso-pimuksen toteuttamisesta. Osa sairaanhoitopiireistä on jo ilmoittanut, etteivät ne ota lähihoitajaopiskelijoita.

SuPerin edustajiston mukaan kaikkien eri osaamisalojen opiskelijoille tulee taata yhtäläinen mahdollisuus suorittaa lähihoitajatutkinto, myös sairaanhoidon ja huolenpidon.

Koulutusreformin tarkoituksena on säästää ammatillisesta koulutuksesta 260 miljoonaa euroa vuodessa. Uuden tutkin-torakenteen tavoitteena on vastata nopeammin työelämän muutokseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Uudistuk-sessa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja vähen-netään lähiopetustunteja ja koulutus on entistä räätälöidym-pää. Koulutussopimus korvaa nykyisen työssäoppimisen.

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ei voida lisätä, jos aikaa ja resursseja ei turvata. Koulutusreformissa on aukko-ja, jotka heikentävät koulutettujen lähihoitajien osaamista ja estävät uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kaikilla osaamisaloilla.

Jyty: Henkilöstöä ei kuunnella

Uudessa valinnanvapauden lakiesityksessä ei ole otettu huomioon henkilöstöä eikä hallinto-, tuki- ja ICT-palve-luiden merkitystä. Luottamus uudistuksen onnistumiseen alkaa loppua ja koko korttitalo uhkaa romahtaa, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki varoittaa.

– Henkilöstölle alansa asiantuntijoina tulee antaa nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli ja suurempi painoarvo sote- ja maakuntauudistuksesta päätettäessä, Pihlajamäki vaatii.

– Merkillepantavaa on, että esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä ei kuunnella, vaikka muutokset koskettavat voimakkaimmin näitä työntekijöitä. Selvää ei ole edes, onko oma työnantaja julkinen vai yksityinen, mitä työehtoja noudatetaan ja millä paikkakunnalla työpaikka ylipäätään sijaitsee, Pihlajamäki ihmettelee.

6 sttk 5 *20176 sttk 5 *2017

»

MITÄ TUPOJEN JÄLKEEN?

Keskusjärjestöt hakevat uutta roolia

Keskusjärjestöjen pöydässä ei enää neuvotella suuria työmarkkinaratkaisuja. Ne eivät myöskään

ole päättämässä suomalaisen työn hinnasta.Kaikilla keskusjärjestöillä on menossa uuden

roolin etsiminen, ja tämä vaihe kestään jonkin aikaa, arvioi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

7 sttk 5 *2017

8 sttk 5 *2017

»

Kun Antti Palola valittiin neljä vuotta sitten STTK:n puheenjohtajaksi, hän sanoi kiitospuheessaan keskusjärjes-

tön olevan hyvässä kunnossa. Aloitteellinen toimija muuttuvassa työelämässä.

Kuluneen neljän vuoden aikana on tapah-tunut paljon. Entä nyt?

– Uskon, että neljä vuotta sitten sanottu pätee edelleen, Palola vakuuttaa.

STTK valitsee puheenjohtajan 12. joulu-kuuta edustajistonsa kokouksessa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että valinta osuu jälleen Antti Palolaan.

Häntä on pyydetty jatkamaan ja pyynnön on esittänyt kaikkien jäsenjärjestöjen puoles-ta Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Palola on jatkoon valmis.

Hänen ensimmäisellä nelivuotiskaudellaan tehtiin yritys palkansaajarintaman kokoami-seksi yhteen keskusjärjestöön. Se jäi haaveeksi. STTK ja jäsenliitot tekivät kokonaisarvion tilanteesta ja totesivat, että omaa keskusjär-jestöä tarvitaan ja sillä jatketaan.

Hieman surullisena Palola pitää sitä, että Akava irtautui yhteisestä EU-edunvalvonnasta FinnUnionsista. Akavan ylempien toimihen-kilöiden neuvottelujärjestö YTN on mukana edelleen.

– Keskusjärjestöjen rooli on muuttumas-sa. En lähde osoittamaan ketään syyttävällä sormella. Kaikilla on menossa uuden roolin etsiminen. Tämä vaihe kestää jonkin aikaa.

Tulokset puhuva puolestaanSuurin muutos keskusjärjestöjen roolissa on putoaminen pois neuvottelupöydästä, jossa päätetään suomalaisen työn hinnasta.

Työnantajien EK:lta riisuttiin sääntömuu-toksella valtuudet neuvotella keskitetyistä tuloratkaisuista. Samalla työnantajat veivät vallan myös palkansaajien keskusjärjestöiltä, jotka jäivät ilman vastapuolta.

Saman tien maan hallitukselta meni työ-kalu, jolla työmarkkinaratkaisut on saatettu kytkeä talous- ja finanssipolitiikkaan.

Konsensuksen ja kolmikantaisen sopimisen haastajat väittävät jäykkää työmarkkinamal-lia syypääksi Suomen talousvaikeuksiin ja esteeksi ongelmien korjaamiselle.

Palola ei syytöksiä kuittaa. Hän uskoo neu-vottelujärjestelmään ja sopimusyhteiskuntaan sekä niiden toimivuuteen myös muuttuvissa oloissa.

–  Luottamukseni ei ole horjunut tässä asiassa yhtään.

Tulokset puhuvat puolestaan.Tulleessaan keskusjärjestöjohtajaksi

joulukuussa 2013 Palola hyppäsi liikkuvaan junaan, sillä nykyiseen eläkeuudistukseen

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuva

t: Li

isa

Valo

nen

johtaneet neuvottelut olivat juuri alkaneet. Työllisyys- ja kasvusopimuksen ykkösvaihe oli aiemmin jo sovittu ja se tuotti äärimaltil-lisen palkkaratkaisun.

Järjestöt neuvottelivat eläkeuudistuksen, työllisyys- ja kasvusopimuksen kakkosvai-heen ja myöhemmin solmittiin kilpailuky-kysopimus, jolla on ollut osuutensa Suomen kääntämisessä kasvu-uralle.

– Kun tuloksia katsoo, täytyy sanoa, että ei tämä ole aivan huonosti toimiva apparaatti. Olisiko poliittinen järjestelmä onnistunut paremmin?

– Enpä usko, kun katsoo miten politiikan puolella uudistuksia viedään eteenpäin, Pa-

lola sanoo ja viittaa sote- ja maakuntauudis-tusten tuskaiseen taipaleeseen.

Vauhtisokeutta ohituskaistallaKun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nousi valtaan 2015, työnantajat ja yrittäjäjärjestöt näkivät suuren hetkensä koittaneen. Porvarihallitus toteuttaisi työnantajien tavoitteet ja palkan-saajajärjestöt sysittäisiin sivuraiteelle.

– Tällainen oli ajan henki, Palola toteaa.Sipilän hallitus lähti liikkeelle komealla

”yhteiskuntasopimuksen” tunnuksella, jolla otettaisiin ”tuottavuusloikka”.

–  Hallituksen työmarkkinakokemus ja

9 sttk 5 *2017

Merimiehestä järjestömieheksi» Astuit ensimmäisen kerran laivan kannelle 17-vuotiaana jungmannina. Maihin jäit 19 vuotta myöhemmin merikapteenina. Mikä sinut ajoi maa-ilman merille?– Työläisperheen poika ei päässyt ulkomaille, vaikka mieli paloi. Rannikko-kaupungin pojalle oli laivoja katsellessa tullut romantisoitu kuva, että tuo se vasta on hienoa elämää. Pääsee näkemään maailmaa.

Kumpaa on helpompi kipparoida, valtamerialusta vai keskusjärjestö STTK:ta?– Ohjausominaisuuksiltaan 300-metri-nen säiliöalus ja järjestökoneisto ovat hyvin samanlaiset. Ne ovat hitaita ja kankeita kääntymään, mutta pysyvät vakaasti valitulla kurssilla. Kurssia on toki syytä aika ajoin tarkistaa.

EK:n pitkän linjan työmarkkinamies Lasse Laatunen on kirjassaan Kolmi-kannan kulisseissa luonnehtinut sinua suoranuottiseksi ja rehdiksi neu-vottelijaksi. Tunnistatko itsesi tästä luonnehdinnasta?– Kyllä varmaankin. Neuvottelut perus-tuvat luottamukseen ja rehellinen pitää olla. Pitää tietää mitä tahtoo ja selvittää mitä vastapuoli tahtoo. Vastapuolen kunnioittaminen on tärkeää.

Erään mediatiedon mukaan olet yltynyt jopa huutamaan eläkeneuvot-telujen tiimellyksessä. Mikä sai sinut korottamaan ääntäsi?– Se oli varmaankin jokin tilanne, jossa ei saanut ääntään muuten kuuluviin. En ole aivan varma, mutta asia saattoi koskea korotettua eläkekarttumaa.

Lopuksi iso kysymys: Mikä on Antti Palolan elämän tarkoitus?– Olen saanut elää tähän asti hyvää elämää. Lähtökohdat eivät olleet runsaat, mutta sain hyvät eväät elämään, sillä kotona oli paljon viisautta ja rakkautta. Minulla on kaksi pientä lastenlasta. Olisi aika hienoa, jos pystyisi jättämään lap-senlapsille vielä paremman elämän.

KÄSI SYDÄMELLÄ-osaaminen oli varsin ohutta. Se joh-ti jyrkkään vastakkainasetteluun ja pakkolakihankkeeseen.

Pakkolakihanke kuivui kokoon, mutta episodi murensi konsensushen-keä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Se on näkynyt yhä esimerkiksi työ-aikalain ja työttömyysturvan uudista-mishankkeissa, jotka ovat siirtyneet hallituksen jatkovalmisteluun.

EK:n eläkkeellä oleva kokenut työmarkkinamies Lasse Laatunen on muistelmissaan varoittanut ”po-liittisen ohituskaistan” käyttämisestä työmarkkinasolmujen avaamiseen.

EK hurahti vauhtisokeuteen ja vanha viisaus pääsi unohtumaan.

Palola yhtyy Laatusen käsityksiin. Työmarkkina-asiat on sovittava työ-markkinajärjestöjen kesken, oli hal-lituksen väri mikä hyvänsä. Niiden luovuttaminen pelkästään poliitik-kojen käsiin ei tuottaisi hyvää jälkeä.

- Se merkitsisi, että työelämän lain-säädäntöön liittyviä asioita vietäi-siin hyvin poukkoilevasti eteenpäin. Seuraava hallitus voi olla erilainen ja vetää asioita toiseen suuntaan. Pitkäjänteinen kehittäminen on ollut meidän vahvuutemme ja se saattaisi jäädä taka-alalle.

Vääntömomentti puuttuuTyöelämää ja sosiaalilainsäädäntöä koskevat laajat hankkeet ovat lähteneet liikkeelle osana laajaa työmarkkina-ratkaisua.

– Jos tämä on poissa pelistä, miten turvataan palkansaajien etuja, kun työ-elämän lainsäädäntöä uudistetaan? Meillä ei ole vääntömomenttia, joka oli aikaisemmin.

Palola näkee ongelmia myös tasa-ar-voasioissa. Keskitetyn tulopolitiikan on sanottu olevan naisten ystävä, koska se on hillinnyt palkkaerojen repeämistä.

Liittokohtaisissa ratkaisuissa palkkatasa-arvo ei ole päällimmäinen huolenaihe. Keinot sen edistämiseen rajoittuvat sopimusalan sisälle.

Kolmikantaa rajoitetustiKolmikantainen sopiminen ei ole ko-konaan pois kuvioista. Palola pitää hyvänä, että EK on selkeästi ilmoit-tanut olevansa edelleen neuvottelu-pöydässä, kun sovitaan esimerkiksi eläke- ja työttömyysturva-asioissa.

– Niissä kolmikanta toivon mukaan edelleen toimii. Niissä EK:lla on neu-vottelumandaatti.

Palola ei ole hiukkaakaan huolissaan meneillään olevasta työmarkkinakier-roksesta. Liitoista löytyy osaavaa väkeä sopimuksia neuvottelemaan, kuten on löytynyt aina ennenkin.

Hän ei ole kuitenkaan valmis täysin hautaamaan keskitetyn työmarkkina-ratkaisun mallia. Sitä ei pidä työkalu-pakista kokonaan hävittää.

– Vielä joskus voi tulla tilanne, jossa tarvitaan laajaa kokoavaa ratkaisua. Meillä on olemassa siihen valmis käyttökelpoinen malli.

Palola ei usko, tällaiseen turvaudu-taan aivan lähiaikoina, mutta...

–  Tulevaisuudesta ei voi kukaan tietää.

Tehyn uusi puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo olevansa ”hihat käärivää sorttia” ja valmis työntämään kädet kyynärpäitä myöten saveen.

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en

* K

uva:

Lee

na L

ouhi

vaar

a Mitä pidät tärkeimpinä asioina tehyläisten edunvalvonnassa?Lisää liksaa ja paremmat työajat. Tässä ovat kiteytetty-nä ne tehyläisten tarpeet, joita minä ajan.

