Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected] puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 [email protected] www.avi.fi/etela
Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna
Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Päätös
Nro 72/2012/2
Dnro ESAVI/722/04.08/2010
Annettu julkipanon jälkeen
30.3.2012
ASIA Stormossenin turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen
laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Inkoo
HAKIJA Kekkilä Oyj
HAKEMUS Kekkilä Oyj on 23.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin
täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Stormossenin
noin 51,0 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon In-
koon kunnassa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu-
vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-
alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuk-
sen 5 §:n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen tur-
vetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa
päätöstä. Toiminta on ilmoitettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
vuonna 2001, jolloin tuotannon arvioitiin päättyvän vuoteen 2010 mennes-
sä. Koska toiminnan arvioidaan jatkuvan vielä noin 15-20 vuotta, lupaha-
kemus pantiin vireille vuonna 2010.
Hankealue on kokonaan luvan hakijan vuokraamaa aluetta. Sopimusalu-
een pinta-ala on 74,8 ha ja sopimus on voimassa vuoden 2039 loppuun
saakka.
Hankealueella on Uudenmaan liiton maakuntakaava, joka on saanut lain-
voiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 15.8.2007. Hankealue
on em. kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi merkinnällä EN.
Etelä-Suomi
2
Hankealueen välittömässä läheisyydessä on seuraavia kaavamerkintöjä:
400 kV voimalinja
teollisuusalue (muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevat
erilliset teollisuustyöpaikka-alueet)
pohjavesialue
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä
tie
Lisäksi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on
merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Maakuntaval-
tuusto on hyväksynyt kaavan 17.12.2008 ja se on ympäristöministeriön
vahvistettavana.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Stormossenin turvetuotantoalue käsittää lohkot 1-4. Tuotantoalueen pinta-
ala on auma-alueineen 48,6 ha. Tämän lisäksi alueeseen kuuluu 2,3 ha:n
suuruinen pintavalutuskenttä. Alueesta on uutta tuotantopinta-alaa 4,4 ha
(lohko 4). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turveva-
rastojen paikkoja vaihdellaan.
Turvetta voidaan nostaa jäljellä olevilta tuotantoalueilta arviolta noin 15-20
vuotta, joten turvetuotanto päättyy alueella noin 2024-2029. Tämän jälkeen
alue siirtyy seuraavaan uuteen käyttömuotoon, josta päättää maanomista-
ja.
Lohkon 4 kuntoonpano aloitetaan heti luvan saamisen jälkeen. Kuntoon-
panovaiheeseen liittyy myös vesiensuojelun tehostaminen, joka tarkoittaa
koko tuotantokelpoiselle alueelle pumppaamon ja pintavalutuskentän ra-
kentamista.
Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja maanparannusturvetta sekä mullan raa-
ka-ainetta mekaanisella kokoojavaunulla imuvaunulla keräiltynä. Keski-
määräinen vuosituotantomäärä on yhteensä noin 25 000 m3. Kysynnän
mukaan tuotetaan myös palaturvetta.
Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja raken-
nelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet joh-
detaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan.
Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Stormossenin vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/
Norrfjärden) yhden laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvesien käsittelyyn kuu-
luvat lisäksi sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet.
3
Stormossenin vesienkäsittelyn tehostamiseksi rakennetaan pintavalutus-
kenttä, jonka pinta-ala on noin 2,3 ha. Alueen maaperä on turvetta ja sen
paksuus vaihtelee välillä 1,5 - 2,7 metriä. Kentän osuus valuma-alueesta
on noin 4,7 %.
Kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla tuotantoalueilta pumppaamolle ja
edelleen pintavalutuskentälle. Kentän ympärille rakennetaan tarvittavat
penkereet ja tehdään olemassa olevien ojien tukkimiset kentän toimivuu-
den varmistamiseksi.
Hakijan arvio hankealueen (48,6 ha) vesistökuormituksesta pintavalutus-
kentän rakentamisen jälkeen on seuraava:
Pöly, melu ja liikenne
Pöly
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista
turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu-
päästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle.
Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusas-
te ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus.
Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisäänty-
neen tulipaloriskin vuoksi.
Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita,
koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuo-
tannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat sel-
västi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita.
Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat
kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan kes-
kittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen
estämiseksi teillä.
Melu
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei
ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi-
vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden
työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen.
Stormossen Kiintoaine
kg/a
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Kiintoaine
kg/a
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Perustason
vesienkäsittely 2271 17,7 497 1827 13,1 390
Ympärivuotinen
pintavalutus 1047 11,9 426 585 7,5 319
Erotus 1224 5,9 71 1242 5,7 71
Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto
4
Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetus-
ten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön.
Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheut-
tavat hetkellistä 55 dB:n melua 100-200 metrin etäisyydelle työskentely-
kohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat
laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300-400 metrin
etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 dB 500 metrin etäisyydellä).
Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voi-
makkuutta.
Liikenne
Vuosittainen toimitus (25 000 m3) vastaa noin 180 rekan ajosuoritetta ja
asiakkaina ovat lähiympäristön puutarhat ja maanviljelijät. Toimitus tapah-
tuu työmaatietä ja olemassa olevaa yksityistietä myöten maantielle 1050
(Fagervik-Inkoo) ja siitä edelleen asiakkaille.
Energiaturpeen toimitus on tällä hetkellä hyvin vähäistä, noin 10 rekka-
kuormaa. Asiakkaina tulevat olemaan voimalaitokset Hangossa ja Salossa.
Varastointi ja jätteet
Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastus-
suunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kan-
tavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään
vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000
litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 22 000 litraa. Sa-
manaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Säili-
öitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käy-
tetään voiteluöljyjä noin 145 l sekä muita voiteluaineita noin 32 kg. Voitelu-
aineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 145 l, kiinteää öljyjätettä noin 25 kg, ak-
kuja 7 kg, sekajätettä noin 1,0 m3, 1,2 t aumamuovia ja rautaromua noin
100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajät-
teen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista pai-
kallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajättei-
den keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväk-
sytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen.
Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla va-
rastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin
energiana tai kierrättämällä.
Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä,
mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitet-
ty hakemuksen liitteenä.
5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Hakijan arvion mukaan tuotantoalueelle suunnitellut vesiensuojeluraken-
teet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset.
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön
Tuotantoalueen nykytila
Stormossen on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka kunnostettiin
tuotantoon 1970-luvun loppupuolella. Lupahakemuksen jättöhetkellä haki-
jan hallussa oleva ala on yhteensä 74,8 ha, josta 48,6 ha on tuotantokel-
poista alaa. Tuotantokelpoiseen alueeseen sisältyvät myös noin 2 ha suu-
ruiset auma-alueet. Tuotantokelpoisesta alasta on laajennusaluetta noin
4,4 ha (lohko 4), jolla ei ole vielä tehty kuntoonpanotöitä. Tuotannosta ei
ole toistaiseksi poistunut alueita.
Hakemuksen mukaan laajennusalue on metsäojitettua tai ojituksen kuiva-
tusvaikutuksen piirissä olevaa turvemaata. Puusto on pääosin mänty-
taimikkoa. Vanhempien ojien varrella ja laajennusalueen luoteisosassa
puusto on hiukan varttuneempaa kasvatusmetsää.
Pintavalutuskenttä on koilliskulmaa lukuun ottamatta ojittamatonta rahkais-
ta rämettä. Puusto on pääosin männyntaimikkoa. Eniten puustoa on pinta-
valutuskentän lounaisosassa nykyisen laskuojan varressa. Pintavalutus-
kenttä viettää kaakkoon ja sen pinnankorkeus on noin 14-15 metriä me-
renpinnan yläpuolella.
Aluehallintovirastoon 19.10.2011 toimitetun, 28.9.2011 päivätyn kasvilli-
suusselvityksen mukaan laajennusalue on ojitettu ja rajautuu toiminnassa
olevaan turvetuotantoalueeseen. Suon vesitaloudessa tapahtuneiden muu-
tosten johdosta laajennusalueen alkuperäiset suotyypit eivät ole enää tun-
nistettavissa vaan kasvillisuus on muuttunut merkittävästi luonnontilaises-
ta. Valtaosa alueesta on kuivunut turvekankaiksi. Alueella esiintyy sekä
varputurve-kankaita, mustikkaturvekankaita, että puolukkaturvekankaita.
Alueen kangasmetsät eivät ole luonnontilaisia tai luonnontilaisenkaltaisia.
Alueen luonnontilaisimpia osia ovat avokalliot. Karut avoimet laakeat sisä-
maakalliot on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu
säilyväksi (LC) luontotyypiksi ja keskiravinteiset avoimet laakeat kalliot sil-
mälläpidettäviksi (NT). Selvitysalueella sijaitsevat kallioalueet ovat lajistol-
taan varsin vaatimattomia. Kasvillisuuden huomionarvoisin laji on kallioko-
hokki. Stormossenilla ei ole havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti
uhanalaisia kasvi- tai sammallajeja.
Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä
metsälain tai vesilain suojaamia ympäristöjä.
Hankkeen maisemalliset vaikutukset lienevät merkittävämmät kuin vaiku-
tukset luonnon monimuotoisuuteen.
