12
Torstai 16.8.2012 1 PRIMA VISTA Kuusamon musiikkiopiston vanhempainyhdistyksen julkaisu lokakuu 2012 Hyvä musiikkisuhde luodaan jo pienenä. Kuusamon musiikki- opiston muskarissa suhdetta rakentaa lähes 170 lasta. SIVU 10 VAIN MIELIKUVITUS RAJAA SITÄ, MITÄ KUUSAMOSSA VOI HARRASTAA. LUE LISÄÄ: sivut 5-8

Prima Vista

  • Upload
    hiski

  • View
    230

  • Download
    5

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Kuusamon musiikkiopiston vanhempainyhdistyksen julkaisu lokakuu 2012.

Citation preview

Page 1: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 1

PRIMA VISTAKuusamon musiikkiopiston vanhempainyhdistyksen julkaisu lokakuu 2012

Hyvä musiikkisuhde luodaan jo pienenä. Kuusamon musiikki-opiston muskarissa suhdetta rakentaalähes 170 lasta.

SIVU 10

VAIN MIELIKUVITUS

RAJAA SITÄ,

MITÄ KUUSAMOSSA

VOI HARRASTAA.

LUE LISÄÄ:

sivut 5-8

Page 2: Prima Vista

2 Torstai 16.8.2012PRIMA VISTA2 Torstai 18.10.2012

KUUSAMOSSA• PRISMA Kuusamo• S-market Kuusamo• S-market Ruka ABC polttoainemyynti• Sale Käylä ABC polttoainemyynti• Stemma• Beauty Shop• S-Rauta• ABC liikenneasema• Sokos Hotel Kuusamo• Koillismaan Auto

TAIVALKOSKELLA• S-market Joki-Jussi• ABC liikenneasema

POSIOLLA• S-market Ahola

KEMIJÄRVELLÄ• S-market Kemijärvi• ABC liikenneasema

SALLASSA• S-market Erätuli ABC polttoaine- myynti

SAVUKOSKELLA• Sale Savukoski

KUUSAMOTAIVALKOSKIKEMIJÄRVIAutomaatit: Salla Käylä Ruka

MARKET RAUTA KOILLISMAAN

KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA-ALUEELLISTA VASTUUNKANTOA VUODESTA 1907

Huoparintie 1, 93600 Kuusamo • puh. 010 763 3100 (8,21 snt/puhelu + 11,9 snt/min.) • www.s-kanava.fi /koillismaa

1907–2012

105 v.

Heinäkuun lopussa Nuori-sokeskus Oivangin tilat ja

pihamaa täyttyivät iloisista sä-velistä.

Kuusamon XVI lasten ja nuorten musiikkileirin ohjel-massa oli soittotunteja, yhteis-soittoa sekä monenlaista muka-vaa tekemistä.

LEIRIVIIKON aikana käytiin kon-sertoimassa Rukalla ja Kuusa-mon keskustassa sijaitsevassa Pohjanseita-leirissä sekä nous-tiin Valtavaaran huipulle ihaile-maan maisemia ja nauttimaan

eväitä nuotiotulilla. Soittotuntien välissä isoset

vetivät draamaleikkejä ja kuo-roharjoituksia koko porukalle. Oivangin chili-biket, minigolf-rata sekä tenniskentät olivat myös ahkerassa käytössä.

LEIRI HUIPENTUI Kuusamotalon Oulankasalissa pidettyyn lop-pukonserttiin, jossa leiriläiset esittivät viikon harjoittelun tuloksia.

Koko leirin väki kokoontui kuoroon, joka esitti kolmiääni-sen sovituksen Leijonakunin-

gas-elokuvan teemalaulusta. Yhteisen tekemisen ilo kitey-

tyi leiriläisten kommentteihin: ensi kesän leirillä taas tavataan!

Musiikkileiriltä jäi mukavat muistot

Kuusamon XVII Lasten ja nuorten musiikkileiri järjestetään 22. - 27.7.2013. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Eevaleena Isoviita puh. 040 753 5716, [email protected] tai musiikkiopiston vanhempainyhdistys, puheenjohtaja Anne Murto, puh. 040 7700 259, [email protected].

Page 3: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 3PRIMA VISTATorstai 18.10.2012 3

PRIMA VISTA

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Musiikkiopiston oppi-laista koostuva Con Brio –yhtye tekee hie-

noa tulosta Talent –kilpailussa TV 4:n kanavalla. Viisi kau-notarta esiintyy neljän viulun ja pianon voimin hurmaten yleisönsä.

Kaikesta huomaa, että esiintyminen on näillä tytöillä verissä, aivan kuin heidät olisi luotu esiintymään. Kameroi-den edessä ollaan luontevas-ti ja kysymyksiin vastataan spontaanisti. Tytöt antavat Kuusamosta ja sen musiikki-opistosta parasta mahdollista kuvaa maailmalle.

MONIKAAN ei välttämättä tu-le ajatelleeksi, kuinka usein

nämä Con Brion -tytöt ovat esiintyneet julkisesti ja kuin-ka useassa musiikkiopiston oppilaskonsertissa tai muussa tapahtumassa he ovat kannuk-sensa hankkineet.

Soittaminen on aloitettu varhain, monessa tapaukses-sa jo ennen kouluikää tai sen kynnyksellä. Esiintymistä on harjoiteltu monta kertaa vuo-dessa eri matineoissa, tasosuo-rituksissa ja kevätnäytteissä.

Niin - esiintyminen on osa musiikkiopistojen ope-tussuunnitelmaa. Sitä kautta musisoiminen saavuttaa lopul-lisen ajatuksensa ja päämää-ränsä: olla mahdollisimman monen ihmisen kuultavana ja ihailtavana.

ESIINTYMINEN vaatii silti veron-sa. Kenellekään se ei tule ilmai-seksi. Jollekin esiintyminen on kuin tervanjuontia ja toiselle taas luontevaa hurmioon vie-vää huumetta.

Esiintyminen ei kuitenkaan jätä ketään kylmäksi. Siinä mielessä se on myös osaami-sen mittari.

Esiintymiseen liittyy yllät-tävän monenlaisia element-tejä. Valmistautuminen alkaa tietysti jo paljon ennen kuin oma esiintymisvuoro koittaa. Lavalle kiipeäminen ja kumar-taminen ovat myös osa esiin-tymisrutiinia. Sisääntulon hal-litseminen kertoo esiintyjästä hyvin paljon, luonnollisesti itse soittotapahtuman lisäksi.

Lavalla tulisi olla kulloi-seenkin musiikilliseen tunne-maailmaan sopiva meininki - ilon tai surun soisi aina vä-littyvän kuulijalle. Onnistu-misen elämyksiä kaipaavat niin soittajat, opettajat kuin kuulijatkin!

Tässä mielessä Con Brio on onnistunut huikeasti. Lavalla on hieno tunnelma ja soitto sujuu!

UUTISET: 4 NUOTTIKAUPPAA OMALLA OPISTOLLA 4 BAROKKIPROGGIS TULEE TAAS

10 MUSKARI SAI UUDET TILAT

12 NIILO RAKENTAA OPISTOLLE OMAN CEMBALON

TEKEMISEN MEININKIÄ: 10 HUILISTIT KONSERTOIVAT D-TUTKINNON

11 ORKESTERI SOITTAA ANGRY BIRDSIÄ

12 CON BRIO YLLÄTTÄÄ JA IHASTUTTAA

MUSIIKISTA ELÄMYKSIÄ:

4 MUSIIKKI KOSKETTAA JA RIEMASTUTTAA

9 LASTEN KANSSA KONSERTISSA

EI VAIN MUSIIKKIA: 5-8 KIRJASTOSSA, TANSSITUNNILLA, NUKELLA JA KUVATAIDEKOULULLATAPAHTUU PALJON JA KOKO AJAN

Rehtorilta Seppo Kallio [email protected]

Taide koskettaa, riemastuttaaja antaa voimaa nuoren kasvuun

Musiikki on yhteydessä kaikkein varhaisim-piin psyykkisiin ja fyysisiin kokemuksiin ja antaa muodot tunteille, sanoo lastenpsy-kiatri Jari Sinkkonen toisaalla tässä lehdes-

sä. Hän toivoo, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus olla tekemisissä taiteiden kanssa.

- Musiikki koskettaa, riemastuttaa ja antaa voi-maa. Kaikki lähtee leikistä, ilman sitä ei ole taidetta, hän sanoo. Sama pätee myös muihin taideharrastuk-siin. Koillismaalla on onneksi mistä valita.

KUUSAMOSSA taiteen opetuksen kaksi muuta kivijal-kaa musiikin rinnalla ovat kuvataide ja tanssi. Taiteen perusopetuksen parissa kasvaa ja kehittyy reilut 600 lasta ja nuorta. Toiminta on määrätietoista ja laadu-kasta ja sitä vetävät ammattilaiset. Kaupunki on hoi-tanut leiviskänsä erinomaisesti.

Ohjattujen taideaineiden lisäksi harrastusten kirjo Koillismaalla on laaja: seurojen ja yhdistysten rinnalla touhua ja tekemistä tarjoavat esimerkiksi Nuorisotalo Nuke ja erinomaisista palveluistaan jatkuvasti kiitosta niittävä kirjasto.

VANHEMPIA tarvitaan tukemaan lasta ja nuorta hänen harrastuksissaan, oli kyse sitten liikkumisesta, luke-misesta tai tietokoneella pelaamisesta. Aikuiset ovat tuulen tuojia ja sateen suojia.

Lasten ja nuorten maailma muuttuu nopeasti ja paineet onnistua ovat kovat. Pitää pärjätä koulussa, onnistua harrastuksissa ja jaksaa olla hyvä kaveri. Il-

man kodin ja vanhempien tukea kuvio on mahdoton.

