ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Päätös

Nro 22/2010/1

Dnro ESAVI/150/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

9.6.2010

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupa-

hakemuksesta, joka koskee Nanten Oy:n Tuusulan maalitehtaan olemassa

olevaa toimintaa.

LUVAN HAKIJA

Nanten Oy

Teollisuustie 6

04300 Tuusula

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Nanten Oy

Teollisuustie 6

04300 Tuusula

Toimialatunnus: 20300

Liike- ja yhteisötunnus: 2202721-2

Kiinteistön omistaja: Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lomola, Te-

ollisuustie 6, 04300 Tuusula

Kiinteistörekisteritunnus: 858-401-0003-0180

Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy,

no 0292410000

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu 22.5.2006 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon,

josta asia on hallintolain (434/2003) 21 §:n nojalla 26.5.2006 siirretty Uu-

denmaan ympäristökeskukselle, joka oli asiassa toimivaltainen lupaviran-

omainen.

MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu

31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön

voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 §:n 1 momentin mukaan ympä-

ristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat

asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat

aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimival-

taiselle aluehallintovirastolle.

Etelä-Suomi

2

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 mo-

mentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 4 d) ja

6 c) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n perusteella toimin-

taan tuli hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.12.2004

mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen

ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5

§:n 1 momentin kohdan 4 d) ja 6 c) mukaan.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Voimassa olevat luvat ja päätökset

Tuusulan kunnan terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämät tervey-

denhoitolain (469/1965) mukaiset sijoituspaikkaluvat Oy Finnpak Ab:n Oy:n

Tuusulan maalitehtaan toiminnalle (25.9.1975, § 3) ja toiminnan laajen-

nukselle (25.8.1977, § 94).

Liittymissopimus 8.1.1973 Tuusulan kunnan vesilaitokseen ja viemäriverk-

koon.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt 18.1.1971 Oy Finnpak Ab:n

toiminnalle palavista nesteistä annetun asetuksen (335/1954) mukaisen

luvan I–III-luokkaan kuuluvien palavien nesteiden valmistamiselle, teknisel-

le käytölle ja varastoinnille tehtaan nykyisellä sijaintipaikalla.

Laitoksen kemikaalilain mukainen valvontaviranomainen on Keski-

Uudenmaan pelastuslaitos.

Alueen kaavoitustilanne

Nanten Oy sijaitsee Tuusulassa Hyrylän teollisuusalueella Markkala-

nimisellä tilalla, joka on asemakaavassa merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja

varastorakennusten korttelialueeksi (TTV).

3

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Laitokselta noin 350 metriä luoteeseen sijaitsee I luokan pohjavesialue

(0185801 A ja B, Hyrylä) ja noin 800 m kaakkoon II luokan pohjavesialue

(0185812, Vähä-Muori).

Laitoksen lähietäisyydellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita.

Ilmanlaatu

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuon-

na 2009 -tutkimuksessa Tuusulan kunnan alueella sijaitsi 20 havaintoalaa.

Neulasnäytteet otettiin 11 näytealalta. Sormipaisukarpeen keskimääräiset

vauriot ja ilmanpuhtausindeksi olivat Tuusulan kunnan alueella samalla ta-

solla kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Jäkälälajisto oli köyhtynyttä

kuudella keskustaajaman läheisyydessä ja kunnan eteläosassa sijaitseval-

la havaintoalalla. Muilla havaintoaloilla jäkälälajisto oli lievästi köyhtynyttä

tai tervettä. Sormipaisukarve oli selvästi vaurioitunutta kolmella kunnan

etelä- ja keskiosissa sijaitsevalla alalla. Muilla havaintoaloilla sormi-

paisukarve luokiteltiin lievästi vaurioituneeksi. Tuusulan suurimmat rikin,

typen ja hiukkasten päästölähteet sijaitsevat kunnan eteläosassa. Seuran-

ta-ajanjakson 2000–2009 aikana kaikki jäkälälajiston muutosta kuvaavat

muuttujat olivat heikoimmillaan vuonna 2004. Tässä tutkimuksessa ne oli-

vat palautuneet vuoden 2000 paremmalle tasolle. Sormipaisukarve ei tosin

edelleenkään ollut täysin tervettä yhdelläkään alalla. Myös jäkälälajisto oli

runsastunut ja monipuolistunut vuoteen 2004 verrattuna. Selvimmät jäkä-

lämuutokset painottuivat Tuusulan kunnan alueella keskustaajaman ja

kunnan eteläosassa sijaitsevien teollisuuslaitosten läheisyyteen. Vuosien

2004 ja 2009 väliset jäkälälajiston muutokset indikoivat kuormitustason

selvää laskua kunnan alueella.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metriä laitosrakennuksista

koilliseen.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Tehtaan toiminta on keskittynyt maalien, lakkojen ja teollisuuspinnoitteiden

tuotekehitykseen, valmistukseen, pakkaukseen sekä markkinointiin. Teolli-

nen toiminta kiinteistöllä on alkanut vuonna 1974.

4

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Tehdas toimii yhdessä vuorossa, klo 8–16 välisenä aikana, työllistäen 15

henkilöä, joista tuotannossa ja lähetyksessä työskentelee 6. Tehtaan tuo-

tanto toimii tilausperusteisesti ja tuotannon maksimikapasiteetti on nykyi-

sellä toiminta-ajalla noin 780 t/a. Tehtaalla ei ole erillisiä vuosittaisia tai

huoltoseisokkeja vaan tuotanto toimii jokaisena arkipäivänä juhlapyhiä lu-

kuun ottamatta. Tehtaan toteutunut vuosituotanto vuonna 2008 on esitetty

seuraavassa taulukossa.