6
Asutus ja maankäyttö
Turvetuotantoalueen pohjoispuolella kulkee Inkoo-Fagervik yhdystie nro
1050. Tieltä on rakennettu kulkuyhteys tuotantoalueelle. Suota lähinnä
olevat kiinteistöt sijaitsevat myös tien varressa, tai tieltä on yhteys niihin.
Tuotantoalueen pohjoispuolella alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalu-
eesta sijaitsee 11 asuttua kiinteistöä. Koillisessa suon ja Joddböleen kul-
kevan tien 186 välissä sijaitsee aarnialue. Suon eteläpuoliset kiinteistöt
ovat pääosin teollisuuskäytössä.
Turvetuotannosta ei aiheudu merkittävää muutosta nykyiseen maankäyt-
töön tai maisemakuvaan. Pumppuaseman ja pintavalutuskentän rakennus-
töistä voi aiheutua tilapäisesti tavallista suurempaa melua ja muuta häiriö-
tä. Koska suon eteläpuolinen alue on pitkälti teollisuuskäytössä, rakennus-
työt eivät aiheuta tästä toiminnasta poikkeavaa melua tai haittaa.
Vuotuinen vallitseva tuulen suunta Stormossenin seudulla on lounas, ja
länsisektori on muutenkin hallitseva. Tuulitietojen mukaan todennäköisin
pölyn leviämissuunta on siten tuotantoalueiden koillispuoli. Lähiasutus si-
joittuu hankealueen pohjoispuolelle.
Lähimpien asumusten kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä ai-
heutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä kun työmaalla on
toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Pölyhaitta
ei kuitenkaan ole jatkuvaa.
Kaivokyselyn yhteydessä kiinteistön Enegård omistaja harmitteli tuotanto-
alueelta saapuvaa pölyä. Enegård sijaitsee tuotantoalueen luoteispuolella.
Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehty-
jen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijait-
sevissa asutuissa kohteissa. Työmaatien varteen ei sijoitu asutusta.
Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Hankealueen
turvetuotanto ja siihen liittyvät kuljetukset työllistävät urakoitsijoita. Välillisiä
työpaikkoja syntyy lisäksi voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja
-huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Välitön
vuotuinen työllisyysvaikutus on noin 3 ja välillinen noin 4 henkilötyövuotta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Hankealuetta lähin suojelualue on Stor-Ramsiön yksityiselle maalle perus-
tettu luonnonsuojelualue (YSA 014191), joka sijaitsee noin 2,5 km hanke-
alueelta etelään. Alue sijaitsee Inkoon sisäsaaristossa ja siihen sisältyy
osa Storramsjön ja Jakobramsjön saarista sekä niitä ympäröivistä vesialu-
eista pienempine saarineen ja luotoineen. Noin 3 km päässä luoteeseen
sijaitsee Varsbergenin jalopuumetsikkö. Noin 3,5 km päässä itään sijaitsee
Max dammin pieni suojelualue.
7
Stor-Ramsiön luonnonsuojelualueen perustamisella on pyritty suojelemaan
Storramsjö-saaren vaihtelevaa ja monimuotoista luontoa: rakentamattomia
rantoja, lammaslaitumia, tervaleppäkorpia ja kuusivaltaisia korpia, lähteitä
ja muita kosteikkoja, kuten Flyet sekä pieniä lintuluotoja saarten läheisyy-
dessä. Lisäksi Jakobramsjö -saaressa on metsiä, kosteikkoja sekä raken-
tamattomia rantoja. Myös alueen linnusto on merkittävä: alueella pesivät
mm. kalasääski, naurulokkiyhdyskunta ja suuri määrä vesilintuja, esim.
silkkiuikku, kyhmyjoutsen, telkkä, haahka, tukkasotka ja punasotka.
Turvetuotantoalueen valumavesillä ei ole vaikutuksia edellä mainittuihin
suojeltaviin luontoarvoihin. Valumavesien vaikutukset tulevat lisäksi enti-
sestään pienemään vedenkäsittelyn parantamisen myötä.
Noin 1 km turvetuotantoalueesta länteen sijaitsee Källsäterin 0,22 km2
pohjavesialue, ja noin 2 km alueesta itään sijaitsee Gripansin 0,84 km2
pohjavesialue. Molemmat on luokiteltu vedenhankintaan soveltuviksi II luo-
kan pohjavesialueiksi. Noin 3 km tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitsevat
Storgårdin ja Varsin yhteensä noin 13,1 km2 laajuiset vedenhankintaa var-
ten tärkeiksi tai soveltuviksi luokitellut I tai II luokan pohjavesialueet.
