PÄÄTÖS 1(12) MML 2941/03 04/2016 19.9 · 2017-02-23 · Tervasaa-ren kierron osalta on tehty sopimus tarvittavan johtoalueen ennakkohal-tuunotto-oikeudestamaanomistajien kanssa

PÄÄTÖS 1 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016

Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C www.maanmittauslaitos.fi/yhteystiedotPL 84 [email protected] Helsinki Y-tunnus 0245954-4puhelin 029 530 1100 Kotipaikka Helsinki

HAKIJA Fingrid Oyj omasta ja valtakirjalla Elenia Oy:n puolesta

HAKEMUS Fingrid Oyj on pyytänyt 14.6.2016 päivätyllä hakemuksella Maanmittauslai-tokselta lunastuslain (603/1977) 72 a §:ssä tarkoitettua lunastuslupaa muuttaa voimansiirtojohtoa varten tarvittavaa kiinteistöjen käyttöoikeuden pysyvää supistamista.

Hakijan tarkoitus on uusia 110 kV voimansiirtoyhteys n. 48 kilometrin mat-kalla Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungeissa, sekä Hattulan kun-nassa välillä Vanajan sähköasema - Tervasaaren tehdasalue. Vanaja-Tikin-maa 110 kV voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tekninen käyttöikä on loppumassa. Uusi voimajohto rakennetaan pää-osin vanhan purettavan 110 kV Vanaja-Tikinmaa voimajohdon paikalle ny-kyiseen maastokäytävään. Valkeakosken kaupungissa UPM Kymmene Oyj:n tehdasalueella suunnitellulla pylväsvälillä 184-187 johtoalue siirtyy uuteen sijaintiin ns. Tervasaaren kierron osalta.

Sari Laivonen (TLT-Engineering Oy) on tarkentanut hakemusta kartalla Tervasaaren kierron kohdalta, sekä ilmoittanut, että pylvään no 187 vähäi-sen siirtymisen pohjoiseen päin takia, uusi johtoalue ei enää koske kiinteis-töjä 908-18-1-10 ja 908-18-1-5. Näitä, sekä kiinteistöjä 908-18-1-6 ja 908-876-3-0 lunastuslupahakemus koskee vain vanhan johdon purkamisen osalta.

Johtoalueen leveys pysyy pääosin entisellään ollen 30 m + 2x10 m sekä Tervasaaren kierron osalta 22 m + 2x10 m. Yksittäisten pylväiden paikat muuttuvat lähinnä siksi, että pylväitä uudelle johdolle tulee vähemmän kuin vanhalla oli.

Pylväspaikkojen muuttumisen lisäksi johdon uusiminen aiheuttaa reuna-vyöhykkeiden perustamisen koko johdolle mukaan lukien viljelysmaat ja ra-kennusrajan siirtymisen kaupunkialueiden ulkopuolella reunavyöhykkeen ulkoreunaan siltä osin kuin sitä ei ole aikaisemmin perustettu. Tämän vuoksi Fingrid Oyj hakee lupaa, jonka perusteella lunastuslain 72 a §:n mu-kaisesti johtoalueen käyttöoikeus saatetaan vastaamaan uuden johtoraken-teen edellyttämiä olosuhteita ja sisällöltään nykyisiä yleisesti käytössä ole-via normeja.

Rakennusraja siirtyy lähtökohtaisesti reunavyöhykkeen ulkoreunaan ollen 25 m voimajohdon keskilinjasta. Hämeenlinnan kaupungin alueella Vanajan sähköaseman ja Kihtersuon sähköaseman välillä sekä Valkeakosken kau-pungin 12. ja 3. kaupunginosan alueella ennen Helmuntietä olevalta suun-nitelman mukaiselta pylväältä 170 pylväälle 183 rakennusraja pysyy johto-aukean ulkoreunassa ollen 13-14 m suunnitelman mukaisilla pylväillä 4-9 ja muutoin 15 m voimajohdon keskilinjasta. Tervasaaren kierron osalta suun-nitelman mukaiselta pylväältä 184 rakennusraja siirtyy reunavyöhykkeen ulkoreunaan, mutta kapeammasta johtoalueesta johtuen rakennusraja on 21 m voimajohdon keskilinjasta.

