K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i

№16 (1156) | Oraskuun | 1. päivy 2013

Parahakse muamankielen opastajakse rodih karjalan kielen opastai kotkatjärveläine Ol’ga Ivanovna Nikitina. Voitos opastai sai dengupalkindon. Kuva: Ol’ga SmOtrOva, “Oma mua”

Vuvven opastai eläy Kotkatjärves

Sulakuun 23.–24. päivinny Karjalas piettih vuvven opastai -kilbu. Kilbah kaikkiedah »yhtyi 20 opastajua. Paras muamankielen opastai -nominatsies tänävuon kilbaili kolme opastajua. Sivu 2.

Kielioppi Ômollembil puolil rajua opastujile s. 2Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi “vienankarjalan kie-lioppi”. uvves kirjas on tarkah sel-litetty vienankarjalan kai iäniopin šeikat, kačottu nominoin, verbilöin da adverbilöin taivutus da käyttö. Joga teemas on harjoitustu luajit-tavakse.

D’essoilan kriukkah Ôkižuajien mustokse s. 4D’essoilan Nuorus vägi -yhtymy kehit-täy kyläs ennevahnallistu sportulajii. Priäžän nuorižokeskus da D’essoilan ”Nuorus vägi” piätettih pidiä kyykkä-kižan kilbu 14. sulakuudu 2013 al’okan kyläs. Kaikin, ket yhtyttih sih kilbah, kižattih kriukkah Kyykän Federatsien miärättylöin siändölöin mugah enzi-mästy kerdua eläjes.

“Meijän elaijan” Ôelaigua s. 5

Priäžän piirin meijän elaigu -lehten toi-mittajil on hyvä mieles, ku hyö ruatah kiini Priäžän administratsien ruada-jienke. lehten toimitus ruadau juuri Priäžän piirin administratsien levon ual. Se äijäl kebjendäy toimittajien ruaduo, heilehäi terväh voibi sellittiä eri ruaduo koskijoi kyzymyksii da olla peril kaikis Priäžän piirin dielolois.

Gal’an troppaine Ô s. 6

“Hyvä opastai” – kuulet nämmä sanat ala-vozen kylän vahnembis dai nuorembis elä-jis. Kaunehel iänel pajattai, voit sanuo, kon-zu kuulet pajattamas galina vasiljevna Žukovskoin. tiet-täväine, tämä Kummažet-joukon pajattai, paiči sidä on hyvä naine, muamo, buabo da hyväntahtoi-ne ristikanzu.

2«Oma Mua»№16(1156)1. oraskuudu 2013http://omamua.ru

tazavaldu »

UUttU kirjUa »

JeleNa FIlIPPOVa

Vienankarjalan kielioppi, ku-damas yhtes olis tieduo vie-nankarjalan iäniopis da morfo-lougies, oli painettu vie Karja-las vuvvennu 2002. Se oli Pek-ka Zaikovan luajittu dai sidä suaja jo ei olluh kus. Sendäh kaksi vuottu tagaperin Pekka Zaikov, nygöi Itä-Suomen yli-opiston professoru, rubei duu-maimah uvven kieliopin luajin-dua da painatundua.

– Sidä paiči suomelazile opastujile pidi luadie kieliop-pi toizeh tabah, pidi luadie ver-dailii kielioppi, verrata keske-näh suomen da karjalan kieli. Sit heile olis helpombi opastuo vienankarjalua. Toiči sanotahgi ku se on ihan sama kui suomen kielioppi, ga eibo se muga ole, rubieu sellittämäh uvven kirjan luajindua Pekka Zaikov.

Uvves kirjas on tarkah sel-litetty vienankarjalan kai iäni-opin šeikat, kačottu nominoin, verbilöin da adverbilöin taivu-tus da käyttö. Joga teemas on harjoitustu luajittavakse. Ma-

terjualu on sellitetty vienakse, kirjan luadii piädykauti käytti vaiku vienankarjalua, ku suas kehittiä uuttu tämän päivän kieliopin terminolougiedu.

Ku mitah sana ei ole ellen-dettävy, ga sih niškoi kirjan lo-pus on sanakirjaine. Kai tunde-mattomat sanat lövvytäh sie. Sidä paiči kirjan lopus on lu-giettavua, karjalastu arbaitus-tu, sananpolvie da sananpiädy. Tekstat ollah karjalazien endi-zes elokses. Niilöi lugijes tiijus-tat, midä ližänimie oli karjala-zil, min nägöine oli karjalaine taloi da kyly, opastut kižuamah

Pekka Zaikov luadi kirjua yksinäh. Konzu on omua ruaduo yliopistos, ga pidi sit kaččuo kniigua suovattoin da pyhinpäivin. Kirjan käzikirjutus lugiettih Marja Torikka (kuvas) da leena Joki. Professoru on kii-tolline inehmizele luvendas da hyvis nevvolois. Kuva: JeleNa miguNOva,

“Oma mua”

Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile

Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi “vienankarjalan kielioppi” »

karjalazih kižoih. Kirju on piästetty ilmah Kar-

jalan Sivistysseuran kannatuk-sel. Se voibi ostua Suomes. Kar-jalan puolel kirju annettih Pet-roskoin valdivonyliopistoh da Karjalan Rahvahan Liittoh, kus niidy voibigi suaja.

Suomelas-ugrilazen školan opastai anastasija Viktorovna Skutar’ on nuorin kilbuniekku. anastasija opastui Petroskoin yliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksel, opastajan leivis neidine on vajai kolme vuottu. Kuva: Ol’ga SmOtrOva, “Oma mua”

Ol’ga SMOTrOVa

Kilbah yhtyi kaksi Suomelas-ugrila-zen školan opastajua – karjalan kie-len opastai SVeTlaNa KONdraTJeVa da nuori suomen kielen opastai aNaSTaSIJa SKuTar’ – da Kotkat-järven školan karjalan kielen opastai Ol’ga NIKITINa.

Tämän vuvven kilbu eroi mul-lozes sil, ku enzimäzes kilvan etua pas opastajile käskiettih pidiä bes’odu opastujienke. Sih niškoi joga opastajile ennepäi oli ilmoitettu kolme paginaihet-tu, heile sit pidi olla valmehinny pagizemah lapsienke joga aihieh nähte. Paginaihien lapset vallit-tih iče jo urokan allus. Opasta-jat piettih paginua ven’anke. Pi-däy sanuo, aihiet oldih annettu jygiet, voibi sanuo filosoufilli-zet, erähät niilöis: “Hyvinmenii ristikanzu. Mittuine häi on?”, “Kuibo pidäy olla niilöinke, ket ei olla meijänmoizet?”, “Kaigo voibi prostie?” Tämän etuapan jälles kilvan arvostelijat kyzyt-tih joga opastajal, oligi vaigei tämä kilvan etuappu da mak-saugo pidiä sidä ielleh.

– Tämä etuappu luadiu kil-bah varustamistu äijäl vaigiem-bakse. Kai aihiet ollah segai piäs, a ku niidy olis vie enämbi, ga opi sit panna kai mustoh, sa-nou Ol’ga Nikitina.

Endine kilvan voittai, arvos-

Vuvven opastai eläy Kotkatjärves

telijoin joukkoh kuului Jelena Pankratjeva sanou, ku tämän etuapan piälimäine tarkoitus on kaččuo, kui opastai maltau tulla paginale hänele tundemattomi-en opastajienke.

Yhtelläh täl kilvan etuapal kaikin opastajat hyvin maltet-tih pagizuttua da kiinnostuttua lapsii.

Toine kilvan etuappu oli jo tuttu kaikile, opastajil pidi ezit-tiä omua opastajan konsept-siedu. Piälimäine kilvan etuappu piettih jo kilvan tossupiän suo-melas-ugrilazen školan seinis – opastajat piettih muamankielen urokku arvostelijoin aigah.