Tuoteryhmä Tuotantomäärä v.

2008 (t)

Epoksituotteet 432

Polyuretaanituotteet 127

UV-tuotteet 6

Muut tuotteet (mm. vesiohenteiset tuotteet) 12

Akryylit (pakkaus) 477

Tehtaalla valmistetaan vesi-, epoksi- ja polyuretaanipohjaisia maaleja, lak-

koja sekä teollisuuspinnoitteita. Tuotteiden valmistus tapahtuu 150– 1 200

l:n sekoitusastioissa panosprosesseina. Tarvittavat raaka-aineet annostel-

laan astiaan ja sekoitetaan teollisuussekoittimella. Käytettävissä on neljä

sekoitinta, joista kaksi on varustettu vakuumilla. Vakuumia käytetään pää-

asiassa polyuretaanipohjaisten tuotteiden valmistuksessa ilman ja kosteu-

den poistoon. Sekoitusastioissa ei ole erillistä pinnankorkeuden seurantaa

tai ylitäytönestimiä. Sekoitusastian koko valitaan aina tuotantoerän koon

perusteella ja tarvittaessa pinnankorkeutta seurataan visuaalisesti. Tuottei-

ta voidaan sävyttää asiakastoiveiden mukaisesti valmistusprosessin lopus-

sa tehtaan omilla pastoilla sekä sävytyskoneilla. Valmiit tuotteet pakataan

laadunvalvonnan jälkeen asiakaskäyttöön tehtaan omissa tiloissa.

Tehdasrakennuksen lämmittämiseen käytetään kaukolämpöä ja trukit toi-

mivat sähköllä. Toiminnassa ei käytetä polttoaineita.

Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi

Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotteiden valmistuksessa käytetyt

kemikaalit vaaraluokittain jaoteltuna:

Kemikaalin vaaraluokitus Varastointimäärät, t/a

Käyttömäärä, t/a

Hapettavat (O) 0,9 4,6

Syttyvät (F+, F) 68 693

Syövyttävät (C) 4 26

Haitalliset ja ärsyttävät (Xn, Xi)

123 1 081

Ympäristölle vaaralliset (N) 34 251

Luokittelemattomat (-) 31 120

Tehtaalla käytettävät raaka-aineet ja valmiit tuotteet varastoidaan tehtaan

tuotantotiloissa sekä pihalla sijaitsevassa ulkovarastossa. Tuotantotiloista

on eristetty palo-ovella erillinen palavien nesteiden varasto. Tuotantotilois-

5

sa on tiiviit betonilattiat ja ne on pinnoitettu epoksimassalla. Palavien nes-

teiden varaston lattia on betonia. Osa tuotantotilojen lattiakaivoista on pei-

tetty kansilla ja tiivistetty polyuretaanipinnoitteella kemikaalivuotojen varal-

ta. Loput lattiakaivot ovat käytössä ja niistä vesi johdetaan hiekanerotus-

kaivon ja öljynerotuskaivojen kautta kunnan viemäriverkostoon. Öljynero-

tuskaivoja on kaksi ja niistä otetaan vuosittaiset jätevesitarkkailun mukaiset

näytteet. Kaivot tyhjennetään 1–3 kertaa vuodessa.

Tuotannon lisäksi pieniä tuotekehityksessä sekä laadunvalvonnassa käy-

tettäviä raaka-aine ja tuote-eriä säilytetään tehtaan laboratoriossa. Labora-

toriossa on oma palavien aineiden varasto, jonka lattian pintamateriaalina

on muovimatolla päällystetty ja allastettu betoni. Laboratorion lattiat ovat

betonia ja ne on pinnoitettu polyuretaanipinnoitteella.

Raaka-aineina käytettävät kemikaalit ja valmiit tuotteet säilytetään myynti-

pakkauksissa. Myyntipakkausten ja kemikaaliastioiden koot vaihtelevat

muovisista ja metallisista litran astioista aina 200 litran metallitynnyreihin

sekä 1000 l:n muovisiin kemikaalisäiliöihin.

Tehtaan piha-alue, jolla tuotteiden lastaus ja raaka-aineiden purku tapah-

tuu, on asfaltoitu. Pihaa ei ole viemäröity lastausalueelta. Lastausalueella

on kaadot, joita pitkin sadevesi johdetaan pihan perällä olevaan avo-ojaan.

Veden käyttö

Laitoksella on kunnan vesiliittymä. Vedenkulutus on noin 500 m3/a.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksella on tehty tuotekehitystyössä mm. seuraavia kemikaalimuutoksia:

2000-luvun alussa luovuttiin dibutyyliftalaatin käytöstä raaka-

aineena

liuotinpohjaisen pohjustimen (BLL-Primer) valmistus lopetettiin

vuonna 2005 ja tuote korvattiin liuotin vapaalla tuotteella (HM-

epoksi)

alkoholiohenteista ohenninta (A-epoksiohennin) on kehitetty niin,

että sillä voidaan korvata liuotinohenteinen ohennin (Epoksiohen-

nin) lähes kokonaan

Betonimaalin ja Betonilakan kovettimen koostumuksen muuttami-

nen

alkoholi- ja liuotinohenteisten tuotteiden rinnalle on kehitetty vesi-

pohjaisia pinnoitteita mm. Aquaplus-maali sekä itsesiliävä ja hierret-

tävä vesiepoksi.

