OULUN TURVALLISUUSOHEJ LMA 2013–2016 · 2016-06-23 · 2013–2016. Oulun turvallisuustyöryhm ... 4.3iihtyisästi kaupungissa V 26 4.4odikkaasti kotona K 26 5 • Viestintä 27

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013–2016

Oulun turvallisuustyöryhmä

Pasi Rissanenturvallisuusasiantuntija

Heikki Kontsasriskienhallintapäällikkö

Kevät 2013

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013–2016 3

Sisällysluettelo

1 • JOHDANTO 4 1.1 Turvallisuusohjelman tavoitteet Oulussa 5 1.2 Oulun kaupungin strategia 6 1.3 Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma 7 1.4 Turvallisuuden käsitteestä 8

2 • UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE 9 2.1 Turvallisuusohjelman painopisteet 10 2.2 Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta 11 2.3 Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta 12 2.4 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmies-organisaatiossa 13 2.5 Seuranta 13

3 • PAINOPISTEALUEET 14 3.1 Lapset, lapsiperheet ja nuoret 14 3.1.1 Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy 15 3.2 Työikäiset 15 3.2.1 Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen 15 3.2.2 Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja 15 hyvinvoinnin edistämiseen 3.2.3 Mielenterveys ja päihdepalvelut 16 3.3 Ikääntyvät 16 3.3.1 Arjen turvallisuus 16 3.4 Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri) 16 3.4.1 Osallisuus ja vaikuttaminen 17 3.4.2 Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointina 17 3.5 Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta) 18 3.5.1 LAFPA 20 3.5.2 MARAK 20 3.5.3 Via Vis-väkivaltatyön hanke 21 3.5.4 Turvallinen kansalaisyhteiskunta 21 3.6 Viihtyisästi kaupungissa (Katuturvallisuus) 22 3.7 Kodikkaasti kotona (Kotitapaturmat) 23

4 • YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ 25 4.1 Kaupunkilaisten turvallisuuden kehittäminen Oulun kaupungin prosesseissa 25 4.2 Yksi lyönti vähemmän 25 4.3 Viihtyisästi kaupungissa 26 4.4 Kodikkaasti kotona 26

5 • Viestintä 27

6 • Oulun seudun yritysturvallisuus 28

6 • Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma 29

7 • Lähteet 31

Liite 1. Oulun turvallisuustyöryhmä 32Liite 1. Seurannassa käytettävät tunnusluvut ja mittarit 34


Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkos-ton menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. (Yhdistymisso-pimus, 2010.) Positiivisella turvallisuuden ko-kemuksella on positiivista merkitystä luotaessa moni-ilmeistä, viihtyisää sekä houkuttelevaa kaupunkia. Hyvä turvallisuus muodostuu laa-jasta kokonaisuudesta, jossa keskeistä on kan-salaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen kohee-sio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus.

Turvallisuutta on hahmotettava inhimillisen elämän alueita jäsentämällä, koska tutkimus-tulosten mukaan turvattomuus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alueisiin. Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskeinen sisältö on se, että turvalli-suus ja turvattomuus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämi-seen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatillisesti sekä verkostoitumalla.

Oulun turvallisuusohjelma on osa sitä suun-nittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoi-tuksena on vähentää normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä kaupungin ja kaupunkilaisten

toiminnassa. Turvallisuustyötä uudessa Oulus-sa ohjaa turvallisuusohjelma ja lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnitte-lun toteuttamisesta on kaupungilla.

Oulun turvallisuusohjelmaa toteutetaan osana mukana olevien organisaatioiden ja yhteisöjen perustyötä. Oulun kaupungin osalta turvalli-suusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat esitetty valtaosaltaan myös kaupungin Palvelujen jär-jestämisohjelmassa 2013, joka on osa strategis-ta ohjausjärjestelmää.

Uuden Oulun palveluiden järjestämisessä ko-rostetaan kuntalaislähtöisyyttä, moniammatil-lisia yhteisiä palveluprosesseja sekä monituot-tajuutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013). Edellä mainittu palveluiden järjestämisen malli toteuttaa kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012) esi-tettyä ajatusta turvallisuuden parantamisesta ja tehokkaasta ongelmien ratkaisusta. Turval-lisuuden parantaminen ja tehokas ongelmien ratkaisu edellyttävät yhä useammin eri toimi-joiden yhteisesti sopimaa ja ajoittamaa toimin-taa (Turvallisempi huominen – Sisäisen turval-lisuuden ohjelma. 2012).

1 • JOHDANTO


1.1 Turvallisuusohjelman tavoitteet OulussaOulun turvallisuustyöryhmä asetti kesän 2011 alussa kokouksessaan seuraavanlaisen tavoit-teen.

Meidän tulee luoda näkemys siitä, mitä turvallinen Oulu 2020 on.

Tämän näkemyksen jalkauttaminen sekä juurruttaminen kaupunkilaisten

elämään saavat näkemyksen toteuttamaan itse itseään.

Turvallisuus/turvattomuus ovat konteksti sidonnaisia, joten niitä on käsiteltävä moni-muotoisesti ja niihin vaikuttamisen tulee olla myös monien eri keinojen kautta tapahtuvaa. Yhtäältä turvallisuudessa ja turvattomuudessa on kyse lapsuudenkodissa tapahtuneeseen kas-vuun ja kehitykseen liittyvistä syvistä asioista ja toisaalta elämänkaareen, elämäntilanteeseen ja asemaan liittyvistä asioista (Niemelä & Lahi-kainen, Inhimillinen turvallisuus. 2000).

Päämääräksi voidaan asettaa se, että luodaan turvallinen elinympäristö, jonka vastakohtana on eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Koko elämänkaaren kestävä hyvinvointi rakentuu pääasiassa terveyden, toimeentulon ja yhteis-kunnan tarjoaminen hyvinvointipalveluiden perustalle. Näiden taustalla vaikuttavat taas yksilölliset elintavat ja ympäristö. Yksilöllisen hyvinvoinnin perusta luodaan varhaisessa lap-suudessa, josta se heijastuu myöhempiin elä-mänvaiheisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen tulevaisuuden hyvinvoinnin pe-rusta. (Uuden Oulun Hyvinvointikatsaus 2011.)

Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalve-lujen strategisena tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen kolmas ulottuvuus talou-den ja ekologian rinnalla. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kuntalaisia reilusti, vah-vistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tukee ter-veyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja palvelut. Sosiaalisesti ja sivistykselli-

sesti kestävän yhteiskunnan palveluilla lisätään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimin-takykyä, kavennetaan hyvinvointi- ja tervey-seroja sekä huolehditaan, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne parantuu. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

Lisäksi asuin- ja elinympäristöä kehitetään laadukkaalla yhdyskuntasuunnittelulla niin, että se lisää turvallisuutta, tukee omatoimista selviytymistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia. Hyvällä suunnittelulla luodaan esteetön ympä-ristö ja palvelujen helppo saavutettavuus. (Pal-velujen järjestämisohjelma 2013.)

Edellä mainituilla periaatteilla ja tavoitteiden asettelulla Oulun kaupunki haastaa kaikki kaupunkilaiset, julkisen ja yksityisen sektorin, järjestöt, yhdistykset sekä yritykset toteutta-maan näkemystä turvallisesta Oulusta.

Turvallinen Oulu on:

Monimuotoisesti kuntalaisen hyvinvointia ja sivistystä tukeva.

Osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kuntalaisten

omatoimisuutta vahvistava.Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä

vastustava sekä heikompia puolustava.

Asuin- ja elinympäristöltään turvalliseksi suunniteltu ja toteutettu.

Jalkauttaminen ja juurruttaminen kaupun-kilaisten elämään onnistuvat, kun kaikki tur-vallisuustyössä mukana olevat toimijat huo-mioivat jokapäiväisessä työssään, puheessaan, tiedotuksessa sekä käytännöissä turvallisen Oulun näkemyksen.


1.2 Oulun kaupungin strategia

Uuden Oulun strateginen ohjausjärjestelmä perustuu yhteen kaupunkistrategiaan, jonka avulla valtuusto ohjaa koko kaupunkikonser-nin toimintaa. Keskeisenä osana uutta strate-gista ohjausjärjestelmää on palvelujen järjestä-misohjelma, missä konkretisoituvat linjaukset palvelujen järjestämisestä. (Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja – suunnitelman 2014–2015 Suunnitteluohje, 2012.)

Kunnan järjestämät palvelut on organisoitu kolmeen pääpalvelualueeseen, joita ovat sivis-tys ja kulttuuri, hyvinvointi sekä yhdyskunta ja ympäristö. Konsernipalvelut jakaantuvat nel-jään palvelualueeseen: hallinto, kehittäminen, talous ja omistajaohjaus sekä henkilöstö. (Ou-lun kaupungin talousarvion 2013 ja – suunni-telman 2014–2015 Suunnitteluohje, 2012.)

Palveluiden järjestäminen sekä sitä konkreet-tisesti ohjaava palvelujen järjestämisohjelman merkitys korostuu myös turvallisuusohjelmas-sa. Oulun kaupungissa toteutettavalla palve-luiden järjestämisellä on keskeinen merkitys myös kaupunkilaisten turvallisuuden kehityk-selle. Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistys-palvelulle ja yhdyskuntasuunnittelulle asetetut strategiset sekä palvelujen järjestämiselle ase-tetut tavoitteet tukevat hyvin turvallisuuden positiivista kehitystä inhimillisen turvallisuu-den näkökulmasta kuntalaisten elämässä.

Uuden Oulun strategia on valmistelussa ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. Mahdolliset muutokset aikaisempaan huomioidaan tavoi-teasetannassa ja mittaristossa.

Arvot:

Vastuullisuus – Kumppanuus – Yhdenvertaisuus – Luottamus - Rohkeus

Visio:

Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän

kehityksen verkostokaupunki.


Kaikkeen ihmisten elämään ja toimintaan kuuluu tietyn asteinen epävarmuus. Epävar-muus on tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista. Koska elämään liittyy huomattavan paljon tulevaisuuteen kohdis-tuvia epävarmuuksia, on järkevää jokaisen or-ganisaation toteuttaa riskien hallintaa, jotta tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista voitaisiin vähentää.

Riskienhallinnan päämääränä on kaupungin strategiaa tukien varmistaa toimintojen jat-kuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen (Sisäisen valvonnan yleisohje 2010). Kuntalaki velvoittaa kunnat järjestämään kunnan ja kun-takonsernin sisäisen riskienhallinnan. Riskien-hallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaa ja talouteen liittyvät riskit eli sen tu-lee olla kokonaisvaltaista riskienhallintaa.

Vuonna 2010 julkaistun yhteiskunnan turval-lisuusstrategian mukaan varautumisella tar-koitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtä-vien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumissuunnittelun painopiste tulee selkeästi olla normaaliolojen häiriötilanteissa eli jokapäiväisen toiminnan varmistamisessa.

Edellä mainittuihin määritelmiin viitaten on tarkoituksenmukaista yhdistää näihin kä-sitteisiin liittyvät toiminnot yhdeksi koko-naisuudeksi. Tämä kokonaisuus perustuu kansalliseksi riskienhallinnan standardiksi vahvistettuun ISO 31000 standardiin (SFS-ISO 31000/10.5.2011), joka määrittelee kokonaisval-taisen riskienhallinnan periaatteet ohjeet ja termit.

Tämän standardin mukaisesti riskienhallinta on muun muassa olennainen osa organisaa-tion kaikkia prosesseja ja osa päätöksentekoa. Jotta kaupungin riskienhallinnan toteutus olisi standardin mukaisesti järjestelmällistä, jäsen-neltyä ja ajantasaista on kukin pääprosessin suunniteltava kuinka vuosittain tapahtuva, jär-jestelmällinen riskienarviointi toteutetaan.

1.3 Oulun kaupungin riskienhallinta ja varautumissuunnitelma

KUVIO 1. Riskienhallinnan kenttä.


Hyvin suunniteltuna ja järjestelmällisesti to-teutettuna vuosittainen riskienarviointi tapah-tuma palvelee myös varautumissuunnittelun tarpeita.

Paikallisen turvallisuussuunnittelun tarkoituk-sena on ennalta estävästi vähentää tai poistaa normaaliolojen riskejä tai uhkatekijöitä. Pai-kallinen turvallisuusohjelma ja suunnittelu ovat siis osa sitä suunnittelun ja toteutuksen ketjua, jonka tarkoituksena on vastata mahdol-lisimman kattavasti erilaisiin tilanteisiin kau-pungin toiminnassa.

Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty koko riskienhallinnan kenttä. Oulun turvalli-suusohjelma asettuu kuvassa ensimmäisenä vasemmalla olevalle alueelle; suunnitelmat, ennaltaehkäisevätyö sekä harjoittelu.

