Palokuntien toimintaohjelma - SPEKtiedostot.spek.fi/jarjestotoimikunta/2017/Kokous 3... · MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT Vapaaehtoinen palokuntatoiminta

Palokuntien toimintaohjelma

2017-2020


KONKREETTISIA TOIMENPIDESUOSITUKSIA PALOKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI

SPEK, SPPL JA SSPL


Sisällys JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 3

MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT ................................. 3

TOIMINTAOHJELMAN TARKOITUS..................................................................................................................... 5

TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET ................................................................................................................... 5

TOIMINTAOHJELMAN PAINOPISTEET ................................................................................................................ 5

PALOKUNTIEN TOIMINTAMUOTOJEN KEHITTÄMINEN JA UUDELLEEN ORGANISOIMINEN ......................... 6

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................... 7

VAIKUTTAMINEN JA PALOKUNTATOIMINNAN ASIOISTA PÄÄTTÄMINEN..................................................... 9

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 10

VAPAAEHTOISEN PALOKUNTATOIMINNAN IDENTITEETIN KIRKASTAMINEN ............................................. 10


PALOKUNTALAISTEN REKRYTOINTI (HENKILÖSTÖSUUNNITTELU) .............................................................. 12


PALOKUNTATOIMINNAN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN ........................................................................... 14


PALOKUNTALAISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 16


LÄHTEET ........................................................................................................................................................... 18

LIITTEET ............................................................................................................................................................ 19

Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016 .............................................................................................. 19


JOHDANTO

Ajatus palokuntien toimintaohjelman laatimisesta syntyi vuonna 2013-2014 Yleisen palokuntalaiskokouksen

valmistelun yhteydessä. Kevään 2014 aikana ennen Yleistä palokuntalaiskokousta järjestettiin 6 alueellista

valmentavaa tilaisuutta. Valmentavissa tilaisuuksissa valmisteltiin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä aiheita

ja osallistettiin palokuntalaisia toimintaohjelman painopisteiden valinnoissa. XXVII yleisessä

palokuntalaiskokouksessa Helsingissä 2014 päätettiin kokoukseen osallistuneiden palokuntien ja

pelastusalan järjestöjen edustajien toimesta laatia palokuntien toimintaohjelma ja samalla päätettiin

toimintaohjelman painopisteet.

Palokuntien toimintaohjelman taustalla on sopimuspalokuntien strategia 2020. Strategia linjaa

sopimuspalokuntien tavoitteita ja toimintaohjelman painopisteet ovat vahvasti kytkettynä strategisisiin

teemoihin. Toimintaohjelman ajatus oli alkujaan luoda suosituksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimintaohjelmaa sitoutuivat valmistelemaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen

Palopäällystöliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto.

Toimintaohjelman painopisteiksi muodostuivat palokuntalaisten identiteetin kirkastaminen,

palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen, palokuntalaisten kelpoisuudet ja osaaminen,

palokuntalaisten rekrytointi, palokuntatoiminnan organisoituminen ja toimintamuotojen kehittäminen sekä

vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen. Useat painopisteet ovat sidoksissa toisiinsa,

joten niiden suhdetta käsitellään eri suosituksessa.

Toimintaohjelmaa lähdettiin laatimaan keväällä 2015. Vuoden 2015 alussa keskusteltiin toimintaohjelman

sisällöstä ja merkityksestä. Toimintaohjelman tarkoitus tarkentui kehittämään pelastusalan

kansalaistoimintaa ja tuottamaan konkreettisia toimenpidesuosituksia palokuntayhdistyksille. Kevään 2016

aikana toimintaohjelman nykytilankuvaukseen pääsivät osallistumaan valtakunnalliset pelastusalan järjestöt

ja palokuntalaiset. Liki 200 palokuntien toimijaa on osallistunut toimintaohjelman nykytilan kartoitukseen ja

keskusteluun toimenpidesuosituksista muun muassa eri opintopäivillä ja tapahtumissa. Varsinainen

kirjoitustyö toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimesta ja viimeisteltiin yhteistyössä Suomen

Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa.

MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on ollut perinteistä kolmannen sektorin toimintaa. Kansalaistoiminnan

juuret ulottuvat pelastusalalla pitkälle 1800-luvun puolelle. Nykyään vapaaehtoiset palokuntayhdistykset

tuottavat pelastusalan palveluita, tarjoavat puitteet vapaaehtoistyönä tehtävälle turvallisuusviestintätyölle

ja tarjoavat jäsenistölleen turvallisuutta lisäävää harrastustoimintaa. Nykyinen pelastustoimen palvelutarve

on vaikuttanut vapaaehtoisiin palokuntayhdistyksiin ja niiden toiminta on osa julkista palvelurakennetta

(Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, 2016). Palokuntayhdistysten operatiivinen pelastustoiminta

perustuu yhteiskunnan kanssa solmittuun sopimukseen. Muut palokuntayhdistysten toimintamuodot kuten

harrastustoiminta ja yleinen vapaaehtoistoiminta, ovat olennainen osa toimintaa, mutta niihin ei liity

palvelutuotannollisia velvoitteita.

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja pelastusalan yhdistyksiin vaikuttaa pelastustoimen mutta myös

kansalaisyhteiskunnan muutokset. Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat

Palokuntien toimintaohjelma yhteiskuntaan ovat kiihtyvästi kehittyvä teknologia, keskinäisriippuvainen ja jännitteinen maailma sekä

globaali luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi. Pelastustoimen strategiassa nämä

megatrendit on nostettu esille ja niiden valossa on kuvattu pelastustoimen tulevaisuuden näkymiä. Nämä

muutokset heijastuvat myös kansalaistoimintaan.

Palokuntakulttuuri on yksi palvelutoimintaa ja siten palvelutuotantoa koossa pitävä voima ja sen

kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palokuntayhdistysten toimesta. Tämä toimintaohjelma

käsittelee muutostrendejä erityisesti kansalaistoiminnan näkökulmasta mutta sivuaa myös pelastustoimeen

kohdistuvia muutoksia esimerkiksi osaamisen ja kelpoisuuksien kehittämisen suositusten myötä.

Yhdistystoiminnan tuottama palvelutoiminta asettaa yhdistyksille uudenlaisia vaatimuksia.

Ammattimaistuneen palvelutuotannon myötä palokunnissa vaaditaan yhä enemmän osaamista

henkilöstöjohtamisessa, työnantajavelvoitteista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Samalla yhdistysten

luottamustehtäviin on yhä vaikeampi saa henkilöitä. Perinteinen hallintokeskeinen yhdistystoiminta on

muuttumassa ja tilalle tarvitaan uusia toiminta- ja johtamistapoja. Tulevaisuudessa keskiössä ei olekaan enää

yhdistyksen hallinto tarjontoineen vaan ihmiset ja toimijat tarpeineen (Heikkala 2015).

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta kilpailee tänä päivänä muiden vapaaehtoistoimintojen kanssa ihmisten

vapaa-ajasta. Kansalaisareenan (2015) mukaan ihmisten kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on pysynyt lähes

samalla tasolla viimeisen viiden vuoden ajan. Sitoutuminen on kuitenkin yhä lyhytjänteisempää

kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja mielekkyyden

kasvaneesta tarpeesta (Seppo 2013, 13). Palokuntatoiminnan näkökulmasta haasteeseen voidaan vastata

myös tarjoamalla erilaisempia tehtäviä palokuntatoiminnan ympäristössä (Eskelinen 2017; Malinen &

Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen, 2017).

Vuonna 2015 54 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi mainita hälytystoiminnan yhtenä VPK-toiminnan

muotona (Taloustutkimus 2015). Heikointa VPK-toiminnan tuntemus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Tietoa

toiminnasta voidaan siis sanoa olevan mutta kohtaako kiinnostus tarjonnan? Rekrytointi on lähes kaikissa

yhdistyksissä toiminnan edellytyksenä. Palokuntatoiminnassa liittymisen motivaatiotekijöitä on tutkittu kaksi

kertaa ja viimeisin tutkimus valmistui tammikuussa 2016. Palokuntaan liitytään yleisimmin halusta oppia

uusia taitoja pelastustoiminnasta, sukulaisuuden kautta tai arvopohjaisesti halusta auttaa lähimmäisiä.