Pohjaveden pinta noudattaa pääosin maanpinnan korkokuvaa ja vesi vir-
taa pohjavesivyöhykkeessä pohjaveden pinnan suuntaisesti. Yleisesti ot-
taen pohjavesi virtaa kohti pintavesiä eli rannikolla kohti merta. Hakija on
katsonut, että on todennäköisempää, että alueen pohjavedet virtaavat
pääosin laskuojan suuntaisesti kohti merta kuin pohjoiseen tärkeiden poh-
javesialueiden suuntaan. Vaikutukset pohjavesialueisiin ovat siten melko
epätodennäköisiä.
Hankealueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen
reunasta on ainakin viisi vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. Nel-
jässä kiinteistössä on rengaskaivo ja kahdessa porakaivo. Hakijalle ei ole
kuluneen toiminnan aikana esitetty valituksia turvetuotannon mahdollisista
vaikutuksista kiinteistöjen veden saantiin, ei myöskään kesäkuussa 2010
suoritetun kaivokyselyn yhteydessä.
Vesistö
Vesistö ja vedenlaatu
Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Suo-
menlahden rannikkovesialueella (81) ja siellä suurempien valuma-alueiden
välialueella 81V067. Hankealueen lisäksi kyseisellä valuma-alueella ei si-
jaitse muita turvetuotantoalueita. Suon kuivatusvedet johdetaan metsäojaa
pitkin Djupvikenin lahteen Suomenlahteen, josta ne edelleen johtuvat Norr-
fjärdeniin.
Laskuojan valumavedet ovat keväisin ravinteikkaampia kuin syksyllä. Ve-
den niukkuus voi kohottaa ravinnepitoisuutta. Humuspitoisuus on keväisin
vähäisempi kuin syksyllä. Turvetuotantoalueelta laskevien vesien laatu on
vaihdellut voimakkaasti eri tarkkailukertojen välillä. Kuivatusvesien laatuun
8
vaikuttavat ainakin vuodenaika ja mittauksenaikainen sade- ja valumati-
lanne.
Vapo Oy:n polttoturvesoiden keskimääräisiin kuivatusvesiin verrattuna
Stormossenin vedet ovat vähemmän happamia ja elektrolyyttipitoisempia.
”Normaalia” korkeampi veden elektrolyyttipitoisuus liittynee meren lähei-
syyteen. Kuivatusvesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime vuosina nou-
sussa. Luonnontilaisten soiden valumavesiin verrattuna Stormossenin kui-
vatusvesien kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin noin kolminkertai-
nen ja kokonaisfosforipitoisuus noin nelinkertainen. Myös kiintoainetta
esiintyy selvästi enemmän kuin luonnontilaisten soiden valumavesissä.
Storramsjön pohjoispuolelta kulkee 13 m syvä merenkulkuhallituksen mer-
kitsemä väylä hiilisatamaan. Syväväylän vieressä sijaitsevat hiilisatama,
kalasatama ja öljysatama.
Inkoon edustan merialueen kaksi suurinta pistekuormittajaa ovat Fortumin
voimalaitos Fagervikenissa ja Inkoon kirkonkylän jätevedet, jotka myös
johdetaan Joddbölen puhdistuslaitoksen kautta Fagervikeniin. Tämän li-
säksi vedenlaatuun vaikuttavat alueen joista valuvat vedet sekä hajakuor-
mitus mm. maataloudesta.
Inkoon voimalaitos on viime vuosina ollut vähäisessä käytössä ja Fagervi-
keniin johdettu lämpömäärä on ollut pieni. Tehostetun puhdistuksen seu-
rauksena on kunnan jätevesistä johtuva kuormitus selvästi laskenut.
Useimmat Fagervikenin mitatuista vedenlaatuparametreista osoittivat hyvin
lievää tai ei minkäänlaista vaikutusta kuormituksesta vuosituhannen vaih-
teessa.
Laskuojan edustan merialueen ekologinen tila on luokiteltu huonoksi.
Suomenlahden rannikkovesien ekologinen tila on pääosin tyydyttävä tai
välttävä, erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesialueita ei ole lain-
kaan. Huonossa tilassa olevia on melko runsaasti. Inkoon ja Tammisaaren
saaristoalue on luokiteltu huonoksi hapettomien pohja-alueiden vuoksi.
Kalasto ja kalastus
Inkoon kalastusalueen kokonaispinta-ala on 28 220,3 ha ja alue muodos-
tuu pääosin Inkoon edustan merialueesta. Alueeseen kuulu myös kolme
vesistöä: Bruksträsket ja Marsjön, Inkoonjoki sekä Ingarskilajoki.
