Potilashoidon vuosikertomus 2015 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito

2

Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Totek-palvelualue tuottaa VSSHP:n toimialueille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut. Lisäksi Totek vastaa sairaanhoitopiirin alueella kroonisen kivunhoidon sekä hengi-tyshalvauspotilaiden hoidosta. Totekin hengitystukiyksikkö huolehtii myös neuro-muskulaarisista syistä hengitysvajeesta kärsivien potilaiden hoidon seurannasta ja koordinoinnista sairaanhoitopiirissä. Vuoden 2015 alussa, Yksi sairaala -uudistuksen myötä, Totekin toiminta lisääntyi 12 leikkaussaliresurssin, 12 anestesialääkärin viran ja 86 hoitohenkilön vakanssin verran. Vuoden 2015 haasteet kohdistuivat päivystysasetuksesta ja Salon synny-tysten siirtymisestä aiheutuneisiin toiminnallisiin muutoksiin sekä yleisesti operatiivi-sen toiminnan siirtymisestä yhä suuremmalta osin leikkausosastojen ulkopuolisiin toimintoihin. T3-sairaalan suunnitteluun kohdentui yhä suurempi työpanos U-sairaalan leikkausosastojen kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Vuonna 2015 suoritettiin Totekin 61 leikkaussalissa yhteensä noin 41 450 leikkaus-ta tai anestesiaa vaativaa toimenpidettä. Lisäksi synnytysosastoilla tehtiin noin 2270 synnytyspuudutusta. Kaikesta toiminnasta 24 % oli päivystystä. Teho-osastolla hoidettiin 1736 potilashoitojaksoa ja yhteensä 5644 hoitopäivää vuoden 2015 aikana. Hoitoajan mediaani oli 1,2 vrk ja keskimääräinen hoitoaika oli 3,3 vrk. Teho-osaston valtakunnallisessa ylipainehappihoitokeskuksessa hoidettiin 128 ylipainehappihoitoa tarvitsevaa potilasta eri puolilta Suomea, jotka saivat yh-teensä 692 hoitokertaa. Teho-osaston elvytysryhmä hälytettiin 151 ja MET-ryhmä 97 käynnille vuodeosastoille. Teho-osaston konsultaatiohoitajien käyntejä vuode-osastoille tehtiin 340 kpl. Tehohoitopalvelujen saatavuus oli hyvä: vain 6 elektiivistä leikkausta jouduttiin perumaan vuoden 2015 aikana paikkapulan vuoksi. Kipuklinikalla toteutui 5057 käyntiä tai soittoa vuonna 2015. Hengitystukiyksikön hoidossa oli 10 hengityshalvauspotilasta ja seurannassa noin 180 hengitysvajepoti-lasta.

Leikkausosastojen käyttöasteet vaihtelivat kantasairaalassa 67 - 74 % välillä, mikä on hyvää kansallista keskitasoa. Lähisairaaloiden toiminnan koordinaatiossa oli alkuvaikeuksia ja leikkausosastojen käyttöasteet jäivät siten matalaksi (54 %). T-sairaalan leikkausosaston (T-Totek) rooli päivystysyksikkönä korostui edelleen, kun T-Totekin toiminnasta 64 % oli päivystyskirurgiaa ja koko T-leikkausosaston leikkaustoiminta lisääntyi 6,5 %. Kaikkein sairaampien (ASA III-V) suhteellinen osuus T-sairaalan leikkausosaston potilaista oli huomattavan korkea, yhteensä 71 % koko potilasmäärästä. Suurimmat lisäykset vuoden 2015 aikana olivat traumaki-rurgiaan ja kuvantamiseen liittyvien toimenpiteiden määrissä. Työtehtävät kuvanta-miskeskuksessa lisääntyivät sekä virka-aikaan (+12 %) että erityisesti päivystysai-kaan (+55 %). Uusina kiireellistä päivystystyötä vaativina toimenpiteinä aloitettiin aivovaltimotrombektomiat, koilaukset ja elvytettyjen potilaiden sydänangiot ja niihin liittyvät pallolaajennushoidot. A-sairaalan leikkausosastolla päiväkirurgisten potilaiden määrä lisääntyi 25 %:lla käsittäen 41 % kaikesta toiminnasta. Silmäkirurgian leikkausosasto aloitti toimintan-sa A-sairaalan uusituissa tiloissa syyskuun alussa. U-sairaalassa leikkausosasto-jen toimintaa häiritsivät edelleen sisäilmaongelmista johtuneet remontit ja toimitilo-jen hajanaisuus, joka vaikeutti toimintaa erityisesti KNK-kirurgian osalta. Lähisairaa-loiden toiminta painottui vahvasti päiväkirurgiaan (osuus koko toiminnasta Loimaal-la 92 %, Vakka-Suomen sairaalassa 82 % ja Salon sairaalassa 41 %). Synnytystoi-minta päivystysjärjestelyineen päättyi Salossa 21.12.2015. Anestesialääkäripäivys-tys päättyi Loimaalla ja Vakka-Suomen sairaalassa keväällä 2015.