Tärkeimpänä tekijänä koetaan halua auttaa. Rekrytoinnissa on siis tärkeää nostaa esille toiminnan todellinen

luonne ja korostaa nykyiselle jäsenistölle oman tuttavapiirin rekrytoimista mukaan. Palvelutuotannon eräänä

keskeisenä peruskivenä on yksittäisen palokuntalaisen henkilökohtainen osaaminen.

Palokuntakoulutusuudistus on käynnissä ja keskeisin muutos liittyy käsitykseen osaamisesta. Opiskelija on

asetettu aktiiviseen rooliin, toimijaksi, joka ottaa enemmän itse vastuuta oppimisestaan. Palokuntien roolia

oppimisen mahdollistajana kasvatetaan ja samalla tuetaan erilaisin välinein. Opiskelijoita tuetaan myös

monimuotoista opiskelua lisäämällä. Samalla osaamista tarkastellaan tarvelähtöisestä näkökulmasta. Sen

myötä voidaan paremmin osoittaa tarvittavia perusteita osaamisen pohjaksi.

KANSALAISTOIMINTA

Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön

jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym.

Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Parhaimmillaan

kansalaistoiminta tukee demokratian kehittymistä todelliseksi demokratiaksi, auttaa politiikkaa

lähentymään todellista ja mahdollisimman välitöntä yhteisten asioiden hoitoa ja luo kansalaisille

mahdollisuuksia olla todellisia kansalaisia, ei alamaisia. (Lehtonen & Rantanen, 1995)


TOIMINTAOHJELMAN TARKOITUS

Palokuntien toimintaohjelman tarkoituksena on antaa toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan

tukemiseksi ja kehittämiseksi ja siten palokuntien palvelutuotannon varmistamiseksi. Lisäksi toimintaohjelma

pitää sisällään nykyaikaisen kuvauksen pelastusalan kansalaistoiminnasta.

Suositusten tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota erilaisia mahdollisia toimintatapoja palokunnille, mutta

suositukset on tarkoitettu myös pelastusalan järjestöille sekä pelastuslaitoksille ja muille palokuntien

sidosryhmille. Lisäksi toimintaohjelma kuvaa palokuntayhdistysten nykytilaa ja kuvaa yleisiä muutostrendejä

yhteiskunnassa. Toimenpidesuositusten pohjalta on tarkoitus luoda malleja, joiden avulla palokunnat ovat

tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia.

Toimintaohjelmalla kannustetaan yhdistyksiä, järjestöjä, ja muita organisaatioita huomioimaan

yhteiskunnalliset ja pelastusalan muutokset sekä kannustamaan palokuntia toimimaan rohkeasti uusien

erilaisten toimintatapojen löytämiseksi. Jokainen voi löytää keinoja omien haasteiden selvittämiseksi.

TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET

Toimintaohjelman tavoitteet voidaan luokitella kahteen osaan. Itse ohjelman tavoitteena ensi sijaisesti

parantaa palokuntien toimintaedellytyksiä ja toiseksi lisätä tietoutta muutoksista nykyaikaisten yhdistysten

toiminnassa.

Palokuntien toimintaohjelman tavoitteina ovat myös painopisteiden mukaisesti kasvattaa palokuntien ja

palokuntalaisten määrää, tunnistaa palokuntien monimuotoisuus, sekä kannustaa palokuntia uudistamaan

toimintamuotojaan ja kehittämään toimintaansa eri toimintamuotojen organisoimisessa. Toimintaohjelman

tavoitteena on myös tukea osaamisen kehittämistä, kehittää toimenpiteitä osaavien palokuntalaisten

käytettävyyden lisäämiseksi ja lisätä yksilöiden osallistumismahdollisuuksia.

Palokunnille ja palokuntalaisille suunnattujen tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmalla on tavoitteena

vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta vapaaehtoisten palokuntien kaikki toimintamuodot huomioidaan ja

hyödynnetään tulevaisuudessa. Niin ikään tavoitteena on erilaisten suositusten myötä lisätä ihmisten

tietoisuutta palokuntatoiminnasta.

TOIMINTAOHJELMAN PAINOPISTEET

Toimintaohjelma sisältää kuusi painopistettä. Kunkin painopisteen osalta on kuvattu tämän hetkinen tilanne

asiaan liittyvine haasteineen. Toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja ja mittareita asetettujen

tavoitteiden toteuttamiseksi. Niin ikään suosituksiin on merkitty ne toimijat, joille suositukset on ensisijaisesti

kohdistettu.


PALOKUNTIEN TOIMINTAMUOTOJEN KEHITTÄMINEN JA UUDELLEEN ORGANISOIMINEN

Nykytila

Suomea on luonnehdittu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2015 yhdistysrekisterissä oli n. 135 000

yhdistystä (PRH, 2016). Palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä on Suomen

Sopimuspalokuntien Liiton mukaan noin 500. Lisäksi noin 200 paloaseman yhteydessä toimivien

henkilökohtaisen työsopimuksen solmineiden palokuntien yhteydessä toimii vapaaehtoista turvallisuustyötä

tekeviä ja harrastustoimintaa harjoittavia yhdistyksiä.

Heikkalan (2015) mukaan yhdistyksen vaikuttavuutta mitataan tulevaisuudessa sillä, kuinka hyvin se pystyy

tarjoamaan ihmisen tai ihmisryhmän tarpeita vastaavia ratkaisuja harrastustoiminnassa, vertaistuessa tai

vaikuttamisessa. Palokuntien palvelutuotannon osalta vaikuttavuutta mitataan myös sen

kustannustehokkuuden osalta.

Se, miten yhdistykset löytävät uusia keinoja vastata muuttuneisiin toimintatapoihin ja uudistaa siten

toiminta- ja johtamistapoja, ratkaisee sen, miten yhdistykset löytävät paikkansa tulevaisuudessa (Heikkala

2015).

Yleiset kansalaistoiminnan muutokset, vapaaehtoisten sitoutumisen heikkeneminen, palvelutuotannon

vaatimusten kasvaminen, vapaaehtoistyön osuuden vähentyminen ja harrastustoiminnan

palvelutuotannollinen sidos, ovat tuoneet haasteita vapaaehtoisen palokuntakulttuurin säilyttämiselle.

Pelastusalan yleinen perinteisyys, innovatiivisuuden ja oma-aloitteisuuden puute ovat haasteina

vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kehittymiselle ja sitä kautta henkilöiden innostumiselle ja

sitoutumiselle. Perinteisyyteen kuuluu myös vahva muutosvastaisuus ja yhdenvertaisuuden vaihteleva

toteutuminen.

Palokuntayhdistyksien mahdollisuudet koetaan olevan toiminnan monipuolistamisessa, palokuntien

yhteistyön lisääntymisessä sekä palokunnan toimintojen tiiviimmän yhteistyön kehittämisessä. Palokuntien

toiminta tulisi nähdä toiminnan kautta toimijoiden sijaan (Kuva 1.). Toimintaa voidaan tarkastella

onnettomuuden kehittymisen ketjuna, yhteisteiskunnallisesti vaikuttavina tekijöinä tai erikseen myös

toimijaryhmien muodostamana yhteisönä.

Tuore palokuntalaisten motivaatiotutkimus esittää yhtenä kehityskohteena palokuntien toimintakulttuurin

kehittämistä, ehkäisemään toiminnan lopettamista (Malinen ym. 2016). Toimintamuodot ja

toimintakulttuuri vaikuttavat toiminnan organisoitumiseen. Organisoitumismalli tulisi arvioida uudelleen ja

soveltaa kunkin palokunnan toimintakulttuuriin. Pääasia on, että organisaatiorakenne mahdollistaa

toimijoiden osallistumisen eri toimintojen asettamien kriteerien mukaisesti.

