Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Modulointi Kodin ruokapalvelut kotityöpalvelun
ammattitutkinnossa
Päivi Honkanen
Kehittämishankeraportti Toukokuu 2008
2
Tekijä(t) Honkanen Päivi
Julkaisun laji Kehittämishankeraportti
Sivumäärä 34
Julkaisun kieli suomi
Luottamuksellisuus Salainen _____________saakka
Työn nimi Modulointi
Kodin ruokapalvelut kotityöpalvelun ammattitutkinnossa
Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Pirinen Ritva Toimeksiantaja(t) Ylä-Savon Ammattiopisto/aikuiskoulutus Tiivistelmä Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli moduloida kotityöpalvelun ammattitutkintoon val-
mistavan koulutuksen kodin ruokapalvelut – tutkinnon osa. Työn toimeksiantaja oli Ylä- Savon
ammattiopiston aikuiskoulutus Iisalmessa.
Moduloinnin tarkoituksena oli jakaa kodin ruokapalvelut – osio eri pituisiin määriteltyihin opinto-
kokonaisuuksiin ja näin selkiyttää opintokokonaisuuksien rajaamista. Tarkasti rajatut kokonaisuu-
det mahdollistavat ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistujalle opinnoissaan va-
linnanvapauden henkilökohtaisten tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan.
Työn teoriaosuudessa selvitetään moduloinnin määritelmää, kotityöpalvelun ammattitutkinnon
näyttötutkinnon perusteita ja näyttö- ja arviointijärjestelmää.
Työssä kerrotaan myös moduloinnin suorittamisesta ja perusteista sekä esitellään valmiit modu-
loinnin tuotekortit eli moduulit. Avainsanat (asiasanat) modulointi, kotityöpalvelun ammattitutkinto, näyttötutkinto Muut tiedot
3
Author(s) Honkanen Päivi
Type of Publication Development Project Report
Pages 34
Language Finnish
Confidential Until_____________
Title The modulation project of domestic catering part as a prepare education for domestic vocational examination Degree Programme Vocational Teacher Education College Tutor(s) Pirinen Ritva Assigned by Abstract
The purpose of this Development Project Report was to perform the modulation project of domes-
tic catering part, as a prepare education for domestic vocational examination. This Development
Project is made in Iisalmi, for the adult education department of Ylä-Savo Vocational College.
The purpose of project was to divide domestic catering – part in different length defined totalities.
The basis of modulation is to clarify the limiting of studying unities. Limited totalities give stu-
dents the possibility to choose modules according their interests and needs.
The theoretical part of this work tells about the definition of modulation in common, the basics of
vocational skills demonstration and also the rating system. The following part is about accom-
plishing of modulation and basics of modulation work. The results of this work and complete
product cards are to be found at chapter six. Keywords modulation, domestic vocational examination, skills test Miscellaneous
4SISÄLTÖ
1 JOHDANTO .....................................................................................................................................5
1.1 Kehittämishankkeen tausta ja työn tarkoitus .............................................................................5
1.2 Työn toteutus..............................................................................................................................7
2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET..........................................................8
2.1 Näyttötutkinnot ..........................................................................................................................8
2.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus .....................................................................................9
2.3 Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet .............10
3 MODULOINTI ON NYKYPÄIVÄÄ.............................................................................................10
3.1 Lähtökohtia moduloinnille aikuiskoulutuksessa......................................................................10
3.2 Moduloinnin tuomia etuja........................................................................................................11
4 MODULOINNIN MÄÄRITELMÄ................................................................................................12
4.1 Määritelmästä yleistä ...............................................................................................................12
4.2 Miksi moduloida? ....................................................................................................................14
5 KODIN RUOKAPALVELUT- TUTKINNON OSAN MODULOINTI .......................................15
5.1 Moduulien rakentamisen taustaa..............................................................................................15
5.2 Kodin ruokapalvelut osion ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit ...............................16
5.3 Ammattitaidon osoittamistavat ................................................................................................19
6 MODULOIDUT OPINTOKOKONAISUUDET ...........................................................................21
6.1 Kotiaterioiden valmistus ..........................................................................................................21
6.2 Erityisruokavaliot.....................................................................................................................22
6.3 Leivonta ...................................................................................................................................22
6.4 Buffetpöytä, pikkusuolaiset ja kattaminen...............................................................................23
6.5 Värit ja estetiikka .....................................................................................................................23
6.6 Hygienia ...................................................................................................................................23
7 POHDINTA ....................................................................................................................................24
LÄHTEET..........................................................................................................................................26
LIITTEET ..........................................................................................................................................27
LIITE 1 Kotityöpalveluammatin kuvaus ...........................................................................................27
LIITE 2 Kotiaterioiden valmistus ......................................................................................................29
LIITE 3 Erityisruokavaliot.................................................................................................................30
LIITE 4 Kotileipominen.....................................................................................................................31
LIITE 5 Pikkusuolaiset, buffetpöydät, kattaukset..............................................................................32
LIITE 6 Värit ja estetiikka .................................................................................................................33
LIITE 7 Hygieniaosaaminen..............................................................................................................34
5
1 JOHDANTO
1.1 Kehittämishankkeen tausta ja työn tarkoitus
Tämä työ on toteutettu kehittämishankkeena Iisalmeen, Ylä-Savon Ammattiopiston
aikuiskoulutukseen. Moduloitava kokonaisuus, kodin ruokapalvelut, kuuluu yhtenä
näyttötutkinnon osana kotityöpalvelun ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Tutkinto suoritetaan tutkintotilaisuuksilla (näytöillä), tutkinnon osa kerrallaan. Kehit-
tämishanke kuuluu opintoihini Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Ammattiopiston aikuiskoulutuksessa on useita alan koulutuksia käynnissä, joista koti-
työpalvelun modulointi on nyt ajankohtaisin, sillä syksyllä on alkamassa uusi kotityö-
palvelun ammattitutkintoon valmistava koulutus. Työelämä tarvitsee Ylä-Savossa ko-
tityöpalvelun ammattilaisia, eli koulutukselle on tarvetta ja kysyntää.
Ylä-Savon ammattiopisto kuuluu Ylä-Savon koulutuskuntayhtymään. Yhdeksän
yläsavolaisen kunnan muodostama yhtymä vastaa pääosin seutukunnan ammatilli-
sesta perus- ja aikuiskoulutuksesta sekä oppisopimuskoulutuksesta kokonaisuudes-
saan. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä on toiminut seutukuntansa laaja-alaisena kou-
luttajana jo vuodesta 1962 lähtien. Se tuottaa koulutuspalveluja sekä nuorille että ai-
kuisille yhden päivän täydennyskoulutuksesta kahden tutkinnon samanaikaiseen
opiskeluun kaikilla pääelinkeinoaloilla. Perustutkintokoulutuksen, oppisopimuskou-
lutuksen ja aikuiskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on noin 1900 vuosiopiskeli-
jaa.
Kuntayhtymällä on merkittävä rooli Ylä-Savon seutukunnan kehittäjänä. Se on ak-
tiivisesti mukana koulutuksen ja elinkeinoelämän alueellisissa hankkeissa, jotka tu-
kevat elinkeinojen sekä ammattiopiston koulutuksen ja henkilöstön kehittämistä sekä
tiivistävät yritysten ja koulutuksen yhteistyötä. Vuonna 2007 Ylä-Savon Ammat-
tiopistossa opiskeli 1950 perustutkinto-opiskelijaa, 600 aikuisopiskelijaa ja 260 op-
pisopimusopiskelijaa. Henkilökuntaa oppilaitoksessa on yhteensä yli 300 henkilöä
eri toimipisteissä.
6Ylä-Savon Ammattiopistolla modulointi on aloitettu vuonna 2003. Toisella asteella eli
nuorisopuolella mm. leipuri-kondiittorin perustutkintokoulutus on moduloitu tutkin-
non osiksi ensimmäisten joukossa ja moduulimuotoista koulutusta on toteutettu useita
vuosia. Aikuiskoulutuksessa modulointi on aloitettu vuonna 2005, ensimmäisinä tieto-
tekniikan ja puhdistuspalvelujen aloilla. Tutkintoja ja tutkinnon osia moduloidaan jat-
kuvasti koulutus koulutukselta, miettien mahdollisuuksia eri koulutusten tutkinnon
osien yhdistelemiselle. Moduloinnin avulla voidaan karsia koulutusten päällekkäisyyt-
tä.