1.4 Turvallisuuden käsitteestä

Turvallisuus käsitteenä on laajentunut viime vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä turval-lisuus on tärkeä osa hyvinvointia ja kilpailuky-kyä. Laajasti ajatellen turvallisuudella tarkoite-taan kaikkea kuntalaisten turvallisuutta ja sillä on läheinen yhteys riskienhallinnan ja varautu-misen käsitteisiin.

Hyvä turvallisuus muodostuu laajasta koko-naisuudesta, jossa keskeistä on kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen koheesio ja yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yh-teiskunnallinen elinvoimaisuus. Työtä tur-vallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tehdään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. (Turvallisempi huomi-nen – Sisäisen turvallisuuden ohjelma. 2012.)

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvalli-sempi huominen (2012) sisäisellä turvallisuu-della tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan oloti-laa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän

takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöstä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä joh-tuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Tutkimustulosten mukaan turvatto-muus - ja näin ollen myös turvallisuus - liittyy ihmisten kaikkiin elämän alu-eisiin. Niinpä turvallisuutta on hah-motettava inhimillisen elämän alueita jäsentämällä. Tämän kaltaista laajaa turvallisuuskäsitettä on luonnehdittu ”inhimilliseksi turvallisuudeksi”. Malli laajenevasta turvallisuuskäsi-tyksestä sisältää ulottuvuuksina so-siaalisen- ja hyvinvointivaltiollisen turvallisuuskäsityksen, kulttuurisen/humanistisen turvallisuuskäsityksen, modernin ekologisen turvallisuuskä-sityksen sekä perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen. Peruspilareina toimivat sosiaalinen (yhteisöllinen) sekä terveydellinen turvallisuuskäsitys. (Niemelä & Lahikainen, Inhimillinen turvallisuus. 2000.)

Oulun kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalve-lujen strategiset sekä yhdyskuntasuunnittelul-le asetetut tavoitteet tukevat hyvin esitettyjen määritelmien sisältöjä. Edellä mainitut määri-telmät nostavat kaupungin johdon, luottamus-henkilöorganisaation sekä eri palveluja toimi-alat turvallisuustyön keskiöön.


2 • UUDEN OULUN TURVALLISUUSTYÖN RAKENNE

Uuden Oulun turvallisuustyö perustuu inhi-millisen turvallisuuden käsitteeseen. Turvalli-suustyötä uudessa Oulussa ohjaa turvallisuus-ohjelma. Turvallisuusohjelma ottaa huomioon uuden Oulun prosessien tehtävät sekä Palve-lujen järjestämisohjelman 2013 esille nostamat painopisteet.

Oulun kaupungin turvallisuustyötä koordinoi turvallisuustyöryhmä, jollainen kaupungissa on toiminut 2000-luvun alusta. Uuden Ou-lun turvallisuustyöryhmän on kutsunut koolle Oulun kaupunki ja sen jäseniä ovat Oulun pro-sessien vastuuhenkilöt, yhteistyöviranomaiset sekä keskeiset kolmannen sektorin toimijat ja liike-elämän edustajat. Turvallisuustyöryhmä toteuttaa ja seuraa uuden Oulun turvallisuus-ohjelmaa, mikä on samalla työryhmän jäsenten yhteinen sopimus kaupunkilaisten arjen tur-vallisemmaksi tekemiseksi.

Turvallisuustyöryhmän on tarkoituksena muodostaa strateginen verkosto ja toimia ver-koston mahdollistamista lähtökohdista. Yh-teistyön syvenemisen onnistuminen edellyttää yhteistyörajapintojen merkittävää laajenta-mista kumppaniorganisaatioiden välillä – vain siten on mahdollisuus onnistua ja realisoida hyödyt täysimääräisesti. Turvallisuussuunni-

telmien toimeenpanossa merkittävät hyödyt realisoituvat vasta 5-10 vuoden aikajänteellä. (Hukkanen. 2010.)

Strateginen verkosto on organisaatioiden muodostama verkosto, jolla on yhteinen kehi-tysohjelma ja yhteinen visio toiminnan kehit-tämiseksi (Hakanen ym. 2007). Oulun turval-lisuusohjelma on työryhmän kehitysohjelma ja se sisältää toiminnan vision. Lähtökohtana turvallisuusohjelman toteuttamiselle Oulussa on se, että johtovastuu turvallisuussuunnitte-lun toteuttamisesta on kaupungilla.

Inhimillisen turvallisuuden käsitteen keskei-nen sisältö on, että turvallisuus ja turvatto-muus läpäisevät kaikki elämän alueet. Näin ollen turvallisuuden kehittämiseen voi ja tulee vaikuttaa monimuotoisesti, moniammatilli-sesti sekä verkostoitumalla prosessien välillä mutta myös omasta organisaatiosta ulospäin.

Kaupungeissa keskeisiä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä on muun muassa sosiaali- ja terveys-palveluilla, nuoriso- ja opetuspalveluilla, kaa-voituksella ja ympäristönsuunnittelulla, teiden ja katujen ylläpidolla sekä pelastuslaitoksella ja poliisilla. Edellä esitetystä turvallisuuden laajentuneesta näkökulmasta, uuden Oulun


prosesseissa tehtävä työ on erityisen merkityk-sellistä myös kaupunkilaisten turvallisuudelle. Prosesseissa tehtävän työn lisäksi työtä turval-lisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä yhdessä ja erikseen yhteiskunnan eri sektoreilla ja kansalaisten toimesta. Kansalais-ten tekemä turvallisuustyö tulee näkyväksi esi-merkiksi asukastupatoiminnan, yhdistysten ja eri yhteisöjen kautta.

Prosesseissa tehtävä työ, inhimillisen turvalli-suuskäsityksen näkökulmasta, on samalla yksi menestystekijä uudelle Oululle. Toiminnassa huomioidaan myös yhteistyö kaupunkilaisten, turvallisuuteen vaikuttavien viranomaisten, yritysten sekä järjestöjen kanssa. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöi-syyttä, moniammatillisuutta sekä monituotta-juutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013).

Oulussa toteutetaan yhteistyössä eri toimi-joiden kesken lukuisia eri toimenpiteitä, jotka edistävät kaupunkilaisten turvallisuutta. Luet-telo on lähes loputon niistä hyvistä malleista, joita alueella toteutetaan. Tässä esimerkkinä muutama kuten Oulun seudulla toimiva Etsivä nuorisotyö, Näppihaukka-toiminta, Pullo Pois-toiminta, Turvaa tenaville – tapahtuma, Seis-kalle-illat, I love sport Oulu, Virta tai IMAGO.

Erityisesti puhuttaessa syrjäytymisestä, tur-vallisesta kasvuympäristöstä tai turvallisesta elämästä on siihen vaikuttavat toimenpiteet oltava monimuotoisia ja niitä on oltava useita erilaisia. Entisten toimintamallien lisäksi tar-vitaan muuttuvassa yhteiskunnassa uusia toi-mintamalleja.

Edellä mainituilla perusteluilla ei tässä turvalli-suusohjelmassa ole lähdetty luettelemaan niitä lukuisia eri toimintoja, joita kaupungissa to-teutetaan ja tullaan toteuttamaan. Rajattujen ilmiöiden kohdalla, joita ovat väkivalta, katu-turvallisuus ja kotitapaturmat, on maininnat keskeisistä toimenpiteistä.

Työ turvallisuuden ylläpitämiseksi ja paran-tamiseksi kiteytyy Oulun kaupungissa yhteis-kunnan eri verkostoissa sekä kansalaisten toi-mesta tehtävään laajaan työhön.

2.1 Turvallisuusohjelman painopisteet

Uuden Oulun turvallisuusohjelma vuosille 2013 - 2016 perustuu

• ”Inhimillisen turvallisuuden” käsitteeseen• Valtioneuvoston Turvallisempi huominen

- Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 26/12• Uuden Oulun prosessien tehtäviin• Uuden Oulun Palvelujen järjestämisohjel-

man 2013 pääteemoihin• Edelliseen turvallisuussuunnitelmaan Tur-

vallisempi Oulu 2013 • Turvallisempi Oulu 2013 turvallisuussuun-

nitelman painopistetyöryhmien raportoin-tiin vuosien 2009–2012 aikana

• Turvallisuuskyselyihin vuosina 2010 ja 2011• Uuden Oulun turvallisuussuunnittelun

ympäristöanalyysiin, joka perustuu * Oulun kaupungin tekemään Hyvin-

vointikatsaukseen 2011, * Oulun kaupunkistrategian 2015 tarkis-

tamisen toimintaympäristöanalyysiin,* Yhdistyvien kuntien turvallisuussuun-

nitelmiin sekä * Oulun ydinkeskustan vetovoimaisuus-

tutkimukseen 2011

Oulun turvallisuusohjelma on valmisteltu Ou-lun kaupungin keskushallinnon konsernipal-veluiden turvallisuuden asiantuntijoiden teh-tävänä, turvallisuustyöryhmän ohjauksessa. Se on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja pro-sessien johdossa, turvallisuustyöryhmässä sekä kaupungin suuralueiden yhteistyöryhmissä ennen lopullista valmistumista.

Turvallisuusohjelman 2013 – 2016 painopisteet ovat:

1. lapset ja lapsiperheet sekä nuoret2. työikäiset3. ikääntyvät4. kaupunkikulttuuri5. väkivalta6. katuturvallisuus7. kotitapaturmat


Oulun Palvelujen järjestämisohjelma 2013 nos-taa painopisteiksi ja kehittämisen kohteiksi kolme ensin mainittua. Inhimillisen turval-lisuuden käsitteen mukaisesti kehitettäessä näiden painopisteiden hyvinvointia ja samalla kannustettaessa kuntalaisia osallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen, kehitetään samalla painopis-teiden toiminnan kohteena olevien ihmisten turvallisuutta. Kaupunkikulttuurin kehittä-misessä toimijoita ovat kulttuuri- ja tapahtu-mayksikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoimin-nan palvelualue. Oulun kaupungin kaikilla prosesseilla on keskeinen rooli sekä inhimil-lisen turvallisuuden että kaupunkikulttuurin kehittämisessä.

Kaupungin asettaessa mainitut pai-nopisteet toiminnan keskiöön ja koh-distaessa hyvinvoinnin kehitystyötä näihin painopisteisiin, se samalla - in-himillisen turvallisuuskäsityksen mu-kaisesti - kehittää myönteisesti kau-punkilaisten turvallisuutta. Tällöin se samalla toteuttaa myös turvallisuus-ohjelman periaatteita ja tavoitteita.

Tärkeää on nähdä yhteiskunnassa ilmenevät ongelmat myös sosiaali-, koulutus-, alkoholi-, työvoima- ja kriminaalipoliittisina kysymyksi-nä, ei turvallisuuteen yksin omaan liittyvinä. Yhteiskuntaan kuuluvalla poliittisella ohjauk-sella on merkitystä myös yhteiskunnan turval-lisuuden rakentumisen näkökulmasta.

Uuden Oulun prosessien toteuttamien nel-jän ensimmäisen painopisteen lisäksi turvalli-suustyöryhmä keskittyy keskeisten väkivallan muotojen, katuturvallisuuden sekä kotitapa-turmien vähentämiseen. Viimeksi mainittuja painopisteitä toteuttavat erilliset painopiste-työryhmät. Ryhmien työskentely on itsenäistä ja ryhmän jäsenten ”näköistä”. Ryhmät ovat painopistealueensa asiantuntijoita.

2.2 Pääpalvelualueiden tehtävät turvallisuuden näkökulmasta

Aikaisemmin mainitut inhimillisen turvalli-suuden peruspilarien ja perusulottuvuuksien määritelmät sisältyvät uuden Oulun pääpal-velualueiden tehtäviin. Palvelualueilla on kes-keinen merkitys inhimillisen turvallisuuden kehittämisessä sekä eteenpäin viemisessä. Pal-velualueiden palveluiden järjestäminen perus-tuu kuntalaislähtöisyyteen, moniammatillisiin palveluprosesseihin sekä monituottajamalliin, mikä lisää kunnan tarvetta kiinteään yhteistyö-hön alueen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä että turvallisuuden peruspilarit ja turvallisuuden näkökulma on kirjoitettuna myös prosessien omiin käyttö- ja palvelutoi-mintasuunnitelmiin ja ovat huomioituna myös sopimusohjauksessa ja seurannassa. On tun-nistettava, että kaikissa kaupungin toimialaan kuuluvissa yksiköissä voidaan tietoisesti tukea kuntalaisten turvallisuutta. Pääprosessien teh-tävät turvallisuuden näkökulmasta ovat:

Sivistys- ja kulttuuripalvelutTehtävänä on ennalta ehkäistä turvattomuut-ta tuottamalla palveluita lasten ja nuorten hy-vinvoinnin, aikuisten hyvinvoinnin ja elämän-hallinnan, sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi. Turvallisuuden kehittämisessä on kyse myös ihmisen mah-dollisuudesta henkiseen kasvuun ja itsensä to-teuttamiseen.

