Pohdipas hetkinen näitä:

• Mitä on ”tiede”?

• Kuka päättää, mikä on ”tiedettä”?

• Minkä takia tiedeyhteisö muuttaa käsityksiään välillä hyvin rajusti?

Onko tieteellinen tieto siis joskus valmista?

Tieteen vallankumous n. 1550 - 1750

• Mikä johti ajattelutavan muutokseen 1500 – luvun lopulta lähtien?

Tyytymättömyys vanhoihin selitysmalleihin Lääketiede, tähtitiede, yms.Renessanssi vapautti Aristoteleen kahleista

- Jaa että miksi vapautti?

Bacon + Descartes => Tieteen tekemiselle syntyi kunnollinen metodi – Mikä se kunnollinen metodi on?

Kopernikuksen teoria maailmankaikkeudesta 1543

• Ei niin suuri vallankumous kuin päällepäin luulisi:- Edelleen ajatus universumin kehistä- Aurinkokuntamme oletettu universumin keskelle- Planeetoilla ympyräradat => Yhteensopivuusongelmat havaintojen

kanssa- Puuttuvan parallaksin ongelma (Tähtitaivaan pitäisi näyttää hieman

erilaiselta eri vuoden aikoina, kun maapallon on liikkunut avaruudessa)

- Suurin ansio heliosentrisen maailmankuvan uudelleensyntymisessä!

Miten voi maan pinnalta havainnoiden todistaa, että maapallo liikkuu ja aurinko on paikallaan?

Kepler:

• Vei eteenpäin Kopernikuksen ideaa.• Elliptiset planeettaradat selittivät

täydellisemmin planeettaliikkeen• Keplerin lait pätevä työkalu edelleen.• Tosin Keplerin haaveena oli saada

planeettojen radat mahtumaan kreikkalaisen lukuharmonian muokaiseen muottiin (sisäkkäiset monitahokkaat ratojen kuvaajana)

Keplerin kolme planeettalakia:

• 1) Planeettojen radat on ellipsejä, joiden toinen polttopiste on aurinko

• 2) Planeetan ja auringon välinen jana piirtää tietyssä ajassa vakiokokoisen alan. (eli planeetta liikkuu nopeammin lähellä aurinkoa ja hitaammin kauempana siitä)

• 3) Planeettojen kiertoaikojen neliöt (korotettu 2. potenssiin) ovat samassa suhteessa kuin niiden etäisyyksien kuutiot (3. potenssi)

Galilei

• Enemmän käytännön fyysikko , kuin tähtitieteen teoreetikko

• Tärkeää: Kumosi Aristotelisen käsityksen putoamisliikkeestä

• Kehitti kaukoputkea ja tutki heiluriliikettä. Näin optiikan ja mekaniikan tuntemus meni eteenpäin Euroopassa

Newton:• Suurin ansio matemaattisen mallin

löytäminen taivaankappaleiden liikkeille.• Nyt liikkeen selittämisen lisäksi voitiin

ennustaa planeettojen ja taivaankappaleiden liike newtonilaisella fysiikalla

• Tosin Newton pätee makromaailmassa, ”arkipäivän” olosuhteissa, ei esim. hiukkasfysiikassa

• Oliko Newton ”tiedemies”? (tutki alkemiaa ja ilmestyskirjan ennustuksia)

Harvey

• Verenkierron ja verisuoniston tutkimus• Kumosi keskiaikaisen käsityksen

verenkierrosta(veren synty vatsassa, katoaminen

kudoksiin, käsitys ”Spiritus vitaliksesta”, ilman ja veren yhdistelmästä verisuonistossa, veren edestakainen liike)

• Löysi laskimoläpät• Ongelmaksi jäi hiussuonisto. Se piti

olettaa, havainnoin vaikea todentaa.

Mikä vastusti tieteen kehitystä?

• Vanhoillinen yliopistolaitos

• Kirkko

• Tiedemiehet toisinaan yliopiston ulkopuolisia ”vastarannan kiiskiä”

Tiedeakatemiat:

• Tiede institutionalisoitui. Se vapautui muiden (kirkon) kahleista

• Muodostui omaksi yhteiskunnalliseksi laitoksekseen

• Tunnetuin ”Royal Society” Iso-Britanniassa• Vähitellen yliopistot ja uusi empiirinen tiede

löysivät toisensa• Valistusajattelu 1700 – luvulla ”riisui” tiedettä

epärationaalisesta ajattelusta• ”Moderni” tiede ehkä vasta 1800 – luvun alun

myötä