Tehyläisiä on kyykytetty ihan liikaa kikyllä. Nyt kurmootuksen loppupiste on saavutettu.

 Minkälaista ansiokehitystä tavoittelette pitkällä aikavälillä?Olisi populismia väittää, että yhdellä neuvottelukierrok-sella saavutettaisiin kaikki tavoitteemme. Tehyläisten palkkakuoppa on niin syvä, että palkkatasa-arvon to-teutumiseen tarvitaan isompia toimia ja rahaa valtiolta.

Tämä liittyy perhevapaauudistukseen, josta on turha puhua korulauseilla. Palkkatasa-arvo on parasta perhe-vapaauudistusta. Sitten, kun palkat ovat aidosti tasa-arvoisia, pystytään perheen sisällä paljon paremmin päättämään, kuka ne perhevapaat pitää.

Kelpaako teille sopimuksen pohjaksi malli, jossa vientialojen palkankorotukset määräävät myös muiden alojen korotukset?Kyllä siinä kamelin selkä katkeaa, jos malli torppaa meidän tarvitsemaamme ansiokehitykseen. Ihmettelen, miten tuottavuutta voitaisiin muka mitata vain miesval-taisen teollisuuden tuloksesta.

Minusta on hiukan epäreilua ajatella, että meillä sote-puolella ei muka olisi tuottavuutta. Voimmeko me enää sen parempaa tuottavuutta tehdä, kuin yksi maailman terveimmistä kansakunnista ja parhaimmista sote-toiminnoista? Se on tuottavuutta, jos mikä.

Minkälainen Suomen malli olisi Millariikka Rytkösen malli?Sellainen, jossa päättäjät lopettaisivat juhlapuheissa sädekehän asettamisen meidän päidemme päälle ja muistaisivat, että palkkatasa-arvon saaminen meille vaatii rahaa ja valtiovallan panostusta.

Heidän pitäisi näyttää, että he haluavat puuttua palkkaepätasa-arvoon rahalla. Haluaisin kuulla,

missä vaiheessa sitä jaettavaa meille olisi työnantajan mielestä ollut. En ihan heti muista. Meille ei tunnu sitä jaettavaa riittävän.

Mitä muita asioita kuin rahaa haet neuvotteluista?Haluamme oman sopimuksen yhdessä SuPerin kanssa. Se on meille hurjan tärkeä tavoite, koska sote-alojen työoloissa on erityispiirteitä, jotka täytyy huomioida työehtosopimuksissamme.

Jotta pystymme pitämään ihmiset terveinä, olemme töissä vuorokauden ympäri. Muiden kunta-alan neuvot-telupöydässä olevien liittojen jäsenet eivät tee vuoro-työtä, joten heitä eivät jaksotyöuudistukset kiinnosta. Meidän vuorolistojemme ongelmat eivät puolestaan kiinnosta muita.

Esimerkiksi lääkäreillä on oma sopimuksensa, jossa vuorotyöt on huomioitu. Työn raskaiden ja vaativien puolten pitäisi näkyä myös meidän palkoissa.

Miten hoitoala pidetään houkuttelevana sote-uudistuksessa?Ammatit kiinnostavat, ja tämä on vetovoimainen ala. Tänne hakeudutaan opiskelemaan, mutta kun todelli-suus paljastuu, ei alalle jäädä. Silloin huomataan, että saman rahan voi saada pienemmällä vastuulla.

Nuoret eivät enää halua uhrautua työlle. He arvosta-vat paljon enemmän vapaa-aikaa ja työn ulkopuolista elämää. Jos meidän alalla ei saada palkkoja ja työoloja kuntoon, ei tänne kukaan tule eikä täällä tehdä pitkiä työuria.

 Muuttuvatko hoitajien työmarkkinat sote-uudistuksessa?Kun pakkoyhtiöittämisestä luovuttiin, emme enää tie-dä, kuinka paljon henkilökuntaa tulevaisuudessa siirtyy kuntatyönantajalta muualle. Tehyläisiä huolettaa, mitä työsuhteillemme tapahtuu.

Pelkäämme, että meistä tulee sote-alan työntekijöi-den karjamarkkinat. Että vain vaellamme siellä paikasta toiseen.

Tehyn uusi puheenjohtaja:

Lisää liksaa ja oma sopimus

10 sttk 5 *2017

Tehyn uusi puheenjohtaja:

Lisää liksaa ja oma sopimus

11 sttk 5 *2017

12 sttk 5 *2017

Anne Seino valittiin alkusyksystä STTK:n Vuoden henkilöstöedustajaksi. Myös työnantajat arvostavat Lappeenrannan seurakuntayhtymän luottamusmiestä.

Lappeenrannan seurakuntayhtymä sai hiljattain Kirkon työ-elämän kehittämiskilpailussa toisen palkinnon. Anne Seinon puheiden perusteella palkinto tuli ainakin osittain henkilöstön

ja työnantajan yhdessä rakennetun henkilöstöohjelman ansiosta.– Henkilöstön edustajana koen, että me olemme kaikessa yhdessä

enemmän. Jos meillä on töissä sellainen henkilöstö, joka kokee, että voi itse olla vaikuttamassa työhönsä, asiat onnistuvat.

Seinon mielestä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen kulkevat käsi kädessä.

– Meidän yhtymässä näihin pitää ja kannattaa panostaa ja näin meillä on aika pitkälti tehtykin.

Seino on kertonut myös seurakuntayhtymän johtajille, mihin hänen mielestään kannattaisi satsata.

– Meillä oli juuri henkilöstöpäivä. Olin siellä Kirkon alojen pääluottamusmiehenä paneelikeskustelussa, jossa keskustel-tiin kirkkoherran johdolla. Sanoin siellä ja olen sanonut koko Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstölle, mitä mieltä olen asioista.

Yhdessä tehden onnistummeLappeenrannan seurakuntayhtymässä on viisi paikallisseurakuntaa ja viisi kirkkoherraa.

– Olemme puhuneet paljon johtamisesta, Seino kertoo.Kun on viisi kirkkoherraa ja jokainen johtaa omaa seurakun-

taansa, Seinon mukaan ei ole aina ihan yksiselitteisen selvää, miten kannattaa johtaa.

– Teemme yhdessä hirveästi työtä. Luottamusmiehenä olen kaikissa keskusteluissa sanonut, että me tarvitsemme työntekijäpuolella ja työnantajapuolella yhteisen päämäärän.

Seinon mielestä hyvä yhteinen päämäärä on, että työpaikka

Teks

ti: B

irgi

tta

Suor

sa, U

P-uu

tisp

alve

lu

* Ku

va: J

aakk

o H

aiko

nen

Vuoden luottamushenkilö pärjää myös johtajien kanssa

Puheenjohtaja Antti Palola palkitsi Vuoden luottamushenkilön syyskuussa Helsingissä.

13 sttk 5 *2017

Oikeustaju testissä» Johtajien palkoista ja palkitsemisesta on tullut pysyvää uutisvirtaa Suomessa. Olit sitten kaupungin-, pörssiyhtiön tai ammattiyhdistysliikkeen johtaja, palkkatietoja pyöritetään toistuvasti julkisuudessa.

Palkoista, palkkioista, palkkaa täydentävistä lisäjärjestelyistä ja maksetuista veroista saa meheviä uutisia ja vielä meheväm-piä otsikoita. Kun elämme verkossa klikkijournalismin aikaa, otsikosta voidaan tehdä ”vähän sinnepäin” tyyliä verrattuna itse juttuun. Tarkoitus on koukuttaa lukija.

Uutisointi synnyttää monenlaista pöhinää keskustelupals-toilla, yleisönosastoissa, sosiaalisessa mediassa ja työpaikkojen kahvipöydissä.

Elämme markkinataloudessa. Siihen sisältyy monenlaisia piirteitä, mutta ainakin se, että ihmisten välillä on tuloeroja. Karkeasti on niin, että johtaja tienaa paljon enemmän kuin työntekijä, hyvin koulutettu paremmin kuin vähän koulutettu, vanhempi työntekijä enemmän kuin nuorempi, puheenjohtaja enemmän kuin varapuheenjohtaja ja niin edelleen. Tässä on tietenkin paljonkin vaihtelua, mutta noin suurin piirtein.

Kun varsinkin suurituloisten palkkoja, bonuksia, lisä-eläkkeitä ja muita etuja uutisoidaan, he harvemmin itse kommentoivat omia tulojaan. Jotkut uskaliaimmat sentään sanovat, että se on heidät valinneen toimielimen päätös ja/tai he kertovat, että on tullut verojakin maksettua.

Joidenkin mielestä suuria palkkoja kadehditaan ja siksi niistä tehdään otsikoita.

Olen eri mieltä siitä, että suomalaiset kauheasti kadehtisivat. Ja jos, tuskin se nyt olisi erityisen suomalainen piirre. Väitän, että suuret palkat, palkkiot, bonusjärjestelyt, lisäeläkkeet ja joissakin tapauksissa ärhäkkä verosuunnittelu herättävät vain oikeudenmukaisuuden kaipuun.

Että miksi palkkarenkinä työskentelevän pomon edut ovat marsista ja firmassa tasaista hyvää jälkeä tekevän ahkeran työntekijän venuksesta. Siis aivan eri planeetoilta.

Paljon on puhuttu siitäkin, että Suomessa rikkaat ”vero-tetaan hengiltä”. Olit sitten hyvin tienaava yrityspomo tai hyvätuloinen eläkeläinen. Ja toisinpäin: matalapalkka-alojen laajeneminen pitäisi hyväksyä, että kaikille piisaisi töitä ja tekemätön tulisi tehdyksi.

Minusta verotus ei ole huoli ollenkaan. Varmaan se voi ottaa varakasta päähän, mutta prosenttiyksikkö sinne tai tänne ei häntä heilauta. Olisin paljon huolestuneempi siitä, miten kauan pienintä palkkaa tienaavat ihmiset jaksavat lähteä joka aamu painamaan pitkää päivää muita palvelemaan, kun se yhä useammin tarkoittaa esimerkiksi säännöllisestä päivätyöstä ja viikonloppuvapaista luopumista. Puhumattakaan siitä, että pitäisi tehdä vielä halvemmalla.

Siinä vasta on oikeustaju koetuksella.

KOLUMNImarja-liisa.rajakangas@sttk.fi

menestyy ja työntekijät viihtyvät omassa työssään ja kokevat, että työssä on kivaa.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja hyvää tiedottamista. Tiedottamisessa ja viestinnässä on aina parantamisen varaa, Seino sanoo.

Työntekijätkin saivat päätösvaltaaAikaisemmin Lappeenrannan seurakuntayhtymässä saneltiin Seinon mukaan ylhäältä alaspäin.

– Hienotkin strategiat on tuotu henkilöstölle siinä vaiheessa, kun ne on jo jossakin johtoportaassa tehty valmiiksi. Henkilöstö ei ole päässyt sanomaan mitään tai vaikuttamaan siihen päätökseen, Seino kertoo.

Nykyisin yhtymän työntekijät kokevat pääsevänsä osallisiksi. Heidät otetaan huomioon ja heitä kuullaan ennen päätöksiä. Kaikki sujuu Seinon mukaan paremmin näin.

– On johtajienkin etu, että yhtymässä on motivoitunut ja innos-tunut sakki tekemässä töitä.

Seino on siinä mielessä hyvä luottamusmies, että häntä kuun-televat myös esimiehet. Pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet keskustelevat henkilöstöpäällikön kanssa säännöllisesti keskenään.

– En kuulu mihinkään johtoryhmään, mutta uskon että talous-johtaja ja henkilöstöpäällikkö ainakin kuuntelevat minua.

Seurakuntayhtymän yhteistyötoimikuntaan kuuluvat pääsopi-jajärjestöjen luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, työsuojelupäällikkö ja yksi työn-antajan edustaja.

– Se ei ole päättävä elin, mutta siellä myös luottamusmiehiä kuunnellaan, tyytyväinen Seino kertoo.

Ei tämä mikään lintukoto tai paratiisi ole, mutta yhteistyötoimi-kunnan ansiosta asioita kehitetään positiivisella ja hyvällä asenteella. Vuodesta 2003 luottamusmiehenä yhtymässä olleena tiedän, että oikeaan suuntaan ollaan menossa, Seino vakuuttaa.

Puheenjohtaja Antti Palola palkitsi Vuoden luottamushenkilön syyskuussa Helsingissä.

14 sttk 5 *2017

* Te

ksti:

Mik

a Pe

lton

en/U

P *

Kuv

a: K

ari H

ulkk

o Hyvä johtaja edistää tasa-arvoaMaarianvaaran mukaan työnantajalla on myös tasa-arvon edistämisvelvoite.

– Työpaikoille tarvitaan tasa-arvosuunnit-telua. Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla tasa-arvosuunnitelma pitää laatia kirjallisesti, tasa-arvovaltuutettu kertoo.