3

Potilashoidon tunnusluvut Leikkaustoiminnan tunnusluvut on esitetty taulukossa 1. Huomionarvoista on lähi-sairaaloiden liittymisestä johtuva lisäys toimenpiteiden kokonaismäärässä, vä-henemä päivystysten suhteellisessa osuudessa samoin kuin lisäys päiväkirurgises-sa toiminnassa.

TAULUKKO 1. LEIKKAUSTOIMINNAN LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2012-2015.

*suluissa kantasairaalan lukumäärä = vertailuarvo v. 2014 luvulle. Totek tuottaa avohoitokäyntejä kipupoliklinikalla ja hengitystukiyksikössä. Lähettei-den kokonaismäärä kipuklinikalle lisääntyi 37 % vuonna 2015. Avohoitokäyntien lukumäärät vuosina 2012 - 2015 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. TOTEKIN AVOHOITOKÄYNNIT VUOSILTA 2012 - 2015.

Teho-osaston toimintaluvut on kuvattu taulukossa 3.

TAULUKKO 3. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSILTA 2012-2015.

Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Hoitotakuun piiriin kuuluvaa toimintaa Totekissa on pääasiassa kipuklinikalla. Kipuklinikalle tuli lähetteitä vuonna 2015 yhteensä 317 kappaletta. Merkittävästi lisääntynyt lähettei-den määrä vuoden 2015 aikana edellytti yhden ylimääräisen lääkärin sijoitusta kipu-klinikalle yli puolen vuoden ajaksi. Taulukossa 4. on esitetty vuoden 2015 hoitoon pääsyluvut. TAULUKKO 4. HOITOON PÄÄSYN MEDIAANIAJAT JA OSUUDET HOITOTAKUUN YLIT-TÄNEISTÄ TOTEKISSA 31.12.2015.

TOTEK 2015* 2014 2013 2012

Toimenpiteet yht. 41 448 (33 836) 32 850 32 277 33 927

Päivystykset 10 125 (9 320) 9236 8 512 8 168

päivystysten osuus % 24 % 28 % 26 % 24 %

Päiväkirurgia (sis.polikliiniset) 15 440

(10 234) 10 537 10 079 10 923

päiväkirurgian osuus % 37 % 32 % 31 % 32 %

Synnytyspuudutukset 2 270 2 203 2 264 2 213

TOTEK 2015 2014 2013 2012

Käynnit yhteensä 5 685 5 467 4 406 3 686

Kipupoliklinikka 5 057 4 784 3 734 3 525

VSSHP hengitystukiyksikkö 628 683 672 161

2015 2014 2013 2012 Tehohoitopotilaiden hoitojaksoja 1 736 1 718 1 681 1 669

Tehohoito- ja tehovalvontapäivät 5 644 6 066 6 281 6 389

Eristys: hoitopäiviä 422 391 372 347

Ylipainehappihoito: hoitokertoja 692 503 512 764

Elvytysryhmän käyntejä vuodeosastolla 151 133 150 135

MET -hoitajan seurantakäyntejä vuodeosastolla 97 53 67 62

Konsultaatiohoitajan käynnit 340 349 356 252

Potilaskuljetuksia toiseen sairaalaan (saattaja teholta) 40 39 60 49

TOTEK (Kipuklinikka) Lukumäärä

Odotusajan mediaani

(vrk) Hoitotakuun raja

yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 317 4 2,5 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 0 0 0 Hoitoa odottavat 75 27 0