Moduloinnin tarkoituksena on määritellä suuria opintokokonaisuuksia pienemmiksi,
rajatuiksi ja määritellyiksi osiksi. Modulointia suoritetaan, jotta näyttötutkinnon suo-
rittajalla olisi mahdollisuus valita opintoja oman tarpeensa ja kiinnostuksensa mukaan
riippumatta tutkinnosta tai tutkinnonosasta. Useisiin tutkintoihin kuuluu vapaasti valit-
tavia näyttötutkinnonosia. Moduloinnin tavoitteena on myös markkinoida koulutusta
yksittäisistä moduuleista kiinnostuneille henkilöille. Ylä-Savon ammattiopisto laatii
esitteitä koulutustarjonnasta ja markkinointiin käytetään lehti-ilmoituksia, teematapah-
tumia ja myös messuille osallistutaan aktiivisesti. Ravitsemusalaan liittyvät koulutuk-
set ovat olleet hyvin suosittuja ammattihenkilöstön täydennyskoulutuksena ja osittain
kotikokkien kiinnostuneisuuden vuoksi. Useat alueen työnantajat ovat kiinnostuneita
ostamaan henkilöstölleen lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Eräs näkökulma ravit-
semusalasta kiinnostuneiden tai työelämässä olevien henkilöiden osallistumiselle kou-
lutukseen on se, että yhden tai kaksi moduulia aiemmin opiskellut henkilö saattaa
kiinnostua alasta enemmänkin ja hakeutua tutkintoon valmistavaan koulutukseen ja
suorittamaan ammattitutkintoa.
Kotityöpalvelun ammattitutkintoja on suoritettu Ylä-Savon ammattiopistossa vuodesta
2005 lähtien. Kotityöpalvelun ammattitutkinnon on suorittanut yhteensä 29 henkilöä.
Tämän lisäksi on ollut useita vain valmistavaan koulutukseen osallistuneita henkilöitä
ja muutamat heistä ovat suorittaneet osatutkinnon. (Ikonen, R. 2008. Aikuisopettaja,
Ylä-Savon ammattiopisto.)
Lähitulevaisuudessa kotityöpalveluala ammattina tulee lisääntymään, sillä väestö
ikääntyy ja ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan laitoshoidon sijaan. Myös
kiireiset lapsiperheet ostavat kotipalvelua. Kotityöpalvelun ammattilaiset voivat työl-
listyä kotipalveluammatteihin esimerkiksi kotisiivous-, vanhusten-, vammaisten- ja
7lastenhoitotyöhön sekä ruokapalvelu-, avustamis- ja kiinteistönhoitotöihin. Työn liit-
teenä on opetushallituksen laatima ammatin kuvaus. (Liite 1)
1.2 Työn toteutus
Kehittämishankeraportissani olen käsitellyt aluksi näyttötutkintoja, näyttötutkintoon
valmistavaa koulutusta ja arvioinnin perusteita yleisesti. Työssäni selvitän myös koti-
työpalvelun ammattitutkinnon muodostumista sekä kuvausta vaadittavasta ammatti-
taidosta ja arvioinnin perusteista kodin ruokapalvelut – osiossa. Tämä osio perustuu
opetushallituksen vuonna 2005 laatimiin kotityöpalvelujen näyttötutkinnon perustei-
siin.
Luvussa kolme käsittelen aikuiskoulutusta tuoden esille näkökulmia moduloinnin
hyödyistä ja mahdollisuuksista osana nykyaikaista aikuiskoulutusta. Luvussa neljä on
eräs määritelmä moduloinnista. Määritelmä on kehitetty tavaratuotteiden moduloin-
tiin. Samaa voidaan soveltaa suurelta osin myös koulutuksen modulointiin. Koulutus-
han voidaan nähdä palvelutuotteena.
Luvussa viisi selvitän aluksi moduulien muodostamisen lähtökohtia ja taustoja. Poh-
dittavana oli miten kotityöpalvelun ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen
osallistujat ja mahdolliset valmistavan koulutuksen ulkopuolelta tulevat koulutukseen
osallistujat sovitetaan samaan moduuliin aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Työssäni
käytän jatkossa kotiryhmä- nimitystä kotityöpalvelun ammattitutkintoon valmistavaan
koulutukseen osallistujista.
Lopuksi esittelen työssäni valmiiden moduulien sisältöä ja perusteita moduulin toteut-
tamismenetelmästä. Olen jakanut opintojakson kuuteen kokonaisuuteen eli moduuliin.
Kussakin moduulin tuotekortissa on määritelty moduulin sisältö, koulutuksen kesto ja
osallistujamäärä. (Liitteet 2-7)
82 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
2.1 Näyttötutkinnot
Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa,
työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena
siten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnossa vaaditun ammattitaidon näytöis-
sä.
Näyttötutkintojen suosio on kasvanut huikeasti vuosikymmenessä, sillä vuonna 1995
maassamme suoritettiin noin 3000 tutkintoa näytöillä ja vastaava luku vuonna 2006
oli yli 60000 tutkintoa. Määrän kasvu johtuu monesta eri syystä. Aikuiskoulutus on li-
sääntynyt tarjonnaltaan ja nykyiset joustavat menetelmät mahdollistavat opiskelun yhä
useammalle joko päätoimisesti tai työn ohella. Näyttötutkintoina on mahdollista suo-
rittaa 53 perustutkintoa ja lisäksi yli 300 ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa.
(Opetushallitus. 2007. Näyttötutkinto-opas.)
Näyttötutkinnot ovat luonteeltaan modulaarisia. Tutkinnon osat muodostuvat työelä-
mästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista. Niille on omi-
naista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteys, ammattitaidon monipuolisuus sekä
työprosessin ja tulosten yhdistyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden
osa-alueen, joka voidaan tunnistaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioita-
vaksi kokonaisuudeksi.
Näyttötutkintotilaisuudet järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerral-
laan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon
osien suorittaminen tai ammattitaidon ja tietämyksen lisääminen osallistumalla val-
mistavaan koulutukseen, mutta ei tutkintotilaisuuksiin.
Ammattitaitovaatimusten kuvauksen perustana on pätevyystyypitys, jonka katsotaan
parhaiten soveltuvan ammattialalle. Kuvauksessa keskitytään ammatin ydintoiminto-
jen vaatimuksiin, toimintaprosessien hallintaan ja laaja-alaiseen ammattikäytäntöön.
9Vaatimukset kattavat myös työelämässä tarvittavan kielitaidon ja sosiaaliset valmiu-
det.
2.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus
Näyttötutkintoihin ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia
ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisten valmistavien
koulutusten yhteydessä. Ylä-Savon ammattiopistolla kotityöpalvelun ammattitutkin-
toon valmistavan koulutuksen laajuus on 35 opintoviikkoa. Opetushallitus määrittelee
tutkinnon perusteet, vaadittavan ammattitaidon ja arvioinnin perusteet näyttötutkintoi-
hin.
Kotityöpalvelun ammattitutkinto muodostuu kolmesta vapaasti valittavasta näyttötut-
kinnon osasta ja se on valmis kun valitut näyttötutkinnon osat on suoritettu hyväksy-
tysti. Näyttötutkinnon suorittajan on valittava kolme osaa seuraavista:
1. Kotisiivouspalvelut
2. Kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut
3. Kodin ruokapalvelut
4. Avustamis- ja asiointipalvelut
5. Pihan- ja puutarhanhoitopalvelut
6. Kodin kunnostus- ja huoltopalvelut
7. Yrittäjyys kotityöpalvelualalla
Valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja vahvistaa opetussuunnitelma tut-
kintojen perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon alueellisia
painotuksia työelämälähtöisesti. Koulutus ja siihen liittyvät näytöt on jäsennettävä tut-
kinnon osien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää tutkinto-
tilaisuudet osana valmistavaa koulutusta. Opiskelijan velvollisuutena on osallistua tut-
kintotilaisuuksiin eli näyttöihin osana opintojaan saadakseen ammattitutkinnon tutkin-
totodistuksen. (Opetushallitus, 2005. Kotityöpalvelun ammattitutkinto, Näyttötutkin-
non perusteet.)
12.3 Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet
Tutkintotilaisuuksien arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä, pää-
töksentekoa ja dokumentointia näyttötutkinnon suorittajan ammatillisista toiminta-
valmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
ja arviointikriteereihin. Arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toi-
mimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työ-
toiminnasta. Arvioinnista vastaa kolmikantainen arvioijaryhmä, jossa on mukana
työntekijän edustaja, työnantajan edustaja ja oppilaitoksen edustaja.