Palvelee erityisesti kolmea ensimmäistä nimet-tyä turvallisuuden kehittämisen aluetta.

Keinoina ovat varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, sivistyspalvelut, kulttuuripal-velut sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut.


HyvinvointipalvelutTehtävänä katkaista sekä ennalta ehkäistä las-ten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten syr-jäytyminen ja turvattomuuden kehittyminen. Turvallisuus rakentuu muun muassa turvalli-seksi koetuista sosiaalisista lähiverkostoista ja oman toimintakyvyn säilyttämisestä.


Keinoina ovat sosiaalisen hyvinvoinnin palve-lut, terveyspalvelut, ikäihmisten hyvinvoinnin palvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden hy-vinvoinnin edistämispalvelut.

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelutTehtävänä ylläpitää ja parantaa turvallisuutta lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikääntyvien ihmisten toimintaympäristössä. Rakennetun, teknologisen infrastruktuurin turvallisuus ja toimintavarmuus vähentää ihmisten turvatto-muutta.

Palvelee kaikkia nimettyjä turvallisuuden ke-hittämisen alueita.

Keinoina ovat maankäytön suunnittelu- ja kaupunkisuunnittelun ohjauspalvelut, kau-punkisuunnittelu- ja tekniset palvelut, raken-nusvalvonta sekä ympäristöpalvelut.

ElinkeinopalvelutTehtävänä on lasten ja nuorten, aikuisten sekä ikäihmisten turvattomuuden vähentäminen ja sitä kautta turvallisuuden lisääminen. Tur-vattomuutta aiheuttaa työelämässä tapahtuva muutos, jossa työpaikkojen määrä vähenee ja työ muuttuu yhä enemmän pätkätyöksi.


Keinoina ovat elinkeinopolitiikan toteuttami-nen, yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen sekä yritysten toimintaympäristön kehittämi-nen ja elinkeinomarkkinoinnista vastaaminen.

2.3 Painopistetyöryhmien tehtävät turvallisuuden näkökulmasta

Painopistetyöryhmien tehtävänä on parantaa ja kehittää turvallisuutta Oulun kaupungissa painopistealueellaan. Painopisteiden haasteet ovat sisällöllisesti erilaisia, kuten myös laa-juudeltaan, mistä syystä niiden toiminnan on perusteltua olla itsenäistä. Työryhmät ovat samalla painopistealueensa asiantuntijoita. Siitä syystä painopistetyöryhmät ovat parhaita määrittämään oman työskentelynsä tavoitteet, sekä seurantaan käytettävät mittarit.

VäkivaltaTehtävänä on keskeisten väkivallan muotojen määrän vähentäminen, sekä tapahtuneita väki-valtatekoja vähentämällä, että yksittäisten vä-kivallan tekijöiden tekoihin puuttumalla.

Keinona ovat väkivaltaan liittyvien työryhmien ja hankkeiden toiminnan kehittäminen sekä tukeminen.

KatuturvallisuusTehtävänä on katuturvallisuuden sekä -viih-tyisyyden lisääminen keskustan vetovoimai-suuden, toiminnallisuuden ja turvallisuuden avulla.

Keinoina ovat katuturvallisuuteen liittyvien jo olemassa olevien toimenpiteiden toteuttami-nen sekä kehittäminen ja uusien tarpeellisten toimintojen suunnittelu työryhmään kuuluvi-en organisaatioiden toimintojen puitteissa.

Kaupunkikulttuurin kehittäminen toteuttaa omalta osaltaan keskustan vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden kehittämistä.

KotitapaturmatTehtävänä on kotitapaturmien vähentäminen kotona tapahtuvien tapaturmien osalta.

Keinoina ovat kotitapaturmien ehkäisyn tie-dottamisen ja olemassa olevien toimenpiteiden tehostamisen avulla sekä yhteistyön lisäämi-


nen eri toimijoiden kesken. Myös mahdollisten uusien ja tarpeellisten ennalta ehkäisyyn liitty-vien toimenpiteiden kehittäminen on keinova-likoimassa mukana.

2.4 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen luottamusmies-organisaatiossa

Turvallisuusohjelman hyväksymisellä kau-pungin luottamusmiesorganisaatiossa on merkitystä turvallisuustyössä mukana oleville tahoille. Kaupungin korkeimpienn päättäjien hyväksyntä ohjelmalle rakentaa vahvan pe-rustan ohjelman toteuttamiselle ja linjaa siten turvallisuuden eteen tehtävää työtä kaupungin eri palveluissa ja muissa mukana olevissa orga-nisaatioissa.

2.5 Seuranta

Neljän ensimmäisen painopisteen osalta seu-rannassa käytetään apuna kaupungin omia seurantajärjestelmiä sekä mittareita, kuten esi-merkiksi Hyvinvointikertomuksesta löytyvää mittaristoa, sekä alueellisen terveys- ja hyvin-vointitutkimuksen ja kaupunki- ja kuntapal-velututkimuksen tuloksia. Näiden painopis-teiden osalta juuri seurannan avulla pystytään todentamaan, millä tavalla toiminnalle asete-tut tavoitteet on pystytty saavuttamaan.

Seurannan tuloksista turvallisuustyöryhmä ra-portoi kaupunginvaltuustolle valtuustokauden aikana strategiaprosessin mukaisesti. Seuran-ta on samalla osa Hyvinvointikertomukseen liitettyä turvallisuuden seurantaa. Raportoin-ti mahdollistaa kaupunginvaltuustolle ottaa huomioon seurannan tulokset omassa päätök-senteossaan.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa on päätetty ottaa käyttöön eri palvelualueilla. Ennakkovaikutusten arvi-oinnissa ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa

(kuntalaisvaikutukset) turvallisuus on yksi ar-vioinnin kohde. Vaikutusten arvioinnissa arvi-oidaan myös nykytilaa, mikä tarkoittaa samalla sen hetkisen tilanteen tarkastelua.

Väkivallan, katuturvallisuuden ja kotitapatur-mien osalta niiden työryhmät pohtivat osal-tansa vuosittaisen seurannan järjestämisen. Työryhmät tuottavat vuosittain toimistaan ja seuraamistaan mittareista koosteen, joka esitellään suullisesti turvallisuustyöryhmäl-le. Vuosina 2014 ja 2016 seurannasta tehdään koottu seurantaraportti, joista jälkimmäinen toimii myös pohjana turvallisuusohjelman päi-vittämiselle. Liitteeseen 2 on koottu tunnuslu-kuja, joita myös käytetään hyväksi turvallisuu-den kehittymisen seurannassa.

Painopistekohtaisten seurantamittareiden li-säksi seurantaa toteutetaan kansallisen turval-lisuustutkimuksen avulla sekä kaupunkilaisil-le osoitettujen turvallisuuskyselyiden kautta. Seurannan toteuttamisesta on vastuussa työ-valiokunta ja seurannan tuloksista tiedotetaan vuosittain oululaisille.

Oulun turvallisuustyöryhmä suorittaa vuosit-tain arviointia koko turvallisuussuunnitelman vaikuttavuuden osalta.

Seurannan merkitystä ei voi väheksyä. Seuran-nan avulla saaduista tuloksista Oulun turval-lisuusohjelmassa olevat toimenpiteet saavat oikeutuksensa. Vastaavasti, jos toimenpiteiden havaitaan olevan toimimattomia, tulee silloin kyetä muuttamaan niitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että turvallisuuteen ei useimmiten pystytä vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä, vaan seurantaa on kyettävä tekemään pidemmän aikavälin mittareilla mutta riittävän herkillä sellaisilla.


3 • PAINOPISTEALUEET

Seuraava osio koostuu painopisteiden esitte-lystä. Nämä painopisteet muodostavat keskei-simmän osan Oulun turvallisuusohjelmasta. Painopisteiden kohdalta löytyvät ne periaat-teet ja keinot, joilla turvallisuutta inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta painopistealu-eella tullaan kehittämään vuosina 2013–2016.

Painopisteiden osalta ei ole lähdetty nimeä-mään pelkästään yksittäisiä ja tiettyjä toimen-piteitä toteutettavaksi, vaan turvallisuutta kehittävät keinot on kirjoitettu periaatteiden muotoon toiminnan suuntaa osoittamaan. Turvallisuutta parantavat keinot kuuluvat usei-den organisaatioiden perustehtäviin ja siten toimenpiteitä toteutetaan ja uusia kehitetään jokapäiväisessä työssä. Toiminnan suunnan toteutuminen todennetaan seurannan avulla.

Turvallisuusohjelmassa on nostettu muutamia tarkkarajaisempia painopisteitä esille, joihin on myös yksittäisempiä toimenpiteitä kirjattu toteutettavaksi.

3.1 Lapset, lapsiperheet ja nuoret

Keskeisenä tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren elämään vaikuttavien kasvu- ja kehi-tys- yhteisöjen tiivistä yhteistyötä luomalla yhteisiä moniammatillisia ja -alaisia palvelu-kokonaisuuksia, jotka vahvistavat yhteisöllistä kasvatuskumppanuutta. Vahvistetaan yhteis-työtä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

Painopiste on erilaisten tarpeiden riittävän varhaisessa havaitsemisessa ja oikea-aikais-ten sekä vaikuttavien palveluiden tarjoami-sessa kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Kes-keistä on se, että lapsi ja nuori pääsee osalliseksi erilaisiin palveluin ns. matalan kynnyksen pe-riaatteella. Uusia palveluja ja moniammatillista yhteistyötä tehdään siellä, missä lapset ja nuo-ret luontaisesti toimivat. Yhtenä keinona tähän liittyen kehitetään ns. palveluohjauksen peri-aatetta. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

Esimerkkinä monien keinojen joukosta voisi olla koko perheen tai sen osittainen saaminen mukaan perheen yhteiseen harrastustoimin-taan. Harrastetoiminnan tarjonnan on oltava riittävää ja tuotettu siten, että taloudellisia vai-keuksia toimintaan osallistumiseen ei ole. Täs-


sä kohdin korostuu yhteistyö harrastetoimin-taa järjestävien seurojen/yhdistysten kanssa.

Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sekä kaupunkisuunnittelun avulla edistetään lap-siperheiden hyvinvointia. Tämä varmistetaan poikkihallinnollisella yhteistyöllä toimielinten (esim. lautakunnat ja alueelliset yhteistyöryh-mät) ja viranhaltijoiden välillä. Uutena asiana kaavoituksessa huomioidaan liikuntakaavoi-tus. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.1.1 Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyLapsella ja nuorella on oikeus yksilölliseen tu-keen. Lapsi ja nuori kohdataan samalla niin yk-silönä kuin myös perheen ja muun kasvuyhtei-sön jäsenenä. Kasvua ja kehitystä tuetaan niin pitkälle kuin mahdollista lähellä lapsen nor-maalia kasvuympäristöä, jonka yhteydessä tar-jotaan myös erityisen tuen palveluja. Perheen hyvinvointi on keskiössä. Tavoitteena on perheen ja vanhempien tasapainoinen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen taloudellises-ta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Erityisesti kiinnitetään huomiota köyhyyden aiheuttamaan syrjäytymiseen. (Palvelujen jär-jestämisohjelma 2013.)

Kehitetään sellaisia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja kehi-tystä eri elämänvaiheiden muutosvaiheissa, joita ovat mm. lapsen siirtyminen varhaiskas-vatuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle, aikuistumisen alkuvaiheessa jne. Keskeistä on tuen ja palvelujen jatkuvuus varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Resurssien suuntaamisessa ja palveluiden kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomioita siihen, että tuen muodot ovat oikea-aikaisia ja vaikuttavia. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

Lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut huomioidaan lapsen kasvuyhteisöjen kauttaeikä eriytettynä palveluna vain lapselle ja nuo-relle. Tämä edellyttää uudenlaista moniamma-tillista yhteistyötä ja toimintakulttuuria sekä sen johdonmukaista kehittämistä ja johtamis-ta. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

Oulussa nuorisotyöttömyyden vähentämi-nen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä peruskoulun päättäneiden jatko-opin-tomahdollisuuksien sekä erilaisten tukitoi-menpiteiden turvaaminen ovat keskeisiä painopistealueita. Tavoitteen toteutuminen edellyttää johdonmukaista koordinaatiota ja johtamista sekä tiivistä yhteistyötä kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien kesken. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.2 Työikäiset

Työikäisten osalta turvallisuuden ja hyvin-voinnin parantamiseen sekä kehittämiseen tähtäävät toimet keskittyvät työllisyyden ja pit-käaikaistyöttömyyden vähentämiseen, omaeh-toisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä mielenterveyden ja päihteettömyyden tu-kemiseen.