Energiatehokkuus

Tehtaan sähkön ja kaukolämmönkulutus on noin 150 MWh/a.

6

Tehdasrakennukseen on toteutettu vuonna 2007 kaukolämmön kulutuksen

tasapainotus Softatalo AIDA Oy:n energiansäätömenetelmillä. Kaukoläm-

pökeskukseen asennettiin lineaarinen paineenleikkausventtiili sekä kaksi

painemittaria. Teknisen laskennan, suunnittelun ja laiteasennusten jälkeen

kaukolämmön kulutus alenee vuositasolla 10 - 15 %.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Tehtaan toiminta perustuu SFS EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän pe-

riaatteisiin. Järjestelmää ei ole sertifioitu. Lisäksi laitos on mukana Res-

ponsible Care -ohjelmassa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Nanten Oy:n tuotantotilojen jätevedet johdetaan Tuusulan kunnan viemäri-

verkkoon, jonne tehtaalta pääasiassa astioiden pesuissa muodostuvat lat-

tiakaivovedet ohjautuvat hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivojen (2 kpl)

kautta. Viemäreissä ei ole sulkuventtiilejä. Laajennusosan jätevedet ovat

lähinnä saniteettivesiä. Mukana on hyvin pieniä määriä laboratorion pesu-

vesiä. Vuonna 1989 tehdyn kunnan viemäriverkkoon liityntäsopimuksessa

Nanten Oy:n jäteveden kiintoainepitoisuudelle on asetettu raja-arvo 800

mg/l ja kokonaishiilivetypitoisuudelle 200 mg/l. Kokonaishiilivetypitoisuu-

desta helposti haihtuvien liuottimien osuus saa olla enintään 3 mg/l.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen jätevesistä aiheutuva kuormi-

tus vuosina 2006 ja 2008. Vuoden 2007 jäteveden tarkkailu on jäänyt suo-

rittamatta henkilöstö- ja tehtävien vaihdosten takia. Öljynerotuskaivoon joh-

tavasta putkilinjasta otetaan kaksi kertaa vuodessa kokoomanäyte yhdis-

tämällä se työpäivän aikana tunnin välein otetuista tasasuuruisista osa-

näytteistä. Näytteen analysoi ulkopuolinen asiantuntija.

Pihaa ei ole viemäröity lastausalueelta. Asfaltoidulla lastausalueella on

kaadot, joita pitkin sadevesi johdetaan pihan perällä olevaan avo-ojaan.

21.9.2006 22.1.2008 21.5.2008 21.11.2008

pH 6,6 9,7 9,5 7,6

Kiintoaine, mg/l 64 28 160 60

CODCr, mg/l 3 400 1 500 5 100 4 800

Kokonais-hiilivety-pitoisuus, mg/l

8,4

Öljyhiilivetyjakeet (C10–C40), mg/l

2,695 0,70 7,5 0,60

Keskitisleet (C10–C21), mg/l

2,24 0,26 4,9 0,54

Raskaat öljyjakeet (C21–C40), mg/l

0,398 0,44 2,6 0,05

7

Päästöt ilmaan

Pinnoitteiden valmistuksen aikana osa liuottimista haihtuu. Vuonna 2009

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältäviä liuottimia (liuottimet sellai-

senaan ja raaka-aineiden sisältämät liuottimet) käytettiin yhteensä noin

81,5 tonnia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöksi ilmaan laskettiin

1,2 t eli 1,5 % liuottimien käytöstä Päästö on laskettu kemikaalikohtaisesti

seuraavasti:

Prosessin syötetty haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältävä kemikaali (kg)

valmiiseen tuotteeseen käytetty haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältävä

kemikaali (kg/a) = prosessissa hävinnyt kemikaali (kg/a) × haihtuvien or-

gaanisten yhdisteiden pitoisuus kemikaalissa = ilmaan haihtuneet orgaani-

set yhdisteet (kg/a).

Prosessin aikana hävinneen kemikaalin sisältämän liuottimen haihtuvuu-

den on oletettu olevan 100 %. Prosessin aikana hävinneiden kemikaalien

määrässä on mukana myös kemikaaliastioiden pohjalle ja seinämiin jää-

neet kemikaalit. Maksimikapasiteetin mukaiseksi liuotinkulutukseksi on

toiminnanharjoittaja arvioinut 120 t/a.

Tuotantotiloissa ja laboratoriossa on kohdepoistot, joiden kautta mahdolli-

set haihtuvat liuottimet ja muut hajut poistetaan ulkoilmaan. Laboratorion

kohdepoistojen päästökohta sijaitsee tehtaan pohjoispuolen seinällä ja tuo-

tannon päästökohta sijaitsee tehtaan julkisivulla. Kaikki päästökohdat on

sijoitettu katon rajaan, noin 4 metrin korkeudelle maasta.

Laitoksen toiminnasta ei ole tullut hajuvalituksia.