Näyttöympäristön tulee olla todellinen tai mahdollisimman realistinen. Arvioinnissa
tulee käyttää monipuolisesti ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä, kuten ha-
vainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja tutkintotilaisuuksia
sekä itse- ja ryhmäarviointia. Tutkintotilaisuudet tulee järjestää tutkinnon osittain si-
ten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden
saavuttamista.
Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään
erityisesti huomiota. Huomio tulee kiinnittää ydintaitoihin, työn perustana olevan tie-
don hallintaan, työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien hallintaan sekä työpro-
sessin hallintaan. Sekä arvioinnin kohteet että kriteerit on johdettu tutkinnon osan vas-
taavista ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteisiin perustuvat arviointikriteerit
kuvaavat ja täsmentävät eritasoisia suorituksia. Kriteereillä ilmaistaan kynnys, jonka
avulla erotetaan hyväksytty suoritus hylätystä. (Opetushallitus, 2005. Kotityöpalvelun
ammattitutkinto, Näyttötutkinnon perusteet.)
3 MODULOINTI ON NYKYPÄIVÄÄ
3.1 Lähtökohtia moduloinnille aikuiskoulutuksessa
Suomessa on ainutlaatuinen aikuiskoulutusjärjestelmä. Se takaa, että aikuinen voi ha-
keutua koulutukseen miltei missä tahansa elämäntilanteessa tai -vaiheessa. Sekä yksi-
1löiden että yhteisöjen oppimistarpeet otetaan huomioon, sillä molempien kilpailukyky
riippuu niiden ammattitaidosta ja osaamisesta.
Ammatillinen aikuiskoulutus on kehittynyt oppilaitosten ja työelämän yhteistyössä;
työelämästä ja koko yhteiskunnasta tulevat paineet ovat pakottaneet ammatillisen ai-
kuiskoulutuksen uudistamaan jatkuvasti sekä ajattelua että toimintatapoja. Vain ne
oppilaitokset ovat pärjänneet, jotka ovat vastanneet elinkeinoelämän tarpeisiin.
Aikuiskoulutusta on kehitetty systemaattisesti monella tasolla.
Näyttötutkintojärjestelmä antaa kaikille mahdollisuuden suorittaa ammattitutkinto tai
osatutkintoja riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu. Opintojen henkilökoh-
taistaminen takaa, että jokaiselle räätälöidään oma oppimispolku. Laki aikuisoppilai-
tosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä velvoittaa oppilaitoksia kehittämään
yhteistyötä työelämän ja yritysten kanssa. Eri tehtävät muodostavat toisiaan tukevia
peruspilareita.
Tilanteet ja tarpeet muuttuvat. Tutkintotavoitteisen koulutuksen perusta luotiin 1990-
luvulla. Lamavuosina oli järkevää suorittaa kokonaisia tutkintoja, kun töitä oli niukas-
ti. Nyt tilanne on toinen koska työvoimapula on jo nähtävissä monilla aloilla. Oppilai-
toksilta odotetaan nopeaa ja tehokasta koulutusta, joka tuottaa osaajia työelämän tar-
peisiin. Tutkintojen sijaan painotetaan ammattitaitoa.
3.2 Moduloinnin tuomia etuja
Modulointi on ammatillisen aikuiskoulutuksen vastaus tämän päivän tarpeisiin. Se
lähtee tutkintojärjestelmästä ja tukee sekä työelämän että yksilön tavoitteita hyvin.
Monet oppilaitokset ovat rakentaneet koulutukset siten, että opiskelijat voivat osallis-
tua säännöllisin välein toteutettuihin moduuleihin riippumatta siitä, millä rahoitus-
muodolla he tulevat koulutukseen. Näin koulutuksia voidaan toteuttaa pienemmin kus-
tannuksin.
Modulointi tukee opintojen henkilökohtaistamista. Se sopii erityisesti aikuisille, jotka
eivät halua tai ehdi suorittaa koko tutkintoa. Modulointi sopii myös pk-yrittäjille, sillä
1usein heillä ei ole varaa eikä ehkä aikaakaan kouluttaa itseään tai henkilöstöään yri-
tyksen kannalta tarpeettomaan, laaja-alaiseen osaamiseen.
Nykyisin monen nuoren aikuisen suurin työllistymisen este ei suinkaan ole koulutuk-
sen vaan työkokemuksen puute. Modulointi antaa mahdollisuuden vuorotella työn ja
koulutuksen välillä ja koulutus voi tuoda uutta innostusta työhön.
Aina on aikuisia ja nuoria, jotka kokevat pulpettikammoa ja heille ainoa tie ammatti-
taitoon on jonkin muotoinen työssäoppiminen. Siksi ammatillisessa koulutuksessa on
oltava vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat myös tämän ryhmän kouluttautumista. Mo-
duuleilla voidaan rakentaa työntekijälle vankka koulutuspohja, jota voi ajan ja tarpei-
den myötä täydentää. Myös tutkintoon johtavissa koulutuksissa moduulimuotoinen
koulutus on joustava tapa poimia tarpeelliset kokonaisuudet opiskeltaviksi.
Koulutusjärjestelmä pystyy parhaimmillaan muuntautumaan yhteiskunnan ja yksilön
muutosten ja tarpeiden mukaan, mutta samalla säilyttämään asemansa koulutuksen ja
oppimisen asiantuntijana. Oppilaitoksissa ohjataan ja tuetaan opiskelijoita ja työelä-
män edustajia, jotka ottavat osaltaan vastuun työssäoppimisesta.
Suomen kilpailukyvyn perusta on hyvä, joustava ja kehittyvä koulutusjärjestelmä.
Koulutuksen kehittäminen ei kuitenkaan toteudu pelkästään oppilaitosten lähtökohdis-
ta vaan työelämää tulee kuunnella osana koulutusten suunnittelua. Jos työelämän tar-
peita ei huomioida, on vaarana, että tuotanto ja työ siirtyvät yhä enemmän sinne, mis-
sä koulutus ei ole itsestään selvä perusoikeus. ( Paljakka, J. 2008. Opettajien ammatti-
järjestö.)
4 MODULOINNIN MÄÄRITELMÄ
4.1 Määritelmästä yleistä
Tämä määritelmä on kehitetty erityisesti tavaratuotteen modulointiin, mutta samaa
määritystä voidaan soveltaa myös koulutuspalvelujen modulointiin. Moduloinnilla tar-
koitetaan tuotteen jakamista itsenäisiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joille on mää-
1ritelty selkeät ja vakiona pidettävät rajapinnat. Moduulien rajapinnat mahdollistavat
moduulien yhdistettävyyden ja vaihdettavuuden. Tällä päästään mahdollisimman suu-
reen standardikomponenttien lukumäärään ja tuotevariaatioiden parempaan hallintaan,
koska tuotteen varioinnin vaikutukset voidaan rajata koskemaan vain osaa tuotteesta.
Erona standardointiin moduloinnilla ei kuitenkaan pyritä asiakkaalle tarjottavan lop-
putuotevalikoiman pienentämiseen, vaan tuoteperhettä moduloitaessa pyritään tunnis-
tamaan eri asiakasryhmien tuotteille asettamat erityisvaatimukset ja rajaamaan tuot-
teen variointi strategisesti tärkeisiin ominaisuuksiin. Näin ollen koulutuspalvelu tai
näyttötutkintoon valmistava aikuis-koulutus voidaan pilkkoa moduuleiksi.
Tuotteen moduloinnilla pyritään tuotteen fyysisen ja toiminnallisen rakenteen saman-
kaltaisuutteen, jotta moduulien väliset vuorovaikutukset saadaan minimoitua ja jotta
niiden välisistä rajapinnoista saadaan mahdollisimman yksinkertaisia. Modulaarisessa
tuotteessa moduulien tulisi siis toteuttaa yhtä tai useampaa toimintoa siten, että toi-
mintoja ei ole jaettu useiden moduulien kesken. Modulaarinen tuoterakenne mahdol-
listaa siis myös moduulien varsin itsenäisen ja rinnakkaisen suunnittelun, koska mo-
duulien väliset riippuvuudet on minimoitu. Koulutuspalvelu-moduuleita on mahdollis-
ta suunnitella em. tavalla. Näyttöihin valmistavan koulutuksen osalta on aina muistet-
tava OPH:n määrittämät tutkinnon perusteet.