TÄMÄ LEHTI on Kuusamon musiikkiopiston vanhem-painyhdistyksen julkaisu. Yhdistys toimii kodin ja musiikkiopiston välisenä yhteistyöelimenä. Toimin-taa on ollut yhtä kauan kuin musiikin perusopetusta Kuusamossa, välillä tiiviimmin, välillä hiljaisemmin. Kaikkina aikoina vanhemmat ovat kuitenkin tuke-neet ja kannustaneet musiikin opiskelua henkisesti ja taloudellisesti.

Yhdistyksemme toiminnan kulmakivenä on mu-siikkiopiston oppilaskonserttien yhteydessä toimiva yhteisöllinen kahvila soittajien, heidän perheidensä ja opettajien iloksi ja voimaksi. Olemme tukeneet voimallisesti myös Kuusamossa jo parisenkymmentä vuotta järjestettyä lasten ja nuorten musiikkileiriä. Vastuun leirin onnistumisesta kantaa Pohjois-Poh-janmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipiste, mutta viime vuosina leirin on mahdollistanut yhdistyksem-me taloudellinen tuki.

PRIMA VISTA on yhdistyksemme tärkein varainhan-kintakanava. Kiitos ilmoittajillemme ja tukijoillem-me, yhdessä teemme tärkeää työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen.

Sitä paitsi tekeminen on hauskaa! Tule mukaan toimintaan: musiikkiopiston vanhempainyhdistyk-sen jäseniksi voivat liittyä kaikki halukkaat. Jäsenyys tarjoaa työtä hyvän asian puolesta erinomaisessa seu-rassa.

Onnistumisen elämyksiä kaipaavat kaikki nuoret

”Esiintyminen vaatii silti veronsa. Kenellekään se ei tule ilmaiseksi. Jollekin esiintyminen on kuin tervanjuontia ja toiselle taas luontevaa hurmioon vievää huumetta.

Monikaan ei tule ajatelleeksi mistä kaikesta esiintyminen koostuu.

1.

Kuusamon musiikkiopiston vanhempainyhdistyksen julkaisu. Päätoimittaja Anne Murto. Jutut ja sivunvalmistus Viestintätoimisto Lyygia.Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2012.

PRIMA VISTA 2/2012

Page 4: Prima Vista

4 Torstai 16.8.2012PRIMA VISTA4 Torstai 18.10.2012

Musiikkiopiston aula Kuusamossa on kah-desti vuodessa täyn-nä nuotteja, levyjä ja

musiikkitilpehööriä. Asialla on pielavetinen Kaj Gisselberg, joka kiertää Suomen musiik-kiopistoja ja konservatorioita ainutlaatuisen kokoelmansa kanssa.

Mies hankkii nuottinsa lähinnä keskieurooppalaisilta välittäjiltä: tarjolla opettajille ja oppilaille on tuttuja ja myös uusia säveltäjänimiä eri puolil-ta maailmaa. Ideana on tarjota laatua edullisella hinnalla.

– Onhan tässä myös peda-goginen ulottuvuus, kun opet-tajat tulevat yhdessä oppilaiden kanssa valitsemaan uutta soi-tettavaa, nuottikauppias sanoo.

Syyskuun puolivälissä Kuu-samossa piipahtanut Gisselberg täytti Kuusamotalon takakäy-tävän muovilaatikoillaan, joi-den äärellä riitti selaajia.

Seuraavan kerran nuotteja on kaupan musiikkiopistolla taas keväällä.

PARISENKYMMENTÄ vuotta maa-ta nuotteineen kiertänyt Gis-selberg tuo maahan erityisesti unkarilaisia ja puolalaisia nuot-teja. Niiden laatu on hyvä eikä kieliongelmaakaan ole. Tarjolla on kaikkien suurten säveltäjien sävellyksiä – paitsi Sibeliuksen.

– Sibeliuksen perikunta jatkoi hiljattain säveltäjän te-kijänoikeuksia 25 vuodella. Sibeliuksen tuotantoa on toki tarjolla, mutta sen hinta on kohtuuton, Gisselberg harmit-

telee.Kun Sibeliusta ei ole, tar-

joaa nuottikauppias soittajille keskieurooppalaisia klassikoita, jotka käyvät kaupaksi nuorten pianistien, jousisoittajien ja harmonikansoittajien keskuu-dessa.

– Ylitse muiden on Bach, jonka perässä tulevat muut klassikot.

GISSELBERGIN intohimo nuottei-hin syttyi jo lapsena, kun mies aloitteli pianonsoitonopinto-jaan. Tolppaykkösen jälkeen piano jäi taaemmaksi ja sijaan tuli laulu. Sitten nuotit tulivat uudelleen ajankohtaisiksi, kun nuorukainen löysi unkarilaisen vaimon, jonka ammatti on pia-nonsoitonopettaja.

– Asuimme Unkarissa muu-tamia vuosia ja siellä sain ide-an nuottien maahantuonnista. Kaksikymmentä vuotta olen tehnyt tätä työtä rakkaana har-rastuksena, sanoo Suomen ai-noa, ja ehkä viimeinen kiertävä nuottikauppias.

INTERNET on mullistanut myös nuottikaupan. Gisselbergille se tarkoittaa helpompia, nopeam-pia ja edullisempia ostoja kan-sainvälisiltä toimijoilta, mutta toisaalta tämän ovat oivaltaneet myös opistot ja opiskelijat. Netti on täynnä ilmaiseksi la-dattavia nuotteja.

– Varsinkin pidemmälle opinnoissaan edenneet hyö-dyntävät netin mahdollisuuk-sia. Pienemmille soittajille vih-ko ja sen mukaan eteneminen

on tärkeää ja he ovatkin mei-dän tärkein kohderyhmämme.

TIIVIS yhteistyö musiikkiopis-ton opettajien kanssa on nuot-tikauppiaan työn selkäranka. Tarjolla pitää olla soitettavaa, jonka opettajat kokevat mie-lekkääksi ja josta oppilaat in-nostuvat.

Gisselberg täydentää ko-koelmaansa jatkuvasti mutta siten, että ensi keväänä esi-merkiksi Kuusamossa myyn-nissä olevat tuotteet hän tilaa viimeistään vuodenvaihteessa. Toiveet ja palautteet ovat ter-vetulleita.

Kiertävä nuottikauppias ilmoittaa tulostaan opiston käytävillä muutamaa viikkoa ennen myyntitapahtumaa.

Tarjolla oleviin nuotteihin voi tutustua etukäteen osoit-teessa www. form-x.net. Osoit-teesta voi myös tilata nuotteja suoraan kotiinsa.

– Jos etsittyä ei löydy, han-kin sen kyllä mielelläni, mies sanoo.

Nuottikauppaa omalla opistollaKaj Gisselberg kiertää Suomea ainutlaatuisen kokoelmansa kanssa

Kai Gisselberg ja Anu Sorja etsivät sopivaa soitettavaa viulisti Matilda Polojärvelle.

FAKTATNuottikauppaavuodesta 1994

FORM-X on Kaj Gisselber-gin vuonna 1994 perustama yritys, joka maahantuo ja jälleenmyy laadukkaita ja edullisia nuotteja. Nuotit ovat pääosin unkarilaisia, puolalai-sia, saksalaisia, amerikkalaisia ja suomalaisia.

Valikoimasta löytyy nuotteja niin aloitteleville harmonikansoittajille kuin ammattilaisviulisteillekin.

Musiikin tyyleistä edustet-tuina ovat klassisen musiikin lisäksi kevyen musiikin alatyylit kuten jazz ja blues.  Yritys tuo maahan ja myyn-tiin myös unkarilaisen Hun-garoton-yhtiön levyjä.

www.form-x.net

” Onhan tässä myös pedagoginen ulottuvuus, kun opettajat tulevat yhdessä oppilaidensa kanssa valitsemaan uutta soitettavaa.

MUSIIKKI on yhteydes-sä varhaisiin psyykkisiin ja fyysisiin kokemuksiin ja antaa muodot tunteille. Las-tenpsykiatri, ylilääkäri  Ja-ri Sinkkonen toivoo, että kaikilla lapsilla olisi mah-dollisuus olla tekemisissä taiteiden kanssa. Hän puhui aiheesta Musiikkilääketieteen symposiumissa syyskuussa.

– Musiikki koskettaa, rie-mastuttaa ja antaa voimaa. Kaikki lähtee leikistä: ilman leikkiä ei ole taidetta, Sink-konen sanoo.

Äänen ja musiikin tuottaminen on myös tapa saada hallintaan ajoittain pelottavaa äänimaailmaa. Sinkkonen sanoo, että lapsille pitää antaa joskus myös mahdollisuus metelöidä ja nauttia siitä, että he tuottavat primitiivisiä, rumia ja epämiellyttäviä ääniä.

JARI SINKKOSEN mielestä lap-set ovat nykyisin sijoituskoh-teita. Kun New York Times –lehdessä julkaistiin tutki-mus, jonka mukaan Mozar-tin kuunteleminen parantaa keskittymistä, kauppojen levyhyllyt ostettiin tyhjiksi Mozartin D-duurisonaatista kahdelle pianolle. Koejärjes-telyissä oli käytetty juuri tätä Mozartin teosta.

– Lapsen keskushermos-ton kehityksen parantami-nen on väärä lähtökohta esimerkiksi vauvamuskarille, koska se vie pohjan hauskan-pidolta ja leikkimiseltä, Jari Sinkkonen huomauttaa.

– Jos harrastamisesta tulee pelkästään suorittamis-ta, kurssitutkintoja ja teo-riakokeita, ilo musiikista ja soittamisesta katoaa.

TYTÖT ALOITTAVAT musiik-kiharrastuksen mielellään ja hakeutuvat musiikki-opistoihin. Tyttöjen hyvät sosiaalisen kognition kyvyt ilmenevät esimerkiksi oppi-las-opettajasuhteissa: tytöt syyllistyvät siitä, jos he eivät ole harjoitelleet.

