Päiväkoti Otava

Varhaiskasvatussuunnitelma

2 / 21

JOKAINEN LAPSI ON ARVOKAS

Täällä voi käydä ulkona ja

aikuiset on kivoja.

Oona, 6v

Täällä saa

nukkua.

Marina, 4v

Turvallisuus Yksilöllisyys Yhteisöllisyys

Arvokas lapsuus

Kasvatus- kumppanuus

Leikkiminen

kavereiden kanssa

on kivaa. Lumi, 5v

Täällä on

hyvää ruokaa.

Arttu, 4v

3 / 21

SISÄLLYLUETTELO

1 Johdanto.................................................................................................................................. 4

2 Päiväkodin esittely ................................................................................................................... 5

3 Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvot........................................................................................... 6

4 Kasvatuspäämäärät ................................................................................................................. 7

4.1 Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä ja muihin ihmisiin ................................................................ 7

4.2 Lapsi oppii toimimaan ryhmän jäsenenä ja huolehtimaan ympäristöstään ..................................... 8

4.3 Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa olla oma itsensä............................................................ 8

4.4 Lapsi saa erilaisia elämyksiä ja kokemuksia päiväkodin arjessa........................................................ 9

5 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen .......................................................................................... 9

5.1 Kasvatuskumppanuus........................................................................................................................ 9

5.2 Lapsuuden vaaliminen..................................................................................................................... 10

5.3 Perushoito ....................................................................................................................................... 11

5.4 Kieli ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa ................................................................................... 14

5.5 Lapselle ominainen tapa toimia ...................................................................................................... 15

6 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa....................................................................................... 18

7 Yhteistyötahot ........................................................................................................................ 19

8 Varhaiskasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen ............................................................... 20

9 Lähteet................................................................................................................................... 21

4 / 21

1 Johdanto

Päiväkoti Otavan varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Riihimäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Otavan vasua tehdessämme otimme huomioon myös vanhempien ja lasten mielipiteet. Kysyimme heiltä, mikä on päiväkotihoidossa tärkeää. Tämä aihepiiri on esillä jatkossakin kasvatuskeskusteluissa ja palautekyselyissä. Teemme yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatustyötä, jonka keskipisteenä on lapsi ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa.

Päiväkotimme varhaiskasvatus perustuu suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja monipuoliseen toimintaan, jonka lähtökohtana on lapsen yksilölliset ja lapsiryhmän yhteiset tarpeet. Meille otavalaisille on tärkeää oppia tuntemaan lapset yksilöllisinä persoonina sekä tukea heitä heidän omassa kasvussaan ja kehityksessään yksilönä yhteisön jäseneksi.

Oppiaksemme tuntemaan lapset mahdollisimman hyvin, tarvitsemme siihen lasten vanhempia. Tavoitteenamme on avoin vuoropuhelu vanhempien kanssa. Pidämme tärkeinä päivittäisiä juttuhetkiä, kahdenkeskisiä kasvatuskeskusteluja sekä erilaisia perheille suunnattuja tapahtumia. Lapsille on merkityksellistä, että heille tärkeät ihmiset kotona ja päiväkodissa keskustelevat ja toimivat yhdessä.

Turvallisuus on myös eräs tärkeimmistä asioista, joita haluamme toiminnassamme painottaa. Haluamme taata jokaiselle lapselle päiväkodissa turvallisen kasvuympäristön, jossa hänellä on kaikin puolin hyvä olla.

5 / 21

2 Päiväkodin esittely

Sijainti Päiväkoti Otava sijaitsee keskellä Peltosaaren asuinaluetta, alakoulun vieressä, osoitteessa Otavankatu 7,11130 Riihimäki. Päiväkotimme on yksikerroksinen punatiilirakennus, joka on rakennettu vuonna 1982. Sisätiloissa on materiaalina käytetty paljon puuta, joka tekee päiväkodista valoisan ja viihtyisän. Hoitopaikkoja on tällä hetkellä 75. Päiväkoti on avoinna klo. 6.30- 17.00, tarvittaessa klo 17.30 asti.

Päiväkoti Otavan ryhmät:

• Pilvilinna, 1-3- vuotiaat

• Tähtimetsä, 3-5- vuotiaat

• Tähtilaakso, 3-5- vuotiaat

• Pilventupa, 1-5- vuotiaat (sisarusryhmä)

Tilat

Päiväkodin jokaisella ryhmällä on oma sisäänkäynti. 1-3- vuotiaiden ryhmällä ja sisarusryhmällä on omat pihat. Lisäksi on yhteinen iso piha-alue. Piha-alue on uusittu kokonaisuudessaan kesällä 2008. Piha- alueen uusimisen yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota alueen ja laitteiden turvallisuuteen.

Ryhmätiloissa on märkäeteinen, eteinen, wc, ryhmätila ja lepohuone. Isompien lasten tiloissa on myös pikkukeittiötila, jota käytetään lasten kanssa ruokien valmistukseen sekä pienryhmätilana ja leikkitilana. Lisäksi päiväkodissa on iso sali, jota hyödynnetään aktiivisesti liikunnassa, laulutuokioissa, koko talon yhteisissä tapahtumissa ja juhlatilaisuuksissa.

Henkilökunta

Päiväkodissamme on 6 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa ja kaksi päiväkotiapulaista.

Päiväkodissa on jakelukeittiö ja ruoka tuodaan lämpökuljetuksina Peltosaaren koululla sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Keittiöhenkilökunta on keskuskeittiön alaisuudessa. Päiväkodin siisteydestä huolehtii kaupungin oman tilapalvelun henkilöstö. Kiinteistön kunnossapidosta ja piha-alueen kunnosta huolehtii kaupungin kiinteistönhoito.