Tuoteperheen moduloinnilla on useita positiivisia vaikutuksia koko yrityksen toimin-
taan. Sen avulla voidaan lyhentää uusien tuotteiden tuotekehitysaikaa rinnakkaista-
malla suunnittelua. Samoin voidaan pienentää uusien tuotteiden kehittämiseen liittyviä
riskejä (mm. uusiutuva teknologia ja muutokset markkinoissa). Moduloinnilla voidaan
myös nopeuttaa tuotteisiin tehtäviä muutoksia, koska niiden vaikutukset koskevat vain
osaa tuotteesta. Tuoteperheen moduloinnilla voidaan lyhentää tuotannon läpimenoai-
kaa rinnakkaistamalla kokoonpanoa, ja parantaa tuotannon laatua, koska moduulit pe-
riaatteessa voidaan testata ja pitäisikin pysytä testaamaan erikseen. Sama pätee koulu-
tuspalveluihin. Kun koulutus on moduloitu, voidaan moduuleita myydä yksittäinkin
koko pitkän koulutuksen sijaan. Kun jokin moduuli toteutuu, on se samalla testitilan-
ne, josta on mahdollista saada palautetta. Palautteen pohjalta on mahdollista kehittää
edelleen moduulia.
Tuoteperheen modulointi aloitetaan yksityiskohtaisella asiakastarpeiden selvittämisel-
lä, jotta voidaan varmistua, että tarjottavat tuoteominaisuudet johtuvat todellisista
1asiakastarpeista. Markkinoiden jakautuminen useisiin segmentteihin on myös huomi-
oitava, koska asiakkaiden ja käyttöympäristöjen tuotteelle asettamat vaatimukset voi-
vat varioida segmenttikohtaisesti. Asiakastarpeiden selvittämisen jälkeen ne pyritään
muuttamaan strategisesti tärkeiksi tuoteominaisuuksiksi ja tuotteiden teknisiksi ratkai-
suiksi. Ammattitutkintoon valmistavassa aikuis-koulutuksessa tähdätään tutkinnon pe-
rusteissa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamiseen. Asiakkaat, opiskelijat ovat kuiten-
kin aina erilaisia, mistä syystä moduulin konkreettista toteutustapaa tulee tarpeen mu-
kaan varioida tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tuotteiden jako moduuleihin tapahtuu yrityskohtaisista syistä, jotka perustuvat koko
yrityksen strategiaan. Näitä syitä kutsutaan modulointia ohjaaviksi tekijöiksi, jotka
liittyvät yrityksen eri toimintoihin, tuotteen koko elinkaareen ja yrityksen toimintaym-
päristön tuotteelle asettamiin vaatimuksiin. (Sarinko, K. 1999.) Kappaleissa 3.1 ja 3.2
on nostettu esiin niitä syitä ja tekijöitä, jotka Ylä-Savon ammattiopistossa ovat johta-
neet aikuiskoulutuspalvelujen modulointiin.
4.2 Miksi moduloida?
Modulaarisuuden avulla voidaan pienentää tuotteen kompleksisuutta ja se mahdollis-
taa tuotteen käsittelemisen pienemmissä toiminnallisissa kokonaisuuksissa, jotka voi-
daan suunnitella ja valmistaa erillisinä. Moduloinnin avulla asiakkaiden vaatimuksia
tuotteelle on helpompi hallita ja kehittää.
Modulointi yhdistetään yleensä variointiin, sillä modulaarinen tuoterakenne mahdol-
listaa tuotteen varioimisen. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tarjota mahdollisimman suurta
variaatioiden määrää asiakkaille. Tarpeeton variointi on kallista ja kannattamatonta
yritykselle. Asiakas ei ole kiinnostunut itse varioinnista, vaan sen lopputuloksesta;
tuotteen tulee täyttää hänen vaatimuksensa ja toiveensa. (Sarinko, K. 1999.)
Ulrichin mukaan (1999) variointi voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen variointiin. Ul-
koinen variointi näkyy asiakkaalle ja sisäinen variointi on yrityksen sisällä tapahtuvaa
variointia, kuten valmistukseen ja jakeluoperaatioihin liittyviä toimintoja. Ulkoiseen
variointiin sisältyy hyödyllinen ja hyödytön variointi. Hyödyllinen variointi antaa lisä-
1arvoa asiakkaalle tarjoamalla esimerkiksi vaihtoehtoisia toimintoja, joista asiakas voi
valita itselleen sopivimman. Hyödytön variointi lisää variaatioiden lukumäärää, mutta
variaatiot ovat liian samankaltaisia ja eivät tuota lisäarvoa tuotteelle. Ne saattavat ai-
noastaan tuottaa valinnanvaikeuksia asiakkaalle. Sisäinen variointi on aina hyödytöntä
ja se ei tuota asiakkaalle lisäarvoa. (Sarinko, K.1999.)
Edellä esitetyt on selkeästi nähtävissä Ylä-Savon ammattiopiston aikuiskoulutus- pal-
velujen modulointihankkeessa. Modulointi yksinkertaistaa ja helpottaa koulutuspalve-
lujen toteuttamista ja markkinointia. Modulointi tuo etuja niin oppilaitokselle kuin
opiskelijoillekin.
5 KODIN RUOKAPALVELUT- TUTKINNON OSAN MO-DULOINTI
5.1 Moduulien rakentamisen taustaa
Kodin ruokapalvelut – tutkinnon osan moduloinnin aluksi pohdin sitä, miten kotiryh-
män opetus toteutetaan ja aikataulutetaan, jotta heidän opintonsa olisivat sopivassa
vaiheessa, kun koulutuksen ulkopuolisille markkinoitu moduuli toteutuu. Kotiryhmäl-
lä tulee olemaan jokaiseen aihealueeseen käytettävissä aikaa enemmän kuin varsinai-
sessa toteutettavassa moduulissa. Tarkoituksena on, että kotiryhmälle opetetaan samo-
ja asioita perusteellisemmin aikaisemmin teoriaopinnoissa ja joiltain osin myös ope-
tuskeittiössä. Varsinaisen moduulin toteutuessa kotiryhmällä on jo perustiedot ja –
taidot opiskeltavasta asiasta, joten moduuli on heille tietojen syventämistä ja asian kä-
sittelyä useammasta näkökulmasta. Odotamme, että ulkopuolisilla opiskelijoilla on jo
olemassa jonkin verran tietoa ja taitoa opiskeltavaan aiheeseen liittyen.
Moduulien sisällön rakentamisen olen aloittanut perehtymällä tutkinnon perusteisiin ja
niissä määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin. Moduulien sisällöissä on painotettu
nykyaikaisia raaka-ainevalintoja ja valmistusmenetelmiä. Hygieniamääräykset ovat
olennaisena osana keittiötoimintaa ja hygieniapassin hankkiminen kuuluu kotityöpal-
velun ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Hygieniapassi on mahdollista
suorittaa osana hygienia- moduulia.
1Erityisruokavaliot moduuli on haasteellinen kokonaisuus, sillä erityisruokavaliot ovat
nykypäivänä joskus hyvinkin vaativia ja opiskelijan tuotetietous on oltava laaja. Eri-
tyisruokavalioissa opiskelija perehtyy nykyaikaisiin korvaaviin tuotteisiin ja oppii
suunnittelemaan ja valmistamaan ravitsevaa ruokaa erityisruokavaliota noudattaville.
Värit ja estetiikka on hyvin innostava moduuli. Tässä osiossa opiskelijat valmistavat
kukka-asetelmien sommittelutyötä käytännössä. Lisäksi perehdytään värien käyttöön
somistamisessa ja kattauksissa. Nykypäivän asiakas osaa vaatia hyvän ruuan lisäksi
esteettisiä elämyksiä ja väreillä on tässä asiassa suuri merkitys.
5.2 Kodin ruokapalvelut osion ammattitaitovaatimukset ja arviointikritee-rit
Opetushallitus on määritellyt ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit tutkinnon
perusteissa. Kotityöpalvelun ammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta 2005.
Ammattitaitovaatimukset Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon suorittaja neuvottelee
kodin ruokapalvelutehtävistä asi-
akkaan kanssa asiantuntevasti ja
ammattimaisesti. Hän kunnioittaa
kaikessa toiminnassaan asiakkaan
omaisuutta, yksityisyyttä, tapoja
ja tottumuksia sekä toimii huolel-
lisesti, vastuuntuntoisesti ja jou-
tuisasti.