Hänen mukaansa kaikilla työnantajilla on velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa suunnitelmallisesti. Hyvä johtaja huomio työpaikalla monimuotoisuuden ja yhden-vertaisuuden, ei pelkästään sukupuolten tasa-arvoa.

Tasa-arvoinen johtaminen tarkoittaa vähintään sitä, että työntekijöitä ei syrjitä tasa-arvolain vastaisesti. Työnantajalla on myös velvoite edistää tasa-arvoa.

–Tasa-arvoinen, oikeudenmukai-nen ja yhdenvertainen johta-minen parantavat työpaikan

ilmapiiriä ja tuloksellisuutta. Siihen kannattaa panostaa. Jos ei muuten kiinnosta, kannattaa katsoa sinne viivan alle, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.

Hän kehottaa kurkkaamaan tasa-arvolakia, jossa kerrotaan, mikä kaikki työelämässä on syrjintää.

– Siellä puhutaan työhönotosta, palkkaeh-tojen ja työehtojen soveltamista työsuhteen aikana, työtehtävien jakamisesta niin, ettei syrji ketään.

Tasa-arvoinen johtaminen on sukupolvikysymys

15 sttk 5 *2017

– Yhdenvertaisuuteen liittyvät myös ikä, mahdolliset sairaudet ja ehkä toimintara-joitteet. Työpaikoilla voi olla myös mo-nikulttuurisuutta. Kaikki tällaiset pitäisi huomioida.

Johtaminen on sukupolvikysymysMaarianvaara ei ole ihan varma, osaavatko suomalaiset johtajat johtaa tasa-arvoisesti. Tovin mietittyään hän päättää uskoa, että johtaminen toimii varsin hyvin, mutta poik-keuksiakin on joka suuntaan.

– Johtaminen saattaa olla sukupolvikysy-

mys. Jos työpaikalla on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta, nuoremmilla sukupolvilla on ehkä enemmän valmiuksia hoitaa tällaisia tilanteita.

Tasa-arvovaltuutettu uskoo, että nuorten johtajien arvomaailma on liberaalimpaa ja monimuotoisempaa kuin vanhemmilla su-kupolvilla.

– Jos yleistys sallitaan, niin uskoisin, että se vaikuttaa.

Minkälaiset johtajat johtavat tasa-arvoi-simmin?

– Meillä tasa-arvovaltuutetun toimistos-sa tämä näkyy niin, että aina ei voi väittää

naisten johtavan tasa-arvoisesti ja miesten epätasa-arvoisesti.

Esimerkiksi raskaussyrjintätapauksissa esimiehinä on ollut sekä miehiä että naisia.

Nais- tai miesvaltaisilla aloilla hankalaaTasa-arvoinen johtaminen on tasa-arvo-valtuutetun mukaan helpompaa sellaisilla aloilla, joilla työskentelee kohtuullisen paljon sekä miehiä että naisia ja joiden työnteki-jöistä osa on eri kulttuureista tulevia.

– Tällaisilla työpaikoilla on ehkä pitänyt miettiä enemmän yhdenvertaisuutta. Kuu-lemieni kommenttien perusteella tiedän, miltä tuntuu olla työpaikan ainoa nainen tai ainoa mies. Tällaisella työpaikalla työs-kentely voi olla aika hankalaa.

Miesvaltaisella työpaikalla ainoa naistyön-tekijä joutuu usein kuulemaan epäasiallisia kommentteja miespuolisilta työkavereiltaan. Naisvaltaisella alalla häirinnän kohteeksi joutuu usein se ainoa mies.

Maarianvaaran mukaan tällainen ei vält-tämättä liity pelkästään johtamiseen.

– Työnantajan pitäisi rohkaista siihen, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia. Sillä lailla lisättäisiin työpaikan monimuotoisuutta, Maarianvaara uskoo.

Epätasa-arvoinen johtaminen näkyy pahi-ten sellaisilla työpaikoilla, joilla on ongelmia palkkatasa-arvossa.

– On väärin, että käytännössä samaa tai samanarvoista työtä tekevät ihmiset saavat ihan eri palkkaa tai että työtehtäviä jaetaan epätasa-arvoisesti.

Epätasa-arvo näkyy jo työhönotossaJoillakin työpaikoilla saatetaan vaativam-mat tehtävät antaa säännönmukaisesti vain toiselle sukupuolelle. Ylityöt taas saatetaan hoitaa niin, että miehet jäävät aina ylitöihin.

– Naisilla ajatellaan olevan kotona perhe hoidettavana eikä miehillä ole tarvetta olla siellä.

Maarianvaaran mukaan työnantajan epätasa-arvoinen käytös saattaa näkyä jo työhön otossa, jos töihin halutaan vain jom-paakumpaa sukupuolta oleva ja syrjitään muita.

– Myös sukupuolivähemmistöjen kohtelu on usein nurjaa. Esimerkiksi transsukupuo-listen ja intersukupuolisten syrjintäkoke-mukset ovat yleisempiä kuin muilla.

Osalla tällaisiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on Maarianvaaran mukaan hyvät työkaverit ja esimiehet, mutta osalla kohtelu on olut ”tosi asiatonta”.

– Kohtelu on usein liian kaksijakoista. Se riippuu yleensä alasta, pomosta ja työpaikan kulttuurista.

Tasa-arvoinen johtaminen toteutuu

parhaiten työpaikoilla, joilla on edus-

tettuina molemmat sukupuolet ja

myös eri kulttuuritaustoista tulevia.

16 sttk 5 *2017

* Te

ksti:

Bir

gitt

a Su

orsa

, UP-

uuti

spal

velu

*

Piirr

os: M

arik

a Jo

ensu

u

Hyvä esimies kuunteleeJämptiys ja työntekijöiden keskuuteen jalkautuminen ovat esimiehen valtteja. Huonointa on pitää työntekijää vain yhtenä tuotannon osana.

STTK:laiset pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet arvioivat, että esi-miestyyppejä on yhä monta kuin on

esimiehiäkin. Koulutuskaan ei auta, jos esi-mieheltä puuttuu halu kuunnella työntekijöitä.

Nordean pääluottamusmies Paula Hop-posen mukaan hyvä esimies kuuntelee, ymmärtää kuulemansa ja ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden.

– Pitää ottaa ihmisten erilaiset elämänti-lanteet huomioon tasapuolisesti. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin.

Hopponen sanoo, että isossa työpaikassa on hyvin erilaisia esimiehiä. Luottamusmiesten korviin tulevat yleensä vaikeimmat tapaukset.

– Meillä on erittäin hyvää johtamista ja erittäin huonoa johtamista ja kaikkea siltä väliltä. Jotkut esimiehistä eivät edes tervehdi työntekijöitä. Osa esimiehistä kuuntelee ja vie ongelmia ratkaistaviksi, jos esimerkiksi omat valtuudet eivät riitä.

Lähiesimiehille on Hopposen mukaan sälytetty ihan liikaa tehtäviä.

– Joskus vaikuttaa unohtuvan, että vuoro-kaudessa on vain 24 tuntia. Tuntuu, ettei ylimmässä johdossa tiedetä, mitä kentällä tapahtuu. Eletään eri maailmoissa.

Kun johto vierailee konttorissa ja kysyy, miten menee, siihen vastataan ”hyvin”. On-gelmat yritetään lakaista maton alle.

– Se on osa tätä yleistä hypetystä, että älä tartu murheisiin. Toki ihmisillä on pelko joutua silmätikuksi, mutta he eivät uskalla edes testata, käykö näin.

Henkilöstön pitäisi Hopposen mukaan ryhdistäytyä ottamaan ongelmia esille. Luot-

tamusmies toimii jäsenten tukena ja puhuu tarvittaessa koko porukan puolesta.

– Suomessa on tällainen vaikenemisen kult-tuuri. Ongelmia päästään ratkaisemaan, jos niistä puhutaan avoimesti.

Erilaisuudet huomioon– Hyvä johtaminen on sitä, että osaa ottaa ihmiset kaikkine erilaisuuksineen huomi-oon, inhimillisesti, mutta tasapuolisesti ja tasavertaisesti, sanoo Valmet Automation Oy:n Ammattiliitto Pron luottamusmies Petri Jokiranta Tampereelta.

– Hyvä esimies arvostaa ihmistä ihmisenä, ei vain organisaation osana. Työntekijä ei saa olla vain pelkkä numero. Välttämättä jonkin alan asiantuntijasta ei saada hyvää johtajaa tai esimiestä.

Jokirannan mukaan työpaikalla on sekä

Kaikkia ei voi laittaasamaan muottiin.

Tiedottamisessa eivarmaan voi muutakuin epäonnistua.

17 sttk 5 *2017

hyviä että vähemmän hyviä esimiehiä. Pal-kitsemiskäytännöt vaihtelevat esimiesten mukaan, sillä osa heistä osaa käyttää palkit-semisjärjestelmää, osa ei.

Toinen pulmakohta esimiestyössä on Jo-kirannan mukaan tiedottaminen.

– Tiedottamisessa ei varmaan voi muuta kuin epäonnistua. Yrityksessä on erilaisia tiedotuskanavia niin paljon, että viesti voi viipyä matkalla pitkään.

Jokiranta kehuu, että esimiesten kanssa on helppo keskustella.

–  Sitten kun se aika järjestyy. Heillä on myös omat työnsä.

Hän toivoisi esimiehille enemmän työlain-säädäntö- ja tes-koulutusta.

–  Asiat voisi ratkoa suoraan esimiesten kanssa ilman, että täytyy vaivata HR-ihmisiä ns. yksinkertaisissakin asioissa. Päivittäinen asioiden juoksutus helpottuisi, kun ei tar-vitsisi jäädä odottamaan joskus päiväkausia viipyvää vastausta.

Aikaa työntekijöilleValion Lapinlahden tehtaan pääluottamus-miehen, Meijerialan Ammattilaisia edustavan Tiina Parviaisen mukaan hyvällä esimiehel-lä on ennen muuta hyvät ihmissuhdetaidot. Lisäksi hänellä pitäisi olla aikaa kierrellä ja keskustella työpaikalla.

– Hänellä pitää olla malttia odottaa, että se porukan hiljaisinkin saa kerrottua asiansa.

Johtamiseen pätevät hänen mukaansa samat seikat.

– Ettei johdolla olisi jatkuvasti kiire, vaan he ehtisivät kertoa asioista tarkemmin. Meillä on menty tiedottamisessa eteenpäin, mutta ainahan parantamisen varaa on.

Parviaisen mukaan aikaa menee joskus turhanpäiväisyyksiin. Johto ei huomaa lukea työehtosopimusta, jossa asioista on sovittu selkeästi.

– Myönteistä on, että ammatillisuutta on ryhdytty arvostamaan. Uusilta työntekijöiltä vaaditaan alan koulutusta.

Uransa alussa Parviainen työskenteli pie-nessä yrityksessä. Siihen verrattuna Valio on hänen mukaansa huipputyönantaja.

– Työpaikka on hyvin organisoitu. Koska toimipaikat ovat isoja, asiat on pakko pitää järjestyksessä. Pienellä työpaikalla meno oli villimpää, työnantaja ei ollut tietoinen kaikista tessin määräyksistä eikä halunnut ollakaan.

Sääntöjen mukaan– Meillä johtaminen on aika vanhanaikaista ylimmällä tasolla, kertoo Instru Optiikka Oy:n ertolainen pääluottamusmies Hannu Kuusikko Oulusta.

– Kommunikointi toimii riippuen toki siitä, minkälaisia asioita käsitellään.

Hän antaa tunnustusta työpaikan yt-neu-vottelukunnalle. Siellä saatiin sovittua mm. työvuoroluetteloiden toimittamisesta aiemmin kuin tessissä todetaan. Yhtiön johto ohjeisti kuitenkin esimiehiä toimimaan toisin.

Esimiestyö vaihtelee Kuusikon mukaan toimipaikoittain. Niitä on noin 170.

– Sinne mahtuu hyvin erilaisia esimiehiä ja

hyvin erilaisia johtamistapoja. Monissa myy-mälöissä on hyvät esimiehet, ja homma toimii.

Hyvän johtamisen tunnistaa Kuusikon mukaan siitä, että työsopimuslain ja työeh-tosopimuksen noudattamisessa ei ole mitään ongelmia.

– Sekin on paljon, että mentäisiin aina sään-töjen mukaan.

Vielä parempi hänestä olisi, jos henkilöstön toiveita otettaisiin huomioon ja vuorovaikutus johtajien ja johdettavien kesken olisi aitoa.

– Oltaisiin tavallaan samalla viivalla. Toki esimieheltä vaaditaan tiettyä jämäkkyyttä ja otetta työnjohtoon, mutta oikeudenmukainen pitää olla, Kuusikko sanoo.

– Ylhäältä alas käskyttämisellä ja pelkästään numeroihin tuijottamisella ei päädytä hyvään lopputulokseen.

Tuntee henkilöstönsäToimihenkilöiden prolainen luottamusmies Kristian Brander Elisan Tampereen yksi-köstä työskentelee itse myös esimiehenä myyjille.