Ammattimaista kalastusta Inkoon kalastusalueella harrastaa vuosittain noin
kolmekymmentä henkilöä. Lohirysäkalastus on ammattikalastajien pääasi-
allinen kalastusmuoto kesäkaudella, kuhan verkkopyynti on vallitseva ka-
lastustapa muun osan vuodesta. Virkistyskalastajien määrä alueella on
noin 18 700 kpl ja virkistyskalastussaalis noin 230 000 kg vuodessa. Ta-
loudellisesti merkittävimmät kalalajit ovat silakka, kilohaili, lohi, meritaimen,
kuha, hauki, ahven, made ja siika. Näistä lohi, meritaimen ja vaellussiika
ovat riippuvaisia istutuksista.
9
Turvesuon laskuojan alapuolella ei ole Inkoon kalastusalueen ilmoittamia
kalastusalueita. Lähin kalastusalue on Espingsfjärdenin alue Storramsjön
saaren toisella puolella lounaan suuntaan laskuojan suusta. Kalastusalu-
een tiedon mukaan Fagervikenissä tai sen lähialueilla toimii muutama am-
mattikalastaja.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Hankealueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan ja
sen jälkeiseen Djupvikeniin. Djupvikenistä vedet johtuvat edelleen Norrfjär-
diin, joka on Fagervikenin itäisin osa. Fagervikeniin kohdistuu myös muuta
vesistörasitusta teollisuudesta, yhdyskunnista ja maataloudesta. Turvetuo-
tannon valumavedet ovat kuormituksesta suhteellisen pieni osa. Suunnitel-
tu vesienkäsittelyn tehostaminen vähentää turvetuotannon vesistökuormaa
edelleen.
Nykyisellä vesienkäsittelyllä turvetuotannon vaikutukset laskuojan pitoi-
suuksiin ovat huomattavat. Siirryttäessä nykyaikaiseen vesienkäsittelytek-
niikkaan ominaiskuormitus vähenee huomattavasti.
Stormossenin laskuoja on todennäköisesti Djupvikenin lahden pääkuormit-
taja. Laskuojan valuma-alue on karttatarkastelun perusteella noin 600 ha.
Keskivalumalla 9 l/s/km2 ojan keskivirtaama laskussa Djupvikeniin on noin
55 l/s. Stormossenin tuotantoaikana koko alueen ollessa tuotannossa net-
tokuormituksen pitoisuusvaikutus ojan suulla on noin 0,33 mg/l kiintoai-
neen osalta, 5,2 ug/l kokonaisfosforin osalta ja 182 ug/l kokonaistypen
osalta. Laskuojan suualueelta ei ole vedenlaatutietoja 2000-luvulta, joten
Stormossenin laskennallista vaikutusosuutta ojan veden laatuun ei voida
tarkasti arvioida.
Nykyaikaisilla vesienkäsittelymenetelmillä saatava päästövähennys on
huomattava, ja on oletettavaa, että Djupvikenin tila kohenee parannuksella
jonkin verran. Todennäköisesti myös Norrfjärdenin tilanne paranee. Koska
Fagervikeniin kohdistuu runsaasti myös muuta kuormitusta, vaikutus täällä
ei ole niin huomattava. Merialueilla on vaikea tarkkaan arvioida kuormituk-
sen vähenemistä, koska kuormitus sekoittuu hyvin suureen vesimassaan.
Siirryttäessä Stormossenilla tehokkaampaan vesiensuojeluun voidaan
odottaa veden laadun ja kalojen elinolosuhteiden paranevan lähivesillä.
Hankealueelta tuleva kuormitus ja vaikutukset alapuolisen vesistön veden
laatuun ja sitä kautta kalastoon ja kalastukseen ovat siinä määrin vähäisiä,
ettei niistä hakijan käsityksen mukaan aiheudu korvattavaa haittaa.
Ympäristöriskit
Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvalli-
suudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma
ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon
alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalu-
10
eella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja
ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön val-
miuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoi-
tusten avulla.
Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelas-
tusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväk-
syvät työmaan palosuojeluvalmiuden.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan
ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk-
siin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden
korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudate-
taan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.
Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä
vaikutustarkkailuilla. Hakemuksen liitteenä 8 on tarkkailuohjelmaesitys.
Tarkkailua ei ehdoteta muutettavaksi nykyisenkaltaisesta.
Korvaukset Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa haittaa.
Toiminnan aloittamisluvan perustelut
Kekkilä Oy hakee toiminnanaloittamislupaa laajennusalueella muutoksen-
hausta huolimatta, koska kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta
koskevalla lisäalueella on tarve. Käytössä olevista turvevaroista on nykyi-
sellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija on
esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voi-
daan asettaa omavelkaisena takauksena.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja In-
koon kunnassa 22.3.–21.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.3.2011 Västra Nyland
-lehdessä ja Länsi-Uusimaa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt ha-
kemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-
tökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elin-
keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Inkoon
kunnalta sekä Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja tervey-
densuojeluviranomaiselta.
