taidetta kahvissa ➽ 15 bluesia imatralla ➽ 17  löytöjä pieksämäellä ➽ 23

tOukOkuu 2010lehti junamatkustajille

  Peter Franzen

  Kulkurin saappaissa

➽ 12

Kauhea siivo➽ 18

Keräilijän unelma➽ 8

5

Kuopion Matkailupalvelu 1/1 (260x370)

luonnon ehdoilla  – ja armoilla

18

1512Kaunista kahvistaMaitovaahdosta syntyy taidolla koristeellisia kahviannoksia.

Peter FranzenKokemuksista rikastunut reissaaja kokeilee siipiään esikoiskirjailijana.

roskille kyytiä   Rakennusvirasto taistelee puisto-jen kasvavia jätekasoja vastaan.

Tässä numerossa myös VR:n kuulumisia 4 / Pyörän kuljetus junassa 6 / Toukokuisia menovinkkejä 16 / Lypsyllä 20 / Matkapelejä 25 / Sivuraide 26 / VR aktuellt och På spåret 28 / Ristikko, tenttiventti ja sudoku 30 / Lukemista 31

julkaisija VR Osakeyhtiö

päätOimittajaHanna von Wendtpuh. 030 721 300

OsOite VR-Yhtymä Oy/ Viestintä PL 488, 00101 Helsinki puh. 030 710faksi 030 721 500

tOimitus Alma Media LehdentekijätPL 502, 00101 Helsinki puh. 010 665 102faksi 010 665 2533 etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi

Matkaan-lehteen tarkoitetut jutunaiheet pyydetään esittämään suoraan toimitukselle.

tuOttajaJohanna Salonenpuh. 010 665 2910

tOimitussihteeri Marika Viherlaiho

ulkOasu Mika Soikkeli (AD)Kristian Lindbohm

kuvatOimittaja Laura Vuoma

tOimittaja Kati Särkelä

på spåretNina Zischka

ilmOitusmarkkinOinti BF Media Oygalia.suarez@bfmedia.fipuh. 09 4559 0097faksi 09 4559 2246gsm 050 5707 924

OsOitteenmuutOksettuula.tengvall@vr.fi

sivunvalmistus Aste Helsinki Oypuh. 020 720 9043

painOpaikka I-Print, Seinäjoki

levikki 70 000 issn 1236–2433

ilmestymis päivä 6.5. 2010Seuraava lehti ilmestyy 3.6. 2010

kannen kuvaJunnu Lusa

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

tOukOkuu 2010

Tuskin olimme selvinneet poikkeuksellisen kyl-mästä ja lumisesta talvesta, kun luonto järjesti meille uuden oikun. Huhtikuussa Islannin tuli-vuorenpurkauksesta peräisin ollut tuhkapilvi lamautti koko Euroopan lentoliikenteen päiviksi ja sekoitti monen matkasuunnitelmat.

Mitä me tästä opimme? Ehkä sen, että luon-toa ei koskaan voi kokonaan selättää, ei vaikka käytössä olisi hienoin tekniikka tai parhaimmat keksijät. Tulivuorenpurkauksen valtava voima kertoo jotain omasta haavoittuvuudestamme. Teemme mitä tahansa, luonto voi silti aina yllät-tää meidät. Luontoa vastaan ei kannata taistella. On vain toimittava sen ehdoilla. Mielestäni täs-sä on myös jotain melko lohduttavaa. Kaikkea ei voi hallita. Onneksi. Siksi luontoa kannattaa kohdella sen ansaitsemalla nöyryydellä. Huoleh-timalla siitä. Hyväksymällä, että on asioita, joille emme oikeasti voi mitään.

VR on jo monen vuoden ajan sitoutunut ympäristöystävälliseen toimintaan. Loppuvuo-desta 2007 julkaisimme 12 ympäristölupausta, josta yksi oli junaliikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen. Vuodesta 2009 junamme ovat kulkeneet vesivoimalla, eli kokonaan uusituvalla energialla. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on tarjota kokonaan hiilidioksidineutraaleja juna-matkoja. Myös konsernin kumipyöräliikenne on sitoutunut kattaviin ympäristölupauksiin. Esi-merkiksi VR-konsernin linja-autoliikenteessä kokeillaan nykyään biodieseliä. Lisäksi veturinkul-jettajille ja autonkuljettajille annetaan taloudelli-sen ajotavan koulutusta. Verkkosivuillamme voit seurata ympäristölupaustemme toteutumista.

VR ja Suomen luonnonsuojeluliitto jatkavat jo kolmatta vuotta yhteistyötään perinnemaise-mien hoitamiseksi. Tänä vuonna VR lahjoittaa kymmenen senttiä perinnemaisemahankkeelle jokaisesta VR:n verkkokaupan ostoksesta. Tiesit-kö muuten, että perinnemaisemakasvisto on yllättävän rikas ja monimuotoinen? Käy virittäy-tymässä kevääseen ja kesään vaikkapa kurkkaa-malla kasvientunnistuskisaa VR:n netti-sivuilla osoitteessa vr.fi. Vastaajien kesken arvomme junamatkan.

hanna vOn Wendt

23aarteiden PieksämäkiPieksämäen kirpputorit ovat aarteidenmetsästäjien Mekka.

8Traktorikeräilijä ilman tilantarvettaKeräilijä Timo Teinilän kiinnostus miniatyyrikokoisiin maatalouskoneisiin on mahdollistanut mittavan kokoelman.

3  sisältöpääkirjoitus  

LA

uR

A V

uO

MA

PA

uLI

INA

LEI

SIö

Espoon keskuksessa vietetään asemasillan avajaisia 31. 5.−4. 6. Asemasillan remontin valmistu-misen kunniaksi järjestetään juhlaviikko, joka huipentuu anna puun ulkoilmakonserttiin.

Juhlallisuudet alkavat 31. toukokuuta, kun Helsingin rau-tatieasemalta saapuva juhla-juna tuo kutsuvieraat paikalle seuraamaan noin kello 15.15. alkavaa nauhan leikkaamista.

espoon asemalla juhlitaan

kuukaudenmatkustaja  

helena berg, viestintäpäällikkö, mäntsäläOlen matkalla kotiin. Kuljen päivittäin töihin Lahteen, ja tääl-lä Mäntsälän asemalla minua odottaa joka ilta punainen 1970-luvun Kombi-pyörä, jolla polkaisen loppumatkan. Pidän junamatkustuksesta. Valitsimme mieheni kanssa asuinpaikkam-me osaksi sen perusteella, että työmatkat voi taittaa junalla. Rai-deliikenne on minusta luotetta-vaa, vaikka tänä talvena aikatau-luyllätyksiä onkin tullut. Junassa luen päivän uutisotsikot.

Mistä ostan junalipun?

asemien lipunmyynnistä

lipunmyyntiautOmaatista

r-kiOskilta Junalippu varataan puhelimitse VR Asiakaspalvelusta numeros-ta 0600 41 900 (puhelun hinta 1 € + pvm) ja lunastetaan R-kios-kilta varausnumeroa vastaan.

vr:n verkkOkaupasta

junan kOnduktööriltä

matkatOimistOsta sekä muilta jälleenmyyjiltä

Mistä löydänaikataulut?

vr:n internet-sivujen matkahausta

vr asiakaspalvelustanumerosta 0600 41 900 (puhe-lun hinta 1 € + pvm).

aikataulut-autOmaatistanumerosta 0307 20 906. Palvelu on auki 24 h vuorokaudessa (puhelun hinta lankapuhelimella 0,08 € + 0,01 €/min, matkapuhe-limella 0,3 €/min).

teksti-tv:n sivulta 430

taskuaikataulustaSaatavilla VR:n asemien lipun-myynnistä, hinta 0,80 €.

matkapuhelimella OsOit-teesta mObile.vr.fi

tekstiviestilläLähettämällä tekstiviestin ”AK?” numeroon 13 121 saat palvelun käyttöohjeen ja tekstiviestillä ”AK” aikataulu kyselyn viesti-pohjan. Palvelu toimii Soneran, Elisan, DNA:n ja Saunalahden puhelinliittymissä, hinta 0,25 €.

Tapahtumassa ovat läsnä muun muassa kaupunginjohtaja marketta kokkonen ja Espoon kaupunginhallituksen puheen-johtaja saija äikäs-idänpään-heikkilä. Seremoniamestarina toimii kaupungininsinööri martti tieaho. Tarjolla on kak-kukahvit 800 ensimmäiselle ja lapsille mehua.

Pitkin viikkoa asemasillalla on elävää musiikkia ruuhka-

aikoina, ja nähtävillä myös Keski-Espoon koulujen kuvatai-dekilpailuun osallistuneet työt. Kuvataidekilpailun voittaja pää-see tapaamaan Anna Puuta 4. kesäkuuta kello 15−16 järjestet-tävässä juhlakonsertissa.

Kokonaan uudelleen raken-nettu asemasilta on katettu valokatteella, jota koristavat mikko rikalan suunnittelemat haavan lehvästöt ja puunrunko-

jäljitelmät. Asemasillan lattia on peitetty soraa muistuttavalla pinnoitteella. Sen lisäksi alueel-la on VR:n vihreän yritysilmeen mukaan uudistettu asema, lipunmyyntitilat ja lounaskahvi-la. Kaksikerroksiselta asemalta on pääsy kolmelle laiturille sekä radan ylitse kauppakeskukseen johtavalle kävelysillalle. Asema-alueella on kolme uutta hissiä sekä liukuportaat.

Espoon uudistettu asema sai remontissa vihreän ilmeen.

LA

uR

A V

uO

MA

ISTO

cK

PH

OTO

Lisätietoja: vr.fiVR Asiakaspalvelu

0600 41 900 (1 € + pvm)

Routiminen hidastaa junaliiken-nettä erityisesti Pohjois-Suo-messa, mutta aiheuttaa haittoja myös maanteillä. Lumien sula-misvedet eivät pääse roudan takia imeytymään tienpinnalta maahan, jolloin tielle kertyvä vesi pehmentää päällystämättö-mät tiet lähes kulkukelvotto-miksi. Jäätynyt ojarumpu voi kelirikon aikana aiheuttaa tul-van tielle.

Keväistä ravintoloissaAuringon paistaessa päivä päi-vältä lämpimämmin kannattaa istahtaa hetkeksi katselemaan kesän saapumista juuri avatuille terasseille. Helsingn asemalla Oosterin terassilla on tänä keväänä maisteltavissa monen-laisia rosé-kuohuviinejä. Picco-lokuohuviinin, mansikoita ja vaahtokarkkeja saa 20 eurolla.

Helsingin aseman Pullman Barin alakerrasta löytyvässä

Pullman Loungessa pirskahte-lee samppanja. Nicolas Fuillatte roséta on tarjolla laseittain – edullisin lasillinen samppan-jaa maksaa neljä euroa.

Junien ravintoloissa her- kutellaan touko-kesäkuussa teemalla Makuja maailmalta – Rail Gourmet’n keittiömestari suosittelee meksikolaisilla kananachos-lautasella ja SOL-oluella.

Kelirikko haittaa liikennettäSulamishaittoja pyritään

vähentämään ennakoimalla: lumi valleja on madallettu, penk-koihin tehty sohjo-ojia, rumpuja sulatettu ja tarvittaessa myös kavennettu ajoratoja ja suljettu ajokaistoja. Kelirikosta johtuvia painorajoituksia on tiestössä yli tuhannen kilometrin matkalla. Eniten painorajoituksia on Hämeessä, Keski-Suomessa, Savo-Karjalassa ja Vaasassa.

4 vr:n kuulumisia  

kuukauden kysymys  

kuukauden tuote  

Toukokuussa aikuisten juna-lippu kannattaa ostaa seitse-män vuorokautta ennen mat-kaa verkkokaupasta, jolloin lipun hinnasta saa 20 pro-sentin alennuksen.

Alennushinta kattaa kaik-kialle Suomeen tehtävät, yli sadan kilometrin matkat. Alennuksen saa myös vaih-dollisten yhteyk sien lipuista. Tarjous koskee aikuisten nor-maalihintaisia kertalippuja toisen luokan istumapaikoille.

Ennakkoetuhintainen lip-pu on myynnissä vain verkko-

kaupassa. Ennakkoetulippu on voimassa ainoastaan lippuun merkittynä päivänä ja lippuun merkityssä junas-sa. Siinä ei ole muutos- eikä takaisinmaksumahdol-lisuutta.

Lipun osto tapahtuu vr.fi- sivuston VR Matka hausta, josta valitaan haluttu junayh-teys ja edetään lipun ostoon. Osto ruudussa Ennakkoetu-tarjouksen voi valita alas-vetovalikosta. Matkustus-aikaa Ennakkoetu-lipulla on 6. 6. asti.

missä lataan korttini?Matkakortin lataus onnistuu kätevästi VR-asemien lipun-myynneissä Espoon, Helsin-gin, Keravan, Kirkkonum-men, Pasilan ja Tikkurilan asemilla. Näissä lipunmyyn-neissä korttiin voi ladata joko kautta, arvoa tai ostaa kerta-kortteja sekä kertalippuja.

▸ Puhdasta vettä   hätäalueilleAvecran isännöimissä junien ravintolavaunuissa ja asemien ravintoloissa voi 28.4. – 9.5. osallistua unicefin Jano 2010 -kampanjaan. Jo yhden euron lahjoituksella 40 lasta saa puh-dasta vettä vuorokaudeksi alueilla, joissa unicef vastaa vesi- ja sanitaatiohuollosta.

Lahjoitus tehdään ravinto-loissa laskua maksettaessa, ja antaa voi euron tai enemmän-kin. Lahjoitetut varat ohjataan kokonaisuudessaan unicefille. Ravintolakohtaiset lahjoitukset näkyvät kampanjasivuilla unicef.fi/jano.

▸ vyöhykehinnoittelu   jatkuu Tämän vuoden alussa toimin-tansa aloittanut Helsingin seu-dun liikenne -kuntayhtymä on päättänyt jatkaa vyöhykehin-noittelua. Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmä 2014 mallin mukaan voi jatkossa osan matkasta maksaa kausi- lipulla, vaikka se ulottuisi kel-poisuusalueen ulkopuolelle. Tällöin lisähinta maksetaan kor-tin arvolla.