Lähiympäristö

Päiväkotimme sijaitsee useamman kulttuuri- ja liikuntapalvelun läheisyydessä: Jäähallia ja tekojäärataa käytetään luistelun opetteluun ja harjoittelemiseen, Kosteikkopuiston retkillä tutustutaan luontoon eri vuodenaikoina. Urheilukentällä käydään syksyisin ja siellä järjestetään päiväkotien yhteisiä tapahtumia. Uimalaa käytetään esikoululaisten uimakoulun aikana. Muut kulttuuripalvelut kuten kirjasto, nuorisoteatteri, teatteri, kaupunginmuseo ja työväentalomuseo ovat kävelymatkan päässä päiväkodistamme.

6 / 21

3 Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvot

Päiväkoti Otavassa lapsi saa kasvaa ja kehittyä

omana itsenään, omassa tahdissaan,

yhdessä tekemisestä iloiten,

toisiansa auttaen,

turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä,

jossa aikuisella on aikaa kuunnella,

ja olla aidosti läsnä,

sillä jokainen lapsi on meille arvokas.

Tämän tärkeän kasvatustehtävän jaamme yhdessä vanhempien kanssa. Arvostavassa ja luottavaisessa ilmapiirissä keskustelemme vaikeistakin asioista. Yhdessä lapsen parhaaksi toimien toteutamme kasvatuskumppanuutta.

Päiväkodin arvot:

Turvallisuus

Arvokas

lapsuus

Yhteisöllisyys

Kasvatus-

kumppanuus

Yksilöllisyys

7 / 21

4 Kasvatuspäämäärät

4.1 Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä ja muihin ihmisiin

Myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiseksi:

• kannustamme, kehumme ja rohkaisemme lasta

• kuuntelemme lapsen mielipiteitä ja kannustamme häntä perustelemaan niitä

• huomioimme lapsen onnistumiset ja iloitsemme niistä yhdessä hänen kanssaan

• kannustamme lasta omatoimisuuteen ja annamme hänelle sopivassa määrin haasteita

• suhtaudumme lapseen kunnioittavasti ja kohtelemme häntä hienotunteisesti myös ikävissä tilanteissa.

• autamme lasta tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunteita ja harjoittelemme yhdessä pettymysten sietämistä

Aikuisina annamme lapselle esimerkin toisen hyväksymisestä ja kunnioittamisesta käyttäytymällä kaikkia kohtaan kunnioittavasti, hienotunteisesti, rehellisesti ja aidosti.

Keskustelemme lasten kanssa erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Voimme toimia yhdessä riippumatta siitä, miltä näytämme tai mistä asioista pidämme. Kaikkien kaveri ei tarvitse olla, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Jokaisella lapsella on taitoja, jotka hän jo osaa ja joita hänen pitää vielä harjoitella. Keskustelemme lasten kanssa myös siitä, mihin kyseisiä taitoja tarvitaan ja miten voimme auttaa kaveria taidon harjoittelussa.

Kannustamme lapsia toisia huomioivaan käyttäytymiseen. Puhumme kauniisti toisille, harjoittelemme hyviä käytöstapoja sekä hienotunteisuutta. Opettelemme asettumista toisen asemaan miettimällä yhdessä, miltä itsestä tuntuisi, jos olisi samassa tilanteessa esim. jos kaveri ei päästäisi leikkiin mukaan.

Kannustamme lapsia auttamaan arjen tilanteissa toisiaan. Näin lapsi voi oppia, että toisen auttamisesta voi hyvän mielen lisäksi saada itsekin apua sitä tarvitessaan. Keskustelemme lasten kanssa myös siitä, miten isommat voivat näyttää esimerkkiä ja auttaa pienempiään. Annamme lapselle positiivista palautetta niissä tilanteissa, joissa hän auttaa tai huomioi toista.

8 / 21

4.2 Lapsi oppii toimimaan ryhmän jäsenenä ja huolehtimaan ympäristöstään

Ryhmässä toimiessaan lapsi harjoittelee erilaisia vuorovaikutustaitoja, kuten toisten kuuntelemista, itsensä ilmaisemista, oman vuoron odottamista ja asioista sopimista.

Meillä on selkeät rajat ja säännöt helpottamaan yhdessä toimimista. Perustelemme säännöt ja sen, miksi jotakin ei saa tehdä ja pyrimme noudattamaan sääntöjä johdonmukaisesti. Lapsi voi olla myös itse tekemässä yhteisiä sääntöjä. Lapsi oppii tietämään, mikä on oikein ja mikä väärin sekä sen, että mitä hän ei saa tehdä toiselle ei myöskään kukaan saa tehdä hänelle. Hän oppii omat ja toisen rajat. Kerromme lapselle, mitä seuraa, jos toimii sääntöjen vastaisesti. Ristiriitatilanteissa ohjaamme ja kannustamme lasta toimimaan oikein ja annamme hänelle positiivista palautetta hyvin sujuneesta tilanteesta.

Oman vuoron odottamista harjoittelemme monissa arjen tilanteissa. Erilaisissa keskustelutilanteissa harjoittelemme puheenvuoron odottamista ja toisten kuuntelemista. Pidämme jokaisen lapsen asiaa yhtä tärkeänä, annamme jokaiselle mahdollisuuden puhumiseen ja asiansa kertomiseen. Lapsi oppii, että aina ei voi olla ensimmäinen.