3.2.1 Työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminenTyöllisyyden edistäminen on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa eri toimenpiteiden ja toiminnan paino-pisteiden keinoin edistetään Oulun seudun asukkaiden työllistymistä, vahvistetaan työn-hakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja aktivoi-daan heitä monin tavoin. Tavoitteena on aina mahdollisimman monen työnhakijan työllis-tyminen ja koko alueelle tärkeän työllisyysas-teen nosto. Työllisyyden edistämisen monia-laisesti toteutettavina painopisteinä ovat 1) nuorten työllisyyden edistäminen, 2) raken-netyöttömyyden alentaminen ja 3) työpaikko-jen luomisen ja yrittäjyyden edistäminen. (Pal-velujen järjestämisohjelma 2013.)

3.2.2 Hyvinvoinnin lisääminen kannustamalla omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseenOmaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämisessä korostetaan ennaltaehkäisevää nä-kökulmaa – kuntalaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tärkeyttä. Monia-


mmatillisella yhteistyöllä luodaan uudenlai-sia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat näitä osa-alueita (esimerkiksi liikunta- ja kulttuu-ripassi). Keskeistä on tukea mm. terveellisiä elämäntapoja, sairauksien ennalta ehkäisyä ja etenkin kansansairauksiin vaikuttavien elä-mäntapamuutosten aikaansaamista. Yhtäältä tärkeää on omaehtoinen toiminta työ-, asu-mis- ja muun elämän olosuhteiden paranta-miseksi. Erityisinä kohderyhminä ovat riski-ryhmät ja syrjäytymistä aiheuttavat elämän ”nivelkohdat” sekä kriisit/ongelmatilanteet. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.2.3 Mielenterveys ja päihdepalvelutMielenterveyden ja päihteettömyyden tukemi-nen ja ongelmien tunnistaminen on kaikkienvastuulla. Ensisijaista on vahvistaa sekä en-naltaehkäiseviä että korjaavia perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös lääk-keettömiä, vaikuttavia hoitoja tuetaan. Mie-lenterveyspalvelujen osalta kehitetään matalan kynnyksen ja yhden oven -periaatteella toimi-via palveluja. Päivystyspalveluissa kehitetään myös perustason palveluja. (Palvelujen järjestä-misohjelma 2013.)

Ennaltaehkäisevässä ja mielenterveyttä edistä-vässä toiminnassa vahvistetaan alueen järjestö-toimijoiden (mm. ESKO-hanke) kanssa synty-neitä hyviä käytäntöjä. Syrjäytymisen ehkäisy vaatii pureutumista ongelmiin lasten, nuor-ten ja aikuisten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla. Ylisukupolvien siirtyvien on-gelmien ehkäisemiseen kehitetään monialai-sia toimintamalleja ja vahvistetaan osaamis-ta. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.3 Ikääntyvät

Eläköitymisen alkuvaiheessa edistetään ter-veellisiä elintapoja ja ehkäistään sairauksia. Varhaisessa vaiheessa puututaan terveyden-tilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Kes-kiössä ovat mm. liikunta- ja kulttuurimah-dollisuuksien lisääminen. Iäkkäämpien osalta keskiössä ovat sosiaalisen eristäytyneisyyden ja

masennuksen ehkäisy. Parhaimmillaan ikään-tynyt voi asua kotona mahdollisimman pit-kään. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.3.1 Arjen turvallisuusArjen turvallisuuden lisääminen koostuu useis-ta eri tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat turvallinen ympäristö ja asuminen, toimivat sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus mielekkääseen teke-miseen omien voimavarojen mukaisesti. Arjen turvallisuutta lisäävät toimivat peruspalve-lut ja mahdollisuus saada tarvittaessa kii-reellistä apua. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Ikääntyvien kiireellisen avun saaminen on mahdollista järjestää, joko palveluhenkilö-kunnan avulla tai teknisillä ratkaisuilla, kuten erilaiset hälytin- ja kutsulaitteistot sekä auto-maattiset sammutinlaitteistot. Edellisillä rat-kaisuilla on vaikutusta myös paloturvallisuu-teen.

Myös mahdollisuus saada neuvontaa ja ohja-usta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa vahvistaa arjen turvallisuutta. Arjen turvallisuutta lisäävät myös monimuotoiset asuinalueet, joissa eri-ikäisistä asukkaista on turvaa ja apua toi-silleen. Eri sukupolvien lähekkäin asuminen on huomioitava ikääntyvien turvaa lisäävänä. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.) Oulussa toimivat ja kaupungin ylläpitävät asukastuvat tarjoavat myös apua ikääntyvien arjen turvalli-suuteen omilla palveluillaan muiden toimijoi-den ohella.

3.4 Osallistuva kaupunkilainen ja monimuotoinen kaupunki (Kaupunkikulttuuri)

Osallisuuden ja monimuotoisuuden (kaupun-kikulttuurin) kehittämisessä keskeisiä toimijoi-ta ovat mm. sivistys- ja kulttuuripalvelut / ta-pahtumayksikkö, sekä kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan palvelualue.

Uuden Oulun kaikissa palveluiden järjestämi-sessä tavoitteena ovat toimintamallit, joiden


avulla tuetaan kuntalaisten omaa mahdol-lisuutta edistää omaa hyvinvointiaan ja toi-mintakykyisyyttään. Näin edistetään ennalta-ehkäisevää työtä, hyvinvointia ja kuntalaisten osallisuutta palvelujen tuottamisessa ja kehit-tämisessä. Tutkimusten mukaan osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuot-tava tekijä. Osallisuus on yhteisöön liittymis-tä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että on itse sitou-tunut toimintaan ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. (Palvelujen järjestämisohjelma 2013.)

3.4.1 Osallisuus ja vaikuttaminenOulun osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteet on kirjattu Kuntalaisten osallisuuden ja vai-kuttamisen ohjelmaan (2011). Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma viedään toteutukseen johtamisen, koulutuksen ja viestinnän avulla niin uuden Oulun strategisessa ohjauksessa, palveluprosesseissa kuin alueellisessa toimin-tamallissakin.

Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen to-teutuvat monipuolisesti uuden Oulun toi-minnassa ja palveluissa. Alueelliset verkostot toimivat kaikilla uuden Oulun asuinalueilla. Toiminnassa on mukana asukasyhteisöjä, asu-kastupia, alueellisia yhteistyöryhmiä, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden osallisuusryhmiä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, 2011.)

Toiminta on myös monipuolista kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Alueellinen yhteis-työ sisältää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamista, asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa, alueellista kulttuuritoi-mintaa, lähiliikuntaa, kotiseutuidentiteettiä edistävää kestävää kehitystä sekä asuinaluei-den turvallisuutta edistävää toimintaa. Tu-levaisuuden tavoitteena ovat yhä laajemmin ja luovemmin yhdessä toimivat asukkaat, yh-distykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut! (Kuntalaisten osallisuuden ja vaikut-tamisen ohjelma, 2011.)

Turvallisuusohjelman toteutumisen kannalta on keskeistä, että turvallisuuden edistäminen on huomioituna alueellisten verkostojen ja alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan ta-voitteissa, suunnittelussa sekä toimintamalli-en toteutuksessa. Alueiden ihmiset ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita ja voivat vaikut-taa alueensa hyvinvointiin aloitteiden, kannan-ottojen sekä järjestämiensä tapahtumien kaut-ta ja toimivat siten alueellansa turvattomuutta ehkäisevänä ja yhteisöllisenä toimijana.

Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen nousee koko uuden Oulun alu-eella toteutetusta monipuolisesta asukas- ja vapaaehtoistoiminnasta, eri kansalaisjärjestö-jen toiminnasta sekä asukkaiden ja palvelujen yhteistyöstä. (Kuntalaisten osallisuuden ja vai-kuttamisen ohjelma, 2011.)

3.4.2 Kulttuurillinen monimuotoisuus hyvinvointinaElämän laatu yhdistettynä vahvaan kaupun-kikulttuuriin tekee luovan ympäristön, jossa paikallinen omaperäisyys ja kansainvälinen tunnelma yhdistyvät stimuloivalla tavalla. Kau-pungin on tarjottava rikas, nautittava kokemus. Keskeistä on se, miltä kaupunki näyttää ja tun-tuu sekä minkälaiset ovat sen tarjoamat run-saat tapahtumat ja aktiviteetit. (Charles Land-ry. Oulu sykkimään - Luovan kaupungin kaava. 2011.) Edellä mainittu Landryn määrittelemä kehittäminen voi toteutua vain kaupungin ko-konaisvaltaisen ja moniammatillisen tekemi-sen kautta. Kulttuurinen ja humanistinen sekä moderni, ekologinen turvallisuuskäsitys sisäl-tävät Landryn mainitsemat periaatteet.

Asuinalueille tarvitaan yhteisölähtöistä taide- ja kulttuuritoimintaa sekä julkista taidetta joka tukee asuinalueiden hyvinvoinnin ja imagon kehittämistä sekä kotoutumisen ja juurtumi-sen tavoitteita. Asuinalueiden monitaiteinen tuotanto, esimerkiksi nukketeatterit, animaa-tiot, näyttelyt, seinämaalaukset ovat osa luot-tamuksen ja osallisuuden parantamista sekä väkivallan ehkäisyä. Myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistäminen sisältyy tähän ajatteluun.


Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden / tapah-tumayksikön keskeisimpänä tavoitteena on kan-sallinen ja kansainvälinen tapahtumahankinta sekä yleensä tapahtumatuotannon entistä parempi mahdollistaminen. Kaupungin seit-semän omaa kulttuurilaitosta ja vapaa kulttuu-rikenttä toteuttavat työtään omista lähtökoh-distaan ja omille yleisöilleen. (http://www.ouka.fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuri-ja-tapah-tumayksikko 12.7.2012.)

Visiosta kulttuuriin liittyen todetaan, että "Oulussa on elinvoimainen kaupunkikult-tuuri, joka nähdään laajasti hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksenä."

Elinvoimainen kaupunkikulttuuri rakentuu monimuotoisesta kaupungista, jossa on tilaa erilaisille asioille ja ilmiöille. Kaupunki sisältää useita erilaisia kulttuurisia tiloja ja toimintaym-päristöjä. Kulttuurinen näkökulma ulotetaan laaja-alaisesti kaupungin eri ydintoimintoihin ja kehityspolkuihin. Kaupunkikulttuuri on alueen keskeinen vetovoimatekijä. (http://www.ouka.fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuristrategia 12.7.2012.)

Elinvoimaista kaupunkikulttuuria toteuttaa osaltansa Oulun kaupungissa SYKE – kaupun-kikulttuurin kehittämisohjelma. SYKE – kau-punkikulttuurin kehittämisohjelman päämää-rä on: Oulu on pohjoinen metropoli, jonka syke ja tapahtumat houkuttelevat ihmisiä asu-maan, viihtymään ja osallistumaan. Kaupun-kikulttuurin ydin muodostuu laadukkaista tapahtumista ja monipuolisista vapaa-ajan aktiviteeteista, joita tukevat niihin soveltuvat tilat, paikat ja viestintä. (Oulun kaupungin ta-lousarvion 2013 ja – suunnitelman 2014–2015 Suunnitteluohje, 2012.)

3.5 Yksi lyönti vähemmän (Väkivalta)

Yksi lyönti vähemmän painopisteessä keskity-tään väkivallan vähentämiseen tiettyjen väki-vallan muotojen osalta. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on:• vastata kokonaisvaltaisesta väkivaltatyön

kehittämisestä sekä erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä Oulun kau-pungissa

• pitkäjänteisen koulutussuunnitelman laa-timinen, aikataulutus ja täytäntöönpano

• ohjeistaa osallistuvia organisaatioita väki-vallan ehkäisytyössä

• vastata tiedonkulusta eri toimijoiden välil-lä

• osallistua yhteistyöhön painopisteen ulko-puolisten tahojen kanssa

• perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpide-ohjelman päivittäminen ja kehittämistyö sekä väkivaltaan liittyvän ehkäisevän työn vaikuttavuuden seuranta ja arviointi

• koota kerran vuodessa perheväkivaltafoo-rumi, joka on avoin keskustelutilaisuus keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle per-heväkivalta-asioissa.