– Monille pojille taas musiikin teoriatunnit ovat vaikeita, koska he eivät miel-lä niiden liittyvän soittami-seen. Pojat myös kestävät huonommin epäonnistumi-sia ja kokevat koesoitot ja kurssitutkinnot eri tavoin kuin tytöt.

LAPSILLE tulisi tarjota sellaista musiikkia, josta he pitävät ja joka on sopusoinnussa hei-dän kehitystasonsa kanssa.

– Bändissä soittaminen on monista nuorista erittäin mukavaa, koska sitä voi teh-dä kaverien kanssa. Pojille ryhmät ovat a ja o.

www.laakarilehti.fi

Musiikki koskettaa, riemastuttaa jaantaa voimaaLastenpsykiatri Jari Sinkkosen mielestä kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa musiikkia jollakin tavalla

Jos harrastamisesta tulee suorittamista, ilo musiikista ja soittamisesta katoaa.

KUUSAMON musiikkiopis-ton yhteistyö Suomalaisen barokkiorkesterin (FIBO) kanssa jatkuu.

Fibo Collegium eli viu-listi Irma Niskanen, huilisti Pauliina Fred ja cembalisti Petteri Pitko saapuvat kou-luttamaan opiston opiskeli-joita 14.-15. marraskuuta. Klinikkaviikonloppuna har-joitellaan etupäässä kamari-musiikkiteoksia. Cembalon soittajilla on mahdollisuus saada ohjausta sooloteosten soitossa.

FIBO palaa Koillismaalle joulukuun puolivälissä. Sil-loin orkesteri konsertoi sekä Taivalkosken että Kuusamon

kirkoissa.- Tarkoitus on, että meidän

opiskelijat soittavat fibolais-ten kanssa jälleen yhteisen tuttinumeron, sanoo rehtori Seppo Kallio.

- Aiomme käyttää kirkon akustiikkaa kokonaisvaltai-sesti hyväksi siten, että orkes-teri hajautetaan soittamaan eri puolille kirkkoa.

Jokaisella aikakaudella on omat instrumenttinsa ja käytäntönsä. FIBO:n ja mu-siikkiopiston kolmivuotisen yhteistyöprojektin aikana opiskelijat näkevät barokki-instrumentteja ja saavat tu-tustua barokkiajan musiikil-lisiin käytäntöihin.

FIBO kouluttaaja konsertoi Koillismaalla

Matka barokkiajan musiikkiin jatkuu

Page 5: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 5

NYT Täällämeilläon mitätehdä!

Kirjastossa parasta on lainaaminen. Kirjoja, levyjä, lehtiä, eloku-via – valikoimaa on hurjasti ja varmasti

tarpeeksi jokaiseen makuun. Kun lainat on luettu, kuunnel-tu tai katseltu, ne voi palauttaa ja lainata taas uutta kiinnos-tavaa aineistoa. Kirjasto antaa inspiraatiota kaikkeen tekemi-seen.

- Kyllä me joka viikko kir-jastossa käydään, sanovat Jaak-kolan tytöt Milja (9 v.) ja Juuli (8 v.).

- Aika iso kassillinen kirjo-ja tulee viikossa luettua. Vasta löysimme taas uuden sarjan, jonka kaikki osat täytyy tieten-kin lukea.

KIRJASTON palvelut tulevat lap-sille ja nuorille tutuiksi viimeis-tään koulun kautta.

Kirjastosta käydään kouluil-la vinkkaamassa uutuuksista ja vähän vanhemmistakin muka-vista kirjoista. Opettajat käyttä-vät luokkia kirjastossa opettele-massa kirjaston käyttöä.

- Tällä hetkellä nuorten suosiossa ovat erityisesti yli-luonnollista rakkautta ja toi-

mintaa sisältävät kirjat, kertoo kirjastonhoitaja Anna Kan-kaanpää.

- Yläkouluikäisiä tyttö-jä kiinnostavat fantasiakirjat joissa rakkaus ja ihmissuhteet ovat pääosassa, kuten suosittu Twilight. Poikien suosikit si-sältävät enemmän toimintaa, hyvänä esimerkkinä Nordströ-min Kiekkotähti-sarjan urhei-luromaanit. Alakouluikäisten käsissä kuluvat Merja Jalon hevoskirjat, Potterit ja Risto Räppääjät.

KANKAANPÄÄN mukaan nuoret esittävät aika vähän toiveita kirjaston valikoimien suhteen.

Kun toiveita tulee, niitä pyritään täyttämään aina kun vain mahdollista. Esimerkiksi japanilaisia manga-sarjakuvia on toivottu ja myös tilattu. Kirjaston sarjakuvatarjonta on mangojen myötä yhä moni-puolistunut.

Musiikki-osaston uutuus on Blu-ray-kokoelma

Kirjaston musiikkiosastolta löytyy monipuolinen ko-

koelma ääntä ja kuvaa. CD-levyistä eniten kiertävät kevyen musiikin pop/rock-nimekkeet. Paljon lainataan myös klassista ja kansanmusiikkia.

- Ennen Kuusamoa saattoi luonnehtia metallipitäjäksi. Vaikka heavy-musiikin harras-tus on edelleen vahvaa, tuorein poppi ja heavyrock haetaan ny-kyisin yleensä verkosta. Tämä näkyy meillä varausjonojen ly-

hentymisenä, määrittelee mu-siikkiosastosta vastaava Helena Raunio.

Vuonna 2004 aloitettu elo-kuvakokoelma on kasvanut va-jaassa vuosikymmenessä yli 700 nimekkeeseen. Tänä syksynä musiikkiosastolla on saatu al-kuun myös Blu-ray -elokuvien kokoelma. Siinä on tällä hetkel-lä jo lähes 30 lähinnä nuorten ja nuorten aikuisten makuun valittua nimekettä.

Kirjallisuus-diplomi avaa näkökulmia

Lukiossa suoritettavan kirjal-lisuusdiplomin tavoitteena

on se, että lukemisen harrastajat voivat saada harrastuksestaan

lukiokurssin samaan tapaan kuin esimerkiksi kilpaurheilun harrastajat. Diplomia varten tentitään 15 kaunokirjallista teosta. Suoritusaikataulun opis-kelija voi päättää itse, kunhan kirjat on tentitty lukion lop-puun mennessä.

Tentittävät kirjat valitaan listasta, jossa on tarjolla sekä vanhempaa että uudempaa kaunokirjallisuutta. Joukossa on proosan lisäksi myös runoja ja näytelmiä.

Tenteissä kirjoja käsitellään monenlaisten tehtävien kautta. Keskustelun lisäksi on piirretty juonikaavioita tai sarjakuvia ja suunniteltu mainoksia.

- Tentit ovat opettajallekin mukavia tilaisuuksia päästä va-paamuotoisesti keskustelemaan kirjoista, myös sellaisista, joita ei ole itse aikaisemmin lukenut, sanoo lehtori Minna Rytisalo.

Kirjastosta löytää inspiraatiota kaikkeen tekemiseen

Parasta on lainaaminenTOP 5

Nuorisolle

Anna Jansson: Hopea-aarreKalle Veirto: Etsivätoimisto Haukka & Kivimutka ja suuri salapoliisikisaAndy Mulligan: RoskaaAnnukka Salama: Käärmeen-lumoojaMaria Turtschaninoff: Helsin-gin alla

Kokeile näitä klassikkoja

Jules Verne: Sukelluslaivalla maapallon ympäriLewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassaJalmari Finne: Kiljusen her-rasväkiEduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koiraRoald Dahl: Ilmarin Ihmelää-ke

Hauskoja kuvakirjoja

Kirsi Kunnas: Hanhiemon iloinen lipasDavid McKee: Prinssi Petteri ja nallekarhuQuentin Blake: Professorin papukaijatPhyllis Roos: Lystikki tahtoo pusunPer Gustavsson: Kuinka prin-sessat lomailevat

Tietokirjoja nuorille

Lucy Micklethwait: Lapsen taidekirja: Eckerman Pelle: Kurkistus-kaappi Grigori Oster: Mieletön ma-tikka Genevieve Helsby: Eläinten musiikkiopistoGuy Campbell: Ihanko totta? Merkillisiä luuloja, sekaannuk-sia ja väärinkäsityksiäCaroline Young: Aaveiden atlas

Kirjallisuus-diplomin suosituimmat

Jane Austen: Järki ja tunteetMaria Jotuni: Huojuva taloAnna-Leena Härkönen: Avoi-mien ovien päiväTracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoruSofi Oksanen: Puhdistus

Siskokset Juuli ja Milja Jaakkola lainaavat viikon kirjat itse lainausautomaatilla.

Eskarilainen Eetu Kantola (7 v.) lainasi kirjan Karhuja por-taissa niin monta kertaa, että se piti hankkia omaksi. Tällä kertaa Eetu tuli kirjastoon kuuntelemaan musiikkia.

Kyllä me joka viikkokirjastossa

käydään.

Torstai 18.10.2012 5

Page 6: Prima Vista

6 Torstai 16.8.20126 Torstai 18.10.2012

Tanssia opiskellaan Kuusamossa ta-voitteellisesti jo viidettä vuotta. Kuusamo-opiston alaisen tanssikoulu

Dance Operationin tunneilla kehitetään tanssijoiden omaa kehollista ilmaisua ja opitaan lajikohtaisia tekniikoita sekä esiintymistä. Tanssitaiteen pe-rusopinnot aloitetaan yleensä 7-8-vuotiaana.

- Tanssin yleisen oppimää-rän perusopintojen suoritta-minen antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin tanssin alalla, vaikkapa ammattiin asti, sanoo tanssikoulun vastaava opettaja Elena Hietala.

ALKEISTA lähtevien perusopin-tojen lisäksi koulussa tarjotaan syventäviä opintoja, joissa ko-rostuvat koreografiat ja jazz-tanssi.

Syventävät opinnot järjes-tetään rinnakkain perusopin-tojen kanssa, joiden suoritta-minen on pääsyvaatimuksena kursseille osallistumiselle. Sy-ventävät opinnot voi aloittaa 10-11-vuotiaana.