Anastasija Viktorovna Sku-tar’ pidi urokkua viijenden klua san opastujih niškoi. Uro-kan aihiennu oli Suomi da Hel-sinki. Anastasija Viktorovnal oli

mieldykiinnittäi urokku, avuk-se tuli Tove Janssonan kniigoin personuažu Muumipeigoi, ku-dai kučui opastujii gostih, Muu-minotkoh.

Ol’ga Ivanovna Nikitina opasti nelländen kluasan lapsii. Urokan aihiekse Ol’ga Ivanovna otti syömizet. Ol’ga Ivanovnan urokas arvostelijoi miellytettih harjoitukset, kudamat häi val-misti lapsile. Sanommo, lapsi-le pidi viivata eri väril syömizet, kudamat kuulutah eri joukko-loih: maidohizih, kalahizih da magieloih syömizih. Tämä har-joitus pani duumaimah ei vaiku opastujii, ga arvostelijoigi.

Urokan jälles Ol’ga Ivanovna sanoi, ku enämbi kaikkie händy varaitti se, ku lapset ei ellendetä hänen paginluaduu:

– Lapsil on ainos jygei ellen-

diä vierahan ristikanzan karja-lankielisty paginua, sanommo, minä sanon syömižet, a heile opastetah syömizet, sanou Ol’ga Ivanovna.

Hyväkse mieldy, kai vara-vot mendih sudre. Lapset hyvin ellendettih kotkatjärven mur-rehtu, opastajal ei pidänyh sel-littiä nimidä ven’akse.

Svetlana F’odorovna Kond-ratjeva opasti kieldy kolmanden kluasan lapsile. Urokal kižates lapset mustoitettih sanoi, ku-damii voibi käyttiä paistes Kar-jalah nähte. Kižan aigua lapsil pidi luadie oman firman buklet-tu, kleijä sinne sanat.

– Mieles oli luadie muga, ku kilbailtes kielineros firmat kuh-kutettas klijentua omah puoleh, sellittäy Svetlana F’odorovna.

Moizet erilazet urokat roit-

Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Svetlana F’odorovna Kondratjeva opasti kilvas pienembii opastujii – kolmanden kluasan lapsii. Kuva: Ol’ga SmOtrOva, “Oma mua”

tih opastajil. Tiettäväine, nämä ozutusurokat erotah niilöis, ku-damat opastajile tulou pidiä joga päiviä. Toiči tulou ruatut-tua lapsii, toiči – čakatagi, kod-van sellittiä heile midätahto, avvuttua yhtele, konzu muut maltetah ruadua kai iče... ilmai sidä školas ei voi olla.

Kilvan voittajale, Ol’ga Niki-tinale da kaikile muamankielen opastujile himoittas toivottua, ku heijän opastujat tahtottas opastuo muamankieldy da ellen-dettäs, mikse se heile pidäy.

Suomelazile opastujile pidi

luadie kielioppi toizeh tabah, pidi luadie verdailii kielioppi, verrata keskenäh suomen da karjalan kieli.

Hyväkse mieldy, kai varavot men-

dih sudre. Lapset hyvin ellendettih kotkatjärven murrehtu.

Tämä etuappu luadiu kilbah

varustamistu äijäl vai-giembakse. Kai aihiet ollah segai piäs.

3«Oma Mua»

№16(1156)1. oraskuudu 2013

http://omamua.rukandurahvas »

Myö tunnemmo iččie karjala-zinnu i kai, mi koskeh karja-lan kieldy da meijän rahvahan elaigua, on meijän huoli.

Myö kuulummo Karja-lan Rahvahan Liittoh sen enzipäiväs, sen myö ai-nos mustammo. Meile ei pie tostu nimie. Neče jär-jestön nimi “Elävy hieru” suututtau äijii karjalazii. Sinne kerävyi nenga sa-nottu “hyvälistö” opasta-jat. En sano nimidä vas-tah, heil on oigevus ruadua midä tahtotah, meil sežo on oigevus omah kieleh. Tiä eletäh vie karjalazet kandurahvas, heil on oma kieli, omat eländytavat. Jo kymmene vuottu kuulem-mo sanat “Elävy hieru”, vai karjalan kieli ei löy-dänyh sie ni piendy sijas-tu, on kai ihan toizin. Da, nygöi opitah ottua omak-se karjalazen pajojoukon “Joguine”, no se on pe-rustettu 24 vuottu taga-perin vuvvennu 1989, se on meijän Karjalan Rah-vahan Liiton naizien lua-jittu.

Ei ole kebjei olla kar-jalazennu. Enne muga oli vai linnas, a nygöi se tuli hieruh. Sikse hierun kar-jalazien tahtos myö piä-timmö luadie moizen pa-ginkanzan, kus voizimmo paista omua elaigua omal kielel, yhtyttiä karjalazii, nostua meijän kieldy. Us-kokkua, se ei olluh kebjei, vastustus on. Äijät karja-lazetgi ei uskota omah vä-geh. Sih ollah omat syyt. Semmite meil ei ole den-gua nimih, eigo omua kohtua, kunne kerävyö. No yhten karjalazien ke-rähmön myö valmistim-mo da piimmö Kotkatjär-ves, valličimmo edustajat kogo Karjalan kerähmöh, oli paginua dai pajuo, ru-nuo dai zuakkunua i kai karjalan kielel, eigo niken lähtenyh kesken, eigo ol-luh niken karjalan kieldy vastah, a rahvastu oli läs 40 hengie. Hierus se on hyvin.

Da, minä en sanonuh, midä ruatah Elävy hieru -järjestös. No ezmäi tah-tozin sanuo, mibo minuu pani kirjuttamah. Uskok-kua, en suvaiče suudin-dua, kielen kandelendua, no žiäli on hierun karja-lazii, abei on heijän täh. Duumaičen ei vai Kotkat-järves, kaikis hierulois on nenga: myö, karjalazet, olemmo varačut, a toizet ollah julgiet, iččie korgiel pietäh eigo dengois siiriči mennä.

Jatkuu 6. sivul

Meijän ruado on oigei

aKIlaN IIVaN

Se on kieldämättäh toveh, ka jo-gahine karjalaine, ku ollou ker-ran piässyh hengizesti kanzalli-zeh omaničentundoh, häi kogo ijän kunnivol pyzytteleh oman rahvahan verdazennu – rahva-han, kudai on synnytännyh hä-nen täh muailmah, eigo ni kah-litut synnyinrannan perindö-ajatukset piästetä händy rau-hah igälangan katkiendah suate kaččomattah sih, pyzyttelettös-go sinä sit tuattoloin mual vaigo olet joudunuh loitos mieroh ko-dirannaspäi.

Elähtännytty ristikanzua eletyn eloksen vuozivarzil ker-dynyh karjalažuon uateh sego mieron menoloin ellendykseh piäzemine katkelemattah sy-väl ellendyksel smietittiä oman karjalazen rahvasrukan nygöi-ne kurjasgi kurjah elokseh jou-dumine, sego kui vois suattua se ozakkahembah elokseh. Meil karjalazil pidäs lopun lopukse kaččuo oigieh pravvan silmih: karjalazen yksi jalgu vie pyzyt-teleheze kaduomizen pardahal, ku toine on jo sinne polgemas.

On helpo konkreettizel ezi-merkil luguloin vuoh ilmai smuttivosanallizii segasotku-loi ozuttua, ka myö karjala-zet olemmo joudunuh bezme-

nin n’okkah viesattavakse vie-go meis lienöy sen verran arvuo muailman kanzoin listoil erilli-zenny kanzannu pädemizel.

Onnuako jogahizen kanzal-lizen ičetundozen karjalazen sydämen suatoi tuskah pahuo ennustajat vuvven 2010 meidy koskijat rahvahanluvun miä-rät. Vajuan kymmenen vuvven sydämeh karjalazien lugumiä-rän hubenimizen tazon tiedoh suadu uudine oli kui olis räpsä-hyttiä rengi viluu vetty niškah: meidy on jiännyh Karjalan taza-vallan alovehel vaiku näppine – 45500 hengie, konzu vie vuon-nu 1989, se nevvostovallan ihan lopus, oli 79 tuhattu hengie.