Hinnoittelumallin avulla voi-daan järjestelmää jatkossa laa-jentaa vaiheittain myös lähi- ja kehyskuntiin. Tällöin uloin vyö-hykeraja voisi ulottua jopa sa-dan kilometrin päähän Helsin-gin keskustasta. Jo nyt vyöhyke-alue on laajentunut kolmannen vyöhykkeen myötä, sillä HSL:n matkakortti kelpaa myös Kera-valla ja Kirkkonummella. HSL:n hallitus hyväksyi taksa- ja lippu-järjestelmän 2014 periaatteet kokouksessaan maaliskuussa.

▸ vihreitä junanvaunuja liikenteessäVihreät, VR:n uuden yritys- ilmeen mukaiset junanvaunut näkyvät jo raiteilla. Liikenteessä on viisi vihreää Ic-kaksikerros-vaunua ja kaksi Ic-yksikerros-vaunua. Vihreiden vaunujen kyljissä näkyvät suomalaiset eläimet ja maisemat. Kuvituk-sen ideoijana on kansainvälinen suunnittelutoimisto Design Bridge.

Nykyinen junakalusto tulee vihertymään vaiheittain, kun vaunut maalataan peruskor-jausten yhteydessä. Myös tänä kesänä liikennöinnin aloittavis-sa uusissa makuuvaunuissa on vihreää.

▸ muutostöitä helsingin autojuna-asemallaHelsingin autojuna-asemalla tehdään muutostöitä huhti-kuusta elokuun loppuun. Auto-junien lastauspaikka siirtyy sata metriä pohjoiseen. Muutostöis-sä uudistetaan muun muassa autojen kuormaussiltoja sekä lyhennetään autojen lastaus-paikan raiteita.

Remontin ajaksi autojuna-aseman kulkureittejä on muu-tettu, ja lipuntarkastuspiste sekä odotustila sijaitsevat uudella paikalla.

arvaa mikä junan osa  VR:n uusissa, vihreissä

lipunmyyntiautomaateissa matkakortin lataus onnistuu ensi vuonna, kun VR ottaa käyttöön uuden myyntijär-jestelmän. Tällöin myös automaattien toimintoihin ja tuotevalikoimaan tulee uudistuksia.

ennakkoetu – alennusta aikuisten junalipusta

LA

uR

A V

uO

MA

LA

uR

A V

uO

MA

PA

uLI

INA

LEI

SIö

VR:n uusi, vihreä lipunmyynti-automaatti löytyy nyt yhä useam malta asemalta. Suurin osa vanhoista automaateista on vaihdettu uusiin huhtikuun aika-na, ja viimeistenkin automaatti-en asennukset tehdään touko-kuun loppuun mennessä. uusia ulkoautomaatteja tulee myös monille kylmä asemille, joilla ei ennen ole automaattia ollut.

uudet automaatit toimivat kosketusnäytöllä ja liput mak-setaan sirukortilla. Maksuväli-neinä käyvät myös VR Matka-tilikortti (edellyttää verkkotun-nusta) sekä American Express. Automaatilla voi tulostaa myös VR Asiakaspalvelusta varatun kaukoliikenteen lipun tai VR:n verkkokaupasta ostetun matka-lipun.

Automaattien uudistus etenee

Lähetä arvauksesi osan nimestä ja käyttö tarkoituksesta (max. 160 merkkiä) tekstiviestinä numeroon 173 323. Kirjoita viestin alkuun koodi LS ARVAA. Liitä mukaan myös yhteystietosi. Viestin hinta on 0,95 euroa. Kaikkien 27. 5. mennessä vastanneiden kesken arvotaan edestakainen kotimaan junamatka Intercity-junan business-luokassa. Oikea vastaus selviää seuraavassa Matkaan- lehden numerossa.

Viime numerossa arvuuteltiin tyhjennysventtiiliä, joka on osa junan wc:n tyhjennysjärjestelmää. Sen kautta pytyn sisältö ohjataan säiliöön. Parhaita vastauksia ja voittaja sivulla 29.

tähän voi törmätä muuallakin, mutta vetureissa ja junissa tämä osa on mel-koisen virrakas kapistus. mikä osa on kyseessä?

MII

KA

KA

INu

5  vr:n kuulumisia

teksti JENNI JuNKALA kuva RODEO

Kesäloman voi viettää polkupyörällä ristiin rastiin rullaten. Huilitauko polkemisen lomassa onnistuu vaikka junassa.

vietä vihreä kesäloma

” Junan avulla pyöräilijä ehtii nähdä lomaviikon aikana vähän enemmän kuin pelkällä lihasvoimalla. Junai-

leminen on sallittua huilaamista”, kertoo innokas kesäpyöräilijä, VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto lehtipuu.

Suomen suvesta nauttiva saa pyörän selässä pisamat loistamaan ja hien vir-taamaan. Vihreä kesämatkalainen voi suunnistaa vaikkapa Järvi-Suomea tai karjalaisia maisemia ihailemaan. ”Sen hienompaa maisemaa kuin Etelä-Savon

Punkaharju ei juuri löydäkään”, Lehtipuu mietiskelee.

lähijunissa ilmaiseksiVuoden 2010 alussa HSL aloitti vuoden kestävän kokeilun, jonka aikana polku-pyörää saa kuljettaa maksuttomasti ruuhka-aikojen ulkopuolella miltei samoilla säännöillä kuin Helsingin metroissakin.

”Ruuhka-aikoina kello 7–9 ja 15–18 lähiliikenteen juniin ei voi tuoda polku-pyöriä lainkaan, mutta ruuhka-aikojen

Kaustisen Evankelinen Opisto 114x110

▸ mitä pyörän kuljettaminen maksaa?kaukojuna 9 € (junasta ostettuna 10 €)lähijuna 0 € HSL:n alueella, HSL:n matkakortilla ruuhka-aikojen ulkopuolellametro 0 €

▸ muista aina liikenteessä• Käänny konduktöörin puoleen,

jos kaipaat johonkin asiaan selvennystä.

• Lähiliikenteen juniin on merkitty ovet, joista mennään pyörän kanssa sisälle.

• Ota kanssamatkustajat huo-mioon, erityisesti kuraisen pyö-rän tai vaikkapa juuri öljyttyjen ketjujen kanssa.

• Varaa pyöräpaikka etukäteen.• HSL-alue tarkoittaa Helsinkiä,

Espoota, Vantaata, Kauniaista, Kirkkonummea ja Keravaa.

missä perinteistä pyörää  saa kuljettaa? Perinteisen polkupyörän kuljetus onnistuu kaikissa kaukojunissa Pendolino-junaa lukuun ottamatta. Normaali polkupyörä kulkee itsepalvelumatka-tavarana junissa, joissa on matkatavaravaunu. Yksi matkustaja voi kuljettaa yhden pyörän.

iC- ja iC2-junien palveluvaunuissa on kolme panttilukittavaa pyöräteli-nettä. Pyöräpaikka tulee ostaa aina etukäteen.

taajamajunissa eli kiskobusseissa yksikön toisessa päässä on väljä matkustusosasto, jossa pyörää voi kuljettaa. Taajamajunat kulkevat välejä Pieksämäki−Joensuu, Joensuu−Nurmes, Iisalmi−Ylivieska, Savonlinna− Parikkala, Tampere−Haapamäki ja Karjaa−Hanko.

sm4-kaupunkijunissa, jotka liikennöivät pääosin välejä Helsinki−Riihi-mäki–Tampere, Helsinki−Lahti−Kouvola ja Lahti−Riihimäki, on kolme pyörä-paikkaa.

sm5-kaupunkijunissa on tilava monikäyttöalue, jonne saa pyörän. Kaksi koeliikenteessä olevaa Sm5-kaupunkijunaa liikennöi linjoilla A ja M ja lauan-taisin K, N ja I.

lähijunissa polkupyöriä saa kuljettaa ruuhka-aikojen ulkopuolella, jos junassa on tilaa. Ruuhka-ajat ovat ma−pe klo 7−9 ja klo 15−18. uusittujen lähi-junien tilavissa eteisissä on kolme pyöräkoukkua.

metrossa polkupyörän voi kuljettaa, jos vaunussa on tilaa. Metroasemilla polkupyörällä ajo on kielletty.

busseissa ja raitiovaunuissa ei saa kuljettaa polkupyöriä.

ulkopuolella pyöristä ei veloteta HSL:n li-pulla HSL:n alueella”, Lehtipuu summaa.

Ajatus kokeiluun on lähtenyt pyöräi-lyn kasvavasta suosiosta. Yhä useampi kuluttaja haluaa vaikuttaa liikenteen päästöjen määrään ja ilmastonmuutok-

seen valitsemalla vihreämpiä kulku- tapoja.

kätevä taittopyöräPerinteisen polkupyörän rinnalle on tul-lut taittopyörä, joka kulkee kokoon tai-tettuna kuten muukin käsimatkatavara ilman polkupyörämaksua kaukojunissa – myös Pendolinoissa – ja lähijunissa.

Isoimmat taittopyörät eivät mahdu hattuhyllylle tai Ic-junien panttilukolli-siin matkatavaralokerikkoihin. Jos taitto-pyörä mahtuu hattuhyllylle, pitää se suojata suojapussilla. ”Suojapussilla vältetään muiden matkustajien vaattei-den tai matkatavaroiden tahriintumi-nen”, Lehtipuu selventää. ▪

6 pyöräillen  

Oy Fincirk AB (233x170)

VR/Bilnäs 1/2 (233x170)

Keräämiseen liittyy tiedonjanoa ja muistoja, se voi olla katoavaisuudelta tallentamista, kokonaisen museon alku tai vain hillittömän hauska harrastus.

on näkökulma          ja asenne

KeräilY

teksti TAINA SAARINEN kuvat MIIKA KAINu8 ihanan  

Kauko Juvosen koti pursuaa possuja. Perheen venekin on nimetty teeman mukaisesti s/y Porcellaksi.

istun possutyynyllä jalassani muhkeat possuvierastohvelit. Pikkuruinen puu-tarhatalo on omistettu possuhahmoille. Täydellisesti. Niitä on katosta lattiaan.

Pöydällä on possuastioita, niiden alla liinas-sa kirmaa pullukoiden possujen piiri. Seinällä kiikuttaa heiluriaan possu-käkikello, vieres-sään kaapillinen peukalonpään kokoisia vei-keitä possuhahmoja tanssimassa, istumassa, toisiinsa nojailemassa.

Raisiolainen Kauko Juvonen ei luette-loi, järjestä tai laske kokoelmiensa rahallista arvoa. Valtaisa possuhahmokokoelma täyden-tyy lähes itsestään. Koriin eteisen nurkassa on taas kertynyt kymmenen uutta. Mistä näitä possuja oikein tulee?

Varsinainen keräily alkoi Juvosen sanojen mukaan ”jossain vaiheessa”. Niitä vain alkoi tulla. Pian niitä oli sata. Mentiin naimisiin,

iloisten possujen talo

ostettiin talo ja kokoelma kasvoi räjähdys-mäisesti. ”On vähän se käsitys, että muutama vuosi sitten niitä oli 2 500. Ystävät pääsevät osallisiksi kokoelmaan tuomalla siihen jotain uutta. Sanovat, että aina kun näkevät sian, niin me tulemme mieleen”, Juvonen kertoilee.

Musta sytkäripossu (Pariisista) syöksee tulta sieraimistaan, vaaleanpunainen rikka- imuri (Berliinistä) vetää pölyä kärsään. Len-tävä possu (pikkuveljeltä) ajaa ympyrää. On kynttilöitä, mukeja, alushousuja, naamari, tossut, sirottimia, kannuja, tyynyjä, liinoja, kyniä, toimistotarvikkeita, pidikkeitä ja pape-ritavaraa. Katolla kitisee tuuliviirisika. Toissa talvena kokoelmaan kohdistui hävikkiä hii-ren ahmittua vanhimman marsipaanipossun. ”Mitään rajaa ei kyllä ole. Possutavaraa on maailmassa paljon.”

Suosituimmat materiaalit näyttävät olevan posliini, muovi ja puu. Kristalliakin löytyy. Kokoelman ensimmäinen possu on oranssi, takajaloillaan seisova kumipullero, jolla on samettimainen pinta ja kukkahattu. Keräi-lyintoa se ei laukaissut, koska Juvonen oli hyvin nuori saadessaan sen Turun kauppa-torin arpakojusta.

Ensipossusta tuli teinihuumoria ja se pää-si kirjahyllyyn. Juvosta meripartiolaistoverei-

neen huvitti suuresti 1970-luvun purkkatarra sikala, sian ja kalan yhdistelmä. Oltiin ”sikala-jengi”. Se jaksoi naurattaa muutaman vuoden.

Juvonen tietää myös, miksi opetamme lap-set laittaman rahaa säästöpossuun. ”Sika on Aasiassa onnea tuova eläin, se edustaa vau-rastumista ja menestymistä. Sika lisääntyy ja kasvaa nopeasti, ja on pulskistuessaan todel-linen säästöpossu.”

Kauko ja Maarit Juvosen puutarhassa on vene, possujohdannaiselta nimeltään s/y Por-cella. Edelliset olivat s/y Pigasos ja s/y Meri-sika. Elävää possua ei ole ollut. Merillä viih-tyvän pariskunnan mukaan purjehduskausi on liian pitkä kesäpossun pitämiseen, eivät-kä pienimmänkään minipossun sorkat kestä veneessä.

Juvonen huomasi olevansa possuistaan ylpeä, kun Wäinö Aaltosen museossa Turus-sa esillä ollut alan kokoelma osoittautui sup-peaksi. Omat siat olisi ehkä pitänyt luette-loida ajallaan, nyt se tuntuu toivottomalta. Lasketaanko jokainen kortti erikseen, entä lasinaluset…? Monella on hauska ja erikoi-nen tarinakin.

Kokoelma on alkanut vitsistä ja eräänlai-nen Pahkasika-vaikutteinen asennekivijalka pitää. Tässä ei ole arvokkuutta tai totisuutta. ”Possu nyt on hahmona sellainen, että siitä tulee hyvä ja iloinen mieli.”

Tuhansien possuhahmojen kokoelmassa on museon ainesta. Kuka tietää, ehkä jos-kus. Iloisten possujen talo sinisen talon puu-tarhassa, kirsikoiden ja vadelmien keskellä. ”Kinkkusämpylöitä vois myydä siinä sivussa”, Juvonen virnuilee.