11
Hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla 12.4.-12.5.2011 In-
koon kunnassa, koska asiakirjat eivät olleet nähtävillä kunnassa alkuperäi-
sen kuulutuksen päiväyksen mukaisesti.
Lausunnot 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että
hanke ei hakemuksen perusteella arvioituna aiheuta merkittävää meluhait-
taa. Lupaan on kuitenkin syytä sisällyttää määräys toiminnasta tiedottami-
sesta ja, jos melusta aiheutuu häiriötä, tulee toiminnan melutasot selvittää
kyseisessä kohteessa ja tarvittaessa muutamassa muussakin pisteessä.
Mikäli häiriö ajoittuu yöaikaan, tulee edellä mainittu meluselvitys tehdä en-
nen töiden jatkamista.
ELY-keskus on katsonut, ettei hakemuksen täydennyksenä annettu selvi-
tys laajennusalueen ja pintavalutusalueen nykytilasta ole riittävä. Luonto-
vaikutusten arviointi edellyttää kasvukauden aikana maastossa tehtyä
asianmukaista luontoselvitystä.
Hankkeella ei hakemuksen perusteella näyttäisi olevan vahingollisia vaiku-
tuksia alueen pohjavesioloihin. Tuotantoalueen valumavesien käsittelemi-
seksi esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat riittävät.
Tuotantoalueen vaikutustarkkailua tulee jatkaa suolta lähtevässä lasku-
uomassa hakemuksessa esitetyssä havaintopaikassa sekä toisessa ha-
vaintopaikassa alempana samassa uomassa. Havaintoajankohtia tulee ol-
la vuosittain kolme: keväällä, loppukesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä on
tehtävä seuraavat havainnot ja määritykset: ulkonäkö, lämpötila, pH, johto-
kyky, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, väriluku, sameus, ko-
konaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfos-
fori, fosfaattifosfori (0,4 µm NPC-suodatetusta näytteestä), kemiallinen ha-
penkulutus (CODMn) ja rauta. Tuloksista on raportoitava vuosittain Uu-
denmaan ELY-keskukselle ja Inkoon kunnalle. Edellä mainituilla muutoksil-
la täydennetty tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä. ELY-
keskukselle tulee varata mahdollisuus muuttaa ohjelmaa tarvittaessa.
2) Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei
sillä ole huomautettavaa itse toiminnasta, mutta ehdottanut, että uudel-
leensoistaminen aloitetaan mahdollisimman pian tuotannosta poistetuilla
alueilla.
3) Eteläkärjen ympäristöterveys on todennut, että ympäristölupa voidaan
myöntää, koska turvetuotannon vaikutusalueella ei ole tuotannon johdosta
vaarantuvia kohteita.
Muistutukset ja mielipiteet
4) Fingrid Oyj on todennut, että turvetuotantoalue ulottuu Fingrid Oyj:n
400 kV:n voimajohdon Inkoo-Espoo pylväsväleille 4-6, 110 kV:n voimajoh-
don Inkoo-Espoo pylväsväleille 6-8 ja 110 kV:n voimajohdon Inkoo-
Virkkala pylväsväleille 6-8. Johtoalue on 97 metriä leveä.
12
Fingrid Oyj on vaatinut, että ennen töiden aloittamista turvetuotantoalueella
on johtoalueella pidettävä katselmus, jossa mm. kirjataan pöytäkirjaan pe-
rustusten, harusten ja muiden pylväsrakenteiden kunto, perustusten kor-
keusasemat toisiinsa nähden ja täytemaiden täyttötilanne perustusten ym-
pärillä ja harusankkureiden päällä.
Suunnitellulla turvetuotantoalueella sijaitsee Fingrid Oyj:n voimajohtopyl-
väitä. Pylväille on jätettävä suoja-alue, joka ulottuu 20 metrin päähän pyl-
väsjalkojen maanpäällisistä betoniperustuksista ja harusten maahan-
menokohdista. Suoja-alueella ei saa ojittaa, läjittää eikä liikkua työkoneel-
la, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivuualueen reunat saa myös-
kään sortua 20 metriä lähemmäksi mainittuja pylväsrakenteita. Suoja-
alueen reunat tulee muotoilla niin, että pylväälle päästään tarvittaessa työ-
konein tekemään huolto- ja korjaustöitä. Reunan kaltevuuden tulee olla
1:3. Fingrid Oyj järjestää pylvään suoja-alueiden merkitsemisen maastoon.