Tähän painopisteeseen liittyvien väkivallan muotojen valikoitumiseen on vaikuttanut niiden ehkäisystä saadut hyvät kokemukset, koettu tarve ennalta ehkäisevälle työlle tai vä-kivallan muodon ilmenemisen määrä Oulun kaupungissa.


Kuvio 1. Väkivaltatyön kehittämisympäristö

Turvallisuustyöryhmä• Kaupungin turvallisuustyön

kokonaisvastuu• Painopisteiden asettaminen• Kolme alatyöryhmää• Seuranta vuosittain

Yksi lyönti vähemmän -ohjausryhmä• Koordinoi• Kehittää • Tiedonkulku eri toimijoiden välillä • Yhteistyö (mm. yliopisto)• Raportointi vuosittain

turvallisuustyöryhmälle• Ohjeistukset

Lapsen fyysisen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnis-taminen (LAFPA)-työryhmä• Tapausten kä-

sittelyn arviointi eri toimijoiden näkökulmasta

• Tiedonkulun arviointi

• Kehittämisehdo-tuk-set

• Pol, esh, th, pene, sostoimi

Marak- moniammatillinen työryhmä• Korkean riskin

yksilötapausten käsittely (1xkk)

• Turvasuunnitel-mat ja vastuu-tahojen nime-äminen sekä seuranta

• Raportointi PVV-työryhmälle vuosittain

Ekstremistinen väkivalta• ehkäisy• tapausten ennal-

ta paljastaminen• oppilaitokset ja

koulut

Via Vis -hanke• kodin ulkopuoli-

nen väkivalta• Setlementti

johtaa

Tiedottaa,seuranta Ohjaus,

koordinointi, seuranta

Ohjaus, koordinointi, seuranta

Raportoi

Tiedottaa,seuranta


3.5.1 LAFPA Oulussa toimii osana kaupungin turvallisuus-työtä Lafpa-yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintata-pojen tarkastelu mahdollisissa lapsen fyysisen pahoinpitelyn tilanteissa. Ryhmän tehtävänä on arvioida käytössä olevia toimintaohjeita ja niiden toimivuutta lapseen kohdistuvissa pahoinpitelyissä, lisätä tiedonkulkua ja avoi-muutta yleisellä tasolla eri toimijoiden välillä prosessissa sekä ajantasaisen ohjeistuksen laa-timinen ja päivittäminen eri toimijoille, mikäli niissä havaitaan puutteita.

Lafpa-ryhmän puheenjohtajana toimii poliisin edustaja. Työryhmän jäsenet ovat erikoissai-raanhoidon yhteispäivystyksestä, kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueilta, syyttäjänvirastosta, Pohjois-Suomen Aluehal-lintovirastosta, Oulun ensi- ja turvakodilta sekä Rikosuhripäivystyksestä.(Teksti: Siskomaija Pirilä ja Tapani Tasanto)

3.5.2 MARAKMARAK:n tavoitteena on tunnistaa uusiutu-van väkivallan uhreja ja parantaa heidän tur-vallisuuttaan. Riskinarviointilomakkeen avulla on tarkoitus kartoittaa väkivallan uhreista ne, jotka ovat korkeassa riskissä kohdata väkival-taa uudelleen. Tämä edellyttää, että ylipäätään tunnistetaan väkivaltaa kohdanneet uhrit. (Piispa ym.. 2012.)

Marak on moniammatillinen riskinarviointi-menetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkival-taan ja väkivallan uusiutumiseen. Menetelmän avulla tunnistetaan uusiutuvan väkivallan riski ja työskennellään aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantamiseksi verkostoitu-malla eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähentää henkirikoksia ja vakavia väkivaltari-koksia perheissä. Menetelmällä tunnistetaan riskitapaukset ja laaditaan turvasuunnitelma aikuiselle perheväkivallan uhrille ja hänen huollossaan oleville lapsille. Menetelmän avul-la kootaan yhteen keskeiset toimijat, jotka työskentelevät uhrien, lasten ja väkivallan teki-jöiden parissa. Moniammatillisessa kokoukses-

sa jaetaan tietoa yleisellä tasolla ja tapauskoh-taisesti käsiteltävästä tapauksesta.

Marak-menetelmässä on kaksi vaihetta. En-siksi työntekijä, joka kohtaa asiakkaan, täyttää hänen kanssaan riskinarviointilomakkeen. Mi-käli täytetyn lomakkeen perusteella on toden-näköistä, että asiakas on vaarassa joutua uu-delleen väkivallan uhriksi, hänen tapauksensa käsitellään suostumuksen perusteella monia-mmatillisessa työryhmässä, jossa on edustajia eri virastoista ja hallinnonaloilta. Muita pe-rusteita työryhmäkäsittelylle ovat työntekijän ammatillinen arvio riskin vakavuudesta tai vä-kivallan eskaloituminen, esim. tihentyneiden kotihälytysten määrä.

Toisessa vaiheessa eri toimijat moniammatil-lisessa työryhmässä jakavat tietoa uhrin tilan-teesta ja laativat turvasuunnitelman, jolla vas-tuutetaan eri toimijat turvallisuutta lisääviin ja väkivaltaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Suun-nitelma toteutetaan peruspalveluissa ja työ-ryhmä seuraa suunnitelman toteutumista niin kauan, kunnes uhri kokee elämäntilanteensa turvalliseksi.

Oulussa Marak-ryhmään kuuluu 17 eri toimijaa valtion, kolmannen sektorin ja kaupungin toi-mialoilta. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuu-kaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmän tukena on ohjausryhmä, jossa on edustettuina poliisilaitos, kaupungin hallintokunnista avo-terveydenhuolto ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kolmannelta sektorilta Oulun Ensi- ja tur-vakoti sekä Rikosuhripäivystys. Ohjausryhmä kokoontuu noin 2-3 kertaa vuodessa.

Moniammatillisessa työryhmässä on käsitelty vv. 2011–2012 noin 50 tapausta, joista noin 15 on poistettu auttamisjärjestelmästä perheen turvallisuuden palauduttua normaaliksi. Val-taosassa perheistä on ollut alaikäisiä lapsia. Uhrit ovat olleet pääosin naisia, miesuhreja on ollut viisi. Asiakaspalaute on ollut myönteistä. Oulun kaupunki on päättänyt jatkaa Marak-toimintaa osana perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. (Teksti: Siskomaija Pirilä)


3.5.3 Via Vis-väkivaltatyön hankeOulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoima-na alkoi toukokuussa 2012 RAY:n rahoittama kolmivuotinen katuväkivallan tekijöihin kes-kittyvä Via Vis – Väkivaltatyön hanke. Hank-keessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä ko-din ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden 18–39-vuotiaiden henkilöiden kanssa. Samalla hankkeessa tutkitaan ja luodaan väkivaltatyön toimintakulttuuria Oulun seudulle. Hankkeen toimitilat sijaitsevat rotuaarilla, Oulun ydin-keskustassa.

Via Vis – Väkivaltatyön hankkeen asiakastyö pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Asiakastyön periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, omaehtoisuus ja puolueettomuus. Asiakkuus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Via Vis – Väkivaltatyön hankkeen asiakkaana ovat/voi-vat olla henkilöt, jotka ovat syyllistyneet kodin ulkopuolella:

• impulsiiviseen väkivaltaan • välineelliseen ja/tai taloudellista hyötyä ta-

voittelevaan väkivaltaan • järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään

väkivaltaan • sekä koulu- ja/tai joukkosurmaa suunnit-

televat henkilöt

Asiakkailla voi olla taustallaan muun muassa seuraavanlaisia rikoksia: pahoinpitelyt, ryöstöt, henkirikokset ja näiden yritykset. Asiakkuus voidaan aloittaa myös sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kohdalla on pelko väkivaltari-kokseen syyllistymisestä tulevaisuudessa.

Via Vis – Väkivaltatyön hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina toimii HelsinkiMissi-on alaisuudessa toimiva Aggredi, joka on ollut ensimmäinen kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttäneiden hoidollinen toimija Suomessa. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita, joiden kautta myös asiakkaat pääsääntöisesti ohjautu-vat Via Vis – Väkivaltatyön hankkeeseen ovat Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköt (kuten vankilat, Arviointikeskus ja yhdyskuntaseuraa-mustoimisto), Oulun poliisi, Pohjois-Suomen sovittelutoimisto, Oulun ja lähikuntien sosiaa-litoimet, työvoimatoimi ja Ensi- ja turvakotien

liiton Jussi-työ. Asiakkaaksi voi hakeutua myös itse. Palvelu on maksuton.

Via Vis – Väkivaltatyön hankkeen arviointia ja kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja yksittäisten opinnäytetyön tekijöiden kanssa. Via Vis- Väkivaltatyön hank-keen yhtenä tavoitteena on asiakastyön lisäksi kehittää väkivaltatyötä.

Via Vis – Väkivaltatyön hankkeella on oh-jausryhmä. Ohjausryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: Oulun poliisi, Oulun yh-dyskuntaseuraamustoimisto, Oulun Seudun koulutuskuntayhtymä, HelsinkiMission Ag-gredi, Oulun kaupunki, Ensi- ja turvakotien liitto Jussi-työ, Oulun vankila, Arviointikeskus Oulun toimipaikka, Oulun yliopisto ja Oulun Seudun Setlementti ry.(Teksti: Kati Kaarlejärvi)

3.5.4 Turvallinen kansalaisyhteiskunta Väkivalta ja terrorismi, jota perustellaan äärim-mäisillä ideologioilla tai ajatuksilla, eivät ole uusia ilmiöitä. Kautta historian on ollut yksi-löitä, ryhmiä tai valtioita jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan politiikkaan tai yhteiskuntaan väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana eri-tyisesti globalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet siihen, että Suomesta on tullut niin hyvässä kuin pahas-sakin aiempaa kiinteämpi osa kansainvälistä yhteisöä. (Tavoitteena eheä yhteiskunta – Kan-sallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekst-remismin ennaltaehkäisemiseksi 28/2012.)

Suomessa ääriajatteluun perustuvan väkivallan uhka on ollut vähäinen. Suomi ei ole kuiten-kaan ollut kokonaan tämän ilmiön ulkopuolel-la. Suomessa on tapahtunut myös kaksi kou-lusurmaa, joiden tekijät ja motiivit olivat varsin erilaisia verrattuna henkirikoksiin yleensä. Si-säasiainministeriön valmistelema ohjelma on ensimmäinen laaja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma. Toimen-pideohjelma kattaa koulusurmat ja vastaavat väkivallanteot. (Tavoitteena eheä yhteiskunta – Kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen


ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi 28/2012.) Toimenpideohjelman sisältöä hyödynnetään Oulussa tehtävässä väkivallan ennalta ehkäise-vässä työssä.

Kouluissa ja oppilaitoksissa ilmenevä väkivalta ja sen uhka sekä eri yhteisöissä havaittu väki-vallan ihannointi tai äärimmäiset ajatukset ja ihmisviha ovat ekstremistisen väkivallan ehkäi-syn keskiössä Oulussa.

Tässä ohjelmassa ekstremistisellä vä-kivallalla tarkoitetaan radikaalia toi-mintaa tai väkivaltaa, joka voi johtaa toisen ihmisen kuolemaan tai vahin-goittumiseen. Tekijä tai tekijät ovat motivoituneet ideologiasta, ääriajat-telusta tai väkivallan ihannoinnista. Toiminta saattaa tähdätä myös de-mokraattisten periaatteiden vastaisiin tai perusteellisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. (Mukaillen Tavoitteena eheä yhteiskunta toimenpideohjelman (2012) määritelmää.)

Laaja turvallisuuden parantamiseksi tehtävä työ on keskeistä myös väkivaltaisen ekstremis-min ennaltaehkäisyssä, kuten koulukiusaa-miseen puuttuminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten ja maahanmuuttajien turvallisuuden parantaminen, vakavan väkivallan ennaltaeh-käisy sekä luottamuksen ja osallisuuden paran-taminen. Lisäksi ennaltaehkäisyssä keskitytään varhaisten merkkien havaitsemiseen, yhteis-työverkoston toiminnan kehittämiseen sekä väkivallasta ilmiönä tiedottamiseen.

Esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen Oulun kaupungin kouluissa on olemassa erilliset suunnitelmat. Kouluissa on käytössä erilaisia malleja, kuten KiVa-koulu, Ällyyttäminen tai Vertaissovittelu. Nämä mai-nittakoon yhtenä esimerkkinä turvallisuuden parantamiseksi tehtävästä työstä.