* kumula ivien koko vuodelta, lähe eissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit

4

2. ASIAKASTULOKSET Taulukossa 5. näkyy koko Totekin saama potilaspalaute vuodelta 2015. Palautteen saaminen on ollut haasteellista Totekissa, koska suurin osa leikkausosastojen palautteesta ohjautuu suoraan leikkaaville toimialueille. Palautteen määrä on kuitenkin kasvanut lähes 90 % edellisvuodesta. Lisääntyneistä palautteista suurin osa on tullut Tyks Loimaan sairaalaan, jonka palaute on aiemmin raportoitu aluesai-raaloiden osuudessa. Potilastyytyväisyys on parantunut saatujen potilaspalautteiden mukaan. Eniten muutosta positiiviseen suuntaan on vastauksissa väittämään ”Koin oloni turvallisek-si hoidon tai tutkimuksen aikana”. Potilaspalautteen kehitystyö on meneillään päiväkirurgisten potilaiden osalta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen palautekäytäntö kaikille päiväkirurgisille osastoille vuoden 2016 aikana. Potilasasiamiehet kirjasivat vuonna 2015 Totekin toimintaan kohdistuneita muistu-tuksia yhteensä 15 kpl ja potilasvahinkoepäilyjä 26 kpl. Potilasvahinkoepäilyistä 14 johti toimenpiteeseen tai korvaukseen.

TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN KYSYMYKSEEN SEKÄ KIVUN HOIDON TOTEUTUMISEEN VUOSINA 2014-2015.

n:vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu.

Kysymys

VUOSI 2015 VUOSI 2014

n ka. 4&5 %

n ka. 4&5 %

1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 205 4,9 97 26 4,6 92

2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 207 4,9 98 27 4,7 93

3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää.

206 4,8 98 26 4,5 85

4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani.

199 4,8 96 24 4,2 88

5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana.

209 4,9 98 28 4,2 82

6. Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi. 207 4,9 97 26 4,5 92

5

3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Totekin toiminnan perusarvot ovat turvallisuus, joustavuus ja tehokkuus, joista poti-lasturvallisuus on tärkein. Potilasturvallisuuden kannalta määräävin tekijä on koko henkilökunnan osaaminen, jota Totekissa kehitetään systemaattisesti sekä yksilö- että tiimitasolla. Totekin toimintakäsikirja, joka on kaikkien helposti saatavilla intranetissä, sisältää keskeiset yleiset ja toimipaikkakohtaiset toimintaohjeet (kaikkiaan n. 100 ohjetta). Vuoden 2015 aikana erityishuomio kohdistettiin osaami-sen kirjaamiseen. Totek oli Euroopan anestesiayhdistyksen (ESA) akkreditoima koulutusyksikkö vuo-den 2015 loppuun saakka ja seuraava akkrediointi on suunniteilla vuoden 2016 aikana. Erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain syksyisin Euroopan anestesiayh-distyksen kirjalliseen tenttiin (ESA:n ITA-tentti) osana koulutustaan. Saadut tulokset erikoistuvien tiedollisesta osaamisesta ovat hyviä. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus tapahtuu rakenteisen perehdytysohjelman mukaisesti, johon sisältyy määrämittainen koulutusjakso eri toimipisteissä. Erikois-tuvien lääkäreiden tukena on kaksi tutor-lääkäriä, jotka vastaavat erikoistumiskoulu-tuksen käytännön toteutumisesta. Jokainen erikoistuva lääkäri ja useimmat erikois-lääkäreistä osallistuvat vuosittain simulaatioharjoituksiin, joissa opetellaan moniam-matillista ryhmätyöskentelyä yli klinikkarajojen ja valmistaudutaan keskeisiin työssä mahdollisesti kohdattaviin hätätilanteisiin. Kaikki lääkärit suorittavat säteilyturvalli-suuskurssin viiden vuoden välein. Lääkäreiden sisäiseen täydennyskoulutukseen kuuluu kaikille yhteinen viikoittainen koulutusmeeting (1 t) sekä erikoistuville lääkä-reille viikoittainen luento (1 t) sekä kuukausittain järjestettävä neljän tunnin koulutu-siltapäivä. Osaamisella on merkittävä rooli Totekin potilasturvallisuusstrategiassa. Vuonna 2015 olemme keskittyneet osaamisen dokumentointiin. Vuonna 2015 saatiin säh-köiseen muotoon teho-osaston sairaanhoitajien osaamiskartta, joka kirjataan Sympa osaamisen hallintajärjestelmään. Osaamiskartan avulla arvioidaan työnteki-jän osaaminen kehityskeskusteluissa, ja sen pohjalta tehdään kunkin työntekijän sekä koko yksikön koulutussuunnitelma. Laiteturvallisuutta varmistava Laitepassi on teho-osastolla ja hengitystukiyksikössä ja Loimaan leikkausyksikössä käytössä