Turvetuottajan on merkitsemisen jälkeen huolehdittava, että merkinnät py-
syvät paikallaan ja asianmukaisessa kunnossa turpeen noston päättymi-
sen jälkeen pidettävään loppukatselmukseen saakka.
Niillä voimajohtopylväillä, joilla maadoitusjohtimet tulevat 20 metrin suoja-
alueen ulkopuolelle, täytyy maadoitusten ympärille jättää vähintään 5 met-
rin suoja-alue, joka merkitään maastoon.
Voimajohtopylväiden suoja-alue ulottuu 20 metrin päähän pylvään maan-
päällisistä perustus- ja harusrakenteista. Tällä suoja-alueella ei saa liikkua
työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Voimajohtoja lähinnä olevien sarkaojien etäi-
syys voimajohdon reunajohtimista vaakasuoraan mitattuna tulee olla vähin-
tään 5 metriä. Pylvään kohdalla sarka- tai muitakaan ojia ei tule rakentaa
20 metriä lähemmäksi pylvään perustus- ja harusrakenteita. Mahdolliset
laskeutusaltaat, turpeen ja kantojen varastoaumat, työmaaparakit, työko-
neiden ja ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilat sekä poltto- ja voiteluaineva-
rastot tulee sijoittaa johtoalueen ulkopuolelle eli vähintään 31 metrin etäi-
syydelle 400 kV:n johdon Inkoo-Espoo keskilinjasta ja vähintään 24 metrin
etäisyydelle 110 kV:n johdon Inkoo-Virkkala keskilinjasta.
Työskenneltäessä 400 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pys-
tysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi johdon johtimia
silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viit-
tä metriä lähemmäksi 400 kV:n johdon reunajohtimia.
Työskenneltäessä 110 kV:n johdon alla ei työskentelyalue pystysuoraan
mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi johdon johtimia silloin,
kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä met-
riä lähemmäksi 110 kV:n johdon reunajohtimia.
Hakijan vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastannut,
että esitettyä tarkempi selvitys laajennus- ja pintavalutuskenttäalueen ny-
kytilasta ja luontoarvoista voidaan tehdä maastotyönä kesällä 2011, josta
13
toimitetaan lisäselvitys 30.9.2011 mennessä. Tarkkailun osalta hakijalla ei
ole huomauttamista.
Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Eteläkärjen
ympäristöterveyden lausunnoista ei hakijalla ole huomautettavaa.
Fingrid Oyj:n vaatimuksista hakijalla ei ole huomauttamista.
Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä
Inkoon Stormossenin 28.9.2011 päivätyn kasvillisuusselvityksen, jonka si-
sältö on kuvattu edellä kohdassa ”Tuotantoalueen nykytila”.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto
Aluehallintovirasto on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja
luonnonvarat -vastuualueelta lausuntoa hakijan täydennyksen johdosta.
Lausuntoa ei ole annettu.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle ympäristöluvan Stormossenin
turvetuotantoon Inkoon kunnassa Suomenlahden rannikkovesialueella ha-
kemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala
auma-alueineen on noin 51,0 ha.
Toiminnan ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan toiminnan aloittamiseen
uudella tuotantolohkolla 4 muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on
asetettava 5 000 euron suuruinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym-
päristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen
lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan
kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta
Djupvikeniin.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä
7 olevan piirustuksen ”Tuotantosuunnitelma”, mittakaava 1: 7 000, mukai-
sesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja
ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunni-
telmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava
vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaas-
14
sa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Las-
keutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen
joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja
vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven-
nykset.
3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusalueen kun-
toonpanon aloittamista ja viimeistään 30.6.2012 mennessä ja ne on esitet-
tävä ennen käyttöönottoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
keskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Inkoon kunnan ympäris-
tönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden
tehoa.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti
toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat
on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina
muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastet-
tava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitet-
tava siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo-
tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko-
neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta-
via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksis-
ta.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä
häiritsevästi.
6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä si-
ten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylit-
tää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB
(LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB
(LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.
15
Varastointi ja jätteet
7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä-
hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on lajiteltava Inkoon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jät-
teet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on
oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on
laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaara-
ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin jär-
jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelmaa.
8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii-
visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii-
viillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana
pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on ol-
tava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on
oltava ylitäytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone-
vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun-
taan.