Melu, liikenne ja tärinä

Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu. Tehtaan varsinai-

nen toiminta ei aiheuta melua tai tärinää lähiympäristöön.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tehtaan jätehuollosta vastaa metallipakkausten (kemikaalitynnyrit, joita ei

kierrätetä), keräyspahvi- ja paperijätteen, loisteputkien sekä sekajätteen

osalta Lassila & Tikanoja Oyj. Kemikaalikontit ja osa kemikaalitynnyreistä

lähetetään kierrätettäväksi Onni Forsell Oy:lle. Kuormalavat toimitetaan

Lassila & Tikanoja Oyj:lle sekä vuonna 2010 hyötykäytettäväksi Tehokierto

Oy:lle. Tehtaalla syntyvä vuosittain hävitettävä ongelmajäte on pääasiassa

hiekan- ja öljynerotuskaivoon kertynyttä maalijätettä sekä orgaanista jä-

tenestettä. Kaivot puhdistetaan 1–3 krt/a. Lisäksi ongelmajätettä syntyy

pienissä määrin tehtaan laboratoriossa ja ajoittain vanhentuneita raaka-

aineita ja tuotteita viedään hävitettäväksi ongelmajätteenä.

Tehtaalla ei ole erillisiä jätteiden varastointitiloja ongelmajätettä lukuun ot-

tamatta. Tyhjät kemikaalitynnyrit ja -kontit kerätään pihalle rakennuksen

seinustalle. Samassa paikassa on myös katoksen alle sijoitettu ongelma-

8

jätteen säilytykseen tarkoitettu lukittava kaappi, jossa säilytetään laborato-

riosta tulevia pieniä ongelmajätemääriä.

Tehtaalla syntyneet jätemäärät ovat seuraavat:

Jätelaji EWC-koodi

Määrä (t) Vastaanottaja

Maalijätepasta 1 080115 0,21 Eskolin Oy

Orgaaninen jä-teneste 1

080115 2,55 Eskolin Oy

Metallipakkaus 150104 4,32 Lassila & Tikanoja Oyj

Keräyspahvi- ja paperi

200101 1,8 Lassila & Tikanoja Oyj

Sekajäte 200301 8,9 Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket 200121 40 kg (2006) Lassila & Tikanoja Oyj

Puiset kuormalavat 150103 5,9 t (2/2010)

2,8 t Tehokierto Oy Lassila & Tikanoja Oyj

Metalliset kemikaa-litynnyrit

150104 1,28 t

600 kpl Lassila & Tikanoja Oyj Onni Forsell Oy

Muoviset kemikaa-likontit

150102 214 kpl Onni Forsell Oy

¹ ongelmajäte Päästöt maaperään (estäminen)

Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään.

Tehtaalla käytettävät raaka-aineet ja valmiit tuotteet varastoidaan tehtaan

tuotantotiloissa. Välitystuotteena myytävä akryyli varastoidaan pihalla si-

jaitsevassa ulkovarastossa, jossa on allastettu betonilattia. Tuotantotiloissa

on tiiviit epoksimaalilla pinnoitetut betonilattiat. Palavien nesteiden varas-

ton lattia on betonia. Viisi tuotantotilojen lattiakaivoista on peitetty kansilla

ja tiivistetty polyuretaanipinnoitteella kemikaalivuotojen varalta. Kaksi peite-

tyistä kaivoista on varustettu lisäksi hiekanerottimilla. Palavien nesteiden

varaston sekä lähettämön lattiakaivot ovat käytössä ja niistä vesi johde-

taan hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivojen (2 kpl) kautta kunnan vie-

märiverkostoon. Kaivot tyhjennetään 1–2 kertaa vuodessa.

Laboratoriossa on oma palavien aineiden varasto, jonka lattian pintamate-

riaalina on muovimatolla päällystetty ja allastettu betoni. Laboratorion latti-

at ovat betonia ja ne on pinnoitettu polyuretaanipinnoitteella.

Tehtaan piha-alue, jolla tuotteiden lastaus ja raaka-aineiden purku tapah-

tuu, on asfaltoitu. Pihaa ei ole viemäröity lastausalueelta. Lastausalueella

on kaadot, joita pitkin sadevesi johdetaan pihan perällä olevaan avo-ojaan.

9

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Prosessin päivittäinen tarkkailu tarkoittaa käytännössä tuotannon laadun-

valvontaa. Jokaiselle tuote-erälle suoritetaan laboratoriossa tuotekohtainen

testaus. Laadunvalvonnassa suoritettavia testejä ovat mm. viskositeetti, ti-

heys, sävy ja lopullisen tuotteen kovuus. Tulokset kirjataan eräkohtaisesti

tehtaalla käytettyyn MS Access -ohjelmaan ja mahdollisista poikkeamista

ilmoitetaan välittömästi tuotantoon.

Laboratoriolaitteet sekä tuotannossa käytettävät vaa’at ja sävytyskoneet

tarkastetaan ja kalibroidaan säännöllisesti.

Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet)

Ilmaan aiheutuvien päästöjen tarkkaili

Ilmaan aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä lasketaan

ainetaseiden avulla.

Jäteveden tarkkailu

Öljynerotuskaivoon johtavasta putkilinjasta otetaan kaksi kertaa vuodessa

kokoomanäyte yhdistämällä se työpäivän aikana tunnin välein otetuista ta-

sasuuruisista osanäytteistä. Näytteen ottaa laitos itse ja sen analysoi ulko-

puolinen asiantuntija. Jätevesinäytteestä analysoidaan, pH, CODCr, kiinto-

aine- ja kokonaishiilivetypitoisuus sekä öljyhiilivetyjakeet (C10–C40), keski-

tisleet(C10–C21) ja raskaat öljyjakeet (C21–C40).