paperisena versiona ja siitä kirjataan suorituspäivä Sympaan. Totekin ”Anestesiayksikössä” on käytössä oma sähköinen osaamissovellus, joka sisältää yksityiskohtaisen perehdytysohjelman ja osaamisen arvioinnin. Sovelluk-sessa on myös laitehallintaosuus, jota ollaan ottamassa käyttöön kaikissa leikkaus-yksiköissä. Tällä tavalla myös laitehallintaosuus saadaan sähköiseen muotoon. Totekin kaikki sairaanhoitajat suorittavat Lääkeosaaminen verkossa -kurssin viiden vuoden välein ja potilasturvallisuuden verkkokurssin suoritti vuoden 2015 aikana 71 % koko henkilökunnasta. Jatkuvan osaamisen turvaamiseksi tarvitaan paljon koulutusta. Toiminnan erityis-luonteen vuoksi eri vastuualueet järjestävät omiin tarpeisiinsa liittyvää toimipaikka-koulutusta. Vuonna 2015 sairaanhoitajia koulutettiin simulaatiokoulutuksella elvytys- ja hätätilanteiden hallintaan tietokoneohjatun potilasnuken avulla tarkoitukseen varustetussa tehohoitohuoneessa. Yhteistyötä Turun AMK:n kanssa jatkettiin virtu-aalioppimisalustan kehittämiseksi tehohoitoon. Sairaanhoitajaopiskelijoiden mieles-tä paras opiskelijaohjauspaikka oli Loimaan leikkausosasto, joka on saanut Vuoden oppimisympäristö-maininnan vuosina 2015, 2014 ja 2010. Totek on myös mukana STEPPI-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää pe-rushoidon laatua luomalla perushoidon laadun minimikriteerit. Leikkaustoiminnan osalta hankkeella pyritään parantamaan leikkauskelpoisuuden valmistelua, esimer-kiksi huolehtimalla leikkausalueen kunnosta ennen leikkaukseen tuloa; teho-osastolla hankkeessa keskitytään potilaiden unen ja levon turvaamiseen. Jokaisessa Totek-toimipisteessä tehdään vuosittain nk. ”turvakierros”, jossa pereh-dytään osastokohtaisesti hätätilannevalmiuteen. Tähän sisältyy mm. kaasusulkujen, sähkökatkaisimien, vesihuuhtelupisteiden, poistumisteiden ja kokoontumispaikkojen tarkistaminen sekä valmentautuminen potilaiden siirtotapahtumaan hätätilanteessa, väkivaltatilanteessa. Turvadokumentaatio sisältää myös tiedonhallintaan liittyvän toimintaohjeistuksen katkostilanteiden varalta.