– Hyvää esimiestyötä on, että kuuntelee niitä omia työntekijöitään. Siitä se lähtee. Ihmiset pitää tuntea. Jos toistelee vain jotain omaa mantraansa, ei pääse pitkälle.

– Toki esimiehellä on omat tavoitteensa, ja ne pitää pystyä perustelemaan. Peruste-leminen ei onnistu, jos ei tunne henkilöstöä ja tiedä, miten saa asiat vietyä eteenpäin.

Brander painottaa kahdenkeskisiä kes-kusteluja, eikä vain kerran vuodessa. Vart-titunnin pituisia ryhmäkeskusteluja hän vetää päivittäin.

– Pyrin kehittämään tekemistä. Ei tuijoteta jotain lukuarvoa, eli miten menee myynnit tai kontaktitehot, vaan mietitään, miten teh-täisiin työ paremmin.

Kuten muutoinkin ICT-alalla Tampereen Elisassakin ongelmana on vuokratyön suuri määrä.

– Siinä on menty metsään. Asiakaspalvelussa on enemmän vuokratyöntekijöitä kuin omaa henkilökuntaa. Tessin mukaan vuokratyöllä saisi käyttää vain ruuhkahuippujen tasaa-miseen. Tämä on otettu monta kertaa esille, mutta se ei ole johtanut mihinkään.

Hyvää Branderin mukaan on se, että vuok-ratyöntekijöitä kohdellaan samalla tavalla kuin omaa henkilöstöä.

– Käydään kehitys- ja valmennuskeskuste-luja, mutta toki henkilöstöeduissa on eroja.

Ihmiset pitää tuntea.

Ettei johdolla olisi jatkuvasti kiire.

Oikeudenmukainen pitää olla.

18 sttk 5 *2017

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: L

ehti

kuva Ruoranen vastaa soteen ja maakun-

tauudistukseen valmistautuvassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

henkilöstöresurssien ja työnantajatehtävien johtamisesta. Hän alleviivaa riskipitoisen tilannekuvan tämänhetkisyyttä. Riskien hallitsemiseksi tehdään lujasti töitä.

Kyseessä on iso ja moniulotteinen muutos. Se olisi Ruorasen mielestä paremmin hallit-tavissa, jos muutosta tehtäisiin hitaammalla rytmillä ja palasteltuna pienempiin osiin. Henkilöstösuunnitelmien kannalta on hyvin haasteellista, että puuttuu varmuus siitä, mitä todella tapahtuu.

Uudistuksessa on samaan aikaan työn alla niin monta liikkuvaa osiota, että kaik-kia asioiden vaikutussuhteita ei pystytä ennakoimaan.

Ruoranen korostaa, etteivät hänen kriit-tiset näkemyksensä tarkoita, etteikö hän olisi uudistuksen kannalla.

–  Uudistus tarvitaan, mutta sitä pitää pystyä hallitsemaan. Puhutaan todella ison kokoluokan muutoksesta.

Joukkojen edessäKun uudistuksiin lähdetään, pitää olla selkeät periaatteet ja toimintatavat. Ihmisille on tärkeää, että toiminnassa on johdonmu-kaisuutta, yhdenmukaisuutta ja oikeuden-mukaisuutta.

Esimiesten ja erityisesti lähiesimiesten

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen arvioi, että tämänhetkisen tilannekuvan perusteella sote- ja maakuntauudistukseen liittyy erityisen suuria riskejä – entisiä ja uusia.

- Uudistus tarvitaan, mutta sitä pitää pystyä hallitsemaan. Entisten riskien lisäksi uusia tuovat sote-lakiluonnos ja siinä erityisesti asiakassetelin käyttö.

tehtävät Ruoranen näkee vaativiksi.– Esimiesten pitää asemoida itsenä jouk-

kojen eteen. Juuri tämä on se tilanne, jossa esimiehen on oltava etulinjassa joukkojen edessä, ihmisten saatavilla ja käytettävissä.

Esimiehiltä vaaditaan Ruorasen mukaan myös pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Samoja asioita pitää toistaa, tiedottaa uu-delleen ja taas uudelleen.

Asioiden omaksuminen ja ymmärrys rakentuu toisilla hitaammin, toisilla no-peammin. Yhdellä kerralla tieto ei mene perille. Pitää jaksaa toistaa. Pitää jaksaa pohtia esiin nousevia kysymyksiä.

– Eli tarvitaan aikaa, paljon aikaa.

Esimieskin tarvitsee tukeaLähiesimiehen asemaa on kuvailtu niinkin, että hän on puun ja kuoren välissä. Hän edus-taa omaa työyhteisöään ja ajattelee sen pa-rasta. Toisaalla hänellä on niskassaan kovat paineet toteuttaa ylhäältä asetettuja tehtäviä ja tavoitteita.

Lähiesimiehet tarvitsevat tukea. Se on esimerkiksi koulutusta ja valmennusta, jot-ta esimiehet selviävät muutoksen keskellä tehtävistään.

Asiaa vaikeuttaa sekin, ettei esimies aina voi itsekään olla varma omasta paikastaan tulevassa organisaatiossa. Se voi vaikuttaa koko uudistuksen toteutumiseen ja läpi-vientiin.

Henkilöstö mukaanSote mietityttää myös alan suurimpia am-mattiliittoja. Viimeksi Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki antoi varsin pessimis-tisen lausunnon sotesta. Hänen mukaansa luottamus sote-uudistukseen on mennyt, koska henkilöstä ei kuunnella.

Ruoranen ymmärtää kritiikkiä, kun kyse on tukipalveluista ja niitä suorittamaan pe-rustettavista yhtiöistä, joiden henkilöstöä Jytykin edustaa.

– Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallin-non osalta valmistelussa on näyttänyt olevan piirteitä, joita voi kritisoida. En ihmettele, jos henkilöstöjärjestöt näkevät epäkohtia.

Ruorasen mukaan Pirkanmaalla on muka-na laajat henkilöstöedustukset eri tasoilla. Järjestöt ovat olleet mukana jo valmistelujen varhaisesta vaiheesta lähtien.

Työntekijät ovat mukana myös asiantun-tijoina työtehtäviensä osalta.

– Olen ajatellut, että meillä tämä on toimi-nut aika hyvin. Henkilöstö on yritetty pitää mukana kaikin tavoin.

SOTE TARVITSEE

ESIMIESTAITOJA

Tilannekuvassa suuria riskejä

VAHVOJA

19 sttk 5 *2017

» Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tehyläisen pääluottamusmie-hen Atte Tahvolan mukaan henkilöstöedustus on huomioitu varsin hyvin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa.

- Tämä oli tilanne etenkin alkuvaiheessa. Asioiden edetessä henkilöstöedustusta on pyritty rajoittamaan.

Tahvola on itse yhtenä henkilöstöedustajana Pirkanmaan sotea ja maakuntauudistusta valmistelevassa Pirkanmaa 2019 –projektin johtoryhmässä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on antanut henkilöstölleen hyvin aikaa osallistua uudistuksen valmisteluryhmiin. Se on sairaanhoitopiirin linjaus.

Joissakin pienissä kunnissa esiintyy haluttomuutta luovuttaa työntekijöitä ja heidän työaikaansa maakunnallisiin työryhmiin. Erityisesti viime kevään jälkeen on alettu rajoittaa henkilöstön osallistumista maakunnalliseen työhön.

– Ikään kuin joissakin kunnissa ei oikein uskottaisi sote- ja maakuntauudistuksen toteutumiseen.

Henkilöstö on tärkeinAtte Tahvola korostaa, että soten ja maakuntauudistuksen onnistuminen riippuu henkilöstöstä.

– Työntekijät toteuttavat kaikki suunnitelmat, joita ylätasolla laaditaan, Tahvola tähdentää.

Hän epäilee, että juuri tässä piilee ongelmakohta. Rivitason työntekijöiden osallistaminen uudistukseen ei ole ottanut aivan onnistuakseen, ei ainakaan toistaiseksi.

– Uudistus on työntekijöille aika epäselvä. Siitä on puhuttu niin pitkään ja niin paljon, ettei moni halua enää kuulla mitään koko asiasta.

Pirkanmaa 2019 –projektin slogan kuuluu ”Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin sote-uudistus”. Tah-volaa on viime aikoina alkanut epäilyttää, kuinka ”yhdessä” uudistusta todella viedään.

– Sote on jotakin, mikä tapahtuu taustalla, mutta vielä ei muutos tunnu.

Tahvolan mukaan työntekijöitä kiinnostaa, mitä omalla

työpaikalle käy ja miten oma työ jatkuu. Kuka on työnantaja ja jatkuuko palkanmaksu?

Sotelle on asetettu kovia säästötavoitteita. Kulujen kasvua on määrä leikata kolme prosenttia ensi vuosikymmenellä.

– Pirkanmaa on kymmenen prosenttia Suomen väestöstä ja se merkitsisi meille 300 miljoonan euron säästötavoitetta.

Tahvola, kuten moni asiantuntijakin, arvioi valinnanvapaus-vaatimusten nostavan kustannuksia.

– Kustannukset eivät vähene vaan kasvavat. Yhtälö menee vaikeaksi, jos samalla edellytetään kustannusten hillintää ja kulujen leikkaamista.

Toiminnan tehostaminen on Tahvolan mielestä tärkeää, mutta terveydenhuollon todellisuudessa kustannusten leikkaus on ollut kulujen karsimista, eli laadun heikentämistä. Henki-löstö on iso kuluerä, sillä terveydenhuollossa potilaita hoitavat ihmiset.

– Henkilöstöstä ei ole varaa enää leikata. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on menty vuosia tiukalla henkilöstöpolitii-kalla. On ollut sopeuttamisohjelmia, mikä on tarkoittanut myös henkilöstön venymistä. Väsymys ja työuupumus ovat arkipäivää.

Määrän mittaamisesta laatuunMuutoksen toteuttamisessa Tahvola korostaa lähiesimiesten roolia.– Heidän tehtävänsä on mahdollistaa, että työntekijät pystyvät tämän muutoksen tekemään. Lähiesimiehille on annettu paljon vastuuta, mutta vähän valtaa. Miten siinä sitten mitään muutosta johdat?

Tahvola pelkää, että työyksiköihin ei anneta riittävästi aikaa suunnitella ja miettiä asioita. Hän tiivistää ajatuksensa uudis-tuksesta seuraavasti: Työyhteisö, joka voi hyvin, tuottaa hyviä palveluja tehokkaasti.

Tuotetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä hyviä asiakaskoke-muksia. Tulosten määrällisistä mittareista on siirryttävä laadulli-siin mittareihin.

» 23 kunnan kuntayhtymä.

» Asukaspohja 529 898.

» Sairaaloissa hoidetaan vuodessa lähes 190 000 potilasta (2016).

» Toimintatuotot 815,5 miljoonaa euroa (2016)

» Tilikauden ylijäämä 16,3 miljoonaa euroa.

» 1 303 sairaansijaa (ml. Tekonivelsairaala Coxa ja Tays Sydänsairaala).

» Henkilöstöä keskimäärin 7 889 (2016). Henkilöstöstä 63 prosenttia on hoitohenkilöstöä, 13 prosenttia huoltohenkilöstöä ja 13 prosenttia lääkärihenkilöstöä. Noin kymmenesosa henkilöstöstä on hallinto- ja toimistohenkilöstöä ja tutkimushenkilöstöä.

Henkilöstön osallistaminen soten heikoin lenkki?

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri numeroina

Sotessa esimiesten taidot punnitaan. Juuri nyt

tilannekuvassa näkyy useita riskejä.

20 sttk 5 *2017

Teks

ti ja

kuv

a: V

irpi

Lat

va

Työllistäminen ei työllistä RanskassaRanskan hallitus aikoo poistaa työllistämistuella rahoitetut työpaikat. Ratkaisua perustellaan sillä, että tuoreen tutkimuksen mukaan vain neijännes valtion rahalla työllistetyistä päätyy pysyvään työsuhteeseen. Tuen lakkauttaminen iskee pahasti kuntien julkisiin palveluihin sekä nuoriso- ja vammaistyöhön.

Viime vuonna noin puoli miljoonaa työtöntä ranskalaista työskenteli ti-lapäisesti valtion työllistämistuella.

Tähän toimenpiteeseen kului valtion rahaa noin viisi miljardia euroa. Työministeriön ti-lastojen mukaan tämän vuoden alkupuoliskolla työllistämistyösuhteita oli käynnissä 350 000.

Vuoden jälkipuoliskolla budjetti pudotettiin puoleen ja maan hallitus on nyt päättänyt lopettaa tukityöllistämisen kokonaan. Tuki poistuu vaiheittain ja keskeneräiset työsuh-teet voi suorittaa loppuun, mutta niitä ei enää uusita eikä uusia aloiteta.