Tuemme lasta itsensä ilmaisemiseen luomalla kannustavan ja rohkaisevan oppimisympäristön. Lapsi uskaltaa olla oma itsensä, mikäli häntä kuunnellaan, kannustetaan ja hänet hyväksytään ryhmän jäseneksi. Toimikauden alkaessa kiinnitämme erityistä huomioita ryhmäytymiseen.

Opettelemme leikkimään ja tekemään asioita yhdessä, toista kannustaen ja arvostaen. Työrauhan antaminen toiselle on jokaisen velvollisuus ja jokaisella on oikeus saada työrauha sekä mahdollisuus keskittyä omaan tekemiseensä.

Kannustamme lasta suhtautumaan myönteisesti ja huolehtivaisesti ympäristöönsä. Siivoamme yhdessä leikin/työn jäljet ja laitamme tavarat omille paikoilleen. Ohjaamme lasta käsittelemään leluja, välineitä ja tavaroita tarkoituksenmukaisesti. Opettelemme lajittelemaan biojätteen, sekajätteen, kierrätyspahvin, lasin ja metallin niille nimettyihin keräysastioihin.

4.3 Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja uskaltaa olla oma itsensä

Luomme lapselle sellaisen ympäristön, jossa hänen on hyvä ja turvallinen olla. Olemme lähellä lasta, keskustelemme hänen kanssaan ja kuuntelemme häntä. Lapsella on aina mahdollisuus tulla syliin ja hän tietää, ettei tule aikuisen taholta torjutuksi. Huolehdimme siitä, että lapsen päiväjärjestys toistuu päivittäin samanlaisena. Se, että lapsi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, jäsentää lapsen päivää ja luo turvallisuutta arkeen. Myös lapsen omat paikat (naulakko-, ruokailu,- ja lepopaikka) lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta.

Kannustamme lasta ilmaisemaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Lapsi saa näyttää ikävänsä ja kiukkunsa, aikuinen on läsnä. Päiväkodin arkitilanteissa lapsi opettelee pettymysten sietämistä ja saa myös onnistumisen kokemuksia. Annamme lapselle aikaa tehdä asioita omassa tahdissaan. Pyrimme kaikessa toiminnassamme kiireettömyyteen.

9 / 21

Päiväkodin yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Lapsi tietää, mitä hän ei saa tehdä ja mitä kukaan ei saa tehdä hänelle. Puutumme kaikkeen kiusaamiseen heti. Aikuisen tehtävänä on huolehtia fyysisen ympäristön turvallisuudesta. Tarkistamme päivittäin pihan turvallisuuden ja huolehdimme riittävästä valvonnasta. On erittäin tärkeää, että tuttu ja turvallinen henkilökunta hoitaa lasta päiväkodissa. Päiväkodillamme on oma turvallisuussuunnitelma, jota pidetään ajan tasalla ja noudatetaan tarkasti.

4.4 Lapsi saa erilaisia elämyksiä ja kokemuksia päiväkodin arjessa

Tarjoamme lapselle monipuolista ja suunnitelmallista toimintaa. Kunnioitamme lapsen omaehtoista toimintaa ja annamme sille riittävästi aikaa. Suunnittelemme toimintaympäristön siten, että se mahdollistaa lapsen omaehtoisen toiminnan esim. lelut, askarteluvälineet, paperit, kynät, kirjat yms. ovat lapsen saatavilla.

Annamme lapselle mahdollisuuksia kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Kannustamme ja annamme positiivista palautetta jo työn tekemisestä, yrittämisestä eikä pelkästään lopputuloksesta.

Opettelemme yhdessä iloitsemaan arjen pienistä asioita ja yhdessä olemisesta. Lapsi tuntee, että hänestä on iloa toisille. Annamme aikaa lasten kysymyksille ja ihmettelylle. Emme anna aina valmiita vastauksia, vaan lapsi saa itse kokea oivaltamisen ja löytämisen riemun. Tämä tukee lapsen ajattelun kehittymistä.

Järjestämme erilaisia tapahtumia lapsille ja heidän perheilleen. Annamme lapsille mahdollisuuden saada erilaisia elämyksiä ja kokemuksia päiväkodin ulkopuolella. Teemme retkiä lähiympäristöön, kuten lähimetsään, urheilukentälle, kirjastoon jne.

5 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen

5.1 Kasvatuskumppanuus

Varhaiskasvatus on perheiden ja päivähoidon yhteinen tehtävä. Kasvatuskumppanuudessa sitoudumme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus syntyy arjessa kohdaten, kuunnellen ja keskustellen.

Vanhemmilla on lapsensa asiantuntijoina ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu, jota kunnioitamme ja tuemme. On tärkeää, että saamme kuulla vanhempien näkemyksiä kasvatuksesta, sekä saamme tietoa lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä kotioloissa. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme ottamaan näitä näkemyksiä huomioon päiväkodin arjessa. Kertomalla vanhemmille hoitopäivän tapahtumista ja lapsen kokemuksista päiväkodissa, voimme puolestamme lisätä vanhempien tuntemusta lapsestaan ryhmän jäsenenä. Lapsi usein toimii ryhmässä eri tavoin kuin kotona. Avoimen vuoropuhelun kautta lisäämme toistemme tietämystä lapsen kokonais-persoonallisuudesta, ja voimme näin paremmin tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä kotona että päiväkodissa.

10 / 21

Kasvattajien keskinäinen luottamus ja arvostus lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta ja auttaa häntä siirtymään kodin maailmasta päiväkodin touhuihin. Arvostavassa, luottavaisessa ilmapiirissä on helpompi keskustella erilaisista tuen tarpeista ja ongelmista, sekä etsiä yhdessä ratkaisua niihin. Riihimäellä on käytössä huolen puheeksi ottamisen malli, johon työntekijät saavat koulutuksen.