9  tavaran

Tuorlan maatalousoppilaitoksen mäellä tuoksuu märkä maa. On hiljaista, vaik-ka vieressä kuhisee Turku−Helsinki-tie. Tulevat puutarhurit, floristit, maa-

seutuyrittäjät ja ympäristönhoitajat ovat oppi-tunneilla, vain talonkokoinen traktori pörrää ohi, perässään jokin hieno maatalouslaite.

Maatalousteknologian opettaja Timo Teinilä on tauolla ja kantaa isoja laatikoita puutarhapuolen muoviseinäiseen varastohal-liin. Laatikot ovat täynnä traktoreita. Ne ovat pienoismalleja.

Pienoismalli eroaa lelusta siten, että miniatyyri on esikuvansa tarkka kopio, eikä sillä leikitä. Ne eivät kestä leikkimistä. Pie-

niä myydään siellä missä isojakin, traktori-kaupassa. ”Myyjät kysyvät, että ei kai tämä tule lapselle, ja sanon että ei mutta lapsen-mieliselle kylläkin.”

Ensimmäinen valmistettu traktoripie-noismalli oli valettu amerikkalainen Ave-ry 1920-luvun alusta. ”Pyörät ei pyöri, eikä se siksi lelulta vaikutakaan.”

Kotivitriiniin mahtuu sata traktoria, mikä onkin kokoelman virallinen määrä. Ullakolla on saman verran, mutta systemaattista lajitte-lua ei tarvita. ”Ulkomuistista menee. Ei näitä nyt vielä niin paljon ole.

”Teinilä täydentää kokoelmaa talvisin nettikaupoista ja -huutokaupoista. ”Se vaatii keskittymistä, mihin ei kesällä ole maatöiltä aikaa. Eikä kesällä ole niin tarjontaakaan.”

Kokoelmasta puolet on suomalaisia Valme-teja, joiden ensimmäiset pienoismallit tulivat 1980-luvulla uuden 05-sarjan myötä. Kolme vanhinta puuttuu, mutta löytyvät kun löyty-vät, kiirettä ei ole.

Toinen kohde on CVT-traktorit. Se tarkoit-taa portaatonta hydrostaattismekaanista voi-mansiirtoa, siis sitä että vaihteita on äärettö-

mästi. Teinilä teki ilmiöstä agroteknologian opinnäytetyönsä. Ensimmäinen CVT-traktori oli Fendt. CVT-mineinä löytyy myös Deutz-Fahr (deutsi), John Deere ( jonteeri eli jontik-ka), Massey Ferguson (verku), Claas Xerion ja Ares, New Holland (neukkari), Case IH (kase tai natikka), Valtra ja JCB ( fastrakki).

Kokoelman vanhin on 1960-luvun puimu-ri Massey Harris (massikka), ja aarre on ikäi-sekseen harvinaisen ehjä puolitelainen Fiat 1980-luvulta. Sininen Fordson Major -sarja on suosikki: Major (majuri), Countyjä (kon-tu) ja Doe, jotka tulivat pieninä metallin-palasina Englannista. Ne on koottu itse. ”Enkä kerro mitä maksoi, kun en ole kertonut koto-nakaan”, Teinilä vaikenee visusti.

Oman lapsuuden, 60- ja 70-luvun, trak-toreita on, koska ”ne olivat silloin vielä per-soonia”. Viidestä isosta yksi on lapsuusajoilta. ”Mutta pieniä on helpompi kerätä. Voi olla suu-ri traktorikeräilijä ilman suurta tilantarvetta.”

Lapsivieraat eivät vitriinitraktoreita man-gu. Mutta ei hätää. ”Lapsia varten on rikki-näisiä laatikollinen.”

Tuorlassa kaikki oppivat ajamaan trakto-ria ja Timo Teinilä lähtee ajattamaan. Tule-van pienoistraktorimuseon paikka olisi ilman muuta Tuorlassa, jossa on tiettyä arvokkuutta, perinteitä ja teknologiaa.

se ei  ole lelu

Timo Teinilän keräilytraktoreita ei ole tarkoitettu lasten leluiksi. Sitä varten miehellä on erikseen laatikollinen kolhuja saaneita yksilöitä.

10 omistamisen  

▸ Keräilytapahtumia• 13.5. Keräilyn markkinatapahtuma

Wanhan Villatehtaan Wanha Areena, Hyvinkää

• 19.−20.6. Antiikki-, taide- ja keräilymessut Vääksyn liikuntasali

→ www.kerailykuume.fi

se on hyvin kaunis. Teräksen viiste kim-meltää valossa, vahvistavat helat ovat yhtä kahvan sileyden kanssa. Se on täydellinen yksinkertaisessa käyttö-

kelpoisuudessaan. Puukkoon yhdistyy taikauskoon ja väki-

valtaan liittyviä asenteita ja pelkoja. Siksi kestää tunnin verran ennen kuin saan otet-tua ensimmäisen puukon käteeni Anssi Ruusuvuoren 200 puukon kokoelmasta. Var-sin täydellinen otetuntuma.

”Kun puukkoa ei osata käyttää puutöihin, sen oikeaa luonnetta ei nähdä ja se on alettu nähdä väkivallan välineenä.”

Kiinnitettyään huomionsa veistelyssä yli-vertaisen työkalun muotoiluun Ruusuvuo-ri lähti käymään Fiskarsin Puukkopäivillä 1990-luvun alussa. Hän tutustui puukonte-kijöihin, opetteli itsekin puukontekemisen taidon ja alkoi pian saada kilpailuista pal-kintoja. Nyt Ruusuvuori istuu puukkokilpai-lujen tuomarina.

Hän alkoi kerätä puukkoja. Yleisen tiedon-halun tuloksena on tuore kirja, 700-sivuinen Puukon historia. Puukko on erityisen suoma-lainen esine ja kädentaidon kansallinen sym-boli. Se on ollut jokaisen suomalaisen hen-kilökohtainen työkalu, käypä ruuanvalmis-tuksessa, kalastuksessa ja metsästyksessä, kodin tarvekalujen ja astioiden valmistuksessa, sytykkeiden veistelyssä ja syömisessä.

Kokoelman puukot ovat eri puolilta Suomea. Yksi vanhimmista on Kalajoen tuo-hipääpuukko 1800-luvulta. Viime vuosisadan alusta on useita, muun muassa siro Rauta-lammin puukko, jonka tunnusmerkkinä on metallinen pikkupallukka tupen päässä ja tämän yksilön erikoisuutena kahva hevosen hampaista.

Ruusuvuori nimeää suosikeikseen van-han, Iivari Harlingin tekemän Rautalammin puukon ja Jukka Hankalan perinteisen mal-lin mukaan tekemän Toijalan puukon, jonka sädehtivä tuppi on uushopeaa.

Itsekin puukontekijänä kunnostau­tunut keräilijä Anssi Ruusuvuori arvostaa käsityönä tehtyjä puukkoja.

Tommi-puukko oli Kekkosen suosikki-puukko. Iloinen nimi tulee kainuulaisen puuk-komestari Kalle Keräsen oppi-isältä, Fiskar-siin vuonna 1862 tulleelta Thomas Wood-wardilta, jonka kunniaksi Keränen nimesi kehittelemänsä puukkomallin. Tommissa on punainen tupen peili ja kahva raidanjuurta, harjahelat messinkiä.

Keski-Euroopassa ei käytetä puukkoja, vaan taittoveistä, sitäkin lähinnä syömiseen ja kynän teroittamiseen. Norjassa puukko tunnetaan, ruotsalainen käsintehty puukko taas on useimmiten pelkkä koriste-esine, ja tehdään käytön kannalta turhankin eksoot-tisista materiaaleista.

”On hyvin suomalaista, että puukko on meillä edelleen työkalu. Yhdysvalloissa jär-jestetään suuria art knife -tapahtumia, jois-sa merkitystä on vain kauniilla ulkonäöllä. Puukko se on vain siksi, että siinä on poten-tiaalista vaaraa.”

Vanhimmat puukkolöydöt ovat rautakau-delta. ”Puukonterien metallurgiaa ei ole tut-kittu, kun taas vaikkapa keritsimien on. Tut-kijoilla on jonkinlainen puukkohäpeä”, Ruu-suvuori pohtii.

Anssi Ruusuvuoren poika sai isän teke-män puukon 6-vuotislahjaksi, tytär saa pian omansa. Puukkomuseo on jo Kauhavalla, mutta Ruusuvuori laittaisi kokoelmansa ikui-suuspaikaksi käsityöläisten Fiskarsin. Hänen tekemiään puukkoja myy Helsingin Design Forum. ”Ja koska terään tulee nimi, niiden on oltava aina hyviä.” ▪

ruusun juurta, männyn pahkaa

11  vimma

Pieni tummatukkainen poika polkee syntymäpäivälahjaksi saamallaan hopearunkoisella polkuautolla. Lahja-autossa on ilmalla täytettävät kumi-set renkaat, ralliratti ja oikea

kilpailunumerokyltti. Sama poika näyttelee isän kuvaamassa

kaitafilmissä sheriffi Mc Cloudia. Tärkein-tä on, että kravatti liehuu tuulessa yhtä hienosti kuin sheriffillä.

44 elokuvaa ja televisiosarjaa myö-hemmin näyttelijä Peter Franzen istuu helsinkiläisessä hotelli Kämpissä ja käy läpi elämänsä matkaa. Lapsuudenkodin jäinen muovilattia on vaihtunut lukemat-tomiin osoitteisiin ja kuvauspaikkoihin.

”Juuret olen pitänyt aina mielessä, mis-sä ikinä olen asunutkaan. Ne ovat tietyn-lainen ankkuri, joka pitää elämän kurssin oikeana”, Franzen sanoo.

Paluu juurille tapahtuu kirjailijaksi ryhtyneen Franzenin esikoisromaanissa Tumman veden päällä. Kirjassa Franzen katsoo mystisen pikkutarkasti lapsen maa-ilmaan. Siellä kaikki on yhtä luonnollista: isän äitiä kohtaan osoittama väkivalta, tärkätty kauluspaidan aiheuttama epämu-kavuus ja lahja-autosta nouseva euforia.

Tiheätunnelmaisen kasvukertomuksen synnyttäminen kesti viisi vuotta. Kirjan kirjoittaminen ei ollut helppoa, mutta kun aiheesta päästiin kirjakustantamon kans-sa yhteisymmärrykseen, mielessä kauan muhineet tarinat alkoivat kuplia ja pyrkiä pinnalle. ”Varmaankin osansa oli näytte-lijän mielikuvituksella. Sen avulla pääsin asioiden ytimeen.”

Ytimeen pääsemisessä auttoi osaltaan lappilainen mytologia. Sillä on paikkansa sekä esikoiskirjassa että Franzenin elä-mässä.

r a aToK ärPä senvih re ä Ku Pl aKotipihan rallileikkiä seurasi voinhaku-reissu Ruotsiin. Pidemmälle poika lähti lentäessään yksin Lapista oikean isänsä luo Helsinkiin. Lentokoneessa oli jännit-tävää. Poika puristi lentoemännän kättä ja katseli emon ihanan punaisia huulia. Helsingissä olivat autoja rassaavat, ruotsia puhuvat sedät, isä ja muutenkin mukavaa.

Herätysjuhlat sen sijaan saivat hänet voimaan pahoin. ”Se oli sellainen ihmi-syyden syvin loukko”, Franzen kuvailee.

Äidin muutettua Keski-Suomeen Peter asui vielä hetkisen Lapissa, mutta muut-ti pian äidin ja siskon perässä Mänttään. Mäntän anti kutistui kolmeen vuoteen lukiota ja kuorma-autokorttiin.

”Kuorma-autokortti piti olla, vaikka

”Olin se paha jätkä, joka pyöritti isoa matobisnestä Kauppatorilla.”

Matokuningasta on seurannut joukko tähtirooleja Rukajärven tiessä, Baddingis-sä, Kuutamolla-elokuvassa, Pahoissa po-jissa, Koirankynnen leikkaajassa, Rööpe-rissä ja Suden arvoituksessa. Tähtipölystä Franzen on saanut oman osansa. Jusse-jakin on kertynyt ja palstamillimetrejä, mutta harvemmin on kuultu Franzenin ajatuksia näyttelemisestä.

”Näyttelijä on maailmoiden rakentaja. Tämä on mielenkiintoisella tavalla vaikea ammatti. Hyvä näyttelijä käyttää hyväksi omia kokemuksiaan, mutta jos roolihen-kilö on kaukana omasta kokemusmaa-ilmasta, on tehtävä kattavampaa työtä. Ajateltava, miten henkilö toimii päivän askareissa ja millaisiin ratkaisuihin hän pyrkii”, Franzen pohtii.

”Käsikirjoituksessa on elokuvamaail-man faktinen tapahtumaketju. Täyden-nän sitä rakentamalla henkilöhahmolle historiaa lapsuuteen asti.”

Franzen on nyt 39-vuotias, iässä, jossa taitava näyttelijä alkaa hyödyntää vuo-sirenkaitaan. ”Elämän haasteellisuus ja

KuKa?nimi: Peter Vilhelm Franzén syntynyt: 14. 8. 1971 Kemin maalais-kunnassa.tunnustukset: Jussi-palkinnot roolitöis-tä elokuvissa Kuningasjätkä ja Koiran-kynnen leikkaaja. perhe: Naimisissa näyttelijä irina björk-lundin kanssa. Heillä on kolmevuotias diego-poika.

ajelinkin viritettyä Kuplaa. Se oli kau-hea peli, väriltään raatokärpäsenvihreä. Kuplan tarina loppui ajaessani sillä ora-pihlaja aidan läpi loskaisena talvipäivänä suoraan pihakoivuun.”

Törmäyksen jälkeen oli hyvä aika läh-teä Helsinkiin. Franzen asui isän kanssa pientä mökkiä Kivistössä ja meni töihin autokorjaamoon.

”Alitajunnassa, jossain mielen pohju-kassa oli haave näyttelemisestä tai vähin-tään jollekin luovalle alalle hakeutumi-sesta”, Franzen muistelee.