PÄÄTÖS 2 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Hankkeella on kiire, koska johdon tulisi olla valmiina jo keväällä 2018. Siksi hakija pyytää myös lunastuslain 58 §:n mukaista ennakkohaltuunottolupaa hakemuksen liitteenä esitetyillä kiinteistöillä.

Hakija esittää, että lunastuksen kohde voidaan jättää lunastuslain 10 §:n nojalla vähemmän tärkeiltä osiltaan lunastustoimituksessa määrättäväksi.

Hankkeesta on tehty ympäristöselvitys vuonna 2014. Hakijan mukaan selvi-tys on otettu huomioon voimajohdon suunnittelussa ja otetaan huomioon rakentamisessa.

Hakemuksen täydennys Elenia Oy:n käyttöoikeuden osalta

Fingrid Oyj on täydentänyt hakemustaan 30.8.2016 siten, että se Elenia Oy:n valtuuttamana hakee myös Elenia Oy:n hyväksi sen omistamaa johtoa varten tarpeellisen käyttöoikeuden supistuksen. Täydennyksen mukaan voimajohdon käyttöoikeus perustetaan yhteispylväiden alueella Fingrid Oyj:n hyväksi. Elenia Oy:n hyväksi sen omistamaa voimajohtoa varten on tarpeen perustaa käyttöoikeuden supistus Suosaaren sähköaseman ja pyl-vään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille liitteenä olevien karttojen mukaisesti. Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopimuksen voimajohdon rakentami-sesta.

Elenia Oy:n voimajohdon osalta tarvittava johtoaukean leveys on 30 m sekä 10 m leveät reunavyöhykkeet molemmin puolin. Rakennusraja on Ele-nia Oy:n hyväksi perustettavan käyttöoikeuden alueella 15 m johdon keski-linjasta. Elenia Oy:n voimajohdolle haetaan samansisältöiset käyttöoikeu-den rajoituset ja oikeudet kuin Fingrid Oyj:lle. Myös Elenia Oy:n käyttöoi-keuden osalta haetaan ennakkohaltuunotto-oikeutta.

LAUSUNNOT JA SELVITYKSET

Viranomaisten kuuleminen

Hakija on pyytänyt seuraavilta tahoilta viranomaislausunnot: Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto, Hämeen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Uuden-maan ELY-keskus/Liikenne ja infrastruktuuri, Hämeenlinnan kaupunki, Val-keakosken kaupunki ja Hattulan kunta. Aikaa lausunnon antamiseen on va-rattu 12.8.2016 asti.

Määräaikaan mennessä lausunnon ovat antaneet Valkeakosken kaupunki, Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto.

Valkeakosken kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeeseen. Hä-meen liitto toteaa hankkeen olevan maakuntakaavan mukainen ja että ym-päristöselvityksessä johdon sijoittuminen paikoin luonnoltaan ja maisemal-taan hyvin herkälle alueelle on asianmukaisesti inventoitu ja nostettu esiin otettavaksi huomioon johdon rakentamisessa.

Pirkanmaan liitto on lausunnossaan pitänyt tarpeellisena lausunnon pyytä-mistä myös Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan liitto toteaa lau-sunnossaan, ettei vuonna 2014 laadittu ympäristöselvitys kata Tervasaaren

PÄÄTÖS 3 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


kiertoa ja että tältä osin suunnitelmaan tuli päivittää eritysesti kulttuuriympä-ristön arvon huomioiden ja että maakaapelivaihtoehtoa olisi hyvä tarkastella osalla johtoa.

Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan ELY -keskukselle on an-nettu lisäaikaa toimittaa lausunto 2.9.2016 mennessä.