6

Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia HaiPro-vaaratapahtumailmoituksia on raportoitu 572 vuonna 2015, ilmoitusten määrä on vähentynyt 18,4 % edellisvuodesta. Eniten ilmoitettiin lääkehoitoon (26,9 %), tiedon kulkuun ja tiedon hallintaan (20,8 %), sekä laiteturvallisuuteen (18,7 %) liittyvistä tapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten puutteellinen tiedon kulku tai kommunikointi (15,9 %), käytössä olleet toimintatavat (11,2 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (10,7 %). Suurim-massa osassa tapahtumia ei tapahtunut haittaa potilaalle (47,9 %) ja riski oli useim-miten arvioitu vähäiseksi (41,4 %). Vakava haitta potilaalle on tapahtunut neljässä tapauksessa (0,7 %) Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöä on edelleen viime vuonna tehostettu ja tehty erikoisalakohtaisia muunnoksia, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin kyseisen alan leikkaustoiminnan turvallisuutta. Leikkaustiimin tarkistuslista on käytössä joka toimenpiteessä. Suhteutettuna leikkausyksikössä tehtyihin toimenpiteisiin, pyritään edelleen kehittämään tarkistuslistan käyttöön liittyvää kirjaamista. Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Tyks tulosalueella esitetään taulukossa 6. Potilasturvallisuusmenettelyt on koottu taulukkoon 6.

TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TOTEKISSA VUONNA 2015.

hp = hoitopäivä tmp = toimenpide

Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti

Kyllä

Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen

Kyllä

5 HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 29

Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä

Kyllä

Kyllä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Leikkaustiimi tarkistuslistan käyttöaste % Operaan kirjatuista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus

84% 75% 73%

Muut käytössä olevat tarkistuslistat (mm. ICU Formula raportointi ja Status, UA2B leikkaussuunnittelu, ICU laitepassi)

Useita

GTT Ei Infektioiden torjunnan INTO-verkkokoulutuksen suorittaneet % henkilöstöstä (1.1.2016 mennessä)

34

Käsihuuhdekulutus TEHO-OSASTO (l/1000 hpv*) LEIKKAUSOSASTOT (l/1000 tmp*) Kulutus leikkausosastoilla A, K, M, T , U yhteensä

163,5 78,1

Hoitoon liittyvät infektiot

TEHO-OSASTO (HLI/100 hoitojaksoa)

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT (HLI/100 toimenpidettä)

Pinnallinen leikkaushaavainfektio (n=168)

Syvä leikkaushaavainfektio (n=105)

Leikkausalue/elininfektio (n=238)

8,49

1,3

0,4

0,3

0,6

7

4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Leikkaustoiminnan laatua seurataan säännöllisesti toiminnan sujuvuutta kuvastavil-la mittareilla kuten leikkaussalien ja leikkauskiintiöiden käyttöaste, päivystystoimen-piteiden jakaumat työvuoroittain, odotusajat leikkauksiin, peruutusten määrä ja nii-hin johtaneet syyt ja valvonta heräämössä. Toiminnan laatua kuvaavat mittarit saa-daan suoraan leikkaustoiminnan Opera-toiminnanohjausjärjestelmästä. Sekä teho-hoidon että leikkaustoiminnan tulosta arvioidaan kansalliseen vertaisarvion pohjalta (BM-OR ja BM-ICU). Toiminnan tehokkuutta kuvaa mm. leikkaussalien käyttöaste ja odotusajat leikkauksiin. Leikkaussalien tuntimäärät ja käyttöaste on taulukossa 7.

TAULUKKO 7. SALIAIKA JA LEIKKAUSSALIEN KÄYTTÖASTE TOTEKISSA VUOSILTA 2013-2015.