Hyvät heimolazet, ottakkua huomivoh täs nämä ozutetut karjalazien lugumiärät: Nevvos-tovallan vuozien 1957–1989 ai-gua karjalazien lugumiäry laski 85 tuhandes 79 tuhandeh, libo kaikkiedah kolmeskymmenes vuvves lugu hubeni 6 tuhandel hengel. Täl aigua ei olluh školis muamankielen opastandua lap-sil, karjalan kieldy käytettih vai-ku kodielokses perehis, muus eloksenmenos sidä kačottih tar-behettomakse da ainostah 1969-luvun lopus piičkahtih raadivos karjalankieline pagin ainavok-se merkikse muailmal, ka “…kačovai, vie karjalaine kanzu on

hengis…”. Nämä vuvvet karjala-zil oldih varavozilleh hyčytändän vuozii. Täs on paikalleh verestet-tävy musto vuvves 1956, konzu Karjalan Liittotazavaldu muu-tettih Ven’an Federatsieh kuu-lujakse avtonoumizekse taza-vallakse. Silloihäi tavallah kai karjalažuskanzallizet instituu-tat hävitettih: kanzallizet školat salvattih i mendih muga pitkä-le, ka opastujiigi oli kielletty pa-gizemas väliaijoil muamankie-lel, mugaže päivykodilois lapsi-en kel pidi paista vai ven’akse, kanzalliskielizet kirjatgi hä-vitettih. Rahvasrukku joudui vaikkaine, sanuagi sanomattah borčuiččemah ven’avuttamistu vastah.

Hos nämien vuozien aigua karjalaine rahvas oli tirpanuh gor’ua da abiedu mieldy ihan kylläl suurvaldupoliitiekan ah-tistelemizen periä, no yksikai ozuttihes, ka hil’l’azen luonde-hen da kuulijazen ristikanzan pimiembäs suppelozes oli kuda-kuigi säilynyh omaničen rahva-halline tundo. Nevvostovallan viimizien 30 vuvven aigua, kui jo tuli mainittuu, karjalazien lu-gumiäry väheni 6 000 hengel, libo jogahistu vuottu kohti ka-doi 200 karjalastu.

Jatkuu

Nevvostovallan vuozien 1957–1989 aigua karjalazien lugumiäry laski 85 tuhandes 79 tuhandeh, libo kaikkiedah kolmeskymmenes vuvves lugu hubeni 6 tuhandel hengel.

Eigohäi ole tulluh aigu tartuo hädä-kelluo soittamah?

Karjalazien etnodemogruafine tilandeh on ajavunnuh »katastrofakse

Kiirehtäkkiä poštale!Oma Mua -lehten toimitus ilmoittau aksies “Tilua lehti da sua lahju”Tilua lehti, työnä libo tuo kuitti Oma Mua -lehten toi-mitukseh, yhty arbajazih da sua lahju.

UUTTU! Hommua Oma Mua -lehten 10 tilavustu tuttavile, omahi-zile da dovarišoile da sua lah-jakse kahtenhengen palatku. Hommua Oma Mua -lehten 20 tilavustu da sua lahjakse trimmer. Lahjat suajah kirmevimät!

Ku suaja lahju, työnä libo tuo Oma Mua -lehten tilavus-kuitit vuvven 2013 toizele puoliškole toimitukseh.lehten tilavushindu on kaikkiedah 213,18 rubl’ua

4«Oma Mua»№16(1156)1. oraskuudu 2013http://omamua.ru

Ven’an 37 miljonua eläk-

kehensuajua vuotetah teläkehreformua toivonke da samalaigua varavonke, ku on tietos – reformu luajitah sentäh, ku Eläkeh-fondas on dengoin hädä.

rahvaskundu »

Kriukkah karjalazet kižatah ammui. Vahnem-bien d’essoil’čoin musta-mah karjalazet mužikat ylen äijäl suvaittih kižata sidä. Se on moine kiža, kuduah on hyvä kižata suurel joukol: kižuajat autetah da kannatetah toine tostu. Nikel ei ole himo voittua toizii vuar-dajen. Kriukkah kižates ei pie äijiä eluo: pualikat a bal’ugazet voibi luadie ičeväil, kižata voibi hos mittumal lagiel kohtal. Kižata sidä voijah akat dai miehet, nuoret dai vah-nembat kymmenes vuvves seiččeikymmenessäh.

Priäžän nuorižokeskus da D’essoilan ”Nuorus vägi” piätettih pidiä oma kilbu 14. sulakuudu 2013 Al’okan kyläs.

Sidä kilbua myö piem-mö tärgienny, ku sem-moine oli pietty enzimäs-ty kerdua. Kaikin, ket yh-tyttih sih kilbah, kižattih kriukkah Kyykän Fede-ratsien miärättylöin siän-dölöin mugah enzimästy kerdua eläjes. Tädä kil-bua varustajes vähäzel va-raimmo, agu ei kerävytä joukot, tullahgo nuoret…

Viluh da vihmaksi-zeh siäh kaččomata kil-bah tuli kaheksa jouk-kuo. Ku tämönmoine kil-bu meil oli enzimästy ker-dua, luvettelezin kai jou-kot, kuduat sih tuldih: OAO ”PKS”, Mättözien

Kolmandele sijale piäzi perehjoukko: Mättözet – Vasilii da l’ubov’ da gataulinat – V’ačeslav da hänen poigah ranis. Kuva: JeleNa leONtJeva

Priäžän nuoržokeskuksen opastai gennadii lukin opasti kižuamah kriukkah Kyykän Federatsien miärättylöin siändölöin mugah. Kuva: JeleNa leONtJeva

D’essoilan kriukkah kižuajien mustokse

D’essoilan Nuorus vägi -yhtymy kehittäy kyläs ennevahnallistu »sportulajii

da Gataulinoin perehi-en joukko, MOO ”Nuorus vägi”, ”M4 A1” (D’essoilan nuorižokluuban joukko), ”Napil’nik” (D’essoilan školan joukko), Suojär-ven školan joukko, ”As-kel edehpäi” (D’essoilan školan joukko) da ”DMB-2013” (D’essoilan škola).

Kilvan luadijoil pidi vähäzel muuttua siännöt da kižuajat kižan myödäh ainos vai parembi ozattih da nerovuttih.

PKS-joukon ruava-hembii kižuajii – Alek-

sandr Bogdanovua, Vladi-mir Sahatarovua, Jelena Zimenkovua, Nina Iljut-kinua – kannatettih nuo-ret, kaheksavuodizet Ni-kolai Bogdanov da Daniil Iljutkin, kuduat enzimä-zinny lykittih jygielöi pua-likkoi da ”viritettih” toizii kižuajii.

Kižuajoin keskes oli vägi äijy nuordu – neijisty dai brihua. Se, uskon, oli mieleh niilöil d’essoilčoil, kuduat tuldih kilbua kaččomah.

Kilvan loppiettuu nuo-

ret sanottih, ku heidy miel-lyttih kilbu da hyö ellehgi tahtottas yhtyö moizih pi-doloih. Kaikin, ket tuldih pyhänpiän Al’okkah, hy-vin vietettih aigua, läm-mittih tulirobl’on tyves, juodih čuajuu lettuloinke. Hyvän kižan, toinah, kek-sittih karjalazet!

Meijän kilvan voittajak-se rodih Napil’nik-joukko, kuduah kuuluttih vah-nembien kluasoin opas-tujat Daniil Šestopalov, Aleksei Voglojev, Dmitrii Nikolajev da Dmitrii Gu-sev.

Toizekse rodih nuori-žokluuban joukko ”M4 A1”: Jegor Terzi, Alek-sandr Vakulov, Arina Do-rofejeva da Liza Makaro-va.

Kolmandele sijale piä-zi perehjoukko: Mättözet – Vasilii da L’ubov’ da Ga-taulinat – V’ačeslav da hä-nen poigah Ranis.

