Paikallavaletut betonipinnat - Rakennustieto · 2015. 12. 8. · Paikallavaletut betonipinnat Mirja Pahkala, insinööri Tuotelinjapäällikkö, Ramirent Oy [email protected]

Paikallavaletut betonipinnatMirja Pahkala, insinööriTuotelinjapäällikkö, Ramirent [email protected]

Pekka Vuorinen, diplomi-insinööriTuotepäällikkö, Lohja Rudus Oy [email protected]

Hyvää lopputulosta työmaaolosuhteissa tehtä-vissä puhdasvaluissa pidetään yleisesti epäto-dennäköisenä; useat arkkitehdit pitävät arkki-tehtonisten betonipintojen tekemistä Suomessaaina suurena seikkailuna, jonka lopputulos eikoskaan ole ennalta selvä. Vaikka kaikki eväätonnistumiseen ovat olemassa, emme hallitse ko-konaisuutta. Kiinnostus paikallavalun käyttöönnäköbetonipinnoissa on kuitenkin kasvamassaja mm. Suomen Betoniyhdistys r.y:n ohjeen by40 Betonirakenteiden pinnat 2003 uusintatyössätämä tarve on jo huomioitu. Tässä artikkelissakäydään läpi tekijöitä, joilla luodaan lähtökoh-dat laadukkaiden, kestävien ja samalla arkkiteh-tonisesti hyväksyttävien valupintojen toteutuk-seen.

BetonipintojenlaatuluokitusMuottia vasten valetun betonipinnan luokka mää-ritetään Suomen Betoniyhdistys r.y:n ohjeen by40 Betonirakenteiden pinnat 2003 mukaisesti.Vanhan ohjeen päivitystyö aloitettiin vuonna2001 ja se valmistui syksyllä 2002. Betonipinto-jen vaihtoehtoiset laatuluokat ovat• luokka AA (vanha luokka 1)• luokka A (vanha luokka 2)• luokka B (vanha luokka 3)• luokka C (vanha luokka 3b).Näillä määritetään yksiselitteisesti ko. betoni-pinnan laatuluokka ja sen laatutekijöiden vaati-mukset, ks. taulukko 1. Muottia vasten valetunbetonipinnan laatutekijät ovat• nystermä• syvennys• hammastus• valupurse tai valuhaava• huokoset• valuvika• pinnan käyryys tai aaltoilu• värivaihtelu.

Betonipintojen laatuluokkia kuvataan usein ter-meillä puhdasvalupinta, sileävalupinta tai raa-kavalupinta. Niillä ei kuitenkaan laatuvaati-muksia voi esittää.

PuhdasvalupintaKäsite on yleisnimi kuvaamaan hyvälaatuistabetonipintaa. Se viittaa betonipinnan laatuluok-kaan A. Käsitettä ei kuitenkaan saa käyttää laa-tuluokan määrittelyssä. Se ei myöskään sisälläohjeita betonipinnan toteutustavasta eikä halu-tusta muottipintamateriaalista. Puhuttaessa puh-dasvalusta ja puhdasvalubetonista tarkoitetaansellaista pintaa ja betonia, joka jätetään näkyviinkäsittelemättömänä tai käsitellään kuultavalla,käytetyn muottipintamateriaalin valujäljen nä-kyväksi jättävällä pinnoitteella (maali, kuulto-pinnoite yms.).

SileävalupintaKäsite ei määritä lainkaan betonipinnan laatu-luokkaa. Se viittaa haluttuun muottipintamateri-aaliin (sileät vanerit). Käsitteen käyttö ei olesuositeltavaa ilman tarkempaa tapauskohtaista,halutun laatuluokan ja valujäljen määrittelyä.

RaakavalupintaKäsitteellä voidaan havainnollistaa betonipin-nan laatuluokan C sisältöä. Sitä ei saa käyttäälaatuluokan määrittelyssä.

Betonipinnalle määritelty luokka asettaa omatreunaehtonsa valittavalle muottiratkaisulle jamuottipintamateriaalille. Samoin se merkitseesuunnitteluvaiheen sekä työnsuunnittelu- ja to-teutusvaiheen katselmusten ja tarkistusten tar-kentumista vaatimusten kasvaessa.

Pinnan luokituksessa on syytä jättää huomioi-matta sellaiset laatutekijät, joilla ei ole pinnanhalutun lopputuloksen kannalta merkitystä taijotka työteknisistä syistä katsotaan mahdotto-miksi saavuttaa. Vaatimusten kohdistuessa vaintiettyihin laatutekijöihin on tästä tehtävä erilli-nen merkintä suunnitelmiin.

517

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Luokka AALuokkaa AA voidaan nimittää ”arkkitehtoni-seksi” luokaksi. Sitä ei tule käyttää yleisesti vaanainoastaan erikoiskohdissa tai -pinnoissa. Seedellyttää lähes aina uutta, puhdasta muottipin-tamateriaalia. Myös rakenteen muoto saattaavaatia erikoismuotin valmistusta. Muottikustan-nuksia laskettaessa on syytä aina pyytää kohde-kohtainen tarjous. Kustannuksiin vaikuttavatmm.• rakenteen muoto; kuinka paljon muotissa voi-

daan käyttää vakio-osia• muottikaluston määrä• muotin pintamateriaalin hankintakustannus• muotille tulevat käyttökerrat• muotin kasauskustannus.Luokan AA pinnoille voidaan asettaa vaatimuk-sia myös tietystä toteutustavasta, muottimateri-aalista, pintakuvioinnista, muottisiteiden sijoit-telusta yms. Niiden toteutukseen soveltuvatmuottikalustot ovat• paikallatehdyt kertakäyttöiset lauta- ja levy-

muotit sekä• vakiopalkeista ja uudesta muottipinnasta (va-

neri tai lauta) kootut erikoismuotit.

Luokka ALuokka A vastaa vaatimuksiltaan ns. puhdasva-lupintoja. Pintojen esteettinen vaatimus ei täyty,jos käytetty muotti aiheuttaa jälkitöitä kutenpiikkauksia ja paikkauksia. Muotin pintamateri-aalin tulee olla ehjää ja hyvälaatuista. Muotinkäyttö edellyttää aina etukäteissuunnittelua.Työsaumojen sijainti ja tekotapa tulisi huomioi-da jo suunnitteluvaiheessa betonipinnan osana.Valitulle muottikalustolle ja muottisuunnitel-mille on syytä suorittaa suunnittelijan ja toteut-tajan välinen tarkastus, jotta muotin betonipin-taan jättämät muottilevyjen ja -siteiden jäljet

ovat etukäteen tiedossa ja hyväksytyt. Luokan Atoteutukseen soveltuvat muottikalustot ovat• suurmuotit• suurkasettimuotit sekä• järjestelmämuotit,joissa kaikissa muottipintamateriaalin on oltavaehjää ja tasalaatuista.

Järjestelmä- ja suurmuotteja voidaan pinnoit-taa esimerkiksi ohuella vanerilla, jäljitelmäma-toilla ja muottikankailla, jolloin hyödyntämällämuottien vahvat runkorakenteet ja harva sidon-tatarve on vähäisellä työmenekillä saavutetta-vissa korkealaatuisia betonipintoja. Voimak-kaasti kuvioiduissa betonipinnoissa voidaanmuottipintana käyttää kumisia kuviomattoja.

Luokka BLuokan B betonipinnat ovat yleensä seinä- jakattopintoja, joiden ulkonäölle ei aseteta suuriavaatimuksia tai joille muuten sallitaan luokkaaB pienemmät vaatimukset. Luokan vaatimuksetovat helposti saavutettavissa, kun käytetään hy-väkuntoista muottikalustoa. Muottipintamateri-aali voi olla jo muutaman kerran käytettyä, mut-ta kuitenkin hyvin huollettua ja pinnaltaan eh-jää. Luokan B toteutukseen soveltuvat muotti-kalustot ovat• kasettimuotit• suurmuotit• järjestelmämuotit sekä• levy- ja lautamuotit.Esimerkkejä luokan B pinnoista:• kellarin sisäseinät• maan peittoon osittain jäävät rakennuksen ul-

kopuoliset betonipinnat.

Luokka CLuokan C betonipinnat ovat täysin näkymättö-miin jääviä pintoja, joissa luokan vaatimuksetovat helposti saavutettavissa normaalia muotti-kalustoa käytettäessä. Muottipintamateriaali voiolla jo useampaan kertaan käytettyä. Luokan Ctoteutukseen soveltuvat muottikalustot ovatvastaavat kuin luokassa B.

PintamallitBetonipinnan laatuvaatimuksia asetettaessa tainiistä sovittaessa voidaan näiden ohjeiden lisäk-si käyttää referenssikohteen pintamallia ja tar-vittaessa mallivalurakenneosaa seuraavin peri-aattein:• pintamalliksi hyväksytään valmistajan aikai-

semmin tekemä pinta, jonka valmistuksestatulee olla kirjattuna vähintään betonointi-pöytäkirjan by 401 mukaiset tiedot

Paikallavaletut betonipinnat

518

Kuva 1. Laatuluokan A paikallavalettua betoni-pintaa.

• mallivalurakenneosan pintakatselmus teh-dään ensimmäisen valukerran jälkeen ennenvarsinaisen tuotannon alkua.

Pintakatselmuksessa hyväksytään mallipinnatja tarkistetaan suunnitelmat, valmistustapa, val-mistuskalusto ja laadunvalvonta sekä määrite-

tään pintojen vastaanoton säännöt. Mallipinnatvalmistetaan lopullisella, käytettävällä työme-netelmällä ja muottikalustolla. Niissä kiinnite-tään huomiota varsinaisten pintavaatimustensaavuttamisen lisäksi myös kulmien, nurkkien,työsaumojen yms. laadullisiin näkökohtiin.


519

Taulukko 1. Luokitustaulukko muottia (MUO) ja kuvioitua muottia (MUK) vasten valetuille betonipin-noille /2/.

Laatutekijät Vaatimukset

Luokka AA Luokka A Luokka B

Nystermäsuurin korkeussuurin leveyssuurin määrä

mmmmkpl/m2

2310

3920

62040

Syvennyssuurin syvyyssuurin leveyssuurin määrä

mmmmkpl/m2

2410

4920

71540

Hammastus mm 1 2 5

Valupurse tai valuhaava muotti-sauman kohdallasuurin korkeus tai syvyyssuurin leveyssuurin määrä(koskee myös korjatunsauman pituutta)

mmmm% muotti-saumojenpituudesta

1310

2320

4630

Vaakasuorassa valettujen pintojenhuokoset, ∅ ≥ 5 mmsuurin läpimitta ja syvyyssuurin kokonaismäärä

mmkpl/m2

740

840

1080 3)

Pystysuorassa valettujen pintojenhuokoset, ∅ ≥ 5 mmsuurin läpimitta ja syvyyssuurin kokonaismäärä

mmkpl/m2

840

1060

12100 3)

Vaakasuorassa valettujen pintojenvaluvika (aina korjattava)suurin kokosuurin määrä

m2

kpl/100m2ei sallitaei sallita

0,11

0,3 3)

2 3)

Pystysuorassa valettujen pintojenvaluvika (aina korjattava)suurin kokosuurin määrä

m2

kpl/100m2ei sallitaei sallita

0,23

0,3 3)

2 3)

Pinnan käyryys ja aaltoilusuurin mittapoikkeama mm/1,5m 3 5 8

Värivaihtelu 2)

harmaat pinnatvalkobetonipinnatmuut väribetonipinnat

valittavat luokatks. by 40 Betoni-rakenteidenpinnat 2003(luku 10)

2 tai 31 tai 22 tai 3

2 tai 32 tai 32 tai 3

–––

2) Tarvittaessa, vaatimus merkitään V-tunnuksella ja luokan kirjaintunnuksella. Ei käytetä luokan B pinnoissa.3) Näkymättömiin jääville pinnoille (esim. perustukset ja alaslaskettujen kattojen betonipinnat) sallitaan kaksinkertaiset arvot.Luokan tunnus on silloin C.


520

Kuva 2. Muottia vasten valettujen betonipintojen laatutekijöitä.

Muottijärjestelmät jamuottipintamateriaalitHyvän paikallavaletun betonipinnan aikaansaa-miseen vaikuttaa ratkaisevasti muottijärjestel-män ja muotin pintamateriaalin valinta. Paikal-lavalettujen rakenteiden pintoihin vaikuttavatmuotin pintamateriaalin lisäksi valittu muotti-järjestelmä, muottisiteiden jäljet, muottilevyjensaumat sekä työsaumat.

Keskeistä vertailuja ja valintoja tehtäessä onymmärrettävä eri kalustojen ja pintamateriaali-vaihtoehtojen mahdollistama betonipinnan ark-kitehtuuri eli• minkä kokoisia muottilevyjä tai millaista

muottipintaa kussakin muottijärjestelmässävoi käyttää

• minkälainen on eri kalustoilla syntyvä muot-tiyksiköiden tai muottilevyjen välinen sauma

• kuinka tiheä on muottipaineet vastaanottavi-en muottisiteiden jako

• minkälainen jälki muottisiteistä betonipin-taan syntyy

• ja toisaalta, millaista muottijärjestelmää onkäytettävä, kun halutaan käyttää tiettyämuottilevykokoa ja -tyyppiä sekä muot-tisidejakoa.


521

Kuva 3. Englantilaisen muottityöohjeen /3/ mukainen mallivalun rakenne-osamalli, jossa tarkastellaan betonipinnan laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Kuva 4. Muottiratkaisusta syntyvään betonipin-nan arkkitehtuuriin vaikuttavat näkyvimminmuottilevy- tai kasettikoko sekä muottijärjestel-män sidonta (muottisiteiden jako).

Pystyrakenteiden muottikalustot

Lämmitettävät suurmuotitLämmitettävä suurmuotti on kahden muottipuo-liskon muodostama seinän korkuinen muotti.Muotit ovat teräsrunkoisia, valupintana onyleensä muottivaneri ja harvemmin teräslevy.Muotit ovat lämpöeristettyjä ja muottipintojalämmittävät termostaatilla ja lämpötilarajoitti-mella ohjatut vastussauvat tai -langat. Lämmi-tyksen avulla nopeutetaan muottikiertoa myöslämpimänä rakennuskautena.

Muottipituuksia on esimerkiksi 1,2 metrinkerrannaisina (2,4–3,6–4,8–6,0–7,2 m). Muot-tien korotus on mahdollista toteuttaa kasetti-muoteilla. Suurmuoteille on ominaista:• soveltuvat selkeisiin rakenteisiin, kun käyttö-

kertoja on paljon• nopea muottikierto• työvoimatarve vähäinen• käyttövalmis nopeasti, esivalmistelu hyvin

vähäinen• siirtoihin tarvitaan nosturia• jälkityötarve riippuu muottipinnan kunnosta

ja työmaa-aikaisesta huollosta.Kun suurmuoteissa käytetään korkealaatuistamuottivaneria, joka lisäksi huolletaan valujenvälillä huolellisesti, saadaan aikaan hyvätasois-ta betoniseinää suurina pintoina ja samallamuottipinnalle suuri käyttökertamäärä. Suur-muotin vaneri voi olla joko muotin kokoinensuurlevy tai tehty tiiviillä saumoilla liitetyistävakiokokoisista vanereista. Sidepulttijako ja-jälki on harva ja säännöllinen.

JärjestelmämuotitJärjestelmämuotit kootaan määrämittaisista kase-teista vakiokiinnikkeillä siten, että saadaan koh-teeseen sopiva, helposti muunneltava muottika-

lusto. Kasetit ovat yleensä teräs- tai joskus myösalumiinirunkoisia. Muottipintana on paksu va-neri. Kasettijärjestelmät soveltuvat sekä selkei-siin suoriin että monimuotoisiin rakenteisiin.Suurkaseteista voidaan jäykistävillä liittimilläkoota jopa 40 m2:n suuruisia muottipintoja.

Järjestelmämuoteille on ominaista:• laaja kasettivalikoima• vähän erilaisia liitososia, jolloin muutostyöt

jo kasattuihin muotteihin helppoja• kulmien teko sisäkulmilla, normaalikaseteilla

ja kulmaliittimillä• ensikasaus työvoimavaltaisin• nosturitarve niin kasauksessa kuin asennus-

ja purkutyössä.Järjestelmämuotin käyttö vaatii huolellista en-nakkosuunnittelua. Jos kohteessa on erityisiäarkkitehtonisia pintavaatimuksia, muottisuun-nitelmassa on huomioitava kasettijaon ja muot-tisiteiden betonipintaan jättämä jälki. Betoni-pinnan laatuun vaikuttaa muottipinnan kunto jatyömaa-aikainen huolto sekä muottirungonpuhtaus (saumojen tiiveys).

Kevyet kasettijärjestelmätKevyet, käsin liikuteltavat kasetit ovat alumiini-tai teräsrunkoisia sekä vaneripintaisia. Muotitsoveltuvat pieniin kohteisiin ja pienimuotoisiinvaluihin. Koska kevyet kasetit ovat pienikokoi-sia, kasettijako on tiheä ja kasettikuvio be-tonipinnassa korostuu hallitsevana. Kevyitä ka-setteja käytetäänkin yleensä kohteissa, joissapintavaatimukset eivät ole tiukat. Muottisideja-ko on tiheä ja muotit vaativat käytännössä lähesaina lisäjäykistystä ja oikaisua.

Sidejärjestelmämuotit ovat kevyiden kasetti-muottien kaltaisia ja soveltuvat vastaaviin koh-teisiin. Kevyissä kasettimuoteissa ja sidejärjes-telmämuoteissa on yleensä valuun jäävät muot-


522 Kuva 5. Järjestelmämuotti.

tisiteet, jotka katkaistaan 15 mm:n syvyydeltäbetonipinnasta. Jälki paikataan.

VakiopalkkimuottiVakiopalkkimuotti on vakio-osista koottu koh-dekohtainen muotti. Vaakajäykisteinä toimivatteräspalkit ja pystyjäykisteinä niihin kiinnitettä-vät ristikkopuu-, kompakti- tai vaneriuumapal-kit. Pintamateriaalina vakiopalkkimuoteissa käy-tetään vaneria tai lautaa betonipintavaatimustenmukaan. Muottisiteet voidaan järjestää halut-tuun jakoon.

Vakiopalkkimuotti soveltuu arkkitehtonisestivaativiin kohteisiin niin muodon kuin pintavaa-timustenkin suhteen. Se voi olla sekä suurtenpintojen että pienten ja monimuotoisten raken-teiden muotti. Muotin ensikasaukseen vaaditaanennakkosuunnitelmat ja ammattitaitoinen työ-kunta. Muottikustannus on voimakkaasti riippu-vainen käyttökertamääristä.

Vakiopalkkimuotin tyypillisiä käyttökohteitaovat:• hissi- ja porraskuilumuotti yhdistettynä kii-

peäviin konsoleihin• siltapilari- tai pylonimuotti yhdistettynä kii-

peäviin konsoleihin• kaarevien seinien muotti• erikoispilarimuotti.

PilarimuotitPyöreitä pilarimuotteja valmistetaan teräksestä,lujitemuovista, sahatavarasta sekä kertakäyttö-muoteiksi pahvista. Suorakaidepilareiden muo-tit tehdään teräs- tai alumiinirunkoisista kase-teista, lautasiivuista tai muottilevyistä sidottunalauta- tai terässoljilla. Muottisiteitä käytetäänvain suurissa pilareissa.

Pilarin kasettimuotin pintana on joko kasetinoma vaneri tai oma vaneri pinnoitettuna halutul-la materiaalilla, jolloin myös kuviopinnat ovatmahdollisia. Erikokoiset pilarit voidaan muotit-taa säädettävällä kasettimuottikalustolla. Sää-dettävä kasetti jättää betonipintaan jäljen säätö-rei’ityksestä. Erikoispilarikasettien pinta kiinni-

tetään kasetteihin aina työmaalla pilarikoon jabetonipinnan laatuvaatimuksen mukaisena.

Kertakäyttöiset pahviset, polyetyleenikalvol-la pinnoitetut pyöreät ja neliskulmaiset muotittäyttävät korkeatkin laatuvaatimukset. Nelis-kulmaisissa muoteissa on valmiina hyvän valu-jäljen takaava nurkkaviiste. Eräissä tuotteisiinvoidaan muotoilla valmiiksi erilaisia pinnanmuotoja. Kertakäyttömuottien etuna on tyypilli-sesti vapaa mittamaailma.

Kaarevien seinien muotitKaarevat pinnat on muottiteknisesti edullista to-teuttaa murtoviivana. Muotiksi soveltuvat useateri järjestelmämuottien vaihtoehdot. Kasettile-veys valitaan siten, että poikkeama pyöreästä onmahdollisimman pieni. Kasettien välissä on jär-jestelmästä riippuen joko teräksinen kaariadap-teri tai puusovite. Murtoviivamuotista jää kase-tin levyinen murtokuvio ja sovitteen jälki pin-taan.


523Kuva 6. Erilaisia pilarimuotteja.

Kuva 7. Kaarevien pintojen muotteja. Suunnit-teluvaiheessa on päätettävä voiko pinnat toteut-taa murtoviivana.

Täysin pyöreät muotit voivat olla kohdekoh-taisia vakiopalkkimuotteja, kohdetta varten val-mistettuja teräsmuotteja tai säätövanteilla va-rustettuja vakiopalkkimuotteja. Teräsmuoteissamyös pinta on teräslevyä. Vakiopalkkimuotinpintamateriaali valitaan kohteen laatuvaatimus-ten mukaan, jolloin vaativienkin betonipintojentoteuttaminen on mahdollista. Sekä teräs- ettävakiopalkkimuottien muottikustannus on voi-makkaasti riippuvainen käyttökerroista.

Säätövanteilla varustetuissa vakiopalkkimuo-teissa pintamateriaali on taipuvaa vaneria. Näitämuotteja on tyypillisesti vain vähän tarjolla kor-kean hankintahinnan ja suurten huoltokustan-nusten takia. Myös vaihteleva muottikorkeus-tarve aiheuttaa valmismuotille käyttörajoituk-sia.

Paikallatehdyt lauta- ja levymuotitLauta- ja levymuotit ovat yleensä kertakäyttöi-siä, irrallisesta sahatavarasta ja muottilevyistävalmistettuja muotteja. Tukirakenteena käyte-tään puuta tai terästä ja muottipintana lautaa taivaneria. Muottisiteet ovat yleensä pyöreitä te-räs- tai alumiinitankoja.

Muotille on tunnusomaista se, että tarvikkeitatyöstetään pystytyksen aikana ja muotti pure-taan irrottamalla rakennustarvikkeet yksin kap-palein. Näin ollen muottitavaran rikkoutuminenja hukka muodostuvat suureksi. Muottilaudoi-tus vaatii hyvää kirvesmiestaitoa ja muottityö onhidasta.

Lauta- ja levymuotit soveltuvat erityisestikohteisiin, joissa ei ole toistuvuutta. Myös ark-kitehtoninen muoto tai erityiset pintavaatimuk-set voivat edellyttää kappaletavaralaudoitusta.

Vaakarakenteiden muottikalustot

Vakiopalkit ja muottilevytVakiopalkkimuotti muistuttaa menetelmänä pe-rinteistä holvilaudoitusta, mutta muottiosiensuuri kapasiteetti ja lisäosien käytännöllisyys te-kevät menetelmästä joustavan ja monipuolisenholvimuottijärjestelmän. Järjestelmässä tuenta-na ovat teräs- tai alumiinituet, primääri- ja sekun-däärikannatinpalkit sekä muottipintana muotti-vanerit tai 3-kerrospuulevyt. Kannatinpalkitovat ristikko- tai vaneriuumaisia puupalkkeja.Järjestelmä on monimuotoisten holvien jousta-


524

Kuva 8. Kertavaluun tarkoitetun paikallatehdynmuotin rakentamista. Valutulos on nähtävissäkuvissa 4 ja 17.

Kuva 9. Vakiopalkeista ja muottilevyistä koos-tuva vaakarakenteiden muottijärjestelmä.

va ja muunneltava muottiratkaisu. Järjestel-mään kuuluvat tukijalat ja pudotushaarukat hel-pottavat ja nopeuttavat asennus- ja purkutyötä.Muottipinta valitaan kohteen laatuvaatimustenmukaan.

Puupalkkijärjestelmään kuuluu lisävarustuk-sena palkkituet, joilla normaalikokoisten be-tonipalkkien laudoitus ja erityisesti purku käynopeasti ja materiaalia säästävästi.

Laattojen kasettijärjestelmätKasettimuottitekniikka soveltuu mataliin tuen-toihin tasavahvoille laatoille, joissa toistuvuuttaon vähän tai pohjamuoto vaihtelee. Käsin asen-nettavat alumiinirunkoiset kasetit ovat hyvä va-linta työmaille, joissa nostokalustoa on käytössärajoitetusti.

Alhaaltapäin tuentatasoltaan koottava järjes-telmä on työmenekiltään pieni ja siten ihanteel-linen monitoimityökunnille. Muottikierto onnopea. Kaseteissa on valmiina vanerinen muot-tipinta. Jälkityötarve on muottikaluston kunnos-ta ja työmaa-aikaisesta huollosta riippuvainen.

KupumuottiKupumuotti on lujitemuovista valmistettu kup-pimainen muotti, jota käytetään kevennetyn laa-tan muotittamiseen. Kupumuotin alusrakentee-na käytetään sahapuutavaraa tai vakiopalkkejasekä tuentana tukitorneja tai terästukituentaa.

Kupumuoteilla saadaan aikaan arkkitehtoni-sesti korkealaatuista betonipintaa. Huomiota onkuitenkin kiinnitettävä muottien kuntoon.

PöytämuotitPöytämuotilla voidaan toteuttaa hyvinkin nopealaattarakenteen muottikierto. Pöytämuotti koo-taan yleensä kohdekohtaisena ja se muodostuupöytämuottijaloista sekä niska- ja koolauspal-keista, jotka voivat olla vakiopuu-, alumiini- taiteräspalkkeja. Pintamateriaali valitaan kohteenlaatuvaatimusten ja käyttökertojen mukaan.Muottilevyjako määräytyy halutun valukuvionmukaan.

Pöytämuotin käyttö edellyttää useita toistu-via käyttökertoja ensikasauksen suhteellisensuuresta työmäärästä johtuen. Edullisimmillaanpöytämuotti on suurten pintojen muottina, jonkajälkityötarve on vähäinen. Se voidaan koota ha-lutun muotoiseksi. Käyttö vaatii huolella tehdytmuotti- ja muotinkiertosuunnitelmat. Siirrot si-tovat nostokapasiteettia muotin suuren painontakia.

Muottien pintamateriaalitLaadukkaan betonipinnan aikaansaamiseen vai-kuttaa ratkaisevasti muotin pintamateriaalin va-linta. Soveltuvia muottipintavaihtoehtoja tuleetarkastella asetettuja betonipinnan laatuvaati-muksia silmälläpitäen.

Betonipinnan ulkonäköön vaikuttaa luokitus-taulukon MUO laatutekijöiden lisäksi pinnanmikrotason sileys. Kun halutaan erittäin sileitä,samettimaisia pintoja, on myös määriteltävämuottimateriaali ja muotin pinnan laatu sekäkäytettävä pintamalleja. Muottilevyjen käsitte-lemättömiä saumakohtia on vältettävä, sillä nenäkyvät aina betonin pinnassa. Käytetään jokoriittävän suuria levyjä, rimaa tai tasoituskäsitte-lyä, josta tehdään malli.

Muotin pintamateriaali vaikuttaa betonin pin-takerroksen huokosten määrään. Kun muotinimukyky kasvaa, pintakerros tiivistyy ja huo-kosten määrä pienenee. Esimerkiksi teräspin-taista muottia vasten valettu betonipinta voi ollasileä, mutta ohuen pintakerroksen alla voi ollarunsaasti huokosia.

PuulevytErilaiset puulevyt, näistä käytetyimpänä vane-rit, ovat yleisin muottipintamateriaali. Betoni-pinnan sileyden ja muotin käyttökertojen lisää-miseksi ne useimmiten pinnoitetaan. Puupohjai-sia muottilevyjä käytetään niin eri muottijärjes-telmissä kuin myös pienissä, paikalla kappaleta-varasta rakennettavissa muoteissa.

Käyttökertojen lukumäärä riippuu käytönhuolellisuudesta ja pinnalle asetettavista vaati-muksista. Puupohjaisten muottilevyjen pinta onherkkä kolhuille sekä erilaisille kiinnityksille javarauksille. Pinnoittamattoman ja öljyämätönpuu imee betonista niin runsaasti vettä, että se-mentin hydratoituminenkin saattaa betonipin-nassa pysähtyä. Tästä on seurauksena pölyävä,irtoileva pintakerros.

Lastulevyä käytetään jonkin verran muotti-materiaalina. Käsittelemätön lastulevy pienen-tää huokoisuutensa ansiosta betonipinnan huo-kosia. Pinnan sileys ja uudelleen käytettävyyson kuitenkin muita levytuotteita selvästi huo-nompi. Lastulevyn liiman on oltava kosteuden-kestävää.

Levyjen jatkoskohdat jäävät kaikissa levy-muoteissa näkyviin. Jos saumakohta ei ole ark-kitehtonisesti hyväksyttävä, se voidaan häivyt-tää käyttämällä rimaa tai muuta pinnan kat-kaisutapaa.

Suomalaisten muottivanerien ominaisuuksiaPinnoittamattomalla vanerilla valettaessa onaina käytettävä muotinirrotusainetta. Vaneriimee betonimassasta vettä ja ilmaa vähentäennäin huokosten syntymistä. Kuitenkin esimer-kiksi kuiva koivuvaneri ilman muotinirro-tusainekäsittelyä saattaa imeä vettä haitallisenpaljon, jolloin betonipinta ei kovetu ja jää pöly-äväksi. Pinnoittamattoman vanerin puhdistus onvaikeaa ja vaikeutuu edelleen valukertojen li-sääntyessä.

Filmipintaisella uudella vanerilla voidaan ta-vallisesti valaa 1–2 kertaa käyttämättä mitään ir-


525

rotusainetta, mutta tämä lyhentää pinnoitteenkestoikää. Vanerien lujuus kasvaa kuusivaneris-ta (heikoin) koivuvaneriin (kestävin). Lujuus- jajäykkyysominaisuudet ovat yleensä erilaiset va-nerin eri suunnissa ja niissä on rakenteesta joh-tuen huomattaviakin eroja. Muottivanerien omi-naisuuksista saa lisätietoa valmistajilta. Taulukossa2 esimerkkeinä käytettyjen muottivanerien rakenneon seuraava:Kuusi: kaikki viilut yleensä kuustaTwin: pinnat koivua, sisus kuustaCombiMirror: pinnat koivua, sitten vuorotellen

ohut kuusi- ja koivuviiluCombi: pinnassa kaksi koivuviilua, sitten

vuorotellen ohut kuusi- ja koivuviiluKoivu: kaikki viilut ohuita koivuviilujaSuper: vaneri koivuvaneria, pinnoitteena paksu

pinnoite 400 g/m2.

SahatavaraSahatavara on betonin perinteinen muottimate-riaali. Betonipinta saa ulkonäkönsä sahaustek-niikan (kehä-, pyörö- ja vannesaha) ja sahatta-van puulajin perusteella. Edellisiä sileämpi pin-ta saadaan eri tavoin sileäksi tai muotoon höylä-tystä sekä hiekkapuhalletusta sahatavarasta.Vaatimuksista riippuen betonia vasten tuleejoko saha- tai höyläpinta. Oksakohdat imevätbetonista vettä enemmän kuin niitä ympäröiväpuu aiheuttaen betonipintaan tummia kohtia.

Lautamuotit on aina kasteltava hyvin. Kaste-lu tiivistää muotin ja vähentää samalla betonintarttumista. Lautojen vedenimukyky vaihtelee,


526

Taulukko 2. Muottivanerien keskimääräiset käyttökerrat ja valutulos. Ns. puhdasvalupintoja toteutetta-essa käyttökertamäärät ovat kuitenkin selvästi pienemmät; usein muottipinnalle sallitaan vain yksi va-lukerta.

Muottivanerityyppi Valutulos Käyttökerrat

Pinnoittamattomat

koivupintaiset(esim. Wisa-Twin,Wisa-Koivu)

erittäin hyvä, huokoseton hyvä tulos 1–2 kertaa/puolityydyttävä tulos 2–3 kertaa/puoli

kuusipintaiset(esim. Wisa-Kuusi)

tyydyttävä, viilun syykuvio näkyy betonissaja oksien pihka saattaa värjätä betonia

2–3 kertaa/puoli

Pinnoitetut

kuusivaneri, filmipintainen tyydyttävä, viilun syykuvio saattaa näkyäbetonissa, betonipinnassa pieniä huokosia

10 valukertaa

sekavaneri, filmipintainen(esim. Wisa-Form Twin,Mirror ja Combi)

hyvä, sileä pinta, jossa pieniä huokosia 15–40 valukertaa laadustariippuen (Twin→Combi)

koivuvaneri, filmipintainen(esim. Wisa-Form Koivu,Wisa-Form Super)

hyvä, sileä pinta, jossa pieniä huokosia 60–100 valukertaa laadustariippuen (Koivu→Super)

viirapintainen filmivaneri(esim. Wisa-Form Wire)

hyvä, karkea mattapinta, josta ei erotapientä huokoisuutta

10–20 valukertaa

Kuva 10. Filmipintaista muottivaneria vastenvalettua betonipintaa.

jolloin huolellisesta kastelusta huolimatta be-tonipinnassa esiintyy tummuusvaihteluita. Käyt-tämällä muotinirrotusainetta kastelun lisänä voi-daan tätä ilmiötä vähentää. Pontattujen lautojenkäytöllä voidaan oleellisesti vähentää jälkitöitälisäävien betonipurseiden esiintymistä.

Sahatavaraa käytetään myös tasaiselle muot-tipinnalle kiinnitettyinä rimoina ja lautoina be-tonipinnan elävöittämiseksi. Edellämainitutpuun muottimateriaaliominaisuudet sekä kos-teuskäyttäytyminen on muistettava detaljiensuunnittelussa (riittävät päästöt), jotta muotin-purku on mahdollista ilman turhan vaurioriskiä.

LujitemuoviEri lujitemuovien käyttö muottimateriaalina onyleistä pilarimuoteissa sekä eräissä erikois-muoteissa (esimerkiksi kupumuotit). Erittäintiivispintaisina ne vaativat etenkin pystyvaluis-sa matalat valukerrokset ja huolellisen betonintiivistyksen, jotta muottipintaan kertyvät ilma-huokoset saadaan poistettua.

TeräsTeräsmuoteilla saadaan suuria, yhtenäisiä silei-tä betonipintoja. Niitä on vaikea muunnella, jotenne sopivat parhaiten toistuvien rakenteiden val-mistamiseen. Teräsmuottien käyttökertamääräon suuri, mutta nekin vaativat hyvää huoltoa.Tyypillisiä teräsmuottipinnan vaurioita ovatruoste ja erilaiset käsittelyvauriot kuten hionta-virheet, kolot, painaumat ja hitsausjäljet.

Erityisesti pystysuoraa teräsmuottia vastenvalettaessa betonin muottiin siirrossa on käytet-tävä valusukkaa, huolellista tiivistystä ja ohuitavalukerroksia, koska tiivis muotti muutoin lisäähuokosten määrää. Teräsmuotissa on aina käy-tettävä muotinirrotusainetta.

MuottikankaatMuottikangasta muottipinnalla käyttämällä saa-daan aikaan valuhuokosettomia betonipintoja.Kankaassa on huokosverkosto, joka betonia tä-rytettäessä johtaa pintakerroksesta pois ilmaa jajonkin verran vettä. Huokosettomuuden lisäksimuottikangas parantaa myös pinnan tiiveyttä jasäilyvyysominaisuuksia.

Muottikangas jättää betonipintaan kangas-maisen kuvion ja saattaa aiheuttaa kirjavuutta,joten sillä aikaansaatu pinta ei vastaa sileillä le-vymuoteilla tehtyä. Muottikankaan käyttö vaatiiaina ennakkokokeita, joilla selvitetään ratkaisuntoimivuus käytännössä. Ominaisuuksien säilyt-tämiseksi kangas pestään valujen välillä. Omi-naisuudet katoavat käytännössä kuitenkin jomuutaman käyttökerran jälkeen, parhaaseen tu-lokseen pyrittäessä jo ensimmäisen käyttöker-ran jälkeen. Muottikankaat ovat vaurioherkkiä,joten niitä on käsiteltävä erityisellä varovaisuu-della.

Muottikankaiden kiristäminen ja kiinnittämi-nen muotin pintaan vaatii huolellisuutta, silläkangas jää helposti poimuille ja aiheuttaa tällöinei-toivottuja jälkiä betonipintaan. Kankaan kiin-nittäminen isoille pinnoille on erityisen ongel-mallista ja vaatii kokemusta. Isojen pintojenmuotituksessa joudutaan muottipultituksen ta-kia tekemään myös kankaaseen reikiä, joihinsyntyy aina vuotokohtia.

Kumi ja elastiset materiaalitKun betonin pintaan halutaan pienillä päästö-kulmilla toteutettuna voimakas kuvio, onuseimmiten käytettävä muotin uloimpana, beto-nia vasten tulevana pintana kumia. Muotin irrot-taminen betonia vahingoittamatta ei näet muitamateriaaleja käyttäen ole useinkaan mahdollis-ta. Kumi soveltuu pienille, usein toistuville pin-noille. Isoissa yksittäiselementeissä se on kallis.

Erityisesti elastisia polyuretaanimuotteja käy-tettäessä on varmistettava, että muotinirrotusai-ne soveltuu sekä betonille että muottimateriaa-lille.

Muotinirrotusaineet jamuottipintojen huoltoMuotinirrotusaineen käytöllä estetään sekä be-tonipinnan että muottimateriaalin vaurioitumi-nen muotinpurun yhteydessä. Sopivalla muotti-materiaalin ja muotinirrotusaineen yhdistelmäl-lä pystytään vähentämään betonipinnan huokoi-suutta. Muotinirrotusaineet tiivistävät muotti-materiaaleja ja estävät veden imeytymistä be-tonista muottiin, jolloin betonipinnasta tuleevaaleampi.

Kun toteutetaan korkeat laatuvaatimuksetomaavia betonirakenteita, on muotinirrotusai-neen ja muottimateriaalin yhteensopivuus var-mistettava esikokein.

KäyttöTavoiteltaessa mahdollisimman tasaväristä jahuokosetonta betonipintaa tulee muotinirrotus-aineiden käytössä huomioida seuraavat tekijät:• pysty- ja vaakarakenteiden muotinirro-

tusainekäsittelyssä on omat riskitekijänsä:pystypinnoilla ainevalumat ja -kertymät esi-merkiksi varausten kohtiin, vaakapinnoillaainekertymät muottipinnan epätasaisuuksiinja koloihin

• muotinirrotusaineen onnistunut levitys ruis-kuttamalla vaatii kunnollisen paineruiskun,puhdistetun suuttimen ja oikean ruiskutustek-niikan (ei liian läheltä)

• muotinirrotusaineen tulee peittää koko muot-tipinta, muutoin vaarana on– betonin osittainen tarttuminen ja vaurioitu-

minen– epätasainen betonipinnan väri


527

• muotinirrotusaine tulee levittää ohuena ja ta-saisena kerroksena muottipinnalle– liiallinen määrä aiheuttaa pienihuokoisen,

usein ruskehtavaksi värjäytyneen betoni-pinnan

– ainekasautuma voi johtaa jopa kiviainek-sen irtoamiseen betonipinnasta

– vaara on suurin ruiskutettaessa ainetta vaa-kapinnoille

• muotinirrotusainetta ei saa ruiskuttaa muotti-pinnalle raudoituksen läpi

• muotinirrotusainetta ei saa joutua valmiiseenbetonipintaan

• muottipinta on käsiteltävä aina ennen uuttavalukertaa

• joitakin muottimateriaaleja kuten kumia,muovia ja kasteltua lautaa voidaan käyttää il-man muotinirrotusainetta; etenkin kumipin-taa käytettäessä on kuitenkin noudatettavatuotteen valmistajan antamia ohjeita.

Muottipintojen huoltoParhaimmankaan muottimateriaalin pinta ei säi-ly laadukkaana ilman huoltoa. Muottipinnanhuolto maksaa aina jonkin verran, mutta vainpienen osan siitä, mitä betonipinnan korjaami-nen ja muottipinnan uusiminen.

Muottipinnat on puhdistettava jokaisen valu-kerran jälkeen. Painevedellä ja harjaamalla teh-ty pinnan pesu auttaa vain välittömästi muotin-purun jälkeen tehtynä. Kun puhdistus tehdäänharjakoneilla tai petkeleillä, muottipinnan rik-koutumista on varottava.

Myös muotin runko on puhdistettava betonis-ta, jotta muottisaumat saadaan tiiviiksi ja tasai-siksi. Likaisesta muottirungosta aiheutuu useinvalupurseita ja hammastuksia betonipintaan.Muotin runkorakenteiden ja etenkin niiden reu-na-alueiden huolellinen öljyäminen helpottaamuotin käsittelyä ja uudelleenkokoamista sekäosien yhteensopivuutta ja tiiveyttä.

MuottisiteetMuottipinnan ja valettavan rakenteen lävistäviämuottisiteitä joudutaan käyttämään valupaineentakia. Muottiside voi lävistää valettavan raken-teen välikeputken (valuholkki) sisällä, jolloin seon poistettavissa muotin purun yhteydessä.Valuun kiinni jäävien muottisiteiden tulee ollakatkaistavissa vähintään 15 mm:n etäisyydeltäbetonipinnasta, jolloin ne voidaan suojata laas-tilla korroosiolta ympäristöolosuhteiden niinvaatiessa. Jos katkaistut päät jäävät koviinulko-olosuhteisiin, katkaisu tulisi tehdä syvem-mältä ja paikkaus erityisen huolellisesti, olosuh-teisiin soveltuvin menetelmin. Jälkipaikkaus jääpääsääntöisesti näkyviin pinnan poikkeavuute-na. Koska muottisiteiden käyttö on muottitekni-sistä syistä lähes aina välttämätöntä, niiden ra-

kenteeseen jättämiä reikiä tulisi hyödyntää beto-nipinnan arkkitehtuurissa.

Käyttämällä kartiomaista laajennusosaa muot-tisidereiän ulostulokohdassa saadaan aikaansiisti pintakokonaisuus. Kartion pohja voidaantasata laastilla tai saumamassalla, kun reikä ontukittu esimerkiksi styroxilla.

Muottisidereikien paikat voidaan arkkiteh-tonisista syistä johtuen merkitä piirustuksiin,jolloin ne sijoitetaan sopivassa suhteessa muot-tilevyihin ja -saumoihin. Elleivät muottisiteet it-sessään muodosta haluttua symmetriaa tai kuvi-ointia, muottipintaan voidaan kiinnittää em. kar-tioita muodostamaan muottisidejälki. Tavalli-simpia muottisiteitä ovat:


528

Kuva 11. Periaatekuva muottisiteen rakenteesta.

Kuva 12. Muottisidereikiä betonipinnassa. Kar-tiomainen ja siisti jälki on saatu aikaan käyttä-mällä muovikartiota siteen suojaputken päissä.

Lauta- ja levymuotin siteet• 10 mm:n pyöröteräs ja muottilukot• valmistetaan oikealle seinäpaksuudelle• katkaistaan muotinpurun jälkeen 15 tai 30 mm:n

syvyydeltätai• 10 mm:n alumiinitanko ja muottilukot• katkaistaan seinäpinnasta

Kevytkasettimuotin siteet• valuun jäävät lattasiteet• katkaistaan muotinpurun jälkeen 15 mm:n sy-

vyydeltä

Suurmuotin, järjestelmämuottien ja vakiopalk-kimuottien siteet• harvakierretanko ja mutterit• tanko suojataan muovi- tai kuitubetoniputkella,

jonka päissä voidaan käyttää muovikartiota• erilaisia kartiomalleja ja -syvyyksiä, esimer-

kiksi 10, 15, 30 ja 35 mm• valun jälkeen tanko ja muovikartio poistetaan• kartion pohja paikataan laastilla tai liimataan

kuitubetonituke• myös kartion kolo voidaan paikata.

Työsaumat sekä rakenteen kulmatja nurkatTyösaumoja syntyy betonirakenteeseen kerrallatoteutettavien valuosien välille sekä vaaka- ettäpystysuunnassa valun keskeytyessä ja betoninkovettuessa. Työsaumat jäävät käytännön toteu-tuksessa aina näkyviin valmiissa betonipinnas-sa. Niitä onkin jo suunnitteluvaiheessa käsiteltä-vä pintaan kuuluvana osina.

Suunnittelussa tulee huomioida rakentajienkäytännön toiveet valuosien koosta. Suunnitte-lijoiden ja urakoitsijan mahdollisimman aikai-nen yhteistyö työsaumojen sijoittelussa yksi-tyiskohtien suunnittelussa onkin toivottavaa.Kuten muissakin tapauksissa esteettiset vaati-mukset tulee sovittaa yhteen tuotantoteknistentekijöiden kanssa arkkitehtonisesti hyvän lop-putuloksen aikaansaamiseksi.

Jos yhteistyö valualueiden laajuuden suunnit-telussa ei ole etukäteen mahdollista, suunnitteli-jan pitäisi suunnitella mieluummin tiheämpikuin hyvin harva työsaumajako.

TyösaumalistatValun keskeytyessä ja taas jatkuessa syntyy ko-vettuneeseen betoniin valusaumakohta. Senepätasaisuutta voidaan peittää saumalistalla.Betonipinnan arkkitehtuurin kannalta saumalis-talla korostetaan pinnan jakoa osiin. Valesau-moilla (listalla tehty sauma, jonka takana ei oletyösaumaa) voidaan tihentää em. jakoa. Profii-liltaan työsaumalistojen tulisi olla sellaisia, ettämuotin ja saumalistan purku onnistuu ilman be-tonipinnan vaurioitumisriskiä.

Listojen käyttö ulkonurkissa ja liikunta-saumoissaRakenteen ulkonurkkien ja liikuntasaumojenvaurioitumisriskiä voidaan pienentää pyöristä-mällä ne muotin sisänurkkiin asennettavilla kol-miorimoilla, jotka samalla parantavat nurkantiiveyttä. Kun nurkkien pyöristäminen ei arkki-tehtonisista syistä ole suotavaa, lisätiivistys be-tonin sementtiliiman ulospursuamiseksi on teh-tävä esimerkiksi silikonilla.

Raudoitus sekä varaukset ja kiinnityksetPinnaltaan puhtaaksivaletun rakenteen raudoi-tussuunnittelun lähtökohtana on oltava valetta-vuuden varmistaminen työmaaolosuhteissa.Raudoitukselliset yksityiskohdat on suunnitel-tava siten, että betonilla on erottumatta mahdol-lisuus täyttää muotti kaikilta osiltaan ja käytettä-vällä tiivistysmenetelmällä on sen vaatima tila.Onnistunut lopputulos edellyttää suunnittelun jatoteutuksen yhteistyötä.


529

Kuva 13. Käyttämällä muotin kulmia tiivistäviälistoja vältetään harvavalu ja saadaan aikaansiisti valujälki.

Raudoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa onnoudatettava seuraavia periaatteita:• pystyrakenteiden yläosien raudoituksessa ei

saa käyttää sellaisia ratkaisuja, jotka estävät to-dennäköisen betonin siirtomenetelmän suu-rimman sallitun pudotuskorkeuden saavutta-misen

• yläosien raudoitukseen on jätettävä aukkoja1–1,5 metrin välein betonointia varten (valu-sukka, betonipumpun letku)

• raudoitustankojen keskinäisen etäisyyden toi-sistaan on oltava vähintään 1,5 kertaa runkoai-neen maksimiraekoko (elleivät Betoninormitedellytä suurempaa väliä, ks. RakMK B4 koh-ta 4.2.3.2)

• raudoituksen etäisyyden muottipinnasta on ol-tava pääsääntöisesti vähintään maksimiraeko-ko lisättynä 3–5 mm:llä. Näin ollen se on vä-hintään 20 mm valettaessa maksimiraekooltaan16 mm:n betonilla, myös ympäristöluokassaY3/E1. Etäisyyden on joka tapauksessa ainatäytettävä rakenteen ympäristöluokasta johtu-vat vaatimukset (RakMK B4:n määräykset)

• raudoituksen paikallaan pysymiseen on myössuunnitelmissa kiinnitettävä huomiota. Rau-doituksen suunnittelu ja toteutus esivalmiste-tuilla, hitsatuilla raudoitekomponenteilla ta-kaa jäykemmän ja paremmin paikallaan py-syvän kokonaisuuden

• raudoituksen asennuksessa käytetään sellaisiaraudoitusvälikkeitä ja työteräsratkaisuja, joillavaurioitetaan muottipintaa mahdollisimmanvähän. Raudoitteet on sidottava toisiinsa jatuettava välikkein muottia vasten. Sidelangattaivutetaan sisäänpäin irti muottipinnasta.

• eri kiinnitysten asennuksessa käytettäviennaulojen tulisi olla alumiinisia. Ne katkais-taan betonipinnan tasalta. Koska naulaus ainaheikentää muottipinnan laatua, nauloja tuleekäyttää vain tarvittaessa ja mahdollisimmanvähän.

Myös muiden varustusten ja kiinnitysten suun-nittelussa on kiinnitettävä rakenteen valettavuu-teen huomiota. Niitä ympäröivään raudoituk-seen on jätettävä selvät reitit sauvatäryttimelle,jotta vältyttäisiin ilmataskujen muodostumisel-ta. Etenkin korkeissa valuissa ja aukkovarustus-ten ollessa leveitä (< 0,5 m) muottiin on jätettävätiivistysaukkoja.

Betonointi

Betonoinnin ennakkosuunnitteluBetonointisuunnitelma laaditaan suunnitelmienja asiakirjojen pohjalta valutyön ohjeeksi. Suun-nittelija vastaa siitä, että suunnitelmissa ja asia-kirjoissa on esitetty kaikki materiaaleille ja lop-putuotteelle asetetut vaatimukset. Betonointi-

suunnitelma on laadittava yhteistyössä asian-osaisten suunnittelijoiden ja betonintoimittajankanssa. Yhteistyönä käydään läpi tavoitteet janiiden saavuttamiseksi vaaditut toimenpiteet.

Betonointisuunnitelmassa läpikäydyt asiat onkerrattava vielä ennen valutöiden aloitusta työn-johdon, toteuttavan työkunnan ja betonintoimit-tajan kesken. Toteuttava työkunta tulee säilyttääsamana kohteen kaikissa puhdasvaluissa.

Vaakarakenteiden betonointiKutistuma- ja halkeiluriskin pienentämiseksibetonin maksiraekooksi on syytä valita 32 mm.Maksimiraekokoa 16 mm käytetään tiheästi rau-doitetuissa kohdissa, esimerkiksi palkkikaisto-jen tai pilarien kohdalta. Sopiva valunotkeus onyleensä 2–3 sVB, tiheämmin raudoitetuissa laa-toissa 1–2 sVB. Laatat h < 350 mm valetaan yh-tenä kerroksena.

Betonointia ennen ja betonoinnissa on huo-mioitava seuraavat asiat:• muottipinta on tarkistettava haitallisen irtoli-

an (sahanpuru yms.) ja muotinirrotusaineker-tymien havaitsemiseksi; kertymät poistetaantrasselilla pyyhkien

• betonoinnin aikana muottiin lennelleet suu-remmat kuivahtaneet betoniroiskeet on pois-tettava ennen päällevalua

• betonin otto muottiin tapahtuu jo valettua be-tonirintausta vasten etenkin pumppuvalussa

• betonin pudotuskorkeus pidetään mahdolli-simman matalana, korkeintaan se saa olla 1metri. Etenkin pumppuvalussa liian korkealtaputoava pumppupaineen vauhdittama betoni-massa erottuu raudoitukseen tai muottipin-taan iskeytyessään

• laatat, joiden vahvuus on < 350 mm, valetaanyhtenä kerroksena.

• paksummissa laatoissa uuden kerroksen be-tonointi aloitetaan kun edellinen on edennyt5–10 metriä aloituskohdasta.

Tiivistyskaluston määrä mitoitetaan valunopeu-teen nähden. Käytännön työsaavutus 60 mm:nsauvatäryttimellä normaalisti raudoitetussa 240mm:ä paksun laatan valussa on noin 10–18 be-tonim3/h. Sauvatäryttimen käytössä on huomi-oitava seuraavat tekijät:• täryttimen koko valitaan aina kohteen mitto-

jen mukaan: täryttimen on mahduttava ylä-pinnan raudoituksen läpi laatan joka kohdas-sa. Normaalivahvuisissa laatoissa täryttimensuurin koko on 60 mm

• tärytys tehdään 1,5–2 metrin etäisyydellä ot-torintauksesta

• tärytintä ei käytetä massan siirtämiseen• sauvan asento on normaalisti pystysuora,

ohuissa laatoissa (< 250 mm) kallistuskulmavoi olla enintään 45°. Sauva vaakasuorassaasennossa ei tiivistä, vaan aiheuttaa erottumista


530

• tärytysajan on oltava riittävä mutta ei liianpitkä: sopiva aika 250 mm:n laatalle on 10 s

• kunbetonoidaan useampana kerroksena, onsauvan annettava upota omalla painollaan tii-vistettävän kerroksen läpi alempaan kerrok-seen vähintään 200 mm

• tiivistys suoritetaan järjestelmällisesti 400–600 mm:n ruuduissa.

Pystyrakenteiden betonointiPilarien lujuusluokka on tyypillisesti muita ra-kenneosia korkeampi, samalla pilarit ovat vaati-via niiden muodon ja raudoituksen johdosta.Pilarivaluissa käytetty betoni on tavallisesti not-kistettua ja valunotkeus 2–3 sVB tai 1–2 sVB.Maksimiraekoko voi olla 32 mm, mutta yleensäkäytetään 16 mm:ä pilarin ylä- ja alaosan ti-heämmän raudoituksen takia. Betonointino-peutta ja tiivistystapaa suunniteltaessa on syytäkäyttää muottiasiantuntijan apua arvioitaessaeri tyyppisiin rakenteisiin muodostuvaa muotti-painetta.

Seinärakenteet pystytään tiivistämään asian-mukaisella kalustolla betonin notkeuden ollessa2–3 sVB. Jos seinä on varauksiltaan ja raudoi-tukseltaan vaikeasti tiivistettävissä, on suositel-tavaa käyttää notkistettua betonia valunotkeu-den ollessa 1–2 sVB. Pystyrakenteiden tiivis-tyksessä on aina muistettava betonin materiaa-liominaisuutena plastinen painuma jälkitäryttä-mällä rakenne sen yläosasta betonin sitoutumis-vaiheen sallimalta syvyydeltä.

Pystyrakenteiden betonoinnissa ja tiivistyk-sessä on huomioitava seuraavat asiat:• valupaikalla järjestetään kunnollinen, 2–3 va-

lopisteen valaistus niin, että betonoivalla työ-kunnalla on selvä näkyvyys muotin pohjalleasti

• betonin pudotuskorkeus ei saa ylittää 1 met-riä, joten nostoastiavalussa on käytettävä va-lusukkaa ja pumppuvalussa vietävä putkensuu muotin sisälle; syitä tähän ovat– pudotuskorkeuden kasvu lisää erottumisris-

kiä kiviaineksen iskeytyessä raudoitukseen– betonoinnin alussa muotin yläosaan tarttuvat

betoniroiskeet saattavat ehtiä kovettumaan• betoni ei saa iskeytyä vinosti raudoitukseen

eikä muottipintaan erottumisriskin takia,vaan se valetaan kohtisuorasti muotin pohjaaja valettua betonia vasten

• betoni otetaan muottiin tasaisina 30–50 cm:nkerroksina; kukin kerros valetaan ja tiiviste-tään keskeytyksettä muotin koko pituudelta

• betoni tiivistetään sauvatäryttimillä järjestel-mällisesti seuraavien periaatteiden mukaisesti:– sauvan annetaan vajota omalla painollaan

valetun kerroksen läpi jo tiivistettyyn ker-rokseen 20–30 cm:n matkalta

– sauvaa nostetaan tiivistettävästä kerrokses-ta tasaisella nopeudella 4 cm/s

– yhden sauvanpiston koko tärytysaika on15–20 s

– sauvanpistojen väli on korkeintaan 40 cm– tärystä ei saa missään tapauksessa suorittaa

vasten raudoitusta– sauvan tulisi tärytettäessä olla muottipinnas-

ta 10–15 cm:n etäisyydellä; 160–180 mmpaksuissa seinissä tärytys suoritetaan ra-kenteen keskeltä

– tiivistys seuraa 1–1,5 metriä valurintauk-sen perässä

• pystyrakenteiden yläosien tiivistämiseen onkiinnitettävä erityistä huomiota niihin kerty-vän ilman hitaamman ja vaikeamman poistu-misen takia; ne on uudelleentiivistettävä (jäl-kitärytys) hyvissä ajoin ennen betonin sitou-tumista

• varauksien alapuolisten alueiden täyttyminenvarmistetaan jättämällä edeltävä massakerros20 cm varauksen alapuolelle ja täyttämällä


531

Kuva 14. Pystyrakenteiden valuissa keskeistäon pitää massan pudotuskorkeus mahdollisim-man matalana (valusukan tai -putken käyttö),pitää valukerrokset tasavahvuisina, suorittaatärytys järjestelmällisesti ja tasapistoin sekämuistaa rakenteen yläosan jälkitärytys betoninplastisen painuman ongelmien välttämiseksi.

alusta tavallista paksumman massakerroksenpainevaikutuksen ja tehokkaan tärytyksenavulla. Vaikeasti tiivistettävien rakenteidenbetonoinnissa on syytä käyttää notkistettuabetonia valunotkeuden ollessa 1–2 sVB

• betonointi koko valuosan osalta liikunta- taityösaumaan asti pyritään viemään läpi kes-keytyksettä, mikä on huomioitava betonoin-nin suunnittelussa.

Pystyrakenteiden betonoinnissa on suhteutetta-va siirtomenetelmän tehokkuus puhdasvalunnousunopeuden ja tiivistysajan vaatimuksiin.Näin ollen esimerkiksi puhdasvaletun pilarinbetonoinnissa betonipumppu ei välttämättä oleoikea vaihtoehto; samoin voi tilanne olla myösseinärakenteessa. Kuten taulukosta 7 voidaanpäätellä, tiivistyskaluston teho ei ole mitoittavatekijä seinävaluissa; useimmiten siksi muodos-tuu suurin sallittu betonin nousunopeus.

Muottien purku ja betonipintojenjälkihoitoBetonin on annettava kovettua ennen muottienpurkua niin pitkään, ettei pinta vaurioidu riittä-mättömästä lujuudesta johtuen. Yleensä tähänriittää• tasomaisilla muoteilla 5–6 MPa• voimakkaankin muottipintatekstuurin omaa-

villa muoteilla 3–5 MPa.Näin ollen käytännössä muut tekijät määräävätmuotinpurkuajankohdan. Ellei tarkempia las-kelmia tehdä, muottien tukirakenteet saa purkaavasta kun betoni on saavuttanut 60 % nimellislu-juudestaan. Muottirakenteiden purku ja jälki-tuenta tehdään betonointipöytäkirjan tai erilli-sen jälkituentasuunnitelman mukaisesti.

Muotteja purettaessa on betonipinnan laadunkannalta tärkeintä se, että työkaluja käytetäänvarovaisesti. Betonin tarttuminen muottiin saat-taa aiheuttaa rakenteen painoon nähden monin-kertaisen irrotusvoiman tarpeen. Tarttumisensyy voi olla muotinirrotusaineen käyttämättäjättäminen tai betonipinnan ja muottipinnan vä-liin muodostuva alipaine.

Valupintojen kosteuspitoisuus on säilytettävämahdollisimman vakiona jälkihoidon ajan, jon-ka tulee kestää, kunnes betoni on saavuttanut 60% nimellislujuudestaan. Vaakarakenteiden ala-pintojen jälkihoito hoituukin siten muotinpur-kuajankohdan kautta. Seinärakenteiden ja pila-rien osalta voi olla tarpeen suojata pinnat muo-vipeitolla liian nopean kuivumisen estämiseksi.Talvikautena käytettäessä rakenteen lämmitystätai kuumabetonia muotinpurku tulee aloittaavasta sitten kun rakenteen lämpötilan on annettutasaantua lähelle ympäröivän ulkoilman lämpö-tilaa. Jos purku joudutaan suorittamaan suurtenlämpötilaerojen vallitessa, muotteja on raotetta-va varovasti 2–3 tuntia ennen niiden poissiirtoa.

Raottaminen on tehtävä koko valetun rakenteenalueella.

Betonointi itsetiivistyvällä betonillaItsetiivistyvän betonin valmistus perustuu uu-dentyyppisten ns. kolmannen sukupolven te-honotkistinten käyttöön sekä betonin side- ja ki-viaineiden hienopään entistä huomattavasti tar-kempaan hallintaan. IT-betoni tiivistyy omallapainovoimallaan eikä siten tarvitse (eikä salli)lisätiivistystä tärytyksen muodossa. Se samallamyöskin leviää omasta painostaan; IT-betonitovat todella notkeita eli niiden kartioleviämä ontyypillisesti yli 600 mm ja parhaimmillaan jopa750 mm. Leviämä ei kuitenkaan ole itseisarvo;IT-betonin on oltava hyvin koossapysyvää,erottumatonta ja melko tiksotrooppista massaapysyäkseen ”kasassa” eri valutilanteissa. Onnis-tuneesti suhteitettuna ja oikeaoppisesti valettu-na se sitten tarjoaakin tiiviin, huokosettoman jatasavärisen betonipinnan vaikeissakin valuti-lanteissa.


532

Kuva 15. Suojaamalla betonirakenne heti muo-tin purkamisen jälkeen voidaan samalla kertaahoitaa sekä betonin jälkihoito että suojaus kol-huilta.

Pystyrakenteiden valuMassan vapaa pudotuskorkeus voi IT-betoniakäytettäessä olla normaalibetonia suurempi; ko-kemuksia on aina 6 metriin saakka. Usein raken-teen muoto ja raudoitus estävät valuputken tai–sukan viemisen syvälle rakenteen sisään, jol-loin ”oikeaoppiseen” valutekniikkaan ei välttä-mättä ole käytännön mahdollisuutta. Kuitenkinpudotuskorkeus kannattaa yleensä pyrkiä pitä-mään mahdollisimman pienenä, sillä betonipin-tojen laatua silmälläpitäen roiskeet muottipin-taan, betonin tarttuminen raudoituksen yläosaansekä korkealta putoavan betonin mahdollisestiaiheuttama ylimääräisen ilman sulkeutuminenvalettuun betoniin ovat haitallisia. Hyviä koke-muksia on saatu betonin pumppauksesta muot-tiin rakenteen alaosasta.

Betonin muottiinottovälit kannattaa suunni-tella mieluiten pienin kuin suurin välein. Vaikkavaakatasossa tapahtuva valuminen onkin IT-be-tonia käytettäessä suuri, tyypillisesti välillä5–10 metriä, riski osittaiselle erottumiselle voikasvaa. Asiaan vaikuttavat käytetty suhteitus,betonin viskositeetti sekä rakenteen muoto jaraudoituksen määrä (tiheys). Hyvä perusväli be-tonin muottiin otolle on välillä 3–5 metriä.

Pyrittäessä mahdollisimman virheettömiin jakorkealuokkaisiin pintoihin valun on jatkuttavamahdollisimman pienin keskeytyksin. Koke-mukset ja käsitykset parhaista tavoista valaaIT-betonia perustuvat tehtyihin valuihin ja ovatjonkin verran ristiriitaisia eri kohteiden osalta.Lisääntyvä IT-betonin käyttö selkiyttänee asiaalähiaikoina. Valunopeudet (myös nousunopeu-det) ovat kasvaneet huomattavasti normaalibe-toniin verrattuna; IT-betoni on mahdollistanut jatoisaalta edellyttänyt tasaisena ja rauhallisenakeskeytyksettä jatkuvaa valutapaa.

Ulkomaisten kokemusten mukaan hyvä nyrk-kisääntö on se, että valunopeus ei saa ylittää mas-san oman painon aiheuttamaa virtausnopeutta.Jos massa pakotetaan virtaamaan nopeasti, vaa-rana on ilmasulkeutumien muodostuminen janiiden kulkeutuminen muottipinnoille.

IT-betonin valutekniikka normaalibetonianopeammalla valunopeudella aiheuttaa muotti-paineen kasvun suureksi; tämä on aina huomioi-tava muotin jokaisen osan mitoituksessa. Vaik-ka ulkomailta on saatu tietoja jopa normaalibe-tonia pienemmistä IT-betonin valupaineista (hi-das nousunopeus), lähtökohtana muottimitoituk-sessa tulee olla varautuminen hydrostaattisenpaineen suuruiseen valupaineeseen.


533Kuva 17. Itsetiivistyvällä betonilla kertavalunavalettu paikallavaluseinä.

Kuva 16. Muottipinnan lävitse tapahtuvaan be-tonin pumppaukseen tarkoitettua kalustoa.

Case seinän puhdasvalustaKohde oli paikallavalettu, muottipinnalle jääväsuurikokoinen teräsbetoniseinä, joka sijaitseeulkotilassa. Arkkitehdin tavoitteena oli saadayhtenäinen ja tasavärinen puhdasvalupinta, jo-hon ennaltamäärätty kartiomainen muottiside-rei’itys luo oman pintaa rikkovan symmetrisenkuvionsa (Tadao Andon tekniikkaa Japanista).

Lukuja ja tekniikkaa:• seinän koko: korkeus noin 7,5 m, leveys noin 9

metriä, vahvuus 200 mm• muotti erittäin huolellisesti rakennettu kap-

paletavarasta, muottipintamateriaali 21mm:n filmipintainen muottivaneri

• laskennallinen ja teoreettinen muottipainesuurimmillaan 170 kN/m2

• betoni itsetiivistyvä ja säänkestävä K4012 mm; sementti SR-sementti, leviämä noin700 mm työmaalla

• betonimäärä noin 12 m3; toimitus kolmenakuormana noin puolen tunnin välein

• laadunvalvontatoimenpiteinä kustakin kuor-masta ilma- ja leviämän mittaus tehtaalla sekäleviämän mittaus ja notkeuden säätö työmaalla

• betonointi ns. kuljetuspumpulla muottiin sijoi-tettujen valuputkien kautta; betonointinopeusnoin 4 m3 15 minuutissa eli nousunopeus yli 2metriä ensimmäisen 15 minuutin aikana. Tau-ot kuormien välillä noin 20 minuuttia.

Eri betonierät olivat valettaessa leviämältäänmelko samanlaiset. Valu sujui häiriöittä ja muo-tissa ei havaittu muutoksia yhtä lievää pullistu-makohtaa lukuun ottamatta. Muotin purkami-sen jälkeen ja betonipinnan kosteuden tasaan-nuttua havaittiin valujäljen olevan erinomainen;muottisideja sähköputkituskohdat sekä varaus-ten ympäristöt olivat virheettömiä ja tasalaatui-sen näköisiä niin pinnan kuin värinkin osalta.Aivan seinän reunalla, sen yläkolmanneksessaoli havaittavissa hienoista huokoisuutta ja litteitäilmasulkeumia, joita ei kuitenkaan normaaliltakatseluetäisyydeltä helposti havaitse.

Betonipinnan virheetBetonipinnalle asetetun vaatimustason saavut-taminen vaatii aina panostusta sekä materiaalei-hin että työnsuoritukseen - olipa vaatimustasositten korkea tai vähän matalampikin. Huoli-mattomasta työnsuorituksesta tai kelvottomienmateriaalien käytöstä seuraa lähes aina korjaus-tarve. Etenkin tasalaatuista ja -väristä betonipin-taa tavoiteltaessa korjaaminen jälkikäteen onkuitenkin käytännössä mahdotonta. Erot selväs-ti parempaan, kerralla valmiiksi -lopputulok-seen tarvittavassa lisätyössä ja materiaalikus-tannuksissa ovat useimmiten täysin merkityk-

settömiä, kunhan vain tiedossa ovat syyt virhei-siin ja ne ennakkoon korjaavat toimenpiteet.

Betonipinnan virheet voidaan jakaa värivir-heisiin ja geometrisiin virheisiin oheisen taulu-kon mukaisesti. Yhteenveto betonipinnan vir-heistä, niiden syistä ja korjaavista (ennakoivis-ta) toimenpiteistä sekä halkeilutyypeistä on esi-tetty artikkelin lopussa. Seuraavassa on kuiten-kin tarkasteltu lähemmin keskeisimpiä virheitä,niihin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden vähentä-miseen tähtääviä toimenpiteitä.

VärierotEsteettisessä mielessä värierot ovat betonipin-nan virheistä häiritsevimpiä ja valitettavastimyös toteutuksen kannalta vaikeimmin hallitta-vissa. Taulukossa 3 on esitetty betonipinnan vä-riä säätelevien tekijöiden vaikutus pinnan vaa-leuden ja tummuuden muutoksiin. Nämä toisis-taan riippumattomat tekijät voidaan yhdistäävaikutuksensa osalta johonkin tai joihinkin seu-raavista värieroja betonipintoihin aiheuttavistapäätekijöistä:• kalkkihärme (ks. kohta Härmeet)• sementin hydratoitumisaste (kovettumislämpö-

tila ja -kosteus)• vesisementtisuhde• sementin reaktioiden eriasteinen estyminen• osamateriaalien oma väri (sementti, seosai-

neet, kiviaines)• muottipinnan ja betonin välinen tartunta.Olennaisimpina huomioonotettavina tekijöitäpyrittäessä pienentämään betonipinnan eri osienvärieroja ovat:• betonin osa-aineiden seossuhteiden säilyttä-

minen vakiona• homogeenisen, hyvin sekä betoniasemalla

että vielä työmaalla sekoitetun, erottumatto-man betonin käyttö

• samanikäisen ja -kosteuksisen, varastoinninajan auringon valolta suojatun sahatavarakäyttö

• sileän ja diffuusionestävän muottipinnan kä-sittely ohuella ja tasaisella muotinirrotusaine-kerroksella


534

Värivirheet Geometriset virheet

värierot (vaaleus-tummuus)kalkkihärmealkalihärmeruostetahratlikaantuminen

pinnan käyryys ja aaltoiluvaluhaavavalupursehammastusnystermäsyvennyshuokonenharvavalu ja muu valuvikapinnan irtoaminen (betoni-tai muottipinta)reuna- ja kulmavauriothalkeilu

• betonin muottiinoton ja tiivistyksen yhtene-väinen suoritus eri valuosissa

• lämpötilaltaan ja kosteuspitoisuudeltaanmahdollisimman vakioitujen olosuhteidenluominen eri valualueiden välillä; työmaa-olosuhteissa tämä tarkoittaa valupintojensuojaamista määräajaksi.

HuokosetHuokoset (valuhuokoset) aiheutuvat betoniinsekoituksen yhteydessä syntyvästä ja muotin-vastaisille betonipinnoille kerääntyvästä ilmas-ta, joka ei ole tiivistyksen aikana ehtinyt tai pys-tynyt poistumaan yläpinnan kautta. Huokostenkokoon ja määrään vaikuttavat keskeisimmin• muottipintamateriaali• betonimassan notkeus

• betonin tiivistys sekä• valukerroksen paksuus.Muottipintamateriaalin tiiveys vaikuttaa ilmanpoistumiseen muottipinnan läpi tai siirtymiseenmuottipintaa pitkin. Huokosmäärä on tyypilli-sesti pieni käytettäessä sahatavaraa tai pinnoit-tamatonta vaneria. Tiivistä pintaa kuten pinnoi-tettua vaneria käytettäessä ilma ei pääse tunkeu-tumaan muottipinnan läpi, mutta pienen kitkanansiosta huokoset ovat toisaalta pieniä. Muotti-pintamateriaalin valinta huokosten osalta perus-tuukin tavallisimmin muottipinnan käyttökerto-jen tarvittavaan määrään.

Betonimassan notkeuden kasvaessa (löysem-pi betonimassa) mahdollisuus saada pienennet-tyä huokosmäärää pinnassa paranee, mutta eivähennä tiivistyksen merkitystä. Tällöin myösbetonin hienoainesmäärän (sideaine ja kiviaines< 0,25 mm) on oltava riittävä.

Betonin tiivistys eli täryttäminen on tärkeintekijä huokosten koon ja määrän pienentämises-sä. Vaakarakenteiden tiivistys ei yleensä ole on-gelmallista huokosten suhteen; poikkeuksiaovat kuitenkin vinot vaakarakenteet, jotka onmuotitettu kummaltakin puolelta. Pystyraken-teet, kuten seinät ja pilarit ovat tiivistyksen osal-ta vaativimpia. Pystyrakenteiden tiivistys onsuoritettava seuraavien periaatteiden mukaanhyvään lopputulokseen pyrittäessä:• betoni valetaan tasaisina ja ohuina kerroksi-

na: valukerrosten paksuus on noin 30 cm• tärysauvaa nostetaan betonista tavallista hi-

taammin eli ei nopeammin kuin 5–10 cm/s• pystyrakenteen yläosan (40–50 cm) betoni tä-

rytetään uudelleen selvästi ennen betonin jäy-kistymistä, sillä siihen kertyy enemmän valu-huokosia kuin rakenteen muuhun osaan. Jo


535

Taulukko 3. Betonipinnan väriä säätelevien tekijöiden vaikutus värimuutoksiin.Vaaleampi Betonin väri Tummempi

valkoinen ← portlandsementti → muut tyypitkorkea ← vesisementtisuhde → matalavähemmän ← hienoainesmäärä <0,25 mm → enemmänkuusi ← puulaji → mäntyteräs, muottivaneri ← muottipintamateriaali → sahatavarakorkea ← puisen muottipinnan kosteus → alhainenkovempi ← puisen muottipinnan kovuus → pehmeämpi

auringon kellastama muottipinta →ohuempi ← muotinirrotusainekerroksen paksuus → paksumpi

veden vuotaminen muotin läpi →pienempi ← muottipaine → korkeampi

isoja runkoainerakeita pinnan lähellä →pitkä ← tärytysaika1) → lyhyt

← betonin jälkitärytyshidas ← betonin kuivumisnopeus → nopeatäydellisempi ← sementin hydratoituminen → epätäydellisempisuurempi ← betonin kapillaarihuokosten määrä → pienempi

← kalkkihärmekovettumislämpötila → alhaisempi

100 % ja < 70 % ← kovettumiskosteuspitoisuus → 80–90 %1) sauvatärytys pystyrakenteissa

Kuva 18. Häiritsevää, epätasaisesti jakautunuttaja suurikokoista huokoisuutta. Sahatavara muot-tipintana olisi vaatinut selvästi pitempää tärytys-aikaa ja jopa notkeamman betonin käyttöä.

jäykistymässä olevassa betonissa ilmahuoko-sia ei enää saada sulkeutumaan

• tärysauvan pistojen on oltava tiheät etenkinlähellä muottipintaa; tärysauva ei kuitenkaansaa koskettaa sitä,

• tärytysaikaa on syytä pidentää normaalista.Tietty huokoisuus mielletään betoniarkkiteh-tuurissa betonisen pinnan ominaisuudeksi, jokaluonnollisella tavalla elävöittää pintaa. Etenkinväreillä käsitellyissä pinnoissa huokoset ovatosa arkkitehtonista ilmettä. Pystyrakenteissavoidaan hyvin työstettävällä betonilla ja huolel-lisella tiivistyksellä saada aikaan betonipintoja,joissa on vähän huokosia. Kuitenkin kokoluo-kan 5–15 mm huokosia esiintyy lähes aina. Täy-sin huokosettomia pintoja voidaan saavuttaavain ns. muottikankaita käyttäen; tällöin kuiten-kin betonipinta ei enää ole sileä eikä siihen toi-saalta jää muottipintamateriaalin jättämää ku-viota.

Verhomainen väriero pystypinnoissaRuotsalaisen betonipintojen värivaihteluita kä-sittelevän tutkimuksen (Cementa Ab ja Banver-ket) mukaan betonin uudelleen tiivistämiselläeli ns. jälkitärytyksellä ja eri-ikäisten betoniker-rosten läpi tehtävällä tärytyksellä on eräs ikäväsivuvaikutus. Sen on todettu aiheuttavan eten-kin tiiviimmillä muottipinnoilla (tiiviit muotti-vanerit) verhomaisina vyöhykkeinä eri valuker-rosten välillä esiintyvää värivaihtelua. Ilmiö onseurausta betonimassan ja muottipinnan väliinmuodostuvasta hyvin ohuesta vesikerroksesta,valukerrosten eri-ikäisyydestä ja tärytyksen ai-heuttamasta veden liikkeestä betonipinnassa.

Värieroja voi tapauskohtaiseti esiintyä jo mel-ko tuoreeseen betoniin tehdyn jälkitärytyksenyhteydessä tai kun tärytys suoritetaan ylemmänvalukerroksen läpi alempaan valukerrokseen.Vähiten niitä on havaittu silloin, kun betonointion jatkunut tauotta ja alempi valukerros ei oleehtinyt oleellisesti jäykistyä.

Jälkitärytys suoritetaan ennen betonin jäykis-tymistä ja sitoutumisen alkua etenkin pystyra-kenteita ja paksumpia laattarakenteita betonoi-taessa. Tarve tähän syntyy betonin plastisestapainumasta, joka on ilmiönä betonin sisäistä ras-kaamman (kiviaines ja sementti) ja kevyemmänosa-aineen (vesi) hienoista erottumista paino-voiman vaikutuksesta. Se saattaa aiheuttaa be-tonipintaan halkeilua ja epätäydellisen tartun-nan raudoituksen ja betonin välillä. Jälkitärytyssaattaa osa-aineet uudelleen tiiviimpään tilaanja vähentää samalla betonin huokoisuutta.

Plastista painumaa ja siten jälkitärytystarvet-ta lisää betonin erottumistaipumus ja suuri vesi-määrä, joten sitä voidaan oleellisesti vähentäämyös betoniteknisin keinoin. Useilla betonilaa-duilla etenkin lämpimissä olosuhteissa betonoi-taessa jälkitärytykseen ei ole kovinkaan pitkää

aikaa betonin nopeasta jäykistymisestä ja aikai-sesta sitoutumisen alkamisesta johtuen.

HärmeetAlkalihärme on vesiliukoista, nuoressa betonissaaina esiintyvää suolaa, joka otollisissa olosuh-teissa suotautuu valkoiseksi kerrokseksi betoni-pintaan nuoren betonin kuivuessa. Vesiliukoi-suutensa ansiosta alkalihärme on helppo poistaaesimerkiksi painepesulla; tästä sen myös erottaavaikeasti poistettavasta kalkkihärmeestä.

Alkalihärmeen muodostuminen voidaan es-tää tai sen esiintymistä ainakin oleellisesti pie-nentää valmistamalla betoni mahdollisimmanpienellä vesimäärällä ja estämällä betonin kuivu-minen kovettumisen varhaisvaiheessa kosteus-säilytyksellä (RH > 65 %), jälkihoitoaineella taitiiviillä muovikalvolla. Kylmä ja tuulinen sää li-säävät härmeen muodostumisriskiä, samoin huo-koinen muottipinta. Kun betoni ikääntyy ja tii-vistyy, alkalihärmettä ei enää muodostu.

Kalkkihärme on kalsiumkarbonaattia, jotamuodostuu ilman sisältämän hiilidioksidin rea-goidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa.Kalkkihärmettä syntyy paljon erityisesti silloin,kun muotinpurun jälkeen heikkolujuuksinen jahuokoinen betonipinta joutuu alttiiksi ulkopuo-liselle kosteudelle (vesisade, yökaste tms.). Vesivapauttaa huokoisesta betonikerroksesta kal-siumhydroksidia, joka puolestaan reagoi välit-tömästi hiilidioksidin kanssa muodostaen här-mettä. Kalkkihärmeen runsas muodostumisenon todennäköisintä silloin kun muottipinta onimukykyinen, betonin lujuudenkehitys hidassekä ilma kosteaa ja lämpötila alhainen.

Kalkkihärmettä on pieninä määrinä lähes kai-killa pinnoilla, mutta se muodostuu ongelmaksivisuaalisessa mielessä vasta esiintyessään run-saina määrinä tai tummissa ja muissa väribe-


536

Kuva 19. Härme-esiintymää laudalla muotite-tussa sillan reunapalkissa. Ulkovalut ovat herk-kiä härmeen muodostumiselle. Sillan maatuessanäkyy hyvin sahatavaran erilaisesta kosteuspi-toisuudesta ja vedenimukyvystä aiheutunuttavärieroa.

tonipinnoissa. Sen syntyminen on betonin omi-naisuuksiin liittyvä luonnollinen ilmiö. Här-meen esiintymistä voidaan kuitenkin rajoittaaseuraavilla toimenpiteillä:• imevä muottipinta (esim. lauta- ja pinnoitta-

maton vanerimuotti) kastellaan kyllästyspis-teeseen tai vahataan vettä imemättömiksi

• betonipinta suojataan muotinpurun jälkeenvälittömästi muovikalvolla

• parannetaan betonin tiiviyttä alhaisella ve-sisementtisuhteella

• varmistetaan etenkin kylmissä olosuhteissabetonipinnan nopea lujuudenkehitys valitse-malla nopeasti kovettuva betonilaatu, läm-pösuojaamalla valu ja järjestämällä valukoh-teeseen riittävä lämmitys.

Kalkkihärme ei lähde pois pelkällä vesipesulla.Tehokkaimmaksi poistomenetelmäksi on osoit-tautunut painepesu veden ja hiekan seoksella.Pesu tehdään aikaisintaan muutaman viikon ku-luttua valusta, jolloin betoni on ehtinyt tiivistyäpinnaltaan niin, että uutta härmekerrosta ei pää-se muodostumaan pesun jälkeen. Kalkkihärmelähtee betonipinnoista myös kulumalla, muttakuitenkin hyvin hitaasti.

HalkeiluBetonirakenteet ovat betonin eriasteiset ja -vai-heiset kutistumaominaisuudet sekä rakenteelli-nen toiminta huomioiden alttiita erisuuruistenhalkeamien muodostumiselle. Rakenteellistenja muiden toiminnallisten haittojen lisäksi hal-keamat (leveys, suunta ja määrä) vaikuttavat be-tonipinnan ulkonäköön. Monilta betonipinnoil-ta, joille on asetettu esteettisiä vaatimuksia jajoita voidaan katsoa läheltä, tulee edellyttää hal-keilemattomuutta. Usein täyden halkeilematto-muuden vaatimus on kuitenkin jo rakenteellisis-ta tekijöistä johtuen mahdoton. Ennen vaati-musten asettamista on tärkeää perehtyä raken-teen käyttötarkoitukseen, ympäristöolosuhtei-siin sekä mahdollisten korjausten onnistumis-mahdollisuuksiin ja kustannuksiin.

Betonipinnan ulkonäköön vaikuttavan hal-keilun raja-arvovaatimuksia on esitetty ohjeessaby 40 Betonirakenteiden pinnat 2003. Halkeilunrajoittaminen voidaan jakaa kolmeen ryhmäänseuraavasti:• halkeamien sijaintia, leveyttä ja määrää ei ra-

joiteta• halkeamien sijaintia, leveyttä ja määrää rajoi-

tetaan• vain mikrohalkeilu sallitaan (alle 0,05 mm:n

halkeamat).