TANSSIN opiskelijoille järjes-

tetään myös vapaavalintaisia opintoja kuten kilpatanssi tai kantritanssi. Lastentanssiryh-mät ovat eräänlaista ”tanssin esikoulua”, jossa 3-6-vuotiaat pojat ja tytöt pääsevät tanssil-lisen liikunnan makuun. Las-tentanssi ei vielä kuulu tanssi-taiteen perusopintoihin.

EDISTYNEILLE tanssikoulu tar-joaa erikoisopintoja, joita ovat lasten, nuorten ja aikuisten kil-pailuryhmät. Näiden ryhmien opetus on perustaitoja syven-tävää ja mukaan pääseminen edellyttää tietynlaisten taitojen ja perusvalmiuksien hallintaa. Ryhmiin otetaan opiskelijat keväällä pidettävien koe-esiin-tymisten kautta.

- Jos ryhmissä on vielä tilaa, järjestämme täydennyshaun syksyllä. Muodostelmaryhmi-en maksimikoko on 24 tanssi-jaa, Hietala kertoo.

NUOREN tanssikoulun kilpai-luryhmät ovat menestyneet hyvin SM-kilpailuissa. Kesä-kuussa lasten pienryhmä saa-vutti neljännen sijan 17 osallis-tuneen ryhmän joukosta.

- Se oli mahtava saavutus siihen nähden, että ryhmä on

nyt syksyllä aloittanut vasta kolmannen harjoitteluvuoten-sa, kehuu Elena Hietala oppi-laitaan.

- Myös juniorien kahdeksas sija oli oikein hyvä suoritus.

VIELÄ VIIME kisoissa aikuisten sarjassa sekä ammattilaiset että harrastajat kilpailivat samassa luokassa.

Ensi talvena kilpailujärjes-telmä tulee muuttumaan siten, että ryhmät osallistuvat ensin aluekilpailuihin, joiden perus-teella SM-loppukilpailupaikat jaetaan.

KAIKKIEN tanssilajien yhteisenä tavoitteena on, että opiskelijat kokevat liikkumisen iloa ja kehittyvät kehonsa ja mielensä hallinnassa.

Tanssi on harrastus, jossa kehittyy myönteinen ja luon-teva suhtautuminen kehoon ja sen hallintaan.

- Mitä pitemmälle harrastus etenee, sitä enemmän kehittyy myös opiskelijan tanssillinen ajattelu ja ymmärrys teknii-kan, liikkeen sekä ilmaisulli-sen muodon ja sen kertovan sisällön välisestä yhteydestä, Hietala summaa.

Kehollista ilmaisua, liikkeen taidetta

FAKTAT

Kuusamo-opiston tanssikoulu Dance Operation

* Koulu aloitti tanssitai-teen perusopetuksen antamisen syksyllä 2009.

* Tällä hetkellä koulus-sa on opiskelee yli 300 oppilasta.

* Vastaavan opettajan Elena Hietalan lisäksi koulussa on 12 tanssinopettajaa ja –ohjaajaa.

* Tanssikoulu pitää näytöksen kaksi kertaa vuodessa Kuusamotalon Oulankasalissa.

*Tämän syyskauden näytöksen teema on Astu eloku-vaan.

* Tanssiharrastuksen voi aloittaa ilmoittautumalla Kuusa-mo-opiston toimistoon. Tanssinopettaja esittää opiskeli-jalle sopivan ryhmän ja tason.

* Opiskelu kullakin tasolla kestää yleensä 1-3 vuotta.

* Perusopintojen päätteeksi opiskelija saa päättötodis-tuksen tanssin yleisen oppimäärän perusopintojen suo-rittamisesta.

Tanssi tarjoaaitsevarmuutta esiintymiseen

Tanssikoulu Dance Operationin 11-14-vuotiaiden kilpailuryhmä Muodostelma-juniorit harjoittelee jo syysnäytöksen kuvioita. Esitys rakentuu Moulin Rouge-elokuvan maailmaan. – Huono olo unohtuu, kun saa tanssia, tiivistää kahdeksatta vuotta lajia harrastava Jonna Kajava (kesk.).

SHOWTANSSI

Showtanssi on monipuolinen tanssilaji, johon kuuluu aineksia afro-, jazz-, moderni-, latinalais- ja karakteritanssista sekä klassi-sesta baletista. Showtanssi on kokonaisuus, jossa yhdistyvät koreografia, tanssi, suorituksen ajatus ja esiintymisasu. Nimen-sä mukaisesti showtanssissa on kyse esittämisestä. Showtanssiin voi liittää akrobaattisia temppu-ja ja esityksessä käytetään myös rekvisiittaa.

AJAN ILMIÖT

Ajan ilmiöt on opintokokonai-suus, jossa tutustutaan nyky-ajalle tyypillisiin tanssityyleihin. Ajan ilmiöihin kuuluvat nuor-ten tanssikulttuureissa vaikutta-vat tanssimuodot kuten disco ja street sekä niiden alalajit kuten hip hop ja break. Opintoko-konaisuuden tavoitteena on, että oppilas tuntee tanssin la-jikohtaisia elementtejä kuten tekniikkaa, ilmaisua ja tyyliä. Kurssilla kehittyy myös oppijan oma taiteellinen ja tanssitekni-nen ilmaisu.

Tanssi-harrastuksen voi aloittaa ilmoittautumalla Kuusamo-opiston toimistoon

Tanssi on

harrastus, jossa

kehittyy myönteinen

ja luonteva suhtautu-

minen kehoon ja sen

hallintaan.

Page 7: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 7Torstai 18.10.2012 7

Keskellä kaupunkia Kitkantien varrella sijaitsevalla Nuo-risotalo Nukella

tavataan ja siellä tapahtuu. Kävijät ovat 13-18 -vuotiaita aktiivisia ja hyvin sosiaalisia kuusamolaisia nuoria, kiittelee nuorisosihteeri Sari Tyynelä.

- Nuoret ovat avoimia ja heihin saa luotua nopeasti hy-vän suhteen, Nuken hengetär sanoo.

Tyynelän mukaan nurkkik-sen vakiokävijät ovat aktiivisia nuoria, joilla on paljon har-rastuksia. Nuke tarjoaa heille mahdollisuuden esimerkiksi tehdä läksyjä ja syödä välipalaa ennen treenejä.

PÄIVITTÄIN Nukella käy 30-40 nuorta eri puolilta keskustaa ja Rukalta.

- Mukava paikka. Täällä tapaa toisia nuoria ja aina on jotakin tekemistä, kiteyttävät maanantai-iltaa Nukella viet-tävät Aki Peuraniemi Aleksi Karinkangas, Mauno Kirja-va, Antti Ronkainen, Christa

Männikkö ja Julia Riekki.Kehittämisen paikkoja

nuorten mielestä olisi toi-nen biljardipöytä, paremmat ja useammat tietokoneet ja enemmän tilaa. Nuoret toivo-vat Kuusamoon myös muita sisäpaikkoja, jossa voisi viettää vapaa-aikaa.

NUKELLA voi vain olla tai siellä voi toimia aktiivisesti. Tyyne-län sanoin Nuke on kuusa-molaisen nuorisotoiminnan keskus, jonka ympärille ra-kennetaan toimintaa nuorten ideoitten pohjalta.

- Meiltä löytyy esimerkik-si tanssipeli sekä alakerrasta nyrkkeilysäkki ja rumpuhuo-ne. Ne ovat tarpeen varsinkin silloin, kun pojilla on sydän-suruja. Murheet on helppo purkaa iskemällä säkkiä tai soittamalla rumpuja.

Osa Nuken toimintaa on myös Torangissa sijaitseva bändikämppä, jossa on loosit neljälle bändille.

- Soittajat säilyttävät käm-pällä kamppeensa, huolehtivat

itse vuoroistaan ja harjoittele-vat tavoitteellisesti.

NUORISOTALO Nukea ja sen palveluja käyttää tänä syksy-nä aktiivisesti noin 60 nuor-ta. He ovat lunastaneet 5,5 euron hintaisen nuorisota-lokortin.

- Nuorisotalokortin voi ostaa jokainen 12 vuotta täyttänyt ja sitä voi käyttää kunnes täyttää 18 vuotta. Kortilla pääsee osallistumaan talon tapahtumiin ja esimer-kiksi nuorisotoimikunnan kokouksiin. Siellä päätetään talon yhteisistä tapahtumista ja säännöistä. Mutta ilman korttiakin meille pääsee sisälle, Tyynelä lupaa.

SARI TYYNELÄ ja talon toinen vakituinen työntekijä, nuori-so-ohjaaja Jaana Voutilainen haluavat säilyttää Nuken paik-kana, jossa on turvallista olla.

- Jokainen voi osallistua toimintaan tai vain olla hissuk-seen ja katsella ympärilleen. Porukka nappaa kyllä mukaan.

Nuorisotalo Nukella tavataan ja tapahtuu

Aki Peuraniemi (vas.), Aleksi Karinkangas, Mauno Kirjava, Antti Ronkainen, Christa Männikkö ja Julia Riekki viihtyvät Nukella Kitkantiellä. Nurkkiksella tavataan kavereita, puuhataan yhdessä, tehdään läksyjä ja syödään välipalaa.

FAKTAT

Kuusamon kaupungin nuorisopalvelut

Nuorisopalveluiden hallinto ja johtaminen

* Ammatillinen perusosaaminen ja erityisnuorisotyö

* Nuorisotyön nopeasti muuttuviin erityisvaatimuksiin vastaaminen * Nuorisopalvelujen talouden suunnittelu ja seuranta.