Asiakkaan kodissa toimiminen
• täsmentää työtilauksen asiakkaan ja/
tai esimiehen kanssa ja arvioi tilatun
työn toteuttamismahdollisuutta sekä
tekee tarvittaessa omia ehdotuksia
perustellen ne
• ilmaisee asiat ymmärrettävästi,
selkeästi ja asiakaslähtöisesti ja kysyy
asiakkaalta tarvittaessa tarkennusta
tehtäviin
• tunnistaa tilanteet, jolloin asiakas ei
pysty toimimaan neuvottelu- ja
sopimuskumppanina (esim.
dementia, sairaus) ja toimii tilanteen
mukaan
1• käyttäytyy ystävällisesti, hienotunteisesti
ja suvaitsevaisesti
• työskentelee huolellisesti, vastuuntuntoisesti
ja joutuisasti
• antaa omalla olemuksellaan ja
toiminnallaan luotettavan ja ammattimaisen
kuvan itsestään ja/tai työnantajastaan sekä edus-
tamastaan ammattialasta
• noudattaa salassapitovelvollisuutta
• toteuttaa työtilauksen sovitulla
tavalla ja sovitussa ajassa
Tutkinnon suorittaja valmistaa
taloudellisesti kotiruokaa asiak-
kaan tarpeiden ja toiveiden poh-
jalta.
Kotiaterioiden valmistus
• suunnittelee ruuat suomalaisten
ravitsemussuositusten ja asiakkaan
toiveiden mukaan
• sopii asiakkaan kanssa raaka-aine- ja
tarvikehankinnoista
• hankkii tarvittaessa raaka-aineet ja
tarvikkeet ohjeiden mukaan
• valitsee, esikäsittelee ja käyttää
raaka-aineita taloudellisesti ja
tarkoituksenmukaisesti
• tarkistaa käyttämiensä elintarvikkeiden
päiväykset sekä arvioi niiden käyttökelpoisuutta
aistinvaraisesti
• valitsee ruuanvalmistusmenetelmät
ravitsemuksellisten seikkojen ja/tai asiakkaan
toiveiden mukaan ja perustelee valintansa
• käyttää ruuanvalmistuksessa tarkoituksenmu-
kaisesti
keittiössä olevia välineitä ja koneita ja puhdistaa
ne käytön jälkeen
• työskentelee hygieniaosaamisvaatimusten
1mukaisesti ottaen huomioon erityisesti käsihy-
gienian
• huolehtii työskentely-ympäristön järjestyksestä
ja siisteydestä työskentelyn
aikana
• asettaa ruuan tarjolle ja säilytykseen
asianmukaisesti ja toteuttaa tilanteeseen
sopivan kattauksen
• siistii työn päätyttyä työskentely-ympäristön
(esim. astioiden pesu, lieden ja kaappien pyyhin-
tä)
Tutkinnon suorittaja suunnittelee
ja toteuttaa asiakkaan erityisruo-
kavalion
mukaisia ateriakokonaisuuksia.
Erityisruokavalioaterioiden valmistus
• valmistaa aterian asiakkaan antamien
tietojen ja toiveiden mukaisesti (mm. allergiat)
• tarkistaa tuoteselosteesta elintarvikkeen
sopivuuden valmistamaansa ruokavalioateriaan
• hankkii ajan tasalla olevaa tietoa ko.
erityisruokavalioista ja niiden käytännön toteut-
tamisesta
Tutkinnon suorittaja leipoo lei-
vonnaisia asiakkaan toiveiden
mukaisesti.
Kotileipominen
• leipoo erilaisia ruoka- ja kahvileipiä
• osaa pakastusleivonnan
Tutkinnon suorittaja ideoi yhdes-
sä asiakkaan kanssa vierastarjoi-
lun ja toteuttaa sen.
Kodin vierastarjoilujen järjestäminen
• ideoi vierastarjoilun esim. merkkipäiväksi tai
juhlapyhäksi
• valmistaa tai hankkii tarjottavat tuotteet
• kattaa pöydän tilanteeseen sopivalla tavalla
• koristelee tilan tarvittaessa
• pysyy sovitussa budjetissa
Tutkinnon suorittaja noudattaa
Turvallisuus, taloudellisuus,
ergonomia ja ympäristöä säästävä
toiminta kodin ruokapalveluissa
1työturvallisuusohjeita ja huolehtii
työskentely-ympäristön turvalli-
suudesta.
Hän työskentelee ympäristöä
säästävästi ja ergonomisesti oi-
kein.
Hän ottaa huomioon oman työ-
suorituksensa vaikutukset yrityk-
sen tulokseen.
• käyttää tarvittavia suojaimia sekä
tarkoituksenmukaisia suojavaatteita ja työjalki-
neita
• varmistaa käyttämiensä sähkölaitteiden
turvallisuuden
• huolehtii siitä, ettei työskentelystä
aiheudu törmäämis-, kompastumis- tai
kemiallista vaaraa asiakkaalle
• lajittelee toiminnasta syntyneet jätteet asiak-
kaan ohjeiden ja alueen suositusten mukaisesti
• työskentelee energiaa säästävästi
• keventää työtään käyttämällä ergonomisia työ-
asentoja ja työvälineitä sekä rytmittämällä
työtään
• työskentelee sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa
5.3 Ammattitaidon osoittamistavat
Kodin ruokapalvelut -osassa on keskeistä valmistaa kotiruokaa ja vierastarjoiluja
ottaen huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet. Raaka-aineiden valinta, käsittely ja
käyttö, ruuanvalmistusmenetelmien hallinta, erityisruokavalioiden tuntemus, työsken-
telyn suunnitelmallisuus, hygieenisyys ja turvallisuus samoin kuin ympäristöosaami-
nen ja ergonomia arvioidaan aidoissa työtilanteissa asiakkaiden kodeissa.
Oppilaitoksessa voidaan arvioida erityisruokavalion mukaisten ateriakokonaisuuksien
valmistaminen, ellei sopivaa näyttöpaikkaa voida järjestää. Valmistavan koulutuksen
aikana tutkinnon suorittaja on hankkinut hygieniaosaamistodistuksen, mikä huomioi-
daan osana näyttöä.
2Näytön tehtävät laaditaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten perusteella. Tehtä-
vät on laadittava sellaisiksi, että jokainen tutkinnon osan arvioinnin kohde voidaan ar-
vioida tutkinnon perusteissa esitetyillä kriteereillä. Näytön laajuus ja kesto ovat riittä-
viä silloin, kun kaikki arvioinnin kohteet pystytään arvioimaan.
Tutkinnon suorittajien osaamista ei verrata keskenään vaan kunkin työskentelyä
verrataan tutkinnon perusteissa määrättyihin arviointikriteereihin. Näyttötutkintotilai-
suus on hyväksytty silloin, kun tutkinnon suorittaja työskentelee näiden kriteerien
mukaisesti. Arviointi toteutetaan seuraamalla ja havainnoimalla tutkinnon suorittajan
työskentelyä aidoissa työtilanteissa. Kirjallisia näyttötehtäviä ei käytetä.
(Opetushallitus, 2005. Kotityöpalvelun ammattitutkinto, Näyttötutkinnon perusteet)
Näytön päätteeksi järjestetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorit-
taja sekä työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioijat eli kolmikanta toteutuu arvioin-
nissa. Arvioijien tulee olla yksimielisiä tutkintotilaisuuden hyväksymisestä tai hyl-
käämisestä. Arviointikeskustelun aikana tutkinnon suorittaja arvioi omaa työskentely-
ään ja osaamistaan sekä työn lopputulosta ja saa arvioijilta palautetta niistä. Arviointi-
keskustelu on luonteeltaan avoin ja vapaamuotoinen. Tutkinnon suorittajalla on mah-
dollisuus perustella työn suorittamisen aikana tekemiään ratkaisuja ja valintoja. Suori-
tusta voidaan täydentää tarvittaessa haastattelemalla, mikäli tutkintotilaisuudessa ei
ole mahdollista näyttää kaikkia osa-alueita käytännössä.