Syksyllä yllätyksenä tullut tuen leikkaus sai julkiset palvelut heti takkuilemaan. Työllistä-mistuen varaan laskeneet kunnat eivät olleet budjetoineet tarvittavia palkkarahoja ja tuen poistuminen lamautti toiminnan monella al-lalla kuten sairaaloissa. Osa kouluista aloitti lukuvuotensa pari päivää myöhässä, koska virallisena aloituspäivänä ei ollut tarpeeksi valvonta- eikä keittiöhenkilökuntaa.

Arvokasta mietintäaikaaPahiten työllistämityön lakkauttamisesta kärsivät nimenomaan koulut. Muutaman vuoden takainen koulurytmin muutos piti nimittäin sisällään koulupäivien lyhentämi-sen ja vastaavan ajan korvaamisen koulun tiloissa järestettävällä harrastustoiminnalla. Tämän toiminnan pyörittämiseen palkattiin työllistämistuella yli 200 000 kouluavustajaa ja nuoriso-ohjaajaa, joiden työsuhde on nyt vaakalaudalla.

Pariisilainen Samira Lobé kuuli vain viikon varoitusajalla, että luvattua kouluavustajan paikkaa ei enää jatketa. Ranskan hallitus teki sittemmin myönnytyksiä, ja jo sovitut työl-listämistyöpaikat täytettiin. Samira Lobén vuoden loppuun asti jatkuvaa sopimusta ei kuitenkaan tulla enää uusimaan.

– Olen koko ajan tiennyt, että tämä ei johda pysyvään työsuhteeseen. Työllistämistyö on kuitenkin antanut minulle käsityksen siitä, mitä osaan ja mihin kykenen, Samira Lobé sanoo. Hänen mukaansa työllistämistyön haittapuoli on se, että vakituinen henkilö-kunta delegoi työllistettävälle mielellään kaikki hanttihommat. Kaupalliselta alalta työttömäksi nelikymppisenä jäänyt Samira Lobé arvostaa kuitenkin saamaansa mietti-misaikaa ja aikoo vastaisuudessa suunnata paremmin työllistävälle alalle.

Urheilu- ja vammaistoiminta kärsiiTyöllistämistyöpaikka on auttanut useita alan vaihtajia uuden uran alkuun, mutta myös nostanut pitkäaikaistyöttömiä kuilun poh-jalta. Valtakunnallisen työttömien järjestön, MNCP:n (Mouvement National des Chômeurs et Précaires) puheenjohtaja Jacques-Henri Vandaele tietää, että monessa tapauksessa valtion rahoittamat työllistämistyöpaikat ovat kuntien keino tasapainottaa budjetti-aan, eikä pysyvää työsuhdetta ole luvassa. Hän on kuitenkin kauhuissaan työllistämistuen yhtäkkisestä poistamisesta.

– Alipalkatut pätkätyösuhteet eivät ole mikään pitkäjänteinen ratkaisu työttömyy-teen. Työllistämistyöpaikan avulla moni kauan poissa työelämästä ollut on kuitenkin saanut päänsä pinnalle ja oppinut uudelleen unoh-tuneet rutiinit.

– Lukuisat avustusjärjestöt pyörivät yksin-omaan vapaaehtoistyöllä ja työllistämistuella. Tuen lakkauttaminen uhkaa vähentää niin vammaistyötä kuin vähävaraisten lasten urhei-lutoimintaakin, tietää Jacques-Henri Vandaele. Valtaosin lapsille ja nuorille suunnattua kult-tuuri- ja urheilutoimintaa pyörittämässä oli viime vuonna liki sata tuhatta tukityöllistettyä.

Jacques-Henri Vandale muistuttaa lisäksi, että ranskalainen tukiviidakko on monimut-kainen. Esimerkiksi yksin elävä vasta val-mistunut nuori voi jäädä tilapäisesti täysin ilman taloudellista toimeentuloa.

– Tässä tapauksessa työllistäminen on ol-lut monelle ainoa tapa nousta ojan pohjalta.

Työllistämistyön lakkauttaminen huoles-tuttaa myös vammaisjärjestöjä. Noin yksitois-ta prosenttia työllistetyistä on vammaisia,

21 sttk 5 *2017

Samira Lobé kertoo tienneensä koko ajan ettei

työllistämistuella rahoitettu kouluavustajan paikka

johda pysyvään työsuhteesen. Pesti on kuitenkin

antanut kullanarvoista mietintäaikaa.

joiden on muutoin usein vaikea saada en-simmäinen kontakti työelämään. Hallitus ehti jo huomata tämän ja lupasi jättää 20 000 työllistämistyöpaikkaa nimenomaan vam-maisten työllistämiseen.

Tuen hyväksikäyttöäRanskan hallitus perustelee työllistämistyön vaiheittaista lakkauttamista teettämällään selvityksellä, jonka mukaan 75 prosenttia

työllistetyistä ei tukitoimista huolimatta pää-dy vakituiseen työpaikkaan. Työministeriön tutkimuslaitoksen DARES:n maaliskuussa julkaistusta selvityksetä käy lisäksi ilmi, että 63 prosenttia kaupallisen alan työpaikosta olisi täytetty joka tapauksessa, ilman val-tion tukeakin. Tukisysteemiä vain käytettiin hyväksi.

Räikeimmissä tapauksissa yrityksellä on työvoimatoimiston tietokannassa pysyvä

työpaikkailmoitus, ja kyseiseen työhön palkataan useita tukityöllistettyjä kerralla. Tuen maksimimääräajan jälkeen työnteki-jät vaihdetaan uusiin työllistettyihin. Yritys saattaa porskutella näin vuodesta toiseen palkkaamatta loppujen lopuksi ketään.

Työllistetyn työviikko on Ranskassa 20 tuntia ja kuukausipalkka 678 euroa. Palkasta 75-95 prosenttia tulee valtion kassasta.

22 sttk 5 *2017

Parhaalla työpaikalla on

Teks

ti: B

irgi

tta

Suor

sa, U

P-uu

tisp

alve

lu

Suomen ja Euroopan parhaaksi työpaikaksi päästään organisoimalla työ ennakkoluulottomasti. Lisäksi tarvitaan motivoituneet ja vastuuntuntoiset tekijät.

Ohjelmistokehittäjä Vincit Oy valittiin kesällä Eu-roopan parhaaksi työpaikaksi. Aiemmin yhtiö on valittu kolme kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi

työpaikaksi.Toimitusjohtaja Tomi Pienimäen mukaan parhaaksi

päästään jatkuvalla työllä. Tulos on monen tekijän summa.– Tämä ei ole kaikentyyppisille ihmisille Suomen paras

työpaikka. Olemme maanläheinen ja hyvin suorituskeskeinen organisaatio. Jos sellaisesta tykkää, tämä on oikea työpaikka.

Kaikista ei ole itseohjautuvaan työhön. Vincitissä ei voi odot-taa, että joku löytyy tarvittaessa neuvomaan, vaan vastuuta pitää ottaa. 400 ihmisen yhtiössä ei ole esimiehiä eikä tiiminvastaavia.

Pienimäki painottaa, että työn-tekijät valitaan tarkkaan. Vinci-tiin päästäkseen pitää läpäistä 5 - 6-portainen työhaastattelu. Yhdessä vaiheessa hakijaa jutut-taa teknisen osaamisen osalta tuleva tiimi.

Isolla työpaikalla syntyy toki ongelmia, mutta niiden ratkai-sussa auttavat HR-ammattilaiset.

–  Meillä ihmiset ovat teknisesti orientoituneita, joten ihmisasiat eivät ole osaamisen kärkeä. Meillä tehdään niin, että tiimin leaderi osoittaa ongelman HR:n ratkottavaksi.

Ei vastentahtoisestiMatkaan on sattunut ja sattuu epäonnistumisia, mutta niistä opitaan. Yksi opeista oli, että sellaisia projekteja ei oteta, joihin työntekijöillä ei ole intoa. Projektien pitää antaa uutta haastetta.

–  Tiimit syntyvät projektikohtaisesti. Myyntivastaava kasaa sopivan tiimin, joka valitsee jonkun projektileaderin

rooliin. Jos palaset eivät loksahtele, emme jatka pidemmälle, Pienimäki sanoo.

– Asiakastyytyväisyys perustuu siihen, että emme pakota henkilöstöä tekemään projekteja, jotka eivät kiinnosta heitä. Jos löydämme sopivan porukan projektiin, se johtaa hyvään lopputulokseen.

Pienimäki painottaa, että työntekijöiden viihtyminen tulee työn mielekkyydestä. Ulkoiset tekijät eivät auta, jos työn imua ei pääse syntymään. Toki ulkoisista seikoista pidetään huolta siten, että jokaisessa toimipaikassa on omat tapan-sa, jossakin yhteinen aamiainen joka toinen viikko. Pienet traditiot luovat Pienimäen mielestä yhteenkuuluvuutta.

Palkka-avoimuusPienimäki tiivistää onnistumisen keinot: avoimuus, luotta-mus ja sosiaalinen paine. Jokaisella on firman luottokortti ja jokaisen palkka on muiden tiedossa. Niin sanotulla palkkavii-kolla työntekijät voivat esittää toisilleen palkankorotuksia, mutta ne pitää perustella.

– Kaikilla ei ole sama palkka, mutta erot ovat perusteltuja. Kun aikanaan päädyimme palkka-avoimuuteen, se poisti turhaa spekulointia.

Toimintaa kehitetään kaiken aikaa. Toisinaan siinä syntyy in-novaatioita, kuten LaaS-palvelu. Kehityskeskusteluja ja itsensä kehittämistä päätettiin tarjota vain niitä haluaville, ja sitä varten kehitettiin järjestelmä, josta voi varata haluamansa johtamispal-velun ja henkilön.

Työntekijöitä rohkaistaan erilaisiin kokeiluihin. Epäon-nistumisiakin tulee, mutta ne yritetään ampua nopeasti alas.

– Pyrimme siihen, että meillä on huomenna tyytyväisem-mät työntekijät ja tyytyväisemmät asiakkaat kuin tänään.

Ihmisten kanssaTänä vuonna Suomen kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi valittu Pipelife Finland Oy aikoo jatkaa kisaa. Tähtäimenä on olla jonain päivänä maailman paras työpaikka.

– Lopulta kyse on siitä, että ihmiset itse tekevät parhaan työpaikan omalla tekemisellään ja sillä, miten käyttäytyvät

Pyrimme siihen, että meillä on huomenna

tyytyväisemmät työntekijät ja tyytyväisemmät

asiakkaat kuin tänään.

Motivoivat tehtävät ja oikea porukka

23 sttk 5 *2017

Palomiehet vastustavat työajan pilkkomista» Helsinkiläinen palomies-ensihoitaja Petri Nevalai-nen ehti työskennellä monessa työpaikassa vartioin-tiyrityksestä yksityiseen sairaankuljetusfirmaan ennen nykyistä virkaansa Kallion pelastusasemalla Helsingissä.

– Olen aika monen työnantajan alla huomannut, miten tärkeää on kuulua liittoon. Kaikissa paikoissa ei ole aina työntekijän parasta ajateltu.

Nevalainen liittyi Suomen Palomiesliittoon jo ennen valmistumistaan pelastajakurssilta vuonna 2009.

Nykyistä työnantajaansa Nevalainen kehuu. Työn-tekijöitä kuunnellaan ja päätöksissä yritetään löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Liiton rooli työntekijöiden puolustajana tuntuu silti tärkeältä.

– Esimerkiksi päätoimiset ensihoitajat kuuluvat eri tessin alaisuuteen kuin palomies-ensihoitajat, ja meillä on eri palkat. Ambulanssissa teemme kuitenkin samaa työtä. Nyt on mennyt eteenpäin esitys, että saataisiin samasta työstä sama palkka.

Nevalainen toivoo liiton pysyvän lujana myös palo-miehille tärkeissä työaikakysymyksissä, joihin kohdis-tuvat nyt kovat säästämispaineet. Nykyiset työvuorot haluttaisiin pilkkoa pienemmiksi, mutta palomiehet itse tahtovat pitää kiinni nykyisistä 24 tunnin työvuorois-ta. Nevalaisen mukaan pilkkominen näyttää paperilla tehokkaalta, mutta ei toisi käytännössä säästöjä, koska henkilöstöä jouduttaisiin palkkaamaan lisää ja ylityökor-vaukset kasvaisivat.

– Lisäksi se vaikuttaisi suoraan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen varsinkin nyt, kun eläkeikää on nostettu.

* Teksti ja kuva: Maria Mustranta

MIKSI KUULUN

LIITTOON?

Palomies-ensihoitaja Petri Nevalainen kokee liittoon

kuulumisen tärkeäksi. – Kaikissa työpaikoissa ei ajatella

työntekijän parasta.

toisiaan kohtaan, toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää sanoo.

Suurin haaste on hänen mukaansa saada työnteki-jöiden hyväksyntä sille, että työnteon tapoja ryhdytään muuttamaan.