Energian käytön ja kustannusten tarkkailu

Energiankulutusta seurataan laskutuksen perusteella.

Jätteiden tarkkailu

Jätteiden määrää seurataan laskutuksen perusteella.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Laitoksen vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla.

Raportointi

Laitos raportoi mm. vuosittain pakkausjätteet PYR Oy:lle, liuotinkulutuksen

Suomen ympäristökeskukselle sekä Vastuu Huomisesta -ohjelman indi-

kaattorit Kemianteollisuus Ry:lle.

10

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Riskiarviointi

Pelastussuunnitelmassa laitoksen suurimmiksi riskeiksi on arvioitu tulipalo

ja kemikaalivuoto. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin,

kun kiinteistössä on tapahtunut muutoksia. Pelastusviranomainen suorittaa

tarkastuksen laitoksella joka toinen vuosi.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Kiinteistössä ei ole automaattista paloilmoitinlaitteistoa eikä paloilmoitin-

painikkeita. Tilat ovat varustettu jauhesammuttimilla. Tuotantotiloissa on

viisi palopostia. Tuotannossa on palo-ovet, jotka sulkeutuvat automaatti-

sesti tulipalon sattuessa. Rakennuksessa on kattoluukut ja ne avautuvat

automaattisesti. Rakennuksessa on väestönsuoja tarvikkeineen pää-

sisäänkäynnin alakerrassa.

Kiinteistön vartioinnin hoitaa vartiointiliike. Piha-aluetta ei ole aidattu.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Toimet onnettomuustilanteissa on kuvattu pelastussuunnitelmassa. Tulipa-

lon uhatessa pelastuslaitos ryhtyy suojelusuunnitelman edellyttämiin toi-

miin seuraamusten rajoittamiseksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 1.10.2009.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla

ilmoitustaulullaan 19.10.–17.11.2009 ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla

16.10.–17.11.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Keski-Uusimaa ja

Tuusulanjärven Viikkouutiset -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi

ympäristösuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asian-

osaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan

nähtävillä Tuusulan kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty 11.3.2010 ja siitä on

laadittu tarkastusmuistio ESAVI/150/04.08/2010, joka on liitetty asiakirjoi-

hin.

11

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskuk-

selta ja Tuusulan kunnanhallitukselta.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, että kemi-

kaalien varastointiin ja käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ilmaan

aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä tulee tark-

kailla ja pyrkiä niiden vähentämiseen. Varastointiin ja käsittelyyn käytettä-

vien laitteiden kuntoa tulee tarkkailla, kuten myös tuotantotilojen lattian ja

piha-alueiden pintarakenteita. Laitoksen vesijohtoverkoston ja kunnan ta-

lousvesiverkoston välillä tulee olla yksisuuntaventtiili, jotta vesi ei missään

tilanteessa pääse laitoksesta kunnan talousvesiverkkoon. Henkilökunnalle

tulee antaa riittävästi koulutusta kemikaalien käsittelystä ja toimimisesta

onnettomuustilanteissa.

Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että Nanten Oy:n kiinteistö sijaitsee alu-

eella, jolle kunnanvaltuusto asetti yleiskaavan laatimista varten rakennus-

kiellon ja toimenpiderajoituksen päätöksellään § 146 11.12.2006. Raken-

nuskieltoa on jatkettu kolmella vuodella 15.11.1012 saakka ja päätöksessä

on määrätty, että sitä on noudatettava enne kuin päätös on saanut lain-

voiman. Kunnanhallituksen mielestä on erityisen tärkeää, että laitoksen ja

kunnan vesijohdon välillä tulee olla yksisuuntaventtiili, jolla estetään veden

pääsy takaisin kunnan verkostoon. Lisäksi mainitaan, että 25.8.1977

myönnetty sijoituspaikkaluvan sisällyttämistä hakemukseen tulee harkita.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on tehty yksi muistutus.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää huolestuttavana sitä, että maalitehdas

on toiminut ilman ympäristölupaa, vaikka lupa on tullut vireille jo vuonna

2005. Viranomaisten resurssipula ei saa uhata laitoksen naapurustossa

asuvien oikeusturvaa ja vaikeuttaa yritykseen toimintaa. Lupaharkinnan

yhteydessä tulee selvittää, voiko laitoksen aineiden sekoittumisen vuoksi

syntyä lähtöaineita vaarallisempia päästöjä ilmaan. Haihtuvien aineiden lu-

ettelossa ei ole erikseen merkitty ilmaa raskaampia aineita. Lupaa varten

tulisi selvittää ilmanvaihtojärjestelmän ja sen suodatuksen tarkoituksenmu-

kaisuus eri tiheyksisten aineiden poiston hallitsemiseksi. Pelastussuunni-

telmassa ei ole otettu huomioon ympäristöön syntyviä päästöjä onnetto-

muustilanteissa. Esimerkiksi palosammutusnesteet saattavat valua ympä-

ristöön. Luvassa tulisi huomioida onnettomuudessa aiheutuneiden päästö-

jen ja sammutusvesien hallinta. Onnettomuustilanteita varten tulisi varau-

tua erityistoimin lähialueella sijaitsevien kohteiden hälyttämiseen.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu 26.3.2010 päivätyllä kirjeellä. Nanten Oy ei ole esittänyt

vastinetta.