Mikäli tutkinnon suorittajan suoritus katsotaan hylätyksi, siihen on oltava selkeät pe-
rusteet arviointikriteereihin perustuen. Hylättyä tutkintotilaisuutta koskevat arviointi-
pöytäkirjat ja muut dokumentit toimitetaan oppilaitoksesta tutkintotoimikunnalle, joka
päättää lopullisesti tutkintosuorituksen hylkäämisestä. Tutkinnon suorittajalla on oike-
us uusia hylätty tutkintosuoritus yleensä kerran. Jos tutkinnon suorittaja haluaa uusia
tutkintosuoristustaan useamman kerran, joudutaan häneltä perimään siitä erillinen
maksu. Valtakunnallinen tutkintomaksu on 50,50 euroa/tutkintotilaisuus. (Kortelainen,
T.2008. Aikuisopettaja, Ylä-Savon ammattiopisto)
2 6 MODULOIDUT OPINTOKOKONAISUUDET
Tässä luvussa esitellään Kodin ruokapalvelut kuusi opintokokonaisuutta. Ylä-Savon
ammattiopistolla on valmiiksi laadittu lomakepohja, jolle olen laatinut moduulien tuo-
tekortit. Opintojakso on jaettu moduuleihin tutkinnon perusteissa esitetyn kokonai-
suuksiin jaon mukaisesti. Lisäksi värit ja estetiikka – moduuli on omana kokonaisuu-
tena yleisen kiinnostuksen ja ajankohtaisuuden vuoksi. Moduulien tuote-kortin on esi-
tetty liitteissä 2 - 7.
Kodin ruokapalvelut – osion moduulit
• Kotiaterioiden valmistus
• Erityisruokavaliot
• Leivonta
• Buffetpöytä, pikkusuolaiset ja kattaminen
• Värit ja estetiikka
• Hygienia
6.1 Kotiaterioiden valmistus
Kotiaterioiden valmistus -moduulissa keskitytään ruuanvalmistuksen perusteisiin.
Opintojakson aikana opetellaan valmistamaan terveellisiä, edullisia ja maistuvia koti-
aterioita nykyaikaisilla menetelmillä monipuolisista raaka-aineista. Moduuli toteute-
taan neljänä iltana, neljä tuntia kerrallaan. Illat koostuvat tiiviistä teoriaosuudesta ja
käytännön ruuanvalmistuksesta. Aikaresurssi on hyvin rajallinen, joten olen valinnut
toteutettavaksi yleisimpiä ruokalajeja, joita jokainen voi jatkossa muuntaa omien miel-
tymysten ja tarpeiden mukaan.
Kotiryhmä on opiskellut ruuanvalmistusmenetelmiä ja raaka-ainetietoutta perusteelli-
semmin jo ennen moduulin toteuttamista. On tärkeää hyödyntää alan uusinta tietoa
myös ravitsemuksen ja työskentelyvälineiden osalta.
26.2 Erityisruokavaliot
Erityisruokavalioiden hallitseminen teoriassa ja käytännössä on hyvin tärkeä osa koti-
työpalvelun ammattitaitoa. Palvelun tuottaja on omalla toiminnallaan osaltaan vas-
tuussa asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista. Kotiryhmä opiskelee ravitsemukseen
ja ruuansulatukseen liittyviä asioita valmistavassa koulutuksessa ennen moduuliin
osallistumista.
Moduulissa osallistujat paneutuvat tavallisimpiin erityisruokavalioihin ja perehtyvät
nykyaikaisiin erityisruokavaliotuotteisiin. Valitsin sisällöksi yleisimmin kotioloissa
asuvilla henkilöillä esiintyviä erityisruokavalioita ja näiden taustalla mahdollisesti
oleviin sairauksiin tutustutaan myös. Erityisruokavalioiden tarve lisääntyy maassam-
me jatkuvasti tutkimuksen ja parantuneen diagnostiikan myötä, mutta henkilöiden hy-
vinvointia voidaan parantaa oikeanlaisen ravinnon myötä, mistä syystä on tärkeää, että
ruokaa valmistava henkilö on perehtynyt näihin asioihin.
6.3 Leivonta
Leivontaosiossa keskitytään kotileivonnaisten valmistukseen. Tämä moduuli on laajin
tuntimäärältään ja sisällöltäänkin. Leivonnaisten valmistus kiinnostaa alan ammattilai-
sia ja kotileipureitakin. Nykyään lehdet ja Internet tarjoavat leivontaohjeita runsaasti,
mistä syystä tähän osioon on odotettavissa paljon osallistujia. Oppilaitos on aikai-
semminkin järjestänyt leivontakursseja lyhytkursseina ja asiasta kiinnostuneita on ol-
lut runsaasti.
Koulutuksen sisällön olen rakentanut tavallisimpien kotileivonnaisten ympärille. Mu-
kana on nykyaikaisista raaka-aineista ajanmukaisilla menetelmillä valmistettuja lei-
vonnaisia huomioiden myös terveellisyys- ja taloudellisuusnäkökulmia. Ruokaleipien
valmistaminen kodeissa on vähentynyt viime vuosikymmeninä kauppojen hyvän tar-
jonnan vuoksi, mutta toisaalta nykyään alettu taas arvostaa kotileivonnaisia. Asiakkaat
ovat myös valmiita maksamaan kotona leivotuista leivonnaisista. Perinneleivonnaiset
olen ottanut mukaan, koska kotityöpalvelun ammattilaiset työskentelevät usein van-
2husten kodeissa ja heille perinteiset oman maakunnan leivonnaiset ovat arvokkaita ja
mieluisia.
6.4 Buffetpöytä, pikkusuolaiset ja kattaminen
Tämä opintokokonaisuus tarjoaa muun muassa työnantajille tilaisuuden kouluttaa
henkilöstöä järjestämään pienimuotoisia asiakastilaisuuksia kuten kokouskahvituksia
ja saunailtoja. Moduulissa opetellaan kattamaan erilaisia buffetpöytiä sekä ruoka- ja
kahvipöytiä. Koulutuksen ensimmäinen ilta käytetään teoriaopiskelun ja esivalmiste-
luihin ja toisena iltana toteutetaan käytännössä erilaisia kattauksia. Tämän osion ta-
voitteet ovat suurelta osin kotityöpalvelun ammattitutkinnon opetussuunnitelman ul-
kopuolelta, mutta työelämän tarpeita ja toiveita ajatellen tämäkin moduuli on perustel-
tua toteuttaa myös kotiryhmälle.
6.5 Värit ja estetiikka
Kotityöpalvelun ammattitutkinnonperusteissa sanotaan että opiskelijan tulee ymmär-
tää värien käytön ja estetiikan merkitys osana somistusta. Tämä moduuli toteutetaan
yhden illan koulutuksena. Illan aikana ryhmää perehdytetään värien merkitykseen so-
mistuksessa ja kattauksissa. Toisena teemana ovat kukka-asetelmat. Jokainen osallis-
tuja valmistaa oman kukka-asetelman käytettävissä olevista materiaaleista omien toi-
veidensa ja mieltymystensä mukaisesti. Tämän opintokokonaisuuden suunnittelun
lähtökohtana ovat työelämän ja yksityishenkilöiden toiveet ja kiinnostus asiaan.
6.6 Hygienia
Lainsäädäntö edellyttää, että kaikilla ruuanvalmistus ja – jakelutyöhön osallistuvilla
henkilöillä on hygieniaosaamistodistus eli hygieniapassi. Tämä yhden illan kestävä
hygieniakoulutus antaa opiskelijalle valmiuden suorittaa hygieniaosaamistesti. Testiin
osallistuminen ei edellytä hygieniakoulutusta, mutta kotiryhmälle koulutus on välttä-
mätön riittävän ammattitaidon saavuttamiseksi.
2Elintarviketurvallisuusvirasto pitää yllä, kehittää ja valvoo hygieniaosaamisen testijär-
jestelmää. Testijärjestelmään kuuluu sähköinen kysymyspankki, jossa on yli 1000 ky-
symystä elintarvikehygienian alueelta. Järjestelmä arpoo jokaista testiä varten 40 ky-
symystä. Osaamistesti suoritetaan kirjallisesti joko suomen tai ruotsin kielellä. Osaa-
mistesti koostuu 40:stä oikein/väärin väittämästä. Läpäistäkseen testin pisteitä on saa-
tava vähintään 34/40. Vääristä vastauksista ei saa miinuspisteitä, joten kuudella vää-
rällä vastauksella läpäisee vielä testin. Vastausaikaa on 45 minuuttia, ja testitilaisuu-
desta saa poistua 30 minuutin jälkeen testin alkamisesta. Osaamistesti suoritetaan
osaamistestaajan valvonnassa itsenäisesti. Vastaukset tehdään lomakkeelle kuulakär-
kikynällä tai muulla sellaisella välineellä, joka takaa sen ettei tuloksia voi muuttaa jäl-
kikäteen ja että lomakkeet voidaan arkistoida ohjeiden mukaan. Osaamistestaajan vel-
vollisuus on varmistaa, että jokainen testin suorittaja saa mahdollisuuden rauhalliseen
ja itsenäiseen vastaamiseen. Testiajan loputtua osaamistestaaja kerää testilomakkeet
tarkistettavaksi ja arkistoitavaksi sekä käy läpi oikeat vastaukset. (www.evira.fi)
7 POHDINTA
Työssäni olen perehtynyt kotityöpalvelun ammattitutkintoon opetussuunnitelman ja
tutkinnon perusteiden kautta sekä haastattelemalla opettajia. Modulointia koskevia
koulutuspäiviä on pidetty Ylä-Savon ammattiopistolla ennen tämän työn aloittamista.