Teatterikoulun ovien auettua nuoru-kaiselle alkoi iloisen köyhä opiskelijaelä-mä ja itsenäistyminen.

”Mummo lähetti pullapitkoja ja nötköt-tiä ja läheiset pitivät pinnalla. Aina kun siltä tuntui, pystyin soittamaan kotiin ja juttelemaan asioista.”

K au n is el ä m äEnsimmäinen leffa, jossa Franzen oli mu-kana, oli teatterikoulun aikana valmistu-nut nuorisoelokuva Matokuningas. Pät-kän muisteleminen saa miehen naura-maan ääneen.

Joskus on kuljettava kauas nähdäkseen lähelle. Näyttelijä Peter Franzen on kulkenut pitkän matkan Keminmaan kodin jäiseltä muovilattialta Hollywoodiin.

kakumppani, näyttelijä Irina Björklund. Amerikka houkutteli seikkailuun.

”Minulla on ollut onnea, sillä Los Angeles voi olla aika tyly yksineläjälle. Vaimo on myös paras ystäväni. Hän tietää aina, miten asiat oikeasti ovat.”

Kymmenen vuoden aikana Enkelten Kaupungista on tullut koti. Silti se on jotain muutakin, kultaisena kimmeltävä Eldora-do. ”Joka kerta kun laskeudun lentokonees-ta koen saman tunteen: Täällä on kaikki mahdollista.”

Franzenille L. A. on näyttelemisen ja elokuvien kaupunki. Sellaiseksi sen tekee kaupungissa jatkuvasti läsnä oleva tietoi-suus Hollywoodin historiasta.

”Kaupunkiin tulee näyttelijöitä ympä-ri maailmaa. Heidän lisäkseen siellä asuu muu elokuvaväki. Joskus tuotannosta nou-see esiin hienoja juttuja, unohtumattomia leffoja.”

Franzenin idolit, ne unohtumatto-mat näyttelijät, löytyvät pitkän linjan ammattilaisista.

”Herra Daniel Day Lewis vetää niin liivit lukkoon, tai kullit kivenrakoon, niin kuin mummo sanoo.”

Maailman elokuvapääkaupunki ei ole vielä antanut parastaan puusavotan ja pottujen ystävälle. Kymmenen vuoden koekuvausten saldo ei ole kummoinen.

”Kenties mitään ei tapahdu. Ehkä olen täällä turhaan. Koekuvaus. En jaksa ver-kostoitua. Olen huono kauppamies”, Fran-zen fiilisteli kaksi vuotta sitten. Los Ange-lesissa hän on yksi kymmenistä tuhansista. Viidenkymmenen suomalaisen elokuvan tekeminen ei merkitse siellä yhtään mitään.

”Ai sinulla on myös palkintoja. Oho. No oletko tehnyt mitään englanninkielellä? Ai muutaman. No moido”, ironisoi CSI Miami -sarjan yhdessä jatkossa ruumista ja Suo-messakin nähtävässä True Blood -sarjassa viikinkiä esittänyt mies.

Los Angeles on automiehen unelmakau-punki. Peter Franzen tietää kokemukses-ta, että limusiinikuljettajan posti Enkelten Kaupungissa hakkaa aina helsinkiläisessä autokorjaamossa työskentelyn.

10 vuotta Los Angelesissa on tuottanut hauskoja sattumuksia. ”Asuimme esimer-kiksi kuusi vuotta Katherine Hepburnin ja Spencer Tracyn kuhertelumökissä.”

Paikan romanttisen hengen tuloksena maailmaan saapui vuonna 1999 Diego Aaron Vilhelm Franzen. ▪

Peter Franzenin esikoisteos Tumman veden päällä ilmestyi huhtikuussa.

kauneus näyttäytyvät neljääkymmen-tä lähestyessä. Elämä haastaa ihmisen kasvamaan. Tavallisen kevätpäivän valo, tuoksuihin heräävä luonto ja sen yllätyk-set panevat ihmettelemään, voiko mikään olla yhtä hienoa kuin tämä matka, joka on parhaimmillaan puolivälissä”, Fran-zen maalailee.

”Tarkoituksena lienee kokea kaikki, ko-ko kirjo, ja sitten kun on lopun aika, joku voi heittää multiin tyytyväisen miehen.”

Franzen kuvaa elämäänsä virtana, joka pienenä pisarana tihkuu ulos gra-niitista, Pohjoisen maailman perukoilta. Hän imee voimaa luonnosta. Se on opet-tanut hänet tuntemaan itsensä.

Psykoanalyysissa Franzen ei ole käy-nyt. ”Sellainen ajatus ei ole tullut mis-sään vaiheessa mieleen. Olen elänyt oman henkilöhistoriani kanssa niin kuin lap-si, luullut väkivallan kuuluvan elämään. Aikuisempana voi antaa anteeksi itsel-leen sen, ettei tajunnut joitain asioita aikaisemmin.”

oho ja moi Alle kolmikymppisenä Peter Franzen suun-tasi uudelle mantereelle. Mukana oli mat-

 ”juuret olen pitänyt aina mielessä, missä ikinä olen asunutkaan.”

ReissumiesReissumies

teksti JAANA RINNE kuvat JuNNu LuSA12 elämän  

KoKemuKsista riKastunut. Elämän haasteellisuus ja kauneus näyttäytyvät kohta neljäkymppiselle Peter Franzenille. "Voiko mikään olla yhtä hienoa kuin tämä matka?"

13  virta

VR/Suomen luonnonsuojeluliitto 1/2 (233x170)

Pääesikunta/viestintäosasto1/4 (114x170)

Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto1/4 (114x170)

teksti SATu VäISäNEN kuvat KREETTA JäRVENPää

latte art tarkoittaa maitovaahdos-ta tehtäviä kuvioita espresso-poh-jaisten juomien pinnalle. Taide-muoto on suosittua esimerkiksi Aasiassa, Australiassa, Isossa-Bri-

tanniassa ja Tanskassa. Suomessa on tällä hetkellä vasta yksittäisiä baristoja, jotka hallitsevat latte artin.

Yksi eksperteistä on Pauligin koulu-tusasiantuntija Emmi Hämäläinen, joka hurahti kahviin kuusi vuotta sitten työs-kennellessään Paula-tyttönä.

”Minulla ei voi olla kotona espressoko-netta, muuten tekisin kuvioita sielläkin”, Hämäläinen nauraa.

Hän opetteli latte artin salat tilaamal-la netistä videoita ja matkimalla kikkoja sitkeästi, kantapään kautta ja litroja ku-luttamalla. Nyt Emmi kouluttaa baristoja ja on ollut myös latte artin SM-kisoissa tuomarina.

”Kisoissa arvioidaan esimerkiksi kuvion

Latte art tekee kahvista visuaalisen elämyksen. Maitovaahdosta voi loihtia kuvioita joutsenista Taj Mahaliin.

vaikeusaste, symmetrisyys, kuvion sijainti kuppiin nähden, ja tietenkin myös maku.”

sa m eT TisTa va ahToaLatte artissa kaiken a ja o on onnistunut espresso, mikä vaatii jo sekin taitoa. Jos espresson valumisaika on liian nopea tai liian hidas, kahvista tulee pahanmakuista, eikä pinnalle välttämättä synny cremaa, eli espresson pinnalle valmistusvaiheessa syntyvää kullanruskeaa vaahtoa. Ilman cremaa eivät onnistu kuviotkaan.

Vielä vaikeampaa on täydellisen mai-tovaahdon tekeminen. Hämäläinen aset-taa metallikannuun kaadetun maidon rutinoituneesti espressolaitteen höyrytys-putken päähän juuri oikeaan syvyyteen ja saa hetkessä maitovaahdosta kiiltävää

ja pienikuplaista – oikeammin sanot-tuna mikrokuplaista.

”Höttövaahdosta ei pysty tekemään ku-

vioita. Jääkaappi-

Taidetta kahvikupissa

kylmästä punaisesta maidosta tai kahvi-maidosta saa sopivan samettista vaahtoa”, kahvitaituri neuvoo.

Hän kopauttaa kannua vielä pari ker-taa pöytään ja pyörittää sitä pöydänpin-taa vasten. Samaan aikaan espresso on valunut, ja sitten alkaa koristelu!

KuvioiTa ja orna m enT TejaHämäläinen kaataa hyvin varovasti ran-netta tärisyttäen maitoa espresson päälle niin, että espresson ja maidon kerrokset sekoittuvat kauniisti keskenään. Lopulta pinnalle syntyy rosetta eli lehden kuvio. Yksi klassisista kuvioista on sydän, haas-tavampi taas esimerkiksi triple tulip eli kolmois-tulppaani.

”Oma suosikkini on Taj Mahal,” Hämä-läinen kertoo ja pursottaa maidon pääl-le suklaakastiketta. Hän vetää ohuella tikulla kastikkeen läpi pikku vetoja, joista muodostuu intialainen monumentti. Tätä menetelmää sanotaan etchingiksi.

Hän näyttää toisen etching-kuvion: kun suklaakastikkeella tekee viivan mai-don pinnalle ja sen jälkeen vetää tikulla pyöreitä liikkeitä viivan läpi, syntyy hie-no ornamenttimainen kuvio.

Emmi Hämäläinen kertoo, että Suomen menestyneimmät baristat ovat Turussa, joten ainakin siltä suunnalta voi saada latte art ­kahvia.

KeiTä hY väT su m PiT1. Säilytä suodatinkahvi

alkuperäisessä pakkauksessa ja ilma tiiviissä rasiassa.

2. Jos kahvipaketin kuluttamiseen menee yli viikko, säilytä kahvia jääkaapissa.

3. Pese kahvinkeitin päivittäin ruokasoodalla.4. Kaada raikas vesi kahvinkeittimeen

eri astialla kuin kahvikannulla.5. älä ota kahvia kesken valumisen.

Kahvi säilyy tuoreena puolisen tuntia.Kursseja ja kahvitietoutta:

→ www.paulig.fi

Kuviot näyttävät niin suloisilta, ettei kahvia raaskisi juoda.

”Hieno kuvio ei kuitenkaan takaa, että kahvi on hyvää. Kahvin kuuluu olla en-nen kaikkea makunautinto”, Hämäläinen muistuttaa. ▪

Baristojen MM-kisat järjestetään 23.−25. 6. Lontoossa.

15  herkku

MIN

NA

Ku

RJE

NLu

OM

A

Entinen hiphoptähti Mariska tekee nyt iskelmää kaikille ihanille miehille ja tavoittelee kymmenen leuanvedon haamurajaa.

ELOKuVA/TV | KONSERTTI | NäYTTELY | OOPPERA | TANSSI | TAPAHTuMA | TEATTERImerkkien selitykset

KIR

SI H

ALK

OLA

JAR

I N

IEM

INE

N

mistä olet tulossa?Mä oon tulossa salilta, punttikselta.

Olet menestynyt aiemmin hiphopin parissa ja viihtynyt rennoissa vaatteissa. nyt vedät iskelmää sarjakuvamaisella femme fatale -lookilla. kumpi oli vaikeampi muuttaa: musiikkityyli vai ulkoinen habitus?ööh... Ehkä ulkoinen.

mariska & pahat sudet soittaa asenne-iskelmää, eli mitä?Mitenhän sen sanoisi lyhyesti? Se on punk-höysteistä, jazz-vivahteista vanhaa iskelmää. Ja niiden sekoitusta.

mistä lähti idea tehdä nimenomaan tällaista musiikkia?Mun mieli muuttuu välillä radikaalistikin.

Oon aatellut, että tässä olomuodossa vedellään vain yksi elämä. Jos tuntuu siltä, niin vedetään nyt näin. Ainakin hetken aikaa.

mikä on levyn kohderyhmä ja jännittääkö vastaanotto?Ensisijainen kohderyhmä on kaikki ihanat miehet. Kyllä mua kriitikoiden ja yleisön vastaanotto jännittää hyvällä tavalla.

Olet tehnyt paljon sanoituksia myös muille artisteille, kuten anna puulle ja jenni vartiaiselle. millaista oli sanoittaa iskelmää?Näkökulmassa oli kokeilevampi asenne. On siellä vakavampiakin juttuja seassa, mutta ehkä se on isoin erottaja. Se kuu-

luu meikäläisen luonteeseen, että välillä vedellään kieli poskessa.

kummalla tienaa paremmin: omalla musiikilla vai muille kirjoitetuilla sanoituksilla?Se riippuu täysin siitä, kuinka paljon biisit soivat radiossa.

kokkaa mua -biisin avoimen kaksimieli-set tekstit saavat korvat punottamaan. millaista sitä on esittää lavalla?Ihanaa! Se on helpoin biisi, jonka olen ikinä tehnyt. Sitä on niin siistiä vetää live-nä, ettei mitään rajaa. Mä oon todellakin innostunut tästä seksiaiheesta. Lisää tämmöstä!

Olet opiskellut muinaiskreikkaa ja latinaa lontoolaisessa yliopistossa. Oletko harkinnut sanoittaa myös niillä?En lähimainkaan! Eivätkä ne enää taivu-kaan. Mä osaan sanoa kreikaksi vain ”tule tänne, oi orja”. Muut ovat tätä ”arpa on heitetty” Asterix-osastoa. Kielitaitoa täytyy pitää koko ajan yllä, jottei se ruostuisi, ja siitä on kuitenkin kymmenen vuotta, kun noita on yrittänyt opetella.

kirjoitat myspace-blogissasi, että aiot vetää kesään mennessä kymmenen leukaa ja juosta maratonin. kuinka kuntokuuri on sujunut ja montako leukaa menee?Siitä mä oon pikkasen nipistänyt. En usko, että saan maratonia juostua tänä-kään vuonna. Vedetään puolikas, kuten viimeksikin. Ja kymmenen leukaa... Mä löin vedon sukulaispoikieni kanssa, että päihitän ne leuanvedossa kesäkuuhun mennessä. Mulla oli parin viikon salib-reikki, ja tänään oli taas eka treenipäivä. Mulla on yleensä vähän isot puheet, mutta kyllä mä oon kovasti treenannut. Saan parhaimmillani kaks tai kolme leu-kaa – vielä pitäisi petrata seitsemän.

mitä tekisit, jollet elättäsi itseäsi musiikilla?Mä oon sanonut pienenä, että musta tulee polkupyöräilijä ja pulujen ruokkija. Se kuulostaa oikein hyvältä!

minne olet menossa?Olen menossa bänditreeneihin.

 mariska keikalla8. 5. KORJAAMO, HELSINKI12. 5. LEVYKAuPPA äX,

HELSINKI29. 5. KuMPuLAN KYLäJuHLAT, HELSINKI→ myspace.com/mariskaspace

Mariska & Pahat Sudet -albumi ilmestyy 12. 5.