– Ihminen ei lähde mihinkään, jos siitä ei ole hänelle itselleen jotain etua. Kun kulttuurin on saanut muut-tumaan, se alkaa itse luoda hyviä käytänteitä. Ihminen haluaa onnistua ja saa siitä mielihyvää.

Kehittäminen alkoi jo vuonna 2001. Kedonpää halusi Pipelifestä maailman parhaan työpaikan.

– Ihmisen pitää energisoitua työssä, eikä työ saa vain kuluttaa energiaa. Työssä vietetään kuitenkin valtaosa valveillaoloajasta. Jos työ on taakka, elämästä tulee aika rankka, hän sanoo.

– Ehkä mukana oli itsekkyyttä. Haluan toimia ihmisten kanssa, jotka ovat innostuneita työstään.

Heimoutuminen vastuuttaaKaikki työskentelytavat kyseenalaistettiin. Nykyään työn-tekijä tekee itse työtään koskevat päätökset. Esimiesten tehtävänä on innostaa, luoda edellytykset ja pysyä pois tieltä.

– Heillä on hyvät ihmissuhdetaidot. Työhön liittyvä asiantuntemus on työntekijöillä.

Kaikkea toimintaa ohjaavat yhtiön kolme arvoa: Pidetään se, mitä luvataan. Kunnioitetaan erilaisuutta. Sitoudutaan tehtyihin päätöksiin.

Arvoja ja eettisiä periaatteita täytyy noudattaa, mutta muutoin tekemiseen on iso vapaus.

– Joka toimipaikalla henkilöstö laatii kymmenen käskyä, joita on noudatettava. Ihmiset muodostavat tällä tavoin tiimin, tai heimon, itselleen.

Sosiaalinen paine ohjaa toimimaan siten, ettei esimer-kiksi aiheettomia poissaoloja ole.

Työpaikkaa kehitetään jatkuvasti oivallustoiminnalla. Aina kun työntekijä havaitsee jonkin ongelmakohdan, se kirjataan ylös ja korjataan mahdollisimman pian. Jos työntekijä ei itse esitä ratkaisua, ryhmä tulee avuksi. Ke-donpää pitää oivallusten kirjaamista tärkeänä, sillä sama ongelma voi olla muuallakin.

Vuodesta 2006 lähtien on toteutettu noin 17 000 oi-vallusta.

– Ihan pienillä ideoilla on parannettu mm. työturvalli-suutta. Kun tehdään näin iso määrä muutoksia, se näkyy työympäristössä ja tekemisessä.

Kun aikanaan päädyimme palkka-avoimuuteen, se poisti

turhaa spekulointia.

24 sttk 5 *2017

STTK

LYH

YEST

I

Varhaiskasvatuksen laatu syntyy moniammatillisesta yhteistyöstä

» STTK:n mielestä varhaiskasvatuksen kehittäminen tar-vitsee tuekseen laajaa yhteiskunnallista keskustelua, kun samanaikaisesti perhevapaajärjestelmän uudistamisen myötä palveluihin on odotettavissa tuhansia lapsia lisää.

Lausunnossaan varhaiskasvatuslain uudistamisen la-kiehdotukseen STTK painottaa, että varhaiskasvatuksen laatu syntyy vahvasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Ministeriön asettamien selvityshenkilöiden ehdotus var-haiskasvatuksen tiekartaksi sisältää tästä näkökulmasta yksipuolisia esityksiä.

– Selvityshenkilöiden mukaan vähintään 40 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tulisi olla yliopistossa koulutettuja lastentarhanopettajia. Kasvatustyön arkeen sovellettuna ehdotettu muutos saattaisi käytännössä hei-kentää palvelujen laatua.

Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on lasten-hoitajia tai lähihoitajia ja kolmasosa lastentarhanopettajia.

– Nykyisellä henkilöstörakenteella ja kelpoisuusehdoilla tuotetaan laadukasta varhaiskasvatusta. Jatkokehittämisellä on esimerkiksi varmistettava riittävän pienet lapsiryhmät, turvattava oikea henkilöstömitoitus ja toteutettava kaikkien henkilöstöryhmien täydennyskoulutus.

Erilaisilla koulutustaustoilla voidaan työelämässä yleen-sä ja myös varhaiskasvatuksen piirissä hankkia tarvittava ammatillinen osaaminen.

– Tulisi ponnistella sen eteen, että alalle koulutettu työ-voima hakeutuisi varhaiskasvatuksen palvelutehtäviin ja pysyisi tehtävissään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut pula pätevistä lastentarhanopettajista, ja kasvatustieteiden kandidaattitaustaisten lastentarhanopetta-jien vaihtuvuus on suurta. Virallisten pätevyysvaatimuksien kiristäminen entisestään vaikeuttaisi vakanssien täyttämistä ja lisäisi lyhytaikaisten sijaisten käyttöä.

Työelämä- ja sosiaaliasiat kytkettävä EU:ssa talouden ohjaukseen» EU:n johtajat kokoontuivat 17. marraskuuta Götebor-giin sosiaaliseen huippukokoukseen. Kokouksessa oli esillä Euroopan unionin sosiaalisten oikeuksien pilari, johon

on kirjattu 20 työelämään ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää tavoitetta.

STTK:n hallitus pitää tärkeänä, että unionin johtajat si-toutuvat asiakirjan toteuttamiseen. Se edellyttää sitä myös Suomen hallitukselta.

– Sosiaalisten oikeuksien pilari on vuosikausiin merkittävin ja laajin eurooppalaisen työelämän uudistamiseen liittyvä asiakirja. Eurooppalainen palkansaajaliike on peräänkuu-luttanut sitä turhaan useita vuosia. Vasta nykyinen Jean Claude Junckerin johtama komissio on ollut aloitteellinen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Parhaimmillaan sosiaalipilari on työkalu, jolla voidaan vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, parantaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, kehittää työsuojelua ja sosi-aaliturvaa.

– Tavoitteita voidaan jossain määrin toteuttaa kehittä-mällä eurooppalaista sääntelyä, mutta pääosin se pitää tehdä kansallista lainsäädäntöä kehittämällä. Sosiaalipilari määrittelee kehittämiselle yhteisen suunnan ja tavoitetason, mutta toteutustavat jäävät kansallisesti päätettäväksi.

Miesten syrjäytymistä torjuttava koulutuksen uudistamisella» – Tasa-arvoon liittyviä ongelmia esiintyy koulutuksen, työn ja perhe-elämän piirissä. Esimerkiksi joka viides 20-29 –vuotias mies on suorittanut pelkän peruskoulun. Joka viides 20-24 –vuotias mies ei ole missään koulutuksessa tai työssä. Pohja tulevaisuudelle luodaan nuorena, ja pelkän perusasteen koulutuksen käyminen kasvattaa syrjäytymisriskiä, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen toteaa.

Syrjäytymisriskin pienentämiseksi STTK on esittänyt op-pivelvollisuusiän nostamista.

– Se lisäisi koulutuksen kustannuksia, mutta maksaisi itsensä takaisin syrjäytymisen vähenemisenä, työllisyysasteen nousemisena ja korkeampana osaamistasona. Oppivelvolli-suusiän nostamisen ehkäisisi erityisesti poikien syrjäytymistä, mutta auttaisi toki myös syrjäytymisvaarassa olevia tyttöjä. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle.

Työn murros näkyy Suomessa muun muassa sellaisten työpaikkojen häviämisenä, joihin riittää pelkkä perusasteen koulutus. Miesten työpaikkojen kannalta merkittävää on ollut teollisuuden työpaikkojen häviäminen.

– Osaamisvaatimukset kasvavat kaikkialla työelämässä. Pelkkä peruskoulu ei anna tarvittavia eväitä työllistymiseen ja työelämään, Nousiainen korostaa.

25 sttk 5 *2017

Com

pic

Phot

o

STTK kannattaa lobbausrekisteriä» STTK kannattaa Open Knowledge Finlandin, Avoimen Ministeriön ja Transparency International Suomen käynnis-tämää Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitetta, joka tähtää kansanedustajien työn avoimuuden lisäämiseen.

Aloitteessa velvoitetaan kansanedustajat ilmoittamaan re-kisteriin sidosryhmätapaamiset, niiden osallistujat ja aiheet. Rekisteriin ei kirjata tapaamisia, jotka liittyvät yksityiseen asiaan tai väärinkäytöksestä ilmoittamiseen. Kansalaisaloitteen tavoitteena on yhtenäistää kansanedustajien sidosryhmäta-paamisten julkistamista.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen eli lobbaus on olennainen osa työmarkkinajärjestöjen ja myös STTK:n tekemää edunval-vontaa. Demokratian toimivuuden ja poliittisen päätöksenteon uskottavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että lobbaus on avointa ja läpinäkyvää, johtaja Taina Vallander toteaa.

Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloite kerää kannatus-ilmoituksia 12.4.2018 saakka. Aloitteen voi allekirjoittaa www.kansalaisaloite.fi -sivustolla.

Kuntapulssi-kysely: 

» Kuntaliiton marraskuussa toteuttamasta Kuntapulssi-kyselystä ilmenee, että kuntakentällä on laajaa epävar-muutta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisesta. Kuntapulssi-kyselyllä selvitettiin näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta, jos sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki toteutuvat nykymuo-dossaan.

Keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen val-mistelussa olevien kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille kohdennetun Kuntapulssi-kyselyn vastaajista vain neljätoista prosenttia uskoi uudistuksen kaventavan hy-vinvointi- ja terveyseroja. Yhteensä 43 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi, että hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudis-tuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, kuvailee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio tuloksia.

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia arvioi, että uudistus ei hillitse sote-kustannusten kasvua. Kustannusten kasvun hillintään uskoi 8 prosenttia vastaajista.

Kuntapulssi lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862 kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Näistä valmistelun etulinjassa on noin tuhat. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15. Vastauksia on saatu kaikista maakunnista.

VO

IH

YVIN

Työterveyspalvelut pienyrittäjille yhteishankinnalla

* Teksti: Maria Mustranta

» Työterveyspalvelujen järjestämisestä yhteishankin-nalla yrittäjille ja pienille yrityksille on saatu lupaavia kokemuksia. Työterveyslaitoksen kehittämää mallia ryhdyttiin kokeilemaan tänä vuonna muun muassa Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Mallissa työterveyspalvelut hankitaan kilpailutuksella tietylle ryhmälle, esimerkiksi yrittäjäjärjestön jäsenille. Yhden tai useamman valitun palvelutuottajan kanssa tehdään puitesopimus, jonka yrittäjät voivat solmia ilmoittautuessaan asiakkaiksi.

Työnantaja on lain mukaan velvollinen järjestämään työntekijöilleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Yrittäjille on usein epäselvää, mitä palveluja on järjestettävä ja miten niiden kustannuksista saa kor-vauksia. Palvelujen hankkiminen koetaan aikaa vieväksi ja byrokraattiseksi. Mallin avulla työterveyshuollon järjestäminen pyritään tekemään vaivattomammaksi ja samalla varmistamaan, että palvelut vastaavat tarpeita.

Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto on vapaaeh-toista. Vain noin joka seitsemäs yrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä, on työterveyspalveluiden piirissä.

– Yleisimmät syyt ovat se, että terveyspalvelut han-kitaan muualta ja että kustannukset ovat liian kalliita, kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitok-selta kertoo.

Vaikka uuden mallin ensisijaisena tavoitteena ei ole Palmgrenin mukaan kustannusten laskeminen, yhteis-hankinnan toivotaan vaikuttavan myös hintoihin.

– Kun asialla on isompi joukko, he ovat palveluntar-joajan kannalta kiinnostavampia.

Vain joka seitsemäs yrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä, on

työterveyspalvelujen piirissä.

Asiantuntijat eivät usko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuvan

26 sttk 5 *2017

* Te

ksti:

Lee

na S

eret

in *

Kuv

a: T

ampe

reen

yli

opis

toEU

RO

OPPA Portti auki ytimeen

Tampereen yliopiston professorit Tapio Raunio ja Juho Saari ovat toimittaneet kirjan ”Reunalla vai

ytimessä? – Suomen EU-politiikan muu-tos ja jatkuvuus (Gaudeamus). Kirjassa joukko asiantuntijoita peilaa Suomen parinkymmenen vuoden aikaista EU-politiikkaa monista eri näkökulmista.

Lipposen ja Vanhasen hallitukset taannoin ajoivat selkeästi EU:n ytimeen tähtäävää politiikka, mutta Kataisen hal-lituksessa näkyi jo säröilyä, Raunio tulkit-see. Sipilän hallituksen EU-politiikka ei ole ollut yhtä selkeästi ytimeen tähtäävää ja kompromissihakuista kuin aiempien hallitusten.

Syykin on selvä.– Niin Suomessa kuin muualla Eu-

roopassa näkyy, että EU-kriittisten tai -vastaisten populististen puolueiden toi-minta heijastuu myös muihin puolueisiin. Suomi ei ole poikkeus. Perussuomalaisten EU-nihkeys vaikutti jo ennen puolueen nousua hallitukseen. Puheissa oli pinnalla Kreikan talousongelmat ja tukiaiset, ja pe-russuomalaiset hyökkäsivät niitä vastaan.