Opettajilta sain laaja-alaista tietoa oppilaitoksen tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteis-
ta modulointia koskien.
Kehittämishankkeen tekeminen on lisännyt tietämystäni aikuiskoulutuksen eri ulottu-
vuuksista ja käytännön toteuttamisesta. Olen perehtynyt ammattitutkintojärjestelmään
sekä tutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja ymmärtänyt paremmin ammattitutkintoon
valmistavan koulutuksen nivoutumista tutkinnon perusteisiin ja ammattitaitovaati-
muksiin. Alueellisten työelämän tarpeiden huomioiminen koulutuksen suunnittelussa
on tullut esille.
Moduloinnista on aika niukasti saatavissa tietoperustaista materiaalia, mutta työssäni
olen hyödyntänyt tavaratuotteen moduloinnista laadittua määritelmää. Sitä voidaan
soveltaa myös koulutuspalvelujen ja opintokokonaisuuksien modulointiin. Toisena tie-
topuolisena aihealueena olen selvittänyt näyttötutkintoja ja niitä koskevia opetushalli-
2tuksen laatimia tutkinnon perusteita sekä kotityöpalvelun ammattitutkintoon valmista-
vaa koulutusta. Oppilaitoksen laatima ja hyväksymä opetussuunnitelma perustuu ope-
tushallituksen laatimiin tutkinnon perusteisiin. Opetussuunnitelmassa on lisäksi otettu
huomioon alueelliset näkökulmat ja työelämän tarpeet koulutuksen suhteen. Moduuli-
en suunnittelussa olen pohtinut sisältöjä moduuleille, jotta ammattitaitovaatimukset
tulisivat opetetuiksi mielekkäällä ja nykyaikaisella oppimistavalla.
Mielestäni modulointi selkeyttää opintokokonaisuuksien hahmottamista ammattitut-
kintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeleville. Kussakin moduulin tuotekortissa
olennainen sisältö on etukäteen näkyvissä ja jokainen voi poimia opiskeltavakseen ta-
voitteidensa, tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaiset kokonaisuudet.
Kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset sisältyvät moduulei-
hin. Näiden ydinosaamiseksi määriteltyjen kokonaisuuksien lisäksi esimerkiksi lei-
vontamoduulissa toteutuu paikallisuus. Ylä-Savossa kodeissa vaalitaan vielä hyvin
voimakkaasti perinneleivonnaisten valmistamista, joten näiden valmistamista opete-
taan leivontamoduulissa. Useat kotityöpalvelun ammatteihin työllistyvät henkilöt tu-
levat toimimaan vanhusten parissa ja vanhuksille perinteiset ruuat ja leivonnaiset ovat
hyvin tärkeä elämän osa-alue. Toinen ammattitaitovaatimuksista irrallinen moduuli on
värit ja estetiikka. Nykyään ihmisten harrastuneisuus suuntautuu pienten juhlien jär-
jestämiseen ja monenlaisissa työpaikoissa henkilöstö kattaa kahvi- ym. tilaisuuksia,
joten on perusteltua laatia oma kokonaisuus näiden asioiden ympärille. Suuri osa ruu-
an nautittavuudesta perustuu värien merkitykseen. Tätä opintokokonaisuutta on toivot-
tu runsaasti myös työelämän puolelta.
Työstin tätä kehittämishanketta mielelläni, sillä tiedän että tämä työ on juuri nyt ajan-
kohtainen ja laatimani moduulit tulevat käyttöön jo ensi syksynä. Opetussuunnitelma-
työn luonteeseen kuuluu, että sisältöä voidaan tarpeen tullen päivittää. Useamman
päivän kestävissä moduuleissa voidaan toimia humanistisen oppimiskäsityksen mu-
kaisesti kuunnellen koulutukseen osallistujien toiveita sisällön suhteen.
2
LÄHTEET Elintarvikevirasto, 2008. Hygieniaosaamistesti. www.evira.fi, viitattu 14.5.2008 Hätönen, H. 2000. Eläköön opetussuunnitelma: opas ammatillisille oppilaitoksille. Helsinki, Vammalan Kirjapaino Oy Ikonen, R. 2008. Aikuisopettaja, Ylä-Savon ammattiopisto. Haastattelu 23.4.2008 Kortelainen, T.2008. Aikuisopettaja, Ylä-Savon ammattiopisto. Haastattelu 9.1.2008
Opetushallitus, 2005. Kotityöpalvelun ammattitutkinto, Näyttötutkinnon perus-teet.www.oph.fi, viitattu 12.4.2008
Opetushallitus. 2007. Näyttötutkinto-opas, Vammalan Kirjapaino Oy Paljakka, J. 2008. Opettajien ammattijärjestö, artikkeli. www.oaj.fi, viitattu 6.4.2008
Sarinko, K.1999. Asiakaskohtaisesti muunneltavien tuotteiden massaräätälöinti, kon-figurointi ja modulointi. TKK/Konetekniikan osasto. Ulrich, K. & Eppinger, S. 1999. Product design and development, Boston Ylä-Savon ammattiopisto. 2007. Opetussuunnitelma, kotityöpalvelujen ammattitutkin-toon valmistava koulutus
2
LIITTEET
LIITE 1 Kotityöpalveluammatin kuvaus
Kotityöpalvelujen ammattilaisen työskentelyn lähtökohtana on asiakkaan, hänen
perheenjäsentensä ja kotinsa kunnioittaminen. Työssä on keskeistä ottaa huomioon
asiakkaan, hänen perheenjäsentensä ja läheistensä itsemääräämisoikeus, valinnanva-
paus, toimintatavat ja tottumukset.
Kotityöpalvelujen ammattilainen osaa tehdä kodin ja perheen normaalin arjen tehtäviä
ja töitä ammattimaisesti. Hän tuottaa erilaisille asiakkaille kunkin arvojen, tarpeiden ja
toiveiden mukaisia kotityöpalveluja. Tällaisia ovat esim. kotisiivouspalvelut, tekstiili-
ja vaatehuoltopalvelut, ruuanvalmistuspalvelut, avustamis- ja asiointipalvelut, pihan-
ja puutarhanhoitopalvelut sekä kodin kunnostus- ja huoltopalvelut.
Asiakkaiden kodeissa työskenteleminen edellyttää oma-aloitteisuutta, huolellisuutta,
luotettavuutta, vastuuntuntoa ja hienotunteisuutta. Työ edellyttää lisäksi asiakaspalve-
lu- ja markkinointitaitoja palvelun onnistumiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kotityö-
palvelujen tuottajan ammattimainen työote näkyy sopeutumisessa erilaisiin tilanteisiin
niin, että hän ymmärtää ihmisten ja elämäntapojen yksilöllisyyden sekä kykenee vuo-
rovaikutukseen ja yhteistyöhön eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa elävien ihmisten
kanssa. Kotityöpalvelun ammattilainen osaa soveltaa ammattitaitoaan ja asiantunti-
juuttaan erilaisissa kodeissa. Hän toteuttaa työssään myös ympäristöä säästäviä toi-
mintatapoja.
Kotityöpalvelujen tuottaminen vaatii monialaista osaamista. Eri kotityöpalvelujen
tuottajien osaamisalueet voivat painottua eri tavalla, jolloin tarjottaviin palveluihin voi
erikoistua omien vahvuuksiensa mukaan. Kotityöpalvelujen ammattilainen voi hyö-
dyntää työssä monipuolisesti omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan vaihtoehtoisesti seu-
raavilla osaamisalueilla: Kotityöpalvelujen ammattilainen hallitsee eri-ikäisten asiak-
kaiden ja perheiden kannalta tarkoituksenmukaisen ruuanvalmistuksen ja leipomisen.
Hän osaa valita kodin siivoukseen asianmukaiset siivousaineet, -menetelmät ja -
välineet ja -koneet sekä käyttää niitä monipuolisesti ja taloudellisesti. Kotityöpalvelu-
2jen ammattilainen hallitsee erilaisten kotitalouden tekstiili- ja vaatehuollossa käytettä-
vien koneiden ja laitteiden käytön. Hän osaa pestä ja jälkikäsitellä asiakkaan pyykkiä
oikein.