 Turussa todistetaan että näyt-telyn ei aina tarvitse olla vain katsottavaa: se voidaan myös

kuunnella. Aboa Vetuksen rauniotilassa kuullaan Ääniteitä-näyttely, jossa pää-osassa ovat keskiajan äänet, kuulokuvat.

Miljöö on mitä mainioin: keskiaikai-sen Turun aidoissa raunioissa äänet kuljettavat kuulijan luontevasti mennee-seen. Vierailija voi samastua sepän, kalastajan vaimon, katedraalikoulun opettajan, kauppiastalon pikkupiian, paimenen sekä birgittalaisluostarin abbedissan arjen äänimaailmaan.

ääniteitäABOA VETuS & ARS NOVA, TuRKu–19. 9.Tiedustelut 02 250 0552→ aboavetusarsnova.fi

 Onerva – kaupungin naiset -näyttely valottaa kulturellin naisen elämää Helsingissä

1910-luvulla. hilja Onerva lehtisestä eli runoilija L. Onervasta ei koskaan tullut pikku rouvaa, vaan aikuinen, itsenäisesti ajatteleva nainen. Hän shokeerasi aika-laisiaan muun muassa miessuhteillaan, polttamalla savukkeita ja ajattelemalla ääneen. Onervan ensimmäinen proosa-teos Mirdja (1908) koettiin niin rohkeak-si, ettei sellaista nuori, opettajaksi val-mistunut nainen saanut julkaista.

Avioliitto leevi madetojan kanssa keskittyi riitoihin ja alkoholiin, kun Madetojan sävellystyö takerteli. Paris-kunta toimitettiin pakkohoitoon syksyllä 1941. Elämänkertakirjailija hannu mäke-län mukaan lopputuloksessa näkyi ajan henki: Madetoja toimitettiin alkoholisti- parantolaan ja sai pitää vapautensa, mutta Onerva päätyi vähitellen Nikkilän mielisairaalaan.

Onerva – kaupungin naiset ATENEuM, HELSINKI−29.8.→ ateneum.fi

Keskiajan ääniä

”Mulla on yleensä vähän isot puheet”, leuanvedosta vetoa lyönyt Mariska toteaa.

hopparista ladyksi

värikäs  elämä

kOOnnut JOHANNA SALONEN tekstit MARKuS LAAKSO, JOHANNA SALONEN JA MARIKA VIHERLAIHOTAPAHTuMATIEDOT OSOITTEESEEN matkaan.menossa@lehdentekijat.fi16 menossa  

HE

LEN

E Sc

HJE

RFB

Ec

K: S

AIR

AA

NH

OIT

AJA

, 194

3SE

PP

O A

RIN

A: H

YR

Rä

, 198

4 (Y

KS.

)A

LEX

AN

DE

R R

ATH

S/Sc

AN

STO

cK

PH

OT

OA

J SA

VO

LAIN

EN

JYR

I P

IETA

RIN

EN

iskelmää tOukOkuussa Jaakko Laitinen & Väärä Raha 7.5., club Escape, Riihimäki | Ässät 8.5., Huittinen | Taikakuu 12.5., Helsinki Pavi, Vantaa | Dallapé 19.5., Tavastia-klubi, Helsinki | Tomi Markkula 21.5., Kuikan lava, Jyväskylän mlk | Finlanders, Matti Kangas 28.5., Kuikan lava, Jyväskylän mlk

rovaniemeläinen viidakkoseikkailu

hyötymessut oulu 13.–15.5.

 Kolmen päivän ajan Ouluhallissa puhutaan

pihasta, puutarhasta ja mök-keilystä. Messutarjonnasta saa mukaan ideoiden lisäksi myös taimia, kesä kukkia ja muita pihan somisteita. Työ-näytöksissä nähdään muun muassa veneen tervausta.

haitaripainia helsinki 13.–16.5.

 Että mitä? Haitari-musiikkia ja painia?

1920-luvulta alkaen jokai-seen painiturnaukseen liittyi voimakkaasti elävä musiikki. Nyt perinteen ovat elvyttä-neet hanuristi kimmo pohjo-nen ja painiryhmä. Kaapeli-tehtaan esityksiin liput myy Lippupiste.

Kolmas nainen Tampere 14.5.

 Yo-talo saa toukokuus-sa historiallisen vie-

raan, kun lauteille kipuaa Kolmas nainen. Viime vuo-den lopulla julkaistun Sydänääniä-levyn myötä kei-kalla kuullaan myös uusia biisejä. Tampereen jälkeen keikkaillaan Raumalla.

musta komedia joensuu –24. 4.

 Toukokuun viimeisen päivän tapahtumat

suomalaisessa pikkukaupun-gissa ovat Viimeinen sikari -näytelmän keskiössä. Joen-suun kaupunginteatterin komediallinen näytelmä on bengt ahlforsin käsialaa ja lasse pöystin suomentama.

Tajunnanvirtaa vaasa –23. 5.

 Pohjanmaan museossa perehdytään surrealis-

miin taiteilija seppo arinan töiden avulla. Alitajunnan kuvat houkuttelevat tulkin-toihin. 19. ja 23.5. Museossa Arinan taidetta esittelee hänen tyttärensä tuija arina-sundelin.

suomalaisia kuvia riihimäki –5. 12.

 Riihimäen 15 vuotta täyttävä taidemuseo

nostaa näytille kokoelmien suomalaista taidetta 1900- luvulta nykypäivään. Ajan muodot -näyttelyssä on esillä muun muassa helene schjerfbeckin, tyko sallisen ja jalmari ruokokosken teoksia.

 Tätä kauemmaksi ei englantilainen kirjailija rudyard kipling olisi

tuskin voinut kuvitella Viidakko-kirja-seikkailutarinansa päätyvän.

Alkuperäinen kokoelma Intian viidakossa kasvaneen Mowgli-pojan tarinoista, ystä-vällisestä Baloo-karhusta, Bagheera-pantterista sekä pahasta Shere Khan -tiikeristä julkaistiin yksissä kansissa vuonna 1894. Toukokuussa tari-nan on ottanut omakseen Rovaniemen teatteri, joka tuo lavalle samat, Disney-animaati-ostakin tutut hahmot.

Seikkailunäytelmän ikäraja on 10 vuotta, ja mukana on myös ripaus hyväntekeväisyyttä: teatteri lahjoittaa jokaisesta tou-kokuun 15. päivän esitykseen ostetusta lipusta kaksi euroa Rovaniemen unicef-keräykseen.

viidakkOkirjaROVANIEMEN TEATTERI 8.5.–25. 5.Liput 0400 282 484 ja Lippupiste 0600 900 900→ rovaniementeatteri.fi

 Heinäkuun alussa pidettävä 28. Imatra Big Band Festival tar-

joaa 50:ssä eri konsertissaan yli 60 artistin musiikkia.

Festivaalin kansainväliset huippunimet ovat blueslegenda buddy guy, jazzin kolossit mcCoy tyner ja joe lovano, reggaehiteistään tunnettu Inner circle, funkin ja grooven mesta-rit Brand New Heavies ja manu dibango sekä tietysti The Base-

balls. Muita ulkomaisia bändejä on lisäksi kymmenkunta.

Kotimaan kärkiartisteista Imatralla musisoivat muun muassa Eppu Normaali, maija vilkkumaa, Popeda, samuli edelmann, Riku Niemi Orches-tra, tuomo, Kuunkuiskaajat, vuokko hovatta, dave lind-holm, heikki silvennoinen, pelle miljoona, Miss Saana & The Missionaries ja Eläkeläiset.

Festivaalin konserteista yli

maailman huiput imatrallapuolet on ilmaistapahtumia, ja lapsille on tarjolla joka päivä omaa ohjelmaa. Big bandien SM-kilpailu, Suomen Jazzlegenda -palkintojen jako, big band soittajien kesäkurssi sekä musiikkiristeilyt elävöittävät tarjontaa.

imatra big band festival 2.–10. 7. Tiedustelut ja liput 020 747 9404 → ibbf.fi

Blueslegenda Buddy Guy tähdittää 8. 7. Imatra Big Band Festivalin Blues Caravan ­konserttia.

17  tapahtuu

rosKaT

teksti MARIKA VIHERLAIHO kuvat KREETTA JäRVENPää

sula maaPALJASTAA

Helsingin rakennusvirasto käyttää arviolta jopa neljä miljoonaa euroa vuodessa viheralueiden puhtaanapitoon. Tällä summalla

saisi 400 000 ruusua, 20 000 pensasta, 4 000 city-pyörää, 2 700 puistonpenkkiä, 1 000 isoa puuta tai 80 konserttia.

siivoa m in en on K ä siT YöTäVuoden 2009 vappuna yksistään Helsin-gin Kaivopuistosta kerättiin 42 lavaa jätettä ja 29 000 tyhjää kuohuviinipulloa. Vappupäivänä Kaivopuistoa siivosi 20 rakennusviraston työntekijää ja 30 eri yhdistysten ja järjestöjen jäsentä. Sii-vousurakka maksoi noin 150 000 euroa: puistojen siivoaminen maksoi 77 500, katualueiden puhdistaminen 44 000 ja lisäroska-astioiden hankkiminen tyhjen-nyksineen 32 000 euroa.

Vapun lisäksi myös massatapahtu-mien, kuten Taiteiden yön, Ilotulituksen SM-kilpailujen, koulujen alkamisen ja päättymisen sekä suurten konserttien, jälkien siivoaminen aiheuttaa suuria kustannuksia Helsingin kaupungille.

18 tumpit  

Helsingin seudun kesäyliopisto 173x55

viisi YleisinTä rosK a aRakennusviraston auto kurvaa Tähtitorninmäelle. Autosta nousset merja juntunen ja ari vähänen alkavat purkaa työvälineitä. Puista varisseet lehdet ja nurmikolle ajautu-neet hiekat lähtevät reppupuhaltimella kätevästi pois myös istutusryhmistä. Seitsemänhenkinen hoitoryhmä tekee puiston kevätsiivousta aseinaan puutarhahanskat, haravat, lapiot, reppupuhaltimet, lumiluudat ja traktori. Taistelu puistojen viittä yleisintä roskaa vastaan jatkuu. Tupakka-askit ja tumpit, olutpakkausten pahviset kuoret, ilmaisjakelulehdet, nenäliinat sekä pullot ja tölkit saavat kyytiä.

seija tuomela kertoo, että nelihenkinen perhe aiheut-taa vapun eväsretkellä usein viikon edestä roskaa. ”Kun aloitin työt vuonna 1978 keskustan roskat mahtuivat pie-neen koriin − nykyään täytyy olla auto perälavoineen.”

PanT Ti m aK su ill a   Kierr äT Ys Ku n n ia an

Ihmiset ovat oppineet viettämään kesäl-lä vapaa-aikansa puistoissa ja katuauki-oilla. Sen lieveilmiönä on kuitenkin syn-tynyt viikonloppu- ja iltaroskaamista. Puistoista löytyy roskia ilmaislehdistä huumeruiskuihin.

”Roska-astioita on riittävästi, mutta ihmiset eivät suostu käyttämään niitä. He haluavat laittaa jätteensä tiettyihin, kulkureittien varrella oleviin roska-astioi-hin, eivätkä kiertää löytääkseen tyhjän roskiksen”, Ritva Keko sanoo.

Hän ihmettelee, miksi kahvi on mukaan otettuna halvempaa ja miksi pikaruokapaikat eivät kerää kertakäyttö-astioista 20 sentin panttimaksuja ja pulita niitä kaupungille siivouskuluihin.

”Olutpakkausten pahvisista kuorista pitäisi saada sellainen panttimaksu, että ihmiset kilvan keräisivät niitä kuten pulloja. Tai milloin sipsipussit voitaisiin kierrättää panttia vastaan?”

rosK a a m in en ha a sK a a re su r ssejaPuistojen ylläpidosta vastaavat alan ammattilaiset, joista suurimmalla osalla on puutarha-alan koulutus tai pitkä kokemus alalta. Heidän työajastaan noin neljäsosa menee roskien keräämiseen ja roska-astioiden tyhjentämiseen. Jos puhtaanapitokuluissa säästäisi vaikkapa miljoonan, voitaisiin esimerkiksi kesä-kukkien määrä Helsingissä kaksinker-taistaa.

”Toisten sotkujen siivoaminen on puutarhureiden ammattitaidon aliarvioi-mista. Tällä hetkellä vallitsee valitettavan usein sellainen fiilis, että hei mä maksan veroja, joten jonkun muun täytyy putsa-ta jäljet”, rakennusviraston laatuvastaa-va ritva keko ärähtää.

helsingissä puh. 09 3103 9000

vantaallalänsi-vantaalla

puh. 040 551 8243, tikkurilassa, hakunilassa, länsimäessä, pakkalassa

ja tammistossa puh. 0400 605 852,

korsossa ja koivukylässä puh. 0400 981 294

espOOssanettilomakkeella

→ espoo.fi/asuminen/asukastoiminta/talkoot

kauniaisissa puh. 09 505 6269 tai agb@kauniainen.fi

Pääkaupunkiseudun siivoustalkoot −30. 5.

Ilmoittaudu mukaan!

→ facebook.com/puistot

19  talteen

teksti JOHANNA SuOMINEN kuva MIKKO VäHäNIITTY

lypsyllä Lähikontakti lehmän kanssa jännittää. Nähdäänkö kohtaamisessa ihan oikeasti maitoa, vai ainoastaan epätoivoinen lypsy-yritys?

Tällaista vastaanottokomiteaa en ole kokenut koskaan aikaisem-min. 26 isoa eläintä, ja 26 vähän pienempää, tuijottaa vieraita sel-

västi epäluuloisena. Etenkin nuorempi sukupolvi ilmoittaa varsin äänekkäästi olemassaolostaan. Tapahtumassa on jotain tavallisuudesta poikkeavaa – sen tiedämme sekä minä että lehmät. Minä aion lypsää.

tuomo ja päivi anttilan maatilalla Jämsän Haavistossa on iltalypsyn aika.