Kilvan voittajat suadih kunnivokirjazet, meda-lit da paijat, kudamis on kriukku-kižan merki kar-jalan kielel.

Kilbuniekkoi mielihy-väl vastai turistukohtu ”Ratas” da sen johtai Ju-rii Berezin, autoi meidy OAO ”PKS”. Lahjat da pal-kindot voittajile projektan mugah sai ”Nuorus vägi”.

geNNadII luKIN, Priäžän nuoržokeskuksen opastai

JurII PrOhOrOV

Tänävuon Ven’an halličus kaččou pidiä eläkehre-forman. Uvvistuksen projektu Ven’an prezidеntan käskyl työttih kohendettavakse Valdivollizeh Duumah. Tiettäväine, ku 37 miljonua eläkkehen-suajua vuotetah tädä reformua toivonke da samal-aigua varavonke, ku on tietos – reformu luajitah sentäh, ku Eläkehfondas on dengoin hädä. Kebje-vin keino parendua eläkkeheläzien tilandehtu on nostua heile eläkeh. Ga valdivo ei voi luadie muga dengoin hiän täh. Sentäh muutokset eläkehza-konas koskietah enimyölleh tulijoi eläkkeheläzii. Ielleh mainitut eläkehzakonan muutokset, minun mieles oldas pättävät da oigienmugazet.

Enzimäzekse, pidäs ku miehet da naizet sa-mas ijäs lähtiettäs eläkkehele, ku heil ollah sa-mat oigevuot. Muga on luajittu monis mualois, sanommo Suomesgi. Statistiekan mugah naizet eletäh 10-12 vuottu hätkembi miehii. On olemas mostugi nastu, kudamat ei suaja da ni kazvateta ei lapsii, erähät kai hyllätäh heidy. Mittumii hel-potuksii pidäy tämänmoizile naizile?

Naizele, ken sai da kazvatti yhten lapsen voibi alendua eläkehigä yhtekse vuottu, kahten lapsen muamale – kolmekse vuottu, se, kudai sai da kaz-vatti kolme da enämbi lastu voi lähtie penziele jo viitty vuottu ennepäi toizii. Mostu helpotustu voi-jah suaja miehetgi, kudamat kazvatetah omii lap-sii. Ruadopen-zien luvendas rajoitusmiäry (koeffitsientu) on 1,2 (Karja-lan tazavallas on 1,4), toizin sanojen ruada-jan keskipal-ku muan kes-kipalkah ver-raten on suu-r e n d e t t a v u . Kunnollizesti suadu eläkeh pidäy maksua täyzin miärin!

” V o i n a n lapsile”, toi-zin sanoin nii-le ken on roin-nuhes Toizen Muailman voi-nan loppus-sah, olis hyvä ližätä dengua penzieh.

Jälgimäzen rahvahan luvettelon tulokset ozu-tetah, ku Ven’an rahvas ainos vai vahnanou. Roin-dumiärängi madal tazo eigo ole rahvahan lugu-miärän kazvamizekse, eigo anna kazvata ruado-kygyzen ristikanzoin miäriä, kudamat annetah dengua Eläkehfondah. Sentäh Eläkehfondan de-fitsittu vaiku jatkau kazvamistu da eläkehijän nostamizes nikunne et mene.

Joga vuvven allus halličus pidäy eläkkehen da toizien sotsiualizien maksuloin indeksatsien, ku-daman suurus on vähästy suurembi mennyön vu-vven infl’atsiedu. Minun mieles, moine laskendu-metoudiekku on viäry, mindäh sendäh se ei alen-da infl’atsien tazuo, ga vai avvuttau sil kazvua. Minun mieles, indeksatsii on laskettavu kodi-muan kogotuottehen (VVP) kazvamizes. Silloi ei kazva se dengumiäry, kudai ei ole lujoitettu tava-ran tuottehel. Ekonomistat tietäh, konzu tavaran tuoteh ei kazva da pannah ruadoh den’goin luajit-tavu stanku ku nostua penziet da palkat, kerras nostah hinnat.

Nämmä ehoitukset eläkehzakonah työnin sähköpoštan kauti Ven’an prezidentale, ga ebäi-len, tiettäväine, ku minun hil’l’u iäni kuuluu muga korgiele.

MielenvaldU »

Ehoitustu eläkehreforman muuttamizeh

5«Oma Mua»

№16(1156)1. oraskuudu 2013

http://omamua.rukylän elostu »

Ol’ga SMOTrOVa

Tänävuon Priäžän kylä on Kar-jalan piälimäine pruazniekku-kohtu. Kezäl sie rodieu piet-ty kaksi suurdu piduo – Karja-lan tazavallan päivy da Karja-lazien VII kerähmö. Nämmih pidoloih tulou rahvastu Karja-lan eri linnois da kylis, Ven’an alovehis da Suomespäigi, äijät tullah Priäžäh enzi kerdua. Sih niškoi priäžäläzet jo ammui ru-vettih valmistumah kezäpruaz-niekkoih – pannah kundoh ky-län pihoi, kohendetah taloloi, kus ruvetah vastuamah gostii. Liženi ruaduo pruazniekkoi vas-te Meijän elaigu -lehten toimit-tajilgi. Tämä on suurin Priäžän piirin lehti, kudamua voibi sa-nuo Priäžän administratsien da priäžäläzen rahvahan välinie-kakse.

Lehten toimittajil on hyvä mieles, ku hyö ruatah kiini Priäžän administratsien ruada-jienke da ollah juuri Priäžän piirin administratsien levon ual. Se äijäl kebjendäy toimit-tajien ruaduo, heilehäi terväh voibi sellittiä eri ruaduo kos-kijoi kyzymyksii da olla peril kaikis Priäžän piirin dielolois. Ga hos autetahgi administrat-sien ruadajat lehtie da kan-natetah sen ilmah piästämis-ty, ga ruaduo heile ainos kylläl on. Lehten nelläl ruadajal tulou joga nedälii luadie kaksitostu lehten sivuu.

Lehten piälikönny tänäpäi on Ol’ ga Ivanova. Ol’ga Valer-jevna on jessoilču, ga nygöi eläy Priäžäs. Endine lehten piätoi-mittai Tamara Bogdanova nygöi on toimittajan sijahine. Tama-ra Ivanovna, voibi sanuo, kaz-vattau nuoren polven ruada-jua, hänes on hyvä nevvoi nuo-rile ruavos. Lehten toimitus-sekretari on pyhärveläine Ju-rii Galuzin, lehten korrespon-dentu on nuožarveläine Jelena Trukšanina. Jelena tuli ruadoh toimitukseh vaste ei ammui.

Karjalan kielen vuvvekseNelli kerdua vuvves “Meijän elaijas” ilmestyy Kodiranda-ine -sivu karjalan kielel. Hos sil ei ole sen verdua karjalan-kielisty kirjuttajua, kui “Omal Mual”, ga materjualan hädiä-gi ei ole. Alallizet lehten kir-juttajat ollah jessoilčat Alek-sandr Lukič Volkov da hänen sizär Zoja Lukinična Saveljeva, kirjuttaugi lehteh priäžäläine

“Meijän elaijan” toimittajat – Ol’ga Ivanova, Jelena Trukšanina, Jurii galuzin ollah rodužin Priäžän piirin eri kylispäi. Kuva: Ol’ga SmOtrOva, “Oma mua”

Toimittajat uskotahgi, ku konzutahto heil rodieu oma mašingi. ruadohäi puaksuh käsköy ajua piirin kylih. Nygöihäi abuh tulou administratsii – toimittajile annetah oma mašin libo otetah keräle matkoih. Kuva: JeleNa FiliPPOva, “Oma mua”

“Meijän elaijan” elaiguaPriäžän piirin meijän elaigu -lehti on Priäžän administratsien da priäžäläzen rahvahan väliniekku »

Piirilehtilöin piä toi mit-ta jien nevvostol “Meijän elaijan” toimittajat kehitet-tih virgumiehii kannatta-mah rahvastu, kudamat kir-jutetah lehtilöih karjalak-se. Mindäh ei? – ollah var-mat toimittajat. Maksetah-häi karjalan kielen opastajile ližiä dengua kielineros. Toi-nah se voibi olla mitahto pal-kiččeminegi. Virguniekat us-kaldettih duumaija sih nähte.