12

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ratkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n

mukaisen ympäristöluvan Nanten Oy:n olemassa olevalle maalitehtaalle.

Tehtaan maksimikapasiteetti on 780 t/a pinnoitteita.

Lupamääräykset

Raaka-aineet ja kemikaalit

1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitta-

vaikutuksista. Tuotannossa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava muut

edellytykset huomioiden ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia

kemikaaleja. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toi-

menpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, on en-

nalta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel-

le.

Päästöt vesiin ja viemäreihin

2. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa laadultaan sellaisia jätevesiä

tai ohjata jätevesiä siten, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdis-

tamon toiminnalle, puhdistamolietteen hyötykäytölle tai puhdistamon pur-

kuvesistölle.

Öljyisten vesien pääsy viemäriin tai pinta- tai pohjaveteen on estettävä öl-

jynerotuksella.

3. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueelta siten,

ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

Päästöt ilmaan

4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöjen minimoimi-

seksi sekä mahdollisen hajuhaitan ehkäisemiseksi haihtuvien orgaanisten

yhdisteiden päästöt on työterveys- ja turvallisuusvaatimukset huomioon

ottaen pidettävä mahdollisimman pieninä esimerkiksi kiinnittämällä huo-

miota työtapoihin, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden

täyttöön sekä vahinko- ja häiriötilanteisiin.

5. Nanten Oy:n toiminnasta ilmaan aiheutuva haihtuvien orgaanisten yhdis-

teiden (VOC) vuosittainen kokonaispäästö saa olla enintään 5 % vuosit-

tain käytetystä liuotinmäärästä.

Tehtaan toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden

(VOC) kokonaispäästö saa olla kuitenkin enintään 6 t VOC/a.

13

Melu ja tärinä

6. Nanten Oy:n toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä

melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa

(LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohtee-

seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohtee-

seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Jätteet on toimitetta-

va hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa

ko. jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Vain hyötykäyttöön kelpaamatto-

mat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajät-

teiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luo-

kiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkea-

vasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakel-

poisuustesti.

Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnan-

harjoittajalle.

8. Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä

ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti,

mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsitel-

täväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja

käsittely on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät

jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen,

jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirto-

asiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset

tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron

aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Varastointia ja maaperää koskevat määräykset

9. Kemikaalit (mukaan lukien raaka-aineet) on varastoitava kullekin kemi-

kaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai asti-

assa. Nestemäiset kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava suoja-

altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että suoja-altaan tai

reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa vähintään suurimman säi-

liön tilavuutta

Kemikaalien käsittely (kuormien purku ja lastaus) on tehtävä reunoin tai

kallistuksin varustetulla tiiviillä alustalla, joka ei läpäise käsiteltäviä kemi-

14

kaaleja ja josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä hallitusti asianmukai-

seen käsittelyyn.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheu-

tunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poik-

keavia päästöjä ilmaan, sadevesiviemäriin tai viemäriin, maaperään tai

pohjaveteen on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin lait-

teistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä ai-

heutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristön-

suojeluviranomaiselle.

11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittä-

västi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita, kuten imeytysma-

teriaalia, aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemi-

kaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

12. Luvan saajan tulee laatia valtioneuvoston asetuksen orgaanisten liuotti-

mien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien

orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001) liitteen 3

mukainen liuottimien hallintasuunnitelma tai sitä vastaava suunnitelma si-

ten, että päästöjen raja-arvojen noudattaminen voidaan arvioida. Hallinta-

suunnitelmassa on esitettävä mm. poistokaasupäästöt, jätteen sisältämät

liuottimet ja muodostuvat hajapäästöt. Hallintasuunnitelmassa on esitettä-

vä selkeästi käytetyt laskentakaavat ja laskentaperusteet. Hallintasuunni-

telma tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-

selle vuoden 2010 vuosiraportoinnin yhteydessä, jonka jälkeen se on yllä-

pidettävä ja päivitettävä vuosittain.

13. Jätevesien laatua ja määrää on tarkkailtava. Jätevesinäytteet on otettava

kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta öljynerotus-

kaivojen jälkeen ennen kunnan jätevesiviemäriin johtamista. Suorittamin.

Näytteet on otettava vuorokauden kokoomanäytteenä ja niistä on ana-

lysoitava pH, CODCr, kiintoaine- ja kokonaishiilivetypitoisuus sekä öljyhiili-

vetyjakeet (C10–C40).

Mittausraporteissa on oltava tiedot käytetyistä mittausmenetelmistä, mit-

tausepävarmuudesta sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit

on liitettävä kuluneen vuoden vuosiraporttiin.

14. Edellä määräyksessä 12. velvoitettua tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa

ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Uudenmaan elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muu-

tokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudatta-

misen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

15

15. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN,

ISO, SFS tai vastaavantasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti

käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä

käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tu-

losten edustavuudesta.