Perheen lapset, elisa 2,5 vuotta ja matias yhdeksän kuukautta, ovat vieres-sä asuvien isovanhempien hoivissa. ”Lapset ovat usein mukana touhussa, ja etenkin Elisa pärjää navetassa hienosti”, emäntä kertoo.

Itsestäni en ole ihan niin varma. Pariskunnan otteista näkyy, että kysees-sä on tuttu rutiini, minä sen sijaan tun-nen olevani vieraalla maaperällä.

”Lehmä on rauhallinen ja herkkä eläin, harvoin se kunnolla hermostuu,

mutta kovista, äkkinäisistä äänistä se ei pidä”, isäntä juttelee ja rohkaisee tutus-tumaan navetan asukkaisiin.

Taputtelen joukon vanhusta, jo 11-vuotiasta nekkua, jonka tytär persikka on kolme päivää aikaisemmin synnyttä-nyt hillaksi nimetyn kauniin vasikan. Koen hienoisen yllätyksen, kun Nekku päättää tutustua minuun pitkällä ja kar-healla kielellään.

Tuomo Anttila opastaa minua tehtä-vääni. Lypsy hoidetaan koneellisesti,

mutta ensin jokaisesta lehmästä otetaan käsin koetipat valkoiselle lettupannua muistuttavalle alustalle. ”Alkutipoista voidaan tarkastella maidon laatua, sillä hyvä maito on täysin valkoista ja haju-tonta.”

Tässä navetassa tuotettua maitoa tarkkaillaankin tiukoin laatukriteerein. Viime vuonna Anttiloille myönnettiin kultainen mitali 25-vuotisesta laaduk-kaasta maidontuotannosta. Tilan perin-teet juontavat Tuomon vanhempiin ja isovanhempiin, aina 1950-luvulle saakka.

Ja sitten edessäni seisoo unelma. Katselen jännittyneenä suurta eläintä, ja etenkin sen vahvoja takajalkoja. Taputte-len unelmaa ja pyydän jo etukäteen anteeksi epävarmoja otteitani. Lehmät vaikuttavat kilteiltä ja rauhallisilta, mutta minusta tuntuu vähän hurjalta kyykistyä aivan lehmän jalkojen juureen.

Ensin pyyhin utareen vetimet märällä pyyhkeellä, ja sitten päätän lypsää kun-nolliset alkusuihkaukset. ”Ota ihan rei-lusti kiinni, rauhallisesti puristat ja vedät”, isäntäpari neuvoo kärsivällisesti. Helpommin sanottu kuin tehty, suihka-uksista ei ole tietoakaan. unelma ei väli-tä sähläämisestäni, vaan antaa minun opetella rauhassa. Lopulta saan kuin saankin lypsettyä ihan kelvolliset maito-tipat.

Haluan tarjota unelman raskailta näyttäville utareille helpotuksen, ja siir-ryn Päivi Anttilan opastamana koneelli-seen lypsyyn. Kiinnitän lypsimen nänni-kupit vetimiin, ja alipaineen ansiosta maito alkaa välittömästi virrata putkis-toa pitkin maitohuoneessa olevaan tank-kiin. unelma vaikuttaa toimintaani tyyty-väiseltä.

Pääsen harjoittelemaan karjakon uraani vielä ylpyllä. Saan jälleen irti alku-tipat. Alan tottua eläimen läheisyyteen ja sen liikkeisiin. Jokainen lehmä on oma persoonansa, niillä on omat yksilölliset tapansa ja luonteensa. ”Kyllä lehmiin kiintyy, mutta toisaalta niistä pitää osata myös luopua, kun se aika koittaa”, vas-tailee emäntä kysymyksiini.

Lähtiessä käyn hyvästelemässä unel-man ja Ylpyn, ja kurkistan karsinassaan nukkuvaa Hillaa. Tekisi kovasti mieli sili-tellä suloista myttyä, mutta en halua häiritä sen unta enkä navetan uneliaan leppoisaa tunnelmaa.

Eläimet ovat saaneet ruokaa, puhtaat kuivikkeet ja kevennetyt utareet, ja ihmi-set puolestaan litratolkulla maitoa. Ker-rassaan upeaa yhteistyötä! ▪

Unelmasta heruu maitoa vasta­alkajankin hyppysissä.

▸ Tiesitkö?• Suomessa on lypsykarjaa noin

300 000 eläintä.• Tärkeimmät rodut ovat Ayrshire,

Holstein ja Suomenkarja.• Täysikasvuinen lehmä painaa

noin 600 kg.• Keskimääräinen maitotuotos on

8 500 kg vuodessa.• Vuoden 2009 ennätys on

Onnetar-lehmällä, joka lypsi 19 860 kg maitoa.

m u isTa lYPs Yll ä• Vakaat kädet,

varmat otteet• Hellä mutta tehokas

puristus ja veto• älä möykkää ja hosu

20 pakko kokeilla  

Lappeenrannan kylpylä 1/4 (114x170)

Aboa Vetus & Ars Nova-museo (114x100)

KARSTULANE V A N K E L I N E N O P I S T OVALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN• Henkilökohtainenavustaja/Omaishoitajalinja• Kasvatus-japsykologistenaineidenlinja• Käsityönerityistekniikoidenlinja• Liikuntalinja• Retkeilynperuskurssi

AMMATTITUTKINTOKOULUTUS• Koulunkäyntiavustaja• Perhepäivähoitaja• Erä-jaluonto-oppaanat:nvalmistavakoulutus

KOKOUS- JA MATKAILUPALVELUT

Lisätiedot: Kokkolantie 12, 43500 KARSTULApuh. 014-5252 200, 044-3252 213www.keokarstula.fi kansanopisto@keokarstula.fi

Kysy opintoseteli-rahoitusta tai oma-ehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella!

Oy Dagmar AB/Riihimäen Erämes-sut 1/4 (114x170)

Turun Neva Tours 1/4 (114x170)

Helsingin kaupunginteatteri 1/4 (114x170)

cantores Minores 1/4 (114x170)

Hämeenlinnan kaupunginteatteri 1/4 (114x170)

Tampere-talo 1/4 (114x170)

Tarja Kuronen esittelee Second Hand Kähverän käsilaukkuvalikoimia.

teksti KIRSTI SERgEJEFF kuvat JYRKI KAuKO

1. secon d han d K ähver än aistillisessa ilmapiirissä silmä lepää. galleria-myy-mälän sivuhuoneeseen kolmisen vuotta sitten perustetun kirpputoriosaston vali-koimat ovat säntillisessä järjestyksessä: kengät kauniisti telineessä, vaatteet kokojen mukaan rekeissä ja astiahyllyn kuppien korvat ojennuksessa. Kähverään voi tarjota myytäväksi sisustustuotteita, käytettyjä vaatteita, jopa huonekaluja. Mikäli tuote läpäisee työntekijöiden jyry-tyksen – taidepiireistä tuttu termi näyt-telyyn hyväksytyistä esineistä – se ase-tellaan muiden joukkoon houkuttele-maan uutta omistajaa. Second Hand Kähverä Torikatu 7 ma−pe klo 10–17, la klo 10–14, tiedustelut 044 518 4138, kahvera.fi

2 . KirPPuTori Ferian valikoimista löy-tyy jokaiselle jotakin, muotivaatteista antiikkihuonekaluihin. Myymälän etu-osassa hyllyjen vuokraajat tarjoavat kaappiensa kätköistä löytynyttä tavaraa, takaosa toimii jykevämmän kaluston realisointipaikkana. Pitkään muualla Suomessa kauppiaina toimineet tarja ja pauli silvast lopettivat liiketoimin-tansa ja nukkuivat kuin muumit vuo-den verran ennen kuin heittäytyivät uuteen elämään. Espanjan lomalla Feria-torilta mukaan tarttui mekko, joka antoi nimen kirpputorille ja ilmeen logolle, vaikka he eivät vielä mekon osto-hetkellä tienneet päätyvänsä asumaan, saati kirpputorinpitäjiksi Pieksämäelle. Sopiva liiketila ja mukava asunto sinetöi-vät päätöksen. Kirpputori Feria Tallikatu 3−5, avoinna ma−pe klo 10–18, la klo 9−15, tiedustelut 040 410 3715

3. l äh eT YsTori Fida ssa soi hengellinen musiikki. Myymälässä työharjoittelussa olevan Waew thanomphwtsa-lötjösen pää näkyy juuri ja juuri rekkien ylitse, mutta kun katse hänet tavoittaa, on hymy herkässä kuten thaimaalaisilla

yleensä. Fida saa myytävän tavaran lah-joituksina. Kirpputoritoiminnasta kerty-vät varat käytetään kehitysyhteistyöhön, jonka organisoi Helluntaiseurakuntien lähetysjärjestö. Lähetystori Fida Savontie 1, avoinna ma−pe klo 9−17, la 9−13, tiedustelut 015 488 207,www.fida.info

4. K arin Tori vuokraa myyntipöytiä ja ottaa tavaraa myyntitilille. Pienen ja pit-känomaisen myymälän rekit on asetettu seinustoille, jotta tila pysyy avoimena. ”Ihmiset pääsevät juttelemaan keske-

jättikirppis  

Pieksämäen torilla  

lauantaina 22. 5.

 klo 9–15

nään ja vertailemaan löytöjään”, kirppu-torin omistaja kari himanen sanoo.

Samalla on syntynyt ratkaisu monien kirpputorien ongelmaan:

”Pihistäminenkin vähenee kun ei ole kuolleita nurkkia”. Kirp-putorien kummallinen piirre: tavaraa häviää, vaikka se ei maksa juuri mitään ja myyjänä on yksityishenkilö, siis lähes kaveri. Viimeaikojen myynneis-tä kookkain oli kaappikello,

kallein kannettava tietokone ja erikoisin ajo-opetuspolkimet.

Karin Tori Ky Torikatu 13, avoinna ma−pe klo 10–17, la klo 10–14, tiedustelut

044 516 2427, karin-tori.fi

löytöjä PieksämäelläPieksämäki on kirpputorien aarreaitta. Keräilijä bongaa toisille joutavia esineitä helposti omiksi kokoelma-aarteikseen.

PieKsÄmÄKi asukasluku 20 151 | pinta-ala 1 836,4 km² | perustamisvuosi 1573 (Pieksämäen kauppala 1930) | etäisyydet rautatieasemalta Karin Tori ja Kähverä 800 m, Feria ja Fida 300 m

Jani Liljalahti ja Suvi Nykänen ovat tulleet vaate­ostoksille kirpputori Feriaan.

23  radan varrella

RAY (173x240)

Keski-uuden-maan teatteri54x95

Pohjois-Karjalanopisto ja Am-mattiopisto54x95

matkaan-lehden  ilmoitusmarkkinointi

BF media oy   puh. 09 4559 0097   fax 09 4559 2246

Työväenmusiikki-tapahtuma 54x170

Kajaanin Runo-viikko Sana ja sävel 54x95

Järvenpään teatteri 54x95

Samppalinnankesäteatteri 54x95

Pohjois-Pohjan-maan museo54x95

Pyynikin kesäte-atterisäätiö54x95

Palstalla testataan matkustus-mukavuutta lisääviä keksintöjä.

teksti SAMI TuRuNEN kuva LAuRA VuOMA

Teatteri Vantaa54x95

Testiryhmä: netta (13 v.), nuutti (10 v.) ja fanni (8 v.)

Pikkupelit  puntarissa

Armoton raati testasi seurapelien kätevästi pakatut matkaversiot. Soveltuvatko ne matkoille ollenkaan?

r aPPaK alja Huijauspeli, jossa pitää arvata sanojen merkitys.

+ hauska, vaatii nokkeluutta– hankala tajuta perheen pienimmille– pelilappuja tarvitaan paljon – loppu- vat äkkiä Testiryhmä viihtyi pelin parissa 15 minuuttia.

TieToPeliTKorteissa perinteisiä tietokilpailu-kysymyksiä.

+ helppo, hauska+ soveltuu myös matkoille– joissakin korttisarjoissa liian vaikeita kysymyksiäTestiryhmä viihtyi pelin parissa 45 minuuttia.

YaTz YNoppapeli, jossa saatava tiettyjä numeroyhdistelmiä.

+ perinteinen, kiva Yatzy– tuloslappujen liian pienet sarakkeet, vaikea korjata virhemerkintöjä– pienet nopat häviävät helposti– nuoremmat eivät ymmärrä aina taktiikkaa Testiryhmä viihtyi pelin parissa tunnin.

raadin suOsikki

m eK siKon PiK a j u naMuodostetaan numeroiduilla nappu-loilla jonoja, periaate lähellä dominoa.

+ pienemmätkin oppivat nopeasti+ hienot nappulat– peli leviää laajalle, ei sovellu ahtaisiin kulkuvälineisiin– ärsyttävä pakata pieniä nappuloitaTestiryhmä viihtyi pelin parissa yli tunnin.

25  matkalle mukaan

kOOnnut cAROLA BJöRKLöF kuvitukset ELINA WARSTA

sähköpostilla osoitteeseen sivuraide@vr.fi

Kerro, kysy, kummasteleMatkaan-lehti julkaisee junaliikennettä koskevia mielipiteitä, moitteita, parannusehdotuksia ja kiitoksia. Palautteet käsittelee VR:n tiedottaja Carola björklöf. Liitä kirjoitukseesi nimi ja osoite. Nimimerkillä kirjoittavien henkilötiedot jäävät toimituksen tietoon. Toimituksella on oikeus valita, muokata ja otsikoida kirjoituksia.

Suurimpien rautatie asemien matkaan-lehden postilaatikkoon

kirjeellä osoitteeseenMatkaan-lehti, VR-Yhtymä Oy, Viestintä, carola Björklöf, PL 488, 00101 Helsinki

jätä viestisi

TAI TAI

Kiitos!

 Matkustin 5. tammikuuta Lappeenrannasta Kuopioon junilla S8 ja P707. Pendolino Helsinkiin oli roimasti myö-

hässä, sen piti lähteä kello 14.39 Lap-peenrannasta, mutta lähtikin vasta kello 15.24. Huolestuin, odottaako vaihto-yhteys minua.