Peruspalvelut * Ennalta ehkäisevän työn toteuttaminen kaikissa työmenetelmissä

* Osallistavan nuorisotalotoiminnan ylläpito ja kestävä kehittäminen

*Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen Walkers-yökahvila toimintamenetelmänä. Valtakunnallinen yhteistyö Aseman Lapset ry:n kanssa

* Liikenneturvallisuuskasvatus

* Bänditoiminnan ylläpito ja kehittäminen

* Nuorisoyhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö

* Graffitiseinän toiminnasta vastaaminen

* Sosiaalisessa mediassa tehtävä työ

* Ympäristökasvatuksen toteuttaminen yhteistyössä Suomen Ympäristökasvatuksen Seura Ry:n kanssa

* Etsivän nuorisotyön toteutumisesta vastaaminenja kehittäminen

* Verkostoituminen eri yhteistyötahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti

Muut aktiiviset palvelut

* Tapahtumien ja leirien järjestäminen

* Osallistava tapahtumajärjestely japrojektikoulutukset nuorille

* Nuori Kulttuuri -toiminnan paikallinen ja alueellinen yhteistyö

* Nuorisoavustusten valmistelu ja seuranta

* Nopea reagointi eri nuorisokulttuurien tarpeisiin

Vaikuttaminen ja osallisuus * Osallisuustyön paikallinen ja seutukunnallinen koordinointi, kehittäminen ja yhteistyö

* Nuorten edustajiston (Nedu) toiminnan koordinointi ja kehittäminen

* Suomen Lasten Parlamentin kanssa tehtävä yhteistyö

* Vuoropuhelua Nyt –hankkeen toteuttaminen yhteistyössä Nuorisokeskus Oivangin kanssa.

* Bänditilan vuokraus paikallisille nuorisobändeille

* Liikennepuistossa ohjaustoiminta kesäkuukausina

1.

” Nuori on yhtä aikaa arvoitus, ihme ja yllätys. Nuori on aina ilmestys, joka tulee jostakin, joka etsii jotakin ja joka on tietyn hetken luonani. Nuori on aina ilmestys kuin tuuli.

Nuorisotalo Nuken logon on suunnitellut kuusamolaistaustainen graafikkoTea Tauriainen. Logo otetaan virallisesti käyttöön tänä syksynä.

Nurkkisen vakiokävijät ovat aktiivisia nuoria, joilla on paljon harrastuksia.

LintuteemaOulangallasyyslomalla Oulangan luontokeskuksessa vietetään lomaa lintuteeman ympärillä 27. lokakuuta saak-ka. - Bongaa syyslintuja Oulangan luontokeskuksen pihapiirissä! Tarkkaile tovi ruokintapaikan liikennettä tai havannoi sii-vekkäitä luontoretkelläsi luon-tokeskuksen lähimaastoon. Luontokeskuksella on esillä tunnistusapuna toimivaa ma-teriaalia.

Luontokeskuksen vintillä lintutehtäviä ja värityskuvia ja auditoriossa on mukava is-tahtaa katsomaan lintuaiheisia

filmejä. Bongauslomakkeen palauttaneiden kesken arvotaan lintuteemainen palkinto, lupaa opastuskeskuksen väki. Yhdessä on helpompaa Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille, jotka ovat jumiutuneet elämässään paikoilleen.

Ongelmana voi olla, ettei koulu- tai työpaikkaa ole löy-tynyt tai ei muuten tiedä mitä elämällään tekisi.

Etsivät löytää Kuusamossa kouluilta (Nilo, Toranki, Ruka ja Kainuun ammattiopisto). Paula Kouva, p. 040 860

8055, facebook:  Paula Etsivä Kuusamo, Tiina Kettu, p. 040 860 8082, facebook: Tiina Et-sivä Kuusamo.

 

Paikallista soitinkauppaa FacebookissaOletko myymässä tai hank-kimassa käytettyä soitinta tai muuta tarpeellista? Opettajien, puskaradion ja musiikkiopiston ilmoitustaulun lisäksi kannattaa kokeilla Facebookin tehokkuut-ta.

Facebookiin on perustettu-myydään/ostetaan Kuusamon seutu -palsta, jonka kautta jo useat soittimet ovat löytäneet

uuden omistajan. Palstalla myydään toki muutakin.

Käsityökurssit koululaisille TAITOkeskuksessaKuusamon koululaisia houku-tellaan syyslomaviikolla käsi-työkurssille TAITOkeskukseen. Ensimmäinen kurssi pidetään tiistaina 23.10. kello 10 ja toi-nen kurssi torstaina 25.10. kello 10.

Kurssilla tehdään muodikas sisustustaulu syyspäivien iloksi. Samalla opitaan pintojen käsit-telyä sekä makramee–solmeilua. Osallistumismaksu 10 euroa, kurssin kesto 3 tuntia.

Page 8: Prima Vista

8 Torstai 16.8.20128 Torstai 18.10.2012

Kansanopiston kol-mannessa kerrokses-sa on vilskettä, kun nuoret kuvataide-koululaiset ryhtyvät

työstämään asetelmiaan. Ala-koululaisten keskellä neuvoo, kannustaa, puristaa väriä ja hymyilee lasten ja nuorten ku-vataidekoulun opettaja Mirja Mäki.

Mäellä on tänä syksynä 110 oppilasta perehtymässä kuva-taiteisiin. Kuvataideopetuksen lisäksi Kuusamossa tarjotaan nuorille valokuvausopetusta. Oppia hakee kahdeksan nuor-ta ja heitä ohjaa Risto Raunio.

LASTEN JA NUORTEN kuvataide-koulun opetus on tavoitteellis-ta tekemistä, jossa punaisena lankana kulkee ajatus taiteen perusteista.

- Emme tee kaikista oppi-laista taiteilijoita, vaan halu-amme, että heistä tulee käteviä ihmisiä, sanoo Mirja Mäki.

Mäen mukaan usein köm-pelöstäkin lapsesta tulee näp-pärä, kun hän vain harjoittelee riittävästi.

- Käsillä tekemisen taito on tavattoman tärkeä. Kaikki lapset ja nuoret eivät ole kiin-nostuneita esimerkiksi urhei-lusta tai liikunnasta. Pitää olla mahdollisuuksia, joista valita.

LASTEN JA NUORTEN kuvatai-dekoulu on toiminut Kuusa-mossa vuodesta 1988. Mäen johdolla taiteeseen on paneu-duttu vuodesta 1999. Nuo-rimmat kuvataidekoululaiset ovat 5-vuotiaita ja vanhimmat 18-vuotiaita.

- Tilat kansanopistolla ovat erinomaiset. Meillä on pesu-tilat, maalaustilat ja varastot, kiittelee Mirja Mäki toimin-taympäristöään. Maalausluok-kaan mahtuu sopivasti 10-14 lapsen tai nuoren ryhmä.

MIRJA MÄEN pedagogiikan läh-tökohtana on lasten ja nuorten ainutlaatuisuus. He ajattelevat eri tavalla kuin aikuiset ja siksi kuvataidetta tehdään heidän ehdoillaan. Myös poikien ja tyttöjen toivomukset poikke-avat usein toisistaan.

- Yritän ottaa huomioon pojat esimerkiksi siten, että aiheet eivät ole liian lällyjä. Aiheitamme ovat tänä syksynä olleet japanilaiset sarjakuvat, laivastot ja merenkulku sekä keskiajan sodat, ritarit, linnoi-tukset ja katapultit, luettelee

Mirja Mäki. Aiheet on valitta-va siten, että lapset ja nuoret innostuvat niistä.

Kuvataide on myös keino sukeltaa aikuisten yhteiskun-taan. Mirja Mäen tunneilla käsitellään ja työstetään yhteis-kuntaa ajankohtaisten uutisten kautta. Tekemällä itse kuvia huomaa helposti esimerkiksi sen, onko joku manipuloinut kuvaa.

- Tässä mielessä opiskelum-me on myös harjoitusta medi-alukutaitoon.

LASTEN JA NUORTEN kuvatai-

dekoulun opettaja onnistuu, kun hänellä on rautainen am-mattitaito, tekninen osaami-nen sekä tekemistä palvelevat väri- ja sommitteluopin perus-teet. Osaamisen pitää palvella tekemistä eli tuntumaa on ol-tava myös taidehistoriaan.

- Lapset ja nuoret ovat valtavan uteliaita ja tiedonha-luisia. On hienoa, että he us-kaltavat kysyä ja kyseenalais-taa. Minun tehtäväni on etsiä oikeita vastauksia.

Mäen mukaan kuvataiteen perusopetuksessa ei mullis-tavaa kehitettävää Kuusa-

mossa ole. Jos voisi, hankkisi opettaja koululleen muutaman tietokoneen, pari uutta tulos-tinta ja kehittäisi opetusta ny-kyistä modernimpaan suun-taan.

- Mutta näillä resursseilla mennään. Meillä on mahdot-toman mukavaa, sanoo Mäki.

Hei, me maalataanKuvataide-koulussa hahmotetaanmaailmaaja tehdään käsillä

Kuvataidetta harrastaa Kuusamossa yli sata lastaja nuorta

Rita Puuronen, Roosa Ojansivu ja Milla Heiskanen ovat kuvataidekoululaisia, jotka ovat tänä syksynä perehtyneet muun muassa asetelmien maalaamiseen.

Jesse Määttä ja Antti Oikarainen viihtyvät hyvin tyttövaltaisessa ryhmässä. Mirja Mäki neuvoo ja Ella Sirjola kuuntelee.

Ella Sirjola on piirtänyt pienestä tytöstä pitäen

Olen piirtänyt aina, ehkä siksi, että se on mukavaa, sanoo 14-vuotias Ella Sirjola. Torangin koulun 8.-luokkalai-nen aloitti kuvataidekoulussa jo ennen kouluikää, piti

muutaman vuoden taukoa ja palasi takaisin muutama vuosi sit-ten.

- Arvostan sitä, että opettaja paneutuu meidän tekemisiimme. Emme vain piirtele tai maalaile, vaan Mirja Mäen johdolla opim-me koko ajan uutta tekniikasta, väreistä ja taiteen historiasta, kiittelee Ella.