Kasvatuskumppanuuden syntymisen ja syventymisen paikkoja ovat päivittäiset kohtaamiset, tulo- ja hakutilanteet. Lapsen vasu- keskusteluissa vanhemmilla on mahdollisuus kertoa, millaista kumppanuutta ja tukea he kasvatustyöhönsä toivovat. Jos päivittäinen kohtaaminen ei jostain syystä ole mahdollista, voimme sopia yhteydenpidosta esim. puhelimitse, reissuvihon tai sähköpostin välityksellä. Myös henkilökunnan kotikäynnit ovat niin toivottaessa mahdollisia. Vanhempainilloissa ja päiväkodin yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa perheillä on mahdollisuus tutustua ja jakaa ajatuksia muiden vanhempien kanssa.

”Lapsi kantaa kehossaan, mielessään, muistissaan ja tunteissaan kodissa ja päiväkodissa kokemiaan asioita rakentaen niistä oman elämänsä ja persoonallisuutensa kokonaisuutta”.

Kaskela-Kekkonen: Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta

5.2 Lapsuuden vaaliminen

Lapsuus on itsessään arvokasta aikaa. Missään muussa elämänvaiheessa ei uusien asioiden ja taitojen oppiminen ole yhtä vilkasta. Lapsen kieli, tunne-elämä, liikunnalliset ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Lapsen ensimmäisenä ikävuotena kehittyvä perusturvallisuuden tunne syntyy luottamuksesta ihmisiin, tunteesta, että hänen tarpeistaan huolehditaan. Jokaisella kehitysvaiheella on oma tärkeä tehtävänsä tuoden tullessaan onnistumisia ja pettymyksiä, iloja ja suruja. On tärkeää, että tuemme ja kannustamme lasta hänen kasvussaan ja kehityksessään ja hyväksymme lapsen juuri sellaisena kuin hän on.

Lapset tarvitsevat aikaa ja rauhaa kasvaa. Nykymaailmassa lapsi kokee ja näkee päivittäin paljon asioita. Siksi lapsi tarvitsee aikaa sulattaa ja jäsentää näitä tietoja ja kokemuksia. On tärkeää, että lapsi saa olla yhdessä perheensä kanssa, tehdä arkisia asioita ja jutella päivän tapahtumista. Silloin lapselle jää myönteisiä muistoja lapsuudesta. (Jarasto-Sinervo:2001)

11 / 21

Kunnioitamme lapsuutta ja pidämme lapsen jokaista kehitysvaihetta arvokkaana. Monipuolisella toiminnalla huomioimme eri kehitysvaiheessa olevat lapset. Huomioimme jokaisen lapsen ja heidän tarpeensa yksilöllisesti. ”Saadakseen yhtä paljon toinen tarvitsee enemmän”. Osoitamme lapselle, että hän on hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on. Kehittymisen paikoista keskustelemme positiivisella tavalla. Huomioimme lapsen taitojen kehittymisen vertailemalla hänen aikaisempia ja myöhempiä töitään ja tekemisiään. Hyväksymme lapsen kaikenlaiset tunteet ja tuemme lasta tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Huomioimme lapsen kokonaistilanteen, emmekä vaadi aina omatoimisuutta, vaikka lapsella taitoja jo olisikin. Lapsella on oikeus aikuisen apuun ja syliin.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan ottamaan toiminnassamme huomioon lapsen yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita, annamme lapselle aikaa ja mahdollisuuksia kokeilla sekä opetella häntä kiinnostavia asioita. Annamme lapsen osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja valintoihin ikätasonsa mukaisesti. Lapsi ei kuitenkaan kanna vastuuta sellaisista päätöksistä, jotka kuuluvat aikuisille. Silloin aikuisen tehtävänä on päättää lapsen puolesta, vaikka tuottaisikin lapselle mielipahaa.

Otamme toiminnassamme ja kasvatustyössämme huomioon tämän päivän maailman, jossa lapsi elää. Pyrimme päiväkodissa luomaan lapsille kiireettömän, innostavan ja selkeän oppimisympäristön. Valitsemme sellaisia leikkivälineitä, jotka antavat tilaa ja mahdollisuuksia lapsen omalle mielikuvitukselle. Pyrimme antamaan lapsen leikille mahdollisimman paljon aikaa, tilaa ja rauhaa, sillä leikkiessään lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan.

5.3 Perushoito

Lapsen päiväkotipäivä koostuu pienistä arkipäivän perushoitotilanteista. Perushoitotilanteet ovat parhaimmillaan lämminhenkisiä ja yksilöllisiä vuorovaikutus- ja oppimistilanteita. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa.

Lapsen vasu keskusteluissa sovimme yhdessä vanhempien kanssa perushoitotilanteisiin liittyvistä asioista. Perushoidossa huomioimme lapsen yksilölliset tarpeet. Pyrimme luomaan päivärytmin mahdollisimman kiireettömäksi ja joustavaksi, jotta lapsella on riittävästi aikaa selviytyä eri toiminnoista, kuten ruokailu, pukeminen, riisuminen ja wc-käynnit.

Perushoidossa rohkaisemme ja kannustamme lasta omatoimisuuteen. Perushoitotilanteissa myös lapsen sosiaaliset taidot, kuten oman vuoron odottaminen, kaverin auttaminen ja erilaisuuden sietäminen harjaantuvat.