Menin kysymään asiaa lipunmyyjältä. Kyseinen iloinen ja ystävällinen herras-mies on ehdottomasti oikeassa amma-tissa, niin palvelualttiina ja tunnelmaa nostaen palveli kaikkia, myös edelläni

Punttivaunu junaan

 Antaisin paljon mieluummin anteek-si junien tämän alkukevään lukuisat myöhästymiset, jos junassa olisi esi-merkiksi ”punttivaunu”, jossa voisi

jumpata matkan ajan. Tunnin työmatkalla saisi kuitattua työmatkan lisäksi jonkin verran liikun-taakin. Kyllähän siitä lystistä vähän enemmän maksaisikin. Onhan niitä hieromavaunujakin kai jo kokeiltu?

Oili valkila, r-junalla myöhästyjä

 Kiitos ehdotuksestasi. Työmatkakannattaa tosiaan hyödyntää, mutta valitettavasti tällaista ”punttivaunua” ei junaan voi turvallisuussyistä perus-

taa. Itse kuntolaitteet ovat niin painavia, että niiden kiinnittäminen junakalustoon turvallisesti on hankalaa. Liikkuvassa junassa ei voisi olla irrallisia kuntovälineitä, koska ne voisivat pudo-tessaan aiheuttaa vahinkoa sekä kalustolle että kuntoilijalle.

Hierontavaunu on tosiaan ollut kokeilussa joillakin junavuoroilla. Tällaisen palvelun jatko-kehitystä harkitaan asiakaspalautteiden perus-teella.

olleita kärttyisiäkin matkustajia! Hän nosti hymyn niin minun kuin monen muunkin kasvoille.

Kun juna sitten lähti kohti Kouvolaa, ystävällinen konnari keräsi erilliselle lapulle meidän matkaajien jatkoyhteyk-siä ja lupasi selvittää odottavatko junat. Mielestäni tämä oli erinomaista. Pian hän sitten kuuluttikin, että vaihtoyhteys Kuopioon odottaa! Vaikka juna oli täpö-täynnä, eikä kaikille meinannut riittää istumapaikkoja, konduktööri palveli meitä kaikkia henkilökohtaisesti ja

arvostaen – ja silti nopeasti ja tehok-kaasti. Hän selkeästi kunnioitti matkus-tajia, ja kuunteli jos kenelläkään oli kysyttävää.

Kouvolassa näin junasta ryntäävien pitkäjalkaisten miesten juoksevan vaih-tojunaan. Olin vaunussa 2, ja laituri- remontin takia jouduin siis kiiruhtamaan pitkän matkan, että pääsisin tunneliin ja takaisin ylös. Pelkäsin junan jättävän minut, sillä minulla oli painavat laukut mukanani, enkä pysynyt miesten vauh-dissa. Kuopion-junan konnari näki, kun

olin nousemassa laiturille, ja odotti junan vierellä, että pääsin kyytiin. Hän komensi minut kyytiin lähimmästä oves-ta, onneksi, sillä juna lähti liikkeelle vain hetkeä myöhemmin. Kun konnari tuli tarkistamaan lippuja, hän oli aivan iha-na, hymyileväinen ja reipas, vaikka juna olikin joutunut odottamaan meitä Joen-suusta päin tulevia aika pitkään.

Haluan kiittää valtavasti näitä mahta-via herroja, joiden nimiä en valitettavasti saanut ylös! Te teitte matkastani ikimuis-toisen ja hauskan kokemuksen, jota muistellessani hymy nousee kasvoilleni! Se on täysin teidän ansiotanne. Haluai-sin myös kiittää VR:ää siitä, että vaikka junat välillä myöhästelevät, osaatte todellakin valita työntekijänne!

tyttö kuOpiOsta :)

26 sivuraide  

SuV

I IN

KER

I P

ES

ON

EN

ajokortilla ei pääse rajan yliVuonna 2008 olin vaihto-oppilaana Saksassa, mutta halusin lähteä kaverini syntymäpäiville Tšekkeihin. Jo hypätessäni junaan minulla oli tunne, että olin unohtanut jotain. Mutta lompakko, kamera ja kännykkä löytyivät laukustani. Kaikki oleellinen oli mukana – tai niin ainakin luulin.

Lähellä Tšekin rajaa poliisit kiersivät junassa kyselemässä passeja. Tajusin, että olin unohtanut ottaa passin mukaan! Ojensin poliisille passin sijasta suo-malaisen ajokorttini. Saksalainen poliisi ei sanonut mitään, mutta tšekkiläiselle poliisi-sedälle ei korttini käynyt. Seuraavalla pysäkillä minun täytyi poistua junasta.

Löysin itseni pienestä kylästä nimeltä Arzberg. Juna-asema, jos sellaista kylässä oli, oli kiinni. Kaksi tuntia junaa odotellessa meni nopeasti. Yhtään ärräpäätä ei suustani päässyt. Minulla oli sellainen olo, että elän. Kiljuin, lauloin ja tanssin. Teinpäs oman musiikkivideonkin.

Päädyin parin junan vaihdon jälkeen takaisin Saksaan, jossa minulla oli 45 minuuttia aikaa hakea passi ja kiiruhtaa takaisin juna-asemalle.

Reittisuunnitelmani muuttui täysin. Matkakumppanini matkustivat Prahaan odottamaan minua, kun matkustin Nürnbergin kautta Prahaan. Nürnbergissa olin yhden aikaan aamulla. Yritin ostaa lippua Prahaan, mutta ”nälkäinen” lippuautomaatti päätti olla antamatta matkalippua. Kone imaisi 50 euroa. Onneksi koneen kyljessä oli numero, johon pystyi soittamaan ongelmatilan-teessa. Naputtelin kännykkääni puhelinnumeron, mutta prepaid-liittymäni puheaika loppui. Puhelinautomaatti sentään toimi.

Mitä opin matkan aikana? Ainakin sen, että kaikki on loppujen lopuksi omasta asenteesta kiinni. Voin murehtia ja panikoida tai ottaa ilon irti hetkes-tä. Nauttikaa kaikki elämästä ja muistakaa, ettei ajokortilla pääse rajan yli! ▪

suvi inkeri pesOnen

Vierasraide-palstalla julkaistaan ikimuistoisia junakokemuksia ulkomailta. Lähetä tarinasi ja siihen liittyvä kuva osoitteeseen matkaan.vierasraide@lehdentekijat.fi tai Matkaan/Vierasraide, Alma Media Lehdentekijät, PL 502, 00101 Helsinki. Julkaistujen tarinoiden kirjoittajat palkitaan edestakaisella kotimaan junamatkalla valinnaiseen kohteeseen.

vierasraide  

Ahne automaatti ei antanut Suvi Pesoselle matkalippua Nürnbergissä.

 Asioin 22. maaliskuuta Hel-singin rautatieaseman lipun-myyntipisteessä varsinaisen lipunmyynnin ulkopuolella.

Halusin ladata matkakorttiini arvoa. Aiemmin latasin korttini aina VR:n lipun-myyntiautomaatilla, mutta nyt niissä ei ole enää mahdollista ladata uudistuneita matkakortteja. Olin jo kerran aiemmin ladannut kyseisessä lipunmyyntipistees-sä matkakorttini ja huomannut, että lipunmyyntipisteen ikkunassa on lappu, jossa kerrotaan että matkakorttien lataa-minen on mahdollista täällä.

Menin tiskille, jossa ei ollut lainkaan jonoa. Minua palveli nuori naisihminen. Tervehdin häntä, laitoin matkakortin tiskille ja ilmoitin haluavani ladata sille arvoa. Sain vastaukseksi mielestäni asi-attoman kommentin: ”Voi voi, miksette te käy lataamassa näitä kortteja R-kios-killa, kun se on meille tehty niin vaival-loiseksi”. Hämmästyin täysin moisesta kommentista. Kerroin, että ennen asioin automaatillanne, mutta siellä ei enää voi ladata näitä kortteja. Tähän asiakaspal-velija totesi ”Ne automaatit ovat nyky-ään tuolla ulkona. Ja nämä matkakortit eivät kuulu meille oikein millään tavalla.” Seurasin hänen tekemiään lataustoi-

asiakaspalvelijan toiminta

Kuka vei laukkuni?

menpiteitä, eikä lataaminen mielestäni näyttänyt yhtään sen vaivalloisemmalta kuin asiakaspalvelijan mainitsemalla R-kioskilla. 

Jäin ihmettelemään asiakaspalvelijan käyttäytymistä, onko todella niin, että matkakortteja ei saisi ladata lipunmyyn-tipisteissä laisinkaan? Yleensä olen saa-nut VR:ltä hyvää palvelua ja mukavat konnarit ovat piristäneet päivääni use-ampaan kertaan. Toivon, että kyseisellä asiakaspalvelijalla oli vain huono päivä, ja hän ei kommentoi vastaavia muille asiakkaille.

delenn

 Pahoittelen, että sait tällä kertaa palvelua, johon et ollut tyytyväinen. VR haluaa palvella asiakasta mahdolli-

simman hyvin. Palveluumme kuuluu myös HSL:n tuotteiden myynti. VR:n ja HSL:n lipunmyyntijärjestelmät poikkea-vat toisistaan, johon virkailija luultavasti viittasi. Tästä huolimatta matkakorttien lataaminen onnistuu hyvin kaikissa myyntipisteissämme, lukuun ottamatta kansainvälisten lippujen myyntipistettä. uusien matkakorttien lataamista VR:n automaateilla selvitetään parhaillaan.

 Haluaisin osoittaa petty-mykseni kanssamatkustajia-ni kohtaan. unohdin laukku-ni junaan 12. helmikuuta,

kun matkustin Lahdesta Helsinkiin. Lau-kussa ei ollut mitään erittäin arvokasta: vaihtovaatteita, meikkejä ja kosmetiikkaa.

Soitin kuitenkin lukuisia kertoja löytö-tavaratoimistoon, jotta saisin minulle paljon tunnearvoa sisältävän laukun

 m.l. mönkkönen Tampereel-ta kertoo helmikuun Mat-kaan-lehdessä, että hänellä on ollut hyvää tuuria juna-

matkailussa. Entäpä minulla?Olen tänä armon vuonna 2010 mat-

kustanut rautateitse tasan kaksi kertaa Salosta Turkuun, ja molemmilla kerroilla olen myöhästynyt tapaamisesta. Tammi-kuun alkupäivinä Pendolino Helsingistä Turkuun oli Salossa ja määränpäässä 40 minuuttia myöhässä. Toiselle matkalleni 9. helmikuuta olin jälleen ostanut lipun Pendolinoon. Tämä tekniikan ihme oli jostain syystä vaihtunut Ic2-junaksi. Juna oli Salossa 1h 3 minuuttia myöhäs-sä, samoin Turussa. Mainittakoon, että pakkasta oli Salossa aamulla 5–6 astet-ta. Miksi Pendolinolla matkustaminen on kalliimpaa kuin muilla junilla? Epävar-muudestako maksetaan lisähintaa?

Salon aseman henkilökunnalle kui-tenkin kiitokset ystävällisestä asiakaspal-velusta!

elina aaltOnen, salO

 Onpa harmillista, että juna on kulkenut myöhässä molemmilla kerroilla, kun olet matkustanut Turkuun.

huonoa tuuriako?Kirjoituksesi perusteella en valitettavasti pysty selvittämään syytä tarkasti, koska tekstissä ei ilmene, mistä junavuoroista oli kyse.

Toinen junamatkasi oli 9. helmikuuta. Kyseisenä päivänä rantaradan junaliiken-teessä oli runsaasti myöhästymisiä, jot-ka johtuivat useasta eri syystä. Helsingin ratapiha oli ruuhkainen, mikä viivästytti Helsingistä lähteviä junia. Lisäksi osa junakalustosta oli huollossa. Muun muassa Pendolino-junia jouduttiin korvaamaan muulla kalustolla.

Viime talvena koko VR:n junakalusto joutui koville. Myöhästymisiä oli eri junavuoroilla riippumatta siitä, mikä junakalusto oli kyseessä. Lisäksi rata-verkon ongelmat aiheuttivat haittaa junaliikenteelle.

VR:llä on kolme junatyyppiä, jotka ovat taajamajuna, Intercity ja Pendolino. Hinnoittelueroina ovat junien nopeus ja palvelutaso. Pendolino-junat ovat nopei-ta junia ja ne liikennöivät suurimpien kaupunkien välillä. Matkan nopeudesta on erityisesti hyötyä, kun matkustaa pidemmillä matkoilla esimerkiksi Helsin-gistä Seinäjoen, Jyväskylän ja Kuopion suuntaan. Lisäksi Pendolino-junien pal-velutaso on hyvä ja kalusto modernia.

sisältöineen takaisin. Joku kuitenkin kehtasi ottaa laukun, eikä toimittanut sitä löytötavaratoimistoon. Kyllä täytyy olla itsekkäitä ihmisiä, jos tuolla tavoin ottaa toisen omaisuutta, eikä ilmoita sii-tä mihinkään. Paras tapa olisi antaa löy-tötavara konduktöörille, joka toimittaa tavarat eteenpäin löytötavaratoimistoon.

harmistunut laukkuaan edelleen etsivä

27  sivuraide

månadens produkt  

månadens fråga  

Fest på esbo stationPå centralen i Esbo firas invigningen av stationsbron från den 31 maj till den 4 juni. Till ära av den nyrenoverade sta-tionsbron anordnas festligheter under hela veckan som kulminerar i anna puus utomhuskonsert.

Festligheterna börjar den 31 maj då ett festtåg plockar upp inbjudna gäster från Helsingfors järnvägsstation för att bevittna när invigningsbandet klipps av cirka kl. 15.15.

I evenemanget deltar bland annat stadsdirektör marketta kokkonen och Esbo stadsstyrelses ordförande saija äikäs-idänpään-heikkilä.

ceremonimästare är stadsingenjör martti tieaho. Det bjuds på kaffe och kaka för de 800 första besökarna och saft för barnen.

I maj lönar det sig att köpa tåg-biljetter för vuxna sju dygn före avresan via VR:s näthandel och på så sätt få 20 procent rabatt på biljetten. Rabattpriset gäller för alla resor över hundra kilometer i Finland. Rabatt fås även på biljett-er som inkluderar tågbyte. Erbju-dandet gäller normalprissatta enkel biljetter för vuxna för sitt-platser i andra klass.