Toivomukset »

– tazavallan vuozipäiväkse kačommo luadie lehten kannet värillizik-se. muitegi himoittas, ku lehti olis monivärilline, ku sil olis enämbi sivuu… ga nämä kai ollah toivomukset, sanou Ol’ga ivanova. toimittajat uskotahgi, ku konzutahto heile rodieu oma mašingi. ruadohäi puaksuh käsköy ajua piirin kylih. Nygöihäi abuh tulou ad-ministratsii – toimittajile annetah oma mašin libo otetah keräle mat-koih.lähiaigua rubieu rudamah “meijän elaijan” saitugi. rahvas voijah sit kirjuttua omii mielii piirin eri dieloloih nähte.

“Meijän elaigu” »

ilmestyy vuvves 1931. On suurin Priäžän piirin

lehti. (Priäžän piiris on vie kaksi paikallistu lehtie: “viel-järven ikkunat” da “Priäžän vestniekku”, kudaman ilmah piästäjänny on ZaO “Šuja les”).

toimitukses ruadau nelli hengie.

Painosmiäry on 1300 palua.

lehti painetah verso- painamos.

Aleksandr Saveljev. “Meijän elaijan” toimitukses ei ole kar-jalan kielen spetsialistua, sen-däh abuh tulou nuožarveläine Nina Barmina. Nina Petrovna opastau karjalan kieldy Priäžän kylän školas, päivykoin lapsiigi kehittäy jatkamah kielen opas-tustu školas. Nina Pertovna ko-hendau karjalakse kirjutettu-loi tekstoi da kiändäy kirjutuk-sii ven’an kielespäi karjalakse. Toimittajat korgiesti arvoste-tah Nina Barminan ruaduo da, heijän mieles, parembi händy niken ei luadis sidä. Auttau si-vun luadimizes Ol’ga Mihailov-na Lomujevagi, kudamua vallit-tih Priäžän deleguatakse Karja-lazien VII kerähmöh.

– Tänävuon rubeimmo puak sumbah luadimah Kodi-randaine-sivuu, nygöi se ilmes-tyy kerran kuus. Kieldy maltajat rahvas ainos kyzytäh meidy, ku panizimmo lehteh enämbi kir-jutustu karjalan kielel. Karjalan kielen vuvvekse zavodimmo leh-tes uuzi rubrikkugi – “Pagizem-mo karjalakse”. Se on paginsa-nakniigan jyttyine rubrikku. Ližäimmö materjualua kieleh da karjalazih nähte ven’aksegi. Pruazniekkua vaste piemmö fo-tokuvien kilbua “Roindumua objektiivas”. Kilvan voittajat sa-nommo jo oraskuun lopus, sa-nelou Ol’ga Ivanova.

Rahvas ainos kyzytäh

meidy, ku panizim-mo lehteh enämbi kirjutustu karjalan kielel.

6«Oma Mua»№16(1156)1. oraskuudu 2013http://omamua.ru

Anuksen piiri »

algu 3. sivul Í

Luven “Omas Muas” 03.04.2013 kielen kehittäjis kudamile juattih dengat. Kuulimmo nämis den-gois dai smietimmö iččiegi kielen kehittäjikse, no “Elävy hieru” sai 70536 rubl’ua. Mis? Sen luvitto iče, toinah ellendättö, a minä en hyvin ellendän-nyh. Lähtietähgo Videleh da muijale opastamah karjalan kieldy. Sie tietäh kielen parembi meidy.

A myö uskoimmo, gu pagin dengois niis rodieu kaikkien hieruloin Karjalan Rahvahan Liiton jär-jestölöinke. Ollahhäi hierut sen kielen roindukoh-tu dai eländykohtu. Myös meile vai tyhjät paginat. A hieruspäi piästesgi yhtehizele paginale linnah meil pidäy tukku dengua maksua.

A myö vuotimmo hos mittumuatahto abuu, kannatustu, kerävymmö, pagizemmo, luajimmo pluanoi. Ezmäine on ruado sen karjalazen rah-vahan keskes, kudamile oma hieru on ainos elä-vy. Pidäygo se nimittiä? Tahtommo luadie hierus pruazniekat hos kerran kuus, karjalazen pruaz-niekan. Ies on nygöi Äijypäivy, sit Sroičan päivy, Pedrunpäivy. Myö olemmo vellas omien ezi-ižien ies. Hieru, sen elaigu, kul’tuuru pidäy pidiä elos. Eigo meidy karjalazii pie pidiä ihan tolkuttomin-nu da opastua meidy kerholois ombelemah vastai tilkuzii da kylviä padazih siemenii. Myö maltam-mo ruadua kaikkie, opastuimmo omas rahvahas eigo niken pakinnuh palkua sit opastukses. Tul-gua hieruh, myö teidygi opastummo dai piiruat pastammo magiet toiči vähäsgi taguos. A karja-lan kieldy opastumah minä kuččuzin rahvastu sežo hieruh. Tiijän, teil on toine kuva hierus, gu nygöi rubietto luadimah kursiloi rattahil. Kellebo net pidäy, kyzyimmö rahvahal? Hierus karjalazet kaikin paistah keskenäh vai karjalakse. A kelle ei pie meijän kieldy, emmo ni tariče. Mikse lapset ei paista? A kannattaugo škola da muut virastot kar-jalan kielen paginua? Nuorembat da lapset hui-justetah omua kieldy, heijän mieleh lujah on pai-nettu, gu karjalan kieli on paha. A perehis paistah karjalakse. Jälgiaigua vai rodih muga, gu vai lap-sile paistah ven’akse, gu muga käski škola.

Vie meil olis pluanois da mieles yhten Anuksen karjalazienke luadie kniigu perehele, lapsile. Kir-juttajua löydyy, a kniigu pidäs luadie tozi hyvä, čomazienke – runot, sanelendat, pajot, nevvon-dat, sananpolvet, arbaitukset. On meil taidomies-tygi čomazii luadimah, vai dengat pidäs. Meijän penzielöis ei tävvy ni lekarstvoih, ni matkoih.

Midä vai myö emmo kuule vastah: “Vahnut-tu pagizetto”. No myö piemmö iččie vie ristikan-zoinnu dai tiijämmö omat oigevuot dai tahtom-mo, gu kaikin elettäs oigiedu elaigua.

Dengat otettih, no ruadamas meidy niken ei voi kieldiä, eigo niken ota ičele meijän ruadoloi. Se on meijän, karjalazien ruado puolistua da ela-vuttua omua kieldy da eländytaboi. Myö tahtom-mo, gu Karjalas karjalan kieli olis zakonanmugai-ne. Kieli on, kielel pidäy olla sija valdivos.

ZINaIda dubININa, Kotkatjärvi

Meijän ruado on oigei

Tulgua hieruh, myö teidygi opastummo dai piiruat pastammo magiet toiči vähäsgi taguos. a karjalan kieldy opastumah minä kuččuzin rahvastu sežo hieruh

“Kummažet” »

“hyvä opastai” – kuulet näm-mä sanat alavozen kylän vahnembis dai nuorembis eläjis. Kaunehel iänel pa-jattai, voit sanuo, konzu kuulet pajattamas galina Vasiljevna Žukovskoin (oig.) Tiettäväine, tämä Kummažet-joukon pajattai, gu paiči sidä on hyvä nai-ne, muamo, buabo da hyväntah-toine risti-kanzu.