Pirkanmaan ELY -keskus toteaa antamatta asiassa varsinaista lausuntoa, että myös muutettu linjaus Valkeakoskella linjan loppupäässä jaa valtakun-nallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ulkopuolelle. ELY -keskus on nos-tanut esiin tiettyjä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulku-yhteyksiä koskevia erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon voimajohdon uusimisen yhteydessä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, ettei linjalla ole to-dettu kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja että sillä ei ole huomautettavaa suunni-telmasta. Johtoalueen reitti on UPM Kymmene Oyj:n tehdasalueen koh-dalla muuttunut, mutta museolla ei ole huomautettavaa muutoksesta kult-tuuriympäristön johdosta.

Maanomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden kuuleminen

Hakemuksen mukaan maanomistajien kuuleminen on suoritettu pääosin lunastuslain 9 §:n 4 momentin mukaisesti 11.-13.1.2016 pidetyissä kuule-miskokouksissa Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Hattulassa. Tervasaa-ren kierron osalta on tehty sopimus tarvittavan johtoalueen ennakkohal-tuunotto-oikeudesta maanomistajien kanssa.

Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopi-muksen voimajohdon rakentamisesta Suosaaren sähköaseman ja pylvään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille.

Maanmittauslaitos toteaa, että Lunastuslain 8.1 § mukaan em. lunastuk-seen suostuneiden kiinteistöjen omistajia ei tarvitse enää kuulla lunastuslu-van käsittelyn yhteydessä.

Kuulemiskokouksissa on maanomistajille ja erityisen oikeuden haltijoille va-rattu mahdollisuus antaa kirjallinen lausuma, tai toimittaa se 12.2.2016 mennessä.

Valkeakoskella 12.1.2016 pidetyssä kuulemiskokouksessa Raimo Niemi-nen on jättänyt suullisen lausuman puiden kaatamisesta ja karsimisesta. Hämeenlinnassa 13.1.2016 pidetyssä kuulemisessa on Jarmo Kattelus esittänyt pylväiden 3-6 kohdalla linjan siirtämistä radan varteen tai toteu-tusta niin, että pylväät mahdollistavat Elenia Oy:n tarvitseman kaksoisjohto-rakenteen.

Mika Salminen on hankkeesta lausuman 14.1.2016 sähköpostitse. Salmi-nen haluaa varata oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli hänen omistamansa kiinteistön rakentamisedellytykset muuttuvat suunnitellusta millään tavalla. Salminen luettelee lausumassaan rakennuskieltoalueen le-viämisestä aiheutuvia haittoja kiinteistölle.

PÄÄTÖS 4 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Vastineet jätettyihin lausumiin:

Maanomistajien lausumat

Fingrid Oyj on antanut 9.6.2016 vastineen maanomistajien lausumiin. Raimo Niemisen lausuman osalta Fingrid Oyj on vastannut puiden kaatoa koskeviin vaatimuksiin. Jarmo Katteluksen lausuman johdosta Fingrid Oyj toteaa esitetyn vaihtoehdon a) olevan toteutuskelvoton. Vaihtoehdon b) Fingrid Oyj käy läpi yleissuunnittelun kanssa, mutta ei voi luvata, että toteu-tus olisi ehdotuksen mukainen.

Mika Salmisen lausuman osalta Fingrid Oyj toteaa, että rakennuskieltoalue laajenee lausuman antajan käsityksen mukaisesti 25 metriin johdon keski-linjasta. Fingrid Oyj ei näe estettä toteuttaa aiottu rakennushanke lainvoi-maisen suunnittelutarveratkaisun mukaisesti reunavyöhykkeelle. Mikäli myöhemmin haetaan uutta suunnittelutarveratkaisua, tulee sen hakemuk-sen osalta noudattaa voimassaolevaa lunastuslupaa ja sijoittaa rakennus rakennuskieltoalueen ulkopuolelle. Erityisesti Fingrid Oyj pyytää maanomis-tajaa varmistamaan rakennuslupaa hakiessa, että rakennus ei ulotu johto-aukealle eli sijoittuu vähintään 15 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta.. Teknisistä ratkaisuista johtuen uusi voimajohto siirtyy kiinteistöllä hieman rakennuspaikan suuntaan, joten rakennus pyydetään sijoittamaan uuden voimajohdonkin johtoaukean ulkopuolelle.