12 / 21

Päiväjärjestys

6.30 Päiväkoti aukeaa!

- Leikkiä ja yhdessäoloa

8.00 Aamupala

- Kunnon aamiaisella jaksaa pitkälle!

8.30 Aamupiiri/satutuokio

- Yhteinen päivän aloitus. Jutellaan kuulumisista ja tulevan päivän ohjelmasta. Sisältö suunnitellaan lapsiryhmän ikäjakauman mukaan

9.00-11.00 Ohjattua toimintaa ja ulkoilua

- Sisältö vaihtelee viikkosuunnitelman mukaan sisältäen esim. käden taitoja, liikuntaa, musiikkia, ulkoilua joko koko ryhmälle tai pienryhmissä toteutettuna. Sisältää myös vapaata leikkiä.

11.15 Ruokailu

- Ulkoilun jälkeen ruoka maistuu!

12.00 -14.00 Päivälepo

- Jotta jaksaa taas touhuta iltapäivän!

14.00 Välipala

- Levon jälkeen maistuu pieni välipala!

14.30 Iltapäiväpiiri/satuhetki ja vapaata leikkiä

- Leikkejä ja pelejä lapsen valinnan mukaan

15.30 Ulkoilua

17.00 Päiväkoti suljetaan!

- Heippa huomiseen!

Huomioimme jokaisen lapsen yksilöllisesti päivän alkaessa ja päättyessä. Kun vanhemmat luovuttavat lapsensa aamuisin oman ryhmän aikuiselle, vastuu lapsen hyvinvoinnista siirtyy päiväkodille ja lapsi kokee olonsa turvalliseksi kohdatessaan tutun aikuisen. Iltapäivällä luovutamme lapsen hakijalleen. Pyrimme siihen, että jokaisen vanhemman kanssa olisi päivittäin pieni hetki aikaa vaihtaa ajatuksia ja keskustella lapsen päivän kulusta. Lapsi poistuu portista yhdessä hakijan kanssa ja hakija sulkee portin jälkeensä.

13 / 21

Päiväkotimme ruoka on monipuolista ja terveellistä. Huomioimme lasten allergiat ja erityisruokavaliot. Ruokailussa kannustamme lapsia maistelemaan kaikkea ruokaa ja opetamme hyviä ruokailutapoja. Hyvien tapojen, kuten kiittämisen, kohteliaasti pyytämisen ja oman vuoron odottamisen harjoitteleminen ruokailun yhteydessä harjaannuttaa lapsen sosiaalisia taitoja. Opettelemme myös antamaan toisille ruokauhan.

Ruokailuvälineiden ja ruokailuun liittyvien asioiden nimeäminen ja rauhallinen keskustelu ruokaillessa kartuttaa lasten sanavarastoa ja harjaannuttaa lasta toisten kuuntelemiseen. Kauniisiin pöytätapoihin kuuluu myös servetin käyttö suun pyyhkimiseen. Tätä taitoa opettelemme.

Hienomotoriset taidot kehittyvät lusikan, veitsen ja haarukan yhteiskäyttöä harjoiteltaessa. Ruoka-apulaiset auttavat ryhmän aikuista pöytien kattamisessa ja ruokailun valmistelussa. Jokaisen aterian jälkeen lapset imeskelevät ksylitolipastillin. Ksylitolipastillit eivät korvaa hampaiden harjausta, joka jää tehtäväksi kotona. Ruokailun yhteydessä opettelemme lajittelemaan jätteet bio- ja sekajätteisiin.

Ryhmässä toimiminen vaatii lapselta paljon energiaa. Siksi annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden lepoon päivän aikana. Lepo ja uni ovat tärkeitä lapsen muistin, tunne-elämän, kasvun ja oppimisen kannalta. Levänneenä lapsi jaksaa toimia ja keskittyä ryhmässä, jossa joutuu jakamaan aikuisen huomion monen lapsen kanssa. Lepohetkestä teemme lapselle rauhallisen ja miellyttävän hetken, johon kuuluvat oma unilelu, silittely, unilaulut ja unisatu.

Päiväkotimme kolme piha-aluetta tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin ja liikkumiseen eri vuodenaikoihin sopivilla välineillä. Huolehdimme siitä, että lapsi saa ulkoilla riittävästi.

Pyrimme luomaan pukemis- ja riisumistilanteet mahdollisimman kiireettömiksi, jolloin lapsella on riittävästi aikaa ja rauhaa harjoitella näitä perustaitoja aikuisen tukemana. Lapset harjoittelevat tunnistamaan omia vaatteitaan ja huolehtimaan niistä. Tärkeää on, että lapsella on päiväkodissa asianmukaiset vaatteet, joissa on hyvä olla ja liikkua.

Siisteyskasvatuksessa huomioimme lapsen yksilöllisen ikä- ja kehitystason. Hygieniasta huolehtiminen päiväkotipäivän aikana on aikuisten tehtävä. Ohjaamme lasta vähitellen omatoimisuuteen esim. käsienpesu, potatus, wc-käynnit. Korostamme käsien pesun tärkeyttä wc-käynnin jälkeen sekä ennen ruokailua. Ennen ruokailua käytämme käsien desinfiointiainetta. Vanhempien tehtävänä on huolehtia lapsen yleisestä hyvinvoinnista, siisteydestä ja puhtaudesta.