Gal’an troppaine

Meijän Gal’a

Ruadau meijän školas naineYlen čoma, vagavaine.Huondeksel vai skočahtah,Zilkaloh häi kačahtah,Terväh, toiči juostozilRuadokohtah näbähtäh.Tulou, lapset istuttau,Kerras ruadoh azettau.Ylen hyvin toimittamahGal’a lapsii opastau.Ollah Gal’an tyttäret,Heil on hyvät perehet.Yksi tytär rinnal ruadauMuaman nevvot parembazetLapsii opastajes ottau.Gal’a-buabo kaikkii paras,Bunukoile on häi armas.Toiči heidy kaččelou,Kaikkii ruadoh opastau,Perehele avvuttau.Tänäpäi myö kerävyimmö,Hyvät sanat sanelemmoMeijän Gal’ua ystävästyYlen äijäl suvaičemmo.

Galina Vasiljevna on Kuujärvespäi. Konzu Gal’al oli nelli vuottu, hyö muamanke tuldih elämäh Alavo-zeh. Muamah, Agapitova Aleksan-dra Grigorjevna, karjalaine, ruadoi Alavozen meččyzavodas ihan allus algajen 1927 vuvves. Muamah yk-sin kazvatti tyttösty. Minä kyzyin Gal’al:

– Midäbo mustat nuo reššuaijas?Häi vastai:– Mustan, perehes pruazniekoin

da pyhinpäivin pastettih piiruadu. Äijiäpäiviä vaste pastettih yöl. Sit muamo huondeksel aijembah nos-tatti kaččomah, kui päiväine nouzou da elostau. Konzu päiväine on kir-kas, sit vuozi rodieu hyvä. Perehes ainos piettih pruazniekkoi: Äijiäpäi-viä, Rastavua, Sv’atkoin aigoin tyt-tölöin kel gadaičimmo. Kerävyim-mö gadaimah yhteh kaiken koin lap-set. Tuldu silloi andoi meččyzavodu da vaigu 12-čuassussah yödy. Lap-set istuttih päčillyö, valgiedu piettih pärepuikkozen vuoh.

Perehes oli perindö suolata ka-pustua. Sit kai pereh oli dielos, suo-laimmo tävven suuren pučin.

Galina mustelou, kui lapsien-

ke kižattih laptah. Kerävyttih lap-tah kižuamah “Varšavkale” – muga rahvas enne dai nygöi sanotah do-rogua meččyzavodale. Mašinua sil aigua oli vähä, vai autobussu vedeli rahvahii sidä dorogua myö ruadoh huondeksel dai ehtäl. Sithäi kižates dorogu oli välly.

Galina on opastunnuh Alavozen školas. Opastujat ičeväil pilattih halguo, ku školas oldih päčit. Lapset kazvatettih kroulikkoi. Školalluo oli ogrodu, kus kazvatettih kaikenjyt-tymii kazviloi. Oldihgi juablokku-puut. Lapset kerättih tuhkua, ma-kulatuurua. Suvaittih kunnetahto kluasan kel ajella. Oldih Moskovas dai Leningruadas.

Kaiken ijän Galina suvaičči ajel-ta, oli Germanies, Vengries, Bolga-ries, Čeehies, Jugosluavies, Suo-mes, Ukrainas, Tursies. Dai nygöi-gi ajelou. Nämmä matkat tuldih hy-väkse ruavonaigua. Oli midä sanel-la omile opastujile.

Jälles školua Galina opastui Pet-roskoin yliopistos, biolougien tiedo-kunnas. Vuvvennu 1967 kaksi vuot-tu ruadoi Videlen školas, jälles Ala-vozen školas on ruadanuh 36 vuottu biolougien da hiimien opastajannu.

Galina Vasiljevna oli ylen hyvä opastai. Konzu lapsil kyzytäh:

– Kenbo on sinulleni hyvä opastai školas?

Lapset ainos vastattih: – Galina Vasiljevna. – A mindähbo häi?– Hänen urokoil on hyvä olla.

Maltau sanella materjualua. Ainos midätahto sanelou elaijas. Ei čakkua lapsii kovah. Konzu kentahto lapsis luadii pahua, Galina ainos šuutkan vuoh maltoi čakata, sit häigi lapset ei suuttuu da tahtottih koheta. Mo-nii vuozii Galina pidi silmäl školan ogroduruadoloi. Häi ylen hyvin tie-zi kazvit da maltoi kaikkii tartuttua ruadoh. Galina Vasiljevnan ruavon aigua školas piettih teplitsoi, kazva-tettih kapustua da kukan taimendu. Minun mieles, endizil vuozil školis lapsii parembi opastettih ruada-mah.

Školas ruadajes häi lapsienke ajeli Ukrainah, Piiterih, Baltienme-ren rannale da toizele.

Galina omas ijäs lugi dai lu-gou äijän kniigua. Kahteh kerdah oli palkittu Sorosan palkindol. On

naizel muudugi palkinduo hyväs ruavos.

Školan toizien opastajien kel Ga-lina oli hyvä. Minulgi puutui ruadua Galina Vasiljevnan kel yhtes. Konzu oli midätahto priiččua eläjes, me-nin hänellyö, sanelin. Galina ainos vastai karjalakse: “Älä vai nimidä tiijä, oli midä oli, kai rodieu hyvin”. Vastavuksis Galinan kel rodieu hyvä da dielo menöy parembakse.

Vie tahtozin sanuo, Galina opas-tujien dai školan ruadajien kel pagi-zi karjalakse.

Täl aigua Galina on penziel. Avvuttau tyttärien perehile. Hänel on kaksi tytärdy da kaksi bunuk-kua. Tyttäret mollei opastuttih yli-opistos. Yksi tytär, Jelena Nikola-jevna Leontjeva, ruadau Alavozen školas biolougien da hiimien opas-tajannu, jatkau muaman ruaduo. Jelena sežo maltau soittua gituaral, iče kirjuttau runoloi, pajoloi. Gali-na Vasiljevna da Jelena oldih kilvas “Rahvahan artistu”.

Galina suvaiččou pruazniekkoi, suvaiččou pajattua. Toizien pajat-tajien keskes eroitat hänen helevän iänen, kudai valuu, gu linduzen pa-jatandu.

Naine pajatti školan pajojoukos. Penziele lähtiettyy rubei pajatta-mah Kummažet-joukos.

Galina suvaiččou olla luonnon helmas. Ajelou perehenke Luado-gan järven rannale, kävyy meččäh muarjah da gribah. Kezäl koin rinnal kazvattau čomii kukkii, ouveššii. Talvipäivil ajelou suksil pedäimečäs.

Karjalakse sanotah: aižat kat-kettih. Ga se nikui ei sovi Galinale. Häi ainos astuu, ainos ruadau, ai-nos kaččou edeh.

Anna vai ielleh Galina Vasiljevna on nengozennu optimistannu. Myö-gi hänes otammo kuvua.

Vera larIONOVa, alavoine

Karjalakse sanotah: aižat katkettih. Ga

se nikui ei sovi Galinale. Häi ainos astuu, ainos ruadau, ainos kaččou edeh.

7«Oma Mua»

№16(1156)1. oraskuudu 2013

http://omamua.rupei, pei, pezästy »

rUnUo lapsile »lUve lapsele »

Voiton päivy – kallehin pruaz-niekkuOraskuun 9. päivänny meijän muas pietäh Voiton päiviä.

Toine muailman voinu alga-vui vuvvennu 1939. Sih yh-tyi enämbi 60 muadu. Mei-jän muah voinu tuli 22. kezä-kuudu vuvvennu 1941. Se oli pyhäpäivy, rahvas huogavut-tih, niken ei vuottanuh mos-tu hirviedy uudistu: “Alga-vui voinu! Fašistoin Ger-muanii voinan ilmoittamat-tah tuli vihaniekannu meijän muale”. Kai ruavahat miehet pandih piäle voinusovat da lähtiettih frontale. Hätken rahvas ei voidu eliä rauhas. Joga päivy toi gor’ua da hä-diä. Enämbi kuuttu miljou-nua hengie ei tuldu voinalpäi kodih. Voinu koskih läs joga perehty: voinal kuavuttih tu-atat, died’oit, vellet, sizäret...