Viranomaisten lausumat

Fingrid Oyj toteaa vastineessaan 1.9.2016, ettei Valkeakosken kaupungin tai Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnot anna aihetta vastineeseen. Maakuntamuseolla ei ole ollut huomauttamista linjan reittimuutokseen ns. Tervasaaren kierron johdosta. Pirkanmaan ELY -keskuksen luontoarvoja koskevat kommentit on otettu huomioon ympäristöselvityksessä sekä ote-taan huomioon rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Pirkanmaan liiton lausuntoon viitaten Fingrid Oyj toteaa, että Tervasaaren kierron osalta ympäristöselvitystä ollaan päivittämässä. Siinä tehtävät ha-vainnot tullaan huomioimaan voimajohdon rakentamisessa. Kulttuuriympä-ristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole ollut huomautettavaa ja Pirkanmaan ELY -keskus on todennut linjauksen jäävän arvokkaan kulttuu-riympäristön ulkopuolelle. Näiden lausuntojen ja alkuperäisen ympäristösel-vityksen perusteella hakija ei katso olevan tarvetta harkita maakaapelivaih-toehtoa vesialueen ylityksessä. Tervasaaren kierron osalta linjausmuutok-sen katsotaan olevan niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta alkuperäisen ympäristöselvityksen arvioinnin tuloksiin.

KÄSITTELYRATKAISULunastuslain 5.2 §:n mukaan Maanmittauslaitos on toimivaltainen ratkaise-maan lunastusluvan, kun lunastus tapahtuu voimansiirtolinjan, maakaasu-verkoston tai muun näihin verrattavan yrityksen rakentamista varten ja lu-nastuslupaa ei vastusteta tai kyseessä on yksityisen ja yleisen edun kan-nalta vähemmän tärkeä lunastus. Jos Maanmittauslaitos ei ole lunastuslain 5.2 §:n mukaan toimivaltainen käsittelemään lunastuslupaa, on sen siirret-tävä asia valtioneuvostolle.

PÄÄTÖS 5 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Päätös

Maanmittauslaitos katsoo lausuntojen perusteella, että lunastusluvan anta-mista ei vastusteta, ja näin ollen Maanmittauslaitos on toimivaltainen lunas-tuslain 5.2 §:n perusteella ratkaisemaan haetun lunastuslupa-asian.

Sovelletut lainkohdat:

Lunastuslain (603/1977) 5.2 §, 9.4 §

ASIAN RATKAISUYleistä

Lunastuslain 4.1 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaa-tii. Lunastuslupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voi-daan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla (vaihtoehtoedellytys)taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle tuleva haitta on suurempi kuin siitä saatava hyöty (intressivertailuedellytys).

Yleisen tarpeen vaatimus

Pakkolunastamisen perusedellytys on yleisen tarpeen vaatimus, joka pe-rustuu lunastuslain 4.1 § lisäksi perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasään-nökseen.

Yleisen tarpeen vaatimuksen täyttymistä ei ole lunastuslain esitöissä tai oi-keuskirjallisuudessa tarkasti määritelty vaan yleisen tarpeen edellytyksen täyttymisen on katsottu tapahtuvan tapauskohtaisella harkinnalla ottaen huomioon kunakin ajankohtana vallitsevat olosuhteet ja arvostukset ja näi-den varassa muodostunut käytäntö. Yleinen etu ei kuitenkaan ole sama kuin julkinen käyttö, eli yleinen etu voi täyttyä myös muulloin kuin julkisyh-teisölle lunastettaessa.

Toisaalta, vaikka lunastaja olisikin yksityinen yhteisö, tulisi lunastuksen tar-koituksen liittyä yhteiskunnan tehtävistöön. Ollakseen yleisen tarpeen vaa-tima, lunastuksen tulisi hyödyttää joko suoraan tai välillisesti epälukuista ihmisjoukkoa, ei vain tiettyä pientä ihmisryhmää.