14 / 21

5.4 Kieli ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa

Kieli on ajattelun ja oppimisen väline, jonka avulla lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Kielen avulla lapsi ilmaisee myös itseään ja tunteitaan. Lapsi oppii kieltä kuulemalla ja käyttämällä sitä päivittäin arjen eri tilanteissa. Pieni lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti eleillä ja ilmeillä ja oppii kieltä mallia jäljittelemällä. Rohkaisemme lasta kielen käyttämiseen nimeämällä esineitä ja asioita päivittäisissä perushoitotilanteissa ja sanottamalla päivän tapahtumia. Vähitellen lapsen kielellinen ajattelu kehittyy ja hän alkaa käyttää kieltä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa. Lapsi harjoittelee kielen käyttöä ongelmanratkaisussa, suunnitellessaan leikkiä ja leikin sääntöjä yhdessä muiden lasten kanssa. Toimimme mallina lapselle käyttämällä selkeää ja rikasta kieltä. Kiinnitämme huomiota myös vuorovaikutuksen ilmapiiriin käyttämällä kieltä tukevia eleitä ja ilmeitä ja katsomalla lasta silmiin. Kiinnostumalla lapsen asiasta ja kuuntelemalla lasta aidosti opetamme lapselle vastavuoroisuutta vuorovaikutustilanteissa. Tuemme lapsen kielen ja sanavaraston kehitystä loruilemalla, riimittelemällä, laulamalla ja lukemalla päivittäin monipuolista lastenkirjallisuutta. Kannustamme lapsia tuottamaan omia tarinoita mm. saduttamalla ja liittämällä lasten töihin tarinan. Sanoitamme esineitä, leikkejä ja päivärytmiä käyttämällä kuvia ja tukiviittomia lapsiryhmän yksilöllisten tarpeiden mukaan. Havainnoimme lapsen kielellisen kehityksen edistymistä. Pienryhmätilanteissa lapsen ohjeiden ja käsitteiden ymmärtämistä on helpompi seurata yksilöllisesti. Jos lapsella ilmenee tuen tarvetta kielen kehityksen alueella, keskustelemme asiasta vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa tukitoimien löytämiseksi. Jos lapsen puheessa on paljon esim. äännevirheitä, on perheillä mahdollisuus käyttää päivähoidon puheterapeutin palveluja.

15 / 21

5.5 Lapselle ominainen tapa toimia

Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista oppimista suunnitelmallisella ja monipuolisella toiminnalla. Monipuolisen toiminnan tukemiseksi varhaiskasvatuksessa on erilaisia sisältöalueita: matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, liikunta, musiikki, käden taidot, kuvaamataito, etiikka ja elämänkatsomus. Sisältöalueiden kautta lapsi tutustuu, kokee ja ymmärtää ympäröivän maailman erilaisia ilmiöitä. Liitämme nämä ilmiöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin, ja lähestymme niitä lapselle ominaisten toimintatapojen kautta.

Käsittelemme sisältöalueita laajempina kokonaisuuksina. Esim. matemaattisiin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustutaan leikin, tutkimisen ja liikunnan avulla sekä päivittäisissä perushoitotilanteissa. Lähestymme kaikkia sisältöalueita leikin avulla ja leikin kautta. Otamme lapselle ominaisen tavan toimia huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Leikkiminen

Leikkiminen on lapsen tapa elää, toimia, harjoitella, kehittyä ja oppia. Leikin peruspiirteitä ovat hauskuus, mielikuvituksellisuus, spontaanisuus, innostuneisuus ja vapaaehtoisuus. Leikki kehittää lapsen motorisia, kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Leikkiessään lapsi jäsentää maailmaa sekä käsittelee ja kokee erilaisia tunteita. Leikki on aina merkityksellistä, olipa se lapsen omaehtoista leikkiä tai aikuisen ohjaamaa leikkiä.

Arvostamme lapsen leikkiä ja annamme sille mahdollisimman paljon aikaa ja rauhaa. Olemme saatavilla ja käytettävissä lapsen leikkiessä. Kuuntelemme, havainnoimme, ohjaamme ja tarvittaessa osallistumme lapsen leikkiin. Pienemmillä lapsilla aikuisen merkitys leikin ohjaamisessa on suurempi. Johdatamme lapsen leikin maailmaan ja avaamme leikin mahdollisuuksia. Rohkaisemme lasta leikkiin ja rikastutamme lapsen leikkiä erilaisin mielikuvin ja välinein. Havainnoimalla leikkiä saamme arvokasta tietoa lapsen kehityksestä sekä ideoita lasta kiinnostavista asioista ohjattuun toimintaan. Leikkiperinteen vaaliminen on meille tärkeä ja arvokas tehtävä.

Ohjaamme lasta leikkivälineiden arvostamiseen ja niiden asianmukaiseen käyttöön. Luomme monipuolisen leikkiympäristön, jossa leikkivälineet ja materiaalit ovat lapsen ikätasolle soveltuvia ja lapsen saatavilla. Päiväkodin monipuoliset tilat luovat hyvät puitteet leikille. Parvi, pikkukeittiö, ryhmätila ja lepohuoneen pikku sopet mahdollistavat lasten erilaiset leikit. Päiväkodin isoa salia käytetään liikunnan lisäksi leikkitilana sekä päiväkodin pihaa ulkoleikeissä.

Mahdollistamme lapsen pitkäkestoiset leikit ja annamme lapselle mahdollisuuden jatkaa samaa leikkiä myöhemmin. Pyrimme antamaan mahdollisuuksia myös äänekkäisiin ja vauhdikkaisiin leikkeihin. Huolehdimme leikkirauhan säilymisestä ja ohjaamme lapsia antamaan toisille leikkirauhan; toisen leikkiä ei saa häiritä.