– Vuoden 2011 vaalien jälkeen Kataisen johtama six pack -hallitus joutui todistele-maan suomalaisille, että hallituksen linja tukee kansallisia etuja. Suomen hallitus asettui jopa poikkiteloin muita EU-maita vastaan. Se oli uutta Suomen käyttäyty-miselle, Raunio sanoo.

Entisten perussuomalaisten, nykyisten sinisten mukanaolo Sipilän hallituksessa on vaientanut EU-puheita. Hallituspuo-lueet eivät uskalla tuoda kantojaan nä-kyville, koska pelkäävät kannattajiensa lipeävän riveistä, Raunio sanoo.

– Päättäjät ovat mieluummin hiljaa kansainvälisten kysymysten edessä kuin antaisivat kannattajakunnan kahtiajaon revetä. Tämä ilmiö on yleiseurooppalai-nen.

Suomi on 22-vuotisen EU-jäsenyytensä aikana ollut välillä ytimessä, välillä vähän reunamailla. Suomi pysyy aina maantieteellisesti EU:n reunalla pienenä ja vähälukuisena kansakuntana, mutta portti politiikan teon ytimeen on avoin, jos kulloinenkin hallitus sitä tavoittelee, sanoo Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio.

Suomi pysyy maan-

tieteellisesti EU:n

reunamalla, mutta

pienikin maa voi päästä

politiikan teon ytimeen

niin halutessaan, arvioi

Tapio Raunio.

27 sttk 5 *2017

Valkoinen kirja

» Euroopan komission julkaisema pamfletti, jossa pohditaan EU:n tulevaisuuden näkökulmia ja esitetään viisi eri skenaariota kehityskuluista. EU:n tulevaisuuden pohtiminen tuli ajankohtai-seksi, kun Britannia päätti jättää unionin.

EU -LYHYESTI

SANAKIRJA

Suomi pienin nettomaksaja

» Suomi putosi viime vuonna EU:n pienimmäksi nettomaksajaksi Italian seuraan. Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulo-jen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen nettomaksu oli viime vuonna 54 euroa asukasta kohden eli 0,14 prosenttia suhtees-sa bruttokansantuloon. Nettomaksu miltei puolittui edellisvuodesta.

Erot nettomaksuissa eri vuosina johtuvat muun muassa siitä, että luvuissa näkyvät vanhojen rahoitusohjelmien käynnistymisen viivästykset. Suomi sai viime vuonna aiempaa enemmän tuloja EU:lta esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä sekä rakennepo-liittisia tukia ja maataloustukia.

EU:n suurimmat nettomaksajat suhteessa bkt:hen ovat Saksa, Ranska ja Ruotsi.

Suomi valmistautuu

» Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuo-liskolla. Tuleva puheenjohtajuuskausi on Suomelle kolmas. Valmis-telut on jo aloitettu. Suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Puheenjohtajakauden kustannuksiin on varauduttu 70 miljoo-nan euron budjetilla. Tällä katetaan kauden henkilöstömenot sekä Suomessa järjestettävät kokoukset. Suomessa järjestetään kuusi epävirallista ministerikokousta sekä noin 80 virkamieskokousta. Ko-koukset keskitetään kustannustehokkuuden ja turvallisuuden vuoksi Helsinkiin.

EU-puheenjohtajuussihteeristössä työskentelee noin 20 kokousjär-jestelyjen osaajaa, joiden rekrytointi on jo käynnistynyt.

Sosiaalisen Euroopan paluu

» Keskustelu sosiaalisesta Euroopasta on palannut takaisin EU:n asialistalle, kun jäsenmaissa on alettu pohtia unionin tulevaisuutta. Tosin sosiaalinen Eurooppa ja EU:n rooli ymmärretään eri puolilla Eurooppaa eri tavoin.

EU-erityisasiantuntija Ville Korhosen mukaan uusissa jäsenmaissa korostetaan konvergenssia eli talouksien lähentymistä ja katsotaan elintason ja työllisyyden nousun ratkaisevan sosiaalisia ongelmia. Etelässä kiinnitetään huomiota joustoihin, joilla vakaus- ja kasvuso-pimuksen raameja voisi venyttää sosiaalisten päämäärien edistämi-seksi.

Pohjoisten maiden näkökulma on, että sisämarkkinoilla tulisi olla yhteiset standardit, jotka estävät sosiaalisen dumppaamisen ja epä-terveen kilpailun. Sosiaalisen Euroopan edistäminen ei saisi johtaa tulon- ja toimivallan siirtoihin jäsenmaiden välillä.

Ketterä ja kompromissihakuinenRaunion mielestä Suomen virallinen EU-politiikka nojaa kuitenkin edelleen hyvään valmistelutyöhön.

– Suomi on edennyt EU-instituutioissa argumentit edellä ja niin pitää ollakin. Suomen on huolehdittava, että valtionhallinnossa ja puolueissa löytyy riittävästi EU-osaamista myös jatkossa ja EU-asioita pidetään esillä.

– Pienenä maana Suomikin voi päästä EU:n ytimeen. Se riippuu siitä, millaisia hallituksia meillä jatkossa muodostetaan. En kuitenkaan jaksa uskoa, että Suo-men suuri EU-linja muuttuu, olipa hallituksessa mitkä puolueet hyvänsä, Raunio arvioi.

Raunion mukaan Suomen perusmaine EU:ssa ra-kentuu arkisen työn kautta. Virkamiehet, poliitikot ja Euroopan parlamentin jäsenet jatkavat puurtamistaan - olipa hallitus minkävärinen tahansa. EU:n perustoi-minnot jatkuvat ja jauhavat uusia direktiivejä, vaikka viime aikoina EU-keskustelu on pyörinyt talouskriisin ja maahanmuuton ympärillä.

– Populistien nousu koko Euroopassa on hidastanut integraatiokehitystä, mutta ei pysäyttänyt.

– Suomelle on ollut eduksi, että se on toiminut ra-kentavasti ja kompromissihakuisesti asioissa, jotka koskettavat esimerkiksi Saksaa, mutta eivät Suomea. Vastapalveluna EU:ssa on toistaiseksi ymmärretty Suo-men poikkeusolot pohjolan perukoilla esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Jos Suomella ei ole sanottavaa tai se aiheuttaa hankaluuksia, hyvä maine ei kanna eikä kansallisia tavoitteita saavuteta.

Kahtiajako otettava vakavastiEU:ta uhkaa Raunion mielestä kahtiajakautuminen, joka näkyy myös Suomessa. Hyvin koulutetut hyötyvät EU:n opiskelu- ja työmarkkinoista, mutta osa kansasta kokee jäävänsä syrjään. Jako näkyi myös Britannian Brexit-äänestyksessä.

– Ongelma on otettava vakavasti. Poliitikkojen Suo-messa ja muuallakin Euroopassa pitäisi rohkeasti ja avoimesti puhua kansainvälisen toimintaympäristön muuttumisesta ja yhteistyön tarpeesta. Poliitikot turhan usein pelkäävät kannatuksensa hiipumista, jos nostaa esille EU- ja laajemminkin kansainvälisen yhteistyön.

– Osa suomalaisnuorista osaa käyttää hyväkseen EU:n suomia mahdollisuuksia. Kansainvälisyys pitäisi ankkuroida vahvemmin muihinkin opiskeluasteisiin kuin yliopistoihin. Jo yläasteella täytyy antaa riittävät tiedot Euroopasta, Raunio sanoo.

Työmarkkinamalli ei ole vientituoteKun Suomi liittyi runsas 20 vuotta sitten EU:hun, ay-liikkeessä ajateltiin, että meillä on oiva vienti-tuote – kolmikantaan ja konsensukseen perustuva työmarkkinamalli. Siitä ei ole ollut vientimalliksi kuten ei pohjoismainen sosiaaliturvakaan.

– Ensinnäkään EU:lla ei ole toimivaltaa asiassa. Kun EU on laajentunut itäisiin Euroopan maihin, erot sosiaaliturvassa ja työmarkkinamalleissa ovat kasvaneet ja minimisäännöksiä on entistä vaikeampi saada aikaiseksi.

– Ay-liikkeellä on kuitenkin rooli eurooppalaisessa mekanismissa, vaikka työmarkkinaosapuolten rooli vaihtelee paljon eri maissa, Tapio Raunio sanoo.

28 sttk 5 *2017

Tämä on huomattu erityisesti murros-vaiheessa olevalla sosiaali- ja tervey-denhuoltosektorilla. Sote-uudistus

on avaamassa kansalaisten veroeurot vapaasti kilpailtaviksi terveydenhuollon julkisten ja yksityisten palvelutarjoajien kesken.

Yliopistot ovat vahvassa asemassa kilpail-taessa koulutustarjonnasta, myös johtajakou-lutuksesta. Tampereen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu koulutusta kaipaaville joh-tajille.

Vaikka koulutus sote-uudistuksen vuoksi entisestään ajankohtaistunut, se ei ole uusi. Ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2004.

Ensi vuoden huhtikuussa on alkamassa jo kymmenes ohjelma. Siihen on haku käyn-nissä, kertoo ohjelmapäällikkö Aino-Maija Ahola Tampereen yliopiston johtamiskor-keakoulusta.

Sote-johtamisen EMBA -ohjelma on Tam-pereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöhanke.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakou-lusta tulee johtamiseen liittyvä ajantasainen osaaminen. Tampereen yliopiston terveystie-teet tuovat näkökulman muun muassa hyvin-vointipolitiikkaan, palvelujärjestelmiin sekä mitä sote-uudistus tarkoittaa johtamiselle.

Tampereen teknillisen yliopiston teemoina koulutuksessa ovat esimerkiksi palvelutuo-tannon talouden ja prosessien johtaminen sekä tietojohtaminen.

Kyseessä on koulutusohjelma, jossa läh-detään liikkeelle strategiasta, muutoksista ja asiakkuuksista. Punaisena lankana on sote-uudistus ja sen haasteet johtamiselle.

Erilaisia opintopolkujaOsallistujien enemmistö tulee julkiselta puolelta, mutta myös yksityiset sosiaali- ja

terveysalan yritykset ovat kiinnostuneita koulutuksesta.

Koulutukseen tullaan myös kolmannen sektorin järjestöistä.

Tampereen yliopistolla on kokonainen EM-BA-tuoteperhe, johon sisältyy useita eri ohjel-mia. Gereral EMBA ei ole sidottu toimialaan ja Public EMBA keskittyy julkisjohtamiseen. Lisäksi omat EMBA-ohjelmat löytyvät kiinteis-tö- ja rakennusalalle sekä järjestöjohtamiseen.

 Yliopiston koulutusohjelmat tarjoavat eri-laisia opintopolkuja yksilön tarpeiden mukaan, Ahola toteaa.

Työnantaja maksaaSosiaali- ja terveysjohtamisen EMBA-ohjelman kesto on työn ohella opiskeltuna kolme vuot-ta. Ryhmien koko on 25-26 henkeä. Naisia ja miehiä opiskelijoissa on yhtä paljon.

Ensi vuonna käynnistyvät opinnot maksa-vat runsaat 35 000 euroa, johon sisältyy 24 prosentin arvonlisävero. Sen sijaan hintaan ei sisälly kotimaan- eikä ulkomaan opintojaksojen lisäkustannukset.

Hinta ei sijoitu kalleimpaan päähän, kun vertaa muiden yliopistojen vastaavan tason opinto-ohjelmiin.

Hinta ei Aholan mukaan ole noussut yleensä esteeksi opinnoille. Suurimmalla osalla opis-kelijoista työnantaja osallistuu kustannuksiin.

Työnantajat haluavat parantaa johtajiensa osaamistasoa ja siihen panostetaan erityisesti tällaisena muutosaikana.

Yliopistolliseen johtamisoppiin Tampereelle haluavat johtajiaan laittaa usein kunnat, sai-raalat ja sairaanhoitopiirit. Mukana on myös yksityisiä yritysten ja järjestöjen edustajia.

Yliopisto ei tee bisnestäBisneksenä Tampereen yliopisto ei johtamis-koulutusta pidä.

– Kyllähän siinä tietysti kulut peittyvät ja jotain jääkin. Rahan tekeminen ei kuitenkaan ole yliopiston päätarkoitus. Yliopistollahan on tavoitteena tuottaa laadukasta koulutusta työelämässä toimiville, Ahola valistaa.

Samalla toteutetaan yliopiston tehtävää välittämällä uusinta tutkimustietoa työelä-män käyttöön.

Vaikuttavuuskyselyn mukaan koulutetut ovat olleet tuloksiin ylen tyytyväisiä. Uusia ideoita oman organisaationsa kehittämiseen sai kyselyn mukaan 94 prosenttia ohjelmaan osallistuneista.

Sote-alan johtajakoulutukselle on kysyntää

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: T

ampe

reen

yli

opis

toTA

LOU

S

Johtajien koulutus maksaa. Kalliimmaksi voi kuitenkin käydä johtajien jättäminen kouluttamatta.