Myös äitinsä taideopintojen pariin innostanut Ella harrastaa kuvataiteiden lisäksi ratsastusta, tanssia ja lukemista. Kuvataiteis-ta voisi olla vaikka ammatiksi, hän arvelee.

”Käsillä tekemisen taito on lapselle tavattoman tärkeä

Page 9: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 9PRIMA VISTATorstai 18.10.2012 9

Toranginkuja 1 • 93600 Kuusamo • � 08 852 [email protected]

www.koillismaankirjapaino.fi

L u o n n o l l i s t a p a i n o v o i m a a

Qi Point- Elämänvoima

Anna-Liisa Malassagne

Perinteisen Kiinalaisen Lääketieteen terapeutti

Kitkantie 34 D 25, 93600 Kuusamo – [email protected]

PV-KONSETTIGALLUP

Kaikenlaiset konsertit tarjoavat elämyksiä

Markku Oikarainen

”Olen harrastanut musiik-kia ja soittanut kitaraa jo

nuoresta asti. Käyn konser-teissa Kuusamossa aina kun mahdollista, ja harvakseltaan muuallakin.

Kuuntelen lähes kaikenlais-ta musiikkia. Skaala ulottuu

etnosta klassiseen, vain iskel-mät jätän vähemmälle. Poika-ni harrastaa huilunsoittoa ja hänen kanssaan käydään myös konserteissa.

Toivoisin Kuusamoon kan-sanmusiikkiin liittyvää kon-serttia. Nykypäivänä suomalai-nen kansanmusiikki on hyvin mielenkiintoista. Sitä soitetaan hyvin ja siitä löytyy kuitenkin se perimmäinen suomalaisuu-den ydin.”

Minna Råberg

”Käyn konserteissa aina kun vain pääsen. Omien lasten

esiintymisiä käyn kuuntele-

massa oppilaskonserteissa, yleensä pienempien sisarusten kanssa. Silloin ei oikein pysty jäämään loppuun asti.

Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Viulua kuuntelen nyt eri tavalla kuin ennen, kun omat lapset opis-kelevat viulunsoittoa.

Barokkikonsertti oli todel-la hyvä, sen kaltaista toivoisin lisää.”

Leena Kurtti

”Oppilaskonsertit ovat lä-hes ainoita konsertteja,

joissa käyn. Niissä on tasokas ohjelma ja hyvät esiintyjät. Kuuntelen klassista musiikkia ja kuorolaulua sekä hengellis-tä musiikkia. Huilusta pidän paljon, voisi sanoa, että se on mieli-instrumenttini.

Mielelläni kuulisin Kuu-samossa laulukonsertin, jossa lapset esittäisivät lastenlauluja joko yksinlauluna tai kuoron kanssa.

Minna Suoraniemi

”Olen käynyt kirkko- ja oppi-laskonserteissa, sekä Musiik-

kiopiston galleriakonserteissa. Kuorojen konsertteja olen myös käynyt kuuntelemassa. Musiikkiopiston ja kuorojen yhteiset konsertit ovat olleet erityisen kivoja.

Mielelläni kuuntelen pia-noa, jota itsekin soitan. Nyt kiinnostaa myös huilu, kun lapsi harrastaa huilunsoittoa. Pidän kamarimusiikista ja yh-teissoitosta yleensä. On aina ihana katsoa ja kuunnella, kun lapset ja nuoret soittavat.

Odotan Kuusamoon erityi-sesti urkukonserttieja.”

Pikkueväidenja pehmolelujen voimalla pienikin jaksaa keskittyä

Harvat oppilaskonsertin esiintyjät ovat per-heidensä ainoita lapsia. Jos vanhemmat mieli-

vät heitä kuuntelemaan, täytyy usein ottaa koko sisarusparvi mukaan, pienimpiä perheenjä-seniä myöten.

Sippolan perheen nuorim-pien kanssa on käyty jo tutus-tumassa konsertin tunnelmaan. Paikalla ollaan lapsenpituinen aika, kaksivuotias jaksaa kuun-nella ehkä vain pari esitystä sii-nä kun viisivuotias viihtyy pen-kissä väliaikaan saakka. Sopivan ajan kuluttua lapsen kanssa voi lähteä pois, toki taputusten ai-kana.

- Salista poistutaan turhaa huomiota herättämättä. Yleen-sä lähtijöihin suhtaudutaan musiikkiopiston oppilaskon-serteissa tosi luonnollisesti, kiittää Kaisu Sippola.

Jos tietää käyvänsä vain het-ken harjoittelemassa konsertis-sa oloa, on luontevaa piipahtaa vain takarivin reunapenkissä. Sippolan mielestä pienten kanssa pitäisi kuitenkin saada istua aika edessä. Lapsen mie-lenkiinto pysyy paremmin yllä, kun hän näkee ja kuulee hyvin mitä lavalla tapahtuu.

- Kuusamotalolla koroke-tyynyt ovat hyviä, ne auttavat näkemään kauempaakin.

NELJÄN LAPSEN äitinä Sippo-lalle on jo kertynyt kokemusta keinoista, joilla konsertissa voi pitää pienet padat hiljaisina. Pienimmillä pitäisi olla jotain

äänetöntä tekemistä mukana, piirtämistä tai hiljaiseen leik-kiin sopivaa pehmolelua. Pik-kuevääksi voi varata mukaan rusinoita tai pastilleja, jotka eivät rapise. Vanhemman lau-kusta on hyvä löytyä lapselle mieleisiä kirjoja luettavaksi tai katseltavaksi. Niistä lähtee pal-jon pienempi ääni kuin puhu-vasta lapsesta.

- Hyvä olisi kertoa lapsel-le etukäteen mitä konsertissa tapahtuu, ja sanoa mitä tulee seuraavaksi, montako laulua tai kappaletta kuunnellaan, Sippo-la vinkkaa.

Hyvästä jaksamisesta palki-taan kehumisella ja väliaikaher-kuttelulla. Siitä jää hyvä mieli sekä itselle että koko konsert-tiyleisölle.

Lasten kanssa konsertissa käyneet vanhemmat osaavat iloita muidenkin lasten suo-tuisasti päättyneestä konsertti-käynnistä.

Lasten kanssa konsertissa

Musiikkiopiston oppilas-konsertit eivät välttämättä

edellytä yleisöltä erityistä pukeu-tumista. Hienommassa konser-tissa tilaisuutta kunnioitetaan pukeutumalla juhlavaatteisiin.

Hyviin käytöstapoihin kuu-luu aina muiden kuuntelijoiden huomioiminen. Henkilökohtai-sesta hygieniasta on syytä huo-lehtia ja hajusteiden käyttö pitää vähäisenä, koska yleisön joukos-sa voi olla allergikkoja.

Toisten kuulijoiden huo- mioimista on se, että hankkii lip-punsa ajoissa. Konserttiin saavu-taan hyvissä ajoin, erityisesti jos paikka on ostettu keskeltä riviä. Hienotunteisuutta on myös se, että pidättäytyy arvostelemasta kuulemaansa vierustoverilleen

kesken esityksen. Suosionosoituksista on omat

sääntönsä. Hyvä ohje on, että jos ei ole ennen ollut klassisen musiikin konsertissa, kannattaa taputtaa vasta sitten, kun joku muu on taputuksen aloittanut.

Kun orkesteri kävelee lavalle ja istuu paikoilleen virittämään, taputuksia ei tarvita. Virittämi-sen jälkeen orkesteri hiljenee ja keskittyy, ja yleisö kunnioittaa hetkeä hiljaisuudella. Vasta ka-pellimestarin saapuessa lavalle orkesteri nousee seisomaan ja taputukset alkavat.

Teokset kuunnellaan koko-naisuutena ja taputusten aika on vasta koko teoksen kuulemi-sen jälkeen. Kirkkokonserteissa käytännöt vaihtelevat. Hiljaisen

viikon aikana tilaisuus voi päät-tyä mieluumminkin hiljaisuu-teen kuin taputukseen.

KAIKKI esiintyjät iloitsevat pa-lautteesta. Musiikkiopiston konserttien jälkeen aikuisten olisi hyvä muistaa kiittää ja ke-hua esiintyjiä, myös lievän epä-onnistumisenkin jälkeen.

Konserttien tallentamisen suhteen kannattaa noudattaa pi-dättyväisyyttä. Kuvien tai vide-oiden julkaisemiseen Internetis-sä tarvitaan aina luvat jokaiselta esiintyjältä tai alaikäisten lasten vanhemmilta.

Konsertissa käydään elämyk-sen takia. Elävästä musiikista saa parhaan elämyksen keskittymäl-lä hetkeen.

Pienetkin lapset nauttivat konsertissa, kunhan vanhemmat ottavat vaarin muutamista hyvistä vinkeistä.

Etiketti vaihtelee konsertin mukaan

Page 10: Prima Vista

10 Torstai 16.8.2012PRIMA VISTA10 Torstai 18.10.2012

HEKKALAN MUSIIKKI

Soittimet ja soitintarvikkeetkätevästi Kaiterantieltä

Kaiterantie 16, 93600 KUUSAMO puh. 0400 156 423 tai 08 8522499

Fredrikinkatu 67e44 – 00100 – Helsinki – FINLAND

www.everial-drm.com I Twitter I LinkedIn I

Huilistiopiskelijat Su-vi Palosaari ja Heidi Kaakinen konsertoi-

vat musiikkiopistolla torstaina marraskuun 22. päivänä. Kon-sertissa kuullaan opinnoissaan pitkälle edenneiden huilistien D-kurssin ohjelmisto-osa. Yleisön joukossa istuu tutkin-tolautakunta, joka samalla ar-vioi tyttöjen suorituksen.

HUILUNSOITONopettaja Teemu Huunonen ehdotti tytöille ohjelmisto-osan soittamista konsertin muodossa jo viime talvena. Tutkintoon kuulu-va tekninen osio eli asteikot, etydit ja prima vista esitetään perinteiseen tapaan vain lau-takunnalle.