16 / 21

Liikkuminen

Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Liikunnan avulla lapsi oppii tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoaan sekä ilmaisemaan itseään. Oman kehon hahmottaminen ja hallinta vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa.

Huolehdimme lapsen päivittäisestä liikkumistarpeesta antamalla mahdollisuuksia sekä ohjattuun että omaehtoiseen liikuntaan niin sisällä

kuin ulkona. Pidämme tärkeänä liikunnan ilon luomista lapselle yhdessä tekemisen ja positiivisten liikuntakokemusten kautta. Perushoitotilanteet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia motoriikan harjoittelemiseen ja erityisesti kehon hahmottamiseen. Lapsia pidetään sylissä, loruillaan, keinutellaan ja nimetään kehon osia pukemistilanteissa. Isommilla lapsilla konkretisoituvat liikunnan avulla myös oma keho ja sen vasen ja oikea puoli.

Päiväkodissamme on jumppasali, jossa jokaisella ryhmällä on viikoittainen salivuoro. Liikuntavälinevarasto salin yhteydessä sisältää monipuolisia välineitä ohjattuun liikuntaan, kuten palloiluun, temppurataan, varjojumppaan, musiikkiliikuntaan ja yleisurheiluun. Ohjattu liikunta tukee lapsen oman kehon tuntemusta sekä motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot) kehittymistä. Ohjattu liikunta mahdollistaa lapsen yksilöllisten taitojen havainnoimisen ja tukee lapsen motorista kehitystä.

Lapsen omaehtoinen liikunta toteutuu päivittäin ulkoilutilanteissa. Päiväkodin pihalla lapsilla on mahdollisuus juosta, hyppiä, kiipeillä, pelata pallopelejä, keinua sekä laskea mäkeä. Sisällä lapset saavat käyttää liikuntavaraston välineitä. Ohjaamme lapsia välineiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja valvomme, että ne palautetaan takaisin paikalleen.

Hyödynnämme myös lähiympäristön tarjoamia hyviä liikuntamahdollisuuksia. Teemme retkiä yleisurheilukentälle, kosteikkopolulle, lähimetsään ja kirjastoon. Talvella käymme isompien kanssa luistelemassa jäähallilla ja hiihtoakin kokeilemme, jos sää sallii. Liikuntatoimi järjestää esikouluryhmille uimakoulun.

Tutkiminen

Tutkiminen on edellytys lapsen oppimiselle ja oppimisen ilolle. Lapsi on luonnostaan utelias, kokeileva ja innostuva. Lapsi tutkii jatkuvasti kaikilla aisteillaan ympäristöään ja oppii yrityksen, erehdyksen ja

oivalluksen kautta uusia asioita. Pienelle lapselle on tärkeää saada tutkia ympäristöään omaehtoisesti turvallisen aikuisen kanssa. On tärkeää, että

meillä aikuisilla on aikaa ja kiinnostusta olla mukana lapsen ihmettelyissä ja pohdinnoissa.

Luomme sellaisen ympäristön, joka innostaa lasta tutkimaan ja oivaltamaan. Tuemme lapsen omaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä antamalla lapsen tutkia ja oivaltaa itse, antamatta valmiita vastauksia. Annamme lapselle mahdollisuuden tutkia lähiympäristöään ja luontoa tekemällä retkiä metsään, Kosteikkopuistoon ja kaupunkiin.

17 / 21

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja itseilmaisu kasvattavat lapsen itsetuntemusta, itsetuntoa ja omien oppimistapojen tuntemusta. Omien tunteiden tunnistaminen ja työstäminen taiteen avulla ovat lapsen sosiaalisen kehityksen ja itsetuntemuksen perustekijöitä. Taiteen avulla lapset tarkkailevat, tutkivat ja oppivat uusia asioita ja ilmiöitä. Taiteellinen kokeminen antaa

jokaiselle lapselle ”pienestä hetkestä ison ilon”. Rohkaisemme ja kannustamme lasta monipuoliseen taiteelliseen itseilmaisuun musiikin, kuvallisen ilmaisun, käden taitojen, draaman ja lastenkirjallisuuden kautta. Itseilmaisun avulla lapsi saa oppimisen ja onnistumisen kokemuksia yksin ja yhdessä toisten kanssa. Kannustamme lasta työnsä loppuun saattamisessa, laitamme lasten töitä esille ja ihailemme niitä yhdessä. Sali tarjoaa oivallisen tilan taidenäyttelyiden ja esitysten pitämiseen. Annamme tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kuuntelemme lasten ideoita ja kiinnostuksen kohteita ja huomioimme niitä toiminnassamme. Hankimme monipuolisia välineitä ja materiaaleja, jotka ovat helposti lasten saatavilla ja vastaavat lapsen kehitystasoa. Päiväkodin sisätilojen muunneltavuus ja materiaalit mahdollistavat monipuolisen taiteellisen kokemisen ja itsensä ilmaisemisen. Päiväkotimme on esteettisesti kaunis, toimiva ja valoisa. Sali antaa mahdollisuuden ison tilan käyttämiseen itseilmaisussa leikin, liikkumisen, musiikin ja draaman avulla. Käytössämme ovat käsinuket, pöytäteatteri, ja roolivaatteet, soittimia sekä monipuolinen valikoima musiikki cd:tä ja lastenkirjallisuutta. Päiväkodin piha on suuri ja tarjoaa lapsille mahdollisuuden toteuttaa itseään mielikuvituksen ja leikin avulla yhdessä toisten lasten kanssa. Kävelyetäisyydellä päiväkodista sijaitsee useita kulttuurikohteita kuten kirjasto, kaupunginmuseo, teatteri, taidemuseo, kirkko ja kosteikkopuisto.