3.6 Viihtyisästi kaupungissa (Katuturvallisuus)

Kansallinen uhritutkimus, joka kuvaa rikolli-suuden kokonaismäärää, on tehty säännölli-siin väliajoin 1980-luvun alusta lähtien. Tutki-muksessa on vertailtu eri väkivallan muotoja. Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mu-kaan lähes puolittunut kolmessakymmenessä vuodessa. Yhdyskuntasuunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Myös poliisitoiminta on muuttunut entistä suunnitelmallisemmaksi, ja resursseja kohdistetaan analyysitoiminnan avulla sekä ajallisesti ja alueellisesti alueille, joissa esiintyy turvallisuusuhkia. (Turvallisem-pi huominen – Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012.)

Turvallisuuden kannalta on keskeistä kiinnit-tää huomiota myös katujen ja teiden kunnos-sapitoon. Katujen ja jalkakäytävien huolto ja hoito on haasteellista Suomessa erityisesti tal-vella. Kaupungit ovat ryhtyneet kiinnittämään yhä enemmän huomiota katujen hoitoon sen jälkeen, kun tieto liukastumisten aiheuttamis-ta vammoista ja kustannuksista on lisääntynyt. Katujen ja jalkakäytävien hyvä hoito on erityi-sen tärkeää ikääntyneiden turvallisen liikku-misen lisäämiseksi. Suomessa tapahtuu noin 200 000 haittaan tai vammaan johtavaa liukas-tumista vuosittain. Niiden määrä on kasvanut noin 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuo-den aikana. Liukastumista arvioidaan koituvan noin 200 miljoonan euron suorat kustannuk-set kansantaloudelle vuosittain. (Turvallisempi huominen – Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012.)

Kaupunkien keskustan alueiden vetovoimai-suuteen liittyvän tutkimuksen toteuttaneiden Promenade Research Oy:n ja Kotialue Oy:n näkökulma on, että asukkaiden kokema ri-kosturvallisuus (= rikollisuuteen ja häiriökäyt-täytymiseen liittyvä turvallisuuden tunne), on ydinkeskustan vetovoimaisuuden kivijalka.


Katuturvallisuuden ja -viihtyisyyden paran-tamiseksi asetetun työryhmän toiminta on keskittynyt perustellusti Oulun kaupungin keskustan alueen turvallisuuteen ja viihtyisyy-teen. Ydinkeskustan alue on selkeästi vilkkain toiminta-alue järjestettyjen tapahtumien, ih-misten liikkuvuuden ja esimerkiksi katuturval-lisuuteen liittyvien rikosten osalta.

Tehtävässä suunnittelu- ja kehittämistyössä ei ole tarkoitus sulkea pois lähiöitä, vaan tarpeen mukaan otetaan huomioon myös lähiöiden tarpeet katuturvallisuuden ja viihtyisyyden ke-hittämistyössä. Viranomaisten alueellisten yh-teistyöryhmien toimintaan on syytä integroida alueellinen katuturvallisuus ja viihtyvyyden kehittämistyö. Alueellisten yhteistyöryhmien kautta nostettaisiin esiin lähiöiden turvalli-suusongelmia ja haasteita. Keskustan alueelle tehtävät turvallisuus- ja viihtyisyysjärjestelyt ovat näkyviä ja useimpien lähiöasukkaiden tavoitettavissa. Turvallisuusjärjestelyjen näky-vyydellä tavoitellaan turvallisuuden kokemisen lisääntymistä koko Oulun kaupungin alueella.

Katuturvallisuutta sekä -viihtyisyyttä on tar-koitus lisätä lisäämällä keskustan vetovoimai-suutta toiminnallisuuden ja turvallisuuden avulla. Tavoitteena on saada ihmiset tunte-maan keskustan alue (ja koko Oulu) omakseen, jolloin sosiaalinen osallistuminen johtaa myös sosiaaliseen valvontaan. Tällöin ihmiset itse haluavat huolehtia ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Lähtökohtana ei ole lisätä viranomaisten tekemää valvontaa tai toimen-piteitä yksipuolisesti, vaan turvallisuuden ja välittämisen kehittyminen tulee lähteä meistä jokaisesta yksilöstä. Samalla on hyvät mahdol-lisuudet luoda Ouluun turvallista ja viihtyisää kävelykatukulttuuria.

Oulun kaupungin Oulun keskusta 2020 - veto-voimaa suunnitelma toteuttaa omalta osaltaan edellä mainittuja tavoitteita ympäristörakenta-misen ja -suunnittelun näkökulmasta. Kyse on ohjelmasta, joihin kaupungin asukkaat pysty-vät vaikuttamaan esimerkiksi lähidemokratia toiminnan kautta.

3.7 Kodikkaasti kotona (Kotitapaturmat)

Kotitapaturmien ehkäisy on yksi sisäisen tur-vallisuuden ohjelman teemoista. Suomalaisille sattuu vuosittain lähes miljoona vammaan joh-tavaa tapaturmaa, joista kaksi kolmesta kotona tai vapaa-aikana.

Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Kotiympäris-tössä tapahtuu noin kolmannes tapaturmista ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vii-meisten 25 vuoden aikana (Tiilikainen, 2009.)

Kotitapaturmia tapahtuu miehille eniten huol-to-, korjaus- ja rakennustöissä ja naisille eniten ruuanlaiton ja kotona liikkumisen yhteydessä. Yleisin kotitapaturman sattumistapa on kaatu-minen. Vuonna 2010 tapahtui yhteensä 2 856 tapaturmaista kuolemaa. Tapaturmissa kuol-leista 65,4 prosenttia oli miehiä ja 34,6 prosent-tia naisia. Eniten ihmisiä menehtyi kaatumis- ja putoamistapaturmissa. Eniten kuolemaan johtavia tapaturmia tapahtuu 50–64-vuotiaille miehille ja 80–89-vuotiaille naisille. (Turvalli-sempi huominen – Sisäisen turvallisuuden oh-jelma 26/2012.)

Kotitapaturmien ehkäisy liittyy kotisairaanhoi-don toimintaan sekä pelastuslaitoksen valvon-tatyöhön ja turvallisuusviestintään. Kodin tur-vallisuutta otetaan tarkastelun kohteeksi, kun henkilö tulee kotisairaanhoidon piiriin ja sitä toteutetaan myös määrävälein. Kotisairaanhoi-don käyntien yhteydessä voidaan käydä mm. läpi kotitapaturmien ehkäisyn tarkastuslista ja keskustella mm. vanhuksille soveltuvien suoja-välineiden käytöstä (esim. lonkkasuojat, pään suojat, kenkien liukuesteet).

Toinen keino kehittää ehkäisyä on palotarkas-tusten yhteydessä huomion kiinnittäminen myös tapaturmien ehkäisyyn. Palotarkastajilla on mahdollisuus suositella tapaturman vaaraa aiheuttavien puutteiden/ vikojen korjaamista palotarkastusten yhteydessä. Palotarkastusten yhteydessä voidaan antaa valistusta ja neuvon-


taa tapaturmien ehkäisystä ja samalla voidaan jakaa tapaturmien ehkäisyyn liittyvää valistus- ja neuvontamateriaalia. Pelastuslaitoksen tur-vallisuuskoulutuksen yhteydessä koulutetaan myös tapaturmien ehkäisyä (esim. kodin palo-turvallisuus koulutus ja NouHätä! -kampanja).

Pelastuslaitos ja rakennusvalvonta ovat edel-lyttäneet, että uusiin hoitoja huoltolaitoksiin laaditaan jo suunnitteluvaiheessa turvallisuus-selvitys. Tämä on pääsääntöisesti aina johtanut kohteen varustamiseen automaattisella sam-mutuslaitteistolla.

Kotitapaturmiin liittyviä asioita voidaan huo-mioida SPR:n tukihenkilötoiminnassa (mm. maahanmuuttajiin liittyen) ja ensiapukoulu-tuksessa.


4 • YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ

Tähän kappaleeseen on koottu tiivistettyyn muotoon keskeisimmät kohdat painopisteiden sisällöistä.

4.1 Kaupunkilaisten turvallisuuden kehittäminen Oulun kaupungin prosesseissa

Prosessien toiminta, inhimillisen turvalli-suuskäsityksen näkökulmasta, on yksi menes-tystekijä uudelle Oululle. Toiminnassa huo-mioidaan myös yhteistyö kaupunkilaisten, turvallisuuteen vaikuttavien viranomaisten, yritysten sekä järjestöjen kanssa. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kuntalaislähtöi-syyttä, moniammatillisuutta sekä monituotta-juutta (Palvelujen järjestämisohjelma 2013).

Prosesseilla on keskeinen merkitys inhimilli-sen turvallisuuden kehittämisessä sekä eteen-päin viemisessä. On tunnistettava, että kaikis-sa kunnan toimialaan kuuluvissa yksiköissä voidaan tietoisesti tukea kuntalaisten turvalli-suutta.

Oulun Palvelujen järjestämisohjelma 2013 nos-taa esille painopisteiksi ja kehittämisen koh-teiksi lapset, lapsiperheet, nuoret, työikäiset

ja ikääntyneet. Inhimillisen turvallisuuden kä-sitteen näkökulmasta, kehitettäessä painopis-teisiin liittyvää toimintaa, kehitetään samalla painopisteisiin liittyvää turvallisuutta. Oulun kaupungin prosesseilla on keskeinen rooli in-himillisen turvallisuuden kehittämisessä kau-punkilaisten arjessa.

Kaupungin asettaessa mainitut painopisteet toiminnan keskiöön ja kohdistaessa hyvin-voinnin kehitystyötä näihin painopisteisiin, se samalla - inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaisesti - kehittää myönteisesti kaupun-kilaisten turvallisuutta. Tällöin se samalla to-teuttaa myös turvallisuusohjelman periaatteita ja tavoitteita.

4.2 Yksi lyönti vähemmän

Yksi lyönti vähemmän painopisteessä keskity-tään väkivallan vähentämiseen tiettyjen väki-vallan muotojen osalta. Nämä väkivallan muo-dot ovat lapsiin kohdistuva fyysinen väkivalta, perhe- ja lähisuhdeväkivalta, kodin ulkopuoli-nen väkivalta ja ekstremistinen väkivalta.

Oulussa toimii osana kaupungin turvallisuus-työtä Lafpa-yhteistyöryhmä (lapsiin kohdis-tuva fyysinen väkivalta), jonka tehtävänä on


viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintata-pojen tarkastelu mahdollisissa lapsen fyysisen pahoinpitelyn tilanteissa. Ryhmän tehtävänä on arvioida käytössä olevia toimintaohjeita ja niiden toimivuutta lapseen kohdistuvissa pa-hoinpitelyissä.

MARAK:n (perhe- ja lähisuhdeväkivalta) ta-voitteena on tunnistaa uusiutuvan väkivallan uhreja ja parantaa heidän turvallisuuttaan. Marak on moniammatillinen riskinarviointi-menetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkival-taan ja väkivallan uusiutumiseen. Menetelmän avulla tunnistetaan uusiutuvan väkivallan riski ja työskennellään aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantamiseksi verkostoitumal-la eri toimijoiden kanssa.

Via Vis-hankkeessa (kodin ulkopuolinen vä-kivalta) tehdään hoidollista asiakastyötä ko-din ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden 18–39-vuotiaiden henkilöiden kanssa. Samalla tutkitaan ja luodaan väkivaltatyön toiminta-kulttuuria Oulun seudulle.

Ekstremistisellä väkivallalla tarkoitetaan radi-kaalia toimintaa tai väkivaltaa, joka voi johtaa toisen ihmisen kuolemaan tai vahingoittumi-seen. Kouluissa ja oppilaitoksissa ilmenevä vä-kivalta ja sen uhka sekä eri yhteisöissä havaittu väkivallan ihannointi tai äärimmäiset ajatukset ja ihmisviha ovat ekstremistisen väkivallan eh-käisyn keskiössä Oulussa.

4.3 Viihtyisästi kaupungissa

Katuturvallisuutta sekä -viihtyisyyttä on tar-koitus lisätä lisäämällä keskustan vetovoimai-suutta toiminnallisuuden ja turvallisuuden avulla. Tavoitteena on saada ihmiset tunte-maan keskustan alue ja koko Oulu omakseen, jolloin sosiaalinen osallistuminen johtaa myös sosiaaliseen valvontaan.

Lähtökohtana ei ole lisätä viranomaisten teke-mää valvontaa tai toimenpiteitä yksipuolisesti, vaan turvallisuuden ja välittämisen kehittymi-nen tulee lähteä meistä jokaisesta yksilöstä. Sa-

malla on hyvät mahdollisuudet luoda Ouluun turvallista ja viihtyisää kävelykatukulttuuria.