Sote-alan johtajakoulutuksella yliopisto toteuttaa perustehtäviään tarjoamalla laadukasta koulutusta

ja välittää uusinta tutkimustietoa työelämän käyttöön, kertoo ohjelmapäällikkö Aino-Maija Ahola

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

29 sttk 5 *2017

» Neljässä vuodessa johtajien määrä on kasvanut Suomessa 12 000 hengellä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna johtaja-ammattinimikkeellä työskenteli noin 81 000 henkeä.

Vielä parikymmentä vuotta sitten meillä oli johtajia suhteellisesti vähemmän kuin muissa teollistuneissa länsimaissa. Tuoretta vertailutietoa ei ole saatavilla. Johtajien osuus työllisistä on kuitenkin kolmen prosentin luokkaa. Kun mukaan otetaan muut esimiehet ja johtamiseen osallistuvat asiantuntijat, osuus kasvaa huomattavasti.

Tiimityön ja työn automatisoinnin piti vähentää johtajien ja esimiesten mää-rää huomattavasti. 1980-luvulla tehty ennustus ei aivan toteutunut.

Alkuun esimiesten määrä väheni, muun muassa rakennustyömailta hävisivät lähiesimiehet. Ylemmältä tasolta tuleva ohjeistus ei kuitenkaan aina toiminut, ja opistotasoisia esimiehiä kaivattiin takaisin.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä 1990-luvun lopulla työmarkkinoille saatiin taas lähiesimiestyöhön sopivaa väkeä.

Yrityksiä enemmän kuin johtajiaKeskisuurten yritysten yleistyminen vuosituhannen taitteessa lisäsi johtajien määrää. Vuosien 2007 - 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen yritysten määrä on jatkanut kasvuaan. Vajaassa viidessä vuodessa pelkästään uusia osakeyhtiöitä on perustettu liki 11 000.

Silti kaikissa liki 202 000 osakeyhtiössä, osuuskunnassa, avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä ei ole Tilastokeskuksen luokittelun mukaan johtajaa. Alle viiden työntekijän yrityksen omistaja luokitellaan ammattinsa mukaan.

Johtajien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina johdossa, hallinnossa, tuotannossa ja palveluissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Pörssiyhtiöissä miesten ja naisten ylimmät johtotehtävät ovat Kauppakamarin selvitysten mukaan jakautuneet siten, että naiset vastaavat useammin henkilös-töhallinnosta kuin miehet. Kun mukaan otetaan muutkin yritykset sekä järjestöt, eroa ei Tilastokeskuksen mukaan ole.

Merkittävää on, että vasta viime vuonna johtajista useampi kuin joka kolmas oli nainen.

Muuttohaluja riittää

» Miltei 225 000 vaihtoi ko-tikuntaansa tammi-syyskuussa. Määrä oli neljä tuhatta viimevuo-tista suurempi. Tilastokeskuksen aikasarjojen mukaan vuonna 1997 kaikkiaan liki 217 000 muutti paikkakunnalta toiselle. Tosin väkeä oli tuolloin puoli miljoonaa nykyistä vähemmän, mutta muuttojen olisi odottanut olevan yleisempiä, sillä kuntia oli 452, enää 311.

Peruskoulun varassa

» 20 - 69-vuotiaista peräti 645 000:lla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Tilastokes-kuksen mukaan vähiten heikosti koulutettuja on 40 -44-vuotiaiden ikäluokassa, 13,6 prosenttia.

Inflaatio eritahtista

» Euro-alueella inflaatio on ollut noin 1,5 prosenttia ja EU-alueella hieman korkeampaa, 1,7 prosent-tia. Suomessa inflaatio on pysynyt alle prosentin, lokakuussa se oli 0,5 prosenttia. Virossa keskimääräinen inflaatio on tänä vuonna ollut yli 3 prosenttia. Ruotsissa inflaatio on ollut liki 1,8 prosenttia.

Veronkierto osataan

» Monet suomalaisyrityksetkin käyttävät veroparatiiseja kiertääk-seen veronmaksua. Verosuunnit-telussa Suomi sijoittuu EU-maista 9. sijalle, sillä meillä sallitaan 12 aggressiivista keinoa verovälttelyyn. Hollannissa keinoja on 17, mutta häntäpäässä olevalla Tanskalla vain 6.

36,8%» Kuluttajahinnat ovat nous-seet 36,8 prosenttia STTK:n perustamisesta vuonna 1993 lähtien.

Johtajien määrä kasvussa

TALOUSTOLPPA

TUNNUSLUKU

UP/Birgitta Suorsa

2013 2014 2015 2016

Johtaja ammattinimikkeenä

Yhteensä Miehet Naiset

90 00080 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000

0

Lähde: Tilastokeskus

30 sttk 5 *2017

» Kigalin kakkukauppias on erikoinen kirja. En oikein missään vaiheessa osannut päättää, onko se vakavasti otettava vai kevyttä hömppää. Taustalla kulkevia teemoja ovat Ruandan kan-sanmurha, aids, köyhyys ja naisten ja erityisesti tyttöjen asema Afrikassa. Silti kirja on kepeä ja humoristinen, jopa hyväntuulinen.

Kirjan päähenkilö on Angel, joka asuu Ruan-dan pääkaupungissa Kigalissa tutkija-miehensä ja lastenlastensa kanssa. Angelin elämä – niin kuin monen muunkin afrikkalaisen – on ollut rankkaa. Hänen omat lapsensa ovat kuolleet ja nyt Angel pitää miehensä kanssa huolta lapsenlapsistaan.

Angel ei käy varsinaisesti töissä, mutta hän leipoo kakkuja. Eri mallisia, kokoisia, näköisiä ja makuisia. Angel osaa suunnitella teemaan kuin teemaan liittyvän täydellisen kakun, joista jokainen on uniikki ja huolella suunniteltu. Kakkujen tilausten ja toimitusten ansiosta hän tapaa monenlaisia ihmisiä. Leipomisen lomassa hän keskustelee asiakkaidensa kanssa ja kuunte-lee näiden huolia ja murheita. Ja niitä riittää, jo

pelkästään samassa talossa asuvien elämässä on paljon setvittävää.

Angel on hyvin perillä naapuruston ja lähiseudun asukkaiden elämästä ja synkistäkin salaisuuksista. Tietojensa avulla hän järjestelee myös ihmissuhteita ja on eräänlainen keittiöte-rapeutti.

Parkin kietoo taitavasti kurjuudet huumorin ja kepeyden kanssa yhteen ja kirjan yleissävy on positiivinen. Jonkinlaisena johtoajatuk-sena onkin vanhan afrikkalaisnaisen viisaus siitä, mikä on tärkeintä elämässä: ei valta ja mammona, vaan ystävät ja hyvät teot. Sodan, tautien ja muiden kauheuksien aiheuttamat arvet paranevat parhaiten keskittymällä pieniin, hyviin asioihin sekä tulevaisuuteen.

Lukiessa voi tuntea sekä piston sydämessään että toisaalta kiitollisuutta siitä, että on syntynyt tänne, eikä köyhimpään Afrikkaan. Toisaalta taas kirjan henkilöitä kohtaan voi tuntea myös hieman kateutta, yhteisöllisyys ja vilpitön läheis-ten auttaminen ovat itsestäänselvyyksiä afrikka-laisille, samoin kyky nauttia pienistä asioista.

TOISTEN JUTUTKIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila

Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppiasTammi, 2009, 278 s. Suomentanut Annukka Kolehmainen

Han Kang: VegetaristiGummerus Kustannus Oy, 2017, 215 s. Englanninnoksesta suomentanut Sari Karhulahti

» Han Kang on eteläkorealai-nen kirjailija ja Vegetaristi on kirja, joka nosti hänet julkisuu-teen. Kirja sai kansainvälisen Booker-palkinnon vuonna

2016. Koreakielinen alkuteos on julkaistu jo vuonna 2007, mutta kirja on käännetty eng-lanniksi vasta vuonna 2015 ja suomennettu vuonna 2017.

Kirjan päähenkilö on Yeong-hye, tavallis-ta elämää perinteisessä eteläkorealaisessa avioliitossa elävä nainen. Yeong-hye on vaatimaton ja hiljainen, muiden tahtoon so-peutuvainen ja melko huomaamaton. Hänen aviomiehensä kuvailee vaimoaan passiiviseksi luonteeksi. Elämä soljuu eteenpäin tasaista ja rauhallista tahtia kunnes Yeong-Hye näkee unen. Uni on julma ja verinen ja painajaisen seurauksena Yeong-Hye eräänä aamuna heittää jääkaapista kaikki lihat jätesäkkiin ja lopettaa lihansyönnin. Hän ei selittele ratkai-suaan ja syitään, vaan toteaa yksikantaan, että ei syö enää lihaa.

Henkilökohtaiselta ja aika pieneltäkin tuntuva päätös muuttaa kuitenkin sekä Yeong-hyen että hänen läheistensä elämän täydellisesti. Yhtäkkiä Yeong-hyesta on tullut vaikea ja hankala ja sekä hänen aviomiehen-sä että perheensä suhtautuvat Yeong-hyen lihattomaan ruokavalioon kuin henkilökohtai-seen loukkaukseen. Lihaton ruokavalio tuntuu olevan Etelä-Koreassa sula mahdottomuus ja hänen perheensä tekee kaikkensa, että Yeong-hye ”tulisi järkiinsä”. Lopulta hänelle yritetään jopa pakkosyöttää lihaa ja seuraukset ovat kammottavat.

Vegetaristi on koukuttava ja kammottava, se kertoo pakkomielteestä, vallasta ja naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa. Vegetaristi on kokonaisuutena surumielinen ja tumma-sävyinen kertomus ihmismielen pimeästä puolesta ja siitä, miten paljon pahaa voi saada aikaan sillä, että yrittää hallita toista ihmistä ja sovittaa tämän johonkin itselleen sopivaan muottiin. Kerronta on sujuvaa ja kirja on palkintonsa ansainnut.

Johtaako emu liittovaltioon? Pelkkä raha ei sitä tee. Liittovaltion tunnusmerkis-töä on myös taloudellinen yhteenliittymä, jolla on suuri yhteinen budjetti, mitä EU:lla ei ole.

STTK:n pääekonomistiRalf SundKansan Uutiset 17.11.

Meidän puheenjohtajien palkat olivat alle keskiar-von. Tästä syystä päätimme vähän nostaa niitä.

Teollisuusliiton valtuuston pj.Jyrki LevonenIlta=Sanomat 14.11.

Paikallinen sopiminen ei ole itseisarvo, sillä selvitysten mukaan erilaisilla sopimus-järjestelmillä voidaan päästä taloudellisesti samanlaiseen lopputulokseen.

ToimituspäällikköVeijo HyvönenTurun Sanomat 12.11.

Yt-laki saattaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen löytää tiensä hallitusohjel-maan. Yt-lain uudistus oli jo vähällä päätyä nykyisen hallituksen puoliväliriiheen, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus ei Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ehdotukseen halun-nut tarttua.

ToimittajaAleksi VienonenAhjo 8.11.

SAK ja EK ovat kannustaneet viemään lapsia päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, jotta lapsi oppisi ja kehittyisi parhaalla mahdollisella tavalla. Milloin työmarkkina-järjestöistä on tullut lapsen kehityksen asiantuntijoita?

Lapsiperheiden etujärjestön pj.Minna MustonenHelsingin Sanomat 8.11.

Jos persu sanoisi maa-hanmuuttajien elämästä kuten vihreä Fatima Diarra Suomen maaseudulla asu-vista, seurauksena olisi syyte rasismista.

Jytyn puheenjohtajaMaija PihlajamäkiTwitter 6.11.

31 sttk 5 *2017

STTK-krypto 5/2017

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille

mukana olleille!

Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 3/2017, samoin seuraavat voittajat:

Päivi Kähärä, HelsinkiVeli-Heikki Nieminen, TampereSari Pennanen, Nieminen

Suomi täyttää sata vuotta…

» …ja sen kunniaksi kaikki ratkovat tämän Suomessa sataprosenttisesti tehdyn krypton.

Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli 5 500 muuta ristik-koa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Apuna voi käyttää mainiota kryptorenkiä. Kaiken-laista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi.

Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-10 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 3, PL 58, 00661 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!

KRYPTON 3/2017 RATKAISU

Riitta Rönkkö, EspooSusanna Lamminmäki, Jyväskylä

Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.orgAmmattiliitto Pro www.proliitto.fiErityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fiJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fiKirkon alat www.kirkonalat.fiLiiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fiMeijerialan Ammattilaiset MVL www.mvl.fiMetsäalan Asiantuntijat r.y. METO www.luva.fiPalkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fiRakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fiSuomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fiSuomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fiSuomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fiSuomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fiSuomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fiTehy www.tehy.fiVakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi

Askel aikaa edelle.

www.sttk.fi