Kirjanpito ja raportointi

16. Nanten Oy:n toiminnasta on ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviran-

omaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä

vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon toiminta-ajat (h/a) sekä toi-

minnassa käytettävien raaka-aineiden laatutiedot ja kulutusmäärät

(t/a)

ilmaan aiheutuneet arvioidut ja/tai mitatut haituvien orgaanisten yhdis-

teiden päästöt ja niiden laskenta (t/a)

veden kulutus (m3/a) ja energian kulutus (GWh)

jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden

määrät, jätenimikkeet, edelleen toimittaminen, kuljettajat ja toimitus-

kohteet

yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumis-

ta ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympä-

ristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet)

selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksis-

ta esim. kemikaalien varastointiin ja käyttöön ja jätteiden luokittelupe-

rusteisiin liittyvistä muutoksista.

Raportointi on tehtävä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjes-

telmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportoin-

tilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.

17. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun

kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpitoa edel-

lyttäviä toimintoja ovat käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailumittaukset,

näytteidenotto ja analysointi, mittalaitteiden laadunvarmennus ja kalib-

roinnit sekä kaivojen tyhjennykset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä

ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen

toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-,

ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopet-

tamiseen liittyvistä toimista.

16

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Etelä Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräyk-

set ovat tarpeen, jotta Nanten Oy:n maalitehtaan toiminta täyttää ympäris-

tönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa

mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jot-

ka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimiessaan tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen

toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa

terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,

maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden

huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt-

tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheut-

tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa-

vamääräykset.

Lupamääräysten perustelut

Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan

otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toi-

minnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena,

pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön

kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet to-

teuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja ra-

joittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttö-

kelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon

energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäise-

miseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen

tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm.

Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat

tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Maalitehdas ei ole toimiala-

na mukana BAT BREF -asiakirjoissa, mutta toimintaa voidaan kuitenkin

verrata liuottimia käyttävää pintakäsittelyä koskevaan BAT BREF -

asiakirjan yleisiin liuottimia koskeviin toimintatapoihin ja päästöjen rajoitta-

mistekniikkoihin. Kemianteollisuuden bulkkitavaran ja vaarallisten aineiden

varastointia koskeva BAT BREF -asiakirja on valmistunut vuoden 2005

alussa. Nanten Oy:n toiminta on kuitenkin vähäisempää kuin BREF-

asiakirjojen soveltamisalaan kuuluvissa laitoksissa, joten BREF-

17

asiakirjojen vertailu sellaisenaan ei ole tarkoituksenmukaista. Nanten Oy:n

toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ympäristöön.

Toimiessaan tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa

edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1. – 9. Ympäristösuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa

on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, pääs-

töjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jät-

teistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja

muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä

toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja

muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumis-

ta, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Määräys 1. Kemikaalien käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on

parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyen toiminnanharjoittajan ol-

tava selvillä mahdollisten vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten

ratkaisujen olemassaolosta. Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteut-

tamiskelpoiseksi eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä

edellytetty valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. (YSL 43 §,

YSA 37 §)

Määräys 2. Nanten Oy:n tuotantotilojen jätevedet johdetaan Tuusulan kun-

nan viemäriverkkoon. Tuotannosta pääasiassa astioiden pesuissa muo-

dostuvat lattiakaivovedet ohjautuvat kunnan viemäriin hiekanerotuskaivon

ja öljynerotuskaivojen (2 kpl) kautta. Viemäreissä ei ole sulkuventtiilejä.

Laajennusosan jätevedet ovat lähinnä saniteettivesiä. Mukana on hyvin

pieniä määriä laboratorion pesuvesiä. Palavien nesteiden varaston sekä

lähettämön lattiakaivoista vesi johdetaan hiekanerotuskaivon ja öljynero-

tuskaivojen kautta kunnan viemäriverkostoon. (YSL 43 §, 47 §, JL 6 §)

Määräys 3. Tehtaan piha-alue, jolla tuotteiden lastaus ja raaka-aineiden

purku tapahtuu, on asfaltoitu. Pihaa ei ole viemäröity lastausalueelta. Las-

tausalueella on kaadot, joita pitkin sadevesi johdetaan pihan perällä ole-

vaan avo-ojaan. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen on tapahduttava halli-

tusti, jotta virtaaman tai jäteveden laadun ja kuormituksen vaihtelut eivät

aiheuta ongelmia jäteveden puhdistuslaitteistolle tai ympäristölle.

Määräys 3. on annettu kemikaaleista ja polttoaineista aiheutuvien ympäris-

töhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §)

Määräykset 4. ja 5. Valtioneuvoston asetuksen (435/2001) orgaanisten liu-

ottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien

orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (ns. VOC-asetus) tavoit-

teena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen vähentämällä haihtuvien

orgaanisten yhdisteiden päästöistä ilmaan kohdistuvia välittömiä ja välillisiä

vaikutuksia. Asetuksen liitteen 1 taulukon 12 mukaan maalien, lakkojen,

18

painovärien ja muiden pinnoitteiden sekä liimojen valmistus kuuluu asetuk-

sen soveltamisalaan, kun liuottimien kulutus on yli 100 t/a. Kokonaispääs-

töraja-arvo sekä päästöraja-arvo hajapäästöille on 5 % käytetyistä liuotti-

mista, kun liuottimien kulutus on 1001 000 t/a. Poistokaasujen päästöraja-

arvo on 150 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä (mg C) normaalikuu-

tiometrissä (Nm3).

Tehtaalla käytettiin vuonna 2009 noin 81,5 t liuottimia. Laitokselta ilmaan

aiheutuva haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästön on arvioitu olevan

noin 1,2 t/a. Tuotantotiloissa ja laboratoriossa on kohdepoistot, joiden kaut-

ta mahdolliset haihtuvat liuottimet ja muut hajut poistetaan ulkoilmaan.

Päästökohdat on sijoitettu katon rajaan, noin 4 metrin korkeudelle maasta.

Päästöjen osuus liuottimien käytöstä on noin 1,5 % eli alle VOC-asetuksen

enimmäistason (5 %). Maksimikapasiteetin (120 t/a) mukaisella liuotinkulu-

tuksella päästöjen ilmaan on laskettu olevan enimmillään noin 6 t/a.

Määräykset 4. ja 5. on annettu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmaan

aiheutuvien kokonaispäästöjen minimoimiseksi ja valtioneuvoston asetuk-

sen (435/2001) noudattamiseksi. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 435/2001)

Määräys 6. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (n:o

993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja

taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvele-

villa alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-

painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 dB

eikä yöajan (klo 22 – 7) ohjearvoa 50 dB. Määräys 6. laitoksen toiminnasta

aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneu-

voston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (YSL 43 §, NaapL 17, VNp

993/1992)

Määräys 7. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on tekni-

sesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia ver-

rattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä

hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä ener-

gia. Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava mahdol-

lisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätelain

6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuol-

lon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuol-

lon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja ta-

loudellisesti mahdollista. Kaatopaikoista annetun valtionneuvoston päätök-

sen (861/1997) 6 §:n mukaan kaatopaikalle tuotavasta teollisuusjätteestä

on kaatopaikan pitäjällä oltava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta.

(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA

1129/2001)

Määräys 8. Jätelain 6 §:n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat

vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan.

Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista

tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on an-

19

nettava ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat

määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajät-

teen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.

Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös

on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 15 §, 19 §, JA

5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

Määräys 9. Nanten Oy:n toiminnassa käytettävien ja varastoitavien kemi-

kaalien tai ongelmajätteiden joutuminen maaperään tai viemäreihin voi ai-

heuttaa haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän tai pohjaveden pilaan-

tumisena. Käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja ke-

mikaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai

sadevesiviemäreihin, maaperään tai pohjaveteen tai muualle ympäristöön.

(YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 30 §, NaapL 17 §, JL 6 §, 19 §)

Määräykset 10 ja 11. Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheu-

tua onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö- ja muita

poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen mi-

nimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62 §,

YSA 30 §, JL 6 §)

Määräykset 12.–17. toiminnan päästöjen tarkkailusta, kirjanpidosta ja ra-

portoinnista on annettu lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja

toiminnan valvomiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen

välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Vuosiraportointi voidaan

soveltuvin osin suorittaa sähköistä tiedonsiirtoa hyväksi käyttäen. (YSL 43

§, 46 §, 108 §, JL 51 §, 52 §, JA 22 §, VNA 435/2001)

Määräys 18. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esit-

tää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoi-

mista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Laitos-

alueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön,

soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen

ehkäiseminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tar-

vittaessa tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman mukaisesti.

(YSL 43 §, 90 §, JL 6 §)

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupa-

määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä toimivaltaiselle

viranomaiselle ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vii-

meistään 31.12.2019. Lupahakemukseen on liitettävä mm. arvio toimialan

20

parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehityksestä sekä ympäristönsuojelu-

asetuksen 812 §:ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 §)

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

(YSL 28 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän

luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännök-

siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä

noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

Korvautuvat päätökset

Tuusulan kunnan terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämät tervey-

denhoitolain (469/1965) mukaiset sijoituspaikkaluvat Oy Finnpak Ab:n Oy:n

Tuusulan maalitehtaan toiminnalle (25.9.1975, § 3) ja toiminnan laajen-

nukselle (25.8.1977, § 94).

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä lupapäätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

(YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45,

46, 53, 54, 55, 56, 90, 100, 105, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 18, 19, 30, 37 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 6, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on-

gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden

luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston asetu orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnois-

sa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen

rajoittamisesta (435/2001)

Laki valtionhallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaan-

panosta (903/2009) 4 §

Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 §

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009)

21

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista

suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 6 194,50 euroa.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion mak-

superustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston

asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallin-

toviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7

§:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille en-

nen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa

voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa mak-

suun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista

annettua ympäristöministeriön asetusta (1237/2003), jonka liitteen maksu-

taulukon mukaan maalitehtaan lupahakemuksen käsittelystä perittävä

maksu on 9 530 euroa. Tämän luvan käsittelyyn käytetty aika on ollut tau-

lukossa mainittua työmäärää (2543 htp) pienempi, joten maksu on peritty

em. asetuksen (1237/2003) mukaisesti 35 % alennettuna.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Nanten Oy

Teollisuustie 6

04300 Tuusula

Jäljennös päätöksestä

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Tuusulan kunnanhallitus

Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-150-04-08-

2010 mukaan.

22

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Tästä päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallin-

tovirasto ympäristölupavastuualueen ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla

ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittamalla kuulutuksesta

Keski-Uusimaa ja Tuusulan Viikkouutiset -nimisissä lehdissä. (YSL 54 §)

23

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta-

malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes-

tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta

tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on

valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Liite Valitusosoitus

Pekka Häkkinen Tiina Riikkilä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäris-

töinsinööri Tiina Riikkilä.

Tri/sl

Liite

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.7.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun va-lituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolait-teessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot

käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.