Meijän muan saldatat ei varattu nigo viluu, nigo näl-giä. Hyö tazattih vihaniek-koi poltettulois kylis da lin-nois, tapettulois eläjis. Tietä-väine saldatoilgi oli hirvei, ga toivo voitos da rauhuelaijas vai lujoitettih heidy. Vuvvel 1945 Ižänmuallizele voinale tuli loppu. Keviäl meijän ar-mii tuli Germuanien piälin-nah Berlinah da otti šturmal Berlinan piätaloin Reihstua-gan, kus oldih fašistoin piä-liköt. Vihaniekat oldih voi-tettu. Oraskuun 9. päivy ro-dih suurekse Voiton päiväkse kaikile meijän muan rahva-hale. Joga linnas voinuvete-ruanoi kunnivoijah, kiite-täh heidy voitos. Voiton päi-vänny heil pajatetah, lugie-tah runoloi, lahjoitetah kuk-kua. Mustetah Ižänmuan voinal kuadunuzii saldat-toi. Rahvas tuvvah kukkua Mustupaččahilluo, painetah piälöi da seizotah vaikkani. Mustammo ainos – rauhu on piäarvo muailmal!

Oraskuun 9. päivänny Ižänmuallizen voinan veteruanat medalit da ordenat ryndähäl mennäh paruadale.

kerdoMUs »

Oli kevät, 9. päivy oraskuudu. Aigazeh huondeksel minä, tyt-töine, olin omas suures pertis. Omakse sanoimmo, gu elimmö sie vuvven. Oli vaigu yksi suuri perti, ga ikkunua oli nelli – sit kogo kylä sai nähtä pihal me-nemätä. Nygöi, kui sanotah, en olluh nimiksenäh vie, ruavoin huondesruadoloi. Ozutahes – pihal on äijy kävelijiä da kuuluu erinomastu iändy. Kačon, me-nöy da menöy hierun rahvastu kon’uššihpäi, a toiči sinne men-dih vaigu net, ken hebozien kel ruattih. Mennäh tyhjin käzin dai toizis ruutis. Iändy liženöy, dai liženöy nagruo. Menen kii-rehel ikkunah da enämbiä per-tis nimi ei voinnus pidiä. Kodi oli korgei, pordahat pitkät, ga juoksin pihale raviezeh. Ičekseh duumaičen: svuad’bua ei olluh kuulumas, a ilo täytti kogo pi-han. Dorogale mendyy kai tuli selväkse.

– Voinu lopui, voinu lopui!

kirrutah. – Meigäläzet voitet-tih! Urraa, urraa!

Toine tostu sebäilläh, erähät pläšitäh, pajatetah. Nagretah dai itkietäh.

Nygöi la elämäh rubiemmo hyvin, kaikkie rodieu, kui enne voinua oli. Kenliennöy jiän nyh hengih, se ristikanzu piäzöy oman luo aijoi libo myöhä. Täs päiväs algajen ei ammuta ni ker-dua. Piäzemmö Ven’alpäi omale rannale! Näimmö omahizii!

Iluo oli silmis kaikil, meih, pienembih, eistyi suurispäi ilo da vie moine, kudai meni sydä-meh kogo ijäkse. Taivas da mua oldih ilon vallas.

Kuslienne tuli soittai soiton kel. Tuli erähii mašinoi salda-toin kel. Hyö seizojes pajatet-tih ven’an pajoloi. Kaksi kruu-gua sinne-tänne ajettih da aze-tuttih. Tyhjäs suures huonukses saldatat ozutettih pieni Lumi-tuisku-spektakli. Myö, karja-lazet rahvas, nuoret dai vahnat pahoi ellendimmö ven’an kiledy, ga konzu kuulimmo sanat: “Sta-raja ved’ma!” – sit nagroimmo

kaikin.Tuaste lähenimmö kon’uš-

šihpäi. Vahnembat tytöt varus-tettihes tansiloih, a minunigä-hizet ei vie pläšitty, vaigu opas-tuttih pyörimisty val’sih. Segi harvazeh tapahtui, vaigu kluu-ban kalidoral peitos. Erähät meis tahtottus täl päiväl jatkua opastundua, ga brihačut ruvet-tih kirgumah:

– Ei nimidä – yksi, kaksi, kol-me nygöi, a kaččokkua tänne!

Panimmo avvoi olijah kon’ušin ukseh piät, a sie hebočču oli kandanuh sällyn. Se oli moine čomaine, pieni, kum-man eläimyt. Omassah jalgazil vie ei voinnuh nosta vaigu kom-pistelih dai kuadui. Brihačut oli äijy menetetty aigua sälgy-zeh. Virui se kuivaine emän ies, nahku da karvu läpetettih. Hebo nuolou, näbliy i yrähte-len… Brihačut nimie ruvettih valličemah.

– Pobedku, Pobedku! kirrut-tih enimät.

TečIN Šura, Videl

Pobedku

väritä kUva »

TaTJaNa baraNOVa

mustomerkin luoHillembäh! vaikkani olgua!Syväindy kuunelkua omua!voinale kuadunuot muatahKiveh al äijän jo vuottu.alembi painammo piälöi,Ohkehii pietämmö kerois,mustammo mennytty

voinua,Kiitämmö. Sidä vai voimmo.

voiton päivyvoiton Päivy! voiton Päivy!Paruadale kaikin kävväh.Kaikis rauhembi on päivy,ihalmuo da kukkua äijy.voinua myö vai kinos

näimmö,voitto toi meil rauhua päiviä.anna ainos rauhu kestäy,meidy kaikes pahuos piästäy.

HyväT lUgijaT!

Pei-pei-pezästy-sivuu “Oman muan” toimittajat valmiste-tah kerran kuus. tuliel kerral sivu roih painettu 31. oras-kuun nou meras. vuotammo teis runuo, kirjutustu, kilbua, sanaristikkyö, suarnua lapsih näh. ruvekkuammo luadi-mah lapsien sivuu yhtes!

tiijätgo sinä? »

ižänmualline voinu kesti 1418 päiviä.

ižänmuallizes voinas sur- man sai 26,6 miljounua risti-kanzua ven’an puolel. Niilöin luvus - 6,3 miljounua saldat-tua, 4,5 miljounua kiini otet-tuu da viestittäh kavottuu.

toizes muailmanvoinas germuanien puolel surman sai 4,270 miljounua saldattua.

Jälles voinua plenaspäi tuli 910, 4 tuhattu nemsua.

Piiterin blokuadu algavui 8. syvyskuudu 1941 da lop-pih 27. pakkaskuudu 1944. Se kesti 872 päiviä.

Blokuadan aigah kuoli erilazien tiedoloin mugah 300 tuhandes 1,5 miljounah ristikanzua.

vaigu 3% niilöis kuoltih bombitukseh, 97% kuoltih nälgäh.

8«Oma Mua»№16(1156)1. oraskuudu 2013http://omamua.ru

Oraskuul rahvas ei olla joute, se on piharuadoloin aigu. Älgiä pai-mendakkua päččii kois lämminny kevätpäivinny.

Goroskoppu oraskuukse

siänennUstUs »

BOššilOi lykystäy ruadodielolois. Denguhädiä ei rodei, teile annetah kredittugi, ku teile se pidänöy. Olgua tarkat valmistajes mittumiitahto dokumentoi, eiga voi roita hairahtuksii, kudamat tullah nägövih äijiä myöhembi.

HäkiT opastutah suvaimah – kengo ruaduo, kengo omua iččie, kengo omii. Ku kentahto tabavuttau teidy, sanommo, susiedu, ku-dai azuu remontua omas kois, sit toivotakkua hänele lykkyy ruavos hyväl sydämel. Sit jo nimi ei rubie tabavuttamah teidy.

kaksOzien ruavos ei rodei padah pandavua täs kuus. Kaksozet ei täytetä omii uskalmoloi, eigo ni ruata sidä, midä tahtottih ruadua. Puaksumbah käygiä jallai, kävelendy ližiäy teile tervehytty.