Liikkumisessa ja tekniikan käytössä avustaminen ovat esimerkkejä niistä erilaisista
asiointi- ja avustamispalveluista, jotka kuuluvat myös kotityöpalvelujen ammattilaisen
toimenkuvaan. Omat alueensa kotityöpalvelujen laajassa kentässä muodostavat erilai-
set pihan ja puutarhan huoltotyöt, kuten lumen luonti, haravointi, nurmikon leikkaus
tai aidanmaalaus, sekä kodin kunnostus- ja huoltopalvelut, kuten maalaus ja tapetointi.
Kotityön ammattilainen työskentelee asiakkaiden kodeissa joko palveluja tuottavan
yrityksen, yhdistyksen tai julkisen työnantajan työntekijänä alan yrityksessä tai yrittä-
jänä kuten itsenäisenä ammatinharjoittajana.
2LIITE 2 Kotiaterioiden valmistus
TUOTEKORTTI AIHE Kotiaterioiden valmistus KESTO TUNTEINA 16 tuntia (4 iltaa, 4 tuntia/ilta) SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki ruuanvalmistuksesta kiinnostuneet
VAADITTAVAT AIKAI-SEMMAT OPINNOT
Ei vaadita
TAVOITE Oppia valmistamaan terveellisiä, edullisia ja maistuvia ko-tiaterioita nykyaikaisilla menetelmillä monipuolisista raa-ka-aineista
SISÄLTÖ 1 ilta: kasvisruuat • kylmät ja lämpimät kasvisruuat • salaatit • keitot • kasvislisäkkeet
2 ilta: linnut ruuanvalmistuksessa • broileri / kana • keitot ja pataruuat • leikkeet • salaatit
3 ilta: kalaruuat • paistetut kalaruuat • keitot • uuniruuat • laatikot • kylmät kalat
4 ilta: liharuuat • paistit • jauheliharuuat • pihvit ja leikkeet • kastikkeet ja pataruuat • keitot • kylmät liharuuat
TOTEUTUS Teoriaopetusta luokassa ja käytännön ruuanvalmistusta opetuskeittiössä
ARVIOINTI RYHMÄN MAKSIMIKOKO 14
OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen / kouluttajan tuottama materiaali VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HINTA
3LIITE 3 Erityisruokavaliot
TUOTEKORTTI AIHE Erityisruokavaliot
KESTO TUNTEINA 8 tuntia (2iltaa, 4tuntia/ilta) SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki asiasta kiinnostuneet sekä erityisruokavalioita työssään valmistavat
VAADITTAVAT AI-KAISEMMAT OPIN-NOT
Ei vaadita
TAVOITE Osallistuja oppii perustietoa tavallisimmista erityisruokavalioista sekä niiden valmistamista käytännössä turvallisesti ja terveelli-sesti
SISÄLTÖ 1 ilta: teoriaa ja materiaalia seuraavista erityisruokavalioista: • kihti, sappi, diabetes, keliakia, maito, allergiat, kasvis-
ruoka, eettiset ruokavaliot
2 ilta: • ruuanvalmistusta ja leivontaa käytännössä edellisistä eri-
tyis- ruokavalioista tutustuen erityiselintarvikkeisiin ja hyödyntäen niitä työskentelyssä
TOTEUTUS Teoriaopetus, havainnointi ja käytännön keittiötyöskentely
ARVIOINTI RYHMÄN MAKSIMI-KOKO
14
OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen / kouluttajan tuottama materiaali VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HIN-TA
3LIITE 4 Kotileipominen
TUOTEKORTTI AIHE Kotileipominen
KESTO TUNTEINA 24 tuntia (6 iltaa, 4 tuntia/ilta) SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki leivonnasta kiinnostuneet
VAADITTAVAT AIKAI-SEMMAT OPINNOT
Ei vaadita
TAVOITE Osallistuja oppii valmistamaan maukkaita ja näyttäviä lei-vonnaisia taloudellisesti ja turvallisesti. järjestämään kahviti-laisuuksia
SISÄLTÖ 1 ilta: • erilaiset taikinat teoriassa(hiiva-, muro-, vaahto- ja
voitaikinat) • suolaiset leivonnaiset käytännössä (piiraat, sarvet
yms.) 2 ilta:
• pikkuleivät (murotaikina, sekoitettu taikina, voitaiki-na)
3 ilta: • täytekakut, hyytelökakut, leivokset
4 ilta: • voileipäkakut eri muodoissaan (kala, liha, juusto,
kasvis, hyydytetyt kakut) 5 ilta:
• ruokaleivät (ruisleipä, rieska, sekaleipä) 6 ilta:
• perinneleivonnaiset
TOTEUTUS Teoriaopetus, havainnointi, leivonnaisten valmistaminen käytännössä
ARVIOINTI RYHMÄN MAKSIMIKOKO 14 OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen / kouluttajan tuottama materiaali VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HINTA
3LIITE 5 Pikkusuolaiset, buffetpöydät, kattaukset
TUOTEKORTTI AIHE Pikkusuolaiset, buffetpöydät ja erilaiset kattaukset
KESTO TUNTEINA 8 tuntia (2 iltaa, 4 tuntia/ilta)
SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki aiheesta kiinnostuneet
VAADITTAVAT AI-KAISEMMAT OPIN-NOT
Ei vaadita
TAVOITE Oppia koostamaan erilaisia buffetpöytiä tarjoiluineen
SISÄLTÖ Erilaisten pöytien sekä tarjottavien suunnitteleminen ja toteutus Pikkusuolaisten leivonnaisten valmistaminen ja esillelaitto 1 ilta:
• Erilaiset kattaukset teoriassa o buffetpöytä o noutopöytä o kahvipöytä o istumapöytä
• Leivonnaisten esivalmistelua
2 ilta:
• Erilaisten buffetpöytien valmistus käytännössä
TOTEUTUS Teoriaa erilaisista buffetpöydistä ja niihin soveltuvista tarjotta-
vista.
Toisena iltana käytännön toteutus
ARVIOINTI RYHMÄN MAKSIMI-KOKO
14
OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen/kouluttajan tuottama materiaali
VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HIN-TA
3LIITE 6 Värit ja estetiikka
TUOTEKORTTI AIHE Värit ja estetiikka kattauksessa
KESTO TUNTEINA 4 tuntia (1 ilta) SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki kattamisesta ja koristelusta kiinnostuneet
VAADITTAVAT AI-KAISEMMAT OPIN-NOT
Ei vaadita
TAVOITE Kehittää ja monipuolistaa eri kattaus- ja koristemateriaalien käyt-tämistä Saada uusia ideoita somistukseen ja värien käyttöön
SISÄLTÖ • kukka-asetelmien tekeminen
• värien merkitys ja värien käyttö somistuksessa ja katta-uksissa
TOTEUTUS Teoriaa ja käytännön työskentelyä
ARVIOINTI RYHMÄN MAKSIMI-KOKO
14
OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen / kouluttajan tuottama materiaali VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HIN-TA
3LIITE 7 Hygieniaosaaminen
TUOTEKORTTI AIHE Hygieniaosaaminen
KESTO TUNTEINA 4 tuntia (1 ilta) + hygieniaosaamistesti halukkaille SEURAAVA TOTEU-TUSAJANKOHTA
KOHDERYHMÄ Kaikki keittiöhygieniasta kiinnostuneet sekä hy-gieniapassin tarvitsevat
VAADITTAVAT AIKAISEM-MAT OPINNOT
Ei vaadita
TAVOITE Syventää hygieniaosaamista keittiötyöskentelyssä ja saa-da aiheesta uusinta tietoa sekä suorittaa hygieniapassi
SISÄLTÖ • mikrobit • työympäristö ja työhygienia • omavalvonta • puhdistusmenetelmät ja niiden merkitys • elintarvikehuoneiston hyväksymismenettely • ruokamyrkytykset • elintarviketyöntekijän henkilökohtainen hygienia • jätehuolto
TOTEUTUS Teoriaopetus ja mahdollisesti toisena iltana hy-
gieniaosaamistestin suorittaminen
ARVIOINTI Hygieniaosaamistesti arvioidaan pisteillä RYHMÄN MAKSIMIKOKO Ei rajattu OPPIMATERIAALI Oppilaitoksen / kouluttajan tuottama materiaali VASTUUKOULUTTAJA KOULUTUKSEN HINTA