10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien
johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, lii-
kenne- ja ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviran-
omaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikke-
ustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja
häiriötekijät poistettava viipymättä.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut
11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3
olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset
eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman
mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset
eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
16
Kunnossapitovelvoitteet
13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin
kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
Kalatalousmaksu
14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa
kalatalousmaksua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel-
le käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle
ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa
tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi-
tettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotan-
nosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden
kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään
kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan
saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys
tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopetta-
mista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan oh-
jata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hy-
väksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta
on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat
rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on
jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun
käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
kukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovai-
heen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt
velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympä-
ristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan
lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Muut määräykset
16. Luvan saajan on, ellei toisin sovita, kahden kuukauden kuluessa tämän
päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta järjestettävä Fingrid Oyj:n kanssa
katselmus Fingrid Oyj:n voimajohtoalueella ko. johtoja koskevien, yhtiön
17
9.5.2011 päivätyssä muistutuksessa esitettyjen seikkojen kirjaamiseksi ja
turvetuotannolle johdoista aiheutuvin rajoitusten toteamiseksi.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.12.2022 jätettävä aluehallintovirastolle
hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä mää-
räajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja
pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen pa-
rantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen
vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheu-
tuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä
selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuoje-
luasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Stormossenin turvetuotantoalue on pääosin tuotannossa oleva alue, 4,4
ha:n suuruista laajennusaluetta lukuun ottamatta. Laajennusalue rajautuu
toiminnassa olevaan tuotantoalueeseen ja on suurimmalta osaltaan ojitet-
tua aluetta. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityi-
siä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelusta-
tusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pin-
tavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan
vaatimukset Stormossenin olosuhteissa.
Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuvia pöly- ja meluhaitto-
ja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä
toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Kun otetaan huomioon Stormossenin ja sen ympäristön tila ja käyttö, turve-
tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan
myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris-
tön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu-
mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta
18
tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta
kohtuutonta rasitusta.
Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pintavalutuksel-
la, jolloin kiintoaine-, fosfori- ja typpipäästöt merialueelle vähenevät huo-
mattavasti. Uusi 4,4 ha:n suuruinen tuotantolohko perustetaan jo tuotan-
nossa olevan alueen yhteyteen. Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja nii-
den vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä
ovat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitel-
maan liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden
mukaiset.
Perustelut toiminnan ja töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta
Kyseessä on pieni pääosin ojitettu lisäalue, jonka toiminnan aloittaminen ei
lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että
vesien käsittely tehostuu jo tuotannossa olevalla alueella. Näin ollen lupa
toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää.
Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi pääs-
töjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muute-
taan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyt-
tömäksi.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa-
rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen
määräykset 1–4.
Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi
annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on
noin 250-300 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle
melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa
asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoit-
tamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enim-
mäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) meluta-
son ohjearvoja.
Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja
öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvol-
linen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen
määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten
aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan-
tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai-
neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen
kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi-
seksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.
19
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk-
sesta ympäristöön. Lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimää-
räykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varal-
ta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella val-
vontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen
ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtä-
viin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsitte-
lyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi
ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutu-
vien liettymien poistamiseksi.
Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämi-
seksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tur-
vetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien
vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää-
räys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen
rajoittamiseksi.
Lupamääräys 16 annetaan turvetuotantoalueella sijaitsevan voimajohtolin-
ja-alueen asianmukaista huomioonottamista varten.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen
vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista
ilmenevällä tavalla.
Fingrid Oyj:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 16.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminta laajennusalueella saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa
ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus
voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris-
tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
20
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100,
101 ja 103 a §
Jätelaki 4, 6 ja 15 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoi-
tearvoista (480/1996)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu on 7 310 euroa.
Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-
keskuksesta.
Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen
(1572/2011) 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on
tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen
voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vi-
reille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suo-
ritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen
maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan
käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Kekkilä Oyj/Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä
Jäljennös päätöksestä
Inkoon kunta
Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Inkoon kunnan terveydensuojeluviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä
(sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
21
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaisille listan dpoESAVI-722-04-08-2010 mukaan.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-
ton ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Inkoon kunnan virallisella
ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Västra Nyland ja Länsi-Uusimaa -lehdissä.
22
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Jukka Leinonen
Sinikka Laitakari
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristö-
lakimies Sinikka Laitakari.
SL/sl
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-
töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected])
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-
tolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en-nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto-laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: [email protected] aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-
käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Kartta
Liite 3
STORMOSSENIN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Uudenmaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyt-tötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuo-sittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustark-kailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöi-
hin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuo-den ajan ennen tarkistushakemuksen tekemistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhtey-dessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, koko-naisfosfori, kokonaistyppi ja pH.
Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaa-matietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdolli-simman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesien-käsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi-suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yh-teenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristön-suojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai-lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar-peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.