RUakOile ei pidänys lähtie matkah loitos koispäi. Teile rodieu enämbi ruaduo täs kuus, sendäh rodieugi mahto suaja ližiä dengua. Älgiä vai sanelkua ruadodovarišoile omii peittoneroloi, kudamat autetah teidy ruavos.

leijOnOle lykystäy suvaičusdielolois. Ku teijän perehes roinnou hoppu, sit kerras puututto sobuh oman mielespiettävänke. Älgiä žiälöikkiä dengua lahjoih da omah iččeh niškoi.

neidizil voi roita kiinnostustu sih, mih enne hyö ei voidu ni kaččuo. Teidy toinah kučutah ruadamah ulgomuale libo teile tulou oppie vägie uvves ruavos. Ruadua on teile parembi yksinäh, eigo rahvasjoukos.

viesOile ei pie nikedä moittie, eigo ni sanuo omii mielii täh libo sih nähte, eiga se tabavuttau niilöi ristikanzoi, kudamienke teile vie tulou olla kosketuksis. Täs kuus ei pie ostua nimidä kallistu. Olis hyvä kävvä silmyvračah.

skORpiOnaT tahtotah muuttua midätahto omas elaijas, i hyö pannah äijy vägie sih niškoi. Suvaičusdieloloih tulou jälgimäi rea-lizman aigu: työ ellendättö oman roulin perehes libo romuanas da midä tulou täs suvaičukses.

piššaliMieHile ei pie mennä hyväkse ruadodovarišoin aigah, eiga heil ei rodei jo abuniekkua. Toinah suatto vähembi dengua ruavos, sendäh ku ei puutu uale kirjuttua hyövyllisty sobimustu.

vUORikOzOi toinah kučutah tulla järilleh endizeh ruadokohtah. Endizeh ruadoh voibi tulla, a ku kentahto endine ruadodovariššu tahtou tulla teile ruadoh, älgiä ottakkua händy.

veziMieHeT ei ruveta ruadamah täytty vägie täs kuus. Sih kaččomattah hyö libo suajah palkindo, libo piästäh korgiembah virgah, libo ostetah hyvä vešši kuun toizes puoliškos.

kalOiH toinah mieldyy tuttu heile ristikanzu, sanommo, dovariššu libo dovarišan omahine. Kalat ruvetah ižändöimäh omas kois da ne-vvomah omii, yhtytäh kirikköpruazniekkoih, toinah roitah ristižäkse.

Valmisti Ol’ga SMOTrOVa

Midä? konzU? kUs? »

On otettu: www.gismeteo.ru

MUHaHTai! Vastavutah kaksi piälikkyö: – Sinä maksatgo omile ruadajile ruavos? – En maksa! – Minägi en maksa! A kävvähgo sit hyö ruadoh?

petroskoi anus priäžy suojärvi sortavala pitkyranduyö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy

02/05 +13 +18 +11 +20 +13 +19 +12 +16 +11 +13 +10 +11

03/05 +9 +11 +9 +10 +10 +11 +8 +8 +7 +9 +6 +8

04/05 +3 +12 +5 +13 +2 +14 +3 +13 +4 +12 +4 +10

05/05 +3 +13 +4 +15 +3 +14 +3 +15 +3 +15 +3 +15

06/05 +3 +14 +4 +16 +4 +16 +4 +16 +5 +17 +5 +17

07/05 +4 +15 +6 +17 +5 +16 +6 +17 +7 +18 +6 +18

08/05 +4 +15 +5 +15 +5 +15 +5 +15 +6 +16 +5 +15

joudoaigu »

indeksU 51894Painettavakse №16(1156)

on allekirjutettu 10.00 čuasu 29.04.2013Painandulugumiäry 700 Tiluandu 367 Hindu 10 rubl’ua

Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö,Karjalan tazavallan halličus,Karjalan Rahvahan Liitto daJulguamo “Periodika”

Karjalan rahvahan lehti

alustettu kezäkuus 1990

HaldivOiČČijaT:

piätoimittai natalja sinitskajajulguamon da toimituksen adressi:Titovan piha 3, 185035 Petroskoi,Karjalan Tazavaldu

Tel: (814-2) 78-05-10 E-mail:omamua@mail.ru

inTeRneT: http://omamua.ru

ilMaHpiäsTäi:Valdivolline Periodika-laitos Painettu Verso-painamos

185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a

Kirjoile pani Ven’an Federatsien kirju- painoalan komitiettu

Registrunoumeru 0110927 Redizainu – Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru

– Ga kävväh. – Minungi kävväh… Toinah anna maksetahgi käyndäs?!

Festivualin tavoittehennu on karja-lan kielen livvin murdehen säilyttä-mine da kehittämine karjalazis ky-lis, teatruallizien joukkoloin kan-nattamine. “Nerokaššalin” järjes-täjät, Karjalan kul’tuuruperindön kannattamizen fondu, Nuori Kar-jala -yhtymy da Karjalan Kie-len Kodi -järjestö, kučutah Karja-lan da Suomen karjalan kielel li-vvin murdehel ezittyjii teatrualli-zii joukkoloi yhtymäh festivualih. Spektakliloin, m’uuzikloin, juu-moruezityksien piduhus ei voi olla enämbi 30 minuuttua. Festivualih yhtymizen pakičus pidäy työndiä sähköpoštan kauti adresile kkko-di2012@yandex.ru Nedežda Kal-mikovale.

Pakičukseh pidäy kirjuttua teat-

rujoukon nimi da adressi, teat ran johtajan da joukkoh kuulujien ni-met, telefon, spektaklin nimi, pidu-hus da sen lyhyt ezitys. Pakičukset otetah vastah oraskun 25. päiväs-säh.

Festivuali pietäh 6. heinykuudu 11.00 – 20.00 čuasun aigah Priäžän piirin Kinnermän kyläs. Festivua-lin aigah pietäh teat ruallizien ne-roloin master-kluassu.

Petroskoin kaččojii Kinnermä-le lähtöy suuri autobussu Kanzal-lizien Kul’tuurukeskuksen taloil-päi 8.30 čuasun aigah. Sama auto-bussu tuou rahvastu sinäpiän ehtäl Petroskoih 23.00 čuasun aigah.

Ližätieduo festivualis suau tii-justua Nadežda Kalmikoval tel. +79212262049

Festivuali pietäh kerran kahtes vuvves. Vuvven 2011 “Nerokaššali” keräi festivualih … teatrujoukkuo. Kuva:

“Nerokaššali” kuččuu festivualih

Jo kolmattu kerdua karjalankielizien teat- »roin Nerokaššali-festivuali pietäh heinykuus Kinnermän kyläs

HyvitteleMMö! »

11/04–01/11

kanzalline muzei Leninan lagevo, 1

76-94-79 �Kirjutingi oružannu oli. Karjalazen frontan tai-doilijat – Voiton päiväkse omistettu ozuttelu.

06/05 19.00

kanzalline teatruKarl Marksin piha, 19

78-26-74 �Sinitaivahan pajot -spek-takli

08/05

19.00kanzalline teatru Karl Marksin piha, 19

76-10-46 �Ainon pajot –“Kantelen” pajojoukon konsertu

arINa, hyvittelen sinuu roindupäi-

väl!!! Kazva suurekse! Ozua sinule, lykkyy, tervehytty! Opastu hyvin, ole tuatale da muamale ainos enzimäine abuniekku! lena-t’outa

koHendUs

“Oman muan” n:s 13 (10. sulakuudu) kaheksandel sivul Palkindot-ilmoituk-ses petties rodih hairah-tus. Nikolai Zaitsevan sijah pidäy lugie Nikolai Nazarov. Kyzymmö an-diekse Nikolai Zaitseval, Nikolai Nazaroval da alek-sandr volkoval.

Oma Mua-lehten toimitus