4.4 Kodikkaasti kotona

Suomalaisille sattuu vuosittain lähes miljoo-na vammaan johtavaa tapaturmaa, joista kaksi kolmesta kotona tai vapaa-aikana. Yleisin koti-tapaturman sattumistapa on kaatuminen.

Kotitapaturmien ehkäisy liittyy kotisairaan-hoidon toimintaan sekä pelastuslaitoksen val-vontatyöhön ja turvallisuusviestintään. Kodin turvallisuutta otetaan tarkastelun kohteeksi, kun henkilö tulee kotisairaanhoidon piiriin ja sitä toteutetaan myös määrävälein. Toinen keino kehittää ehkäisyä on palotarkastusten yhteydessä kiinnittää huomiota myös tapatur-mien ehkäisyyn. Palotarkastajilla on mahdolli-suus suositella tapaturman vaaraa aiheuttavien puutteiden/ vikojen korjaamista palotarkastus-ten yhteydessä.


5 • Viestintä

Turvallisuusohjelmaan liittyvän tiedottamisen tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta Oulun turvallisuusohjelmasta ja sen sisällöstä, turvallisuustilanteesta sekä turvallisuusohjel-maan liittyvistä toimenpiteistä.

Turvallisuudesta tiedottaminen on tärkeää, että ihmiselle saadaan jaettua kokonaisvaltais-ta tietoa kaupunkinsa turvallisuudesta. Näin voidaan vaikuttaa ihmisten tunteeseen turval-lisuudesta. Tärkeään on nostaa ihmisten tietoi-suuteen turvallisuuden eteen tehtävä työ.

Tietoyhteiskunnassa korostuu yhä enemmän ihmisen aktiivinen rooli. Siitäkin syystä on tär-keää, että ihmiset saavat tietoa omaan turval-lisuuteensa liittyen, jotta heillä on myös mah-dollisuus vaikuttaa siihen.

Vaikuttaminen ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen on pitkä prosessi. Ihmisten asenteet, mielipiteet sekä tunnesi-donnaisuus ovat juurtuneet syvälle. Pitkäkes-toisella, suunnitellulla ja oikealla tiedottami-sella on mahdollisuus saada kaupunkilaiset osallistumaan oman turvallisuutensa paranta-miseen omaehtoisesti.

Turvallinen Oulu koostuu seuraavista tekijöis-tä:

• Monimuotoisesti kuntalaisen hyvinvointia ja sivistystä tukeva.

• Osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kunta-laisten omatoimisuutta vahvistava.

• Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastustava sekä heikompia puolustava.

• Asuin- ja elinympäristöltään turvalliseksi suunniteltu ja toteutettu.

Mainitut kohdat sisältävät tiedottamisen kes-keisen viestin. Tiedottamisen kohdeyleisönä ovat Oulun kaupunkilaiset ja Oulun kaupun-gissa vierailevat.

Tiedottamiseen käytettävät kanavat koostuvat tiedotteista, Oulun kaupungin www-sivujen tuvallisuus-osion ajankohtaisista asioista sekä Oulun kaupungin Intranetistä. Tiedottamises-ta vastaa turvallisuusryhmän työvaliokunta.


6 • Oulun seudun yritysturvallisuus

Oulun seudulla on toiminut vuodesta 2010 yri-tysturvallisuusverkosto, johon kuuluu alueen yrityksiä ja turvallisuusviranomaisia. Yritys-turvallisuusverkoston tavoitteena on edistää kumppanuutta alueellisten ja paikallisten tur-vallisuusviranomaisten kanssa, sekä parantaa olennaisen ja tarpeellisen turvallisuustiedon vaihtamista. Tällä haetaan lisäarvoa yritysten omalle toiminnalle ja samalla tuetaan seudun turvallisuutta.

Yhteistyön tehtävänä on saada aikaan myös verkostoitumista yritysten ja turvallisuusviran-omaisten välille. Alueen suurimman oppilai-tokset ovat myös mukana.

Toiminnalla pyritään myös parantamaan yri-tysten kykyä selvitä erilaisista "kriisitilanteista" eli normaaliolojen vakavista häiriötilanteista. Tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden var-mistaminen kaikissa olosuhteissa.


6 • Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma

Vuonna 2005 Ouluun on perustettu, kaupun-ginvaltuuston päätöksellä, Oulun liikenne-turvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuus-työryhmä on perustettu liikennekasvatustyön edistämistä ja työn seurantaa varten. Sen teh-tävänä on kaupungin palveluiden sekä muiden toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja yhteis-työn kehittäminen, liikenneturvallisuussuun-nitelman mukaisen toiminnan edistäminen ja seuranta, ulkoisen tiedotuksen kehittäminen, tiedon tuottaminen fyysisen liikenneympäris-tön ongelmista Yhdyskunta- ja ympäristöpal-veluiden ja Liikenneviraston sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tietoon sekä yhteistyö Oulun seudun liikenneturvalli-suustyöryhmän kanssa.

Olemassa olevasta liikenneturvallisuusorga-nisaatioista johtuen Oulun turvallisuusoh-jelmaan ei erilliseksi painopistealueeksi ole otettu liikennettä. Oulun seudulle on laadittu myös liikenneturvallisuusstrategia, joka on suositus kunnille. Strategia sisältää Sisäisen Turvallisuuden ohjelmassa – Turvallisempi huominen - esitettyjä tavoitteita ja mm. siten edistää osaltaan Sisäisen Turvallisuuden ohjel-massa mainittua arjen turvallisuutta. Liiken-neturvallisuustyöryhmä jäseninä ovat Hyvin-vointi ja Sivistys- ja kulttuuri sekä Yhdyskunta

ja ympäristö prosessien nimeämät liikennetur-vallisuusyhteyshenkilöt sekä asiantuntijoina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Oulun poliisi-laitoksen, Liikkuvan poliisin ja Liikenneturvan edustajat.

Oulun seudun liikenneturvallisuusstrategia suosittaa, että jokaiseen kuntaan perustetaan liikenneturvallisuusryhmä, jollei sitä ole jo pe-rustettu. Seudun kuntien liikenneturvallisuu-den yhteistoimintaa ohjaa kuntien ja sidosryh-mien edustajista muodostuva ohjausryhmä.

Strategian toteutuksen painopiste on seudun kunnissa. Strategia on jaettu viiteen kehittä-misalueeseen, joista kolme käsittelee liikenne-turvallisuustoimenpiteitä kuntalaisen eri elä-mänkaaren vaiheissa

Kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmän kautta ohjeistetaan kaupungin eri palveluita ja toimijoita liikenneturvallisuustyössä. Työ-ryhmä asettaa tavoitteet liikenneturvallisuus-työlle, kuvaa fyysisen liikenneympäristön ke-hittämiseen liittyvät toimenpiteet ja priorisoi ne lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä mää-rittää kaupungin liikennekasvatuksen, -valis-tuksen ja -tiedotuksen toimintamallin tuleville


vuosille. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on myös vaikuttaa onnettomuuskehitykseen vähentävästi.

Liikenneturvallisuustyöryhmän tavoitteena on integroida liikenneturvallisuustyö kiinte-äksi osaksi kaupungin palveluiden työtä ja sen kautta parantaa liikenneturvallisuuden tilaa. Liikenneturvallisuussuunnittelu ja -työ tähtää-vät liikenneonnettomuuksien vähentämiseen, jonka seurannaisvaikutuksena ovat muun mu-assa kustannussäästöt. Liikenneturvallisuu-delle rinnakkaisena tavoitteena on liikenne-järjestelmän tekeminen esteettömäksi kaikille liikkujaryhmille.

Lisäksi Oulun kaupungin liikenneturvallisuus-työn visiona on valtakunnallisia tavoitteita mukaillen: ”Oulun kaupungin lii-kennejärjestelmä suunnitellaan siten, ettei ke-nenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vaka-vasti liikenteessä”.

Liikenneturvallisuustyön ja liikenneympäris-tön kehittämisen määrällinen tavoite on hen-kilövahinko-onnettomuuksien määrän jatkuva väheneminen. Tavoitteeksi asetetaan lisäksi onnettomuuksien ja liikenneturvallisuustyön etenemisen seurannan kehittäminen.


7 • Lähteet

Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat – Menesty yhteistyössä. Edita Pub-lishing Oy, Edita Prima Oy. Helsinki.

Hukkanen, V. 2010. Turvallisuusyhteistyön organisointi paikallistasolla. Tampereen yliopisto. Johtamis-tieteiden laitos. Pro gradu –tutkielma.

Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma. 2011. Uudessa Oulussa jokainen kuuluu ja vaikut-taa. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunta 10.5.2011. Yhdistymishallitus 25.5.2011.

MARAK (Moniammatillinen riskinarviointikokous) – OPAS. © Web www.caada.org.uk © CAADA suomenkielinen käännös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Oulun kaupungin talousarvion 2013 ja – suunnitelman 2014-2015 Suunnitteluohje, 2012. http://www.ouka.fi/documents/52058/320209/Talousarvion2013Suunnitteluohje.pdf (luettu 21.8.2012.)

Palvelujen järjestämisohjelma 2013. Yhdistymishallitus 16.5.2012 § 36. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=abab496b-0aa7-4f29-b1a7-435e3cfc70e2&groupId=78504 (luettu 26.7.2012.)

Piispa, M., Tuominen, M. & Ewalds, H. 2012. MARAK – kokemuksia parisuhdeväkivallan riskinarvioin-nin menetelmän kokeilusta Suomessa. Raportteja 10/12. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

Sisäisen valvonnan yleisohje 2010. Sisäinen valvonta osana hyvää hallinto- ja johtamistapaa Ou-lun kaupungissa. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=6f32abd1-00e7-4ddf-a408-f348775f7f9e&groupId=52058 (luettu 26.7.2012.)

Tiilikainen, K (toim.). 2009. Tapaturmat Suomessa. Edita. Helsinki.

Uuden Oulun Hyvinvointikatsaus 2011. 2011. http://www.oulu.ouka.fi/uusioulu/pdf/Hyvinvointikatsa-us.pdf (luettu 26.7.2012.)

Yhdistymissopimus. 2010. Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii.http://www.ouka.fi/kuntajakoselvitys/pdf/Sopimus_20100505_lopullinen.pdf

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010. 2010. Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010. http://www.defmin.fi/files/1696/Yhteiskunnan_turvallisuusstrategia_2010.pdf (luettu 26.7.2012.)


Liite 1.

Oulun turvallisuustyöryhmä

Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen aloitteesta on koottu vuonna 1999 Oulun kaupungin turvallisuus-työryhmä ohjaamaan ja aloittamaan turvallisuuden kehittämistä Oulun kaupungissa. Turvallisuustyö-ryhmä laati yhdessä aluetyöryhmän kanssa ensimmäisen turvallisuussuunnitelman ”Oulun kaupungin turvallisuussuunnitelma 2001”.

Vuonna 1999 perustettu turvallisuustyöryhmä toimii edelleen turvallisuussuunnittelun ja sen toteutuk-sen ohjausryhmänä. Turvallisuustyöryhmän alaisuudessa toimii työvaliokunta, joka mm. valmistelee asiat turvallisuustyöryhmän kokouksiin. Turvallisuustyöryhmän jäsenillä on merkittävä rooli oman sek-torinsa tiedon tuottamisessa turvallisuustyöryhmän ja turvallisuussuunnittelun käyttöön sekä toimen-piteiden edistämisessä omassa organisaatiossaan ja koko kaupungin alueella.

OULUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄN JÄSENETTurvallisuustyöryhmän kokoonpanoa on tarkistettu. Oulun turvallisuustyöryhmään kuuluvat seuraa-vat jäsenet ja organisaatiot.