Lunastuslaissa ja oikeuskäytännössä on lähdetty siitä että väylämäiset inf-rastruktuurihankkeet pääsääntöisesti täyttävät yleisen tarpeen edellytyksen.Tässä tapauksessa yleisen tarpeen edellytyksen täyttymistä puoltaa se,että hakemuksen kohteena oleva sähkölinja on suurjännitelinja (110 kV).110 kV voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tek-ninen käyttöikä on loppumassa. 110 kV voimajohto on uusittavalta osalta rakennettu 1930-luvulla ja sen tekninen käyttöikä on loppumassa.

Näillä perusteilla on katsottava, että tässä lunastushankkeessa lunastuslain 4.1 §:n mukainen yleisen tarpeen edellytys täyttyy.

PÄÄTÖS 6 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Vaihtoehtoedellytys

Vaikka lunastus olisikin yleisen tarpeen vaatima, ei lunastuslupaa silti saa myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

Ajatus vaihtoehtoedellytyksessä on, ettei lunastusta saa liioitella vaan on käytettävä maanomistajan oikeusasemaan mahdollisimman vähän puuttu-vaa keinoa, jolla lunastuksen tarkoitus kuitenkin voidaan saavuttaa.

Uusi voimajohto rakennetaan pääosin vanhan purettavan 110 kV Vanaja-Tikinmaa voimajohdon paikalle nykyiseen maastokäytävään. Normaalisti vaihtoehtoedellytys lunastuksissa vaatii näyttöä siitä, että lu-nastaja on pyrkinyt ensin toteuttamaan hankettaan vapaaehtoisin keinoin eli sopimuksin. Hakemuksen mukaan hakija on Tervasaaren kierron osalta tehnyt kiinteistöjen omistajien kanssa sopimuksen tarvittavan johtoalueen ennakkohaltuunotto-oikeudesta. Tervasaaren kiellon osalta johtoalue siirtyy uuteen sijaintiin.

Elenia Oy on tehnyt maanomistajan (Hämeenlinnan kaupunki) kanssa sopi-muksen voimajohdon rakentamisesta Suosaaren sähköaseman ja pylvään nro 10 sekä Kihtersuon sähköasemalla pylvään nro 24Y ja 25 välille.

Lunastuksen kohteiden ja siten myös asianosaisten suuri määrä ja suhteelli-sen pienet alueluovutukset puoltavat vahvasti lunastuksen käyttämistä jo ensimmäisenä keinona. Näin voidaan toisaalta taata asianosaisten tasapuo-linen kohtelu korvausten suhteen ja toisaalta aluehankintojen nopeus ja joustavuus.

Tässä tapauksessa onkin katsottava, että kyseessä on niin suuri joukko asi-anosaisia, että ei ole tarpeen edellyttää vapaaehtoisten neuvotteluiden käy-mistä.

Maanmittauslaitos katsoo, että hakijan hakemat käyttöoikeuden rajoitukset ovat tämän tyyppisille hankkeille tavanomaisia ja lunastuksen tarkoituksen saavuttamiseksi välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Lunastusta ei voida yhtä sopivasti saavuttaa millään muulla tavalla ja lunastuslaissa mainittu vaihto-ehtoedellytys täyttyy.

Intressivertailuedellytys

Lunastusta ei saa lunastuslain 4.1 §:n mukaan toimeenpanna, jos sen haitta yksityiselle edulle on suurempi kuin sen tuottama hyöty yleiselle edulle.

Yleisen edulle tulevan hyödyt on todettu arvioitaessa sitä, onko hanke ylei-sen tarpeen vaatima.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yksityiselle edulle tulevaksi haitaksi ei voida laskea lunastuksen aiheuttamia suoranaisia taloudellisia menetyksiä, koska ne korvataan täyden korvauksen periaatteella lunastustoimituksessa, vaan mahdollinen yksityiselle edulle tuleva haitta on jotain muuta.

PÄÄTÖS 7 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Hakemuksen liitteissä tai lausunnoissa ei ole tullut esille sellaisia haittoja, joita ei lunastuskorvauksena korvattaisi. Lunastuskorvaus muodostuu koh-teen- ja haitankorvauksesta sekä vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin lunastuslaissa säädetään.