Palokuntien tulee huomioida, että toiminnan turvaamiseksi yksilöt tulee saada vapaaehtoisesti sitoutumaan

toimintaan ja, että he ovat motivoituneita kouluttautumiaan ja kehittämään itseään. Näin voidaan turvata

yhdistyksien sopimusvelvoitteet. (Eskelinen 2016) Haasteena on, että ihmiset ovat nykyään spontaanimpia

ja vapaaehtoistyö organisoituu yksilöllisemmin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt

vapaamuotoisempia osallistumisen muotoja. (Siisiäinen 2013; Saukkonen 2013) Ihmisen osallistuvat

toimintaan enemmän silloin kun heille itselleen sopii ja tekevät itselleen mieluisinta toimintaa.

Malisen ym. (2016) mukaan suurimmat toimintaan osallistumisen esteet ovat ajanpuute ja työ/ opinnot.

Näihin ei voi toimijoiden mukaan palokunnat juurikaan tehdä toimenpiteitä, mutta sen sijaan palokuntien

tulisi huomioida nuo jäsenet ja pitää heidät mukana toiminnassa tarjoamalla vaihtoehtoisia tehtäviä.


Kuva 1. Palokuntatoiminta tulevaisuudessa ja sen erilaiset toiminnan ulottuvuudet.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE

Tavoite

Tavoitteena on, että palokunta on avoin monipuolinen pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistaja.

Palokunnan yhdistystoimintaan on mahdollista osallistua ikään, sukupuoleen, syntyperään,

koulutustaustaan, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Sopimusperusteiseen

palvelutuotantoon taas osallistutaan henkilökohtaisten erityisedellytysten mukaisesti. Palokunta on

organisoitu joustavasti, nykyaikaisesti ja demokraattisesti. Palvelukonseptin avulla palokunta voi johtaa

toimintaansa tavoitteellisesti siten, että se kykenee tarjoamaan yhteiskunnan tarpeisiin sovitettuja

palveluita.

Mittarit

Mittareina pidetään toimivien palokuntayhdistysten määrää, tarjolla olevien toimintamallien käyttöä, eri

toimintamuotojen toteuttamisen laajuutta palokuntayhdistyksissä ja osallistuvien ihmisten määrää.


Toimenpide-ehdotus

Palokuntayhdistyksen toiminnan organisoiminen

Toimintamuotojen kehittäminen

Kansalais-/ yhdistystoiminnan vahvistaminen

Keinot 1. Palokuntien toiminta koostuu palvelutoiminnasta, harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta.

2. Palokuntien toiminnat organisoidaan toiminnoittain toimijoiden sijaan, huomioiden yksilölliset motivaatiotekijät.

3. Verkostoituminen lähiyhdistyksien kanssa hallinnon ja toimintojen osalta voi turvata toiminnan jatkuvuuden.

1. Laadukkaan ja riittävän palvelutoiminnan takaamiseksi, on palokuntayhdistyksien tarjottava monipuolista toimintaa jäsenistölle, joka mahdollistaa jäsenten pysymisen toiminnassa.

2. Pelastusalan tulee hyväksyä palokuntayhdistykset kolmannen sektorin palvelutarjoajana ja ymmärtää yhdistystoiminnan erityispiirteet, joihin kuuluu vahvasti vapaaehtoisuus.

3. Toimintaa rajoittavat esteet tulee poistaa, mikä tapahtuu asenteita muuttamalla.

1. Vapaaehtoispalokuntakulttuuri tulee säilyttää vahvistamalla yhdistystoiminnan osaamista ja toimintaa monipuolistamalla.

2. Palokuntien yhdistystoiminnan vahvistamiseksi on tarjottava koulutusta, apuvälineitä ja tukipalveluita.

3. Järjestäytymättömille vapaaehtoisille tulee löytää keinoja, perinteisen jäsenyyden lisäksi, osallistua toimintaan myös kertaluonteisesti esim. kampanjoiden avulla.

4. Pelastusalan muiden järjestöjen tulee luoda tukiverkosto siten, että se tukee vahvemmin palokuntien toimintaedellytyksiä itsenäisinä yhdistyksinä.

Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt

Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset

Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt


VAIKUTTAMINEN JA PALOKUNTATOIMINNAN ASIOISTA PÄÄTTÄMINEN

Nykytila

Yhdistyksillä on olemassa sellaisia piirteitä, joita ilman ei niitä voida pitää yhdistystoimintana. Ensinnäkin

yhdistys on ihmisten muodostama yhteisö, joka toteuttaa osallistuvien ihmisten yhdenmukaisten

tarkoitusperien mukaista toimintaa. Jäsenyys perustuu yhdistyksissä vapaaehtoiseen jäsenyyteen ja se tuo

myös mahdollisuuden demokraattiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi yhdistykset ovat monesti

riippumattomia kolmansista osapuolista ja yleishyödyllisiä joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

(Heikkala, 2015)

Palokuntayhdistykset edustavat perinteistä yhdistystoimintaa. Palokuntayhdistykset ovat perinteinen

kolmannen sektorin toimija, joilla on tyypillisiä nykypäivän yhdistystoimintaan liittyviä haasteita.

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös palokuntayhdistyksissä. Jäsenistö ikääntyy eikä nuoria saada

jatkamaan toimintaa, maaltamuutto aiheuttaa jäsenmäärän turvaamiselle vaikeuksia, yksilöllistyminen

asettaa vaatimuksia tarjota jäsenistölle mielekkäämpää toimintaa, palokuntatoiminnan ammatillistuminen

asettaa erilaisia vaatimuksia jäsenille ja julkisen talouden haasteet aiheuttavat palvelutarvetta (Heikkala,

2015; Eskelinen, 2016).

Itsekeskeisyyden ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen haastaa nykyisen hallinnollisen johtamistavan ja

asettaa yhdistyksen uuteen asemaan päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Digitaalisuuden kasvaminen antaa

etua uusien sukupolvien toiminta- ja johtamistavoille. Sitoutuminen on yhä lyhytjänteisempää

kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja vaatimuksista

kansalaistoiminnan kokemuksista. (Seppo 2013, 13)

Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat ovat kokeneet päätöksenteossa heikkoutena tietämättömyyttä

yhdistystoiminnasta ja sitä, miten palokunnissa voi vaikuttaa. Nykyhetkeen tyypillisenä piirteenä

palokuntayhdistyksissä on vaikeus saada ihmisiä vastuutehtäviin ja se muodostaa monesti esim. pitkiä

päällikkyyksiä. Tehtävien kuormittuminen vastuuhenkilöille muodostuu näin ollen helposti vain muutaman

henkilön vastuulle. Demokraattinen päätöksenteko koettiin joissakin tapauksissa palokunnissa häilyväksi.

Päätöksenteon rakenteet ja autoritäärinen johtaminen operatiiviseen tyyliin yhdistystoiminnassa nähtiin

heikkoutena.

Alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa edustuksellisuus ja muutosvastaisuus nähtiin tulevaisuuden

uhkana.

Vahvuutena vaikuttamisessa pidetään asiantuntijuutta, nuorten kasvavia vaikutusmahdollisuuksia,

verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Uudet toimintamallit (wikipedia) ja uusien sukupolvien luontaiset

toimintatavat koettiin mahdollisuuksina.



Tavoite

Palokuntayhdistykset ovat osaavia, osallistavia ja innovatiivisia yhteisöjä, jotka pystyvät tarjoamaan

yhteiskunnalle sen tarvitsemia palveluita. Palokunnissa jäsenet tietävät erilaiset vaikuttamisen välineet ja

käyttävät niitä aktiivisesti. Tavoitteena on myös organisoida toimiva valtakunnallinen, alueellinen ja

paikallinen, verkostomainen sekä projektiluonteinen tukirakenne, jossa palokuntalaisia ja

palokuntatoiminnan asiantuntijoita osallistetaan ja kuullaan. Toiminnassa huomioidaan vahvasti myös

pitkäjänteisyys.

Mittarit

Vaikuttamisen kehittymisen mittareina toimivat vaikuttamisen kanavien määrä ja aktiivisuus, kuten

työryhmä-, verkosto- ja luottamuselintoimintaa, mittaavat toiminnat. Lisäksi mitataan käytössä olevien

osallistamisen keinojen määrä ja toimivuutta.

Toimenpide-ehdotus

Yhdistystoiminnassa vaikuttamisen kehittäminen

Alueellisen ja valtakunnallisen luottamuselinten uudistaminen

Keinot 1. Yhdistysten tulee osallistaa jäseniä päätöksentekoon luomalla demokraattinen ja kannustava yhteishenki.

2. Uusien digitaalisten vaikuttamiskeinojen käyttöönottaminen tulee huomioida.

3. Yhdistyksen ohje-, johto- ja muiden sääntöjen tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen. Sääntöjen ja ohjeiden tehtävänä on mahdollistaa, ei rajoittaa toimintaa.

4. Yhdistysten tehtävät ja vaikuttamiskeinot tulee kirjata auki ja viestiä sekä tuoda tunnetuksi jäsenistölle. Jäsenten oma-aloitteisuutta tulee vahvistaa.

1. Luottamuselimissä tulee olla riittävä laajapohjainen osaaminen.

2. Luottamuselinten asiantuntijuutta tulee vahvistaa.

3. Tulee luoda palokuntien toimintaa tukevia asiantuntijaverkostoja.

Toimijat Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt

Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset

VAPAAEHTOISEN PALOKUNTATOIMINNAN IDENTITEETIN KIRKASTAMINEN

Yhdistystoiminnan käsitys on muuttumassa ja vanha käsitys, että lähtökohtana on yhdistys ja sen edustama

asia, eikä niinkään ihmiset tai osallistujat tai asiakkaiden näkökulmat, on poistumassa. Uusi näkemys

perustuu täysin toisesta lähtökohdasta eli tuotanto-tarjonta muuttuu tarveperustaiseksi ongelmaratkaisuksi.

(Heikkala, 2015) Ilmiö on havaittavissa myös palokuntayhdistysten toiminnassa. Palokuntayhdistyksissä on

Palokuntien toimintaohjelma hieman epäselvää, toimiiko palokunta yhdistyksen jäseniään varten vai pelastustoimea vai avun tarvitsijaa

varten? Tähän vaikuttaa myös selkeän jäsenpolun puuttuminen. Palokuntien palvelutuotannollinen rooli

vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja heikentää yksilökeskeistä toimintatapaa.

Identiteetti muodostuu käsityksestä omasta itsestään ja siitä, miten jokainen ymmärtää itsensä suhteessa

toimintaan. Identiteetti sisältää myös käsityksen siitä, millaiseksi henkilö haluaisi tulla. Identiteettiin kuuluvat

ihmisen tunne yhteisöön kuulumisesta, toimintaa koskevat arvot ja eettiset näkökulmat sekä toiminnan

tavoitteet. Pysyvä identiteetin sijaan, katsotaan sen olevan nykyään pirstaloitunut ja tilanteen mukaan

muotoutuva. (Eteläpelto & Vähäsantanen 2010, 46-47)

Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat kokivat identiteetin nykytilan uhkina muun toiminnan kuin

hälytystoiminnan kuihtumista, virkamiesmäisyyttä ja ennakkoasenteita. Ammattimaisuus vastaan

vapaaehtoisuus koettiin yhtenä identiteetin muodostumisen heikkoutena. Ihmisillä tai ryhmillä voi olla useita

identiteettejä ja monet voivat muodostaa ristiriitoja (Järvelä 2007). Myös toiminnan riittämätön

houkuttavuus pidettiin uhkana. Heikkoutena toiminnassa nähtiin yleinen muutosvastaisuus, nykyisten

palokuntalaisten laajan ammattitaidon hyödyntämisen puutteen, arvostuksen puutteen sekä toisaalta

arvostukseen vaikuttavan negatiivisen julkisuuden (alkoholi- ja tuhopolttotapaukset).

Vahvuuksia on kuitenkin monia. Koulutus, perinne, organisoituminen sekä erikoisosaaminen olivat mainittu

vahvuuksina. Vahvuutena nähtiin myös selkeä päämäärä pelastustoiminnan palveluiden järjestämisessä ja

arvostettua nuorisotyötä.

Tuoreen palokuntalaisten motivaatiota selvittäneen tutkimuksen mukaan 66 % palokuntalaisista (n=933) koki

itsensä vapaaehtoiseksi työntekijäksi ja 33 % sekä vapaaehtoiseksi työntekijäksi että ammattilaiseksi. Vain 1

% koki olevan ammattilaisia (Malinen & Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen 2017).

”Vapaaehtoisidentiteetin teoria esittää, että toimittuaan jonkin aikaa vapaaehtoistyössä vapaaehtoiset

sisäistävät vapaaehtoisroolinsa ja siitä tulee osa heidän identiteettiään, mikä tukee vapaaehtoistyön

jatkamista pitkällä tähtäimeillä.” (Malinen yms. 2017)


Tavoite

Tavoitteena on, että palokuntien jäsenet omaavat vahvan palokuntaidentiteetin, joka muodostuu

toiminnasta, sen tavoitteista ja yhteisistä arvoista. Palokunnat ovat olennainen osa pelastustoimea.

Palokuntalaisia kuvaavat sanat ammatillisuus, luotettavuus ja inhimillisyys sekä pyyteetön auttamishalu ja

oma-aloitteisuus. Palokuntakentän monimuotoisuus tunnustetaan alan toimijoiden keskuudessa; eri

palokuntamuodoissa on erilaisia tapoja toimia.

Mittarit

Mittareina toimii sopimuspalokuntabarometri, motivaatiotutkimuksen seurantatutkimukset ja erilaiset

kyselyt palokuntalaisille.


Toimenpide-ehdotus

Toiminnan tarkoituksen kirjaaminen palokunnalle

Identiteetin tukeminen

Keinot 1. Palokuntien on säännön mukaisesti tarkastettava ja kirkastettava toimintansa tarkoitus:

• mitä ja ketä varten palokunta on?

• mikä on yhdistyksen tarkoitus jäsenille?

• mikä tarkoitus on pelastustoimelle ja yhteiskunnalle yleisemmin?

• Mikä tarkoitus on asiakkalle?

• ja määritettävä toiminnan tavoitteet, arvot ja visio.

1. Yksilöiden ja yhteisöjen identiteettien vahvistaminen tunnistamalla ja tunnustamalla erilaisissa tilanteissa muodostuva identiteetti.

2. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen.

3. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen erilaisuus.


Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt

PALOKUNTALAISTEN REKRYTOINTI (HENKILÖSTÖSUUNNITTELU)

Monet yhdistykset puhuvat paljon jäsenpulasta. Uusia jäseniä on vaikea saada liittymään ja sitoutumaan

toimintaan. Sama ongelma koskee myös vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä. Kansalaisareenan mukaan

ihmisiä kiinnostaa liki saman verran vapaaehtoistoiminta kuin viisi vuotta sitten, mutta erityisesti nuorten

keskuudessa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt (Kansalaisareena & Kirkkohallitus &

HelsinkiMissio 2015).

Yleisin syy palokuntaan liittymiselle oli maailmaa koskevan ymmärryksen lisääminen ja siitä oppiminen.

Osallistujat esimerkiksi mainitsivat usein syyksi yleisen kiinnostuksensa palo- ja pelastusalaan sekä halun

oppia uusia taitoja kuten ensiapua. Toiseksi yleisin motiivi palokuntaan liittymiselle oli sukulaisten vaikutus.

Sukulainen palokunnassa voi siis olla yksi vapaaehtoisten rekrytoinnin päävaikuttajista. Lisäksi

mahdollisuutta ilmaista arvoja, kuten auttaa toisia hädässä, pidettiin tärkeänä palokuntaan liittymisen

motiivina. Vapaaehtoiset olivat ylipäänsä tyytyväisiä palokuntaan kuulumiseensa ja pitivät suhteellisen

epätodennäköisenä sitä, että he lopettaisivat palokuntatoiminnan lähitulevaisuudessa. Osallistujat kuitenkin

ilmoittivat erilaisista vapaaehtoistoiminnan esteistä, joista merkittävimpinä pidettiin ajanpuutetta sekä

opiskeluun tai työhön liittyviä velvollisuuksia. (Malinen & Mankkinen 2013)

Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset syyt ovat palokunnassa pysymisen päämotiivit. Tämä eroaa

palokuntaan liittymisen alkuperäisistä syistä ja osoittaa, että vapaaehtoisten liittymistä ja palokunnassa

pysymistä vahvistavat tekijät eivät välttämättä ole samat. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan

Palokuntien toimintaohjelma palokuntatoimintaan liittymisen syyt ovat pysyneet lähes samana. Halu auttaa, uuden harrastuksen

etsiminen ja halu oppia uusia taitoja ovat tutkimuksen mukaan edelleen tärkeimmät syyt

palokuntatoimintaan liittymiseen. Yksinkertaisesti kutsun liittyä mukaan toimintaan mainitsivat liki 35 %

vastaajista. Rekrytointikampanjat eivät vaikuttaneet olleen merkittävä toimintaan liittymisen syy mutta

niiden voidaan todeta ainakin lisäävän tunnettuutta. (Malinen yms. 2017)

Kun tarkasteltiin toimintaan osallistumisen esteitä, huomattiin että 26-40 vuotiaiden ikäryhmä kohtaa muita

ikäryhmiä todennäköisemmin työhön, opintoihin tai perhe-elämään liittyviä velvoitteita. Edellä mainitut

olivat myös suurimmat esteet toimintaan osallistumiselle. (Malinen yms. 2017)

Uhkana palokuntien rekrytoinnille nähtiin vähäiset resurssit vastaanottaa suuria määriä uusia jäseniä,

sopivien uusien jäsenten löytäminen, palokuntien vahvat ”sisäpiirit”, vaatimusten ristiriitaisuudet ja

uudistuskyvyttömyys. Heikkoutena koettiin toiminnan näkymättömyys tai esille tuominen oikeilla tavoilla,

talkoo/ vapaaehtoisasenteen puuttuminen, rekrytoinnin suunnitelmallisuuden ja toiminnan tunnettavuuden

sekä tiedon puute, pelastuslaitosten rajoitukset ja aikuisjäsenten vähäinen rekrytointi (rekrytointi keskittyy

nuorisotyöhön). Haasteena on koettu (Työilmapiiritutkimus, SSPL 2012, ja Sopimuspalokuntabarometri 2014,

SSPL 2015) myös yhteiskunnan ja erityisesti pelastuslaitoksien ja/tai yksittäisten henkilöiden asenteet.

Palokuntien toiminnan vahvuuksina koetaan olevan pitkäjänteisyys, selkeä organisaatiota, yhteistyötä

muiden toimijoiden kanssa, johtajakoulutusta, paloasemia ja kalustoa sekä ammattimaista hälytystoimintaa.

Nykytilan kartoituksen mukaan mahdollisuuksina pidettiin muun muassa säästötoimia, hiljaisen tiedon

jakamista, yhteisöllisyyden lisäämisen tuomaa hyötyä, vaihtuvuutta, toiminnan monipuolisuutta, eri

toimintojen sisältöjen laajentamista ja sekoittamista, nykyviestinnän hyötyjä ja alueellista sekä

valtakunnallista osaamista/ palvelua.


Tavoite

Rekrytointi on parhaimmillaan valtakunnallisesti tuettua ja jatkuvaa toimintaa. Kansalaisiin suunnattu laaja-

alainen rekrytointi ja erikseen määriteltyjen kohderyhmiin suunnattu täsmärekrytointi muodostavat

toiminnallisen ja jatkuvan kokonaisuuden.

Mittarit

Mittareina palokuntalaisten määrän seuraaminen, eri toiminnoissa mukana olevien palokuntalaisten määrän

seuraaminen (osallistumisaktiivisuus).


Toimenpide-ehdotus

Palokuntalaisten rekrytointi Monipuolisesti eri viestinnän kanavien käyttö

Keinot 1. Palokunnan tulee säännönmukaisesti tehdä henkilöstöanalyysi ja laadittava lyhyen, keskipitkän- ja pitkäntähtäimen henkilöstösuunnitelma.

2. Rekrytointitoimenpiteet tulee sisällyttää osaksi normaalia toimintaa.

3. Osallistumiskynnystä tulee kaikin keinoin madaltaa (spontaani osallistuminen, yksilön tarpeiden huomioiminen, aloituspaketin tarjoaminen ja henkilökohtaisen perehdyttäjän nimeäminen).

4. Henkilöstöanalyysin tueksi tulee laatia riittävät apuvälineet ja mittarit.

5. Vapaaehtoisten epämuodollista rekrytointia nykyisten vapaaehtoisten kautta tulisi rohkaista.

6. Helpoin tapa rekrytoida uusia jäseniä on yksinkertaisesti pyytää ihmisiä mukaan toimintaan.

1. Rekrytoinnissa tulee hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia viestinnän kanavia riippuen kohderyhmästä.

2. Sosiaalisen median kautta voi tavoittaa paljon ihmisiä melko vähällä panostuksella. Myös erilaisten uusien kanavien kuten Tubettajien yms. hyödyntäminen rekrytoinnissa on hyvä keino rekrytoida uusia jäseniä.


Palokuntayhdistykset

PALOKUNTATOIMINNAN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN

Palokuntatoiminnan tunnettuutta on mitattu Taloustutkimuksen toimesta 2013-2015. Tietoisuus

hälytystoiminnasta on lisääntynyt hieman vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kyselytutkimuksen mukaan yli

puolet suomalaisista tietävät VPK:oiden tekevän hälytystoimintaa. Useimmin tämä on mainittu 50-64 –

vuotiaiden keskuudessa ja keskimääräistä harvemmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Miehet mainitsevat

hälytystoiminnan naisia useammin. Seuraavaksi useimmin on mainittu nuorisotoiminta, jonka on maininnut

vajaa viidennes vastaajista. Sen tietää parhaiten 35-49 –vuotiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Kolmannes

vastaajista ei osaa mainita mitä toimintaa VPK:lla on.

Yhtenä toiminnan tunnettavuutta heikentävänä tekijänä on toiminnan vahva sidos viranomaistoimintaan.

Toiminnan esilletuominen ja sen korostaminen pelastustoimen operatiivisten tilanteisiin liittyvän viestinnän

yhteydessä on haasteellista. Lisäksi tunnettuuteen liittyviä heikkouksia koetaan olevan sisäpiirimäisyydessä,

vetäjien väsymisessä, tiedon ja arvostuksen puutteessa, ennakkoluuloissa, palokuntatermistön laajuudessa

ja huonossa media-alustojen hyödyntämisessä. Uhkana on haluttomuus laajentua tai mainostaa, palokuntien

rinnastaminen pelastuslaitoksiin, termistö, ammattipalomiesten väheksyvä suhtautuminen, yksi virhe peilaa

koko toimintaa jolloin maineen menettäminen on vaarallista, palokunta-aatteen heikkeneminen ja

maaltamuutto.

Palokuntien toimintaohjelma Onnistumiseenkin on edellytyksiä. Vahvuuksina tunnettuuden lisäämiseksi nähdään liittymisen helppoutta,

julkiset esilletulot kuten toiminnan esittelyt, palokuntahenki, palokuntien hyvät suhteet, yhteisön

näyttävyys; asut, paloautot ja yhtenäinen varustus. Palokuntia pidetään houkuttelevana 3. sektorin

kumppanina, mikä lisää tunnettuutta yhteistyön kautta. Mahdollisuutena on nuorten innostuneisuus, aina

VPK-laisena esiintyminen, alueellisen arvostuksen hyödyntäminen paremmin, uusien media-alustojen

hyödyntäminen, asenneilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi pelastuslaitoksissa,

turvallisuusviestinnän kautta tunnettuuden lisääminen sekä uudenlaisen ”fanikulttuurin” synnyttäminen.


Tavoite

Tavoitteena on, että palokuntien tuottama toiminta on tunnettua ihmisten keskuudessa (75% osaa mainita,

mitä toimintaa palokunnissa on).

Mittarit

Mittareina tunnettuustutkimus ja mediaseuranta (valtakunnallinen ja alueellinen).

Toimenpide-ehdotus

Palokuntalaisten tunnettuus Internetsivut ja SOME

Keinot 1. Palokuntien tulisi laatia yksinkertaiset viestintäsuunnitelmat ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti nykyaikaista viestintää.

2. Pelastusalan järjestöjen tulee laatia yhteinen viestintäsuunnitelma ja tarjota apuvälineitä palokuntien viestintään.

1. Palokuntayhdistysten tulisi tarkistaa internet-sivunsa ja huolehtia, että ne ovat päivitettynä.

2. Palokuntien tulisi suunnitella sosiaalisen median toimintatavat ja kohderyhmät.




PALOKUNTALAISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Koulutus on keskeinen osa vapaaehtoispalokuntatoimintaa. Palokuntalaisten koulutusta ohjaa

pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma. Suunnitelman

vahvistaa Pelastusopisto. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Sisäministeriön, Pelastusopiston,

pelastuslaitosten, kurssinjohtajien ja palokuntien kanssa. Nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään tarjolla

olevan palokuntakoulutuksen mukaan lukien asetuksen (VnA 407/2011) ja työturvallisuuslain

(23.8.2002/738) vaatiman koulutuksen.

Vuonna 2015 toteutetun järjestöosaamisen kyselyn mukaan palokunnissa toivotaan erityisesti osaamista

rekrytoinnin, esimiestyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi, rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä

työturvallisuuteen liittyvää osaamista.

Palokuntalaisten motivaatiota, esteitä ja asenteita selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että

palokuntalaisten sitoutumisen keskiarvo oli korkeaa tasoa M= 5,98 (KH=1,25) asteikolla 1-7. Korkea

sitoutumisen taso organisaatioon on tärkeää erityisesti nykypäivänä, kun vapaaehtoistyö yleisesti on siirtynyt

perinteisestä (elinikäisestä) vapaaehtoistyöstä jaksoittaisempaan vapaaehtoistyön muotoon (ajoittainen tai

kertaluontoinen), jossa ei sitouduta niin vahvasti mihinkään tiettyyn organisaatioon (Oostlander, Güntert,

van Schie, & Wehner, 2013; Wilson, 2000; Wilson & Musick, 1999). Koulutus on todettu yhdeksi eniten

vapaaehtoisten tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, mikä alleviivaa siihen liittyvien toimivien

henkilöstökäytäntöjen tarvetta (Ferreira, Proença, & Proença, 2012).” (Malinen yms. 2017)

Entisiltä vapaaehtoisilta selvitettiin kehitysehdotuksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi ja sillä nousi esille

myös tiivis ja vaihteleva koulutus (Malinen yms. 2017). Viikkoharjoitustoiminnan ja

Yksilöllistyminen näkyy vapaaehtoistoiminnassa vahvasti nykypäivänä. Myös koulutuksessa tarvitaan

yksilöllisiä vaihtoehtoja oppimiseen. Nykytilan kartoituksessa uhkana koettiin ajokorttien väheneminen,

ikääntyminen, vaatimusten kasvaminen ja toiminnan ammattimaistuminen, karsivat testit, kurssien/

koulutuksen erkaantuminen tehtävien vaatimuksista, kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutuksen

puute rahoituksen vähyyteen tai valtakunnallista eriarvoisuutta koulutuksessa. Osaamista ja kelpoisuuksia

heikentävät kasvavat vaatimustasot / kelpoisuustasot, rekrytoinnin puute, sitoutumisen väheneminen,

mahdolliset stereotypiat, muutosvastaisuus, koulutuksen hintojen nousu, tehtävien ja lakisääteisen

vaatimustasojen ristiriitaisuudet ja kaikkien pätevyyksien perustuminen esim. savusukelluskelpoisuuteen.

Osaamisen vahvuutena pidetään vapaaehtoisten ja sopimushenkilöstön siviiliosaaminen ja erityisesti sen

tunnustaminen. Lisäksi palokuntalaisten vallitseva hyvä kunto, omavaraisuus, vertaistuki, ryhmähenkilö ja

motivaatio katsotaan vahvuudeksi tulevaisuudessa. Jatkossa mahdolliset erikoistumiset, osaamisen

tunnistaminen ja tunnustaminen, koulutustarjonnan kehittäminen, toiminnan luonne ja valtakunnallisesti

hyvä osaaminen vahvistavat palokuntalaisten osaamisen ja kelpoisuuksien tilaa. Mahdollisuuksia avaavat

siviiliammatit, järjestötyö, toiminnan mahdollinen uudelleen organisoiminen, koulutusuudistus,

kelpoisuuksien parantamisen välineet (kuntosali, sähly), verkkokoulutukset, yhteistyö, monimuotoisuus ja

erikoistuminen.

Palokuntakoulutusta uudistetaan ja sen tavoitteena on tuottaa entistä paremmin osaamistarvetta vastaavaa

koulutusta. Avoimuuden lisäämisellä on tarkoitus tukea yhä paremmin itseopiskelua ja

viikkoharjoitustoimintaa ja toisaalta luoda rajapintoja kurssituksen ja palokunnassa tapahtuvan toiminnan ja

harjoittelun välille. Nykyinen opetussuunnitelma kokoaa voimassa olevan koulutusjärjestelmän sisällön

(http://www.spek.fi/loader.aspx?id=440caacd-d34d-4c65-afe2-c244dde89ec8). Koulutusuudistuksesta voi

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=440caacd-d34d-4c65-afe2-c244dde89ec8

Palokuntien toimintaohjelma lukea lisää projektisuunnitelmasta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-

013dac095474) sekä perustelumuistiosta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd-4b26-47f8-a910-

7e4579c121c9).


Tavoite

Palokunta- ja järjestökoulutus päivitetään yhteiskunnan muutosten ja kentän vaatimusten mukaisesti

säännöllisin väliajoin. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen

tunnistaminen, tunnustaminen ja viikkoharjoitustoiminta. Lisäksi tuetaan omaehtoista opiskelua.

Kelpoisuusvaatimuksilla luodaan pohjaa laadukkaalle toiminnalle. Vaatimukset suhteutetaan alueellisiin ja

paikallisiin olosuhteisiin niin, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat optimaalisella tasolla.

Mittarit

Mittareina päivitetyt koulutusjärjestelmät ja sen myötä suoritetut koulutukset vuosittain ja osaamisen

kehittymisen seuraaminen.

Toimenpide-ehdotus

Yksilöiden osaamisen kehittäminen

Palokunnan toiminnan kehittäminen

Osaamisen tunnustamisen kehittäminen

Keinot 1. Palokuntien toiminnassa tulee huomioida yksilöiden osaamistaso ja tuottaa osaamisvajeen mukaista koulutusta.

2. Itseopiskelumahdollisuus tulee huomioida ja kannustaa yksilöitä kehittämää osaamistaan oman mielenkiinnon mukaan.

1. Laadukkaaseen toimintaan tulee panostaa jäsenistön osaamisen ja motivaation kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.

1. Kelpoisuuksien saavuttamiseksi tulee palokuntien panostaa liikunta- ja hyvinvointitoimintaan.

2. Kelpoisuuksia tulisi tarkastella laajemmin tarpeen mukaisesti.




http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-013dac095474

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-013dac095474

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd-4b26-47f8-a910-7e4579c121c9

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd-4b26-47f8-a910-7e4579c121c9


LÄHTEET

Heikkala, Juha 2015. Järjestötoiminnan paradigman muutos. Teoksessa Riikonen, Satu ja Nyman Tarja (toim.)

Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta; elinvoimaisuutta ja uudistuvaa ajattelua toimintaympäristön

muutoksessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 10. Helsinki.

Jyväskylän Yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-

kolmas-sektori Viitattu 25.11.2016

Järvelä, Marja 2007. Identiteetit. https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-

opiskelu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvII.pdf Viitattu 15.12.2016.

Kiiski Kataja, Elina 2016. Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra 2016.

Lehtonen, Timo & Rantanen, Irma, 1995. Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta;

Kansalaistoiminta. http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-

_ja_yhdistystoiminta/kansalaistoiminta. Viitattu 21.10.2016.

Malinen, Sanna & Hamilton-Skurak, Henrieta & Eskelinen, Kaisa & Tervala, Valtteri & Mankkinen, Teija 2017.

Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet. Teoksessa Miksi

palokuntatoiminta viriää tai loppuu toim. Eskelinen, Kaisa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Patentti- ja rekisterihallitus PRH 2016. https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html. Viitattu 21.10.2016.

Pelastustoimen strategia 2025. Viitattu 21.10.2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/182016

Pyykkönen, Miikka 2016. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 2016.

http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-

sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne. Viitattu 15.12.2016.

Saukkonen, Pasi 2013. Kolmas sektori – vanha ja uusi kansalaisyhteiskunta 1/2013. Kansalaisyhteiskunnan

seuran julkaisu 4. vuosikerta (6-31).

Siisiäinen, Martti 2010. Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1 (8-40).

Seppo Maija, 2013. Kansalaisyhteiskunta nyt. Selvitys suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toiminta

edellytyksistä, tilasta ja asemasta. Kepa ry

Suomen Sopimuspalokuntien liitto ry 2012, 2015, 2016.

Taloustutkimus 2015. Palokuntatoiminnan tunnettuus. Tilaaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry.

Taloustutkimus 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja

HelsinkiMissio. Viitattu 25.1.2017.

http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf

http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori

http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori

https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-opiskelu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvII.pdf

https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-opiskelu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvII.pdf

http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-_ja_yhdistystoiminta/kansalaistoiminta

http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-_ja_yhdistystoiminta/kansalaistoiminta

https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html

http://www.intermin.fi/julkaisu/182016

http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne

http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne

http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf


LIITTEET

Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016

Nykytilan kartoitus (SWOT)

Nykytilan kartoitus on toteutettu viidessä eri tilaisuudessa ja kahdessa eri sidosryhmän ja

luottamuselimen kokouksissa. Nykytilan kartoitukseen on osallistunut lähes 200

palokuntalaista, luottamushenkilöä ja toimihenkilöä vuosien 2015-2016 aikana.

Palokuntien toiminnot ja organisoituminen

Uhat:

Vanheneminen Kilpailutilanne Säästötoimet Muut alueen yhdistykset Lokerointi (”naisosasto”, ”miehistö”) tiukasti vain yhdessä oleminen Väsyminen ja toimenkuvien kivettyminen (samat kasvot, samat tehtävät) Säännösten ja vaatimusten lisääntyminen, lisää esimiesvastuuta Tieto lisää tuskaa Tietyn aseman/ tittelin vaatiminen ideointiin

Heikkoudet:

Hälytysosastokeskeisyys Hiljaisen tiedon häviäminen Vaihtuvuus Organisaatio on rajaava Väsyminen Kilpailu (verinen!) eri palokuntien ja jopa osastojen kesken palokunnan sisällä ja vihanpito asenne & kulttuuri Muutosvastarinta Hierarkisuus Raha ohjaa toimintaa (pela) Pitkät perinteet ollaan niissä kiinni Osastojen rajat Muutosjohtamisen koulutus Heikompien syrjiminen (naiset, nuoret…) Sitoutumisen lyhytaikaisuus ”Ukkoontuminen”


Vahvuudet: Hiljaisen tiedon hyödyntäminen pitkään olleilta Pitkäjänteisyys Organisaatio on selkeä Alueellinen yhteistyö Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Johtajakoulutukset hyvä rakenne kyky reagoida ja ottaa vastuuta Palokunnan osastojen välinen yhteistyö Paloasemat ja kalusto Hälytystoiminta ammattimaista

Mahdollisuudet: Yhteisöllisyyden lisääminen Palautteen anto Hiljaisen tiedon jakaminen Vaihtuvuus Säästötoimet Toiminnan monipuolistaminen ja edistäminen Palokunnan yhteistyö Eri toimintojen sisältöjen laajentaminen ja sekoittaminen (naiset vetävät nuorten treenit, miehistö kouluttaa naisia jne. – nuoret opettavat kavereita ja vanhempia) Mahdollisuus luoda pidemmän linjan suunnitelmia johtajuus Nykyviestintä Käyttää hyödyksi alueellista ja valtakunnallista osaamista/ palvelua


Vaikuttaminen ja palokuntalaisten asioista päättäminen Uhat: Ikäryhmäerot Hiljaiset jäsenet (saunailtamaistuu, muu ei, ollaan valmiita pätemään väärässä paikassa) Diktaattorit, sisäänpäin lämpiäminen Alueellinen/ valtakunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta Kokouksiin ei osallistuta jälkipuinti ”omaan napaan tuijotus” –ei oma vpk:n ulkopuoliset asiat kiinnosta Väärä vallankäyttö Kuormittavuus Ei hallintoon haluavia Henkilökemiat ja joustamattomuus Heikkoudet: Aina samat henkilöt uuvuttaminen Muutosvastarinta Rivimiehen vaikuttaminen asioihin Informaation kulku Prosessin hitaus (esim. muutokset) Päällystön ja hallituksen tuki toimintaan Hiljaisuus, ujous (konfliktien pelko) Ei tiedetä, miten organisaatio toimii Ei tiedetä, miten voi vaikuttaa Kehittäjät jättäytyneet pois arkitoiminnasta ajat sitten kehitys saattaa edetä outoon suuntaan, kun kosketus ruohonjuureen pois Sopimus ohjaa liikaa toimintaa Ei nuoria mukana Tehoton järjestelmä järjestötoiminnan osalta Hyvä veli –järjestelmä Vastuun pelko

Vahvuudet: Erilaisuus Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa Projektimaisuus työryhmien avulla Osastojen edustus hallituksessa Demokraattisuus Yksilölläkin on mahdollisuus vaikuttaa valtakunnallisella tasolla Verkostoituminen Yhteisöllisyys Mahdollisuudet: Yhdistyksen toimikauden ”rajoittaminen” Vaihtuvuus nopeammalla mittakaavalla (hallitus) Mielipiteiden kysyminen netin kautta rivijäsenille palokunnalta, liitoilta/spek:ltä palokunnille ennen päätöstentekoa Aito yhdistystoiminta Mahdollisuus vaikuttamiseen (naiset, nuoret, veteraanit, häly) Suurempi yhteistyö osastojen kesken Silmien ja omien avaaminen uudelleen Määräaikaisuus Byrokratia minimiin Järjestötoiminnan uudelleen jäsentäminen Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen Paikallisuuden lisääminen Hallinnollisten asioiden keskittäminen naapuripalokuntien kanssa


Palokuntalaisten osaaminen ja kelpoisuudet Uhat: Ajokortti Ikääntyminen Vaatimukset Toiminnan ammatimaistuminen Testien karsiminen/ tason nostaminen heikolla kunnolla vaativiin tehtäviin Kurssien ja koulutuksen sisältö erkaantuu tehtävien vaatimuksista Kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutus tyssää rahanpuutteeseen Valtakunnallinen eriarvoisuus Heikkoudet: Vastustuskyky/ sairastuminen Vaatimustaso/ kelpoisuustaso Rekrytointi Sitoutuminen Stereotypiat ”näin on aina tehty” Koulutuksen hintojen nousu Tehtävien vaatimustaso ja lakisääteinen vaatimustaso eivät kohtaa (pitääkö eläinpelastajan suorittaa 5 leukaa ja jaksaa moukaroida traktorin rengasta) Kaikilla samat vaatimukset (savusukelluskeskeisyys) Palokunnan omat perustelut miksi mitäkin vaaditaan ei osata selittää Paisutetaan liikaa savusukeltajien arvoa

syö muilta arvostusta

Vahvuudet: Siviiliammatti, tieto-taidon tunnustaminen Hyvä kunto Omavaraisuus Vertaistuki Ryhmähenki Motivaatio kelpoisuuden saavuttamiseksi Erikoistuminen Motivaatio Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Koulutustarjonta lisääntynyt yhteistyön ansiosta (MPK, OK-opintokeskus nykyään Opintokeskus Sivis) Mielikuva hyväkuntoisesti joukosta Luonne Valtakunnallisesti loistavaa osaamista Mahdollisuudet: Siviiliammatti Järjestötyö Toiminnan uudelleen organisointi (ilman osastorajoja) Koulutukset/ kurssit Ajokortti Lisäharrastus (sähly, kuntosali) Verkkokoulutus Työnantaja voisi hyödyntää palokuntakoulutusta Yhteistyö kustannukset, osaaminen Naisosastojen käyttö henkisen ensiavun tilanteissa Kouluttajan osaamisen tunnustaminen Monimuotoisuus Erikoistuminen


Palokuntalaisten identiteetti nyt Uhat: ”Suvun ulkopuolelta tulevat” Osa toimijoista käsittää vain hälytystoiminnan Somen väärinkäyttö Kuihtuu hälytystoiminnaksi Ei houkutteleva Keskenäinen arvostus Virkamiesmäisyys, oma-aloitteisuus ja luovuus kärsivät Ennakkoasenteet Tiedottamisen väärinkäyttö Palokuntalainen somessa yksityishenkilönä Edustusvaatteissa sopimaton käyttäytyminen Heikkoudet: Aina ennen näin on tehty Ammattitaidon hyödyntäminen Kuntalaiset eivät tunne toimintaa Palokunnan toiminnasta näkyy vain pieni osa Valtakunnalliset eroavaisuudet Arvostuksen puute ylhäältä päin Negatiivinen julkisuus (alkoholi, tuhopoltot) Ennakkoluulojen muuttaminen Laiskuus lähteä työstämään julkisuuskuvaa Huonot käytöstavat Useita järjestojä (SSPL, SPEK, SPPL…) Alueittain vaihteleva sopimuksellisuus Ammattilaisuus vs. vapaaehtoisuus Mustavalkoisuus ”rasismi”

Vahvuudet: Koulutus Perinteet, sitoutuminen Somen hyödyntäminen Hyvä organisointi Erikoisosaamisen korostaminen Selkeä päämäärä Nuorisotyö on arvostettua Yhteistyö esim. muiden palokuntien kanssa Huolitettu konkreettinen julkisuus (puhtaat autot, varusteet) Motivoituneet ihmiset Yhtenäinen asustus Yhdistystoiminta ”Palomies” identiteetti Yhteinen tavoite Mahdollisuudet: Monikulttuurisuus Uudet ideat käyttöön Monipuolinen kansalaistoiminta Hyödynnetään paremmin erilaiset osaajat Tiedon lisääminen sekä sisäisesti että ulkoisesti Ulos asemalta, enemmän ”avoimia ovia” tilaisuuksia Tuotaisiin esiin palokunnan toiminnan tuomia positiivisia asioita (eläimet pulassa) Läpinäkyvyyttä toimintaan Huumori Yksilön positiivisen identiteetin löytäminen Uudistaa julkisuuskuvaa täysin 2000-luvulle Turvallisuustoiminnan lisääminen

Palokuntalaisten rekrytointi Uhat: ”vääränlaiset” tyypit, joista voi koitua ongelmia Jos tulee paljon kerralla perehdytyksen haasteet/ laatu Taustojen tarkistaminen ei ole mahdollista kaikilta Palokunnan jo olemassa olevat ”sisäpiirit” (vaikea päästä joukkoon) Kuka kouluttaa esim. suurempilukuista joukkoa nuorissa jo nyt pulaa kouluttajista Vaatimusten ristiriitaisuus Uudistuskyvyttömyys Heikkoudet: Osataanko tuoda vahvuudet esiin Tehdäänkö tarpeeksi ja tarpeeksi näkyvästi Ajatellaan, että sitä ei tarvitse tehdä Osittain ei haluta uusia naamoja vaikka halutaankin Henkilöiden ns. vääränlainen motivaatio (tulee vain harjoituksiin, toimintaan jos on tapahtuma) Nuorisotyökeskeistä (aikuisten rekrytoinnin puute) Suunnitelmallisuuden puute Tunnettavuuden puute, tiedon puute Pelastuslaitoksen rajoitukset Korkealiittymiskynnys

Vahvuudet: Edullinen (ilmainen) koulutus (kaikki) Pääsee vaikuttamaan oman kuntansa turvallisuuteen Monipuolinen tekeminen Taitojen hyödyntäminen muussa elämässä Asioita ei tehdä yksin/ tarvitse tehdä Mahdollisuus valita eri osastoista ja toiminnoista Henkilöiden motivaatio Valmiit tilaisuudet Ajankäytön ja rahankäytön hallinta Mielikuva toiminnasta houkutteleva Välineet (mainospohjat) Mahdollisuudet: Uudet mahtavat tyypit Tutut helpommin mukaan Some (blogit, facebook, instagram) Julkinen näkyvyys omalla alueella Yhtenäiset koulutusmallit, siirtyminen helpompaa Valtakunnalliset kampanjat Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen näkyvyyden saamiseen tempauksilla Maahanmuuttajat (ei hakijat vaan jo päätöksen saaneet) Nuorille ja aikuisille suunnattu rekrytapahtuma ja materiaalia Rekrytoijilla hyvä asenne (ei pakoteta sellaisia, jotka eivät halua tai osaa) Hyödyntää esim. 24365 kampanjointia tehokkaammin Kansalaistaidot, ihmiset haluavat auttaa, kiinnostuneita löytyy Ulkopuolisten nuorten osallistuminen leireille


Palokuntien tunnettuus Uhat: Kouluttajien vähyys (esim. nuorissa) ei voida ottaa enempää nuoria, ei haluta mainostaa Haluttomuus laajentua Pahan huomion eskaloituminen Palokunnat rinnastetaan usein pelastuslaitoksiin Termistö Ammatti palomiesten vähättely VPK:ta kohtaan Yksi virhe peilaa koko toimintaa Maineen menettäminen Palokunta-aatteen heikkeneminen Maaltamuutto Heikkoudet: Sisäpiirimäisyys Nuorisovetäjien väsyminen Naisosastoon liitytään vain jonkun jo jäsenen houkuttelemana Tiedon puute toiminnasta (vars. naistoiminta) Arvostuksen puute Media-alustojen hyödyntäminen Kaikkien vetäjien väsyminen Ihmisten ennakkoluulot Termistön laajuus Palokunnan tapaa vain onnettomuustilanteessa Ei tunneta på svenska Ei ”fanituotteita” Viranomaisuus

Vahvuudet: Helppo tulla mukaan Esittelykäynnit kouluilla (nuoriso) Vapaaehtoistyön positiivinen kuva Palokuntahenki hyvä sana lähtee liikkeelle Näyttävä toiminta, varusteet ja kalusto Hyvät suhteet Palokuntaan positiivinen suhtautuminen Palokunta on näyttävä yhteisö, univormut, paloautot, yhtenäinen varustus Kerran palokuntalainen, aina palokuntalainen Erilaiset tapahtumat esim. Päivä Paloasemalla Houkutteleva 3. sektorin kumppani Mahdollisuudet: Junnujen innostuneisuus hyvä ryhmähenki Aina kun vpk jossain, edustaa vpk:taan PR-mahdollisuudet paremmin hyödynnettävissä Junnujen suusta suuhun mainonta kavereille Aktiivisilla nuorilla mahdollisuus osallistua ”nuorisotyötoimikuntaan” kehittämään toimintaa Alueellisen arvostuksen hyödyntäminen Uusien ja tulevien media-alustojen hyödyntäminen Ammatillisella puolella VPK:oiden tunnistaminen Facebook, Instagram, blogit, some yleensä Asenneilmapiiri on muuttunut VPK-myönteiseksi vakinaisissa Maaltamuutto Tunnettuus helpottaa rekrytointia Tuviin panostaminen isolla kädellä materiaalin muodossa Fanikulttuuri


Documents

Palokuntien toimintaohjelma - SPEKtiedostot.spek.fi/jarjestotoimikunta/2017/Kokous 3... · MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT Vapaaehtoinen palokuntatoiminta