- Yhteinen konsertti tuntuu ajatuksena helpommalta kuin yksin neljän hengen lautakun-nan edessä soittaminen, Suvi toteaa.

- Tutkintotilanne on yleen-sä aika ahdistava ja silloin jännittää ihan hirveästi, lisää Heidi.

YHTÄ AIKAA huilunsoiton aloit-taneilla tytöillä on meneillään kahdeksas vuosi musiikki-opistossa. Abiturientti Suville kuluva vuosi on viimeinen opiston kirjoilla. Opistotason päättötodistukseen kuuluvia

D-teoriakursseja Suvi ei eh-kä aio suorittaa, mutta jatkaa soittotunneilla käymistä luku-vuoden loppuun asti. Lukion toisluokkalaisella Heidillä D-musiikintuntemus on parhail-laan työn alla. Molemmat tytöt pitävät kuitenkin soittamista todistuksia tärkeämpänä.

- Uskon, että soittaminen jatkuu vielä koulun loppumi-sen jälkeenkin. Olen vähän tutkinut mahdollisuuksia liittää huilunsoittoa tulevien opiskelupaikkojen opinto-oh-jelmiin. Jos se ei onnistu, voi aina liittyä johonkin opiskeli-jaorkesteriin, Suvi pohtii.

- Huilu on ollut niin kiin-teä osa elämää jo lähes 10 vuo-den ajan, että on vaikea kuvi-tella sen jäävän kokonaan pois kuvioista, lisää Heidi.

Suvin (vas.) ja Heidin huilukonsertti kamari-musiikkisalissa 22.11.2012 kello 19. Säveltäjäniminä Händel, Bach, Debussy, Hatšaturjan, Hovland, Clarke.

Lautakunta istuu yleisön joukossa Kuusamotalon pikkusalissa

Konsertti sopii myös tutkinnoksi

Lapin Mieli Oy

[email protected] puh. 040 5161 067

KUUSAMON musiikkiopiston vanhempainyhdistys toimii kodin ja musiikkiopiston väli-senä yhteistyöelimenä.

Tuemme ja kannustamme musiikin opiskelua henkisesti ja taloudellisesti. Lisäksi yh-distys ylläpitää toiminnallaan musiikkiharrastusta ja edistää musiikkikasvatusta yleisesti Kuusamossa.

YHDISTKSEN jäseniksi voivat liittyä kaikki halukkaat. Hen-kilöjäsenmaksu on 20 euroa ja yritysjäsenmaksu 100 euroa

vuodessa. Lisätietoja jäsen-sihteeri Jonna Lohelta, puh. 050 336 1231 tai [email protected].

 Vanhempainyhdistyksen hallitus vuodelle 2013: Puheenjohtaja Anne Murto ([email protected], puh. 040 770 0259), Eevalee-na Isoviita, Matti Koivula, Me-rike Link, Jonna Lohi,  Matti Pohjola ja Paula Ronkainen. Varajäsenet: Tiina Koskela-Janhunen  ja Tauno Korpela.

Vanhempainyhdistystekee tiivistä yhteistyötä kotien ja opiston välillä

Muskarissa matkataanmusiikin maailmaan leikin varjolla

Muskari eli musiikkiopis-ton musiikkileikkikoulu sai syksyllä uudet tilat.

Kellarikerrokseen sisustetussa avarassa huoneessa musiikin maailmaan perehtyy noin 170 lasta sekä pieni aikuisten kehi-tysvammaisten ryhmä. Muska-rilaisten innoittajana ja opasta-jana touhuaa Päivi Hannula.

Musiikkileikkikoulun teh-tävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jat-kuvan musiikin harrastuksen syntymiseen.

- Musiikkileikkikoulutoi-minta on tavoitteellista musiik-kikasvatusta, johon integroi-daan myös tanssia, kuvataidetta ja kirjallisuutta. Toiminta ta-pahtuu leikin varjolla ja kaik-kein tärkeintä on tekemisen ilo.

MUSIIKKIeikkikoulussa opiske-levat alle kouluikäiset lapset. Opetus tapahtuu ryhmissä.

- Musiikkileikkikoulun voi aloittaa noin 3 kuukauden ikäi-senä ensin vauvaryhmässä. Yk-

sivuotiaasta ylöspäin jokaisella ikävuodella on omat ryhmänsä. Alle kolmevuotiaat käyvät mu-siikkileikkikoulua vanhemman kanssa. Opetusta annetaan lukuvuoden aikana kerran vii-

kossa, listaa opettaja perusteita.

MUSIIKKIleikkikoulussa lapset leikkivät  laululeikkejä ja teke-vät itse musiikkia monenlaisil-la soittimilla. Muskarissa myös

piirretään ja kuunnellaan musiik-kia. Samalla tulevat tutuksi musiikin peruskäsitteet kuten nuotti, tauko, rytmi, melodia ja dynamiikka eli äänen voi-makkuuden vaihtelu.

Musiikkileikkikoulun soi-tinvalikoimaa on lisätty viime vuosina. Vuoden teemoihin sopivaa musiikkia soitetaan djembe-rummuilla, ksylofonil-la ja kanteleella, joka on monen lapsen suosikkisoitin. Erilaisia rytmisoittimia kuten hedelmä-marakasseja ja kulkusia käyte-tään myös.

Kaikkein pienimpien väli-neinä ovat myös rytmirinkulat ja keinuhevoset.

PÄIVI HANNULAN vastuulla ovat myös opiston soitinvalmennus-ryhmät. Soitinvalmennuksessa tutustutaan eri instrumenttei-hin ja tasoitetaan tietä mahdol-lisiin instrumenttiopintoihin.

Lapset voivat osallistua myös musiikkileikkikoulun Startti Solfa –ryhmään. Ryhmä on tarkoitettu sillaksi teoria-opintoihin. Siellä harjoitellaan teorian perusasioita esimerkiksi kanteleen avulla.

Rytmirinkuloita ja keinuhevosia

Päivi Hannula laulaa, soittaa, leikittää, laulattaa ja innostaa muskarilaisia Kuusamossa musiikin maailmaan.

Kaikkein tärkeintä on yhdessä-tekemisen ilo.

Page 11: Prima Vista

Torstai 16.8.2012 11PRIMA VISTATorstai 18.10.2012 11

Kuusamon mu-siikkiopiston jousiorkesteri soi tänä syk-synä vihaisten

lintujen tahdissa. Parinkym-menen viulistin, alttoviulistin ja sellistin kokoonpano har-joittelee perinteisiä klassisia orkesterisävellyksiä, mutta myös muuta: todennäköisesti vielä tänä syksynä kuullaan oppilaskonsertissa orkesterin esittämänä Angry Birdsin tee-masävelmä.

- Soittajat toivoivat sitä. Kyllä orkesterissa pitää vä-lillä soittaa kevyempääkin ja kuunnella soittajien toiveita. Tällaiset kappaleet motivoivat nuoria soittajia, sanoo orkes-terin tahtipuikkoa elokuusta lähtien heiluttanut Cornelis

”Niilo” Kok.

KOK PERI kapellimestarin pes-tin vuorotteluvapaalle koti-maahansa Puolaan vuodeksi matkustaneelta Marek Pazd-ziorilta. Orkesterin johtami-nen on tuttu juttu Kuusamon jousiorkesterissa tähän asti bassoa soittaneelle sellonsoi-tonopettajalle.

- Tehtävä on mieluisa, mut-ta harmissani olen siitä, että orkesterissa ei ole nyt basson-soittajaa. Toisaalta muutama oppilas on kiinnostunut bas-son opiskelusta, joten voi olla, että meillä on kohta myös uusi basisti, musiikin monitoimi-mies iloitsee.

UUDEN JOHTAJAN toiveena ja tavoitteena on valmistaa ja esit-

tää orkesterin kanssa kokonai-nen konsertti. Suunnitelmissa on Bachin pianokonsertto f-molli, jossa solistina soittaisi Kuusamon musiikkiopiston pianonsoiton opiskelija.

- Jos haave toteutuu, kon-sertin aika on keväällä.

Sitä ennen orkesteri har-joittelee muun muassa haasta-vaa Mozartin Eine kleine Na-chtmusikia. Kok myötää, että kappale ei ole helppo, mutta riittävän haastava taitaville nuorille soittajille.

- Asioita ei saada aikai-seksi nopeasti ja väkipakolla. Jousiorkesterin soittajat ovat kuitenkin lahjakkaita ja mo-tivoituneita, joten uskon, että onnistumme myös tässä.

ORKESTERISSA soittaminen on

kokemus, jota Nii-lo Kok suosittelee jokaiselle opinnoissaan riittävän pitkälle edenneelle. Kakkosviulussa onnistuu, jos osaa soittaa hy-vin ensimmäisessä asemassa.

- Ykkösviulussa pitää osata hyvin 1-5 asemat ja sellistien on soitettava hyvin neljä ase-maa. Kynnys orkesteriin ei kuitenkaan saa olla liian kor-kea, sillä yhdessä soittaminen antaa nuorille lisää pontta ja harjoitteluintoa. Meillä on paljon taitavia nuoria soittajia, joiden kansa on ilo harjoitella.

Orkesterinjohjaja Niilo Kok toivoo

soittajilta asennetta.

Vihaisten lintujen tahdissa

Kamarimusiikki on tärkeä osa jokaisen musiikki-opiston opettajan työtä.

Alkaneena lukuvuonna mu-siikkiopistolle on syntynyt monta pientä orkesteria, joi-den kappaleet sovitetaan soit-tajille sopiviksi.

KARI ALAJUUMA vetää orkes-teria nimeltään Musica da gatti,jonka ohjelmistossa on kevyttä klassista, elokuvamu-siikkia sekä orkesterilaisten

toivekappaleita. Orkesterin alkupontimena

oli opiskelijoilta tullut pyyntö saada soittaa opiston jousior-kesterin ohjelmasta poikke-avaa, kevyempää musiikkia vähän pienemmällä porukalla.