Potilaiden yleiskunto vaikuttaa anestesian ja toimenpiteen sujumisen. Kaaviossa 1 on hoidettujen potilaiden yleiskuntoa kuvaava ASA-luokka viimeisen kolmen vuo-den aikana (1= terve, 5 = kuolemansairas potilas, jonka arvioitu elinaika ilman leik-kausta on alle 24 t). Vaikeimmin sairaiden potilaiden (ASA 3-5) osuus on lisäänty-nyt viime vuosien aikana. KAAVIO 1. LEIKKAUSPOTILAIDEN ASA-LUOKKIEN JAKAUMAT VUOSINA 2013-2015.

Totek vastuualue

Saliaika tuntia/vuosi Käyttöaste 2015 2014 2013 2015 2014 2013

A-Totek 8 468 8 215 6 414 68 % 74 % 67 %

K-Totek 11 476 11 410 11 824 71 % 71 % 74 %

T-Totek 28 794 27 840 25 216 74 % 76 % 81 %

U-Totek 18 913 18 239 17 915 67 % 69 % 72 %

M-Totek 10 273 53 %

8

Totekin tavoitteena on jatkuvasti hioa ja parantaa toimintojen sujuvuutta yhdessä toimi- ja vastuualueiden kanssa lean-periaatteiden mukaisesti. Kahden viime vuoden aikana on toimialueiden kanssa yhteisenä hankkeina käyty läpi neurokirur-gisen, traumakirurgisen ja lastenkirurgisen potilaan hoitopolut. Hankkeiden tulokse-na toimintaa on saatu merkittävästi sujuvoitettua ja esim. neurokirurgian osalta lisättyä virka-aikaisten leikkausten määrää 39 %:lla kahden vuoden kuluessa. Jatkossa Totekin suunnitelmiin kuuluu kaikkien leikkausprosessien läpikäynti sekä päivittäisen johtamisen kehitystyö lean-kehitysperiaatteiden mukaisesti. Hoidon laadun mittaamiseksi Totekissa on käynnissä potilaspalautteen kehitystyö. Tavoitteena on saada käyttöön erilaiset metodit (internet-pohjainen palaute, teksti-viesti, paperinen palaute) mahdollistava yhtenäinen potilaspalaute tai laaturekisteri päiväkirurgisille potilaille.

Tehohoito Tehohoidon laatua seurataan BM-ICU-konsortion ylläpitämän (benchmarking eli vertaisarvio) rekisteritiedon avulla. Keskeiset vertailutiedot ja viiden vuoden kehitys on kuvattu taulukossa 8. Lisää tehohoidon tunnuslukuja ja tuloksia on kuvattu toimi-alueiden raporttien yhteydessä. TAULUKKO 8. TEHOHOITO TYKSIN TEHO-OSASTOLLA 2013–2015.

Tehohoidon tulos parani merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Vuonna 2015 eri-tyistä huomiota kiinnitettiin tehohoidon indikaatioihin ja potilasvalintaan siten, että tehohoidosta todennäköisesti hyötyvien potilaiden hoito priorisoitiin ja hoitoon pää-syn viive minimoitiin. Vastaavasti pyrittiin myös tunnistamaan toivottomien, tehohoi-don ulkopuolella olevien potilaiden ennusmerkkejä ja tekemään sen mukaiset hoito-suunnitelmat yhdessä muiden hoitovastuussa olevien tahojen kanssa.