Maanmittauslaitos katsoo, että yleiselle edulle saatava hyöty on suurempi kuin yksityiselle edulle tuleva haitta.

Johtopäätökset

Maanmittauslaitos katsoo lunastettavan hankkeen olevan yleisen tarpeen vaatima eikä sitä voida panna toimeen yhtä sopivasti muin keinoin ja sen yleiselle edulle tuoma hyöty on suurempi kuin sen yksityiselle edulle tuot-tama haitta on.

Näin ollen lunastuslain 4.1 § mukaiset lunastusluvan myöntämisedellytyk-set täyttyvät ja lupa voidaan myöntää haetun mukaisesti.

Ennakkohaltuunottolupa

Lunastuslain 58 §:n mukaan, jos töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada oikeuden ottaa haltuunsa lunas-tettava omaisuus ennen lunastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua ajan-kohtaa.

Hakija on pyytänyt ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä perustellen hake-musta johdon rakentamisaikataulun kiireellisyydellä.

Lunastuksen kohteen vahvistaminen lunastustoimituksessa

Hakija on hakemuksessaan pyytänyt, että lunastuksen kohde jätetään lu-nastuslain 10 §:n mukaisesti lunastustoimituksessa tarkemmin määritettä-väksi. Näin voidaan menetellä, jos kyse on lunastuslain 9.4 §:n mukaisesta väylälunastuksesta ja lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoittamista voi-daan pitää lupavaiheessa riittävänä.

Maanmittauslaitos katsoo, että kyseessä on nauhamainen väylälunastus, eikä lunastettavan käyttöoikeusalueen yksityiskohtainen osoittaminen ole tarpeen. Alueen rajaus voidaan siten jättää vähemmän tärkeiltä osin lunas-tustoimituksessa ratkaistavaksi.

Päätös

Maanmittauslaitos myöntää hakijalle luvan hakemuksessa mainitulla alu-eella lunastamalla rajoittaa käyttöoikeuksia pysyvästi. Lunastettavat käyttö-oikeuden rajoituksen on mainittu tämän asiakirjan kohdassa ”Myönnetyt oi-keudet”.

PÄÄTÖS 8 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Hankkeen toteuttavalla taholla on selvilläolovelvollisuus muissa laeissa (mm. muinaismuistolaki, luonnonsuojelulaki) olevista määräyksistä, asete-tuista rajoituksista ja vaatimuksista alueen käytölle ja ne on otettava huomi-oon hankkeen toteutuksessa.

Hakijalle myönnetään lunastuslain 58 §:n mukainen lupa ennakkohaltuunot-toon.

Lunastuksen kohde jätetään lunastuslain 10 §:n mukaisesti vähemmän tär-keiltä osin lunastustoimituksessa ratkaistavaksi.

Tässä päätöksessä mainittu kiinteän omaisuuden lunastus samoin kuin kor-vausten määrääminen tehdään lunastuslain mukaisessa lunastustoimituk-sessa. Lunastustoimitus laitetaan vireille viran puolesta mahdollisimman pian.

Sovelletut lainkohdat:

Lunastuslaki 4 §, 10 §, 58 §, 72 a §

MYÖNNETYT OIKEUDET

Maanmittauslaitos myöntää hakemuksen mukaisesti hakijalle oikeuden seuraaviin käyttöoikeuden supistuksiin hakemuksessa osoitetuille ja myö-hemmin lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäville, lunastuslupahake-muksen liitteenä olevassa tilaluettelossa mainittujen kiinteistöjen alueille.

Voimansiirtoaluetta varten lunastettava käyttöoikeus rajoittaa omaisuuden luovuttajan oikeuksia seuraavasti:

1) Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolmea (3) metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita ja lait-teita, tavallisia aitoja ja rautatien käytölle tarpeellisia laitteita lukuun ottamatta.

2) Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin eikä tukirakenteisiin.

3) Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kol-mea (3) metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita, etäisyys luettuna ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.