- Viime kevään teoriatun-nilla muistelimme Karin aikai-sempaa Habaneras-orkesteria, joka soitti kivoja kappaleita. Siitä lähti idea muodostaa sa-mantyyppinen ryhmä uudel-leen, kertovat viulusti Matilda

Polojärvi ja alttoviulisti Essi Määttä.

TYTÖT KUTSUIVATmukaan eri instrumentteja soittavia kave-reitaan. Tällä hetkellä orkes-terissa on kaksi selloa, kaksi viulua, alttoviulu, harmonikka ja kitara.

Essillä on kaksoisrooli myös pianistina, mutta tilausta olisi vielä pianistille.

- Huilukin sopisi mukaan, ja ajatuksissa on myös pyytää

myöhemmin talvella esimer-kiksi saksofonistia solistiksi, Alajuuma mietiskelee orkeste-rinsa tulevia kuvioita.

TOINEN pienempi orkesteri harjoittelee Henry Mancinin Pink Pantheria Signe Vainun johdolla. Viime talvena har-monikkaryhmänä aloittanees-sa orkesterissa on nyt seitse-män harmonikan lisäksi myös kolme huilua ja sello.

- Kaikki halukkaat otetaan

ilolla mukaan orkesteriin. Etsiskelemme ainakin toista sellistiä bassosektiota vahvista-maan, Vainu sanoo.

Talven mittaan ohjelmis-toon on tulossa Akselin ja Eli-nan häävalssi sekä Louis Arm-strongin laulamana tunnettu What a Wonderful World.

VAINUN MUKAAN tavoitteena on tehdä soittamisesta mahdolli-simman hauskaa. Sovitusten kanssa täytyy tehdä töitä, että

niistä saa mukavia ja sopivan haastavia. Esiintymisten lisäk-si Vainu mielii viedä ryhmänsä myös konserttimatkoille.

- Suunnitelmissa on myös yhteistyö Kemijärven harmo-nikkaopettajan kanssa. Olem-me kaavailleet tapaamisia kerran vuodessa, tänä vuonna Kuusamossa ja ensi vuonna sitten Kemijärvellä. Puhetta on ollut yhteiskonsertista ja kli-nikkaopetuksesta, toivottavasti projekti saadaan toteutumaan.

Musica da gatti on italiaa ja tarkoittaa kissan naukumista. Amélien rytmejä harjoittelemassa Matilda Polojärvi (vas.), Tomi Ronkainen ja Essi Määttä.

Pitää kuunnella myös soittajien toiveita.

Jousiorkesteri soittaa Angry Birdsiä ja haaveilee omasta konsertista

Yhteissoitto tuo iloa opiskeluun

Orkesterit

tunnelmoivat

tuttuja

sävelmiä

Page 12: Prima Vista

12 Torstai 16.8.2012PRIMA VISTA12 Torstai 18.10.2012

Kuusamon musiikki-opiston kasvatit Emi-lia Kämäräinen (18), Hilla Korpela (18),

Ulla-Reetta Kämäräinen (19), Viivi Seppänen (18) ja Kata-riina Kämäräinen (14) ovat löytäneet uudenlaista sykettä viulunsoittoon kevyen musii-kin soittamisesta. Musiikkilei-riltä alkunsa saanut popbiisien esittäminen viuluilla on johta-nut Con Brio-yhtyeen perusta-miseen.

- Kaikki lähti siitä, että Hillan kanssa halusimme soit-taa jotain sellaista biisiä, jota kuuntelemme vapaa-ajalla. Valitsimme kappaleen I will always love you, jonka nuo-tit löysimme kirjasta, kertoo Emilia.

- Soitimme melodian kah-della viululla ja kertosäkeeseen teimme toisen äänen. Siihen saimme vähän apua, kun olim-me ensimmäistä kertaa asialla eikä ikääkään silloin ollut kuin 13 vuotta.

LUKION ensimmäisen luokan keväällä Emilia ja Hilla ko-kosivat kavereidensa kanssa lauluryhmää esiintymään kevätjuhlassa. Aikomuksena oli laulaa Sir Elwoodin Nei-ti Kevät, mutta samalla tytöt saivat idean: sen voisi sovittaa viuluille.

- Sen jälkeen olemme ko-koontuneet suhteellisen sään-nöllisesti soittelemaan huvin vuoksi kaikenlaista, selittää Viivi.

NYTpuolitoista vuotta koossa ollut Con Brio sovittaa itsel-leen rakkaita kevyen musiikin kappaleita pääasiassa neljälle viululle ja pianolle.

Sovituksia on esitetty jo lukuisilla keikoilla koulun ja yritysten tilaisuuksissa.

Uusin aluevaltaus on Nelo-sen Talent-kilpailu, jonka syk-syn karsinnoista ryhmä selvisi jatkoon.

CON BRION tytöt kertovat, että biisit valitaan yhdessä, usein hieman sattuman kaupalla. Soitettavaksi valikoituu kap-paleita, joissa on hyvä melodia ja ehkä myös joitakin erikoisia sointuja. Sovitustyö etenee si-ten, että Emilia etsii perusää-

net ja harjoituksissa stemmoja muokataan eteenpäin sen poh-jalta, mikä kuulostaa hyvältä.

- Biisit ovat erilaisia, jotkut eivät vain toimi meille niin hyvin kuin toiset, Viivi poh-diskelee.

- Parhaat harmoniat löyty-vät vain yhdessä soittamalla.

OSALLISTUMINEN Talent-kilpai-luun on antanut uudenlaista päämäärää sekä sovitustyö-hön että soiton harjoitteluun.

Omien sovitusten myötä tytöt ovat oppineet tuntemaan tois-tensa vahvuudet ja pystyvät hyödyntämään niitä.

- On ihan eri asia soittaa valmista kappaletta kuin sä-veltää tai sovittaa. Parhaat soittajat harjoittelevat paljon ja saavat soolot, kun taas toi-set ovat luovempia ja keksivät enemmän juttuja sovitukseen, analysoi Emilia.

MUSIIKKI on läsnä Con Brion

tyttöjen elämässä joka päivä. Pääinstrumentti viulun lisäksi ryhmäläiset soittavat pianoa, saksofonia, selloa ja kitaraa.

Joka päivä musiikkia myös kuunnellaan, skaalan vaih-dellessa laidasta laitaan ras-kaammasta rokista popin ja musikaalisävelmien kautta klassiseen.

- Musiikki ei ole meille pelkkä harrastus, vaan se on kaikissa muodoissaan elämän isoin juttu, kiteyttää Hilla.

Hilla Korpelan (vas.), Emilia Kämäräisen, Ulla-Reetta Kämäräisen ja Viivi Seppäsen sekä Katariina Kämäräisen (edessä) yhtye Con Brio esittää popbiisejä viuluilla ja pianolla. Kuva: FremantleMedia.

”Parhaat soittajat harjoittelevat paljon ja saavat soolot, kun taas toiset ovat luovempia ja keksivät enemmän juttuja sovitukseen

Con Brion tyttöjen

Viuluillarokataanviileitä säveliä

Con Brio sovittaa itselleen rakkaita kevyen musiikin kappaleita

intohimona on soittaminen

Cornelis rakentaa opistolle cembalonKuusamon musiikkiopisto saa oman cembalon vielä alkutal-ven aikana. Opistolaisten käyt-töön tulevan barokkisoittimen kokoaa sellonsoiton opettaja Cornelis Niilo Kok. Soittimen osat on tilattu Pariisista.

Rehtori Seppo Kallion mukaan cembalo on elimel-linen osa musiikkiopiston toimintaa. Tähän asti käytössä on ollut Iiris Vierimaalta lainattu cembalo.

- Cembalo on hyvin tärkeä soitin esimerkiksi kirkkomu-siikkiopinnoissa ja kanttori-opintoihin etenevät joutuvat soittamaan sitä, perustelee rehtori Kallio soittimen han-kintaa.

Valmiina ostettu cembalo olisi maksanut Kallion arvion mukaan noin 25.000 euroa ja sitä olisi jouduttu odottamaan 2-3 vuotta. Rakennussarjana soittimen saa noin 7.000 eurolla.

Urkurioppilaat odottavat kirkon remontin valmistumistaUrkujensoiton opetus on ollut tänä syksynä jäissä Kuusamon Pyhän Ristin kirkon remontin vuoksi.

Vielä viime vuonna puolen-kymmentä pianistia perehtyi urkuihin ja kirkkomusiikkiin kanttori Lauri-Kalle Kallun-gin johdolla. - Opettajatilanne on haastava. Jos saadaan Kal-lungin kaltainen opettaja, niin oppilaita kyllä riittää, uskoo rehtori Kallio.

Aiheeseen palataan musiik-kiopistolla seuraavan kerran todennäköisesti vasta ensi syksynä. Pyhän Ristin kirkon remontti valmistuu näillä näkymin jo lähikuukausina. Seurakunnan tavoitteena on, että urut soivat remontoidussa kirkossa jo adventtina.

Oulankasalin Steinway soi jälleen kuin ennenKosteusongelmista ja remontin jälkeisestä kuntoutumises-ta toipunut Oulankasalin Steinway-flyygeli soi taas kuin ennen. Muun muassa Jorma Hynnistä syyskuussa Kuu-samotalolla säestänyt pianisti Jouni Somero kiitteli vuolaasti noin 10.000 eurolla kunnoste-tun soittimen sointia.

Flyygeliin vaihdettiin re-montin yhteydessä kielet ja osa koneistosta. - Nyt se on kuin uusi soitin, vakuuttaa rehtori Seppo Kallio.

Soittimen hyvinvoinnista pitävät huolta ilmankostuttajat ja opiston nuoret pianistit, jot-ka soittavat Kuusamon parasta flyygeliä oppilaskonserteissa.

Vuonna 1985 hankitun suuren Steinwayn lisäksi opistolla on käytössä kaksi pienempää flyygeliä.