Tyks Tyks Tyks

2015 2014 2013 Hoitojaksot 1 736 1 718 1 681

Hoitoaika (pv) (ka.) 3,3 3,5 3,5

Ikä (ka.) 61 62 60

*SAPS II (ka.) 35 35 35

*APACHE II (ka.) 19 19 19

**TISS (ka.) 34 34 34

Tehohoitokuolleisuus

4,3 % 5,8 % 5,9 %

Sairaalakuolleisuus

9,3 %

12,2 %

12,8 %

9

Tehohoitokuolleisuus laski selvästi 4.3 %:n (2014:5.8 %) ja sairaalakuolleisuus te-hohoidon jälkeen lähes kolme prosenttia 9,3 %:n (2014:12,2 %). Keskimääräinen tehohoitoaika laski 3,3 vrk:een (2014:3,5) ja tehohoitopäivien lukumäärä oli 5644 (2014:6083), vaikka potilasmateriaali oli vaikeudeltaan ennallaan (SAPS- ja APACHE II-pisteet) ja hoitojaksojen määrä (1756) pysyi vuoden 2014 tasolla (1718). Edistystä tapahtui myös kaikkein sairaimpien potilaiden hoidossa (korkea riski ja hoidon intensiteetti), joiden kuolleisuus laski lähes 6 %. HBO-hoidot (692), MET-käynnit (97 kpl – lisäystä 83 % edellisvuoteen verrattuna) ja elvytyshälytykset (151 kpl, lisäystä 14 %) lisääntyivät vuoteen 2014 verrattuna. Tutkimus ja kehitystyö Anestesiologian ja tehohoidon alan vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään tutkimuk-sen avulla. Vuonna 2015 Totekissa oli meneillään 13 tutkijalähtöistä alkuperäistutki-musta ja 15 väitöskirjaksi tähtäävää opinnäytetyötä. Lisäksi yksikkömme osallistui 21 monikansalliseen tutkimushankkeeseen tai seurantatutkimukseen. Tutkimuksen kohteita olivat mm:

ksenonin merkitys aivojen hermosolujen suojauksessa autonomisen hermoston säätelymekanismit anestesian neuraaliset mekanismit ja ihmisen tietoisuus deksmedetomidiinin vaikutukset anestesian adjuvanttina, sedatiivana ja

kivun hoidossa (useita tutkimusasetelmia) lääkeaineiden farmakokineettiset yhteisvaikutukset (useita tutkimusasetelmia) vastasyntyneiden lääkehoidon yksilöllistäminen farmakometrian avulla leikkauksen jälkeinen kivunhoito (useita tutkimusasetelmia) ylipainehappihoidon indikaatiot (useita tutkimusasetelmia) lasten anestesian riskitilanteet ja niiden ehkäisy

10

Laatupoikkeamat

Hoitoon liittyvät infektiot

Taulukossa 9 on esitetty Totekin toimintaan liittyvät infektioita. Vuonna 2015 Tote-kissa tehtiin 41450 toimenpidettä. TAULUKKO 9. TOTEKIN TOIMINTAAN LIITTYVÄT INFEKTIOT/ 100 HOITOJAKSOA VUONNA 2015.

Muut laatuindikaattorit Kansallisesti suositeltu laatumittari on ”leikkaustoiminnassa potilaista johtumattomat peruutukset samana päivänä”. Taulukossa 10 on esitetty kolmen vuoden ajalta tärkeimmät peruutuksen aiheet. Tärkein peruutuksen syy oli kiireellisempää leikka-usta tarvitsevan potilaan ottaminen leikkaussaliin. Tehohoidon ajoittaisen ruuhkan vuoksi jouduttiin vuonna 2015 perumaan vain 6 leikkausta. TAULUKKO 10. YLEISIMMÄT SYYT LEIKKAUSTEN PERUUNTUMISELLE VUOSINA 2011-2015.

2015 HLI (n) HLI/100 HJ TOTEK/ICU teho-osasto 147 8,49

Leikkausalueen infektiot HLI (n) HLI/100 toimenpidettä

Pinnallinen leikkausalueen infektio 168 0,4 Syvä leikkausalueen infektio 105 0,3 Leikkausalue/Elininfektio 238 0,6

Yhteensä 658

Leikkausten peruutusten syyt 2015 2014 2013 2012 2011

Ei toimenpidelääkäriä 66 42 40 43 69 Ei hoitohenkilökuntaa 31 47 44 53 33 Kiireellisempi potilas saliin 118 124 145 109 162 Muu muutos leikkauslistaan 113 50 70 76 65 Muu Tmp -yksiköstä johtuva syy 43 20 19 21 24 Aikakiintiön ylitys 61 74 48 0 0 Ei tehopaikkaa 6 7 16 15 11