Heikki Kontsas riskienhallintapäällikkö, turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, Oulun kaupunkiAri Heikkinen hallintojohtaja, Oulun kaupunkiMika Penttilä Johtaja, SIKU, Oulun kaupunkiKirsti Ylitalo-Katajisto Johtaja, HYVE, Oulun kaupunkiMatti Matinheikki Johtaja, Y & Y, Oulun kaupunkiJari Lehtelä hallintopäällikkö, Oulun käräjäoikeusKirsi Männikkö kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö, Oulun syyttäjänvirastoMaarit Rahikkala johtaja, Rikosseuraamuslaitos, Oulun yhdyskuntaseuraamustoimistoPetteri Helisten pelastusjohtaja , Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitosJuhani Saranki apulaispoliisipäällikkö, Oulun poliisilaitosJaakko Savilampi turvallisuustyön yhteyspäällikkö, turvallisuustyöryhmän sihteeri, Oulun poliisilaitosMaarit Saukko aluevastaava, Rikosuhripäivystyksen Pohjois-Suomen osastoMarko Selin aluejohtaja, If VahinkovakuutusyhtiöMaire Mäki johtaja, Oulun seudun Työ- ja elinkeinotoimistoJukka-Pekka Kivioja asiantuntija, EKJussi Kemppainen toiminnanjohtaja, Oulun SetlementtiSusanna Kemppainen rikostoimittaja, KalevaPasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, turvallisuustyöryhmän varapuheenjohtaja, Oulun kaupunki


PAINOPISTEALUEIDEN TYÖRYHMIEN JÄSENETPainopistealuetyöryhmien perustamisen lähtökohtana oli saada jokaiseen työryhmään mahdollisim-man laaja edustus asiantuntemusta työryhmän painopistealueeseen liittyen. Jokaiseen painopiste-aluetyöryhmään nimetään puheenjohtajaorganisaatio ja on nimettynä ne organisaatiot, joista jäsenet työryhmään lähtökohtaisesti tulisivat. Koska osa ryhmistä aloittaa toimintansa vasta uuden Oulun tur-vallisuusohjelmaan liittyen, ei kaikkia henkilöjäseniä ole vielä nimettyinä. Turvallisuusohjelman hyväk-symisen myötä käynnistyy myös ryhmien toiminta ja lopulliset henkilövalinnat tapahtuvat sen myötä.

Painopistealuetyöryhmillä on vapaat kädet kutsua lisää asiantuntijoita muista, kuin nimetyistä organi-saatioista.

Yksi lyönti vähemmän (väkivalta)PJ XX, XX

jäsen Arja Heikkinen, Sosiaalinen hyvinvointi jäsen Tuula Tähtinen, Terveyspalvelutjäsen Marjut Nurmivuori, perusopetuspalvelut ja nuorisopalvelutjäsen Pekka Fredikson, lukio ja muut sivistyspalvelutjäsen Arto Lamberg, varhaiskasvatusjäsen Kati Kaarlejärvi, Via Vis-projektipällikkö, Setlementti ryjäsen XX, Ensi- ja turvakotijäsen Maarit Saukko, Rikosuhripäivystys/ Setlementti ryjäsen Arto Karnaranta, app Oulun poliisilaitosjäsen Tapani Tasanto, LAFPAn pj, Oulun poliisilaitosjäsen Pasi Rissanen, Ekstremistisen väkivallan ehkäisyn pjjäsen Siskomaija Pirilä, MARAK-työryhmän pj

Viihtyisästi kaupungissaPJ Arto Autio, Oulun poliisilaitos

jäsen Kai Mäenpää, Yhdyskunta ja ympäristöpalvelutjäsen Sanna Lakso, Nuorisopalvelut, SIKUjäsen Henna Ukonmaanaho, Oulun Liikekeskus ryjäsen Samuli Hintikka, PoKo Oyjäsen Jukka Lappalainen, Keskustan suuraluejäsen Jaakko Savilampi, Oulun poliisilaitosjäsen Erja Stolt, Oulun Seudun Setlementti ry

Kodikkaasti kotonaPJ XX XX, Ikäihmisten hyvinvointi, HYVE

jäsen Marko Selin, aluejohtaja, If vahinkovakuutusyhtiö Oyjäsen XX, Suomen punainen risti, Oulujäsen XX, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitosjäsen Anne Mustakangas-Mäkelä, Oulun Seudun Setlementti ry


Liite 1.

Seurannassa käytettävät tunnusluvut ja mittarit

Seurannassa käytettäviä tunnuslukuja ja mit-tareita tarkastellaan kokonaisuutena. Yksittäis-ten lukujen tai kyselyjen yksittäinen tarkastelu antaisi turvallisuuden kehityksestä sekä tilasta liian yksipuolisen kuvan. Siksi niitä on tarkas-teltava kokonaisuutena. Oulun turvallisuus-ohjelman seurannassa käytetään alla olevien lukujen lisäksi Hyvinvointikatsauksen sekä kaupunkilaisille tehtävien turvallisuuskyselyi-den tuloksia, sekä tutkimuksia, jotka liittyvät Oulun kaupungin turvallisuuteen.

Kaupunkilaisten turvallisuuden kehittäminen Oulun kaupungin prosesseissaProsesseissa tapahtuvaa kaupunkilaisten tur-vallisuuden kehittämiseksi tehtävää työtä seurataan Hyvinvointikatsauksen avulla. Hy-

vinvointikatsauksen mittaristo soveltuu hyvin inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta ke-hityksen tarkasteluun.

Hyvinvointikatsaus ilmestyy vuosittain, jolloin se käsitellään turvallisuustyöryhmässä yhdessä muihin painopisteisiin liittyvien mittareiden kanssa.

VäkivaltaAlla olevat tunnusluvut koskevat Oulun kau-punkia vuonna 2012. Ne yhdessä muun seuran-nan kanssa kuvaavat turvallisuuden kehitystä.

Tunnusluku Arvo LähdeKotihälytystehtävien määrä - eriteltyinä samoihin osoitteisiin tulleiden hälytysten määrät

137289

Poliisi

Perheväkivalta rikosilmoitusten määrä - eriteltynä samoihin osoitteisiin liittyvät ilmoitukset

2729

Poliisi

Rikosuhripäivystykseen väkivallan johdosta tulleet yhteydenotot

918 RIKUn tilastot (kaikki yht.otot yht. 1530)

Rikosuhripäivystyksen tukisuh-teet väkivaltaan liittyen

131 RIKUn tilastot

Lapsiin kohdistuneiden pahoinpi-telyiden määrä

112, 15 - 17v.149, alle 15 v.

Poliisi

Lastensuojeluilmoitusten määrä lapseen kohdistuneista pahoinpi-telyistä

92 HYVE

Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä

745 Poliisi

Ravintoloissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä

197 Poliisi

Yleisillä paikoilla tapahtuneet häiriökäyttäytymiset

655 Poliisi

Via Vis –hankkeeseen tulleet yhteydenotot

24 Hankkeen tilastotAsiakastyö alkanut kesäkuussa 2012


Tunnusluku Arvo LähdeAlkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa, kunnittain (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

6,65,68,54,43,8

THL, Alkoholijuomien kulutus

Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia / 15-v ->. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

8,97,910,36,15,0

THL/ SOTKAnet

Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia / 18-v ->. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

9,58,410,76,65,4

THL/ SOTKAnet

Rikoksesta epäillyt 15–17 –vuoti-aat

898 Poliisi

Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet 8. ja 9. luok-kalaiset

4 Poliisi

Nuorten osallisuusryhmien- kokousten määrät- tehdyt aloitteet

100-

SIKU

Oulun Nuorten Edustajiston- kokousten määrät- tehdyt aloitteet

80

SIKU

Oulun alueellisten yhteistyöryh-mien- kokousten määrät- Yhteistyöryhmien tekemät aloitteet

11111

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhtei-sötoiminta (yhteistyöryhmiä 15 kpl)

Kuntalaisaloitteet 177 Kirjaamo

Otakantaa.fi – keskusteluiden seuranta- luotujen keskusteluiden (hankkeet) määrä- kirjoitettujen viestien määrä

2

38

Kuntalaisvaikuttaminen ja yh-teisötoiminta (alkuvuosi 2012 pilotointia)


KatuturvallisuusAlla olevat tunnusluvut koskevat Oulun kau-punkia. Ne yhdessä muun seurannan kanssa kuvaavat turvallisuuden kehitystä.

Tunnusluku Arvo LähdeKatuturvallisuusindeksi 88,14 Poliisi

Poliisin keskeisten hälytys- tehtävien määrät- keskustan alue- Otto Karhi- Mannerheim- Hupisaaret- Ainola- Rotuaari

5071360084

Poliisi

Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä

745 Poliisi

Ravintoloissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä

197 Poliisi

Järjestetyt tapahtumat keskus-tan alueella, joihin kaupunki on myöntänyt luvan

665 Y & Y

Tapahtumien turvallisuus- kaupungin hallitsemalla alueella pidettyjen tilaisuuksien tapahtuma- sopimusten määrä (isot tilaisuudet)- kunnossapitopäällikön myöntämät luvat- yleisen alueen käyttöluvat (pienet tilaisuudet)

6

7

552

Y & Y, Katu- ja viherpalvelut (isoissa tilaisuuksissa edellyte-tään tarvittavat viranomaisluvat ja niihin sisältyy alku- ja loppukat-selmukset)

Ilkivallasta ja töhrimisistä aiheu-tuneet kustannukset- Katu- ja puistoalueiden ilkivalta- Katu- ja puistoalueiden töhrimiset- Tilakeskuksen kiinteistöt yht: (ilkivaltakorjaukset 91 100 €, siivoukset 2 700 €, töhrimisien poistot 60 700 €) KAIKKI YHT.

42 000

32 194

154 500

228 694

Y & Y, Tilakeskus


KotitapaturmatAlla olevat tunnusluvut koskevat Oulun kau-punkia. Ne yhdessä muun seurannan kanssa kuvaavat turvallisuuden kehitystä.

Tunnusluku Arvo LähdeKaatumisiin ja putoamisiin liitty-vät hoitojaksot 65 v. -> / 10 000 as. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

338,7402,6324,2179,9450,5

THL/SOTKAnet

Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot/ 10 000 as. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

375,9458,9364,6190,5518,0

THL/ SOTKAnet

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 v. -> / 10 000 as. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

375,9458,9364,6190,5518,0

THL/SOTKAnet

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot/ 10 000 as. (2011)- Haukipudas- Kiiminki- Oulu- Oulunsalo- Yli-Ii

122,7117,0125,088,0210,2

THL/ SOTKAnet

Tapaturmaiset kuolemat Pohjois-Pohjanmaa/ 100 000 as. (2010)- kaatuminen ja putoaminen, 65 v. ->- kaatuminen ja putoaminen, kaikki

96,4

17,8

THL/ SOTKAnet


Koettu turvallisuusKoetun turvallisuuden arviointi perustuu FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n tekemään kau-punki ja kuntapalvelututkimukseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa kysyt-tiin kuntalaisten mielipiteitä palvelujen nykyti-lanteesta ja kehittämistarpeista sekä kuntalais-ten asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioista.

Turvallisuusohjelma mittaristoon on tutki-muksesta valittu kysymykset, jotka ovat liitty-neet turvallisuuden kokemiseen. Tutkimus on toteutettu neljän vuoden välein. Vertailutietoa on käytettävissä vain Oulun osalta, sillä vastaa-vaa kyselyä ei ole suoritettu aiemmin muissa uuden Oulun kunnissa.

Turvallisuuden kokeminen: kävely asuinalueella myöhään illallaTurvalliseksi tai melko turvalliseksi

2008 2012

uusi Oulu 86%

Oulu 83% 84%

Turvallisuuden kokeminen: kävely asuinalueella päivälläTurvalliseksi tai melko turvalliseksi

2008 2012

uusi Oulu 100%

Oulu 100% 100%

Turvallisuuden kokeminen: kävely keskustassa myöhään illallaTurvalliseksi tai melko turvalliseksi

2008 2012

uusi Oulu 61%

Oulu 44% 54%

Turvallisuuden kokeminen: kävely keskustassa päivälläTurvalliseksi tai melko turvalliseksi

2008 2012

uusi Oulu 99%

Oulu 99% 99%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: moottoriajoneuvoa vahingoitetaanEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 39%

Oulu 30% 35%


Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: kotiin murtaudutaanEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 52%

Oulu 52% 54%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: polkupyörä varastetaanEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 19%

Oulu 17% 15%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: muuta henkilökohtaista omaisuutta vahingoitetaanEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 41%

Oulu 42% 39%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: muuta henkilökohtaista omaisuutta vahingoitetaanEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 41%

Oulu 42% 39%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: väkivaltainen ryöstöEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 62%

Oulu 53% 58%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: väkivallalla uhkailuEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 100%

Oulu 100% 100%


Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: väkivallan kohteeksi joutuminenEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 54%

Oulu 43% 51%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: seksuaalirikosEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 62%

Oulu 52% 61%

Pelko rikoksen uhriksi joutumisesta: rattijuopon aiheuttama liikenneonnettomuusEn ollenkaan huolestunut

2008 2012

uusi Oulu 29%

Oulu 27% 30%

OULUN TURVALLISUUSOHJELMA 2013–2016Oulun turvallisuustyöryhmä | Kevät 2013

Documents

OULUN TURVALLISUUSOHEJ LMA 2013–2016 · 2016-06-23 · 2013–2016. Oulun turvallisuustyöryhm ... 4.3iihtyisästi kaupungissa V 26 4.4odikkaasti kotona K 26 5 • Viestintä 27