4) Johtoaukealla kokonaisuudessaan, jonka leveys on 30 metriä, sekä Tervasaaren kierron osalta 22 metriä, ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeam-pia muitakaan rakenteita tai laitteista, tavallisia aitoja lukuun otta-matta. Rakennuksia ei saa rakentaa 25 metriä lähemmäksi voima-johdon keskilinjaa, Vanjan sähköaseman ja Kihtersuon sähköase-man välillä Hämeenlinnan kaupungin alueella sekä Valkeakosken 12. ja 3. kaupunginosassa 15 metriä lähemmäksi voimajohdon kes-kilinjaa ja ns. Tervasaaren kierron osalta 21 metriä lähemmäksi voi-majohdon keskilinjaa.

PÄÄTÖS 9 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


5) Johtoaukean molemmin puolin erotettavalla 10 metrin levyisillä reu-navyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enin-tään 10 metriä korkea ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa korkeampi kuin puun etäisyys on johtoaukean reu-nasta.

6) Johtoalueella tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimin-taa, josta saattaa aiheutua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa py-symiselle.

Näiden supistusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat johdon rakentamisen, käytön, tarkastamisen, kunnossapidon, korjaamisen ja uusi-misen vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistön käyttöön:

1) Oikeus pystyttää ja pitää johtoaukealla voimajohto pylväineen, johtimi-neen sekä voiman- ja tiedonsiirtoon liittyvinä laitteineen.

2) Oikeus suorittaa tarpeellisia mittauksia johtoaukealla sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaset vahingot korvataan erikseen maanomistajille.

3) Oikeus pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapi-toon.

4) Oikeus poistaa johtoaukealta ja reunavyöhykkeeltä rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pysyttämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu.

5) Oikeus sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat, niin että ne ovat hel-posti havaittavissa.

6) Oikeus merkitä ne reunavyöhykkeellä sekä eritysestä syytä myös johto-alueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka mittansa vuoksi voivat olla vaa-rallisia johdon säilymiselle sekä kaataa tällaiset puut, ellei metsänomis-taja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapah-tuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajille.

7) Oikeus johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöille jalan tai ajo-neuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä tai rumpuja, tehdä ja kunnossapitää joh-toaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä ynnä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvitta-essa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla.

PÄÄTÖS 10 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Hä-meenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen lopussa.

Anne Ala-Orvola (allekirjoitettu sähköisesti)Rekisteri-insinööri (DI) Maanmittauslaitos

JAKELU Fingrid OyjAlueen maanomistajat ja erityisen oikeuden haltijatHämeenlinnan kaupunkiValkeakosken kaupunkiHattulan kuntaPirkanmaan ELY -keskus /Pekka KinanenPirkanmaan liitto

PÄÄTÖS 11 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


VALITUSOSOITUS

Päätöksen tiedot

Maanmittauslaitoksen antama päätös luvasta

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeudelle määräajan kuluessa ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päät-tymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen tai ne voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina. Muutoksenhakuasiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Hallinto-oikeutena toimii Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Sen yhteystiedot ovat:

Hämeenlinnan hallinto-oikeuspostiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinnakäyntiosoite: Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5sähköpostiosoite: [email protected]

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä on mainittava• päätös, johon haetaan muutosta• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi• perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:• tämä valitusosoitus tai sen jäljennös• päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä• selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, ellei se käy ilmi tästä valitusosoituksesta• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole toimitettu viranomaiselle.

Määräaika

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen tiedoksisaannista.Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäi-syyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Oikeudenkäyntimaksu

Valitusasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, jonka suuruudesta määrätään val-tioneuvoston asetuksella. Voimassa olevat maksut selviävät Internet-osoitteesta: http://www.oikeus.fi.

http://www.oikeus.fi/

mailto:[email protected]

PÄÄTÖS 12 (12)

MML 2941/03 04/201619.9.2016


Documents

PÄÄTÖS 1(12) MML 2941/03 04/2016 19.9 · 2017-02-23 · Tervasaa-ren kierron osalta on tehty sopimus tarvittavan johtoalueen ennakkohal-tuunotto-oikeudestamaanomistajien kanssa