Förhandsförmånen fås endast via näthandeln. Biljetten gäller endast på den dag och det tåg som har angetts på biljetten. Ombok-ning eller återbetalning är inte möj-ligt. Biljetter kan köpas via tjänsten VR Sök resa på webbplatsen vr.fi, där man väljer tågförbindelse och betalar biljetten. I köpfönstret kan man välja förhandsförmånen i rull-menyn. Man kan resa med för-handsförmånen fram till den 6 juni.

Du kan enkelt ladda ditt resekort på VR-stationernas biljettförsäljning i Esbo, Helsingfors, Kervo, Kyrkslätt, Böle och Dickursby. Här kan du ladda perioder och värde eller köpa

var kan jag ladda mitt resekort?

PA

uLI

INA

LE

ISIö

PA

uLI

INA

LE

ISIö

LAu

RA

Vu

OM

A

Prissättningen enligt zoner fortsätterSamkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), som inledde sin verksam-het i början av året, har beslutat att fort-sätta med zonprissättningen även fram-över. Enligt modell 2014 för Helsingfors-regionens taxa- och biljettsystem kan man i fortsättningen betala en del av resan med periodbiljett även om den sträcker sig över giltighetsområdet. Det extra priset avdras då från kortets värde.

Med hjälp av prissättningsmodellen kan systemet i fortsättningen utvidgas gradvis till att gälla även när- och rand-kommunerna. Då kan den yttersta zon-gränsen sträcka sig upp till 100 kilome-ter från Helsingfors centrum. Redan nu har området utvidgats med en tredje zon i och med att HRT:s resekort gäller också i Kervo och Kyrkslätt. HRT:s sty-relse godkände principerna för taxa- och biljettsystemet 2014 på sitt möte i mars.

raseborg i vårskepnad raseborg 1.−31.5

 Raseborgs medeltida slotts-ruin tronar hemlighetsfullt på

sin gråstensklippa vid Raseborgsån i Snappertuna. Borgen är öppen i maj alla dagar kl. 10–17. guidning lördagar och söndagar kl. 15. Passa på och gör en djupdykning i den västnyländska historien. även övernattning är möjlig på ett vandrarhem endast 500 meter från ruinerna.

→ www.raseborg.org/raseborg/slott

upplev historien på plats och som spel vasa

 Ta med matsäck, soligt humör och gör en utflykt med familj

eller vänner till gamla Vasas ruiner. Lär känna områdets historia genom att spela ett historiskt spel tillsam-mans. Spelet kan spelas samtidigt som man sitter och äter er matsäck-en eller så kan man gå runt ruiner-na med spelplanen. Mer informa-tion såväl som själva spelet laddar du ned på websidan.

→ matkailu.vaasa.fi

under veckans lopp spelas det live-musik på stationsbron under rusnings-tid och verk från en bildkonsttävling i skolorna i mellersta Esbo ställs ut. Tävlingens vinnare får träffa Anna Puu under galakonserten som anordnas den 4 juni kl. 15−16.

Den helt ombyggda stationsbron har täckts med ett ljustak som pryds av asp-löv och trädstammar. Stationsbrons golv har täckts med en grusliknande belägg-ning. På området finns dessutom statio-nen, som har renoverats enligt VR:s gröna image, biljettförsäljningslokaler och ett lunchcafé. Stationen har två våningar med tillträde till tre perronger och gångbron som leder över spåret till ett köpcentrum. På stationsområdet finns tre nya hissar och rulltrappor.

njut av hav, historia   och musik helsingfors 1.6−31.8

 Våren och sommaren är äntli-gen här! Passa på att vara

utomhus och gör en picknick till Sveaborg, där det finns mycket spännande att se och uppleva. Var-för inte kombinera besöket med en konsert: i maj uppträder Linnoituk-sen laulajat och i början av juni går Kaartin soittokunta-festivalen av stapeln i denna historiska fästning.

rundvandringar DAgLIgEN kl. 11−14kOnsert av linnOituksen laulajat 23.5 kl. 18kaartin sOittOkunta -festivalen 3.−6.6→ suomenlinna.fi

VR information: vr.fi | VR Kundservice 0600 41 900 (1 € + lna)IL

MO

VA

LTO

NEN

/Su

OM

ENLI

NN

AN

HO

ITO

Ku

NN

AN

Ku

VA

-AR

KIS

TO

engångs kort och enkelbiljetter. Nästa år kan resekorten laddas i VR:s nya, gröna biljettautomater i och med att ett nytt försäljnings-system tas i bruk.

Förhands- förmånen

28 på spåret     vr aktuellt

© Bulls Sudoku MB0060

6 3 5 2 7 8 1 4 97 1 2 6 4 9 3 5 89 4 8 5 3 1 7 2 62 5 1 8 9 6 4 7 33 8 9 7 2 4 6 1 54 7 6 1 5 3 9 8 25 2 4 3 6 7 8 9 11 9 3 4 8 2 5 6 78 6 7 9 1 5 2 3 4

63278145

95262573

824561598436132

8754

Sivun 30 sudokun ratkaisu

Viime numerossa arvuuteltu osa oli tyhjennysventtiili. Lähelle osuneita arvauk sia oli useita, mutta oikeat vastauk-set harvassa. Vastaukseksi ehdotettiin muun muassa junan iskaria eli iskun-

vaimenninta, vessan huuhtelupol-jinta tai reikää, wc-hajulukkoa,

viemäriputkea, wc:n sulku-venttiiliä ja alipaineventtiiliä. Arvonnassa edestakaisen kotimaan junamatkan voitti sari kaihola Kotkasta.

arvaa mikä junan osa  

VR/Perhelippu 1/2 (233x170)

Pohjanmaan museo (114x60)

Teatteri Avoimien Ovien kannatus-yhdistys (114x50)

Teatteri Helsinki (114x50)

Tampereen Ko-mediateatteri 54x95

Turun kesäteatte-ri54x95

ten

ttiv

entt

i 5/1

0 va

sta

uks

et: (

1.) V

erdi

n (2

.) Pa

ula

Koiv

unie

men

(3.)

Mus

taan

mer

een

(4.)

D (5

. ) K

alal

aji (

6.) B

erlii

niss

ä (7

.) A

hab

(8.)

Kaks

i vuo

tta

(9.)

Thom

as A

lva

(10.

) Har

maa

lepp

ä ja

terv

alep

pä (1

1.) J

ussi

Juon

io (1

2.) 7

50 m

m (1

3.) P

oron

naho

ista

om

mel

tu la

ppal

aist

en p

äälly

sasu

(14.

) Kat

e ja

Alli

e (1

5.) T

ekok

uitu

(16.

) Van

ha v

uori

tai v

anha

hui

ppu

(17.

) Wire

less

App

licat

ion

Prot

ocol

(18.

) Ita

lian

(19.

) Ruo

vede

llä (2

0.) 1

860

(+) N

oin

600

kg

laatinut ANSSI LAMPO kuva KREETTA JäRVENPää/LT

© BullsSudoku MB0060

6 3 5 2 7 8 1 4 97 1 2 6 4 9 3 5 89 4 8 5 3 1 7 2 62 5 1 8 9 6 4 7 33 8 9 7 2 4 6 1 54 7 6 1 5 3 9 8 25 2 4 3 6 7 8 9 11 9 3 4 8 2 5 6 78 6 7 9 1 5 2 3 4

6 3 2 7 81 4 5

9 5 2 62 5 7 3

8 2 4 56 1 5 9 84 3 6 13 2

8 7 5 4

Täytä Sudoku niin, että luvut 1–9 esiintyvät jokaisella vaaka- ja pystyrivillä sekä jokaisessa paksummin viivoin erotellussa laatikossa vain yhden kerran.

Sudokun ratkaisu sivulla 29.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan kaksi edestakaista kotimaan junamatkaa valinnaiseen kohteeseen. jätä vastauksesi 3. 6. 2010 mennessä matkaan-lehden postilaatikkoon suurimmilla asemilla tai postita se osoitteella vr Osakeyhtiö, henkilöliikenne, pl 488, 00101 helsinki. kuo-reen merkintä ”kilpailuristikko”. voit myös lähettää ristikon ratkaisurivit tekstiviestinä numeroon 173 323. vastaus muodossa ls välilyönti vastauksesi. liitä mukaan myös yhteystietosi. viestin hinta on 0,95 euroa. ristikon 3/10 voittajat ovat kyllikki tanninen helsingistä ja anna-maija mähö-nen enosta. Oikea vastaus oli: tosi vakaana tuulimylly seisoo / tuntuukin se sopeutuvan luontoon.

nimi

OsOite

  (1.) Kenen säveltämiä oopperoita ovat Aida ja Nabucco?

  (2.) Kenen laulajattaremme viimeisin levy on nimeltään Rakkaudesta?

  (3.) Mihin Dnepr laskee?

  (4.) Mikä kirjain vastaa lukua 500 roomalaisissa numeroissa?

  (5.) Mikä on siloneula?

  (6.) Missä vuoden 1916 olympialaiset piti alun perin järjestää?

  (7.) Minkä niminen kapteeni yrittää pyydystää Moby Dick -valasta Harold Melvillen kirjassa?

  (8.) Montako vuotta Alexander Stubb on toiminut ulkoministerinä?

  (9.) Mitkä olivat keksijä Edisonin etunimet?

 (10.) Mitkä ovat kaksi Suomessa yleisenä kasvavaa leppälajia?

  (11.) Kuka on sarjakuvahahmo Matti Mainion kaveri?

 (12.) Mikä on Jokioisten kapearaiteisen museorautatien raideleveys?

 (13.) Mikä on peski?

 (14.) Minkä suositun tv-sarjan pääosissa olivat Susan Saint James ja Jane curtin?

 (15.) Mikä on modaali?

 (16.) Mitä on inkojen kaupunki Machu Picchu suomeksi?

  (17.) Mistä tulee lyhenne WAP?

 (18.) Minkä nykyisen maan alueella asuivat etruskit?

 (19.) Missä sijaitsee Runebergin lähde?

 (20.) Minä vuonna Suomi sai oman rahan?

  (+) Paljonko täysikasvuinen lehmä painaa?seuraava matkaan-lehti ilmestyy 3. 6.

sudoku 5/10                

laatinut KARI VENTOtenttiventti 5/10  

★★★

30 ristikko 5/10  

v ihdoinkin mahdottomasta voi teh-dä mahdollista! Sehän tiedetään: suomalaiset eivät kommunikoi

keskenään matkustaessaan julkisilla lii-kennevälineillä. Vaiteliaisuuden muurin murtaminen käy kuitenkin näppärästi tämän pokkarin avulla. Kaksi näytelmää sisältävä Viivi ja Wagner -opus kannat-taa kaivaa esiin ruuhkaisessa junassa ja ryhtyä jakamaan rooleja kanssamatkus-tajien kanssa.

Kaikkihan haikailevat etelän läm-pöön, joten otetaan ensin näytelmä Viivi ja Wagner Teneriffalla. Matkustava paris-kunta on oikea kaksikko esittämään itse-keskeistä sikaa ja sovinnaisempaa nais-ta. Lisäksi tarvitaan toinen pariskunta, Annika ja Rainer. Vanhimmista reissaa-jista valitaan mummo, Viivin äiti ja isä sekä Julli-setä ja Fylli-täti.

Timmissä kunnossa olevista matkaa-jista löytynee entinen hiihtovalmentaja Hessu ja kuubalainen tanssityttö Tequila. Läppäriä naputteleva suostunee Digi- jumalaksi ja nappikuulokkein varustautu-neet hytkyjät ovat kuin luotuja teknoen-keleiksi. Jos esitys tapahtuu ravintolavau-nussa, löytynee roppakaupalla innokkaita tanssityttöjä ja talon puolesta tarjoilija.

teksti TARJA VäSTILäkuva JuuSO NORONKOSKI

▸ Pokkarit top 101. lee Child: TERäSSEINä (Karisto)2. CeCelia ahern: SuORAAN SYDäMESTä (gummerus)3. tOrey hayden: LAPSI MuIDEN JOuKOSSA (Seven)4. aliCe sebOld: OMA TAIVAS (WSOY)5. reinO lehväslaihO: LäPIMuRTO (WSOY)6. agatha Christie: HELMEILEVä KuOLEMA (WSOY)7. danielle steel: HäNEN KuNINKAALLINEN KORKEuTENSA (WSOY)8. niChOlas sparks: HAIKEIN TERVEISIN (WSOY)9. sidney sheldOn: JOS HuOMINEN TuLEE (WSOY)10. kate mOsse: KRYPTA (Seven)Lähde. Suomen Pokkaritukku

kuukauden pokkari  

Kamarinäytelmään tarvitaan hiukan vähemmän osallistujia. Hessu, Tequila, teknoenkelit, tanssitytöt ja tarjoilija korvautuvat tv-miehellä, ja Digi-jumalan tilalla on itse Saatana. Nukkuvat voidaan valjastaa Wagneriksi ja Beelsebubiksi, sillä heidän dialoginsa tapahtuu unessa.

Vaununäytelmä alkaa kohtauksella, jossa Viivi kuivaa hiuksia. Ennen esityk-sen alkua kannattaa kysyä, onko jollakul-la fööni mukana. Näin saadaan näytel-mään aitouden tunnetta. Wagner herää surinaan ja huutaa.

Viivi: Wagner, älä karju vaunusta toi-seen! Jos sinulla on asiaa, tule tänne!

Wagnerhan ei tietenkään liikahda, mutta koska puolipukeinen Viivi haluaa kuulla Wagnerin asian, hän siirtyy sian luokse. Näin saadaan mukavaa liikettä vaunusta toiseen myös asemien välillä.

Ei liene ihan liikaa pyydetty, jos näy-telmää seuraavat muut matkustajat maksavat pienen korvauksen vaiteliai-suuden muurin murtavasta esityksestä. Kannattaa ehkä kysäistä, suostuisiko konnari lipunmyyjäksi. ▪

juba: VIIVI JA WAgNER, KAKSI NäYTELMää (Arktinen banaani)

esirippu nousee

VR/Tarjous – Ennakkoetu 1/2 (114x345)

Suomen komediateatteri 1/1 (260x370)