Halkeilemattomuuteen ja halkeamien rajoitta-miseen voidaan pyrkiä eri keinoin. Raudoituk-sen avulla halkeamien leveyttä voidaan rajoit-taa, muttei estää niiden syntymistä, koska ta-vanomainen raudoitus alkaa toimia kunnollavasta halkeaman synnyttyä. Halkeilematon ra-kenne voidaan saada aikaan lähinnä seuraavintoimenpitein• valitaan betonille mahdollisimman vähän ku-

tistuva koostumus. Tämä tarkoittaa betoninsuhteitusta, jossa kiviaineksen osuus on suurieli maksimiraekoko valitaan mahdollisim-man suureksi, betonin vesimäärää vähenne-tään käyttämällä notkistusta eikä lujuusluok-kaa nosteta turhan korkeaksi (normaalibeto-neilla maksimina K40, mieluiten K35). Tär-keää on varmistaa suunnittelulla (etenkin rau-doitus) rakenteen valettavuus, jotta betonivoidaan valaa muottiin karkeana ja pienelläpudotuskorkeudella

• betoni tiivistetään muottiin huolellisesti jajärjestelmällisesti sekä rakenteiden yläosatjälkitiivistetään. Huolellisen työnsuorituksenlisäksi rakenteiden tulee olla suunniteltu eten-kin raudoituksen ja erilaisten varausten osaltasellaisiksi, että rakenteen kaikki osat ovat tii-vistyslaitteiston tavoitettavissa

• ymmärretään ja säädellään betonin kovettu-misen aikaisia lämpötiloja ja lämpötilaerojasekä jälkihoidetaan rakenteita

• valitaan rakenneratkaisut sellaisiksi, että hal-keilu on epätodennäköistä tai sitten hyväksy-tään luonnollinen, rakenteeseen mitä toden-näköisimmin tuleva halkeilu. Rakenne onjaettava liikuntasaumoilla riittävän pieniinosiin ja/tai muotoiltava niin, että ulkoisten japakkovoimien aiheuttamat vetojännityksetjäävät riittävän paljon betonin kulloistakinvetolujuutta pienemmiksi. Näin voidaan var-mistua siitä, ettei rakenne käytön aikana hal-keile. Rakenneosien kutistumisliikkeet kan-nattaa ohjata liikunta- ja kutistumissaumoihin;myös rakenneosien laakerointi auttaa yleensäpakkovoimien pienentämisessä.

LÄHTEET

Betongens yta. Byggforskningsrådet, T3:1996.Stockholm 1996. 280 s.by 40 Betonirakenteiden pinnat 2003. SuomenBetoniyhdistys r.y. Helsinki 2002.Formwork – A guide to good practise. ConcreteSociety. London 1986. 272 s.


537


538

Betonipinnan värivirheet; yleiskuvaus, syyt ja vähentämiskeinot.Kuvaus Syyt Korjaavat toimenpiteet

Vaihtelevat tummat ja vaaleatkohdat betonipinnallaVärivirheiden ulkonäkövaihtelee kiviainesrakeidenaiheuttamista ja kokoisistaläiskistä suuriin tummiin javaaleisiin alueisiin.

Betonimassa– Sementtilaadun vaihtuminen– Epätasainen (huonosti sekoittunut)

betonimassa– Veden- ja runkoaineen erottuminen

– Hyvin koossapysyväksi ja työstettä-väksi suhteitetun betonin käyttö

– Riittävän pitkä sekoitusaika– Tarkka väripigmentin määrä

Muotti ja muottipinta– Epätasaisesti vettä imevä muottipinta– Sementtiliiman vuoto saumakohdista– Tuore auringonkellastama koivuvaneri– Vaihteleva muottipaine– Sopimaton muotinirrotusaine– Epätasainen tai liiallinen kerros

muotinirrotusainetta

– Tasalaatuisen muottipintamateriaalinkäyttö

– Käytettävään muotinirrotusaineeseensoveltuvan levitysmenetelmän käyttö

– Liiallisen muotinirrotusainekerroksenpoistaminen pyyhkimällä

Betonointi– Riittämätön, epätasainen tai

liiallinen tiivistys– Sauvatärytys muottipintaa vasten– Epätasainen muottipaine– Betonointi pakkasessa

– Suunnitelmallinen betonointijärjestys– Järjestelmällinen tiivistys; tiheät täry-

sauvan pistot lähellä muottipintaa janurkkakohdissa

– Sauvan etäisyys muottipinnastakuitenkin väh. 50 mm

Kovettuminen ja jälkihoito– Pinnan nopea kuivuminen– Vaihtuva lämpö- ja/tai kosteustila

Suojaus– Pintaan kosketuksissa oleva mate-

riaali, joka nopeuttaa tai hidastaapinnan kuivumista tai antaa väriäpintaan

– Suojaus kauttaaltaan samanlainenkoko pinnalla

– Muotinpurku aina samana ajan-kohtana koko pinnalta kerrallaan

Pinnan paikkaus– Paikkauslaasti, jonka koostumus ja

ominaisuudet poikkeavat betonista– Värin säätäminen kokeilemalla

KalkkihärmeValkoista, vaikeasti veteenliukenevaa kalsiumkarbonaatinsaostumaa betonipinnalla.Ei tule sekoittaa betonipinnaltahelposti poistettavaan alkali-härmeeseen (ks. kohta 4.Härmeet).

– Nuorella tai yleensä karbonatisoi-tumattomalla betonipinnalla olevavesi (pääsyy)

– Kovettuminen kuivassa ilmassa– Kovettuminen matalassa lämpö-

tilassa– Betonipinnan varhaisen hydrataation

häiriintyminen (sopimaton muotinpintamateriaali tai muotinirrotusainesekä kylmyys)

– Imevän muottipinnan riittävä kastelutai vahaus

– Tuoreen betonipinnan suojausmuovilla

– Betonin lujuudenkehityksennopeuttaminen (lämmitys)

– Betonin tiiviyden parantaminenvesisementtisuhdetta alentamalla

Ruoste-esiintymätVaihtelee pinnan heikostakeltaisuudesta aina selviinruosteläikkiin.Pienikin määrä rautaa riittääerottuvaan värivaihteluun,etenkin valkobetonisellapinnalla.

– Raudoitus, sidelangat tms. liianlähellä pintaa tai kiinni pinnassa

– Rautayhdisteitä betonin osa-aineissatai jälkihoitovedessä

– Oikean suojabetonikerrospaksuudenvarmistaminen

Likaantuminen – Puutteellinen pinnan suojaus– Merkkauskynien jälkien siirtyminen

muottipinnasta betonipintaan

– Varovaisuus ja huolellisuus pintojenläheisyydessä

– Vaihtoehtoiset merkkaustavat


539

Pinnan geometrian virheet; yleiskuvaus, syyt ja vähentämiskeinot.Kuvaus Syyt Korjaavat toimenpiteet

Muottipinnan tasopoikkeamatPinnan aaltoilu, käyryys jahammastus.

– Valupaineelle alimitoitettu muotti– Huolimattomasti kohdistetut muotin

reunat

– Ammattitaitoinen muottisuunnittelu ja-työ; virheitä lähes mahdotonta korjatajälkikäteen

Harvavalu ja muu valuvikaSuurehkoja, muodoltaanepäsäännöllisiä tiivistymättö-män ja erottuneen betoninkohtia.

– Betonin erottumisesta aiheutuvatkivipesät

– Liian suuri massan pudotuskorkeus– Riittämätön tiivistys– Ahdas muotti ja/tai tiheä raudoitus– Erilaiset varaukset ja kiinnitykset

– Homogeenisen, erottumattomanbetonin käyttö; betonin notkistaminen

– Pudotuskorkeuden rajoittaminenkorkeintaan 1 metriin

– Tiivistyskaluston tilatarpeen huomiointiraudoitussuunnittelussa

Pinnan valuhuokosetMuottipintaan sulkeutuneenilman tai vesikuplien aiheutta-mia huokosia.Normaalisti muodoltaanpyöreitä tai ovaaleja, muttamyös säännöttömän muotoisiahuonosti tiivistetyssä ja hieno-ainesköyhässä betonissa.

Betonimassa– Hienoaineksen eli sementin ja

runkoaineksen < 0,25 mm puute– Riittämätön työstettävyys käytettä-

vään tiivistysmenetelmään nähdenMuotti– Vettä imemätön muottipinta ja

riittämätön tiivistys– Sopimaton muottipintamateriaalin

ja muotinirrotusaineen yhdistelmämatalissa vaakarakenteissa

Betonointi– Liian paksut valukerrokset tiivistys-

tehoon nähden– Liian lyhyt tärytysaika ja liian suuret

sauvan pistojen välit

– Hienoaineksen < 0,25 mm (sementtimukaanluettuna) kasvattaminenvähintään 400 kg/m3:iin

– Betonin notkistaminen

– Betonin notkistaminen– Ohuet valukerrokset– Tärytysajan kasvattaminen– Muotinirrotusaineen vaihto

– Valukerrokset korkeintaan 300 mm– Tärytysajan kasvattaminen ja sauvan

pistojen välit 400 mm:iin etenkinpystyrakenteiden yläosissa

Valuhaava ja paljastunutkiviaines muottisaumoissaEsiintyy usein pinnan tummu-neissa (väriero) kohdissa.

– Veden ja hienoaineksen tunkeutu-minen muottisaumoista

– Muottisaumojen tiivistäminen– Homogeenisen, erottumattoman

betonin käyttö

Vedestä aiheutunut valuhaavaMatomaisia valuhaavojapinnassa.

– Erottunut betoni– Hienoaineksen puute– Erottumisherkän betonin ylitiivistys– Betonointi kylmällä säällä– Vettä muotissa ja muottipinnoilla

– Homogeenisen, erottumattomanbetonin käyttö

Betonipinnan irtoaminen jahilseily

– Betoni tarttuu muottipintaan:alhainen muotinpurkulujuuskarkea muottipintamuotinirrotuaineen vähäisyys taipuuttuminenlautojen tai pinnoittamattomanvanerin riittämätön kastelukellastunut koivuvaneri

– Betonipinnan jäätyminen

– Riittävä muotinpurkulujuus 3–5 MPa– Muotinirrotusaineen käyttö koko

muottipinnalla (ohuena kerroksena)– Muottipinnan kastelu tarvittaessa– Kellastumattoman koivuvanerin käyttö– Betonin suojaaminen jäätymiseltä

Muottipinnan tarttuminenbetoniin

– Suuri tartuntalujuus betonin jamuottimateriaalin välillä, jolloinmuottipinta lohkeaa

– Muottipintamateriaalin vaihto– Muotinirrotusaineen käyttö koko

muottipinnalla (ohuena kerroksena)

Reuna- ja kulmavauriot – Muotin kiinnitarttumiset saumoissa– Iskut ja kolhaisut– Lohkeamat betonin jäätymisestä– Lohkeamat raudoituskorroosiosta

– Muottisaumojen tiivistäminen– Nurkkien ja kulmien viistäminen– Oikeat suojabetonikerrokset

Valupurse – Muottipinnassa ja -saumoissaolevat raot

– Muottisaumojen- ja pinnantiivistäminen


Katso:

www.betoni.com

Sieltä löydät tärkeän betonitiedon!

KurssitJulkaisutOhjeita suunnittelijoille ja rakentajillePätevyydetTapahtumakalenteriBetoni -lehden materiaaliKuvapankkiBetonituotteet ja niiden valmistajatJa paljon muuta

SUOMEN BETONITIETO OySUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.BETONIKESKUS ryUnioninkatu 14, 2. krs00130 HELSINKI

Puhelin 09 - 6962 360Faksi 09 - 651 145

http://www.betoni.com

Documents

Paikallavaletut betonipinnat - Rakennustieto · 2015. 12. 8. · Paikallavaletut betonipinnat Mirja Pahkala, insinööri Tuotelinjapäällikkö, Ramirent Oy [email protected]