18 / 21

6 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Riihimäen kaupungin päivähoidossa erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan lapsiryhmiin tuen tarpeen mukaan joko kahden lapsen paikalle tai lapsiryhmään tulee avustaja. Tukitoimista sovitaan yhdessä vanhempien kanssa Tuen tarpeen määrittelee asiantuntijataho tai itäisen alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Toimikauden aikana myös vanhemmat tai päiväkodin henkilökunta voivat havaintojensa perusteella ilmaista huolensa lapsen kehityksestä. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan, onko aihetta ottaa yhteyttä asiantuntijaan lapsen tuen tarpeen määrittelemiseksi. Erityistä tukea tarvitseva lapsi hyväksytään ryhmään tasavertaisena muiden lasten kanssa. Lapsen kasvun ja oppimisen tueksi ja seuraamiseksi laadimme yhdessä vanhempien, päivähoidon erityislastentarhanopettajan ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa kuntoutussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja laaditaan yhdessä tavoitteet lapsen tukemiseksi kotona ja päiväkodissa. Kuntouttavaa toimintaa toteutamme arjen toiminnassa kuntoutussuunnitelmaan kirjattujen toimintatapojen mukaisesti. Maahanmuuttajalasten kielitaitoa arvioimme havainnoimalla lapsen puhetta arjessa, suomi toisena kielenä - lomakkeen avulla ja teemme tarvittaessa kettu-testin (kielen kehityksen arviointi). Tuemme lapsen sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin, arvostaen lapsen ja perheen omaa kulttuuria ja vakaumusta. Maahanmuuttajalasten asioissa vastuuhenkilönä on konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Erityispäivähoidossa yhteistyökumppanimme ovat:

- itäisen alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja - lastenneuvola - puheterapeutti - perheneuvola - toimintaterapeutti - fysioterapeutti - terveyskeskus - lastensuojelu - Kanta-Hämeen keskussairaala

19 / 21

7 Yhteistyötahot

PELTOSAAREN

KOULU

SEURAKUNTA

PERHENEUVOLA

PÄIVÄHOIDON

PUHETERAPEUTTI

KIRJASTO

O

LASTENNEUVOLA

RIIHIMÄEN K AUPUNKI

-liikuntayksikkö

-kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus

PELTOSAAREN

PÄIVÄKOTI +

MUUT PÄIVÄKODIT

TOIMINTATERAPEUTTI

KOTI

KELTO

OTAVA

KOULUTUSYKSIKÖT

- opiskelijat

- oppisop. opiskelijat (HRAKK)

20 / 21

8 Varhaiskasvatustoiminnan arviointi ja kehittäminen Havainnoimme päivittäin lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista päiväkodin arjen eri tilanteissa. Keskustelemme havainnoista vanhempien ja ryhmän aikuisten kanssa. Toimikauden alkaessa laadimme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tulevan vuoden tavoitteet ja sovitaan yhdessä, mitä harjoitellaan kotona ja mitä päiväkodissa. Toimintavuoden lopussa käydään yhteinen arviointi- ja palautekeskustelu. Lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnin apuvälineenä on lisäksi 5-vuotiaiden Kehu!- arviointiin liittyvät tehtävät, joiden yhteenvedon toimitamme lastenneuvolaan. Vanhemmilta saatu palaute on tärkeä osa toimintamme arviointia ja kehittämistä. Vanhempainilloissa ja kasvatuskeskusteluissa pyydämme vanhemmilta palautetta toiminnastamme. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa kehittämisideoita nimettömänä ruusuja ja risuja -lomakkeella. Näistä asioista keskustelemme henkilökunnan yhteisissä viikkopalavereissa. Kunnallinen kysely vanhemmille tehdään vuosittain. Päiväkotimme oma varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeä työvälineemme, joka toimii pohjana kaikelle toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Tarkistamme ja arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaa vuosittain ja teemme tarvittaessa muutoksia. Varhaiskasvatustoimintaa arvioimme sekä yksilö-, tiimi-, että koko työyhteisön tasolla. Päiväkodin vuosisuunnitelma tehdään ennen tulevaa toimikautta ja samalla arvioidaan edellisen vuoden tavoitteet. Tavoitteet liittyvät työyhteisöön, lapsiin ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Päiväkodin työyhteisölle yhteisiä työiltoja järjestetään 6-8 kertaa vuodessa. Päiväkodin yhteisessä viikkopalaverissa käsitellään ajankohtaisia ja kehitettäviä asioita. Jokainen tiimi tekee oman lapsiryhmän toiminnan vuosisuunnitelman ja arvioi suunnitelman toteutumista toimikauden päättyessä. Tiimi suunnittelee ja arvioi toimintaansa viikoittain tiimipalavereissa. Tiimit voivat pitää suunnitteluiltoja, jos viikoittaiset tiimipalaverit eivät riitä toiminnan suunniteluun ja muuhun omaan ryhmään liittyvään keskusteluun. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa oman työnsä ja toimintatapojensa arvioinnista ja kehittämisestä. Pyrimme antamaan rakentavaa palautetta työtovereillemme. Kerran vuodessa käymme henkilökohtaisen kehityskeskustelun johtajan kanssa.

21 / 21

9 Lähteet Jarasto,P.&Sinervo,J. 1997: Alle kouluikäisen lapsen maailma. Jyväskylä:Gummerus. Kaskela,M. 2006: Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta: opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Helsinki: Stakes. Riihimäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma