opinto-opas 2016-2017 KEMIJÄRVEN LUKIO · 2017-06-06 · opiskelijan otettava yhteys lait-teen toimittajaan TTY-Centeriin Esko Turuseen (1. ja 2. vuosi-taso), puh. 0400 470959, käyntiosoite

KEMIJÄRVEN LUKIO

opinto-opas 2016-2017

1

YHTEYSTIEDOT ........................................................................................................................................ 2 OPETUSHENKILÖKUNTA ........................................................................................................................... 2 ATK-VERKKO JA OPISKELIJAKONEET ........................................................................................................... 3 HALLINTO .............................................................................................................................................. 3 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ................................................................................................................................ 4 KOEVIIKOT ............................................................................................................................................. 5 KOROTUSKOKEET.................................................................................................................................... 5 KOULUN HISTORIAA ................................................................................................................................ 5 KURSSIEN ITSENÄISET SUORITUKSET ......................................................................................................... 6 KURSSIKUVAUKSET ................................................................................................................................. 7 KURSSITARJOTIN 2016-2017 ................................................................................................................. 50 LUKIODIPLOMI ..................................................................................................................................... 52 LUKION PÄÄTTÖTODISTUS ...................................................................................................................... 52 LUKUVUOSIKALENTERI .......................................................................................................................... 53 MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN ............................................................................................. 57 MATKUSTAMINEN ................................................................................................................................. 57 OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: NUORET ............................................................................................ 58 OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: AIKUISET .......................................................................................... 60 OPETUSTILAT ........................................................................................................................................ 62 OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN ............................................................................................................. 64 OPINTO-OHJAUS ................................................................................................................................... 66 OPINTOTUKI JA ASUMINEN ..................................................................................................................... 66 OPINTOSETELI ...................................................................................................................................... 67 OPISKELIJAHUOLTO ............................................................................................................................... 67 OPINTOJEN JAKSOTTAMINEN .................................................................................................................. 68 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI ............................................................................................................. 68 OPISKELUAIKA ..................................................................................................................................... 70 OPPIKIRJAT .......................................................................................................................................... 70 OPISKELIJAKUNTA ................................................................................................................................. 78 POISSAOLOT ........................................................................................................................................ 78 RYHMÄNOHJAUS .................................................................................................................................. 79 SUOMI TOISENA KIELENÄ ....................................................................................................................... 79 TODISTUS OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMISESTA ............................................................................................. 79 TUKIOPETUS ........................................................................................................................................ 80 TUNTIKAAVIO ........................................................................................................................................ 81 TUTKIELMAN TEKO JA TUTKIMUSKURSSI .................................................................................................. 81 TUTORIT ............................................................................................................................................... 82 UUSINTAKOKEET ................................................................................................................................... 83 TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAAN KIELEN PUHEKOKEET ........................................................................... 83 WILMA ................................................................................................................................................ 84 YLIOPPILASTUTKINTO............................................................................................................................. 84

2

YHTEYSTIEDOT Kemijärven lukio

Hillatie 6

98100 Kemijärvi

telefax. 016 – 815 553

rehtori Ilpo Tervonen 040 – 5891342

koulusihteeri Päivi Pöyliö 0400 – 157714

PC - tuki Seppo Björkman (osa-aikainen) 0400 – 418 243

opinto-ohjaaja Anita Pirttijärvi 040 – 524 0022

terveydenhoitaja Maisa Poikela 040 - 4875232

opiskelijakuraattori Essi Maaninka-Mäkinen 040 – 705 8592

OPETUSHENKILÖKUNTA Aalto Anitta biologia, maantiede, terveystieto, opiskelijakunnan ohjaus, RO 15 + 15E

Suvituuli Aavalaakso lyhyt matematiikka

Gröötilä Pirkko englanti, ranska

Heinonen Eeva äidinkieli, elokuvaprojektikoordinaattori

Jakola Markus kuvataide, AV-välinevastaava

Kantia Terhi fysiikka, kemia, lyhyt ja laaja matematiikka, tablettivastaava

Kelloniemi Liisa englanti

Mary Lucy Gracias espanja (tukiopettaja)

Marjokorpi Marikka uskonto, psykologia, opiskelijakunnan ohjaus, Optima-vastaava,

Tommi Niku liikunta

Pirttijärvi Anita opinto-ohjaus

2

YHTEYSTIEDOT Kemijärven lukio

Hillatie 6

98100 Kemijärvi

telefax. 016 – 815 553

rehtori Ilpo Tervonen 040 – 5891342

koulusihteeri Päivi Pöyliö 0400 – 157714

PC - tuki Seppo Björkman (osa-aikainen) 0400 – 418 243

opinto-ohjaaja Anita Pirttijärvi 040 – 524 0022

terveydenhoitaja Maisa Poikela 040 - 4875232

opiskelijakuraattori Essi Maaninka-Mäkinen 040 – 705 8592

OPETUSHENKILÖKUNTA Aalto Anitta biologia, maantiede, terveystieto, opiskelijakunnan ohjaus, RO 15 + 15E

Suvituuli Aavalaakso lyhyt matematiikka

Gröötilä Pirkko englanti, ranska

Heinonen Eeva äidinkieli, elokuvaprojektikoordinaattori

Jakola Markus kuvataide, AV-välinevastaava

Kantia Terhi fysiikka, kemia, lyhyt ja laaja matematiikka, tablettivastaava

Kelloniemi Liisa englanti

Mary Lucy Gracias espanja (tukiopettaja)

Marjokorpi Marikka uskonto, psykologia, opiskelijakunnan ohjaus, Optima-vastaava,

Tommi Niku liikunta

Pirttijärvi Anita opinto-ohjaus

3

Remes Eeva musiikki

Selkälä Tytti ruotsi, saksa, RO 13 + 13E + 12E

Soppela Lea historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, elämänkatsomustieto, RO 14 + 14E

(vuorotteluvapaalla 31.12.2016 asti, sijaisena Janne Säynäjäkangas)

Tervonen Katariina liikunta

HENKILÖKUNNAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET OVAT MUOTOA [email protected]

ATK-VERKKO JA OPISKELIJAKONEET Lukion opiskelijoiden tietoko-neet toimivat ns. LapIt:n ver-kossa, johon opiskelija kirjau-tuu käyttäjätunnuksella ”HILLA” ja salasanalla ”Hillatie1”. Opis-kelijat voivat halutessaan käyt-tää kannettavien opiskelijako-neiden kanssa myös Soneran 4G-puhelinverkkoa.

Tietokoneiden ja tulostimien toimivuudesta vastaa lukion osa-aikainen PC-tukihenkilö Seppo Björkman. Kannettavien opiskelijakoneiden huollosta vastaavat opiskelijat itse. Vian ilmaantuessa laitteeseen on opiskelijan otettava yhteys lait-teen toimittajaan TTY-Centeriin

Esko Turuseen (1. ja 2. vuosi-taso), puh. 0400 470959, käyntiosoite Luusuantie 6, 98100 Kemijärvi tai Matti Hie-taseen (3. vuositaso), puh. 016 812 272, käyntiosoite AnnaLii-sankatu 8, 98100 Kemijär

HALLINTO Kemijärven kaupungin sivistys-lautakunta toimii lukion johto-kuntana, joka päättää mm. ope-

tussuunnitelmasta, järjestys-sään-nöistä ja vuosittaisesta työsuun-nitelmasta. Luettelo si-

vistyslautakunnan jäsenistä löy-tyy internetosoitteesta http://www.kemijarvi.fi/sivis-tyslautakunta.

4

JÄRJESTYSSÄÄNNÖTTAVOITE: Järjestyssääntöjen ta-voitteena on luoda edellytykset sujuvalle työskentelylle Kemi-järven lukiossa. Opiskelijat käyttäytyvät asiallisesti ja hyviä tapoja noudattaen sekä pitävät huolen koulun omaisuudesta, tiloista ja ympäristöstä.

TYÖRAUHA JA TÄSMÄLLISYYS: Opiskelijat työskentelevät kou-lussa työrauhaa häiritsemättä ja henkilökunnan ohjeita nou-dattaen. Tehtävät ja ilmoittau-tumiset hoidetaan ajoissa.

Opettaja voi kieltää elektronis-ten laitteiden häiritsevän käy-tön. Ketään ei saa kuvata ilman hänen suostumustaan.

KÄYTTÄYTYMINEN: Kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä asiallisesti ja ystäväl-lisesti toisiaan kohtaan. Syrjin-

tää seksuaalisen suuntautumi-sen, ulkonäön tai muun henki-löön liittyvän syyn perusteella ei hyväksytä. Kaikenlainen kiusaa-minen ja häirintä on kiellettyä. Mikäli sellaista kuitenkin havai-taan, tulee siitä ilmoittaa kou-lun henkilökunnalle.

LÄSNÄOLO: Opiskelijat saapu-vat oppitunneille ajoissa. Opis-kelijat käyvät koulua säännölli-sesti ja ovat läsnä oppitun-neilla, koulun tilaisuuksissa ja opintoretkillä sekä suorittavat koulutyöhön liittyvät tehtävät.

Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Perusteltuja syitä ovat esimer-kiksi kilpailumatkat, esiintymi-set, koulun toimintaan liittyvät poissaolot ja terveydenhoidolli-set tutkimukset. Muihin kuin koulun toimintaan liittyviin pois-

saoloihin on anottava lupaa kir-jallisesti ja anomus on jätettävä kahta viikkoa ennen aiottua poissaoloa. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmän-ohjaaja, muutoin rehtori. Suota-vaa on, että lomamatkat toteu-tetaan koulun loma-aikoina.

Kesken päivän sairastuessaan opiskelijan on ilmoitettava pois-tumisestaan ko. oppitunnin opettajalle.

Poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Jos opiskelija on yli 3 oppituntia poissa kurssin opetuksesta, voi kurssi jäädä kokonaan arvoste-lematta. Mikäli poissaolokiin-tiön ylittyminen johtuu edellä mainituista perustelluista syistä tai sairaudesta, voi opiskelija korvata puuttumaan jäävät op-pitunnit muilla opettajan kanssa sovittavilla tehtävillä.

4

JÄRJESTYSSÄÄNNÖTTAVOITE: Järjestyssääntöjen ta-voitteena on luoda edellytykset sujuvalle työskentelylle Kemi-järven lukiossa. Opiskelijat käyttäytyvät asiallisesti ja hyviä tapoja noudattaen sekä pitävät huolen koulun omaisuudesta, tiloista ja ympäristöstä.

TYÖRAUHA JA TÄSMÄLLISYYS: Opiskelijat työskentelevät kou-lussa työrauhaa häiritsemättä ja henkilökunnan ohjeita nou-dattaen. Tehtävät ja ilmoittau-tumiset hoidetaan ajoissa.

Opettaja voi kieltää elektronis-ten laitteiden häiritsevän käy-tön. Ketään ei saa kuvata ilman hänen suostumustaan.

KÄYTTÄYTYMINEN: Kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä asiallisesti ja ystäväl-lisesti toisiaan kohtaan. Syrjin-

tää seksuaalisen suuntautumi-sen, ulkonäön tai muun henki-löön liittyvän syyn perusteella ei hyväksytä. Kaikenlainen kiusaa-minen ja häirintä on kiellettyä. Mikäli sellaista kuitenkin havai-taan, tulee siitä ilmoittaa kou-lun henkilökunnalle.

LÄSNÄOLO: Opiskelijat saapu-vat oppitunneille ajoissa. Opis-kelijat käyvät koulua säännölli-sesti ja ovat läsnä oppitun-neilla, koulun tilaisuuksissa ja opintoretkillä sekä suorittavat koulutyöhön liittyvät tehtävät.

Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Perusteltuja syitä ovat esimer-kiksi kilpailumatkat, esiintymi-set, koulun toimintaan liittyvät poissaolot ja terveydenhoidolli-set tutkimukset. Muihin kuin koulun toimintaan liittyviin pois-

saoloihin on anottava lupaa kir-jallisesti ja anomus on jätettävä kahta viikkoa ennen aiottua poissaoloa. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmän-ohjaaja, muutoin rehtori. Suota-vaa on, että lomamatkat toteu-tetaan koulun loma-aikoina.

Kesken päivän sairastuessaan opiskelijan on ilmoitettava pois-tumisestaan ko. oppitunnin opettajalle.

Poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Jos opiskelija on yli 3 oppituntia poissa kurssin opetuksesta, voi kurssi jäädä kokonaan arvoste-lematta. Mikäli poissaolokiin-tiön ylittyminen johtuu edellä mainituista perustelluista syistä tai sairaudesta, voi opiskelija korvata puuttumaan jäävät op-pitunnit muilla opettajan kanssa sovittavilla tehtävillä.

5

KOEVIIKOT Kurssikokeet pidetään pääsään-töisesti jaksokohtaisten koeviikko-jen aikana. Koetehtävät laaditaan siten, että ne testaavat monipuoli-sesti kurssin tavoitteita. Koevii-kolla opiskelija voi ko. jakson kurs-sikokeiden lisäksi tenttiä tai suorit-taa kokeita muidenkin kurssien

osalta, siten kuin hän on aineen-opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa käymiensä neuvottelujen tuloksena sopinut.

Poissaolo koeviikon kurssiko-keesta on hyväksytty ainoastaan sairastapauksessa. Tällöin opiske-lijan on välittömästi selvitettävä

poissaolo joko huoltajan kirjalli-sella ilmoituksella tai lääkärinto-distuksella. Ilman selvitystä pois-saolo on luvaton ja kurssi jää arvi-oimatta.

Koeviikkoaikataulu on aina Wil-massa eli seuraa Wilmaa tarkasti.

KOROTUSKOKEET Opiskelija voi uusia hyväksytyn kurssin yhden kerran. Parempi ar-vosana jää voimaan. Opiskelija voi suorittaa hyväksytyn kurssin uudel-leen myös osallistumalla normaa-listi opetukseen ja kurssikokee-seen, kun ko. kurssi on kurssijär-jestyksen mukaan tarjolla.

Korotuskokeiden aikataulu:

ke 24.1.2017 klo 14-17

ke 14.6.2017 klo 9-12

Korotuskokeisiin tulee ilmoittau-tua Wilmassa. Ilmoittautuminen

on sitova, ts. se katsotaan suori-tuskerraksi, vaikka opiskelija jäisi saapumatta kokeeseen.

Kun opiskelija poistuu niistä koro-tuskokeista, jotka järjestetään op-pituntien aikana, hän palaa ohjel-mansa mukaiseen opetukseen-

KOULUN HISTORIAAKoulun taival alkoi Kemijärven yh-teiskouluna syyskuun 1. päivänä 1925, jolloin aloitti oppikoulu-tiensä 52 oppilasta. Koulun perus-tamislupa myönnettiin joulukuun 17. päivänä 1925. Koulun ensim-mäisinä opettajina toimivat kansa-koulunopettaja Oskari Autere, yli-oppilas Laina Parviainen ja fil.kand. Alli Korhonen, myöh. Saa-rimaa, joka myös toimi koulun joh-tajana aina vuoteen 1931 asti. Koulun toiminta tapahtui loka-kuusta 1926 alkaen arkkitehti Toivo Salervon piirtämässä pui-sessa rakennuksessa (ks kuva).

6

1930-luvulla siirtyi Alli Saarimaa muualle ja uudeksi johtajaksi tuli fil.kand. Liisa Vesterlund vuosiksi 1931-34. Tämän jälkeen tilalle va-littiin maisteri E. A. Domander, myöh. Tomanteränä tunnettu, joka toimikin seuraavat kymmenen vuotta (1934-44) johtajana pala-ten sittemmin Yhteislyseon aikana 1960-luvulla pariksi vuodeksi sa-maan tehtävään (1964-66).

Kemijärven yhteiskoulu siirtyi val-tion haltuun 1. syyskuuta 1949 muuttaen nimeään samalla Kemi-järven keskikouluksi. Koulun aluksi vt. rehtoriksi ja sittemmin pitkäai-kaiseksi vakinaiseksi rehtoriksi ni-mitettiin maisteri Saara Liimatta.

Vuosina 1951-1953 koulun nimi muutettiin Kemijärven lukioksi ja vuonna 1953 taas Kemijärven yh-teislyseoksi. Vanhan kouluraken-nuksen paikalle rakennettiin lää-ninarkkitehti Väinö Hirvelän piir-tämä tiilirakennus Hillatielle siten, että vihkiäisiä vietettiin maalis-kuussa 1958. Opiskelijakunnan (silloinen teinikunta) oma lehti "Mäkäräinen" (nyk. ”Mäkärä”) al-koi ilmestyä 50-60-lukujen tait-teessa. Samalla aikakaudella va-paaehtoisesti syrjään vetäytyneen Saara Liimatan paikalla toimi E.A. Tomanterä lukion peräsimessä kaksi vuotta (1964-66) eläkkeelle-siirtymiseensä asti, minkä jälkeen

Juhani Aarni jatkoi tehtävää 1.9.1966 alkaen.

Koulujen kunnallistettaessa Lyseo siirrettiin Kemijärven lukion nimi-senä ensin kauppalan, sitten v. 1973 alusta lähtien Kemijärven tuoreen kaupungin haltuun. 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen jakso-opetukseen, ensin kokeiluna syksystä 1981 alkaen, ja sitten normaalina toteutuksena valta-kunnallisten päätösten mukai-sesti.

Syksystä 2007 alkaen lukion toi-minta on sijainnut Itä-Lapin am-mattiopiston kanssa samoissa ti-loissa Särkikankaalla.

KURSSIEN ITSENÄISET SUORITUKSET Jokainen aineenopettaja pereh-dyttää opiskelijat erityisesti oman opetusaineensa opiske-luun ja sen opiskelutekniik-kaan. Aineen-opettajalta voi tie-dustella kurssien sisällöistä tai suoritus-järjestyksestä kurssi-valintoja teh-dessä.

Jos suunnittelee kurssin itse-näistä suorittamista, kannattaa asiasta neuvotella kyseisen ai-neen opettajan kanssa viimeis-tään edeltävän jakson aikana.

Itsenäinen suoritus saattaa tulla kyseeseen, kun kurssit ovat samalla koodilla päällek-käin, opiskelija haluaa nopeut-taa opiskelua tai joustoa opin-toihin elämäntilanteen takia. Kurssin opettajan on kuitenkin hyväksyttävä itsenäisen suori-tuksen anomus.

Paras ajankohta kurssin itse-näiseksi suorittamiseksi on sel-laisella jaksolla, jonka aikana

kyseinen kurssi on lukujärjes-tyksessä. Itsenäiseen suorituk-seen voi kuulua esimerkiksi op-pikirjan opiskelua, projektityö, tutkielma, kirjoitelmia, analyy-sejä, tiivistelmiä tai haastatte-luja. Tehtävät sovitaan aina ai-neenopettajan kanssa.

Itsenäisen kurssisuorituksen ar-viointiin vaikuttavat kurssikoe ja muut yllä olevassa kappaleessa mainitut suoritukset.

6

1930-luvulla siirtyi Alli Saarimaa muualle ja uudeksi johtajaksi tuli fil.kand. Liisa Vesterlund vuosiksi 1931-34. Tämän jälkeen tilalle va-littiin maisteri E. A. Domander, myöh. Tomanteränä tunnettu, joka toimikin seuraavat kymmenen vuotta (1934-44) johtajana pala-ten sittemmin Yhteislyseon aikana 1960-luvulla pariksi vuodeksi sa-maan tehtävään (1964-66).

Kemijärven yhteiskoulu siirtyi val-tion haltuun 1. syyskuuta 1949 muuttaen nimeään samalla Kemi-järven keskikouluksi. Koulun aluksi vt. rehtoriksi ja sittemmin pitkäai-kaiseksi vakinaiseksi rehtoriksi ni-mitettiin maisteri Saara Liimatta.

Vuosina 1951-1953 koulun nimi muutettiin Kemijärven lukioksi ja vuonna 1953 taas Kemijärven yh-teislyseoksi. Vanhan kouluraken-nuksen paikalle rakennettiin lää-ninarkkitehti Väinö Hirvelän piir-tämä tiilirakennus Hillatielle siten, että vihkiäisiä vietettiin maalis-kuussa 1958. Opiskelijakunnan (silloinen teinikunta) oma lehti "Mäkäräinen" (nyk. ”Mäkärä”) al-koi ilmestyä 50-60-lukujen tait-teessa. Samalla aikakaudella va-paaehtoisesti syrjään vetäytyneen Saara Liimatan paikalla toimi E.A. Tomanterä lukion peräsimessä kaksi vuotta (1964-66) eläkkeelle-siirtymiseensä asti, minkä jälkeen

Juhani Aarni jatkoi tehtävää 1.9.1966 alkaen.

Koulujen kunnallistettaessa Lyseo siirrettiin Kemijärven lukion nimi-senä ensin kauppalan, sitten v. 1973 alusta lähtien Kemijärven tuoreen kaupungin haltuun. 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen jakso-opetukseen, ensin kokeiluna syksystä 1981 alkaen, ja sitten normaalina toteutuksena valta-kunnallisten päätösten mukai-sesti.

Syksystä 2007 alkaen lukion toi-minta on sijainnut Itä-Lapin am-mattiopiston kanssa samoissa ti-loissa Särkikankaalla.

KURSSIEN ITSENÄISET SUORITUKSET Jokainen aineenopettaja pereh-dyttää opiskelijat erityisesti oman opetusaineensa opiske-luun ja sen opiskelutekniik-kaan. Aineen-opettajalta voi tie-dustella kurssien sisällöistä tai suoritus-järjestyksestä kurssi-valintoja teh-dessä.

Jos suunnittelee kurssin itse-näistä suorittamista, kannattaa asiasta neuvotella kyseisen ai-neen opettajan kanssa viimeis-tään edeltävän jakson aikana.

Itsenäinen suoritus saattaa tulla kyseeseen, kun kurssit ovat samalla koodilla päällek-käin, opiskelija haluaa nopeut-taa opiskelua tai joustoa opin-toihin elämäntilanteen takia. Kurssin opettajan on kuitenkin hyväksyttävä itsenäisen suori-tuksen anomus.

Paras ajankohta kurssin itse-näiseksi suorittamiseksi on sel-laisella jaksolla, jonka aikana

kyseinen kurssi on lukujärjes-tyksessä. Itsenäiseen suorituk-seen voi kuulua esimerkiksi op-pikirjan opiskelua, projektityö, tutkielma, kirjoitelmia, analyy-sejä, tiivistelmiä tai haastatte-luja. Tehtävät sovitaan aina ai-neenopettajan kanssa.

Itsenäisen kurssisuorituksen ar-viointiin vaikuttavat kurssikoe ja muut yllä olevassa kappaleessa mainitut suoritukset.

7

KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI0)

PAKOLLISET KRSSIT

Tekstit ja vuorovaikutus

ÄI1 (LOPS 2016)

*oman viestijäkuvan moni-puolinen kehittyminen

*tekstin käsite ja tekstilajit

*tekstikokonaisuuden ra-kentuminen, tekstien erit-tely sekä tietojen sovelta-minen omaan ilmaisuun

*tekstien monimuotoi-suus, erityisesti mediateks-tit ja kuvat mediassa

*tekstien moniäänisyys

*proosan erittely ja tul-kinta: romaanien ja novel-lien analyysi

*tiedonhankinnan ja arvi-oinnin taidot, verkkoluke-minen, lähdekritiikki, läh-deviittaukset

*tekstien referointi, kom-mentointi ja aineiston poh-jalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen

*ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoit-teellisessa ryhmäkeskus-telussa

Kieli, kulttuuri ja identi-teetti

ÄI2 (LOPS 2016)

*kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identi-teetin rakentamisessa

*kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä raken-tavien ilmaisutapojen ana-lyysi kieliopin käsitteitä hyödyntäen, kielen metafo-risuus

*suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaih-telu ja muuttuminen, kirja-kielen normit, kehittämi-nen ja ohjailu, Suomen kie-lellinen ja kulttuurinen mo-ninaisuus, kielen ja kult-tuurin yhteys, monikieli-syys, kielten elinvoimai-suus

*kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä

*kirjoittamisen ideointi ja suunnittelu, aiheen rajaus ja jäsentely, palautteen an-taminen ja vastaanottami-nen, muokkaaminen, tyylin hionta ja otsikointi

*informatiivisen puheen-vuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palaut-teen antaminen ja vastaan-ottaminen

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

ÄI3 (LOPS 2016)

*kaunokirjallisuuden lajit, niiden moninaisuus ja muuttuvuus

*monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuu-dessa ja omissa teksteissä

*proosan, lyriikan ja draa-man erittely ja tulkinta

*kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

*monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tar-kastelua, esimerkiksi teat-terin ja sarjakuvien eritte-lyä ja tulkintaa

*tavoitteellinen kirjalli-suuskeskustelu sekä sen erittelyä ja arviointia

Tekstit ja vaikuttaminen

ÄI4 (LOPS 2016)

*vaikuttamisen ja argu-mentoinnin tavat, retoriset ja visuaaliset keinot

*tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen

8

ja tutkimustiedon erot, tie-donhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

*sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoi-keudet

*kantaa ottavan ja vaikut-tavan kauno- ja tietokirjalli-suuden keinoja ja lajeja

*argumentointitaidot, kan-taa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

Tekstit ja vaikuttaminen ÄI04

Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla käsitellään kieltä ja kirjallisuutta vaikuttami-sen välineenä. Havainnoi-daan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen keinoja, har-joitellaan argumentointia ja retorisia keinoja. Tarkas-tellaan kriittisesti median kieltä. Esitetään perustel-tuja mielipiteitä suullisesti sekä kirjallisesti: väitte-lyssä, keskustelussa, lehti-kirjoituksessa tms. Tulki-taan romaaneja, näytel-miä, runoja ja elokuvia eri aikakausilta pitäen sil-mällä vaikuttamisen näkö-kulmaa. Käsitellään kirjalli-suuden avulla myyttejä kulttuurin arvoihin ja asen-teisiin vaikuttavina teki-jöinä.

Teksti ja konteksti

ÄI5 (LOPS 2016)

*tekstien tarkastelua arvo- ja aatemaailman ilmentä-jinä niin tekstin ilmestymis-ajankohdan kuin nykyajan kontekstissa

*tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkö-kulmasta

*Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja jokin muu suo-malaisen tai maailmankir-jallisuuden keskeinen teos

*kirjallisuusaiheisia kirjoi-tus- ja puhetehtäviä, esi-merkiksi draama, essee

Teksti, tyyli ja konteksti

ÄI05

Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssi pereh-dyttää eri aikakausien kir-jallisuuteen. Tarkastellaan muun muassa tekstien ih-miskuvaa, maailmanku-vaa ja arvomaailmaa. Kehi-tetään kirjoitustaitoa tutki-malla asiatyylin ominai-suuksia ja hiomalla ja huol-tamalla omaa kieltä tark-kuuden, tuoreuden ja suju-vuuden kannalta. Kirjoite-taan essee.

Nykykulttuuri ja kertomuk-set

ÄI6 (LOPS 2016)

*ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, kieli ja identiteetti

*monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimer-kiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat

*kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuu-dessa ja muussa kulttuu-rissa, intertekstuaalisuus

*ainakin kahden nykyteok-sen käsittelyä, puhe- ja kir-joitustehtäviä kurssin tee-moista sekä kielenhuoltoa

*vuorovaikutus ja vuoro-vaikutusetiikka

Kieli, kirjallisuus ja identi-teetti

ÄI06

Kurssia ei suositella itse-näisesti suoritettavaksi. Tu-tustutaan suomen kielen kehitykseen ja muuttumi-seen ja asemaan kielten joukossa. Tutustutaan kie-lenohjailun periaatteisiin; sovelletaan opittua käyttä-mällä kielenhuollon op-paita omiin kirjoitustehtä-viin. Kirjoitetaan essee tai artikkeli aiheena kieli tai kielikulttuuri. Perehdytään suomalaisen kaunokirjalli-suuden vaiheisiin sekä kes-

8

ja tutkimustiedon erot, tie-donhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

*sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoi-keudet

*kantaa ottavan ja vaikut-tavan kauno- ja tietokirjalli-suuden keinoja ja lajeja

*argumentointitaidot, kan-taa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

Tekstit ja vaikuttaminen ÄI04

Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla käsitellään kieltä ja kirjallisuutta vaikuttami-sen välineenä. Havainnoi-daan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen keinoja, har-joitellaan argumentointia ja retorisia keinoja. Tarkas-tellaan kriittisesti median kieltä. Esitetään perustel-tuja mielipiteitä suullisesti sekä kirjallisesti: väitte-lyssä, keskustelussa, lehti-kirjoituksessa tms. Tulki-taan romaaneja, näytel-miä, runoja ja elokuvia eri aikakausilta pitäen sil-mällä vaikuttamisen näkö-kulmaa. Käsitellään kirjalli-suuden avulla myyttejä kulttuurin arvoihin ja asen-teisiin vaikuttavina teki-jöinä.

Teksti ja konteksti

ÄI5 (LOPS 2016)

*tekstien tarkastelua arvo- ja aatemaailman ilmentä-jinä niin tekstin ilmestymis-ajankohdan kuin nykyajan kontekstissa

*tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkö-kulmasta

*Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja jokin muu suo-malaisen tai maailmankir-jallisuuden keskeinen teos

*kirjallisuusaiheisia kirjoi-tus- ja puhetehtäviä, esi-merkiksi draama, essee

Teksti, tyyli ja konteksti

ÄI05

Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssi pereh-dyttää eri aikakausien kir-jallisuuteen. Tarkastellaan muun muassa tekstien ih-miskuvaa, maailmanku-vaa ja arvomaailmaa. Kehi-tetään kirjoitustaitoa tutki-malla asiatyylin ominai-suuksia ja hiomalla ja huol-tamalla omaa kieltä tark-kuuden, tuoreuden ja suju-vuuden kannalta. Kirjoite-taan essee.

Nykykulttuuri ja kertomuk-set

ÄI6 (LOPS 2016)

*ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, kieli ja identiteetti

*monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimer-kiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat

*kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuu-dessa ja muussa kulttuu-rissa, intertekstuaalisuus

*ainakin kahden nykyteok-sen käsittelyä, puhe- ja kir-joitustehtäviä kurssin tee-moista sekä kielenhuoltoa

*vuorovaikutus ja vuoro-vaikutusetiikka

Kieli, kirjallisuus ja identi-teetti

ÄI06

Kurssia ei suositella itse-näisesti suoritettavaksi. Tu-tustutaan suomen kielen kehitykseen ja muuttumi-seen ja asemaan kielten joukossa. Tutustutaan kie-lenohjailun periaatteisiin; sovelletaan opittua käyttä-mällä kielenhuollon op-paita omiin kirjoitustehtä-viin. Kirjoitetaan essee tai artikkeli aiheena kieli tai kielikulttuuri. Perehdytään suomalaisen kaunokirjalli-suuden vaiheisiin sekä kes-

9

keisiin teoksiin ja teemoi-hin; kirjoitetaan kirjalli-suusessee.

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Puhe- ja vuorovaikutustai-tojen syventäminen

ÄI7 (LOPS 2016)

*vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiir-teet

*puhuttujen tekstien erit-tely, tulkinta, arviointi

*kielellinen ja ei-kielelli-nen viestintä

*esiintymisen, neuvottelu-jen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiir-teet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä

*esiintymis- ja ryhmätaito-jen harjoittelu

*puheviestinnän kulttuuri-sia piirteitä

Puheviestinnän taitojen sy-ventäminen

ÄI07

Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla on runsaasti eri-laisia sekä verbaalisia että nonverbaalisia esiintymis- ja ryhmäviestintäharjoituk-

sia. Opiskellaan esimer-kiksi keskusteluja, neuvot-teluja, kokouksia, vaikutta-via puheenvuoroja sekä ti-lannepuheita. Lisäksi tu-tustutaan puheviestinnän kulttuurisiin piirteisiin ja suomalaiseen puhekult-tuuriin.

Kirjoittamistaitojen syven-täminen

ÄI8 (LOPS 2016)

*kirjoitusprosessi, erityi-sesti tekstin muokkaami-nen ja viimeistely palaut-teen perusteella sekä yh-dessä kirjoittaminen, teks-tien jakaminen

*tekstien ymmärrettävyy-den, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa

*kirjoittaminen monipuoli-sen aineiston pohjalta, ku-ten fiktio- ja faktatekstien sekä monimuotoisten teks-tien pohjalta

*mediatekstien tuotta-mista ja analyysia

Tekstitaitojen syventämi-nen ÄI08

Ei itsenäistä suoritusta. Kurssilla kerrataan sekä asiatekstien että kaunokir-jallisten tekstien erittelyyn ja tulkintaan tarvittavat pe-ruskäsitteet. Kirjoitetaan tekstitaidon päättökokeen

tyyppisiä tehtäviä. Kirjoite-taan kirjallisuusessee. Oman tekstin huoltoon ja tyyliin liittyviä asioita käy-dään läpi tarpeen mukaan. Käydään läpi tekstitaidon kokeen käytänteet.

Lukutaitojen syventäminen

ÄI9 (LOPS 2016)

*tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kir-jallisuuden, kuvan ja me-dian käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkin-nassa ja arvioinnissa

*fiktio- ja faktatekstien sekä monimuotoisten teks-tien analysointia eri näkö-kulmista

*tekstikokonaisuuksien, esimerkiksi esseiden, ro-maanien ja tietokirjojen lu-kemista

Kirjoittaminen ja nykykult-tuuri

ÄI09

Ei itsenäistä suoritusta. Ajankohtaisista kieltä ja kulttuuria käsittelevistä ai-heista sekä nykykirjallisuu-desta tuotetaan kirjallisia ja suullisia puheenvuoroja. Opiskelija seuraa valitse-maansa teemaa medi-oista; erityisesti kielen, kir-jallisuuden ja viestinnän ai-hepiirejä. Kurssin aikana luetaan nykykirjallisuutta.

10

Opiskelija kirjoittaa kirjalli-suusesseen, päättökokeen tyyppisen tekstin sekä ly-hyitä harjoitustekstejä. Käydään läpi esseekokeen käytänteet.

Kirjallisuuden teemakurssi

Äi11 (LOPS 2016)

Perehdytään kahteen tai kolmeen kurssia alussa so-vittavaan kirjallisuuden ai-kakauteen, tyylisuuntaan, teemaan, genreen tai muu-hun sopivaan kokonaisuu-teen. Työtapoja ovat kirjal-lisuuden lukeminen ja kuunteleminen, elokuvien katsominen, keskustelemi-nen joko luokassa tai säh-köisesti, arvosteluihin ja kirjallisuussivustoihin tu-tustuminen, kirjoittaminen ja erilaiset yhteistoiminnal-liset työtavat.

Kielioppi- ja kielenhuolto-kurssi

Äi13 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on vah-vistaa suomen kieliopin tuntemusta ja kielenhuol-lon taitoja niin, että opiske-lija saisi lisävalmiuksia sekä oman tekstinsä huol-tamiseen että vieraiden kielten opiskeluun.

Kurssilla kerrataan pääpiir-teittäin peruskoulussa opittu kielioppi ja opiskel-laan uusina asioina verbien

nominaalimuodot sekä lauseenvastiketyyppejä. Kielenhuolto-osiossa har-joitellaan esimerkiksi vai-keimpien välimerkkien käyttöä, lyhenteiden ja nu-meroiden merkitsemistä ja taivuttamista, sanojen täs-mällistä käyttöä sekä vir-kerakenteiden loogisuutta ja monipuolistamista. Ope-tellaan myös käyttämään sähköisiä ja painettuja kie-lenhuollon apuvälineitä.

SOVELTAVAT KURSSIT

llmaisutaidon kurssi

Äi10 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on it-seilmaisun ja esiintymisky-kyjen kehittäminen. Teh-dään rentoutumis-, tunne- ja aistiharjoituksia sekä improvisaatioita. Opetel-laan tulkitsemaan ja käyt-tämään sekä verbaalista että nonverbaalista viestin-tää. Kurssituotoksena luo-daan esitys joko elävälle yleisölle tai sähköisessä muodossa.

Ilmaisutaidon kurssi

ÄI10KL

Soveltava kurssi. Ei itse-näistä suoritusta; joko nu-meerinen tai sanallinen ar-viointi. Tutustuminen, ais-tit, rentoutuminen, liike; improvisaatio, ääni, kuun-

teleminen, erilaiset viestin-tätilanteet; harjoitukset ja niiden julkistaminen; teat-terikasvatus.

Kirjallisuuden teemakurssi ÄI11KL

Syv. / sov. kurssi; ei itse-näistä suoritusta; joko nu-meerinen tai sanallinen ar-viointi. Valittuun kirjallisuu-den aikakauteen, tyyli-suuntaan, teemaan, gen-reen ja niistä tehtyihin tut-kimuksiin perehtyminen; yksilölliset työtavat: kirjalli-suuden lukeminen ja tulkit-seminen (essee, kirja-ar-vostelu, blogi); yhteistoi-minnalliset työtavat, esim. kirjallisuuskeskustelu.

Luovan kirjoittamisen kurssi

Äi12 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on saada opiskelija huomaa-maan kirjoittamisen moni-naisuus: mistä kaikesta voi kirjoittaa ja miten eri ta-voin. Tehdään erilaisia kir-joittamisharjoituksia. Ha-vainnoidaan kirjoituspro-sessia, keskustellaan har-joitusteksteistä. Kirjoite-taan runoja, novelleja ja dialogeja sekä annetuista että omista aiheista. Hio-taan omaa tekstiä saadun palautteen avulla. Kurssilla valmiiksi saatuja tekstejä pyritään julkaisemaan esi-merkiksi koululehdessä.

10

Opiskelija kirjoittaa kirjalli-suusesseen, päättökokeen tyyppisen tekstin sekä ly-hyitä harjoitustekstejä. Käydään läpi esseekokeen käytänteet.

Kirjallisuuden teemakurssi

Äi11 (LOPS 2016)

Perehdytään kahteen tai kolmeen kurssia alussa so-vittavaan kirjallisuuden ai-kakauteen, tyylisuuntaan, teemaan, genreen tai muu-hun sopivaan kokonaisuu-teen. Työtapoja ovat kirjal-lisuuden lukeminen ja kuunteleminen, elokuvien katsominen, keskustelemi-nen joko luokassa tai säh-köisesti, arvosteluihin ja kirjallisuussivustoihin tu-tustuminen, kirjoittaminen ja erilaiset yhteistoiminnal-liset työtavat.

Kielioppi- ja kielenhuolto-kurssi

Äi13 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on vah-vistaa suomen kieliopin tuntemusta ja kielenhuol-lon taitoja niin, että opiske-lija saisi lisävalmiuksia sekä oman tekstinsä huol-tamiseen että vieraiden kielten opiskeluun.

Kurssilla kerrataan pääpiir-teittäin peruskoulussa opittu kielioppi ja opiskel-laan uusina asioina verbien

nominaalimuodot sekä lauseenvastiketyyppejä. Kielenhuolto-osiossa har-joitellaan esimerkiksi vai-keimpien välimerkkien käyttöä, lyhenteiden ja nu-meroiden merkitsemistä ja taivuttamista, sanojen täs-mällistä käyttöä sekä vir-kerakenteiden loogisuutta ja monipuolistamista. Ope-tellaan myös käyttämään sähköisiä ja painettuja kie-lenhuollon apuvälineitä.

SOVELTAVAT KURSSIT

llmaisutaidon kurssi

Äi10 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on it-seilmaisun ja esiintymisky-kyjen kehittäminen. Teh-dään rentoutumis-, tunne- ja aistiharjoituksia sekä improvisaatioita. Opetel-laan tulkitsemaan ja käyt-tämään sekä verbaalista että nonverbaalista viestin-tää. Kurssituotoksena luo-daan esitys joko elävälle yleisölle tai sähköisessä muodossa.

Ilmaisutaidon kurssi

ÄI10KL

Soveltava kurssi. Ei itse-näistä suoritusta; joko nu-meerinen tai sanallinen ar-viointi. Tutustuminen, ais-tit, rentoutuminen, liike; improvisaatio, ääni, kuun-

teleminen, erilaiset viestin-tätilanteet; harjoitukset ja niiden julkistaminen; teat-terikasvatus.

Kirjallisuuden teemakurssi ÄI11KL

Syv. / sov. kurssi; ei itse-näistä suoritusta; joko nu-meerinen tai sanallinen ar-viointi. Valittuun kirjallisuu-den aikakauteen, tyyli-suuntaan, teemaan, gen-reen ja niistä tehtyihin tut-kimuksiin perehtyminen; yksilölliset työtavat: kirjalli-suuden lukeminen ja tulkit-seminen (essee, kirja-ar-vostelu, blogi); yhteistoi-minnalliset työtavat, esim. kirjallisuuskeskustelu.


Äi12 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on saada opiskelija huomaa-maan kirjoittamisen moni-naisuus: mistä kaikesta voi kirjoittaa ja miten eri ta-voin. Tehdään erilaisia kir-joittamisharjoituksia. Ha-vainnoidaan kirjoituspro-sessia, keskustellaan har-joitusteksteistä. Kirjoite-taan runoja, novelleja ja dialogeja sekä annetuista että omista aiheista. Hio-taan omaa tekstiä saadun palautteen avulla. Kurssilla valmiiksi saatuja tekstejä pyritään julkaisemaan esi-merkiksi koululehdessä.

11


ÄI12KL

Soveltava kurssi; ei itse-näistä suoritusta; joko nu-meerinen tai sanallinen ar-viointi. Kirjoitetaan aisti-, kuvaus- ja kertomisharjoi-tuksia. Kirjoitetaan runoja ja novelleja sekä anne-tuista että omista aiheista. Analysoidaan runoja no-vellityyppejä sekä omia kir-joituksia.

TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB0)

Kurssit on suoritettava numero-järjestyksessä. Itsenäinen suo-rittaminen mahdollista ellei ole toisin mainittu.

PAKOLLISET KURSSIT

Minun ruotsini

RUB11 (LOPS 2016)

Sanaston ja perusrakenteiden vahvistaminen ja hallinta. Pyri-tään kehittämään opiskelustra-tegioita ja -taitoja. Painotetaan puheviestinnän taitoja. Opis-kelu ja nuorten harrastukset.

Hyvinvointi ja ihmissuhteet

RUB12 (LOPS 2016)

Tekstin ja puheen ymmärtämi-nen ajankohtaisista yhteiskun-nallisista ilmiöistä ja elämänar-voista. Mielipiteen ilmaisemi-

nen. Suullisen kielitaidon vah-vistaminen. Elämänarvot, ih-missuhteet, sukupuolten ja ikä-ryhmien kohtaaminen opiske-lussa ja työssä sekä ajankohtai-set yhteiskunnalliset ilmiöt.

Kulttuuri ja mediat

RUB13 (LOPS 2016)

Kielitaidon vahvistaminen eri-laisissa viestintätilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Koti-maa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat ja Suomi pohjois-maisena valtiona Euroopassa, nuorten elämä ja vapaa-aika.

Elämää yhdessä ja erikseen RUB04

Elämänarvot, ihmissuhteet, su-kupuolten ja ikäryhmien koh-taaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskun-nalliset ilmiöt.

Elinympäristömme (RUB05)

Luonto, muuttuva elin- ja työym-päristö sekä joukkoviestimet. Luetaan kurssin aihepiireihin liittyvää autenttista materiaalia


Puhu ja ymmärrä paremmin RUB06

Kurssia ei voi suorittaa itsenäi-sesti. Puheviestinnän strategi-oita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kuullun ymmär-tämisen ja tekstin ymmärtämi-sen harjoittelua. Aiheina ajan-kohtaiset pohjoismaiset tapah-tumat ja muiden kurssien aihe-piirit.

Yhteinen maailma ja kansainvä-listyminen

RUB07

Maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen; yhteiskunnalliset asiat ja pää-töksentekoon vaikuttaminen.

KOULUKOHTAISET KURSSIT

Peruskoulusta lukioon RUB08 (LOPS 2016)

Koulukohtainen soveltava kurssi, suoritetaan ennen pa-kollisia ja syventäviä tai niiden aikana. Peruskoulusta tutun keskeisen sanaston ja keskeis-ten rakenteiden kertausta. Kuullun ymmärtämisen harjoit-telua, suullisia ja kirjallisia har-joituksia, lukion työtavat. Kurs-sin suorittaminen edellyttää ak-tiivista tuntiosallistumista, kir-jallisten ja suullisten harjoituk-sen tekemistä. Suoritusmer-kintä.

12

Abikurssi

RUB09

Ruotsin yo-kokeeseen valmen-tava kurssi, jota suositellaan kaikille ruotsin kirjoituksiin osallistuville. Kurssilla harjoitel-laan kaikkia yo-kokeessa mah-dollisesti olevia tehtävätyyp-pejä. Tekstinymmärtäminen, ai-nekirjoitus ja kuullun ymmärtä-minen sekä puheharjoitukset muodostavat kurssin keskeisen sisällön. Kurssilla kerrataan keskeiset kielioppiasiat. Mate-riaalina käytetään esim. van-hoja yo-kokeita ja ruotsinkie-listä autenttista materiaalia. Perehdytään ryhmätyönä suo-menruotsalaiseen tai ruotsalai-seen kulttuuriin. Kurssin suorit-taminen edellyttää aktiivista tuntiosaamista ja kirjallisten ja suullisten harjoitusten teke-mistä. Suoritusmerkintä.

Kulturkurs (RUB10KL)

Kurssi suoritetaan vaihto-opis-keluna Mattlidens gymna-siumissa. Opiskelija tutustuu suomenruotsalaiseen kulttuu-riin ja koulumaailmaan sekä pääkaupunkiseudun kulttuuri-tarjontaan. Opiskelija lisäksi vahvistaa suullista kielitaitoaan ruotsin kielessä. Suoritusmer-kintä.

ENGLANTI (ENA0)

Kurssien suoritusjärjestys va-paa ja itsenäinen suorittaminen mahdollinen, ellei toisin ole merkitty.

PAKOLLISET KURSSIT

Englannin kieli ja maailmani

ENA1 (LOPS 2016)

Kurssilla arvioidaan omia kie-lenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita englannin opiske-lulle. Pohditaan maailman kie-lellistä monimuotoisuutta, eng-lannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kas-vattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit liittyvät nuorten elä-mäntilanteeseen ja kielenkäyt-tötarpeisiin.

Ihminen verkostoissa

ENA2 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan englan-nin kielen käyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kes-kustelijana ja kuuntelijana. Har-jaannutaan ilmaisemaan oma mielipiteensä. Kurssin teemat liittyvät ihmissuhteisiin ja psyykkiseen, fyysiseen ja sosi-aaliseen hyvinvointiin.

Kulttuuri-ilmiöitä

ENA3 (LOPS 2016)

Kurssilla laajennetaan ja syven-netään opiskelijoiden monilu-kutaitoa. Tehdään eri tekstila-jien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, eng-lanninkieliset mediat ja luova toiminta.

Yhteiskunta ja ympäröivä maa-ilma

ENA4 (LOPS 2016)

Kurssilla kehitetään tiedonha-kutaitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toi-mijuutta englannin kielellä. Tu-tustutaan yhteiskunnallisista il-miöistä käytäviin keskusteluihin ja pohditaan yksilön vaikutta-mismahdollisuuksia kansalais-yhteiskunnassa.


ENA04

Nuorisokulttuuri; yhteiskunnal-linen osallistuminen; lakiin ja järjestykseen liittyvät asiat; eri-laiset uskonnolliset näkemyk-set; ajankohtaisten tapahtu-mien seuraaminen.

Tiede ja tulevaisuus

ENA5 LOPS (2016)

Kurssilla harjoitellaan tiedon-hankintaa hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tie-don- ja tieteenaloista. Analysoi-daan populaaritieteellisiä teks-tejä ja kirjoitetaan omia kantaa-ottavia tekstejä. Pohditaan eri-laisia tulevaisuudenvisioita sekä englannin kielen asemaa tieteen ja teknologian kielenä.

12

Abikurssi

RUB09

Ruotsin yo-kokeeseen valmen-tava kurssi, jota suositellaan kaikille ruotsin kirjoituksiin osallistuville. Kurssilla harjoitel-laan kaikkia yo-kokeessa mah-dollisesti olevia tehtävätyyp-pejä. Tekstinymmärtäminen, ai-nekirjoitus ja kuullun ymmärtä-minen sekä puheharjoitukset muodostavat kurssin keskeisen sisällön. Kurssilla kerrataan keskeiset kielioppiasiat. Mate-riaalina käytetään esim. van-hoja yo-kokeita ja ruotsinkie-listä autenttista materiaalia. Perehdytään ryhmätyönä suo-menruotsalaiseen tai ruotsalai-seen kulttuuriin. Kurssin suorit-taminen edellyttää aktiivista tuntiosaamista ja kirjallisten ja suullisten harjoitusten teke-mistä. Suoritusmerkintä.

Kulturkurs (RUB10KL)

Kurssi suoritetaan vaihto-opis-keluna Mattlidens gymna-siumissa. Opiskelija tutustuu suomenruotsalaiseen kulttuu-riin ja koulumaailmaan sekä pääkaupunkiseudun kulttuuri-tarjontaan. Opiskelija lisäksi vahvistaa suullista kielitaitoaan ruotsin kielessä. Suoritusmer-kintä.

ENGLANTI (ENA0)

Kurssien suoritusjärjestys va-paa ja itsenäinen suorittaminen mahdollinen, ellei toisin ole merkitty.

PAKOLLISET KURSSIT

Englannin kieli ja maailmani

ENA1 (LOPS 2016)

Kurssilla arvioidaan omia kie-lenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita englannin opiske-lulle. Pohditaan maailman kie-lellistä monimuotoisuutta, eng-lannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kas-vattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit liittyvät nuorten elä-mäntilanteeseen ja kielenkäyt-tötarpeisiin.

Ihminen verkostoissa

ENA2 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan englan-nin kielen käyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kes-kustelijana ja kuuntelijana. Har-jaannutaan ilmaisemaan oma mielipiteensä. Kurssin teemat liittyvät ihmissuhteisiin ja psyykkiseen, fyysiseen ja sosi-aaliseen hyvinvointiin.

Kulttuuri-ilmiöitä

ENA3 (LOPS 2016)

Kurssilla laajennetaan ja syven-netään opiskelijoiden monilu-kutaitoa. Tehdään eri tekstila-jien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, eng-lanninkieliset mediat ja luova toiminta.


ENA4 (LOPS 2016)

Kurssilla kehitetään tiedonha-kutaitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toi-mijuutta englannin kielellä. Tu-tustutaan yhteiskunnallisista il-miöistä käytäviin keskusteluihin ja pohditaan yksilön vaikutta-mismahdollisuuksia kansalais-yhteiskunnassa.


ENA04

Nuorisokulttuuri; yhteiskunnal-linen osallistuminen; lakiin ja järjestykseen liittyvät asiat; eri-laiset uskonnolliset näkemyk-set; ajankohtaisten tapahtu-mien seuraaminen.

Tiede ja tulevaisuus

ENA5 LOPS (2016)

Kurssilla harjoitellaan tiedon-hankintaa hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tie-don- ja tieteenaloista. Analysoi-daan populaaritieteellisiä teks-tejä ja kirjoitetaan omia kantaa-ottavia tekstejä. Pohditaan eri-laisia tulevaisuudenvisioita sekä englannin kielen asemaa tieteen ja teknologian kielenä.

13

Kulttuuri

ENA05

Eri taiteen aloja ja taiteen huo-mattavia edustajia; tehdään itse valitusta aiheesta laajahko kirjallinen tuotos; luetaan eng-lanninkielinen kaunokirjallinen teos ja kirjoitetaan siitä arvi-ointi: kirjoitetaan puhe ja esite-tään se; voidaan kirjoittaa ar-vostelu elokuvasta, konsertista tai taidenäyttelystä; mahdol-lista toteuttaa portfoliona.

Opiskelu, työ ja toimeentulo

ENA6 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutus-tutaan jatko-opinnoissa tai työ-elämässä kohdattaviin tekstila-jeihin. Pohditaan jatko-opintoja urasuunnitelmia. Aihepiireinä myös nuoren elämään liittyvät talousasiat ja laajemmat talou-den ilmiöt.

Tiede, talous ja tekniikka ENA06

Eri tieteenalat; tekniikan saavu-tukset, tietotekniikka; tieteen ja tekniikan uranuurtajia; talous-elämä; joukkotiedotusvälineet; ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen ja suullinen rapor-tointi vahvistetaan suullista ja kirjallista argumentointia; tiivis-telmä.


Kestävä elämäntapa

ENA7 (LOPS 2016)

Kurssilla analysoidaan ja tuote-taan eri tekstilajien tekstejä, ku-ten fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia ja kantaaottavia tekstejä. Jatke-taan pakollisten kurssien tee-mojen käsittelyä ekologisen, ta-loudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämän-tavan näkökulmasta.

Luonto ja kestävä kehitys ENA07

Suositellaan suoritettavaksi lä-hellä päättökoetta. Luonnon monimuotoisuus, ihmisen evo-luutio; ilmastonmuutos, ener-giakysymykset; kestävä kehitys; väestönkasvu, köyhyys, maa-pallon ravintotilanne; ympäris-tönsuojelun käytänteet ja yksi-lön vaikutusmahdollisuudet; ekologinen tulevaisuus; teh-dään ryhmätyö ympäristöön liit-tyvästä aiheesta ja esitellään se suullisesti.

Viesti ja vaikuta puhuen

ENA8 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja ra-kentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta ja ääntä-mistä sekä tutustutaan eri ak-sentteihin. Aihepiireinä pakol-listen kurssien aihepiirit, joita

täydennetään opiskelijoiden va-litsemilla teemoilla ja ajankoh-taisilla aiheilla. Suoritetaan OPH:n valtakunnallinen suulli-nen koe.

Puhu ja ymmärrä paremmin EN08

Kurssia ei voi suorittaa itsenäi-sesti. Harjoitellaan puheviestin-nän strategioita arkielämän ti-lanteista vaativampaan suulli-seen viestintään (kohtelias rea-gointi ja keskustelutaito, argu-mentointi, mielipiteen ja perus-telujen esittäminen); hyvä into-naatio ja puheen rytmi; aksentit. Vahvistetaan puheen ymmärtä-misen taitoa (kuunteluharjoi-tukset, TV- ja radiouutiset). Suo-ritetaan Opetushallituksen tuot-tama valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe, josta annetaan erillinen todistus; kurssin arvi-ointi perustuu kurssin aikaisiin näyttöihin ja OPH:n kokeesta saatuun arvosanaan.


Brush up your English

ENA9 (LOPS 2016)

Kurssin pituus 0,5 kurssia, suo-ritetaan toisen opintovuoden ai-kana itsenäisesti digitaalisella oppimisalustalla. Perehdytään englannin sanaston muodostu-miseen ja laajennetaan sanava-rastoa erilaisten sanastoharjoi-tusten, tekstien ja kuunteluhar-joitusten avulla. Opiskellaan

14

tekstinlukustrategioita ja kehi-tetään hyvä koevastaustek-niikka. Suoritusmerkintä.

Brush up your English 1 ENA09KL

Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan ennen pa-kollisia kursseja tai niiden ai-kana. Kerrataan englannin kie-len keskeisiä rakenteita. Laa-jennetaan sanastoa harjoitus-ten, tekstien ja nauhojen avulla. Perehdytään lukion työtapoihin ja oman opiskelutekniikan ke-hittämiseen. Perehdytään koe-vastaustekniikkaan. Peruskou-lun arvosanan 9 tai 10 saaneet voivat suorittaa kurssin itsenäi-sesti. Arviointi: suoritusmer-kintä.

In the Global Village

ENA10 (LOPS 2016)

Kurssilla käsitellään ajankoh-taisia tapahtumia eri tekstiläh-teiden sekä tv- ja verkkouutisten pohjalta. Luetaan vaativia teks-tejä ja tehdään kuunteluharjoi-tuksia. Harjoitellaan argumen-toivaa kirjoittamista ja kerra-taan ja syvennetään pakollisilla kursseilla opittuja kieliopin ra-kenteita. Tehdään suullisesti esiteltävä ryhmätyö. Suoritus-merkintä.


Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan kurssien 4-6 aikana. Perehdytään englannin kielen historiaan ja sanaston kehittymiseen. Laajennetaan sanastoa erilaisten harjoitusten avulla (sananmuodostus, etu-liitteet, lainasanat ja uudissa-nat, sivistyssanat, idiomit, fraa-siverbit). Luetaan kurssien 4-6 aiheisiin soveltuvia tekstejä, harjoitellaan hyvää tekstinluku-tekniikkaa ja syvennetään teks-teissä esiintyvää sanastoa. Kuunteluharjoituksia, TV-uutis-ten seuraamista. Kehitetään koevastaustekniikkaa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Arvi-ointi: suoritusmerkintä.

In the Global Village ENA11KL

Soveltava kurssi. Suositellaan suoritettavaksi ennen lukion päättökoetta. Aiheina ajankoh-taiset aiheet: Suomi nyt ja tule-vaisuudessa, nousevat talou-det, pakolaisuus ja siirtolai-suus, ihmisoikeudet, globaali eriarvoisuus, sodan ja rauhan kysymykset. Perehdytään eng-lannin kielen asemaan maail-mankielenä ja sen uusiin vir-tauksiin. Perehdytään ryhmä-työnä jonkin ihmisoikeusakti-vistin toimintaan. Oppimateri-aalina ajankohtaiset lehtiartik-kelit, TV- ja verkkouutiset. Val-mistaudutaan päättökokee-seen tekstien ja kuunteluharjoi-tusten avulla. Itsenäinen suorit-taminen mahdollista. Arviointi: koe ja numeroarviointi.

14

tekstinlukustrategioita ja kehi-tetään hyvä koevastaustek-niikka. Suoritusmerkintä.


Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan ennen pa-kollisia kursseja tai niiden ai-kana. Kerrataan englannin kie-len keskeisiä rakenteita. Laa-jennetaan sanastoa harjoitus-ten, tekstien ja nauhojen avulla. Perehdytään lukion työtapoihin ja oman opiskelutekniikan ke-hittämiseen. Perehdytään koe-vastaustekniikkaan. Peruskou-lun arvosanan 9 tai 10 saaneet voivat suorittaa kurssin itsenäi-sesti. Arviointi: suoritusmer-kintä.

In the Global Village

ENA10 (LOPS 2016)

Kurssilla käsitellään ajankoh-taisia tapahtumia eri tekstiläh-teiden sekä tv- ja verkkouutisten pohjalta. Luetaan vaativia teks-tejä ja tehdään kuunteluharjoi-tuksia. Harjoitellaan argumen-toivaa kirjoittamista ja kerra-taan ja syvennetään pakollisilla kursseilla opittuja kieliopin ra-kenteita. Tehdään suullisesti esiteltävä ryhmätyö. Suoritus-merkintä.


Soveltava ½ kurssin mittainen kurssi. Suoritetaan kurssien 4-6 aikana. Perehdytään englannin kielen historiaan ja sanaston kehittymiseen. Laajennetaan sanastoa erilaisten harjoitusten avulla (sananmuodostus, etu-liitteet, lainasanat ja uudissa-nat, sivistyssanat, idiomit, fraa-siverbit). Luetaan kurssien 4-6 aiheisiin soveltuvia tekstejä, harjoitellaan hyvää tekstinluku-tekniikkaa ja syvennetään teks-teissä esiintyvää sanastoa. Kuunteluharjoituksia, TV-uutis-ten seuraamista. Kehitetään koevastaustekniikkaa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Arvi-ointi: suoritusmerkintä.

In the Global Village ENA11KL

Soveltava kurssi. Suositellaan suoritettavaksi ennen lukion päättökoetta. Aiheina ajankoh-taiset aiheet: Suomi nyt ja tule-vaisuudessa, nousevat talou-det, pakolaisuus ja siirtolai-suus, ihmisoikeudet, globaali eriarvoisuus, sodan ja rauhan kysymykset. Perehdytään eng-lannin kielen asemaan maail-mankielenä ja sen uusiin vir-tauksiin. Perehdytään ryhmä-työnä jonkin ihmisoikeusakti-vistin toimintaan. Oppimateri-aalina ajankohtaiset lehtiartik-kelit, TV- ja verkkouutiset. Val-mistaudutaan päättökokee-seen tekstien ja kuunteluharjoi-tusten avulla. Itsenäinen suorit-taminen mahdollista. Arviointi: koe ja numeroarviointi.

15

SAKSA (SAB20)

B2-OPPIMÄÄRÄ

Kurssit suoritetaan numerojär-jestyksessä. Itsenäinen suoritus ei ole suositeltava ensimmäis-ten kurssien osalta. Lukion päättötodistukseen annetaan numeroarviointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain kaksi kurssia tai vähem-män.


Elämän Kerrataan peruskou-lussa tärkeitä asioita SAB21 (LOPS 2016)

opittuja rakenteita ja vahviste-taan sanaston osaamista. Pai-notetaan puheviestintää. Joka-päiväinen elämä, harrastukset ja vapaa-ajan vietto.

Monenlaista elämää

SAB22 (LOPS 2016)

Tutustutaan saksankielisiin maihin ja opitaan puhumaan omasta kotiseudusta. Perusra-kenteiden hallintaa vahviste-taan, harjoitellaan puheen ym-märtämistä ja tuottamista sekä harjoitellaan kirjoittamistaitoa viestinnällisten tehtävien avulla. Oman maan ja saksan-kielisten maiden ihmiset, maantiede, historia ja loman-viettomahdollisuudet.

Hyvinvointi ja huolenpito SAB23 (LOPS 2016)

Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, terveys ja hyvinvointi.

SAKSA (SAB30)

B3-OPPIMÄÄRÄ

Syventävät kurssit

Tutustutaan toisiimme ja uu-teen kieleen

SAB31 (LOPS 2016)

Kurssilla painotetaan suullista harjoittelua. Harjoitellaan pe-rusvuorovaikutukseen kuuluvaa kielenkäyttöä. Tervehtiminen, tutustuminen, kiittäminen, tie-dusteleminen ja neuvominen, perhe ja lähimmät ihmissuh-teet.

Matkalla maailmassa SAB32 (LOPS 2016)

Puheenymmärtämis- ja puhu-mistaitoa kehitetään. Jokapäi-väiset kielenkäyttötilanteet: lii-kennevälineiden käyttö, asioi-minen eräissä julkisissa palve-lulaitoksissa, yöpyminen, ateri-ointi ja ostoksilla käyminen.

Elämän tärkeitä asioita SAB33 (LOPS 2016)

Kielen perusrakenteiden tunte-misen laajentuminen. Puheen

ymmärtämisen ja puhumisen kehittäminen, esim. mielipiteen ilmaiseminen. Nuorten jokapäi-väiseen elämään liittyvät tilan-teet ja aihepiirit, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietto ja harrastuksen ja niiden yhtey-dessä käytettävät palvelut.

RANSKA (RAB30)

B3-OPPIMÄÄRÄ


Tutustutaan toisiimme ja uu-teen kieleen

RAB301 (LOPS 2016)

Kurssilla tutustutaan ranskan kielen asemaan maailmassa. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintäta-poja. Opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä il-mauksia.

Matkalla maailmassa

RAB302 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan selviyty-mistä erilaisissa matkailuun liit-tyvissä tilanteissa ja tavanomai-sissa asiointitilanteissa. Ope-tellaan lisää erilaisia viestintä-keinoja.

16

Elämän tärkeitä asioita

RAB303 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan vuorovai-kutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiireinä nuorten arkielämä, ihmissuhteet ja ver-kostot, vapaa-ajanvietto ja har-rastukset.


RAB304 (LOPS 2016)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuk-siin vuorovaikutustilanteissa. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ul-komailla.

Meillä ja muualla

RAB304

Ranskankielisten maiden ihmi-set, maantiede, historia, nähtä-vyydet ja lomanviettomahdolli-suudet.

Hyvinvointi ja huolenpito

RAB305 (LOPS 2016)

Kurssilla opetellaan toimimista keskustelijana ja kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilan-teissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäi-väiseen elämään liittyvistä asi-oista. Tutustutaan erilaisiin hy-vinvointiin, ihmissuhteisiin ja

elämänvaiheisiin liittyviin teks-teihin ja harjoitellaan keskuste-lemaan niihin liittyvistä asi-oista.

Ennen ja nyt

RAB305

Opiskelija vahvistaa puhevies-tinnän taitoaan, vahvistaa pe-rusrakenteiden ja kirjallisen viestinnän hallintaa; elämä en-nen ja nyt; terveys ja hyvinvointi.

Kulttuuri ja mediat

RAB306 (LOPS 2016)

Kurssilla vahvistetaan monilu-kutaitoa. Tutustutaan kohdekie-lisen kielialueen tai –alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiin-nostavasta näkökulmasta.

Opiskelu ja tulevaisuudensuun-nitelmat (RAB306)

Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Ranskassa; tulevaisuuden-suunnitelmat; työelämä.

Opiskelu, työ ja tulevaisuus

RAB307

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopi-vuuteen. Aihepiirit liittyvät kou-luun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tu-levaisuudensuunnitelmiin.

Yhteinen maapallomme

RAB308

Kurssilla jatketaan keskustelu-harjoituksia ja kerrataan kieli-tietoa opiskelijan tarpeen mu-kaan. Tutustutaan mahdolli-suuksiin osallistua kansainväli-seen yhteistyöhön. Aihepiireinä luonto, erilaiset asuinympäris-töt ja kestävä elämäntapa.

VENÄJÄ (VEB30)

Lukion päättötodistukseen an-netaan numeroarviointi tai opis-kelijan pyynnöstä suoritusmer-kintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain kaksi kurssia tai vähemmän.


Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB301)

Oma itse, perhe ja lähimmät ih-missuhteet; arkipäivän puheti-lanteita (tervehtiminen, hyväs-tely, esittäytyminen).

16

Elämän tärkeitä asioita

RAB303 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan vuorovai-kutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiireinä nuorten arkielämä, ihmissuhteet ja ver-kostot, vapaa-ajanvietto ja har-rastukset.


RAB304 (LOPS 2016)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuk-siin vuorovaikutustilanteissa. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ul-komailla.

Meillä ja muualla

RAB304

Ranskankielisten maiden ihmi-set, maantiede, historia, nähtä-vyydet ja lomanviettomahdolli-suudet.

Hyvinvointi ja huolenpito

RAB305 (LOPS 2016)

Kurssilla opetellaan toimimista keskustelijana ja kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilan-teissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäi-väiseen elämään liittyvistä asi-oista. Tutustutaan erilaisiin hy-vinvointiin, ihmissuhteisiin ja

elämänvaiheisiin liittyviin teks-teihin ja harjoitellaan keskuste-lemaan niihin liittyvistä asi-oista.

Ennen ja nyt

RAB305


Kulttuuri ja mediat

RAB306 (LOPS 2016)

Kurssilla vahvistetaan monilu-kutaitoa. Tutustutaan kohdekie-lisen kielialueen tai –alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiin-nostavasta näkökulmasta.

Opiskelu ja tulevaisuudensuun-nitelmat (RAB306)

Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Ranskassa; tulevaisuuden-suunnitelmat; työelämä.

Opiskelu, työ ja tulevaisuus

RAB307

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopi-vuuteen. Aihepiirit liittyvät kou-luun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tu-levaisuudensuunnitelmiin.

Yhteinen maapallomme

RAB308

Kurssilla jatketaan keskustelu-harjoituksia ja kerrataan kieli-tietoa opiskelijan tarpeen mu-kaan. Tutustutaan mahdolli-suuksiin osallistua kansainväli-seen yhteistyöhön. Aihepiireinä luonto, erilaiset asuinympäris-töt ja kestävä elämäntapa.

VENÄJÄ (VEB30)



Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB301)


17

Näin asiat hoituvat (VEB302)

Suku, ystävät ja muut ihmissuh-teet; jokapäiväiset kielenkäyt-tötilanteet (esim. asioiminen postissa, ravintolassa käynti).

Vapaa-aika ja harrastukset (VEB303)

Nuorten vapaa-aika, harrastuk-set ja kiinnostuksen kohteet, va-paa-ajan vietossa käytettävät palvelut.

Meillä ja muualla (VEB304)

Venäjänkielisten maiden ihmi-set, maantiede, historia, nähtä-vyydet ja lomanviettomahdolli-suudet.

Ennen ja nyt (VEB305)


Opiskelu ja tulevaisuudensuun-nitelmat (VEB306)

Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Venäjällä; tu-levaisuudensuunnitelmat; työ-elämä.

Kulttuuri (VEB307)

Opiskelija saa monipuolista tie-toa venäläisestä kulttuurista, tekee itsenäisiä valintoja oman kiinnostuksensa pohjalta, ym-märtää melko vaativia tekstejä, osaa kirjoittaa kulttuuriaiheisiin liittyviä kirjoitustehtäviä. Kuva-taide, kirjallisuus, musiikki, elo-kuva, teatteri, ruokakulttuuri, venäläisen elokuvan katselu ja perehtyminen sen taustoihin, ryhmätyö joltakin kulttuurin alalta.

Yhteinen maapallomme (VEB308)

Opiskelija saa tietoa Venäjän yhteiskunnan toiminnasta, pe-rehtyy maapallon nykytilaan, vahvistaa kaikkien kielen osa-alueiden hallintaa; Venäjän yh-teiskunta, maapallon nykytila ja tulevaisuus; sanomalehtiteks-tien lukeminen

ESPANJA (EAB30)



Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB301)


Näin asiat hoituvat (EAB302)

Suku, ystävät ja muut ihmissuh-teet; jokapäiväiset kielenkäyt-tötilanteet (esim. asioiminen postissa, ravintolassa käynti).

Vapaa-aika ja harrastukset (EAB303)

Nuorten vapaa-aika, harrastuk-set ja kiinnostuksen kohteet, va-paa-ajan vietossa käytettävät palvelut.

Meillä ja muualla (EAB304)

Espanjankielisten maiden ihmi-set, maantiede, historia, nähtä-vyydet ja lomanviettomahdolli-suudet.

Ennen ja nyt (EAB305)


18

Opiskelu ja tulevaisuudensuun-nitelmat (EAB306)

Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Espanjassa; tulevaisuudensuunnitelmat; työelämä.

Kulttuuri (EAB307)

Opiskelija saa monipuolista tie-toa espanjalaisesta kulttuu-rista, tekee itsenäisiä valintoja oman kiinnostuksensa poh-jalta, ymmärtää melko vaativia tekstejä, osaa kirjoittaa kulttuu-riaiheisiin liittyviä kirjoitusteh-täviä. Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri, ruo-kakulttuuri, espanjalaisen elo-kuvan katselu ja perehtyminen sen taustoihin, ryhmätyö jolta-kin kulttuurin alalta.

Yhteinen maapallomme (EAB308)

Opiskelija saa tietoa Espanjan yhteiskunnan toiminnasta, pe-rehtyy maapallon nykytilaan, vahvistaa kaikkien kielen osa-alueiden hallintaa; Espanjan yhteiskunta, maapallon nykytila ja tulevaisuus; sanomalehti-tekstien lukeminen.

MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPI-MÄÄRÄ (MAA0)

PAKOLLISET KURSSIT

Luvut ja lukujonot

MAY1 (LOPS 2016)

Pitkän ja lyhyen oppimäärän yh-teinen kurssi. Lukualueet; pe-ruslaskutoimitukset; prosentti-laskenta; funktion käsite; luku-jonot; funktion kuvaajan ja luku-jonojen tutkiminen teknisiä apuvälineitä hyödyntäen.

Polynomifunktiot ja –yhtälöt MAA2 (LOPS 2016)

Polynomien tulo; binomikaavat; 2. asteen yhtälö ja ratkai-sukaava sekä juurten lukumää-rän tutkiminen; 2. asteen poly-nomin jakaminen tekijöihin; po-lynomifunktio; polynomiyhtä-löitä; polynomiepäyhtälön rat-kaiseminen.

Geometria

MAA3 (LOPS 2016)

Kuvioiden ja kappaleiden yh-denmuotoisuus; sini- ja kosini-lause; ympyrän, sen osien ja sii-hen liittyvien suorien geometria; kuvioihin ja kappaleisiin liitty-vien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemi-nen.

Vektorit

MAA4 (LOPS 2016)

Vektoreiden perusominaisuu-det; vektoreiden yhteen- ja vä-hennyslasku ja vektorin kerto-minen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; yhtä-löryhmän ratkaiseminen; suorat ja tasot avaruudessa.

Analyyttinen geometria MAA5 (LOPS 2016)

Pistejoukon yhtälö; suoran, ym-pyrän ja paraabelin yhtälöt; it-seisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen; pisteen etäisyys suorasta.

Vektorit

MAA05

Suoritetaan viidentenä kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssit MAA03 , MAA04 ja MAA05 voi periaatteessa suorit-taa missä järjestyksessä ta-hansa sen jälkeen, kun kurssit MAA01 ja MAA02 on suoritettu. Vektoreiden perusominaisuu-det; vektoreiden yhteen- ja vä-hennyslasku ja vektorin kerto-minen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; suorat ja tasot avaruudessa.

18

Opiskelu ja tulevaisuudensuun-nitelmat (EAB306)

Opiskelija osaa kuvailla omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, vahvistaa suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa; opiskelu ja koulujärjestelmä Espanjassa; tulevaisuudensuunnitelmat; työelämä.

Kulttuuri (EAB307)

Opiskelija saa monipuolista tie-toa espanjalaisesta kulttuu-rista, tekee itsenäisiä valintoja oman kiinnostuksensa poh-jalta, ymmärtää melko vaativia tekstejä, osaa kirjoittaa kulttuu-riaiheisiin liittyviä kirjoitusteh-täviä. Kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri, ruo-kakulttuuri, espanjalaisen elo-kuvan katselu ja perehtyminen sen taustoihin, ryhmätyö jolta-kin kulttuurin alalta.

Yhteinen maapallomme (EAB308)

Opiskelija saa tietoa Espanjan yhteiskunnan toiminnasta, pe-rehtyy maapallon nykytilaan, vahvistaa kaikkien kielen osa-alueiden hallintaa; Espanjan yhteiskunta, maapallon nykytila ja tulevaisuus; sanomalehti-tekstien lukeminen.

MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPI-MÄÄRÄ (MAA0)

PAKOLLISET KURSSIT

Luvut ja lukujonot

MAY1 (LOPS 2016)


Polynomifunktiot ja –yhtälöt MAA2 (LOPS 2016)

Polynomien tulo; binomikaavat; 2. asteen yhtälö ja ratkai-sukaava sekä juurten lukumää-rän tutkiminen; 2. asteen poly-nomin jakaminen tekijöihin; po-lynomifunktio; polynomiyhtä-löitä; polynomiepäyhtälön rat-kaiseminen.

Geometria

MAA3 (LOPS 2016)

Kuvioiden ja kappaleiden yh-denmuotoisuus; sini- ja kosini-lause; ympyrän, sen osien ja sii-hen liittyvien suorien geometria; kuvioihin ja kappaleisiin liitty-vien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemi-nen.

Vektorit

MAA4 (LOPS 2016)

Vektoreiden perusominaisuu-det; vektoreiden yhteen- ja vä-hennyslasku ja vektorin kerto-minen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; yhtä-löryhmän ratkaiseminen; suorat ja tasot avaruudessa.

Analyyttinen geometria MAA5 (LOPS 2016)

Pistejoukon yhtälö; suoran, ym-pyrän ja paraabelin yhtälöt; it-seisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen; pisteen etäisyys suorasta.

Vektorit

MAA05

Suoritetaan viidentenä kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssit MAA03 , MAA04 ja MAA05 voi periaatteessa suorit-taa missä järjestyksessä ta-hansa sen jälkeen, kun kurssit MAA01 ja MAA02 on suoritettu. Vektoreiden perusominaisuu-det; vektoreiden yhteen- ja vä-hennyslasku ja vektorin kerto-minen luvulla; koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo; suorat ja tasot avaruudessa.

19

Derivaatta

MAA6 (LOPS 2016)

Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö; funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta; polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen; polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.

Todennäköisyys ja tilastot MAA06

Suoritetaan kuudentena kurs-sina osallistumalla opetukseen. Kurssin voi suorittaa sen jäl-keen, kun kurssit MAA01 ja MAA02 on suoritettu. Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma; jakauman tunnusluvut; klassi-nen ja tilastollinen todennäköi-syys; kombinatoriikka; todennä-köisyyksien laskusäännöt; diskreetti ja jatkuva todennä-köisyysjakauma; diskreetin ja-kauman odotusarvo; normaali-jakauma.

Trigonometriset funktiot

MAA7

Suunnattu kulma ja radiaani; trigonometriset funktiot sym-metria- ja jaksollisuusominai-suuksineen; trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen; yh-distetyn funktion derivaatta; tri-gonometristen funktioiden deri-vaatat.

Derivaatta

MAA07

Suoritetaan seitsemäntenä kurssina opetukseen osallistu-malla. Rationaaliyhtälö ja –epäyhtälö; funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta; polyno-mifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen; poly-nomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.

Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 (LOPS 2016)

Potenssien laskusäännöt; juuri-funktiot ja –yhtälöt; eksponent-tifunktiot ja –yhtälöt; logaritmi-funktiot ja –yhtälöt; juuri-, eks-ponentti- ja logaritmifunktioi-den derivaatat.

Juuri- ja logaritmifunktiot MAA08

Suoritetaan kahdeksantena pa-kollisena kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA07 tulee olla suoritettuna. Juuri-funktiot ja –yhtälöt; eksponent-tifunktiot ja –yhtälöt; logaritmi-funktiot ja –yhtälöt; yhdistetyn funktion derivaatta; kään-teisfunktio; juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaa-tat; graafisen laskimen käyttöä juuri-, eksponentti- ja logaritmi-funktion kulun tutkimisen yhtey-dessä.

Integraalilaskenta

MAA9 (LOPS 2016)

Integraalifunktio; alkeisfunkti-oiden integraalifunktiot; mää-rätty integraali; pinta-alan ja ti-lavuuden laskeminen.

Trigonometriset funktiot ja luku-jonot

MAA09

Suoritetaan yhdeksäntenä kurs-sina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA08 tulee olla suori-tettuna. Suunnattu kulma ja ra-diaani; trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusomi-naisuuksineen; trigonometris-ten yhtälöiden ratkaiseminen; trigonometristen funktioiden derivaatat; lukujono; rekursiivi-nen lukujono; aritmeettinen jono ja summa; geometrinen jono ja summa.

Todennäköisyys ja tilastot MAA10 (LOPS 2016)

Diskreetti ja jatkuva tilastolli-nen jakauma; jakauman tun-nusluvut; klassinen ja tilastolli-nen todennäköisyys; kombina-toriikka; todennäköisyyksien laskusäännöt; diskreetti ja jat-kuva todennäköisyysjakauma; diskreetin jakauman odotus-arvo; normaalijakauma.

20

Integraalilaskenta

MAA10

Suoritetaan kymmenentenä pa-kollisena kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA09 tulee olla suoritettuna. In-tegraalifunktio; alkeisfunktioi-den integraalifunktiot; määrätty integraali; pinta-alan ja tilavuu-den laskeminen.


Lukuteoria ja todistaminen MAA11 (LOPS)

Konnektiivit ja totuusarvot; geo-metrinen todistaminen; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; induktiotodistus; kokonaisluku-jen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut ja Eratostheneen seula; aritme-tiikan peruslause; kokonaislu-kujen kongruenssi.

Lukuteoria ja logiikka

MAA11

Lauseen formalisoiminen; lau-seen totuusarvot; avoin lause; kvanttorit; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; kokonaisluku-jen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut; aritmetiikan peruslause; koko-naislukujen kongruenssi.

Algoritmit matematiikassa MAA12 (LOPS 2016)

Iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä; polynomien jakoal-goritmi; polynomien jakoyhtälö; Newton-Cotes-kaavat: suora-kaidesääntö, puolisuunnikas

Numeerisia ja algebrallisia me-netelmiä

MAA12

Absoluuttinen ja suhteellinen virhe; Newtonin menetelmä ja iterointi; polynomien jakoalgo-ritmi; polynomien jakoyhtälö; muutosnopeus ja pinta-ala.

Differentiaali- ja integraalilas-kennan jatkokurssi

MAA13 (LOPS 2016)

Funktion jatkuvuuden ja derivoi-tuvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden ylei-siä ominaisuuksia; kään-teisfunktio; kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta; funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä; epä-oleelliset integraalit; lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa.

Differentiaali- ja integraalilas-kennan jatkokurssi MAA13

Soveltuu opiskeltavaksi sen jäl-keen, kun kaikki pakolliset kurs-sit MAA1–MAA10 on opiskeltu.

Funktion jatkuvuuden ja derivoi-tuvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden ylei-siä ominaisuuksia; funktioiden ja lukujonojen raja-arvot ääret-tömyydessä; epäoleelliset in-tegraalit.

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

Pitkän matematiikan eheytys-kurssi

MAA14 (LOPS 2016)

Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liittyvät sovel-lukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; geometriaa ja trigonometriaa; vektorit; analyyttinen geomet-ria; derivaatta ja integraali; to-dennäköisyys; ylioppilastehtä-viä; pääsykoetehtäviä.


MAA14KL

Syventävä kurssi, joka soveltuu opiskeltavaksi, kun kaikki pa-kolliset kurssit MAA01–MAA10 on suoritettu. Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liit-tyvät sovellukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät so-vellukset; geometriaa ja trigo-nometriaa; vektorit; analyytti-nen geometria; derivaatta ja in-tegraali; todennäköisyys; yliop-pilastehtäviä; pääsykoetehtä-viä.

20

Integraalilaskenta

MAA10

Suoritetaan kymmenentenä pa-kollisena kurssina opetukseen osallistumalla. Kurssi MAA09 tulee olla suoritettuna. In-tegraalifunktio; alkeisfunktioi-den integraalifunktiot; määrätty integraali; pinta-alan ja tilavuu-den laskeminen.


Lukuteoria ja todistaminen MAA11 (LOPS)

Konnektiivit ja totuusarvot; geo-metrinen todistaminen; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; induktiotodistus; kokonaisluku-jen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut ja Eratostheneen seula; aritme-tiikan peruslause; kokonaislu-kujen kongruenssi.

Lukuteoria ja logiikka

MAA11

Lauseen formalisoiminen; lau-seen totuusarvot; avoin lause; kvanttorit; suora, käänteinen ja ristiriitatodistus; kokonaisluku-jen jaollisuus ja jakoyhtälö; Eukleideen algoritmi; alkuluvut; aritmetiikan peruslause; koko-naislukujen kongruenssi.

Algoritmit matematiikassa MAA12 (LOPS 2016)

Iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä; polynomien jakoal-goritmi; polynomien jakoyhtälö; Newton-Cotes-kaavat: suora-kaidesääntö, puolisuunnikas

Numeerisia ja algebrallisia me-netelmiä

MAA12

Absoluuttinen ja suhteellinen virhe; Newtonin menetelmä ja iterointi; polynomien jakoalgo-ritmi; polynomien jakoyhtälö; muutosnopeus ja pinta-ala.

Differentiaali- ja integraalilas-kennan jatkokurssi

MAA13 (LOPS 2016)

Funktion jatkuvuuden ja derivoi-tuvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden ylei-siä ominaisuuksia; kään-teisfunktio; kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta; funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä; epä-oleelliset integraalit; lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa.

Differentiaali- ja integraalilas-kennan jatkokurssi MAA13

Soveltuu opiskeltavaksi sen jäl-keen, kun kaikki pakolliset kurs-sit MAA1–MAA10 on opiskeltu.

Funktion jatkuvuuden ja derivoi-tuvuuden tutkiminen; jatkuvien ja derivoituvien funktioiden ylei-siä ominaisuuksia; funktioiden ja lukujonojen raja-arvot ääret-tömyydessä; epäoleelliset in-tegraalit.



MAA14 (LOPS 2016)

Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liittyvät sovel-lukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät sovellukset; geometriaa ja trigonometriaa; vektorit; analyyttinen geomet-ria; derivaatta ja integraali; to-dennäköisyys; ylioppilastehtä-viä; pääsykoetehtäviä.


MAA14KL

Syventävä kurssi, joka soveltuu opiskeltavaksi, kun kaikki pa-kolliset kurssit MAA01–MAA10 on suoritettu. Lukujärjestelmät; erityyppiset yhtälöt ja niihin liit-tyvät sovellukset; erityyppiset epäyhtälöt ja niihin liittyvät so-vellukset; geometriaa ja trigo-nometriaa; vektorit; analyytti-nen geometria; derivaatta ja in-tegraali; todennäköisyys; yliop-pilastehtäviä; pääsykoetehtä-viä.

21

Talousmatematiikka

MAA15 (LOPS)

Kurssi on yhteinen matematii-kan lyhyen oppimäärän opiske-lijoiden kanssa (MAB6). In-deksi-, kustannus-, rahalii-kenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia; taloudellisiin tilan-teisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja sum-mien avulla.

MATEMATIIKKA, LYHYT OPPI-MÄÄRÄ (MAB0)

PAKOLLISET KURSSIT

Luvut ja lukujonot

MAY1 (LOPS 2016)


Lausekkeet ja yhtälöt

MAB2 (LOPS 2016)

Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus; ongelmien muotoileminen yhtä-löiksi; yhtälöiden ja yhtälöpa-rien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen; ratkaisujen tul-kinta ja arvioiminen; toisen as-teen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen.

Geometria

MAB3 (LOPS 2016)

Kuvioiden yhdenmuotoisuus; suorakulmaisen kolmion trigo-nometria; Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteis-lause; kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrit-täminen; geometrian menetel-mien käyttö koordinaatistossa.

Matemaattisia malleja

MAB4 (LOPS 2016)

Lineaarisen ja eksponentiaali-sen mallin soveltaminen; po-tenssiyhtälön ratkaiseminen; eksponenttiyhtälön ratkaisemi-nen logaritmin avulla; lukujonot matemaattisina malleina.

Tilastot ja todennäköisyys

MAB5 (LOPS 2016)

Diskreettien tilastollisten ja-kaumien tunnuslukujen määrit-täminen; regression ja korrelaa-tion käsitteet; havainto ja poik-keava havainto; ennusteiden te-keminen; kombinatoriikkaa; to-dennäköisyyden käsite; toden-näköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyt-töä.

Tilastot ja todennäköisyys MAB05

Opiskelija oppii käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia ai-neistoja sekä perehtyy todennä-köisyyslaskennan perusteisiin. Lisäksi opiskelijat tutustuvat laskinten ja mahdollisuuksien mukaan tietokoneen käyttöön tilastollisissa tehtävissä. Jatku-vien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen mää-rittäminen; nor-maalijakauma, jakauman normittaminen; kom-binatoriikka; todennäköisyyden käsite; todennäköisyyslaskula-kien ja niitä havainnollistavien mallien käyttö.

Talousmatematiikka

MAB6 (LOPS 2016)

Indeksi-, kustannus-, rahalii-kenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia; taloudellisiin tilan-teisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.

Matemaattisia malleja II

MAB06

Opiskelija vahvistaa yhtälöiden ratkaisutaitojaan. Hän osaa rat-kaista lineaarisia optimointi-tehtäviä. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen ja osaa käyttää ratkaisuissaan arit-meettista ja geometrista jonoa ja summaa. Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt; lineaarinen yhtälöpari; kahden muuttujan

22

epäyhtälö graafisesti; lineaari-nen optimointi; lukujono; arit-meettinen ja geometrinen jono ja summa.


Matemaattinen analyysi MAB7 (LOPS 2016)

Graafisia ja numeerisia mene-telmiä; polynomifunktion deri-vaatta;polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen; polynomi-funktion suurimman ja pienim-män arvon määrittäminen sulje-tulla välillä.

Talousmatematiikka

MAB07

Opiskelija oppii talouselämän käsitteitä. Hän oppii käyttä-mään matematiikkaa apunaan omassa taloudessaan. Hänellä on matemaattiset valmiudet yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Hän osaa käyttää ti-lastollisia menetelmiä aineisto-jen käsittelyyn. Kurssi on yhtei-nen pitkän matematiikan kurs-sin (MAA15) kanssa. Indeksi-laskenta; kustannuslaskelmat; rahaliikennelaskelmat; lainalaskelmat; verotuslaskel-mat; taloudellisiin tilanteisiin soveltuvat matemaattiset mallit lukujonojen ja -summien avulla.

Tilastot ja todennäköisyys II MAB8 (LOPS 2016)

Normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet; toisto-koe; binomijakauma; luotta-musvälin käsite.

Matemaattisia malleja III

MAB08

Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla; radiaani; trigonometris-ten yhtälöiden ratkaiseminen; trigonometristen funktioiden kuvaajat; vektorin käsite ja nii-den peruslaskutoimitukset; koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys; skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koor-dinaatiston pisteiden ja kul-mien tutkiminen vektoreiden avulla.


Analyyttinen geometria ja ava-ruusgeometria

MAB9 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ratkaisemaan geometrian tehtäviä analyytti-sen geometrian keinoin, oppii hahmottamaan kolmiulotteista tilaa ja oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien ratkai-suun. Kurssilla perehdytään analyyttisen geometrian lasku-menetelmiin ja sovellutuksiin

tasossa, kolmiulotteisten kap-paleiden geometriaan ja maa-pallon geometrisiin ominai-suuksiin.


MAB09KL

Syventävä kurssi. Tavoitteena on oppia ratkaisemaan geomet-rian tehtäviä analyyttisen geo-metrian keinoin. Opiskelija op-pii hahmottamaan kolmiulot-teista tilaa. Hän oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien rat-kaisuun. Perehdytään analyytti-sen geometrian laskumenetel-miin ja sovellutuksiin tasossa, kolmiulotteisten kappaleiden geometriaan ja maapallon geo-metrisiin ominaisuuksiin.

Lyhyen matematiikan eheytys-kurssi

MAB10 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaisnäke-myksen lukion aikana opitusta matematiikasta ja oppii hallit-semaan entistä laajempia, usei-hin matematiikan osa-alueisiin liittyviä soveltavia tehtäväkoko-naisuuksia. Kurssilla kerrataan matematiikan lyhyen oppimää-rän sisältöä tekemällä kertaus-tehtäviä ja valmistaudutaan yli-oppilaskokeeseen tekemällä ylioppilaskoetehtäviä.

22

epäyhtälö graafisesti; lineaari-nen optimointi; lukujono; arit-meettinen ja geometrinen jono ja summa.


Matemaattinen analyysi MAB7 (LOPS 2016)

Graafisia ja numeerisia mene-telmiä; polynomifunktion deri-vaatta;polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen; polynomi-funktion suurimman ja pienim-män arvon määrittäminen sulje-tulla välillä.

Talousmatematiikka

MAB07

Opiskelija oppii talouselämän käsitteitä. Hän oppii käyttä-mään matematiikkaa apunaan omassa taloudessaan. Hänellä on matemaattiset valmiudet yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Hän osaa käyttää ti-lastollisia menetelmiä aineisto-jen käsittelyyn. Kurssi on yhtei-nen pitkän matematiikan kurs-sin (MAA15) kanssa. Indeksi-laskenta; kustannuslaskelmat; rahaliikennelaskelmat; lainalaskelmat; verotuslaskel-mat; taloudellisiin tilanteisiin soveltuvat matemaattiset mallit lukujonojen ja -summien avulla.

Tilastot ja todennäköisyys II MAB8 (LOPS 2016)

Normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet; toisto-koe; binomijakauma; luotta-musvälin käsite.

Matemaattisia malleja III

MAB08

Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla; radiaani; trigonometris-ten yhtälöiden ratkaiseminen; trigonometristen funktioiden kuvaajat; vektorin käsite ja nii-den peruslaskutoimitukset; koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys; skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koor-dinaatiston pisteiden ja kul-mien tutkiminen vektoreiden avulla.



MAB9 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ratkaisemaan geometrian tehtäviä analyytti-sen geometrian keinoin, oppii hahmottamaan kolmiulotteista tilaa ja oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien ratkai-suun. Kurssilla perehdytään analyyttisen geometrian lasku-menetelmiin ja sovellutuksiin

tasossa, kolmiulotteisten kap-paleiden geometriaan ja maa-pallon geometrisiin ominai-suuksiin.


MAB09KL

Syventävä kurssi. Tavoitteena on oppia ratkaisemaan geomet-rian tehtäviä analyyttisen geo-metrian keinoin. Opiskelija op-pii hahmottamaan kolmiulot-teista tilaa. Hän oppii liittämään kuvan arkipäivän ongelmien rat-kaisuun. Perehdytään analyytti-sen geometrian laskumenetel-miin ja sovellutuksiin tasossa, kolmiulotteisten kappaleiden geometriaan ja maapallon geo-metrisiin ominaisuuksiin.


MAB10 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaisnäke-myksen lukion aikana opitusta matematiikasta ja oppii hallit-semaan entistä laajempia, usei-hin matematiikan osa-alueisiin liittyviä soveltavia tehtäväkoko-naisuuksia. Kurssilla kerrataan matematiikan lyhyen oppimää-rän sisältöä tekemällä kertaus-tehtäviä ja valmistaudutaan yli-oppilaskokeeseen tekemällä ylioppilaskoetehtäviä.

23


MAB10KL

Syventävä kurssi. Opiskelija saa kokonaisnäkemyksen lukion ai-kana opitusta matematiikasta ja oppii hallitsemaan entistä laajempia, useihin matematii-kan osa-alueisiin liittyviä sovel-tavia tehtäväkokonaisuuksia.

Orientoitumista matematiikan opiskeluun MAB11 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää perusope-tuksen tiedot ja taidot lukion lähtötasoa vastaavaksi. Kurssi on yhteinen pitkän matematii-kan opiskelijoiden kanssa (MAA16).

Peruslaskutoimitukset koko-naisluvuilla ja murtoluvuilla; po-tenssioppia; polynomilasken-taa; supistaminen; yksinkertai-set ensimmäisen asteen yhtä-löt; prosenttilaskentaa; yhtälö-pari; suora.

FYSIIKKA (FY0)

Lukion päättötodistukseen an-netaan numeroarviointi tai opis-kelijan pyynnöstä suoritusmer-kintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin.

PAKOLLINEN KURSSI

Fysiikka luonnontieteenä FY1 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelä-mässä; tutustuminen perusvuo-rovaikutuksiin, maailmankaik-keuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen; voima liikkeen muutoksen ai-heuttajana ja liikeilmiöt; tutki-mukset ja mallintaminen fysi-kaalisen tiedon rakentumi-sessa; tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luo-tettavuuden arviointi.


Lämpö

FY2 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys energiantuo-tannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa; lämpö ja lämpötila; kaasujen ti-lanmuutokset, lämpölaajene-minen ja paine; kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja läm-pöenergia; mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde; energian säilyminen lämpöopissa ja läm-mön siirtymissuunta; tutkimuk-sen tai ongelmanratkaisun ide-ointia ja suunnittelua.

Lämpö

FY02

Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen; paine,

hydrostaattinen paine; kappa-leiden lämpeneminen, jäähty-minen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde; lämpöopin pääsäännöt, si-säenergia; energiavarat.

Sähkö

FY3 (LOPS 2016)

Fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa; sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Oh-min laki; yksinkertaiset tasavir-tapiirit ja Kirchhoffin lait; sähkö-teho ja Joulen laki; kondensaat-tori, diodi ja LED komponent-teina; sähköstaattinen vuoro-vaikutus, Coulombin laki ja säh-kökenttä; sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virta-piirien tutkiminen.

Aallot

FY03

Harmoninen voima ja värähdys-liike; aaltoliikkeen synty ja aal-tojen eteneminen; aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja pola-risoituminen; heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijas-tuminen; valo, peilit ja linssit; ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautumi-nen.

24

Voima ja liike

FY4 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys yksilön ja yh-teiskunnan turvallisuudelle; vuorovaikutus liikkeen muutok-sen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike; Newtonin lait, voimakuvio ja voi-mien yhteisvaikutus; etä- ja kos-ketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus; liikeyhtälö; momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa; lii-kemäärän säilymislaki, impuls-siperiaate ja yksiulotteiset tör-mäykset; liike- ja potentiaa-lienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki; mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puut-teet.

Liikkeen lait

FY04

Liikkeen mallit ja Newtonin lait; etä- ja kosketusvoimat, erityi-sesti liikettä vastustavat voimat, noste; liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate; liike- ja po-tentiaalienergia sekä työperi-aate; värähdysliikkeen energia.

Jaksollinen liike ja aallot

FY5 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys lääketie-teessä ja musiikissa; tasainen ympyräliike; gravitaatiovuoro-vaikutus; harmoninen voima ja värähdysliike; aaltoliikkeen

synty ja aaltojen eteneminen; aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interfe-renssi ja seisovat aallot; ääni aaltoliikeilmiönä; mallien ja si-mulaatioiden suhde todellisuu-teen.

Pyöriminen ja gravitaatio

FY05

Momentti ja tasapaino pyörimi-sen suhteen; pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike; pyörimi-sen liikeyhtälö; pyörimismäärän säilyminen; pyörimisliikkeen energia; ympyräliike ja ympyrä-liikkeen kiihtyvyys; gravitaatio ja gravitaation alainen liike; heit-toliike ja planeettojen liike; sa-telliitit ja niiden käyttö.

Sähkömagnetismi

FY6 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa; magne-tismi, magneettinen vuorovai-kutus ja magneettikenttä; vara-tun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä; sähkömag-neettinen induktio, magneetti-vuo, induktiolaki ja Lenzin laki; generaattori, muuntaja, vaihto-virran synty ja energian siirto sähkövirran avulla; sähkömag-neettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, in-terferenssi ja diffraktio; tutki-muksen tai ongelmanratkai-suprosessin jäsennetty kuvaa-minen.

Sähkö

FY06

Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa; jännitteen ja sähkövirran mittaaminen; Oh-min laki; Joulen laki; vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchof-fin lait; Coulombin laki, ho-mogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä; konden-saattori, kytkennät ja energia; sähkövirran kulku puolijoh-teessa, esimerkkinä diodi.

Aine ja säteily

FY7 (LOPS 2016)

Näkökulmia fysiikan ja kosmo-logian kehittymiseen; energian kvantittuminen; sähkömag-neettisen säteilyn kvantittumi-nen ja fotonit; aaltohiukkasdua-lismi; atomiytimen rakenne; ydinreaktiot, ydinenergia, yti-men sidosenergia sekä ener-gian ja massan ekvivalenssi; ra-dioaktiivisuus ja hajoamislaki; säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö; tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi.

Sähkömagnetismi

FY07

Magneettinen voima, magneet-tikenttä ja aine magneettiken-tässä; varattu hiukkanen ho-mogeenisessa sähkö- ja mag-neettikentässä; induktiolaki ja Lenzin laki; induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja it-

24

Voima ja liike

FY4 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys yksilön ja yh-teiskunnan turvallisuudelle; vuorovaikutus liikkeen muutok-sen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike; Newtonin lait, voimakuvio ja voi-mien yhteisvaikutus; etä- ja kos-ketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus; liikeyhtälö; momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa; lii-kemäärän säilymislaki, impuls-siperiaate ja yksiulotteiset tör-mäykset; liike- ja potentiaa-lienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki; mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puut-teet.

Liikkeen lait

FY04

Liikkeen mallit ja Newtonin lait; etä- ja kosketusvoimat, erityi-sesti liikettä vastustavat voimat, noste; liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate; liike- ja po-tentiaalienergia sekä työperi-aate; värähdysliikkeen energia.

Jaksollinen liike ja aallot

FY5 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys lääketie-teessä ja musiikissa; tasainen ympyräliike; gravitaatiovuoro-vaikutus; harmoninen voima ja värähdysliike; aaltoliikkeen

synty ja aaltojen eteneminen; aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interfe-renssi ja seisovat aallot; ääni aaltoliikeilmiönä; mallien ja si-mulaatioiden suhde todellisuu-teen.

Pyöriminen ja gravitaatio

FY05

Momentti ja tasapaino pyörimi-sen suhteen; pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike; pyörimi-sen liikeyhtälö; pyörimismäärän säilyminen; pyörimisliikkeen energia; ympyräliike ja ympyrä-liikkeen kiihtyvyys; gravitaatio ja gravitaation alainen liike; heit-toliike ja planeettojen liike; sa-telliitit ja niiden käyttö.

Sähkömagnetismi

FY6 (LOPS 2016)

Fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa; magne-tismi, magneettinen vuorovai-kutus ja magneettikenttä; vara-tun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä; sähkömag-neettinen induktio, magneetti-vuo, induktiolaki ja Lenzin laki; generaattori, muuntaja, vaihto-virran synty ja energian siirto sähkövirran avulla; sähkömag-neettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, in-terferenssi ja diffraktio; tutki-muksen tai ongelmanratkai-suprosessin jäsennetty kuvaa-minen.

Sähkö

FY06

Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa; jännitteen ja sähkövirran mittaaminen; Oh-min laki; Joulen laki; vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchof-fin lait; Coulombin laki, ho-mogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä; konden-saattori, kytkennät ja energia; sähkövirran kulku puolijoh-teessa, esimerkkinä diodi.

Aine ja säteily

FY7 (LOPS 2016)

Näkökulmia fysiikan ja kosmo-logian kehittymiseen; energian kvantittuminen; sähkömag-neettisen säteilyn kvantittumi-nen ja fotonit; aaltohiukkasdua-lismi; atomiytimen rakenne; ydinreaktiot, ydinenergia, yti-men sidosenergia sekä ener-gian ja massan ekvivalenssi; ra-dioaktiivisuus ja hajoamislaki; säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö; tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi.

Sähkömagnetismi

FY07

Magneettinen voima, magneet-tikenttä ja aine magneettiken-tässä; varattu hiukkanen ho-mogeenisessa sähkö- ja mag-neettikentässä; induktiolaki ja Lenzin laki; induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja it-

25

seinduktio; energian siirto säh-kövirran avulla; tehollisen jän-nitteen ja sähkövirran mittaami-nen sekä impedanssin taajuus-riippuvuuden määrittäminen; värähtelypiiri ja antenni, sähkö-magneettinen viestintä; sähkö-turvallisuus; energiateollisuus.

Aine ja säteily

FY08

Sähkömagneettinen säteily; röntgensäteily; mustan kappa-leen säteily; valosähköilmiö; sä-teilyn hiukkasluonne ja hiukkas-ten aaltoluonne; atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli; kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energia-tasokaavio; atomiytimen ra-kenne; radioaktiivisuus ja sätei-lyturvallisuus; massan ja ener-gian ekvivalenssi; ydinreaktiot ja ydinenergia; aineen pienim-mät osaset ja niiden luokittelu.

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT

KURSSIT

Fysiikan abikurssi

FY8 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskäsityk-sen lukiofysiikasta, oppii käyt-tämään laajemmin matemaatti-sia menetelmiä tehtävien rat-kaisuissa ja saa valmiuksia yli-oppilaskokeita, pääsykokeita ja jatko-opiskelua varten. Kurs-

silla käydään läpi lukion fy-siikan oppimäärästä pääkohtia jokaiselta kurssilta.

Fysiikan ilmiöt ja laboratoriotyöt

FY9 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisem-min joihinkin fysiikan ilmiöihin; oppii suunnittelemaan ja suorit-tamaan tutkimaansa ilmiöön liittyvät mittaukset; oppii teke-mään mittauspäiväkirjan ja ra-portin mittauksista ja niiden tu-loksista sekä oppii virheenarvi-ointia. Kurssilla tutkittavat il-miöt vaihtelevat. Kurssilla teh-dään viidestä kahdeksaan työtä, jotka voivat sisältää ko-keellista työskentelyä ja ilmiön syvällisempää tarkastelua.

Fysiikan abikurssi

FY09KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa fysiikan keskeiset sisäl-löt kaikilta fysiikan kursseilta, tutustuu fysiikan vanhoihin yli-oppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista , harjoittelee fysiikan sisältöjen soveltamista erityyp-pisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

Työkurssi

FY10KL

Soveltava kurssi; viidestä kah-deksaan työtä yksin tai kahden oppilaan parityönä; työhön liit-tyvä teoria; mittausjärjestelyn selitys; mittaus pöytäkirjoineen; tulosten käsittely; virhearviointi; työselostus.

KEMIA (KE0)


PAKOLLINEN KURSSI

Ihminen ja elinympäristön ke-mia (KE01)

Orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyh-disteitä, orgaanisia typpiyhdis-teitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia; orgaanisissa yh-disteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus; erilaiset seok-set, ainemäärä, pitoisuus; or-gaanisten yhdisteiden hapettu-mis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita.


Kemian mikromaailma (KE02)

Alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä; elektro-niverhon rakenne ja atomiorbi-taalit; hapetuslukujen määräy-tyminen ja yhdisteen kaava; ke-miallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet; atomior-bitaalien hybridisoituminen ja

26

orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne; isomeria.

Reaktiot ja energia (KE03)

Kemiallisen reaktion symboli-nen ilmaisu; epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, me-kanismeja sekä sovelluksia; stoikiometrisia laskuja, kaasu-jen yleinen tilanyhtälö; energi-anmuutokset kemiallisessa re-aktiossa; reaktionopeus ja sii-hen vaikuttavat tekijät.

Metallit ja materiaalit (KE04)

Sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemialli-nen pari ja elektrolyysi; hapettu-mis-pelkistymisreaktiot; metal-lit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet; bio- ja synteettiset polymeerit, kompo-siitit.

Reaktiot ja tasapaino (KE05)

Reaktiotasapaino; happo-emästasapaino, vahvat ja hei-kot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys; liukoisuus ja liukoisuustasapaino; tasapai-noon liittyvät graafiset esityk-set.


Kemian abikurssi (KE06KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija

kertaa kemian keskeiset sisällöt kaikilta kemian kursseilta, tu-tustuu kemian vanhoihin yliop-pilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista , harjoittelee kemian sisältöjen soveltamista erityyp-pisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

Kemian työkurssi (KE07KL)

Soveltava kurssi. Suoritetaan toisena tai kolmantena opiske-luvuonna. Tavoitteena on ker-rata ja syventää kemian kurs-sien keskeisiä sisältöjä kokeel-lisia työmenetelmiä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi eri ero-tusmenetelmät (tislaus, uutta-minen, suodatus) sekä analyysi-menetelmät (titraus, massa-analyyttinen määritys, spektro-fotometria). Kurssin tarkka si-sältö eli suoritettavat laborato-riotyöt voivat vaihdella opiskeli-jaryhmän opintotaustan mu-kaan. Myös kokeellisia ylioppi-laskoetehtäviä harjoitellaan. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää aktiivista osallistu-mista oppitunneille.

BIOLOGIA (BI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Elämä ja evoluutio

BI1 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään elä-män edellytyksiin ja eliöille tunnusomaisiin piirteisiin, biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biolo-giaan osana luonnontie-teellistä ajattelua. Keskei-nen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merki-tyksen ymmärtäminen.

Kurssin sisältöjä ovat biolo-gia tieteenä, solu elämän perusyksikkönä, eliön elin-kaari ja evoluutio. Kurssilla pyritään toteuttamaan pie-nimuotoinen tutkimus tai projekti.

Solu ja perinnöllisyys

BI02

Kurssi suositellaan opiskelta-vaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Solujen rakenne ja toiminta; DNA:n rakenne ja toiminta; pe-riytymisen perusteet.


Ympäristöekologia

BI03

Kurssi suositellaan opiskelta-vaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Biodiversiteetti, sen uhkat ja

26

orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne; isomeria.

Reaktiot ja energia (KE03)

Kemiallisen reaktion symboli-nen ilmaisu; epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, me-kanismeja sekä sovelluksia; stoikiometrisia laskuja, kaasu-jen yleinen tilanyhtälö; energi-anmuutokset kemiallisessa re-aktiossa; reaktionopeus ja sii-hen vaikuttavat tekijät.

Metallit ja materiaalit (KE04)

Sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemialli-nen pari ja elektrolyysi; hapettu-mis-pelkistymisreaktiot; metal-lit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet; bio- ja synteettiset polymeerit, kompo-siitit.

Reaktiot ja tasapaino (KE05)

Reaktiotasapaino; happo-emästasapaino, vahvat ja hei-kot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys; liukoisuus ja liukoisuustasapaino; tasapai-noon liittyvät graafiset esityk-set.


Kemian abikurssi (KE06KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija

kertaa kemian keskeiset sisällöt kaikilta kemian kursseilta, tu-tustuu kemian vanhoihin yliop-pilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista , harjoittelee kemian sisältöjen soveltamista erityyp-pisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

Kemian työkurssi (KE07KL)

Soveltava kurssi. Suoritetaan toisena tai kolmantena opiske-luvuonna. Tavoitteena on ker-rata ja syventää kemian kurs-sien keskeisiä sisältöjä kokeel-lisia työmenetelmiä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi eri ero-tusmenetelmät (tislaus, uutta-minen, suodatus) sekä analyysi-menetelmät (titraus, massa-analyyttinen määritys, spektro-fotometria). Kurssin tarkka si-sältö eli suoritettavat laborato-riotyöt voivat vaihdella opiskeli-jaryhmän opintotaustan mu-kaan. Myös kokeellisia ylioppi-laskoetehtäviä harjoitellaan. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää aktiivista osallistu-mista oppitunneille.

BIOLOGIA (BI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Elämä ja evoluutio

BI1 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään elä-män edellytyksiin ja eliöille tunnusomaisiin piirteisiin, biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biolo-giaan osana luonnontie-teellistä ajattelua. Keskei-nen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merki-tyksen ymmärtäminen.

Kurssin sisältöjä ovat biolo-gia tieteenä, solu elämän perusyksikkönä, eliön elin-kaari ja evoluutio. Kurssilla pyritään toteuttamaan pie-nimuotoinen tutkimus tai projekti.

Solu ja perinnöllisyys

BI02

Kurssi suositellaan opiskelta-vaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Solujen rakenne ja toiminta; DNA:n rakenne ja toiminta; pe-riytymisen perusteet.


Ympäristöekologia

BI03

Kurssi suositellaan opiskelta-vaksi 1. kurssin (BI01) jälkeen. Biodiversiteetti, sen uhkat ja

27

suojelu; ekologiset ympäristö-ongelmat; kaupunkiekologia; ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat; pienoistutki-muksen tekeminen.

Ihmisen biologia

BI04

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi pakollisten kurssien (BI01 ja BI02) jälkeen. Solut ja kudok-set; lisääntymisen fysiologia; elimistöjen rakenne ja toiminta; elintoimintojen säätely; elimis-tön sopeutuminen ja puolustus-mekanismit; ihmisen elämän-kaari; ihmisen evoluutio; ihmi-nen lajina.

Bioteknologia

BI05

Kurssi suositellaan opiskelta-vaksi kurssien 1-4 jälkeen. Mik-robiologia; geenien toiminta ja toiminnan säätely; geeniteknii-kan perusmenetelmät; keskei-set bioteknologian sovellusalat; biotekniikan etiikka.


Biologian työ- ja kertauskurssi BI06KL

Soveltava kurssi. Vähintään pa-kolliset kurssit tulee olla suori-tettuna ennen kurssille osallis-tumista. Tavoitteena on kerrata ja syventää biologian kurssien keskeisiä sisältöjä kokeellisia

työmenetelmiä käyttäen. Näitä ovat esimerkiksi mikrosko-pointi, laboratoriotyöt ja näyt-teiden kerääminen maastosta ja niiden tutkiminen. Kurssin si-sällöt voivat vaihdella esim. vuodenajan mukaan. Myös yli-oppilaskoetehtäviä harjoitel-laan, mikäli se on osallistujille ajankohtaista. Suoritusmerkin-nän saaminen edellyttää aktii-vista osallistumista oppitun-neille.

Pohjois-Suomen biologiaa BI07KL

Soveltava kurssi; voidaan suo-rittaa muista biologian kurs-seista riippumatta. Pohjois-Suomen ominaispiirteet, ekolo-gia ja lajisto retkeilyn, maasto-tutkimusten ja kirjallisten läh-teiden valossa. Aktiivisuus kurs-silla voi rajatapauksessa vaikut-taa biologian päättöarvosanaan nostavasti.

Biologian abikurssi

BI08KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa biologian keskeiset si-sällöt kaikilta biologian kurs-seilta, tutustuu biologian van-hoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitus-tehtäviin vastaamista, harjoitte-lee biologian sisältöjen sovelta-mista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoi-tusten oppiainekohtaisiin ohjei-siin. Suoritusmerkintä tai nume-roarviointi.

MAANTIEDE (GE0)

PAKOLLISET KURSSIT

Maailma muutoksessa

GE1 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään muuttu-vaan maailmaan ja sen alueel-listen ongelmien tarkasteluun. Ajankohtaisuutisten avulla hah-motetaan riskialueita luonnon-riskien, ympäristöriskien ja ih-miskunnan riskien kannalta. Kurssilla käsitellään myös ris-kinhallinnan keinoja ja niissä tapahtuvaa myönteistä kehi-tystä. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehitys-kysymykset.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat maantiede tieteenalana (esim. maantieteelliset tutkimustai-dot), luonnon järjestelmään, luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät globaalit riskialueet, ris-kien ennakointi ja niihin varau-tuminen (esim. endogeeniset riskit ja ilmastonmuutos) sekä ihmiskunnan globaalit riskialu-eet ja keskeiset kehityskysy-mykset (esim. hyvinvoinnin ja-kautuminen).

Yhteinen maailma

GE02

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi 1. kurssin (GE01) jälkeen. Väestönkasvu ja asutus; kult-tuuripiirit; luonnonvarojen hyö-dyntäminen ja kestävä kehitys; maapallon ydin- ja reuna-alu-

28

eet; kaupungit keskuksina; alu-eiden välinen vuorovaikutus; globalisaatio; kehityksen oh-jailu; kestävä kehitys.


Riskien maailma

GE03

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi 1. ja 2. kurssin jälkeen. Luonnon toimintaan liittyvät ris-kit; ihmisen ja luonnon riippu-vuuteen liittyvät ympäristöriskit; ihmiskunnan riskit, teknologiset riskit; globalisaatiota uhkana.

Aluetutkimus

GE04

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi kurssien 1-3 jälkeen. Kart-tojen laadinta; erilaiset kartat ja paikan määrittäminen kartan avulla; paikkatietojärjestelmät ja niiden käyttötavat; aluetutki-muksen tekeminen.


Yhtenevän maailmamme haas-teet

GE05KL

Soveltava kurssi, joka voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. Kurssilla käsiteltävät sisällöt päätetään opiskelijoi-den omien mielenkiinnon koh-

teiden mukaan. Keskeisiä sisäl-töjä ovat mm. kestävä kehitys, YK:n vuosituhattavoitteet ja ih-misoikeudet.

Maantieteen abikurssi

GE07KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa maantieteen keskeiset sisällöt kaikilta maantieteen kursseilta, tutustuu maantie-teen vanhoihin ylioppilaskirjoi-tuksiin, harjoittelee ylioppilas-kirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee maantieteen sisäl-töjen soveltamista erityyppi-sissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

EVANKELIS-LUTERILAINEN US-KONTO (UE0)


PAKOLLISET KURSSIT

Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

UE01 (LOPS 2016)

Suoritetaan ensimmäisen kurs-sina. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Uskonto ilmiönä ja sen tutkiminen, uskonnollisuu-den kirjo sekä uskonnottomuus Suomessa ja maailmalla. Us-konnonvapaus. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synty ja keskeiset piirteet, pyhät kirjat,

esim. Raamatun keskeinen si-sältö. Uskontojen merkitys län-simaiselle kulttuurille. Ajankoh-taisia kysymyksiä.

Maailmanlaajuinen kristinusko

UE02 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kristillisyyden (mm. luterilaisuus) synty ja eri-tyispiirteet. Kristinusko Euroo-passa ja eri puolilla maailmaa. Karismaattinen kristillisyys, kristillisperäiset uskonnot, eku-menia, ajankohtaisia kysymyk-siä.

Maailman uskontoja ja uskon-nollisia liikkeitä

UE03 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Kurssilla tutustutaan Aa-sian uskontoihin: hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, budd-halaisuus, Kiinan uskonnot, mm. kungfutselaisuus, shinto-laisuus. Uskontojen opetukset ja käytänteet sekä vaikutus kult-tuuriin ja yhteiskuntaan. Kyseis-ten uskontojen vaikutus länsi-maissa. Uudet uskonnolliset liikkeet. Lisäksi luonnonuskon-not ja vodou. Uskontojen koh-taaminen esim. kansainväli-sissä työtehtävissä.

28

eet; kaupungit keskuksina; alu-eiden välinen vuorovaikutus; globalisaatio; kehityksen oh-jailu; kestävä kehitys.


Riskien maailma

GE03

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi 1. ja 2. kurssin jälkeen. Luonnon toimintaan liittyvät ris-kit; ihmisen ja luonnon riippu-vuuteen liittyvät ympäristöriskit; ihmiskunnan riskit, teknologiset riskit; globalisaatiota uhkana.

Aluetutkimus

GE04

Kurssi suositellaan suoritetta-vaksi kurssien 1-3 jälkeen. Kart-tojen laadinta; erilaiset kartat ja paikan määrittäminen kartan avulla; paikkatietojärjestelmät ja niiden käyttötavat; aluetutki-muksen tekeminen.


Yhtenevän maailmamme haas-teet

GE05KL

Soveltava kurssi, joka voidaan suorittaa pakollisten kurssien jälkeen. Kurssilla käsiteltävät sisällöt päätetään opiskelijoi-den omien mielenkiinnon koh-

teiden mukaan. Keskeisiä sisäl-töjä ovat mm. kestävä kehitys, YK:n vuosituhattavoitteet ja ih-misoikeudet.

Maantieteen abikurssi

GE07KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa maantieteen keskeiset sisällöt kaikilta maantieteen kursseilta, tutustuu maantie-teen vanhoihin ylioppilaskirjoi-tuksiin, harjoittelee ylioppilas-kirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee maantieteen sisäl-töjen soveltamista erityyppi-sissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.



PAKOLLISET KURSSIT

Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

UE01 (LOPS 2016)

Suoritetaan ensimmäisen kurs-sina. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Uskonto ilmiönä ja sen tutkiminen, uskonnollisuu-den kirjo sekä uskonnottomuus Suomessa ja maailmalla. Us-konnonvapaus. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synty ja keskeiset piirteet, pyhät kirjat,

esim. Raamatun keskeinen si-sältö. Uskontojen merkitys län-simaiselle kulttuurille. Ajankoh-taisia kysymyksiä.

Maailmanlaajuinen kristinusko

UE02 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kristillisyyden (mm. luterilaisuus) synty ja eri-tyispiirteet. Kristinusko Euroo-passa ja eri puolilla maailmaa. Karismaattinen kristillisyys, kristillisperäiset uskonnot, eku-menia, ajankohtaisia kysymyk-siä.

Maailman uskontoja ja uskon-nollisia liikkeitä

UE03 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Kurssilla tutustutaan Aa-sian uskontoihin: hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, budd-halaisuus, Kiinan uskonnot, mm. kungfutselaisuus, shinto-laisuus. Uskontojen opetukset ja käytänteet sekä vaikutus kult-tuuriin ja yhteiskuntaan. Kyseis-ten uskontojen vaikutus länsi-maissa. Uudet uskonnolliset liikkeet. Lisäksi luonnonuskon-not ja vodou. Uskontojen koh-taaminen esim. kansainväli-sissä työtehtävissä.

29

Ihmisen elämä ja etiikka

UE03

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Elämän peruskysy-myksiä, kristillinen käsitys Ju-malasta, elämän tarkoituksesta ja pelastumisesta, hyvän ja pa-han käsitteet, moraaliteoriat, kristillinen etiikka ja erilaisia eettisiä ongelmia.


Uskonto suomalaisessa yhteis-kunnassa

UE04 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Suomen uskontotilanne, uskonnon ja yhteiskunnan vuo-rovaikutus eri aikoina, uskon-nollisten yhteisöjen muodot, us-konnon- ja katsomuksenva-paus, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset, uskonnon merkitys julkisella, yksityisellä, kolmannella ja nel-jännellä sektorilla, sekä politii-kassa, työelämässä ja talou-dessa, uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä, uskonnot-tomuus ja uskontokritiikki.

Uskontojen maailma

UE04

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Kurssilla tutustutaan eri uskontojen (hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja Japa-

nin uskonnot, juutalaisuus, is-lam, luonnonkansojen uskon-not), oppeihin ja käytänteisiin, esim. rituaaleihin.

Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa

UE05 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Uskonnon, taiteen ja po-pulaarikulttuurin vuorovaikutus. Uskonnollinen taide ja arkkiteh-tuuri eri uskonnoissa, uskonnol-lisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa. Raama-tun kertomuksia taiteen kei-noin. Uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia eri tieteenaloilla. Muinaissuoma-lainen uskonto.

Mihin suomalainen uskoo?

UE05

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Suositellaan suoritetta-vaksi viimeisenä uskonnon kurssina. Muinaissuomalaisten uskonnosta nykyaikaan, esim. reformaatio, uskonnonvapaus, luterilaisen kirkon toiminta, he-rätysliikkeet ja ajankohtaiset kysymykset; muut kristilliset kir-kot ja yhteisöt Suomessa, esim. ortodoksinen ja katolinen kirkko; ei-kristilliset yhteisöt Suomessa, kristinuskon vaiku-tus suomalaiseen kulttuuriin.

Uskonnot ja media

UE06 (LOPS 2016)

Suoritetaan UE01-kurssin jäl-keen. Uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa. Us-kontoihin liittyvät ajankohtaiset teemat mediassa. Uskonnolli-nen kieli ja kuvasto mediassa. Median vaikutus uskontoilmiöi-hin, kuten asenteisiin ja mieli-kuviin sekä uskontoihin liittyviin konflikteihin eri puolilla maail-maa; uskonnot ja rauha. Uskon-toon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi. Uskonnon ja median suhteet.


Raamatusta potkua elämään UE06KL

Soveltava kurssi, joka voidaan suorittaa muista kursseista riip-pumatta. Itsenäinen suoritus ei ole mahdollinen. Raamatun ’punainen lanka’, Raamatussa esiintyviä tärkeimpiä henkilöitä ja heidän elämänvaiheitaan, Raamatun vaikutus ihmisen elämään ja kulttuuriin (esim. populaarikulttuuri), Raamatun liittyminen tämän päivän tilan-teisiin.

Myytit ja mytologia

UE07 (LOPS 2016)

Soveltava kurssi. Eri kansojen jumalaistaruja ja myyttejä, esim. skandinaavinen ja suo-malainen mytologia, muinaisen Egyptin mytologia, roomalainen

30

ja kreikkalainen mytologia, kelt-tiläinen ja germaaninen mytolo-gia, slaavilainen mytologia, inti-aanimytologioita, aasialaisia mytologioita. Suoritusmerkintä.

Raamattu elämään

UE08 (LOPS 2016)

Raamattu kirjana, sen keskei-nen sisältö ja 'punainen lanka', Raamatussa esiintyviä henki-löitä ja heidän elämänvaihei-taan, Raamatun vaikutus kult-tuuriin, nykyihminen ja Raa-mattu, lisäksi mahdollisesti Raamatun arkeologiaa ja kurs-sin sisältöihin liittyvä elokuva. Suoritusmerkintä.

Uskonnon abikurssi

UE08KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa uskonnon keskeiset si-sällöt kaikilta uskonnon kurs-seilta, tutustuu uskonnon van-hoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitus-tehtäviin vastaamista, harjoitte-lee uskonnon sisältöjen sovelta-mista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoi-tusten oppiainekohtaisiin ohjei-siin. Suoritusmerkintä tai nume-roarviointi.

Uskonnon abikurssi

UE09 (LOPS 2016)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikki valtakunnalliset kurssit, tutustuu vanhoihin yli-oppilaskirjoituksiin, harjoittelee erityyppisiin uskonnon ylioppi-laskirjoituksiin vastaamista, tu-tustuu ylioppilaskirjoitusten op-piainekohtaisiin ohjeisiin. Suo-ritusmerkintä.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET0)

PAKOLLISET KURSSIT

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu

ET1 (LOPS 2016)

- maailmankatsomuksen, maa-ilmankuvan ja elämänkatso-muksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

- erilaisia maailmankatsomuk-sia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elä-mäntapaan liittyviä – sekä nii-den piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjo-amin välinein tyypillisiin infor-maation käsittelyyn ja ympäröi-vän todellisuuden jäsentämi-seen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

- koulun, median, politiikan, tie-teen, taiteen, viihdeteollisuu-den sekä uskonnollisten ja kult-tuuristen yhteisöjen vaikutus

maailmankuviin ja -katsomuk-siin sekä omaan elämänkatso-mukseen

- median ja muiden informaa-tion lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaa-tion erittely erilaisista näkökul-mista

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä

ET2 (LOPS 2016)

- luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, fi-losofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita - ihmisen olemassa-olon peruskysymyksiä: ihmis-suhteet, sukupuolisuus ja sek-suaalisuus; opiskelu ja työ, van-heneminen ja kuolema

- identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

- ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeus-asiakirjoja: YK:n yleismaailmal-lisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeusso-pimus

- erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön ase-masta siinä

30

ja kreikkalainen mytologia, kelt-tiläinen ja germaaninen mytolo-gia, slaavilainen mytologia, inti-aanimytologioita, aasialaisia mytologioita. Suoritusmerkintä.

Raamattu elämään

UE08 (LOPS 2016)

Raamattu kirjana, sen keskei-nen sisältö ja 'punainen lanka', Raamatussa esiintyviä henki-löitä ja heidän elämänvaihei-taan, Raamatun vaikutus kult-tuuriin, nykyihminen ja Raa-mattu, lisäksi mahdollisesti Raamatun arkeologiaa ja kurs-sin sisältöihin liittyvä elokuva. Suoritusmerkintä.

Uskonnon abikurssi

UE08KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa uskonnon keskeiset si-sällöt kaikilta uskonnon kurs-seilta, tutustuu uskonnon van-hoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitus-tehtäviin vastaamista, harjoitte-lee uskonnon sisältöjen sovelta-mista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoi-tusten oppiainekohtaisiin ohjei-siin. Suoritusmerkintä tai nume-roarviointi.

Uskonnon abikurssi

UE09 (LOPS 2016)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikki valtakunnalliset kurssit, tutustuu vanhoihin yli-oppilaskirjoituksiin, harjoittelee erityyppisiin uskonnon ylioppi-laskirjoituksiin vastaamista, tu-tustuu ylioppilaskirjoitusten op-piainekohtaisiin ohjeisiin. Suo-ritusmerkintä.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET0)

PAKOLLISET KURSSIT

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu

ET1 (LOPS 2016)

- maailmankatsomuksen, maa-ilmankuvan ja elämänkatso-muksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

- erilaisia maailmankatsomuk-sia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elä-mäntapaan liittyviä – sekä nii-den piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjo-amin välinein tyypillisiin infor-maation käsittelyyn ja ympäröi-vän todellisuuden jäsentämi-seen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

- koulun, median, politiikan, tie-teen, taiteen, viihdeteollisuu-den sekä uskonnollisten ja kult-tuuristen yhteisöjen vaikutus

maailmankuviin ja -katsomuk-siin sekä omaan elämänkatso-mukseen

- median ja muiden informaa-tion lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaa-tion erittely erilaisista näkökul-mista

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä

ET2 (LOPS 2016)

- luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, fi-losofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita - ihmisen olemassa-olon peruskysymyksiä: ihmis-suhteet, sukupuolisuus ja sek-suaalisuus; opiskelu ja työ, van-heneminen ja kuolema

- identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

- ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeus-asiakirjoja: YK:n yleismaailmal-lisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeusso-pimus

- erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön ase-masta siinä

31

Maailmankuva

ET02

Suoritusjärjestys on vapaa; Itse-näinen suoritus mahdollinen. Maailmankuvan, maailmankat-somuksen ja elämänkatsomuk-sen käsitteet ja niiden keskinäi-nen suhde; maailmankuvan ra-kenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kult-tuurista ja luonnosta sekä to-dellisuuden rakenteesta; maal-liset ja uskonnolliset katsomuk-set maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti; koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituuti-oina; länsimaisen maailmanku-van murrokset ja mullistajat; ko-kemusten, arkikäsitysten ja us-komusten synty ja tiedollinen luotettavuus; maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäi-nen arviointi


Yksilö ja yhteisö

ET3 (LOPS 2016)

- ihminen sosiaalisena olen-tona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit

- yhteiskuntatutkimuksen pe-rusteita, kuten sosiaaliset tosi-asiat, yhteiskunnalliset raken-teet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään

- taloudellisen ja poliittisen val-lan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinatalou-dessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valinto-jen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

- ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestä-vän tulevaisuuden rakentami-nen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaati-muksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmis-oikeusloukkaukset sekä holo-kausti

- yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhu-kuvat nykyisyyden suurennusla-seina ja toiminnan motivoijina

Yksilö ja yhteisö

ET03

Suoritusjärjestys on vapaa; Itse-näinen suoritus on mahdolli-nen. Ihminen sosiaalisena olen-tona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen; vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä eri-laiset vaikuttamiskeinot; teori-oita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta; hyvä kansalai-nen suomalaisena, eurooppa-laisena ja maailmankansalai-sena; ihmisoikeudet ja niiden historia; poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokra-tian muodot; oikeudenmukai-suus yhteiskunnallisena, maail-manlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä.

Kulttuurit katsomuksen muo-vaajina

ET4 (LOPS 2016)

- kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityk-siin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suh-teesta toisiinsa

- kulttuuriperintö: tapakulttuu-rin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elä-mänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma

- suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen ra-kentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuuri

- kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokult-tuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskun-nalliset vaikutukset - etnosent-risyyden ja rasismin sekä keski-näisen kunnioituksen ja yhden-vertaisuuden historiaa ja nyky-päivää eri kulttuureissa

Katsomusten maailma

ET5 (LOPS 2016)

- katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja us-konnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittämi-nen, käsityksiä uskontojen alku-perästä

32

- uskonnollisten ilmiöiden tul-kinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, sym-boli ja teismi - uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaa-rin humanismin maailmankat-somukselliset perusteet

- kristinuskon, islamin ja juuta-laisuuden sekä joidenkin mui-den uskontojen ja maailman-katsomuksellisten järjestel-mien historiallinen ja maantie-teellinen levinneisyys ja jakau-tuminen, pyhät kirjat, oppi, elä-mäntapa ja suhde yhteiskun-taan

- tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskon-tojen, suhde yhteiskuntaan, ta-pakulttuuriin, moraaliin, poli-tiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskon-nollisuus, sekularisaatio ja us-konnottomuus

Teknologia, maailmankatso-mukset ja ihmiskunnan

ET6 (LOPS 2016)

- ihmislajin evoluutio ja kulttuu-rievoluutio: kielen rooli inhimil-listen kulttuurien ja innovatiivi-suuden synnyssä

- suurten filosofioiden ja maail-mankatsomuksellisten järjes-telmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen ke-hittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

SOVELTAVA KURSSI

Elämänkatsomustiedon abi-kurssi

ET7 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on valmis-tautua ylioppilaskirjoituksiin.

Sisällöt

- kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä

- harjoitellaan elämänkatso-mustiedon sisältöjen sovelta-mista erityyppisiin tehtäviin

- tutustutaan vanhoihin koeky-symyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista

- perehdytään yo-kokeen arvi-ointikriteereihin

- tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten elämänkatsomustiedon ko-keen oppiainekohtaisin ohjei-siin

Kurssia suositellaan kaikille elämänkatsomustietoa kirjoit-taville. Suoritusmerkinnän saa-minen kurssista edellyttää aktii-vista osallistumista oppitun-neille.

HISTORIA (HI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Kurssien suoritusjärjestys muutoin vapaa, mutta HI01-kurssia suosi-tellaan suoritettavaksi ensimmäi-senä. Kurssien itsenäinen suoritta-minen on mahdollista perustel-luista syistä.

Ihminen ympäristön ja yhteiskun-tien muutoksessa

HI1 (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteis-kunnan ja luonnon välistä vuoro-vaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyy-den selittämisessä sekä historial-listen ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustu-taan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistori-aan maanviljelyksen alusta nykyai-kaan. Kurssilla harjoitellaan moni-puolisen historiallisen lähdeai-neiston hyödyntämistä.

Maailman historian pitkien kehi-tyslinjojen puitteissa tarkastellaan soveltuvin osin Lapin ja Kemijärven historiaa.

Kansainväliset suhteet

HI (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja val-tasuhteiden muutoksia 1900-lu-vun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä poli-tiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökul-mista. Keskeisiä teemoja ovat kil-pailun ja yhteistyön välinen jän-nite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittis-ten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen tai-toja sekä perehdytään kansainvä-lisiin suhteisiin liittyvien erityyp-pisten lähteiden tulkintaan ja arvi-ointiin.

Kansainvälisen politiikan yhtey-dessä tarkastellaan soveltuvin

32

- uskonnollisten ilmiöiden tul-kinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, sym-boli ja teismi - uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaa-rin humanismin maailmankat-somukselliset perusteet

- kristinuskon, islamin ja juuta-laisuuden sekä joidenkin mui-den uskontojen ja maailman-katsomuksellisten järjestel-mien historiallinen ja maantie-teellinen levinneisyys ja jakau-tuminen, pyhät kirjat, oppi, elä-mäntapa ja suhde yhteiskun-taan

- tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskon-tojen, suhde yhteiskuntaan, ta-pakulttuuriin, moraaliin, poli-tiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskon-nollisuus, sekularisaatio ja us-konnottomuus

Teknologia, maailmankatso-mukset ja ihmiskunnan

ET6 (LOPS 2016)

- ihmislajin evoluutio ja kulttuu-rievoluutio: kielen rooli inhimil-listen kulttuurien ja innovatiivi-suuden synnyssä

- suurten filosofioiden ja maail-mankatsomuksellisten järjes-telmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen ke-hittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

SOVELTAVA KURSSI

Elämänkatsomustiedon abi-kurssi

ET7 (LOPS 2016)


Sisällöt


- harjoitellaan elämänkatso-mustiedon sisältöjen sovelta-mista erityyppisiin tehtäviin



- tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten elämänkatsomustiedon ko-keen oppiainekohtaisin ohjei-siin

Kurssia suositellaan kaikille elämänkatsomustietoa kirjoit-taville. Suoritusmerkinnän saa-minen kurssista edellyttää aktii-vista osallistumista oppitun-neille.

HISTORIA (HI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Kurssien suoritusjärjestys muutoin vapaa, mutta HI01-kurssia suosi-tellaan suoritettavaksi ensimmäi-senä. Kurssien itsenäinen suoritta-minen on mahdollista perustel-luista syistä.

Ihminen ympäristön ja yhteiskun-tien muutoksessa

HI1 (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteis-kunnan ja luonnon välistä vuoro-vaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyy-den selittämisessä sekä historial-listen ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustu-taan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistori-aan maanviljelyksen alusta nykyai-kaan. Kurssilla harjoitellaan moni-puolisen historiallisen lähdeai-neiston hyödyntämistä.

Maailman historian pitkien kehi-tyslinjojen puitteissa tarkastellaan soveltuvin osin Lapin ja Kemijärven historiaa.


HI (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja val-tasuhteiden muutoksia 1900-lu-vun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä poli-tiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökul-mista. Keskeisiä teemoja ovat kil-pailun ja yhteistyön välinen jän-nite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittis-ten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen tai-toja sekä perehdytään kansainvä-lisiin suhteisiin liittyvien erityyp-pisten lähteiden tulkintaan ja arvi-ointiin.

Kansainvälisen politiikan yhtey-dessä tarkastellaan soveltuvin

33

osin sen heijastuksia Lapin ja Ke-mijärven historiaan.

Itsenäisen Suomen historia

HI3 (LOPS 2016)

Kurssin tarkoituksena on analy-soida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lop-pupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen ase-man kehittyminen, muutoksiin liit-tyvät kriisit, siirtyminen sääty-yh-teiskunnasta kansalaisyhteiskun-taan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tul-kintoihin ja historian tiedon käyt-töön.

Suomen valtiollisen ja yhteiskun-nallisen historian kehityslinjojen puitteissa tarkastellaan soveltuvin osin niiden vaikutuksia Lapin ja Kemijärven historian näkökul-masta.


HI03

Kansainvälisen politiikan kes-keiset tapahtumat, taustat ja muutokset 1800-luvun lopulta nykyaikaan, painopiste 1900-luvun kansainvälisissä konflik-teissa ja sodissa.

Suomen historian käännekohtia (HI04)

Suomen historian päävaiheet autonomian alusta (1809) nyky-aikaan.


Eurooppalaisen maailmanku-van kehitys

HI4 (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee yhteiskun-nallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehitty-mistä sekä myyttisiä, uskon-nollisia ja tieteellisiä maail-manselityksiä antiikista nyky-päivään. Kurssilla perehdy-tään kulttuuriperintöön, tai-teeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroo-passa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tarkastellaan myös eurooppa-laisen kulttuuriperinnön hei-jastumia Lapin ja Kemijärven kulttuuriperintöön.

Ruotsin itämaasta SuomeksiHI5 (LOPS 2016)

Kurssi tarkastelee Suomen ke-hitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yh-teiskunnan, talouden ja ympä-ristön lisäksi yhteisöjen ja yksi-löiden väliseen vuorovaikutuk-seen, arjen historiaan ja ihmis-ten elämäntapaan sekä elinkei-noihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti

lähiympäristön historian lähtei-siin ja erilaisiin tutkimusmene-telmiin.

Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan

HI05

Suomen historian keskeiset ke-hityslinjat esihistorialliselta ajalta autonomian alkuun (1809) sekä suomalainen kult-tuuriperintöön tutustuminen.

Maailman kulttuurit kohtaavatHI6 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään kulttuu-rin käsitteeseen ja kulttuu-rieroja koskevan ajattelun muu-toksiin sekä tarkastellaan, mi-ten suhtautuminen eri kulttuu-reihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muut-tuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan euroop-palaisten ja Euroopan ulkopuo-listen kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Kulttuurien kohtaaminen

HI06

Keskeisiä aihealueita ovat: Af-rikka, arktiset kulttuurit, Austra-lian ja Oseanian alkuperäiskult-tuurit, Intia, islamin maailma, Kiina, Japani, Korea, Latinalai-nen Amerikka ja Pohjois-Ame-rikka.

34


Historia elää elokuvissaHI7 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään historian ta-pahtumiin, ilmiöihin ja henkilöihin valinnaisten elokuvien avulla. Kurssilla katsotaan 5 - 7 elokuvaa. Kurssin keskeinen sisältö muo-dostuu valittavien elokuvien pe-rusteella. Elokuvien valinnassa lähtökohtana pidetään, että vä-hintään yksi elokuvista on ns. elo-kuvan klassikko ja yhden puoles-taan tulee olla suomalaista tuo-tantoa. Valittavat elokuvat käsitte-levät eri aikakausien, tapahtumi-nen, kulttuuri-ilmiöiden ja henki-löiden historiaa. Jokaisen eloku-van osalta laaditaan tehtäviä, joi-den pohjalta toteutetaan kurssin tavoitteita.

Historian abikurssi

HI07KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa historian keskeiset sisäl-löt kaikilta historian kursseilta, tutustuu historian vanhoihin yli-oppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista, harjoittelee historian sisältöjen soveltamista erityyp-pisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

Elettiinhän sitä ennenkin - paikal-lishistorian kurssiHI8 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään Lapin ja eri-tyisesti Kemijärven historian kes-keisiin muutosvaiheisiin sekä suu-riin kehityslinjoihin 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisenä näkökul-mana on kemijärveläisen yksilön selviytyminen muutosten pyör-teissä. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi valita jonkin paikallisen tee-man, johon hän tutustuu syvälli-semmin tutkielman, videon tai opettajan kanssa sovitun tuotos-tavan avulla. Kurssin aikana tutus-tutaan paikallisiin sekä mahdolli-suuksien mukaan lappilaisiin his-toriakohteisiin, kuten museoihin ja arkistoihin.

Historia elää elokuvissa

HI08KL

Perehdytään historian tapahtu-miin, ilmiöihin ja henkilöihin va-linnaisten elokuvien avulla.

Historian abikurssi HI9 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on valmistau-tua ylioppilaskirjoituksiin.

-kerrataan lukion pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä

-harjoitellaan historian sisältö-jen soveltamista erityyppisiin tehtäviin

-tutustutaan vanhoihin koeky-symyksiin ja harjoitellaan niihin vastaamista

-perehdytään yo-kokeen arvi-ointikriteereihin

-tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten historian kokeen oppiai-nekohtaisin ohjeisiin

Koillis-Lapin historia – teema- ja tutkielmakurssi

HI09KL

Toteutetaan lyhyen johdanto-jakson jälkeen tutkielmatyös-kentelynä ryhmän koosta, toi-veista ja aiheesta riippuen joko yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. Johdantojaksossa tutustutaan Koillis-Lapin historian keskei-siin piirteisiin sekä paikkakun-nan arkistoihin.

YHTEISKUNTAOPPI (YH0)

PAKOLLISET KURSSIT

Kurssien suoritusjärjestys on va-paa. Kurssien itsenäinen suorit-taminen on mahdollista perus-telluista syistä.

Suomalainen yhteiskunta

YH1 (LOPS 2016)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestel-miin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja so-siologian käsitteistöä ja teori-

34


Historia elää elokuvissaHI7 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään historian ta-pahtumiin, ilmiöihin ja henkilöihin valinnaisten elokuvien avulla. Kurssilla katsotaan 5 - 7 elokuvaa. Kurssin keskeinen sisältö muo-dostuu valittavien elokuvien pe-rusteella. Elokuvien valinnassa lähtökohtana pidetään, että vä-hintään yksi elokuvista on ns. elo-kuvan klassikko ja yhden puoles-taan tulee olla suomalaista tuo-tantoa. Valittavat elokuvat käsitte-levät eri aikakausien, tapahtumi-nen, kulttuuri-ilmiöiden ja henki-löiden historiaa. Jokaisen eloku-van osalta laaditaan tehtäviä, joi-den pohjalta toteutetaan kurssin tavoitteita.

Historian abikurssi

HI07KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa historian keskeiset sisäl-löt kaikilta historian kursseilta, tutustuu historian vanhoihin yli-oppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitustehtäviin vas-taamista, harjoittelee historian sisältöjen soveltamista erityyp-pisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

Elettiinhän sitä ennenkin - paikal-lishistorian kurssiHI8 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään Lapin ja eri-tyisesti Kemijärven historian kes-keisiin muutosvaiheisiin sekä suu-riin kehityslinjoihin 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisenä näkökul-mana on kemijärveläisen yksilön selviytyminen muutosten pyör-teissä. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi valita jonkin paikallisen tee-man, johon hän tutustuu syvälli-semmin tutkielman, videon tai opettajan kanssa sovitun tuotos-tavan avulla. Kurssin aikana tutus-tutaan paikallisiin sekä mahdolli-suuksien mukaan lappilaisiin his-toriakohteisiin, kuten museoihin ja arkistoihin.

Historia elää elokuvissa

HI08KL

Perehdytään historian tapahtu-miin, ilmiöihin ja henkilöihin va-linnaisten elokuvien avulla.

Historian abikurssi HI9 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on valmistau-tua ylioppilaskirjoituksiin.


-harjoitellaan historian sisältö-jen soveltamista erityyppisiin tehtäviin



-tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten historian kokeen oppiai-nekohtaisin ohjeisiin

Koillis-Lapin historia – teema- ja tutkielmakurssi

HI09KL

Toteutetaan lyhyen johdanto-jakson jälkeen tutkielmatyös-kentelynä ryhmän koosta, toi-veista ja aiheesta riippuen joko yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. Johdantojaksossa tutustutaan Koillis-Lapin historian keskei-siin piirteisiin sekä paikkakun-nan arkistoihin.

YHTEISKUNTAOPPI (YH0)

PAKOLLISET KURSSIT

Kurssien suoritusjärjestys on va-paa. Kurssien itsenäinen suorit-taminen on mahdollista perus-telluista syistä.

Suomalainen yhteiskunta

YH1 (LOPS 2016)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestel-miin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja so-siologian käsitteistöä ja teori-

35

oita hyödyntäen. Keskeisiä nä-kökulmia ovat demokratia, yh-teiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansa-laisuutta korostaen.

Tutustutaan myös paikallisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, kuten valtuustoon, kansalais-järjestöihin sekä lappilaisiin kansanedustajiin.

Yhteiskuntatieto

YH01

Suomalaisen yhteiskunnan ke-hitys ja toiminnan peruspiirteet, valtiollinen ja kunnallinen val-lankäyttö sekä yksilön vaikutta-misen keinoihin tutustuminen.

Taloustieto

YH2 (LOPS 2016)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliit-tista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysy-myksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merki-tykseen hyvinvointivaltion ra-hoittamisessa. Lisäksi tarkas-tellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kurssilla tutustutaan paikalli-siin taloudellisiin toimijoihin.

Taloustieto

YH02

Kansantalouden toimijat ja toi-mintamallit, talouselämän vaih-telut ja häiriötilat, raha ja rahoi-tusmarkkinat, julkinen talous ja talouspolitiikka, Suomi kan-sainvälisessä kaupassa ja Suo-men talouden tulevaisuudennä-kymät.

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

YH3 (LOPS 2016)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdenty-vässä Euroopassa ja globalisoi-tuvassa maailmassa. Kurssi ai-kana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapah-tumia. Se kannustaa osallistu-maan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteutta-misessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.


Kansalaisen lakitieto

YH03

Perustiedot Suomen oikeusjär-jestelmästä, kansalaisen ylei-simpiin oikeustoimiin, oikeuk-siin ja velvollisuuksiin tutustu-minen.

Kansalaisen lakitieto

YH4 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustu-taan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomais-ten oikeusasioiden hoitami-seen.

Kurssilla tutustutaan paikalli-siin alan toimijoihin.

Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH04

Eurooppalaisuuden juuriin ja identiteettiin tutustuminen, Eu-roopan unionin rakenne ja toi-minta, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroo-passa.

SOVELTAVAT KURSSIT

Yrittäjyys tutuksi

YH5 (LOPS 2016)

Kurssilla perehdytetään opiske-lijat aktiivisen kansalaisuuden ja sisäisen yrittäjyyden kautta ulkoiseen yrittäjyyteen, yritysta-louden pääperiaatteisiin ja yrit-täjyydenmerkitykseen kansan-taloudellisesta näkökulmasta. Kurssin puitteissa voidaan vaihtoehtoisesti harjoittaa

36

myös pienimuotoista yritystoi-mintaa Nuori yrittäjä-konsep-tilla.

Yrittäjyysdiplomi

YH06KL/ YH06SV

Syvennetään yrittäjyyden tietoja ja taitoja tutustumalla käytän-nössä oman alueen yritystoi-mintaan. Voi pitää sisällään myös käytännön työelämään tu-tustumista, määräaikaisen tai projektiluontoisen työelämäjak-son (esim. kesätyöt). Voidaan toteuttaa joko lähiopetuksena tai konkreettisena työelämäjak-sona, jossa opiskelija voi hyö-dyntää kesätyökokemuksiaan.

Yhteiskuntaopin abikurssiYH6 (LOPS 2016)Kurssin tavoitteena on valmistau-tua ylioppilaskirjoituksiin.


-harjoitellaan yhteiskuntaopin sisältöjen soveltamista erityyp-pisiin tehtäviin



-tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten yhteiskuntaopin kokeen op-piainekohtaisin ohjeisiin

Kurssia suositellaan kaikille yh-teiskuntaoppia kirjoittaville. Suo-ritusmerkinnän saaminen kurs-sista edellyttää aktiivista osallis-tumista oppitunneille.

Yhteiskuntaopin abikurssi (YH07KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa yhteiskuntaopin keskei-set sisällöt kaikilta yhteiskunta-opin kursseilta, tutustuu yhteis-kuntaopin vanhoihin ylioppilas-kirjoituksiin, harjoittelee yliop-pilaskirjoitustehtäviin vastaa-mista, harjoittelee yhteiskunta-opin sisältöjen soveltamista eri-tyyppisissä tehtävissä sekä tu-tustuu ylioppilaskirjoitusten op-piainekohtaisiin ohjeisiin. Suo-ritusmerkintä tai numeroarvi-ointi.

PSYKOLOGIA (PS0)

PSYKOLOGIA (PS0)


PAKOLLINEN KURSSI

Psyykkinen toiminta ja oppimi-nen

PS01 (LOPS 2016)

Suoritettava ensimmäisenä. Osallistuminen tuntityöskente-lyyn on välttämätöntä. Psykolo-gia tieteenä psykologinen tutki-

mus, psykologian peruskäsit-teitä, perustietoa tietoisesta ja tiedostamattomasta psyykki-sestä toiminnasta, tunteista, motivaatiosta, hermoston toi-minnasta. Jokin psyykkinen il-miö, kuten jännittäminen, riip-puvuudet, rakkaus. Sosiaalistu-minen. Oppiminen ja opiskelu.


Kehittyvä ihminen

PS02 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Ihmisen kehityksen tutki-minen. Yksilön kehitys elämän eri vaiheissa. fyysis-motorinen, kognitiivinen, emotionaalinen, psykososiaalinen, minuuden kehitys. Ajattelu, identiteetti, hermoston ja aivojen kypsymi-nen. Kiintymyssuhteet.


Ihmisen psyykkinen kehitys

PS02

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Yksilön psyykkinen kehi-tys elämän eri vaiheissa (lap-suus, nuoruus, aikuisuus, van-huus); kehitykseen vaikuttavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaa-lisia tekijöitä.

Tietoa käsittelevä ihminen

PS03 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Kognitiivisen toiminnan

36

myös pienimuotoista yritystoi-mintaa Nuori yrittäjä-konsep-tilla.

Yrittäjyysdiplomi

YH06KL/ YH06SV

Syvennetään yrittäjyyden tietoja ja taitoja tutustumalla käytän-nössä oman alueen yritystoi-mintaan. Voi pitää sisällään myös käytännön työelämään tu-tustumista, määräaikaisen tai projektiluontoisen työelämäjak-son (esim. kesätyöt). Voidaan toteuttaa joko lähiopetuksena tai konkreettisena työelämäjak-sona, jossa opiskelija voi hyö-dyntää kesätyökokemuksiaan.

Yhteiskuntaopin abikurssiYH6 (LOPS 2016)Kurssin tavoitteena on valmistau-tua ylioppilaskirjoituksiin.


-harjoitellaan yhteiskuntaopin sisältöjen soveltamista erityyp-pisiin tehtäviin



-tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten yhteiskuntaopin kokeen op-piainekohtaisin ohjeisiin

Kurssia suositellaan kaikille yh-teiskuntaoppia kirjoittaville. Suo-ritusmerkinnän saaminen kurs-sista edellyttää aktiivista osallis-tumista oppitunneille.

Yhteiskuntaopin abikurssi (YH07KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa yhteiskuntaopin keskei-set sisällöt kaikilta yhteiskunta-opin kursseilta, tutustuu yhteis-kuntaopin vanhoihin ylioppilas-kirjoituksiin, harjoittelee yliop-pilaskirjoitustehtäviin vastaa-mista, harjoittelee yhteiskunta-opin sisältöjen soveltamista eri-tyyppisissä tehtävissä sekä tu-tustuu ylioppilaskirjoitusten op-piainekohtaisiin ohjeisiin. Suo-ritusmerkintä tai numeroarvi-ointi.

PSYKOLOGIA (PS0)

PSYKOLOGIA (PS0)


PAKOLLINEN KURSSI

Psyykkinen toiminta ja oppimi-nen

PS01 (LOPS 2016)

Suoritettava ensimmäisenä. Osallistuminen tuntityöskente-lyyn on välttämätöntä. Psykolo-gia tieteenä psykologinen tutki-

mus, psykologian peruskäsit-teitä, perustietoa tietoisesta ja tiedostamattomasta psyykki-sestä toiminnasta, tunteista, motivaatiosta, hermoston toi-minnasta. Jokin psyykkinen il-miö, kuten jännittäminen, riip-puvuudet, rakkaus. Sosiaalistu-minen. Oppiminen ja opiskelu.


Kehittyvä ihminen

PS02 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Ihmisen kehityksen tutki-minen. Yksilön kehitys elämän eri vaiheissa. fyysis-motorinen, kognitiivinen, emotionaalinen, psykososiaalinen, minuuden kehitys. Ajattelu, identiteetti, hermoston ja aivojen kypsymi-nen. Kiintymyssuhteet.


Ihmisen psyykkinen kehitys

PS02

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Yksilön psyykkinen kehi-tys elämän eri vaiheissa (lap-suus, nuoruus, aikuisuus, van-huus); kehitykseen vaikuttavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaa-lisia tekijöitä.

Tietoa käsittelevä ihminen

PS03 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Kognitiivisen toiminnan

37

periaatteita ja neuropsykologi-nen perusta. Kognitiivisen psy-kologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä. Havaitse-minen, tarkkaavaisuus, muisti. Jokin korkeatasoinen kognitiivi-nen toiminto, kuten kieli, ongel-manratkaisu, asiantuntijuus.

Ihmisen tiedonkäsittelyn perus-teet PS03

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Kognitiiviset perusproses-sit ja neuropsykologian perus-teet; esim. tietoisuus ja tiedos-tamaton, havaitseminen, muisti, vireystilan säätely ja uni; hermoston rakenne ja vaikutuk-set psyykkisiin toimintoihin sekä aivovauriot.

Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys

PS04 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Tunteet, niiden tutkimus ja merkitys ihmiselle, psyykki-sen hyvinvoinnin ja tasapainon ylläpitäminen, mielentervey-teen vaikuttavia tekijöitä, uni ja nukkuminen, stressi ja kriisit, mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito. Sosiaalisen ympä-ristön merkitys hyvinvoinnille.

Yksilöllinen ja yhteisöllinen ih-minen

PS05 (LOPS 2016)

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Persoonallisuus ja sen tutkiminen, temperamentti, älykkyys, lahjakkuus, persoo-nallisuusteorioita, tilanneteki-jöiden ja ryhmäilmiöiden vaiku-tus yksilön toimintaan. Yksilöl-listen erojen tutkiminen, kult-tuurin vaikutus persoonallisuu-teen

Persoonallisuus ja mielenter-veys PS05

Suoritetaan PS01-kurssin jäl-keen. Suositellaan suoritetta-vaksi psykologian kursseista vii-meisenä. Persoonallisuus ja sen tutkiminen, persoonallisuus-teoriat, mielenterveyteen vai-kuttavat tekijät ja mielentervey-den häiriöt, psykoterapia, psyykkisen hyvinvoinnin ylläpi-täminen.

Minä ja muut

PS06 (LOPS 2016)

Syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa PS01-kurssin jälkeen. Sosiaalinen ympäristö, erilaiset ryhmät ja niiden tapa toimia, ryhmiin liittyvät roolit ja normit, asenteet, erilaiset viestintäta-vat, sosiaalipsykologinen tutki-mus.

SOVELTAVAT KURSSIT

Minä ja muut (PS06KL)

Syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa PS01-kurssin jälkeen. Sosiaalinen ympäristö; erilaiset ryhmät ja niiden tapa toimia;

ryhmiin liittyvät roolit ja normit; asenteiden syntyminen ja kehit-täminen; erilaiset tavat viestiä toisille ihmisille; sosiaalipsyko-loginen tutkimus.

Ihmissuhdekurssi

PS 07 (LOPS 2016)

Soveltava kurssi. Voidaan suo-rittaa riippumatta muista psy-kologian kursseista. Osallistu-minen tuntityöskentelyyn on välttämätöntä. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää paremmin itseään, kartuttaa vuorovaiku-tustaitojaan, kehittää ongel-manratkaisu- ja viestintätaito-jaan, oppii rakentavia tapoja hoitaa ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Ystävien saaminen ja ystävyyden ylläpitäminen, risti-riitojen käsittely ja vaikeuksien kohtaaminen, esim. kiusaami-nen, väkivalta, parisuhdeongel-mat. Suoritusmerkintä.

Ihmissuhdekurssi

PS07KL

Soveltava kurssi. Voidaan suo-rittaa riippumatta muista psy-kologian kursseista. Osallistu-minen tuntityöskentelyyn on välttämätöntä. Opiskelija kurs-sin jälkeen ymmärtää parem-min itseään, tarpeitaan ja tun-teitaan, kartuttaa vuorovaiku-tustaitojaan, kehittää ongel-manratkaisu- ja viestintätaito-jaan; ymmärtää, miten hoide-taan rakentavasti erilaisia ih-missuhteisiin liittyviä haasteita

38

ja ongelmia, soveltaa oppi-maansa käytännön elämään. Vuorovaikutustaitojen kehittä-minen, ystävien saaminen ja ys-tävyyden ylläpitäminen käyt-täen hyväksi esim. eläytyvää kuuntelua ja minäviestejä, tarve- ja arvoristiriitojen käsit-tely, ihmissuhteiden erilaisten haasteiden ja vaikeuksien koh-taaminen ja selvittäminen (esim. yksinäisyys, kiusaami-nen, väkivalta, parisuhdeasiat), perheen ihmissuhteiden paran-taminen.

Psykologian abikurssi

PS08 (LOPS 2016)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikkien psykologian kurssien keskeiset sisällöt, tu-tustuu vanhoihin ylioppilaskir-joituksiin, harjoittelee erityyppi-siin ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista ja tutustuu ylioppi-laskirjoitusten oppiainekohtai-siin ohjeisiin. Suoritusmerkintä.

Psykologian abikurssi (PS08KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa psykologian keskeiset si-sällöt kaikilta psykologian kurs-seilta, tutustuu psykologian vanhoihin ylioppilaskirjoituk-siin, harjoittelee ylioppilaskir-joitustehtäviin vastaamista, harjoittelee psykologian sisältö-jen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu yliop-

pilaskirjoitusten oppiainekoh-taisiin ohjeisiin. Suoritusmer-kintä tai numeroarviointi.

FILOSOFIA (FI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 (LOPS 2016)

- mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajatte-lun luonne filosofian perin-teessä ja ajankohtaisiin ongel-miin sovellettuna

- johdonmukaisen argumentaa-tion ja pätevän päättelyn perus-teet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

- keskeisiä filosofisia peruskysy-myksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättö-myys, käsitteellinen ja empiiri-nen, objektiivinen ja subjektiivi-nen

- tiedon ja informaation, arkitie-don ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

- tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetel-laan ja perustellaan joissain lu-kion oppiaineissa

Etiikka

FI2 (LOPS 2016)

- moraali ja sitä pohtiva norma-tiivinen ja soveltava etiikka;

hyve-, seuraus-, sopimus-, oi-keus- ja velvollisuusetiikan pe-rusteet

- moraalin luonne normijärjes-telmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin jär-jestelmiin, moraalinen relati-vismi

- filosofisia teorioita elämän hy-vyydestä ja merkityksellisyy-destä sekä hyvästä elämänta-vasta

- etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elä-mänvalinnat

- eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


Filosofinen etiikka

FI02

Filosofisen etiikan tutkimuksen perusteet, kysymys hyvästä elä-mästä, eettisiin teorioihin tutus-tuminen, etiikan soveltamista käytännön nykyajan eettisiin ky-symyksiin.

Yhteiskuntafilosofia

FI3 (LOPS 2016)

- yhteiskuntajärjestyksen ja yh-teiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teo-riat yhteiskunnasta, yhteiskun-tasopimusteoriat

38

ja ongelmia, soveltaa oppi-maansa käytännön elämään. Vuorovaikutustaitojen kehittä-minen, ystävien saaminen ja ys-tävyyden ylläpitäminen käyt-täen hyväksi esim. eläytyvää kuuntelua ja minäviestejä, tarve- ja arvoristiriitojen käsit-tely, ihmissuhteiden erilaisten haasteiden ja vaikeuksien koh-taaminen ja selvittäminen (esim. yksinäisyys, kiusaami-nen, väkivalta, parisuhdeasiat), perheen ihmissuhteiden paran-taminen.

Psykologian abikurssi

PS08 (LOPS 2016)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa kaikkien psykologian kurssien keskeiset sisällöt, tu-tustuu vanhoihin ylioppilaskir-joituksiin, harjoittelee erityyppi-siin ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista ja tutustuu ylioppi-laskirjoitusten oppiainekohtai-siin ohjeisiin. Suoritusmerkintä.

Psykologian abikurssi (PS08KL)

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa psykologian keskeiset si-sällöt kaikilta psykologian kurs-seilta, tutustuu psykologian vanhoihin ylioppilaskirjoituk-siin, harjoittelee ylioppilaskir-joitustehtäviin vastaamista, harjoittelee psykologian sisältö-jen soveltamista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu yliop-

pilaskirjoitusten oppiainekoh-taisiin ohjeisiin. Suoritusmer-kintä tai numeroarviointi.

FILOSOFIA (FI0)

PAKOLLISET KURSSIT

Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 (LOPS 2016)

- mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajatte-lun luonne filosofian perin-teessä ja ajankohtaisiin ongel-miin sovellettuna

- johdonmukaisen argumentaa-tion ja pätevän päättelyn perus-teet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

- keskeisiä filosofisia peruskysy-myksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättö-myys, käsitteellinen ja empiiri-nen, objektiivinen ja subjektiivi-nen

- tiedon ja informaation, arkitie-don ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

- tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetel-laan ja perustellaan joissain lu-kion oppiaineissa

Etiikka

FI2 (LOPS 2016)

- moraali ja sitä pohtiva norma-tiivinen ja soveltava etiikka;

hyve-, seuraus-, sopimus-, oi-keus- ja velvollisuusetiikan pe-rusteet

- moraalin luonne normijärjes-telmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin jär-jestelmiin, moraalinen relati-vismi

- filosofisia teorioita elämän hy-vyydestä ja merkityksellisyy-destä sekä hyvästä elämänta-vasta

- etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elä-mänvalinnat

- eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


Filosofinen etiikka

FI02

Filosofisen etiikan tutkimuksen perusteet, kysymys hyvästä elä-mästä, eettisiin teorioihin tutus-tuminen, etiikan soveltamista käytännön nykyajan eettisiin ky-symyksiin.


FI3 (LOPS 2016)

- yhteiskuntajärjestyksen ja yh-teiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teo-riat yhteiskunnasta, yhteiskun-tasopimusteoriat

39

- oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

- vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi

- työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen

- poliittiset ihanteet ja niiden to-teuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kan-sallisvaltiot ja globaali näkö-kulma

- yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaise-minen: oikeusvaltio ja sen vaih-toehdot, yhteiskuntajärjestyk-sen luhistuminen – sodat, sisäl-lissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteis-kuntafilosofisina ongelmina

- ajankohtaisia yhteiskuntafilo-sofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatiotek-nologia, kulttuurien kohtaami-nen, kestävän tulevaisuuden ra-kentaminen

Tiedon ja todellisuuden filosofia FI03

Olemassaoloon liittyviä teori-oita, todellisuuden rakenteet, tieto ja tiedon perusteleminen, tieteellisen tutkimuksen ja tie-don luonne.

Tieto, tiede ja todellisuus

FI4 (LOPS 2016)

- metafysiikan keskeiset kysy-mykset ja käsitteet, erilaisia kä-sityksiä metafysiikan luon-teesta ja todellisuuden perusra-kenteesta

- olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja omi-naisuudet, mahdollinen ja vält-tämätön, reaalinen ja virtuaali-nen

- todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

- totuuden luonne ja totuusteo-riat

- tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

- tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteelli-nen päättely; ilmiön, tutkimus-aineiston, mallin ja teorian kä-sitteet sekä niiden keskinäinen suhde

- selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaa-leissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta


FI04

Millainen on hyvä ja oikeuden-mukainen yhteiskunta, yhteis-kuntasopimusteoriat, yksilön ja yhteisön suhde ja poliittisen fi-losofian perusteet.

Filosofian abikurssi

FI05KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa filosofian keskeiset si-sällöt kaikilta filosofian kurs-seilta, tutustuu filosofian van-hoihin ylioppilaskirjoituksiin, harjoittelee ylioppilaskirjoitus-tehtäviin vastaamista, harjoitte-lee filosofian sisältöjen sovelta-mista erityyppisissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoi-tusten oppiainekohtaisiin ohjei-siin. Suoritusmerkintä tai nume-roarviointi.

SOVELTAVA KURSSI

Filosofian abikurssi

FI5 (LOPS 2016)


Sisällöt:


- harjoitellaan filosofian sisältö-jen soveltamista erityyppisiin tehtäviin



40

- tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten filosofian kokeen oppiai-nekohtaisin ohjeisiin

- perehdytään jatko-opintomah-dollisuuksiin

Kurssia suositellaan kaikille fi-losofiaa kirjoittaville. Suoritus-merkinnän saaminen kurssista edellyttää aktiivista osallistu-mista oppitunneille

KUVATAIDE (KU 0)

Lukion päättötodistukseen an-netaan numeroarviointi tai opis-kelijan pyynnöstä suoritusmer-kintä, jos opiskelijan suoritus käsittää vain yhden kurssin. Mu-siikin ja kuvataiteen pakollisia kursseja on suoritettava yh-teensä vähintään 3 kpl.

PAKOLLISET KURSSIT

Kuvat ja kulttuurit

KU01 (LOPS 2016)

Kurssi suoritetaan ensimmäi-senä ja se on kaikille yhteinen pakollinen kurssi.

Kuvataiteen tutkimista ja tulkin-taa, jossa opiskellaan ja teh-dään kuvaitaiteen harjoitusteh-täviä vaihtelevasti ja monipuoli-sesti erilaisia tekniikoita kokeil-len ja hyödyntäen. Kerrataan ja syvennetään kuvataiteen perus-käsitteistöä ja tekniikoita, har-joitustehtävien avulla. Perehdy-tään taidehistoriaan ja kuva-kulttuureihin tehtävien yhtey-dessä ja opiskellaan tiedonhan-kintaa.

Muotoillut ja rakennetut ympä-ristöt

KU02 (LOPS 2016)

Kurssilla keskeisiä teemoja ovat arkkitehtuuri, muotoilu, tuote-/esinesuunnittelu.

Perehdytään muotoilun, arkki-tehtuurin ja esinesuunnittelun peruskäsitteistöön ja historiaan sekä nykyajan ilmiöihin. Hyö-dynnetään myös kulttuuriperin-töä sekä paikallisen luonnon ja rakennetun ympäristön tunte-musta. Tehdään teemoihin liit-tyviä harjoitustehtäviä.

Ympäristö, paikka ja tila

KU02

Suositellaan suoritettavaksi 1. kurssin jälkeen. Voidaan suorit-taa myös itsenäisesti. Kurssin pääteemoja ovat: tila, muoto, muotoilu ja esineet, arkkiteh-tuuri sekä ympäristö. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitusteh-täviä ja tutustutaan arkkiteh-tuuriin ja esinesuunnitteluun.


Osallisena mediassa

KU03 (LOPS 2016)

Kurssilla tutkitaan monipuoli-sesti kuvallista viestintää erilai-sissa medioissa, niin perintei-semmässä graafisessa suunnit-telussa kuin nykyajan mediaym-päristöissä. Tehdään harjoitus-

tehtäviä erilaisiin medioihin liit-tyen, ja käytetään erilaisia väli-neitä kuvien tuottamiseen hyö-dyntäen tietoja viestintätekno-logiaa. Median sisältöjen tut-kintaa ja tulkintaa.

Media ja kuvien viestit

KU03

Suositellaan suoritettavaksi pa-kollisten kurssien (KU01 ja KU02 ) jälkeen. Voidaan suorit-taa myös itsenäisesti. Tutkitaan kuvan käyttöä mediassa. Ai-heita ja teemoja voivat olla esi-merkiksi: mainonnan ja viihteen kuvat, lehtikuvat (taittoharjoi-tus), julisteet, sarjakuvat, popu-laarikulttuuri, valokuvat ja vi-deot kuvataiteessa. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitusteh-täviä ja hyödynnetään tietoverk-koa sekä muuta mediaa.

Taiteen monet maailmat

KU 04 (LOPS 2016)

Kurssilla tutkitaan eri aikakau-sina tuotettuja taideteoksia ja perehdytään kuvan tulkintaan. Opiskellaan kuvien analysoin-tia, perehdytään kuvallisiin pe-ruselementteihin ja niiden ha-vainnointiin erilaisissa taidete-oksissa ja omien kuvien tuotta-misessa. Kuvan tulkinta- ja ana-lyysiharjoituksia, kuvallisesti ja sanallisesti.

Taiteen kuvista omiin kuviin

40

- tutustutaan ylioppilaskirjoitus-ten filosofian kokeen oppiai-nekohtaisin ohjeisiin

- perehdytään jatko-opintomah-dollisuuksiin

Kurssia suositellaan kaikille fi-losofiaa kirjoittaville. Suoritus-merkinnän saaminen kurssista edellyttää aktiivista osallistu-mista oppitunneille

KUVATAIDE (KU 0)


PAKOLLISET KURSSIT

Kuvat ja kulttuurit

KU01 (LOPS 2016)

Kurssi suoritetaan ensimmäi-senä ja se on kaikille yhteinen pakollinen kurssi.

Kuvataiteen tutkimista ja tulkin-taa, jossa opiskellaan ja teh-dään kuvaitaiteen harjoitusteh-täviä vaihtelevasti ja monipuoli-sesti erilaisia tekniikoita kokeil-len ja hyödyntäen. Kerrataan ja syvennetään kuvataiteen perus-käsitteistöä ja tekniikoita, har-joitustehtävien avulla. Perehdy-tään taidehistoriaan ja kuva-kulttuureihin tehtävien yhtey-dessä ja opiskellaan tiedonhan-kintaa.

Muotoillut ja rakennetut ympä-ristöt

KU02 (LOPS 2016)

Kurssilla keskeisiä teemoja ovat arkkitehtuuri, muotoilu, tuote-/esinesuunnittelu.

Perehdytään muotoilun, arkki-tehtuurin ja esinesuunnittelun peruskäsitteistöön ja historiaan sekä nykyajan ilmiöihin. Hyö-dynnetään myös kulttuuriperin-töä sekä paikallisen luonnon ja rakennetun ympäristön tunte-musta. Tehdään teemoihin liit-tyviä harjoitustehtäviä.

Ympäristö, paikka ja tila

KU02

Suositellaan suoritettavaksi 1. kurssin jälkeen. Voidaan suorit-taa myös itsenäisesti. Kurssin pääteemoja ovat: tila, muoto, muotoilu ja esineet, arkkiteh-tuuri sekä ympäristö. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitusteh-täviä ja tutustutaan arkkiteh-tuuriin ja esinesuunnitteluun.


Osallisena mediassa

KU03 (LOPS 2016)

Kurssilla tutkitaan monipuoli-sesti kuvallista viestintää erilai-sissa medioissa, niin perintei-semmässä graafisessa suunnit-telussa kuin nykyajan mediaym-päristöissä. Tehdään harjoitus-

tehtäviä erilaisiin medioihin liit-tyen, ja käytetään erilaisia väli-neitä kuvien tuottamiseen hyö-dyntäen tietoja viestintätekno-logiaa. Median sisältöjen tut-kintaa ja tulkintaa.

Media ja kuvien viestit

KU03

Suositellaan suoritettavaksi pa-kollisten kurssien (KU01 ja KU02 ) jälkeen. Voidaan suorit-taa myös itsenäisesti. Tutkitaan kuvan käyttöä mediassa. Ai-heita ja teemoja voivat olla esi-merkiksi: mainonnan ja viihteen kuvat, lehtikuvat (taittoharjoi-tus), julisteet, sarjakuvat, popu-laarikulttuuri, valokuvat ja vi-deot kuvataiteessa. Tehdään teemoihin liittyviä harjoitusteh-täviä ja hyödynnetään tietoverk-koa sekä muuta mediaa.

Taiteen monet maailmat

KU 04 (LOPS 2016)

Kurssilla tutkitaan eri aikakau-sina tuotettuja taideteoksia ja perehdytään kuvan tulkintaan. Opiskellaan kuvien analysoin-tia, perehdytään kuvallisiin pe-ruselementteihin ja niiden ha-vainnointiin erilaisissa taidete-oksissa ja omien kuvien tuotta-misessa. Kuvan tulkinta- ja ana-lyysiharjoituksia, kuvallisesti ja sanallisesti.

Taiteen kuvista omiin kuviin

41

KU04

Kurssin voi suorittaa myös itse-näisesti. Kurssilla tutkitaan ku-van rakennetta ja sisältöä kuva-analyysin avulla. Selvitetään ku-van rakennetta koskevia käsit-teitä kuten esimerkiksi: rytmi, sommittelu, liike, muoto, väri, viiva jne. Perehdytään taidete-osten tulkintaan ja analyysiin. Tehdään kuvan rakenteeseen liittyviä harjoitustehtäviä ja tut-kitaan taidehistorian teoksia kuvin ja sanoin (analyysi- ja jäl-jennöstehtävä).

Nykytaiteen työpaja

KU 05 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu nykytaiteen ilmiöihin ja erilaisiin ilmaisu-muotoihin , joita nykytaiteessa käytetään. Selvitetään nykytai-teen ja modernismin käsitteet ja niiden taidehistoriallinen tausta. Käsitellään nykytaiteen suuntauksia ja tehdään omia taideteoksia nykytaiteen kei-noin. Harjoitustehtävissä käyte-tään vaihtelevia tekniikoita ja välineitä kuvien tuottamiseen.

SOVELTAVAT KURSSIT

Ideasta elokuvaksi

KU06 (LOPS 2016)

Elokuvaprojektin toteutuessa tämä kurssi toimii johdanto-kurssina.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu lyhyteloku-vailmaisuun ja erilaisiin lyhty-elokuvan tyylilajeihin. Perehdy-tään elokuvantekoon kokonai-suutena ja tutustutaan kuvakä-sikirjoitukseen ja elokuvan visu-aaliseen suunnitteluun. Tarvit-taessa tämä kurssi voidaan to-teuttaa kahdessa osassa, elo-kuvaprojektin aikataulun mu-kaisesti (kuvakäsikirjoitus 0,5 kurssia omana osuutenaan). Kurssi arvioidaan suoritusmer-kinnällä.

Kokeilevan maalaustaiteen kurssi KU06KL

Soveltava kurssi. Ei itsenäistä suoritusta ja arviointina suori-tusmerkintä. Perehdytään maa-laustaiteeseen suuremmissa ti-loissa, julkiset teokset (esim. seinämaalaukset ). Tehdään suurempia kuvia” kokeilevassa hengessä” ja mahdollisuuksien mukaan työ tuodaan esille julki-seen tilaan (seinämaalaus). Ryhmissä työskentely mahdol-lista.

Kuvataiteen lukiodiplomikurssi KU07

Opetushallituksen yleiset suori-tusohjeet: Kuvataiteessa lukio-diplomi on portfoliomuotoinen itsenäinen näyttö. Opetushalli-tus julkaisee lukuvuosittain vaihtuvat tehtävät ja aiheet, joista opiskelija valitsee yhden. Ennen lukiodiplomin suoritta-mista opiskelijalla täytyy olla

suoritettuna neljä (4) lukion hy-väksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomitodistus annetaan päästötodistuksen yhteydessä omana liitteenään ja arvioin-nissa noudatetaan opetushalli-tuksen ohjeita. Suositellaan aloitettavaksi viimeistään vii-meisen lukiovuoden syksyllä (3. vt.). Tarkempia tietoja ja ohjeita saat opetushallituksen sivuilta ja aineen opettajalta.

MUSIIKKI (MU0)


PAKOLLISET KURSSIT

Musiikki ja minä

MU1 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syven-tää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuri-palvelujen käyttäjänä. Omakohtai-sen musiikkisuhteen kautta opis-kelija ymmärtää musiikin merkityk-siä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tu-tustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoi-mintaan.

42

Opiskelija kehittää äänenkäyttö-ään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ää-niympäristöään ja perehtyy kuu-lonhuoltoon.

Moniääninen Suomi

MU2 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija oppii tuntemaan suoma-laista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opis-kelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden tausta-tekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suo-malaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuoli-sia työtapoja, erityisesti musisoin-tia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman tai-teellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämi-seen. Musiikkiohjelmistoon vali-taan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiik-kiin.

Moniääninen Suomi

MU02

Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja pyritään ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja

olennaisia piirteitä. Tarkastel-laan eurooppalaisen taidemu-siikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiske-lussa käytetään monipuolisia työtapoja, painottaen erityisesti musisointia ja kuuntelua. Sisäl-töjen tulee edustaa eri musiikin-lajeja: populaari-, taide- ja pe-rinnemusiikkia.


Ovet auki musiikille

MU3 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan it-selleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kult-tuurisidonnaisuutta. Hän tar-kastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmär-tämään, miten jokainen kult-tuuri määrittelee itse oman kä-sityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihin-kin musiikinlajeihin tai musiik-kikulttuureihin. Opiskelija ke-hittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

Musiikki viestii ja vaikuttaa

MU4 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri tai-demuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija

tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, ku-vaan ja liikkeeseen ja perehtyy tar-kemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttä-möllä, joukkoviestimissä tai verk-koympäristöissä muutaman raja-tun näytteen avulla. Sisältöjen tar-kastelussa painottuu pyrkimys ko-konaisuuksien ymmärtämiseen. Kurssin voi suorittaa myös tai-teidenvälisenä tai monialaisena projektina.

Musiikki viestii ja vaikuttaa MU04

Perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvissa, näyttä-möllä, joukkoviestimissä ja In-ternetissä sekä tutkitaan musii-kin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikutta-vuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotet-tua materiaalia. Sisältöjen tar-kastelussa ja työskentelyta-voissa painottuu monipuoli-suus.

Musiikkiprojekti

MU5 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija oppii suunnittelemaan ja to-teuttamaan ryhmässä tai itsenäi-sesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankki-miaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoi-nen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Opiskelija tai opiskelija-ryhmä pyrkii toteuttamaan projek-tin osaamistaan monipuolisesti soveltaen ja kaikki kokonaisuuden kannalta olennaiset osa-alueet ja seikat huomioon ottaen.

42

Opiskelija kehittää äänenkäyttö-ään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ää-niympäristöään ja perehtyy kuu-lonhuoltoon.

Moniääninen Suomi

MU2 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija oppii tuntemaan suoma-laista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opis-kelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden tausta-tekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suo-malaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuoli-sia työtapoja, erityisesti musisoin-tia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman tai-teellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämi-seen. Musiikkiohjelmistoon vali-taan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiik-kiin.

Moniääninen Suomi

MU02

Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja pyritään ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja

olennaisia piirteitä. Tarkastel-laan eurooppalaisen taidemu-siikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiske-lussa käytetään monipuolisia työtapoja, painottaen erityisesti musisointia ja kuuntelua. Sisäl-töjen tulee edustaa eri musiikin-lajeja: populaari-, taide- ja pe-rinnemusiikkia.


Ovet auki musiikille

MU3 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan it-selleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kult-tuurisidonnaisuutta. Hän tar-kastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmär-tämään, miten jokainen kult-tuuri määrittelee itse oman kä-sityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihin-kin musiikinlajeihin tai musiik-kikulttuureihin. Opiskelija ke-hittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

Musiikki viestii ja vaikuttaa

MU4 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri tai-demuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija

tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, ku-vaan ja liikkeeseen ja perehtyy tar-kemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttä-möllä, joukkoviestimissä tai verk-koympäristöissä muutaman raja-tun näytteen avulla. Sisältöjen tar-kastelussa painottuu pyrkimys ko-konaisuuksien ymmärtämiseen. Kurssin voi suorittaa myös tai-teidenvälisenä tai monialaisena projektina.

Musiikki viestii ja vaikuttaa MU04

Perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvissa, näyttä-möllä, joukkoviestimissä ja In-ternetissä sekä tutkitaan musii-kin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikutta-vuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotet-tua materiaalia. Sisältöjen tar-kastelussa ja työskentelyta-voissa painottuu monipuoli-suus.

Musiikkiprojekti

MU5 (LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opis-kelija oppii suunnittelemaan ja to-teuttamaan ryhmässä tai itsenäi-sesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankki-miaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoi-nen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Opiskelija tai opiskelija-ryhmä pyrkii toteuttamaan projek-tin osaamistaan monipuolisesti soveltaen ja kaikki kokonaisuuden kannalta olennaiset osa-alueet ja seikat huomioon ottaen.

43

Musiikkiprojekti

MU05

Opiskelija tai opiskelijaryhmä pyrkii toteuttamaan projektin osaamistaan monipuolisesti so-veltaen ja kaikki kokonaisuuden kannalta olennaiset osa-alueet ja seikat huomioon ottaen.


Musiikin lukiodiplomi

MU06KL

Musiikin lukiodiplomi on ylioppi-lastutkintoon liittyvä todistus lu-kion aikana osoitetusta erityis-har-rastuneisuudesta ja tavallista vaa-tivammasta osaamisesta. Diplo-min suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän (4) musiikin kurssin suorittaminen. Sen lisäksi kootaan portfolio, johon kootaan 3-5 työnäytettä kokolukioaikai-sesta musiikkitoiminnasta. Mu-siikkidiplomista on hyötyä, jos opiskelija pyrkii varsinaiseen mu-siikkialan koulutukseen tai musiik-kia sivuavaan koulutukseen. Lu-kiodiplomikurssille kannattaa il-moittautua ensimmäisenä opiske-luvuotena. Aikaa portfolion ko-koamiseen on koko lukioaika.

LIIKUNTA (LI0)

Liikunnasta annetaan lukion päättötodistukseen numeroar-viointi tai opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä.

PAKOLLISET KURSSIT

Energiaa liikunnasta

LI1 (LOPS 2016)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuu-den ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyk-senä. Opiskelija harjaantuu lii-kuntataidoissaan ja keholli-sessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittami-sesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikku-misesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnalli-nen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Aktiivinen elämäntapa

LI2 (LOPS 2016)

Tavoitteena on opettaa ja kannus-taa opiskelijaa liikunnallisen elä-mäntavan omaksumiseen sekä riit-tävän päivittäisen fyysisen aktiivi-suuden saavuttamiseen. Opiskeli-jaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimin-takykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muo-dostuu arjen valinnoista ja pitkä-kestoisen istumisen välttämisestä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyy-sisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskunto-harjoittelu ja kehonhuolto.

Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI02

Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa opiskelijan la-jitaitoja, antaa perustiedot kunto-ohjelman toteuttamiseen ja laatimiseen sekä kehittää opiskelijan sosiaalisia taitoja. Kurssin sisältö muodostuu talvi-liikunnasta, sisä- ja ulkopalloi-lusta, telinevoimistelusta, tans-sista sekä kuntoharjoittelusta ja lihashuollosta.


Terveyttä liikkuen

LI3 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoit-teena on oman säännöllisen liikun-nan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa lii-kuntaohjelman suunnittelua ja to-teutusta. Liikuntasuunnitelmaa to-teutetaan mahdollisuuksien mu-kaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

Yhdessä liikkuen

LI4 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alu-een taitoja ja tietoja. Kurssin ta-voitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelija-ryhmän aktiivinen osallisuus, toi-minnallisuus ja yhteistoiminta. Lu-kiossamme kurssin sisältö on pai-nottunut palloiluun. Kurssilla sy-vennetään ja monipuolistetaan palloilutaitoja, opetellaan taktiik-kaa, kehitetään joukkueessa toi-

44

mimisen taitoja ja opetellaan toi-mimaan reilun pelin hengen mu-kaisesti.

Yhdessä liikkuen, palloillen

LI04

Kurssilla syvennetään ja moni-puolistetaan palloilutaitoja, opetellaan taktiikkaa, kehite-tään joukkueessa toimimisen taitoja ja opetellaan toimimaan reilun pelin hengen mukaisesti. Kurssin sisältö tarkennetaan yh-dessä opiskelijoiden kanssa.

Hyvinvointia liikkuen

LI5 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alu-een taitoja ja tietoja. Kurssin ta-voitteena on tukea opiskelijan jak-samista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten lii-kuntakokemusten kautta. Moni-puoliset liikuntatehtävät mahdol-listavat osallisuuden, liikunnalli-sen pätevyyden ja kehollisen ilmai-sun kokemuksia.

Palloilutaitojen syventäminen

LI6 (LOPS 2016)

Syventävän palloilukurssin tavoit-teena on lisätä opiskelijoiden pal-loilutaitoja sekä -tietoja, unohta-matta kuntoilua ja koulutyötä vir-kistävää vaikutusta. Kurssilla har-joitellaan eri pallo- ja mailape-leissä tarvittavia liikkumistaitoja mm. harhautuksia, pelivälineen hallintataitoja, sekä kehitetään

taktista ajattelua sekä pelaamista osana joukkuetta. Palloilulajit voi-vat olla samat kuin LI 04 kurssilla, mutta ohjelmaa voidaan suunni-tella myös opiskelijoiden kanssa. Kurssilla voidaan järjestää tur-naustyyppistä toimintaa jossa opiskelijat saavat myös tuomaroin-tikokemusta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.


Talviliikunta

LI06KL

Kurssilla tutustutaan monipuo-lisesti eri talviliikuntamuotoi-hin. Kurssin sisältö voi muodos-tua rinnehiihdosta (alppihiihto, telemark, lumilautailu), maas-tohiihdosta, lumikenkäilystä, luistelusta ja jääpeleistä. Kurs-sin sisältö tarkennetaan yh-dessä opiskelijoiden kanssa. Kurssi toteutetaan intensiivi-kurssina kevätlukukauden puo-lella.

Wanhojen tanssit

LI7 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan ohjelmisto vanhojen päivän tanssiesityksiä varten. Sisältönä tanssit eri aika-kausilta, seuratanssit ja suoma-laiskansalliset tanssit. Kurssilla vahvistetaan pari- ja ryhmätyös-kentelyn taitoja, hyviä tapoja sekä opetellaan etikettiä. Suoritusmer-kintä.

Wanhojen tanssit

LI07KL

Kurssilla harjoitellaan ohjel-misto vanhojen päivän tanssi-esityksiä varten. Sisältö muo-dostuu tansseista eri aikakau-silta, seuratansseista sekä suo-malaiskansallisista tansseista. Tavoitteena on myös sosiaalis-ten taitojen ja hyvien tapojen vahvistaminen.

Eräkurssi

LI8 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan monipuoli-sesti erilaisia erä- ja retkeilytaitoja. Kurssin tavoitteena on tarjota opis-kelijalle elämyksiä ja kokemuksia luonnosta, lisätä luonnontunte-musta ja -arvostusta sekä antaa tarvittavia valmiuksia luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn. Kurssiin kuuluu vaellusretki sekä siihen liit-tyvät valmistelut. Lisäksi kurssi voi sisältää myös kalastusta ja melon-taa. Suoritusmerkintä.

Luonnossa liikkuen – vaellus- ja eräkurssi

LI08KL

Kurssi muodostuu neljän päivän patikoinnista ja retken valmis-teluihin liittyvistä tehtävistä. Kurssin tavoitteena on tarjota elämyksiä ja kokemuksia luon-nosta, kehittää retkeily- ja yh-teistyötaitoja, lisätä luonnon-tuntemusta ja arvostusta sekä perehdyttää jokamiehen oi-keuksiin ja velvollisuuksiin.

44

mimisen taitoja ja opetellaan toi-mimaan reilun pelin hengen mu-kaisesti.

Yhdessä liikkuen, palloillen

LI04

Kurssilla syvennetään ja moni-puolistetaan palloilutaitoja, opetellaan taktiikkaa, kehite-tään joukkueessa toimimisen taitoja ja opetellaan toimimaan reilun pelin hengen mukaisesti. Kurssin sisältö tarkennetaan yh-dessä opiskelijoiden kanssa.

Hyvinvointia liikkuen

LI5 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alu-een taitoja ja tietoja. Kurssin ta-voitteena on tukea opiskelijan jak-samista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten lii-kuntakokemusten kautta. Moni-puoliset liikuntatehtävät mahdol-listavat osallisuuden, liikunnalli-sen pätevyyden ja kehollisen ilmai-sun kokemuksia.

Palloilutaitojen syventäminen

LI6 (LOPS 2016)

Syventävän palloilukurssin tavoit-teena on lisätä opiskelijoiden pal-loilutaitoja sekä -tietoja, unohta-matta kuntoilua ja koulutyötä vir-kistävää vaikutusta. Kurssilla har-joitellaan eri pallo- ja mailape-leissä tarvittavia liikkumistaitoja mm. harhautuksia, pelivälineen hallintataitoja, sekä kehitetään

taktista ajattelua sekä pelaamista osana joukkuetta. Palloilulajit voi-vat olla samat kuin LI 04 kurssilla, mutta ohjelmaa voidaan suunni-tella myös opiskelijoiden kanssa. Kurssilla voidaan järjestää tur-naustyyppistä toimintaa jossa opiskelijat saavat myös tuomaroin-tikokemusta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.


Talviliikunta

LI06KL

Kurssilla tutustutaan monipuo-lisesti eri talviliikuntamuotoi-hin. Kurssin sisältö voi muodos-tua rinnehiihdosta (alppihiihto, telemark, lumilautailu), maas-tohiihdosta, lumikenkäilystä, luistelusta ja jääpeleistä. Kurs-sin sisältö tarkennetaan yh-dessä opiskelijoiden kanssa. Kurssi toteutetaan intensiivi-kurssina kevätlukukauden puo-lella.

Wanhojen tanssit

LI7 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan ohjelmisto vanhojen päivän tanssiesityksiä varten. Sisältönä tanssit eri aika-kausilta, seuratanssit ja suoma-laiskansalliset tanssit. Kurssilla vahvistetaan pari- ja ryhmätyös-kentelyn taitoja, hyviä tapoja sekä opetellaan etikettiä. Suoritusmer-kintä.

Wanhojen tanssit

LI07KL

Kurssilla harjoitellaan ohjel-misto vanhojen päivän tanssi-esityksiä varten. Sisältö muo-dostuu tansseista eri aikakau-silta, seuratansseista sekä suo-malaiskansallisista tansseista. Tavoitteena on myös sosiaalis-ten taitojen ja hyvien tapojen vahvistaminen.

Eräkurssi

LI8 (LOPS 2016)

Kurssilla harjoitellaan monipuoli-sesti erilaisia erä- ja retkeilytaitoja. Kurssin tavoitteena on tarjota opis-kelijalle elämyksiä ja kokemuksia luonnosta, lisätä luonnontunte-musta ja -arvostusta sekä antaa tarvittavia valmiuksia luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn. Kurssiin kuuluu vaellusretki sekä siihen liit-tyvät valmistelut. Lisäksi kurssi voi sisältää myös kalastusta ja melon-taa. Suoritusmerkintä.

Luonnossa liikkuen – vaellus- ja eräkurssi

LI08KL

Kurssi muodostuu neljän päivän patikoinnista ja retken valmis-teluihin liittyvistä tehtävistä. Kurssin tavoitteena on tarjota elämyksiä ja kokemuksia luon-nosta, kehittää retkeily- ja yh-teistyötaitoja, lisätä luonnon-tuntemusta ja arvostusta sekä perehdyttää jokamiehen oi-keuksiin ja velvollisuuksiin.

45

Liikunnan lukiodiplomi

(LOPS 2016)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näy-tön lukioaikaisesta osaamises-taan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodip-lomin tavoitteena on, että opis-kelija pohtii monipuolisesti lii-kunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toi-mintakykyään, liikunnallista eri-tyisosaamistaan, harrastunei-suuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnan osioiden lisäksi lii-kunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikun-takykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastunei-suuden, yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

Liikunnan lukiodiplomi

LI09KL

Opetushallituksen yleiset suori-tusohjeet: Koko lukioaikainen, painottuu kolmanteen opiskelu-vuoteen; viisi liikunnan kurssia suoritettuna; itsenäinen; erilli-nen todistus lukion päättötodis-tuksen liitteenä. Tavoitteena an-taa näyttö erityisosaamisesta itse valitsemassa lajissa, osoit-taa liikuntakykyisyyttä, antaa näyttö liikuntatiedoista, osoit-taa harrastuneisuutta ja yhteis-työtaitoja, osata arvioida omaa oppimisprosessia. Sisältöinä liikuntakykyisyys – testit, liikun-

tatiedot – tutkielma, erityis-osaaminen – taidot, harrastu-neisuus ja yhteistyötaidot, port-folio. Arviointi opetushallituk-sen laatimien tarkkojen kritee-reiden mukaan; jokainen sisäl-töalue erikseen – portfoliota lu-kuun ottamatta – asteikolla 1-5; lukiodiplomitodistuksessa yleisarvosana asteikolla 1-5. Suorituksesta voi saada lisää lähtöpisteitä jatkokoulutukseen haettaessa.

TERVEYSTIETO (TE0)


PAKOLLISET KURSSIT

Terveyden perusteet

TE1 (LOPS 2016)

Kurssilla syvennetään perus-opetuksen aikana opittua ter-veysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edis-tämisestä. Lisäksi opitaan arvi-oimaan terveyden edellytysten toteutumista eri tasoilla, harjoi-tellaan terveyteen liittyvän tie-don arviointia sekä kehitetään itsehoitovalmiuksia ja arjen ter-veysosaamista.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaali-nen toiminta-, opiskelu- ja työ-kyky ja niihin vaikuttavat tekijät, terveydestä huolehtiminen ja it-sehoito, hätäensiapu, riippu-vuudet, kansantaudit, keskeiset

tartuntataudit sekä terveystot-tumusten ja –ongelmien selittä-minen mallien ja teorioiden avulla.


Nuoret, terveys ja arkielämä

TE02

Toinen opiskeluvuosi; numero-arviointi. Tavoitteena tarkas-tella elämää nuoren aikuisen näkökulmasta keskittyen ter-veyden arvostukseen, koettuun terveyteen, terveyteen vaikutta-viin valintoihin, terveysongelmia selittäviin ilmiöihin, vanhem-muuteen ja terveyden ylläpitoon liittyvään vastuullisuuteen. Ra-vinto ja terveys; painonhallinta; syömishäiriöt; itsetuntemus; mielenterveys; kriisien kohtaa-minen; sosiaalinen tuki; seksu-aaliterveys; parisuhde; vanhem-muus; fyysinen ja psyykkinen turvallisuus; kehonkuva, mieli-hyvä, riippuvuudet; tupakka, al-koholi ja huumeet; työhyvin-vointi, työturvallisuus.

Terveys ja tutkimus

TE03

Toinen tai kolmas opiskelu-vuosi; numeroarviointi. Tavoit-teena perehtyä terveyden ja sai-rauden tutkimiseen ja tutkimus-tulosten tulkintaan, syventä-västi terveydenhuoltoon, ter-veyspalvelujen tarjontaan, yksi-lön asemaan terveyden- ja sai-raudenhoidossa. Terveyden-

46

huollon kehityslinjoja ja käytän-töjä; asiakkaan ja potilaan oi-keudet; fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn mittaaminen; er-gonomia; terveystottumusten arvioiminen, seuranta ja tutki-minen; terveyskartoitus; työhy-vinvointi; työ- ja opiskeluympä-ristön terveys ja turvallisuus; teknologia ja terveys; media ja terveys; medikalisaatio.

Terveystiedon abikurssi

TE04KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa terveystiedon keskeiset sisällöt kaikilta terveystiedon kursseilta, tutustuu terveystie-don vanhoihin ylioppilaskirjoi-tuksiin, harjoittelee ylioppilas-kirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee terveystiedon sisäl-töjen soveltamista erityyppi-sissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

OPINTO-OHJAUS (OPINTO-OH-JAUS (OP0)

PAKOLLISET KURSSIT

OP1 (LOPS 2016)

Opinto-ohjauksen OP1- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittami-seen ja suorittamiseen keskei-set tiedot ja taidot:

koulurutiineihin ja lu-kion tavoitteisiin pereh-tyminen

opintojen suunnittelu ja kurssivalinnat

Kemijärven lukion käy-tänteet eri tilanteissa

henkilökohtainen opis-kelusuunnitelma (HOPS) ja ylioppilastut-kintosuunnitelma

tiedonhakutaidot opin-noissa ja jatko-opinto-jen suunnittelussa

ammatillinen suuntau-tuminen; jatko-opinto ja urasuunnitelma

tietolähteisiin, sähköi-siin ohjauspalveluihin sekä hakujärjestelmiin perehtyminen

koulutusesittelyt, oppi-laitosvierailut sekä työ-elämäyhteistyö (esim. tutustumiskäynnit, esit-telyt)

lukio-opinnoissa edel-lytettävät opiskelutai-dot ja niiden kehittämi-nen opintojen aikana

opintojen rakentumi-nen ja omien opiskelu-taitojen kehittäminen; itsetuntemus; omien toimintamallien ja vah-vuuksien tunnistami-nen

oppimis- ja opiskeluta-pojen arviointi sekä opintojen ja ajankäytön suunnittelu

arkipäivän haasteet, motivaatio ja stressin-hallinta

opintojen kannalta ajankohtaisten asioi-den käsittely

Suoritusmerkintä

OP2 (LOPS 2016)

Opinto-ohjauksen OP2- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojensa aikana tietoa toisen ja korkea-asteen erilaisista koulutusvaihtoeh-doista sekä muusta koulutus-tarjonnasta sekä lisää työelä-mätaitojaan ja syventää työelä-mätuntemustaan:

jatko-opintomahdolli-suudet Suomessa

opiskelumahdollisuu-det ulkomailla


kesätyö, työnhaku ja työmarkkinat

yrittäjyys

jatko-opintojen ja tule-vaisuuden suunnittelu

ylioppilastutkinnon ai-nevalinnat ja ylioppi-laskirjoituksiin valmis-tautuminen

henkilökohtaisen opis-kelusuunnitelman ja

46

huollon kehityslinjoja ja käytän-töjä; asiakkaan ja potilaan oi-keudet; fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn mittaaminen; er-gonomia; terveystottumusten arvioiminen, seuranta ja tutki-minen; terveyskartoitus; työhy-vinvointi; työ- ja opiskeluympä-ristön terveys ja turvallisuus; teknologia ja terveys; media ja terveys; medikalisaatio.

Terveystiedon abikurssi

TE04KL

Kurssilla valmistaudutaan yli-oppilaskirjoituksiin. Opiskelija kertaa terveystiedon keskeiset sisällöt kaikilta terveystiedon kursseilta, tutustuu terveystie-don vanhoihin ylioppilaskirjoi-tuksiin, harjoittelee ylioppilas-kirjoitustehtäviin vastaamista, harjoittelee terveystiedon sisäl-töjen soveltamista erityyppi-sissä tehtävissä sekä tutustuu ylioppilaskirjoitusten oppiai-nekohtaisiin ohjeisiin. Suoritus-merkintä tai numeroarviointi.

OPINTO-OHJAUS (OPINTO-OH-JAUS (OP0)

PAKOLLISET KURSSIT

OP1 (LOPS 2016)

Opinto-ohjauksen OP1- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittami-seen ja suorittamiseen keskei-set tiedot ja taidot:

koulurutiineihin ja lu-kion tavoitteisiin pereh-tyminen

opintojen suunnittelu ja kurssivalinnat

Kemijärven lukion käy-tänteet eri tilanteissa

henkilökohtainen opis-kelusuunnitelma (HOPS) ja ylioppilastut-kintosuunnitelma

tiedonhakutaidot opin-noissa ja jatko-opinto-jen suunnittelussa

ammatillinen suuntau-tuminen; jatko-opinto ja urasuunnitelma

tietolähteisiin, sähköi-siin ohjauspalveluihin sekä hakujärjestelmiin perehtyminen


lukio-opinnoissa edel-lytettävät opiskelutai-dot ja niiden kehittämi-nen opintojen aikana

opintojen rakentumi-nen ja omien opiskelu-taitojen kehittäminen; itsetuntemus; omien toimintamallien ja vah-vuuksien tunnistami-nen

oppimis- ja opiskeluta-pojen arviointi sekä opintojen ja ajankäytön suunnittelu

arkipäivän haasteet, motivaatio ja stressin-hallinta


Suoritusmerkintä

OP2 (LOPS 2016)

Opinto-ohjauksen OP2- kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojensa aikana tietoa toisen ja korkea-asteen erilaisista koulutusvaihtoeh-doista sekä muusta koulutus-tarjonnasta sekä lisää työelä-mätaitojaan ja syventää työelä-mätuntemustaan:

jatko-opintomahdolli-suudet Suomessa

opiskelumahdollisuu-det ulkomailla


kesätyö, työnhaku ja työmarkkinat

yrittäjyys

jatko-opintojen ja tule-vaisuuden suunnittelu

ylioppilastutkinnon ai-nevalinnat ja ylioppi-laskirjoituksiin valmis-tautuminen

henkilökohtaisen opis-kelusuunnitelman ja

47

ylioppilastutkintosuun-nitelman päivitys

jatko-opintoja ura-suunnitelman päivittä-minen

jatko-opintojen haku-prosessi ja opintoihin hakeutuminen


Suoritusmerkintä


Opiskelutekniikka

OP02

Opiskelutekniikkakurssin (½ kurssia) tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemus-taan. Opetuksen suunnittelussa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tar-peiden pohjalta painottaen it-setuntemusta ja opiskelun tai-toja. Kehittämiskohteina mm. itseluottamus, opiskelujen ta-voitteellisuus, opiskelumotivaa-tio, keskittymiskyky, stressin-hallinta, lukemismenetelmät, muisti, muistiinpanotekniikka, kuuntelemisen taito, opiskelu-tottumukset ja ajankäyttö. Ko-keisiin valmistautuminen: ma-tematiikka, kielet, reaali. Käy-tännön harjoituksia. Suoritus-merkintä.

OP3 (LOPS 2016)

Kurssi (½ kurssi) on työelämään tai oppilaitokseen tutustumista varten. Kurssi räätälöidään suu-rimmaksi osaksi yksilöllisten tarpeiden mukaan:

Kurssi koostuu pienryhmäoh-jauksesta, tutustumiskäynnin suunnittelusta, vierailusta ja loppuraportista. Tavoitteena on selkeyttää päätöstä jatko-opin-noista ja ammatillisesta suun-tautumisesta samalla harjoitel-laan itsenäistä tiedonhakua ja organisointia. Työpaikka vali-taan kiinnostuksen pohjalta. Tu-tustumiskohteena työtehtävät, joissa tarvitaan ammattikorkea-koulu- tai yliopistotutkinto. Työ-paikkaan tutustumisessa hyö-dynnetään lähialueen yrityksiä

Kurssi voi toteuttaa ammatti-korkeakoulussa tai yliopistossa (koulutusala, koulutus tai tiede-kunta) koulutukseen tutustu-malla. Oppilaitosvierailu voi-daan toteuttaa koko maan lu-kio-opintojen jälkeen suunna-tuissa opiskelupaikoissa.

Loppuraportti

Suoritusmerkintä

TIETOTEKNIIKKA (TVT0)

Tietotekniikan kurssit ovat so-veltavia kursseja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työsken-tely aktiivisuuteen ja oma-aloit-teisuuteen. Kursseilla vaaditta-vat asiat osoitetaan opituiksi näyttöjen avulla. Näitä ovat har-joitustyö/ -tutkimus tai koesuo-

ritus. Käytettävä menetelmä so-vitaan kurssin alussa opettajan kanssa. Kurssit arvostellaan nu-meroarvioinnilla, opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkintä (hy-väksytty/ hylätty) todistukseen on mahdollinen.


Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

TVT1 (LOPS 2016)

Kurssin jälkeen opiskelija hallit-see lukio- ja korkeakouluopis-kelussa tarvittavat tietokoneen ja tietoverkon käytön perusteet kuten, käyttöjärjestelmän, teks-tinkäsittelyn, esitysgrafiikan, taulukkolaskennan taidot sekä saa valmiudet suorittaa A- ta-soisen tietokoneajokortin (tieke.fi). Osaa korvata graafi-sen laskimen tietokoneeseen ladattavilla ilmaisilla matema-tiikkaohjelmilla.

Kuvankäsittely

TVT2 (LOPS 2016)

Kurssin jälkeen opiskelija hallit-see kuvankäsittelyn perustai-dot. Opitaan hyödyntämään bit-tikarttagrafiikan lisäksi myös vektorigrafiikan etuja. Kurssilla tuotetaan mainoskuvia, logoja ja muokataan kuvia internet si-vuille sopiviksi. Yhteyksiä: kuva-taide, MAB08, MAA05. Suorite-taan ennen internet-sivu (TVT4) kurssia.

48

Sosiaalinen media ja sähköinen materiaali

TVT3 (LOPS 2016)

Tutustutaan erityyppisiin sosi-aalisen median palveluihin, esim. verkkoyhteisöpalvelut, si-sältöjen luominen verkkoon ja tiedonjakopalvelut, suorat vide-ontoistopalvelut, erilaiset blogit jne. Kurssilla tuotetaan mm. työnhaussa käytettävää säh-köistä materiaalia ja tehdään ePortfolio.

Multimedia

TVT03KL

Tietokoneen peruskäytön hal-linta on suotavaa. Oppimateri-aali saadaan verkosta sekä op-pilaiden omista valokuvista, teksteistä, musiikista jne. Multi-mediaprojektin vaiheet: kohde-ryhmä, sanoma, levitystapa, työstö, testaus; multimedian ar-viointi: visuaalisuus, sanoman selkeys, tekninen toimivuus, laajuus: multimedian koostami-nen ja animointi PowerPoint (tai vastaavalla) –esitysohjelmalla; musiikin ja tehosteäänten edi-tointi ja liittäminen esitykseen; animaation teko ja liittäminen esitykseen.

Internetsivut koodaten

TVT4 (LOPS 2016)

Suunnitellaan ja toteutetaan in-ternetsivut, tekijänoikeuksia unohtamatta. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee HTML-ohjel-

mointikielen ja CSS kielen pe-rusteet. Kurssin lopputyönä opiskelija tekee oman sivuston, joka julkaistaan koulun sisäi-sessä verkossa. Suositeltavaa suorittaa kuvankäsittelykurssin (TVT2) jälkeen.

Internet-sivujen suunnittelu, tuottaminen ja julkaisu

TVT04KL

Tutustutaan www-sivuprojek-tiin: suunnitteluun, rakentee-seen, ohjelmointiin, julkaisemi-seen, sekä perehdytään tekijän-oikeuksiin. Käytännönläheisesti opiskellaan HTML-ohjelmointi-kieltä, jonka avulla rakennetaan Web-sivusto. Kurssin loppu-työnä opiskelija tekee oman si-vuston, joka julkaistaan koulun sisäisessä verkossa. Suositelta-vaa suorittaa kuvankäsittely-kurssin (TVT02KL) jälkeen.

Pelien suunnittelu ja ohjel-mointi TVT5 (LOPS 2016)

Opiskellaan peliohjelmointia Unity 3d:n avulla. Erilaisia oh-jelmointikieliä (Java, C#) käyttä-mällä luodaan perusta myös muiden ja tulevaisuuden ohjel-mointikielien oppimiselle. Opi-taan ongelmanratkaisua ja teh-tävien suorittamista tietoko-neella. Havaitaan, kuinka ohjel-mistot pohjautuvat fyysiseen tietokonearkkitehtuuriin. Ta-voitteena on saada kuva ohjel-moinnista harrastuksena ja mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Kurssi tukee erityi-sesti kursseja FY06, MAA11, MAA12 ja on luontevaa jatkoa TVT4:lle.

LYHYTELOKUVA (LE0)

Tutustuminen lyhytelokuvatuotan-toon

LE01

Kurssilla tutustutaan lyhytelokuva-tuotantoon. Opiskelija tutustuu eri lyhytelokuvien tyylilajeihin ja päät-tää kurssin lopuksi ryhmän tai hen-kilökohtaisen lyhytelokuvan gen-restä. Suoritusmerkintä. Kurssin laajuus: ½ opintoviikkoa.

Lyhytelokuvan käsikirjoitus

LE02

Kurssi toteutetaan äidinkielen kurssin ÄI12 yhteydessä sekä mahdollisesti lisäksi intensiivityö-pajan aikana. Opiskelija tuottaa ly-hytelokuvan käsikirjoituksen. Suo-ritusmerkintä tai numeroarviointi.

Lyhytelokuvan storyboard

LE03

Kurssi toteutetaan kuvataiteen kurssin KU06 yhteydessä. Opiske-lija tuottaa lyhytelokuvan sto-ryboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Suoritusmerkintä tai numeroarvi-ointi.

Lyhytelokuvan musiikki

LE04

Kurssi toteutetaan musiikin kurs-sien MU04 tai MU05 yhteydessä. Opiskelija tuottaa lyhytelokuvan soundtrackin eli musiikin. Suori-tusmerkintä tai numeroarviointi.

48

Sosiaalinen media ja sähköinen materiaali

TVT3 (LOPS 2016)

Tutustutaan erityyppisiin sosi-aalisen median palveluihin, esim. verkkoyhteisöpalvelut, si-sältöjen luominen verkkoon ja tiedonjakopalvelut, suorat vide-ontoistopalvelut, erilaiset blogit jne. Kurssilla tuotetaan mm. työnhaussa käytettävää säh-köistä materiaalia ja tehdään ePortfolio.

Multimedia

TVT03KL

Tietokoneen peruskäytön hal-linta on suotavaa. Oppimateri-aali saadaan verkosta sekä op-pilaiden omista valokuvista, teksteistä, musiikista jne. Multi-mediaprojektin vaiheet: kohde-ryhmä, sanoma, levitystapa, työstö, testaus; multimedian ar-viointi: visuaalisuus, sanoman selkeys, tekninen toimivuus, laajuus: multimedian koostami-nen ja animointi PowerPoint (tai vastaavalla) –esitysohjelmalla; musiikin ja tehosteäänten edi-tointi ja liittäminen esitykseen; animaation teko ja liittäminen esitykseen.

Internetsivut koodaten

TVT4 (LOPS 2016)

Suunnitellaan ja toteutetaan in-ternetsivut, tekijänoikeuksia unohtamatta. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee HTML-ohjel-

mointikielen ja CSS kielen pe-rusteet. Kurssin lopputyönä opiskelija tekee oman sivuston, joka julkaistaan koulun sisäi-sessä verkossa. Suositeltavaa suorittaa kuvankäsittelykurssin (TVT2) jälkeen.

Internet-sivujen suunnittelu, tuottaminen ja julkaisu

TVT04KL

Tutustutaan www-sivuprojek-tiin: suunnitteluun, rakentee-seen, ohjelmointiin, julkaisemi-seen, sekä perehdytään tekijän-oikeuksiin. Käytännönläheisesti opiskellaan HTML-ohjelmointi-kieltä, jonka avulla rakennetaan Web-sivusto. Kurssin loppu-työnä opiskelija tekee oman si-vuston, joka julkaistaan koulun sisäisessä verkossa. Suositelta-vaa suorittaa kuvankäsittely-kurssin (TVT02KL) jälkeen.

Pelien suunnittelu ja ohjel-mointi TVT5 (LOPS 2016)

Opiskellaan peliohjelmointia Unity 3d:n avulla. Erilaisia oh-jelmointikieliä (Java, C#) käyttä-mällä luodaan perusta myös muiden ja tulevaisuuden ohjel-mointikielien oppimiselle. Opi-taan ongelmanratkaisua ja teh-tävien suorittamista tietoko-neella. Havaitaan, kuinka ohjel-mistot pohjautuvat fyysiseen tietokonearkkitehtuuriin. Ta-voitteena on saada kuva ohjel-moinnista harrastuksena ja mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Kurssi tukee erityi-sesti kursseja FY06, MAA11, MAA12 ja on luontevaa jatkoa TVT4:lle.

LYHYTELOKUVA (LE0)

Tutustuminen lyhytelokuvatuotan-toon

LE01

Kurssilla tutustutaan lyhytelokuva-tuotantoon. Opiskelija tutustuu eri lyhytelokuvien tyylilajeihin ja päät-tää kurssin lopuksi ryhmän tai hen-kilökohtaisen lyhytelokuvan gen-restä. Suoritusmerkintä. Kurssin laajuus: ½ opintoviikkoa.

Lyhytelokuvan käsikirjoitus

LE02

Kurssi toteutetaan äidinkielen kurssin ÄI12 yhteydessä sekä mahdollisesti lisäksi intensiivityö-pajan aikana. Opiskelija tuottaa ly-hytelokuvan käsikirjoituksen. Suo-ritusmerkintä tai numeroarviointi.

Lyhytelokuvan storyboard

LE03

Kurssi toteutetaan kuvataiteen kurssin KU06 yhteydessä. Opiske-lija tuottaa lyhytelokuvan sto-ryboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Suoritusmerkintä tai numeroarvi-ointi.

Lyhytelokuvan musiikki

LE04

Kurssi toteutetaan musiikin kurs-sien MU04 tai MU05 yhteydessä. Opiskelija tuottaa lyhytelokuvan soundtrackin eli musiikin. Suori-tusmerkintä tai numeroarviointi.

49

Näyttely- ja ohjaustyö lyhyteloku-vassa

LE05

Kurssi toteutetaan äidinkielen kurssin Äi10 yhteydessä sekä mah-dollisesti lisäksi intensiivityöpajan aikana. Opiskelija suunnittelee ly-hytelokuvan kuvausprosessin sekä harjoittelee lyhytelokuvan vaati-man näyttely- ja ohjaustyön. Suori-tusmerkintä tai numeroarviointi.

Lyhytelokuvan tuotanto

LE06

Kurssi suoritetaan itsenäisesti pienryhmissä opettajan ohjauk-sessa. Opiskelija toteuttaa suun-nittelemansa lyhytelokuvan. Suori-tusmerkintä.

Lyhytelokuvan editointi

LE07

Kurssi toteutetaan kurssin TVT03 yhteydessä. Opiskelija toteuttaa ly-hytelokuvan kuva- ja äänimateri-aalin editoinnin. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi.

KOULUYHTEISTYÖ (KYT)


Tutorkurssi (KYT01K)

Soveltava kurssi. Ensimmäisen vuositason opiskelijoiden vastaan-otto, ryhmäyttäminen sekä ohjaus. Lukion markkinointi 9. luokkalai-sille.

Tutorkurssi (KYT02K)

Soveltava, ½ kurssin laajuinen kurssi. Tutorkurssin KYT01K koor-dinointi.

Kouluyhteistyökurssi (KYT03K)

Soveltava kurssi. Koulun tapahtu-mien tai projektien suunnittelu ja toteuttaminen; esim. koululehden toimittaminen ja kirjoittaminen, Vanhojen Päivän ja Abi-toimikun-tien jäsenyys ja siihen liittyvät eri-laiset tehtävät, oppilaskunnan www-sivujen suunnittelu ja yllä-pito, luottamustehtävien hoito, ja oppilaskunnan kahvilan hoito. Kurssin suorittamista seurataan seurantalomakkeen avulla Kurssi-merkinnän saa vähintään 38 tun-nin työskentelystä.

OPPIAINERAJAT YLITTÄVÄT KURSSIT

Osaaminen arjessa

TO3 (LOPS 2016)

Vapaaehtoistoiminnan, työelä-män, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurs-silla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa sovelta-miseen käytännön työtehtä-vissä ja tilanteissa. Tarkoituk-sena on vahvistaa opiskelijan koulussa hankkiman osaami-sen ja arkielämän välistä yh-teyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtä-mään yhteiskunnan toimintape-riaatteita ja kehittää työelä-mässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimin-taympäristöissä. Hän saa mah-dollisuuksien mukaan tilaisuuk-sia osaamisensa syventämi-seen myös kansainvälisissä yh-teistyössä. Opiskelijalle voi-daan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

Opiskelijat osallistuvat SPR:n tai muun järjestön järjestämälle vapaaehtoistyön kurssille, josta he saavat erillisen todistuksen. Kurssilla tutustutaan vapaaeh-toistyön periaatteisiin ja vapaa-ehtoisina toimivien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Opiskelijat suunnittelevat oman kurssisi-sältönsä ohjaavan opettajan avulla. Suoritusmerkinnän kurs-sista saa osallistumalla vapaa-ehtoistyön kurssille, ohjauk-seen koululla ja tekemällä va-paaehtoistyötä vaaditun tunti-määrän.

50

KURSSITARJOTIN 2016 - 2017Lukion kurssitarjotin kaikille jak-soille on ohessa. Huomaa, että osa kursseista kulkee vain kerran tai kaksi kertaa viikossa. Jotkut ns. abikurssit kulkevat vain osan aikaa jakson aikana. Tuntikaavio (s. 56)

kertoo sinulle, mihin kellonaikaan tunnit tarkalleen ovat.

Kurssitarjottimeen voi tulla luku-vuoden aikana muutoksia. Ajanta-saisin tarjotin on aina Wilmassa.

Keltainen väri tarkoittaa kurssia, jota ei järjestetä lukuvuonna 2016 - 2017 ja punainen väri pakollista kurssia.

1. jakso 10.8. - 26.9.2016

1 FY01.1. vÄI06.1. vBI06

2 GE01 vKU02 vRUB06 vÄI12

3 MAY01 vGE02 vRUB09.1

4 ÄI01 vUE03 vMAA10

5 vMAA07 vMAB04 vENA07

6 HI01 vENA04.1 vPS03

7 ENA01 vTE02 vYH04 vKE02

8 KU01.1 MAB11 vRAB304 vFY06 1ke+1pe+2.jakso LI06 vEAB304 2, yht. 10 krt vFY10 vLI06 3ma vHI09 4ti (5 krt) vHI07.1 5ma+9 (yht.10krt) RUB108 5to OP01 8pe (5 krt) vTE04.1 8to (yht. 5 krt) vYH07.1 Intensiivikurssi vLI08

2. jakso 5.10. - 23.11.2016

1 FY01.2 vÄI06.2 2 RUB101 vGE03 vÄI07 3 BI01 vRUB04.1 vFY07 vUE04 4 PS01 vÄI04 vMAA13 vMAB08 5 KE01.1 vHI05 6 FI01 vMAA08 vMAB05 vENA08 7 MAA02 MAB02 vENA04.2 vÄI09 8 vENA05. 1 vYH02 1ma+1ke MU04 1ma+1ke+8pe SAB301 vSAB301 1ma+1pe+3.jakso ET03 vET03 1pe vLI07 5ma LI06 vLI06 8ti+9+8to MU01.1 vTE03

50

KURSSITARJOTIN 2016 - 2017Lukion kurssitarjotin kaikille jak-soille on ohessa. Huomaa, että osa kursseista kulkee vain kerran tai kaksi kertaa viikossa. Jotkut ns. abikurssit kulkevat vain osan aikaa jakson aikana. Tuntikaavio (s. 56)

kertoo sinulle, mihin kellonaikaan tunnit tarkalleen ovat.

Kurssitarjottimeen voi tulla luku-vuoden aikana muutoksia. Ajanta-saisin tarjotin on aina Wilmassa.

Keltainen väri tarkoittaa kurssia, jota ei järjestetä lukuvuonna 2016 - 2017 ja punainen väri pakollista kurssia.

1. jakso 10.8. - 26.9.2016

1 FY01.1. vÄI06.1. vBI06

2 GE01 vKU02 vRUB06 vÄI12

3 MAY01 vGE02 vRUB09.1

4 ÄI01 vUE03 vMAA10

5 vMAA07 vMAB04 vENA07

6 HI01 vENA04.1 vPS03

7 ENA01 vTE02 vYH04 vKE02

8 KU01.1 MAB11 vRAB304 vFY06 1ke+1pe+2.jakso LI06 vEAB304 2, yht. 10 krt vFY10 vLI06 3ma vHI09 4ti (5 krt) vHI07.1 5ma+9 (yht.10krt) RUB108 5to OP01 8pe (5 krt) vTE04.1 8to (yht. 5 krt) vYH07.1 Intensiivikurssi vLI08

2. jakso 5.10. - 23.11.2016

1 FY01.2 vÄI06.2 2 RUB101 vGE03 vÄI07 3 BI01 vRUB04.1 vFY07 vUE04 4 PS01 vÄI04 vMAA13 vMAB08 5 KE01.1 vHI05 6 FI01 vMAA08 vMAB05 vENA08 7 MAA02 MAB02 vENA04.2 vÄI09 8 vENA05. 1 vYH02 1ma+1ke MU04 1ma+1ke+8pe SAB301 vSAB301 1ma+1pe+3.jakso ET03 vET03 1pe vLI07 5ma LI06 vLI06 8ti+9+8to MU01.1 vTE03

51

3. jakso 2.12.2016 - 1.2.2017

1 RUB102 vMAA14 vMAB10 vLI07 2 KU04 vKU04 vMAA15 vMAB07 3 MAA03 ÄI02.1 vRUB07

4 TE01 vÄI08 vFY04 5 TVT01 vENA11 vBI03 vHI03.1

6 YH01 vBI02.1 vPS05

7 ENA02.1 vMAA12

8 UE01 vENA06.1 vRAB305 vKE05 9 vOP01c 1ke vOP01b.1 2ke (yht. 5 krt) vGE07 vUE08 2ma+pe (yht. 7 krt) vKE06 3ke (5 krt) vBI08.2 3ke+8pe vPS08.2 3ma (5 krt) vHI07.2 3pe ET03 vET03 4ke vEAB305 5ma+9+7pe SAB302 vSAB302 6ti vFY09 7 (yht.10krt) vMAB09 7to (5 krt) vYH07.2 vTE04.2

4. jakso 10.2. - 3.4.2017

1 RUB103 vLI02.1 2 KU01.2 vBI02.2 vFY05 3 PS02 vRUB04.2 4 ÄI03.1 MAA04 vMAA05 vMAB06 5 FY02 vYH01 6 ENA02.2 KE01.2 vHI03.2 7 ÄI02.2 vENA05.2 8 PS07 vPS07 vHI04.1 vÄI05.1 vRAB306 9 OP01 vEAB306 1ke+1pe vLI02.2 3ke vOP01b.2 3ma vPS08.2 3pe vFY09 Intensiivikurssi vRUB10

52

5. jakso 12.4. - 25.5.2017

1 vRUB05 LI01.1

2 MAB03 vMAA09

3 SAB303 vSAB303 vBI04

4 vÄI05.2

5 MU01.2 MAA05 vENA06.2

6 ÄI03.2 MU02 vMU02 7 ENA03 vHI04.2 vKU06

1ma+4ke+8to FY03

3ma+pe (yht. 10 krt) UE03

4ti+4to+8pe HI02

6ma+to (yht.10 krt) TVT03

8ti vOP02

8ti+1ke+1pe LI01.2

9+8to+8pe vLI05

LUKIODIPLOMI Lukiodiplomi on mahdollista suo-rittaa liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Diplomin suoritus pe-rustuu itsenäisesti tehtyihin näyte-

töihin, joista kerätään aineportfo-lio. Tämä kokonaisuus arvostel-laan valtakunnallisten kriteerien mukaisesti. Lukion päättyessä suorituksesta annetaan erillinen

todistus. Lukiodiplomikurssit Mu06, Li09 ja Ku07 valitaan keväi-sin kurssivalintojen yhteydessä.

LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukion oppimäärä sisältää vähin-tään 75 kurssia. Opiskelijan henki-lökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opis-keltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvos-

ton 14.11.2002 antamassa tunti-jakopäätöksessä. (Valtioneuvos-ton asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion op-pimäärän silloin, kun hän on suo-rittanut oppiaineiden oppimäärät

edellä esitetyllä tavalla hyväksy-tysti ja lukion vähimmäiskurssi-määrä 75 kurssia täyttyy. Oppilai-toskohtaisista syventävistä ja so-veltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritta-mat kurssit.

52

5. jakso 12.4. - 25.5.2017

1 vRUB05 LI01.1

2 MAB03 vMAA09

3 SAB303 vSAB303 vBI04

4 vÄI05.2

5 MU01.2 MAA05 vENA06.2

6 ÄI03.2 MU02 vMU02 7 ENA03 vHI04.2 vKU06

1ma+4ke+8to FY03

3ma+pe (yht. 10 krt) UE03

4ti+4to+8pe HI02

6ma+to (yht.10 krt) TVT03

8ti vOP02

8ti+1ke+1pe LI01.2

9+8to+8pe vLI05

LUKIODIPLOMI Lukiodiplomi on mahdollista suo-rittaa liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Diplomin suoritus pe-rustuu itsenäisesti tehtyihin näyte-

töihin, joista kerätään aineportfo-lio. Tämä kokonaisuus arvostel-laan valtakunnallisten kriteerien mukaisesti. Lukion päättyessä suorituksesta annetaan erillinen

todistus. Lukiodiplomikurssit Mu06, Li09 ja Ku07 valitaan keväi-sin kurssivalintojen yhteydessä.

LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukion oppimäärä sisältää vähin-tään 75 kurssia. Opiskelijan henki-lökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opis-keltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvos-

ton 14.11.2002 antamassa tunti-jakopäätöksessä. (Valtioneuvos-ton asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion op-pimäärän silloin, kun hän on suo-rittanut oppiaineiden oppimäärät

edellä esitetyllä tavalla hyväksy-tysti ja lukion vähimmäiskurssi-määrä 75 kurssia täyttyy. Oppilai-toskohtaisista syventävistä ja so-veltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritta-mat kurssit.

53

Päättöarvostelua ei anneta oppiai-neessa, jonka oppimäärän kaikkia pakollisia kursseja ei ole suoritettu tai jollei vähintään 2/3 suorite-tuista pakollisista ja valtakunnalli-sissa perusteissa määritellyistä sy-ventävistä kursseista ole suoritettu hyväksytysti.

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatu-aan pyytää rehtorilta päättöarvi-oinnin uusimista. Uudesta arvioin-nista päättävät rehtori ja opiskeli-jan opettajat yhdessä. Jos opiske-lija on tyytymätön pyynnöstä teh-tyyn uuteen arviointiin tai ratkai-suun, jolla pyyntö on hylätty, opis-kelija voi pyytää arviointiin oikai-sua lääninhallitukselta. Lääninhal-litus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskeli-jalle on annettava.

Opiskelijalle on annettava mahdol-lisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen/kirjalliseen kuuluste-luun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan

opinto-ohjelmasta. Mikäli opiske-lija osoittaa tässä kuulustelussa parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräy-tyvä oppiaineen arvosana edellyt-tää, tulee arvosanaa korottaa.

Suulliset/kirjalliset kuulustelut ar-vostellaan lukion yleisiä arvostelu-periaatteita noudattaen. Ylioppi-lastutkintosuoritus ei vaikuta lu-kion päättöarvosanaan. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on kahden-lainen:

a) valmistaa kokelaita ylioppilas-kokeeseen,

b) antaa kokelaalle mahdollisuus oppiaineen päättöarvosanan nos-tamiseen.

Lukion päättötodistukseen ja to-distukseen oppimäärän suoritta-misesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanal-lisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiai-neen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Lukion koko oppimäärän suoritta-misesta ei anneta yhteistä arvosa-naa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan ta-valla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonais-kurssimäärä.

Päättötodistukseen ja todistuk-seen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta ”lisätietoja”. Tähän kohtaan merkitään päättö-todistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erilli-sistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suorite-tuista lukion oppimäärään kuulu-neista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimää-rien yhteydessä.

Lukion todistuksiin merkitään seu-raavat tiedot: todistuksen nimi, koulutuksen järjestäjän nimi, oppi-laitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppi-laitoksen todistuksenanto-oikeu-desta, arvosana-asteikko sekä sel-vitys kielten oppimääristä.

LUKUVUOSIKALENTERI Lukuvuoden aikana on useita ta-pahtumia sekä luonnollisesti koe-viikot, uusintakokeet, korotusko-keet jne. Seuraaville sivuille on merkitty lukuvuoden tärkeimmät päivämäärät. Ne saattavat toki muuttua hieman lukuvuoden ai-kana. Osa tapahtumista on myös merkitty lukujärjestykseesi Wil.maan-

54

Lukuvuosikalenteri 2013-2014

ti 9.8.2016 Opettajien suunnittelupäivä. ke 05.10.2016 OK-yleiskokous pe 02.12.2016 Lakkiaiset (itsenäisyysjuhla) klo 13. pe 10.02.2017 Yo äidinkieli, tekstitaidon koe ke 12.04.2017ke 10.08.2016 1. koulupäivä klo 9 - 13 (1. vt) / 10 - 12 (2. - 4. vt) to 06.10.2016 la 03.12.2016 la 11.02.2017 to 13.04.2017to 11.08.2016 pe 07.10.2016 su 04.12.2016 su 12.02.2017 pe 14.04.2017 Pitkäperjantai, vapaape 12.08.2016 la 08.10.2016 ma 05.12.2016 Vapaa ma 13.02.2017 Yo kuuntelu, ru la 15.04.2017la 13.08.2016 su 09.10.2016 ti 06.12.2016 Itsenäisyyspäivä, vapaa ti 14.02.2017 Yo kuuntelu, en su 16.04.2017su 14.08.2016 ma 10.10.2016 ke 07.12.2016 ke 15.02.2017 Yo kuuntelu, lyhyt kieli ma 17.04.2017 2. pääsiäispäivä, vapaama 15.08.2016 Korotustenttiarvosanat, uusintakoearvosanat ti 11.10.2016 Balanssi ry:n kouluvierailu. to 08.12.2016 to 16.02.2017 Penkkarit ti 18.04.2017ti 16.08.2016 ke 12.10.2016 1. jakson arvosanat Wilmaan. pe 09.12.2016 2. jakson arvosanat Wilmaan. pe 17.02.2017 Wanhojen päivä. ke 19.04.2017 4. jakson arvosanat Wilmaan.ke 17.08.2016 to 13.10.2016 la 10.12.2016 la 18.02.2017 to 20.04.2017to 18.08.2016 pe 14.10.2016 Taksvärkkipäivä. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen su 11.12.2016 su 19.02.2017 pe 21.04.2017 Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy.pe 19.08.2016 la 15.10.2016 päättyy. ma 12.12.2016 ma 20.02.2017 la 22.04.2017la 20.08.2016 su 16.10.2016 ti 13.12.2016 Lucian päivä. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy. ti 21.02.2017 su 23.04.2017su 21.08.2016 ma 17.10.2016 Syysloma ke 14.12.2016 ke 22.02.2017 3.jakson arvosanat Wilmaan. ma 24.04.2017ma 22.08.2016 su 23.10.2016 to 15.12.2016 to 23.02.2017 ti 25.04.2017ti 23.08.2016 ma 24.10.2016 pe 16.12.2016 pe 24.02.2017 Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy. ke 26.04.2017 Uusintakoe klo 14-17.ke 24.08.2016 ti 25.10.2016 la 17.12.2016 la 25.02.2017 to 27.04.2017to 25.08.2016 Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä ke 26.10.2016 su 18.12.2016 su 26.02.2017 pe 28.04.2017

1. vuositason ryhmäytys + liikuntailtapäivä. to 27.10.2016 Uusintakoe klo 14-17. ma 19.12.2016 Uusintakoe klo 14-17. ma 27.02.2017 la 29.04.2017pe 26.08.2016 pe 28.10.2016 ti 20.12.2016 ti 28.02.2017 su 30.04.2017la 27.08.2016 la 29.10.2016 ke 21.12.2016 Yöjoulujuhla ke 01.03.2017 ma 01.05.2017 Vappu, vapaa.su 28.08.2016 su 30.10.2016 to 22.12.2016 Päättäjäispäivä to 02.03.2017 Uusintakoe 14-17. ti 02.05.2017 Uusintakoearvosanat valmiit.ma 29.08.2016 ma 31.10.2016 ma 09.01.2017 Kevätlukukausi alkaa pe 03.03.2017 Esivalinnat suoritettu Wilmassa. ke 03.05.2017ti 30.08.2016 ti 01.11.2016 ti 10.01.2017 Uusintakoearvosanat Wilmaan. la 04.03.2017 to 04.05.2017 Opettajien lukuvuosisuunnittelukokous 15.30.ke 31.08.2016 Eräkurssi ke 02.11.2016 ke 11.01.2017 su 05.03.2017 pe 05.05.2017to 01.09.2016 Eräkurssi to 03.11.2016 Uusintakokeen arvosanat valmiit. to 12.01.2017 ma 06.03.2017 Hiihtoloma la 06.05.2017pe 02.09.2016 Etäpäivä, Eräkurssi pe 04.11.2016 pe 13.01.2017 su 12.03.2017 su 07.05.2017la 03.09.2016 Eräkurssi la 05.11.2016 la 14.01.2017 ma 13.03.2017 Yo äidinkieli, esseekoe ma 08.05.2017 Syksyn 2017 yo-kokeiden ilmoittautumisinfo.su 04.09.2016 su 06.11.2016 su 15.01.2017 ti 14.03.2017 ti 09.05.2017ma 05.09.2016 Yo-info, syksy. ma 07.11.2016 Svenska dagen. ma 16.01.2017 Etäpäivä, äidinkielen preliminääri ke 15.03.2017 Yo reaali (ps, fi, hi, fy, bg) Uusintakokeen arvosanat. ke 10.05.2017ti 06.09.2016 ti 08.11.2016 Kevään 2017 yo-kokeiden ilmoittautumisinfo. ti 17.01.2017 to 16.03.2017 to 11.05.2017ke 07.09.2016 ke 09.11.2016 ke 18.01.2017 Korotustenttiin ilmoittautuminen päättyy. pe 17.03.2017 Yo, englanti pe 12.05.2017to 08.09.2016 to 10.11.2016 Abi-päivät Oulussa, 2 vt. ja 3 vt. to 19.01.2017 Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä la 18.03.2017 la 13.05.2017pe 09.09.2016 pe 11.11.2016 Etäpäivä. Opettajajainkokous klo 10. pe 20.01.2017 su 19.03.2017 su 14.05.2017la 10.09.2015 la 12.11.2016 la 21.01.2017 ma 20.03.2017 Yo, ruotsi ma 15.05.2017su 11.09.2016 su 13.11.2016 su 22.01.2017 ti 21.03.2017 Koko oppimäärän korotustentiin ilmoittautuminen päättyy. ti 16.05.2017ma 12.09.2016 Yo kuuntelu, en Albert Häggblomin kouluvierailu 10.00. ma 14.11.2016 ma 23.01.2017 ke 22.03.2017 Yo, matematiikka ke 17.05.2017ti 13.09.2016 Yo kuuntelu, ru ti 15.11.2016 ti 24.01.2017 Korotustentti klo 14-17. to 23.03.2017 Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä to 18.05.2017 Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmäke 14.09.2016 Yo kuuntelu, lyhyt kieli ke 16.11.2016 ke 25.01.2017 pe 24.03.2017 Yo, reaali (ue, et, yh, ke, ge, tt) pe 19.05.2017to 15.09.2016 OK-vaalit Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä to 17.11.2016 Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä to 26.01.2017 Yo-info, kevät. la 25.03.2017 la 20.05.2017pe 16.09.2016 Yo äidinkieli, tekstitaito pe 18.11.2016 pe 27.01.2017 su 26.03.2017 su 21.05.2017la 17.09.2016 la 19.11.2016 la 28.01.2017 ma 27.03.2017 Yo, lyhyt kieli ma 22.05.2017su 18.09.2016 su 20.11.2016 su 29.01.2017 ti 28.03.2017 ti 23.05.2017ma 19.09.2016 Yo reaali (ue, et, yh, ke, ge, tt) ma 21.11.2016 ma 30.01.2017 ke 29.03.2017 Koko oppimäärän korotustentti abeille. ke 24.05.2017ti 20.09.2016 ti 22.11.2016 ti 31.01.2017 Korotustenttiarvosanat valmiit. to 30.03.2017 to 25.05.2017 Helatorstai, vapaake 21.09.2016 Yo, englanti ke 23.11.2016 ke 01.02.2017 pe 31.03.2017 pe 26.05.2017to 22.09.2016 1. vt. vanhempainilta klo 18.00. to 24.11.2016 to 02.02.2017 2 vt. vanhempainilta klo 18.00. la 01.04.2017 la 27.05.2017pe 23.09.2016 Yo, ruotsi pe 25.11.2016 pe 03.02.2017 su 02.04.2017 su 28.05.2017la 24.09.2016 la 26.11.2016 la 04.02.2017 ma 03.04.2017 ma 29.05.2017 Stipendikokous klo 14.su 25.09.2016 su 27.11.2016 su 05.02.2017 ti 04.04.2017 ti 30.05.2017ma 26.09.2016 Yo, äidinkieli, esseekoe ma 28.11.2016 ma 06.02.2017 ke 05.04.2017 Opettajainkokous klo 14. Kulttuurikurssi ke 31.05.2017ti 27.09.2016 ti 29.11.2016 ti 07.02.2017 Opettajainkokous klo 14. to 06.04.2017 Kulttuurikurssi to 01.06.2017ke 28.09.2016 Yo, matematiikka ke 30.11.2016 ke 08.02.2017 pe 07.04.2017 Kulttuurikurssi pe 02.06.2017 Lakkiaiskenraali klo 15.to 29.09.2016 Opettajainkokous klo 14-16. to 01.12.2016 Lakkiaiskenraali klo 15. to 9.2.2017 la 08.04.2017 Kulttuurikurssi la 03.06.2017 Päättäjäispäivä, lakkiaiset klo 12.pe 30.09.2016 yo, reaali (ps, fi, hi, fy, bg) su 09.04.2017la 01.10.2016 ma 10.04.2017su 02.10.2016 ti 11.04.2017ma 03.10.2016 Yo, lyhyt kieli ti 13.06.2017 Uusintakoe klo 9-12ti 4.10.2016 ke 14.06.2017 Korotustentti klo 9-12

5. jakso1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso

8.8.2016

54

55





8.8.2016

56





8.8.2016

56

57

MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINENOpiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyem-pään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hy-väksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toi-siaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suo-raan lyhyiden kurssien arvosa-noiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai sovelta-via kursseja siten kuin erikseen määritellään. Jos opiskelija pyy-tää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi.

Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimää-rään, menetellään edellä olevien

periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Eräiden oppi-määrien vastaavuuksia määritel-lään tarkemmin seuraavissa koh-dissa. Kun opiskelija vaihtaa pit-kän matematiikan oppimäärän ly-hyeen, on voimassa seuraava kurs-sien vastaavuus:

PITKÄ LYHYT MAA01 MAB01 MAA03 MAB02 MAA06 MAB05 MAA07 MAB04 MAA08 MAB03 MAA09 MAB06

Opiskelijan mahdollisesti suoritta-mat muut pitkän matematiikan

kurssit merkitään lyhyen matema-tiikan koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi. Näin korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosa-noiksi siirtyvät pitkältä matematii-kalta saadut arvosanat. Hylätystä tällaisesta kurssista ei kuitenkaan saa lainkaan suoritusmerkintää. Mikäli opiskelija haluaa lyhyen matematiikan pakollisista kurs-seista paremmat numeroarvosa-nat kuin pitkältä matematiikalta saamansa, tulee hänen suorittaa ko. kurssit kurssijärjestyksen mu-kaisesti koeviikolla tai korotus-koepäivänä. Siirtyminen pitkän matematiikan oppimäärän opiske-lusta lyhyeen tulee tehdä jakson vaihtuessa ja mahdollisimman var-haisessa vaiheessa opintoja.

MATKUSTAMINEN a Matkahuolto myyvät tuettavia bussilippuja. Hakulomakkeita ja ostotodistuksia saa koulun kansliasta.

Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Kela maksaa lukiossa tai ammatillisessa

oppilaitoksessa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin.

http://www.kela.fi/koulumatkatuki

Voit saada koulumatkatukea, kun

yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä.

koulumatkojesi kustannukset ovat yli 54 e/kk

Voit tietyissä tilanteissa saada koulumatkatukea itse järjestettyyn kulkutapaan, esimerkiksi autolla mat-kustamiseen, jos julkista liikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä

Voit saada koulumatkatukea vain kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Siksi tukeen oikeuttavan jakson pitää kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää ja kuukaudessa pitää olla vähintään 18 tukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Väliin jäävät viikonloput lasketaan mukaan.

58

Näin haet koulumatkatukea

Hae koulumatkatukea erikseen joka lukuvuodeksi (1.8.–31.7.).

Hakemuslomakkeita saat koulun kansliasta, Kelan toimistoista ja osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet.

Toimita täytetty hakemus koulun kansliaan (Koulumatkatukea ei voi hakea verkossa Kelan asiointipalve-lussa)

Oppilaitos tarkistaa hakemuksen tiedot. Jos kuljet Matkahuollon linja-autolla, saat oppilaitokselta osto-todistuksen lipun ostamista varten.

Osta lippu KEMIJÄRVI MH-ASIAMIEHELTÄ Pajulantie 2 98100 Kemijärvi (ABC asema)

https://www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/bussiliput/koulumatkatukilippu/

Kemijärven kaupunkilippu on 30 päivää voimassa oleva lippu, joka oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja Kemijärven alueella. Vyöhyke 1 on paikallisliikennealue (n. 15 km:n säteellä keskustasta), hinnasto: 30€ 12–17-vuotiailta ja 45 € aikuisilta. Vyöhyke 2 on paikallisliikennealueen ulkopuolinen alue, hinta on kaikilta 60 €.

Matkahuollon ja VR:n opiskelijakortin hankkiminen

Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin voi hankkia Matkahuollon toimipaikoista, lippuja myyviltä Mat-kahuolto-asiamiehiltä ja VR:n lipunmyynnistä. Opiskelijakorttia varten tarvitaan yksi passikuva ja Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijatodistus, jonka voi tulostaa verkosta tai noutaa Matkahuollon toimipaikoista. Opiske-lijatodistus täytetään, jonka jälkeen siihen pyydetään varmennus oppilaitoksen kansliasta (koulun leima).

Opiskelijakorttiin tulee vuosittain hankkia uusi lukukausi- tai lukuvuositarra. Tarrojen myynti alkaa elokuussa. Syyslukukauden tarra on voimassa seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti ja lukuvuositarran voimassaolo jatkuu seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Kortin ja tarran voi hankkia mihin aikaan vuodesta tahansa.

Opiskelijakortti on ilmainen. Voimassaolotarra (lukukausi ja lukuvuosi) maksaa 10 euroa.

Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % ja VR:n alennus 30 % normaalilipun hinnasta.

OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: NUORET

OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT.

Pak. Syv. Sov.

Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 6 3 3 12

Kielet

58

Näin haet koulumatkatukea

Hae koulumatkatukea erikseen joka lukuvuodeksi (1.8.–31.7.).

Hakemuslomakkeita saat koulun kansliasta, Kelan toimistoista ja osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet.

Toimita täytetty hakemus koulun kansliaan (Koulumatkatukea ei voi hakea verkossa Kelan asiointipalve-lussa)

Oppilaitos tarkistaa hakemuksen tiedot. Jos kuljet Matkahuollon linja-autolla, saat oppilaitokselta osto-todistuksen lipun ostamista varten.

Osta lippu KEMIJÄRVI MH-ASIAMIEHELTÄ Pajulantie 2 98100 Kemijärvi (ABC asema)

https://www.matkahuolto.fi/fi/aikataulut-ja-liput/bussiliput/koulumatkatukilippu/

Kemijärven kaupunkilippu on 30 päivää voimassa oleva lippu, joka oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja Kemijärven alueella. Vyöhyke 1 on paikallisliikennealue (n. 15 km:n säteellä keskustasta), hinnasto: 30€ 12–17-vuotiailta ja 45 € aikuisilta. Vyöhyke 2 on paikallisliikennealueen ulkopuolinen alue, hinta on kaikilta 60 €.

Matkahuollon ja VR:n opiskelijakortin hankkiminen

Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin voi hankkia Matkahuollon toimipaikoista, lippuja myyviltä Mat-kahuolto-asiamiehiltä ja VR:n lipunmyynnistä. Opiskelijakorttia varten tarvitaan yksi passikuva ja Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijatodistus, jonka voi tulostaa verkosta tai noutaa Matkahuollon toimipaikoista. Opiske-lijatodistus täytetään, jonka jälkeen siihen pyydetään varmennus oppilaitoksen kansliasta (koulun leima).

Opiskelijakorttiin tulee vuosittain hankkia uusi lukukausi- tai lukuvuositarra. Tarrojen myynti alkaa elokuussa. Syyslukukauden tarra on voimassa seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti ja lukuvuositarran voimassaolo jatkuu seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Kortin ja tarran voi hankkia mihin aikaan vuodesta tahansa.

Opiskelijakortti on ilmainen. Voimassaolotarra (lukukausi ja lukuvuosi) maksaa 10 euroa.

Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % ja VR:n alennus 30 % normaalilipun hinnasta.

OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: NUORET

OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT.

Pak. Syv. Sov.

Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 6 3 3 12

Kielet

59

Englanti A1-kieli ENA 6 3 2 · ½ 10

Ruotsi B1-kieli RUB 5 4 1 10

Saksa B2-kieli SAB2 6 6

Ranska B2-kieli RAB2 6 6

Venäjä B2-kieli VEB2 6 6



Venäjä B3-kieli VEB3 8 8

Espanja B3-kieli EAB3 8 8

Matematiikka

Lyhyt oppimäärä MAB 6 3 2 11

Pitkä oppimäärä MAA 10 6 1 17

Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia BI 2 3 3 8

Maantiede GE 2 2 2 6

Fysiikka FY 1 8 1 10

Kemia KE 1 5 1 7

Uskonto tai UE 3 2 3 8

Elämänkatsomustieto ET 3 3

Filosofia FI 1 3 1 5

Psykologia PS 1 5 2 8

Historia HI 4 3 2 9

Yhteiskuntaoppi YH 2 2 3 7

Taito- ja taideaineet

Liikunta LI 2 5 2 9

Musiikki MU 1-2 3 1 6

Kuvataide KU 1-2 3 2 7

Terveystieto TE 1 2 1 4

60

Opinto-ohjaus OP 1 3 4

Tietotekniikka TVT 5 5

Lyhytelokuva LE 7 7

Pakolliset kurssit 47-51

Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit

Kurssit yhteensä vähintään 75

OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: AIKUISET OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT.

Pak. Syv. Sov.

Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 5 (+1) 3 3 12

Kielet


Ruotsi B1-kieli RUB 5 4 9





Matematiikka


Pitkä oppimäärä MAA 10 6 16


Biologia BI 2 3 2 7

Maantiede GE 1(+1) 2 2 6

60

Opinto-ohjaus OP 1 3 4


Lyhytelokuva LE 7 7


Syventävät kurssit vähintään 10

Soveltavat kurssit


OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO: AIKUISET OPPIAINE LYHENNE KURSSIMÄÄRÄ YHT.

Pak. Syv. Sov.

Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 5 (+1) 3 3 12

Kielet


Ruotsi B1-kieli RUB 5 4 9





Matematiikka


Pitkä oppimäärä MAA 10 6 16


Biologia BI 2 3 2 7

Maantiede GE 1(+1) 2 2 6

61

Fysiikka FY 1 8 1 10

Kemia KE 1 5 6

Uskonto tai UE 1(+2) 2 2 7

Elämänkatsomustieto ET 1(+2) 5

Filosofia FI 1 3 4

Psykologia PS (1) 5 1 7

Historia HI 3(+1) 3 2 9

Yhteiskuntaoppi YH 1(+1) 2 2 6

Taito- ja taideaineet

Liikunta LI (2) 5 2 9

Musiikki MU (1-2) 3 1 6

Kuvataide KU (1-2) 3 2 7

Terveystieto TE (1) 2 3

Muut aineet



Muut kurssit 7-


62

OPETUSTILAT

Hillatie 6:ssa lukion käytössä on kolmannen ja neljännen kerroksen luokkia. 3. kerroksessa lukion luokka on 312, 4. kerroksessa luokat 411, 412 sekä 415 yhteis-käytössä. Opetusta voi olla myös

muissa luokissa, esimerkiksi bio-logian luokassa 404, kemian la-boratoriossa 406 sekä musiikin luokassa 013, joka sijaitsee kella-rikerroksessa. 4. kerroksessa on myös opiskelijakunnan tila PiPo.

Ruokailu tapahtuu porrastetusti perusopetuksen kanssa alakerran ruokasalissa.

62

OPETUSTILAT

Hillatie 6:ssa lukion käytössä on kolmannen ja neljännen kerroksen luokkia. 3. kerroksessa lukion luokka on 312, 4. kerroksessa luokat 411, 412 sekä 415 yhteis-käytössä. Opetusta voi olla myös

muissa luokissa, esimerkiksi bio-logian luokassa 404, kemian la-boratoriossa 406 sekä musiikin luokassa 013, joka sijaitsee kella-rikerroksessa. 4. kerroksessa on myös opiskelijakunnan tila PiPo.

Ruokailu tapahtuu porrastetusti perusopetuksen kanssa alakerran ruokasalissa.

63

3. kerros:

4. kerros:

luokka 312

luokka 412 luokka 415

luokka 411 PiPo

luokka 404

luokka 406

64

OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijalla on oikeus lukea hy-väkseen lukion oppimäärään lu-kioaikana muualla suoritetut opin-not, jotka ovat tavoitteiltaan ja kes-keisiltä sisällöiltään lukion opetus-suunnitelman mukaisia. Opintojen

hyväksi lukemisella pyritään opin-tojen päällekkäisyyden vähentämi-seen ja opiskeluajan lyhentämi-seen. Luettaessa opiskelijalle hy-väksi opintoja muista oppilaitok-sista tai järjestöistä pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan

arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-as-teikolle seuraavan vastaavuusas-teikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1-3

1(tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2(tyydyttävä) 6 (kohtalainen 1

3(hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4(hyvä) 8 (hyvä) 2

5(kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10(erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosa-naa toisessa oppilaitoksessa suo-rittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määritel-tävä opiskelijan eduksi. Mikäli mahdollista, tulee opiskeli-jan antaa hyvissä ajoin ennen toi-sen koulun opintojen aloittamista tieto opiskeltavien kurssien sisäl-löstä ja opetusjärjestelyistä. Pää-töksen opintojen korvaavuudesta tekee rehtori. Ulkomailla suoritetut opinnot voi-daan lukea hyväksi lukio-opintoi-hin pakollisiksi, syventäviksi tai so-veltaviksi kursseiksi. Mikäli ne lue-taan hyväksi pakollisiin tai opetus-suunnitelman perusteissa mainit-tuihin syventäviin kursseihin, an-netaan niistä numeroarvosana. Ar-

vosanan määrittelyn tueksi voi-daan tarvittaessa edellyttää lisä-näyttöjä.

Hyväksilukuun on opiskelijan täy-tettävä Wilmasta löytyvä tulostet-tava lomake sekä liittää hakemuk-seen tutkintotodistukset ja/tai kurssikuvaukset.

Muista, että päivälukion opiskeli-jan on opiskeltava vähintään 47-51 pakollista + 10 syventävää lu-kion kurssia. Opinnot muissa oppi-laitoksissa voidaan laskea vain tä-män ylittävältä osalta lukiolaisen kokonaissuoritukseen kuuluvaksi.

KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO: Lukion opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa jäljempänä mainit-tuja musiikkikoulun opintoja ja

korvata niillä lukion musiikin aine-opintojen syventäviä kursseja siten kuin lukion musiikinopettajan kanssa kussakin tapauksessa erik-seen sovitaan. Lisäksi opiskelija voi jäljempänä mainitun vastaa-vuustaulukon mukaisesti sisällyt-tää lukio-opintoihinsa soveltavina kursseina sellaisia musiikkiopis-ton opintoja, jotka on suoritettu lu-kioon tulon jälkeen. Hyväksymisen edellytyksenä on siis musiikkiopis-ton opintojen jatkuminen aktiivi-sesti lukion käynnin ohella.

Opiskelijan on kaikissa tapauk-sissa sisällytettävä lukio-opin-toihinsa vähintään 55 lukion kurs-sia. Edeltävinä opintoina on mu-siikkiopistossa oltava suoritettuina peruskurssit 2/3.

Kurssisisältö musiikkiopistossa Korvaavuus lukiossa

Solistinen pääaine 3/3 (2/2) 3 kurssia (sis. 1/2)

Solistinen pääaine ½ 1 kurssi

64

OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijalla on oikeus lukea hy-väkseen lukion oppimäärään lu-kioaikana muualla suoritetut opin-not, jotka ovat tavoitteiltaan ja kes-keisiltä sisällöiltään lukion opetus-suunnitelman mukaisia. Opintojen

hyväksi lukemisella pyritään opin-tojen päällekkäisyyden vähentämi-seen ja opiskeluajan lyhentämi-seen. Luettaessa opiskelijalle hy-väksi opintoja muista oppilaitok-sista tai järjestöistä pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan

arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-as-teikolle seuraavan vastaavuusas-teikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1-3

1(tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2(tyydyttävä) 6 (kohtalainen 1

3(hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4(hyvä) 8 (hyvä) 2

5(kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10(erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosa-naa toisessa oppilaitoksessa suo-rittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määritel-tävä opiskelijan eduksi. Mikäli mahdollista, tulee opiskeli-jan antaa hyvissä ajoin ennen toi-sen koulun opintojen aloittamista tieto opiskeltavien kurssien sisäl-löstä ja opetusjärjestelyistä. Pää-töksen opintojen korvaavuudesta tekee rehtori. Ulkomailla suoritetut opinnot voi-daan lukea hyväksi lukio-opintoi-hin pakollisiksi, syventäviksi tai so-veltaviksi kursseiksi. Mikäli ne lue-taan hyväksi pakollisiin tai opetus-suunnitelman perusteissa mainit-tuihin syventäviin kursseihin, an-netaan niistä numeroarvosana. Ar-

vosanan määrittelyn tueksi voi-daan tarvittaessa edellyttää lisä-näyttöjä.

Hyväksilukuun on opiskelijan täy-tettävä Wilmasta löytyvä tulostet-tava lomake sekä liittää hakemuk-seen tutkintotodistukset ja/tai kurssikuvaukset.

Muista, että päivälukion opiskeli-jan on opiskeltava vähintään 47-51 pakollista + 10 syventävää lu-kion kurssia. Opinnot muissa oppi-laitoksissa voidaan laskea vain tä-män ylittävältä osalta lukiolaisen kokonaissuoritukseen kuuluvaksi.

KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO: Lukion opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa jäljempänä mainit-tuja musiikkikoulun opintoja ja

korvata niillä lukion musiikin aine-opintojen syventäviä kursseja siten kuin lukion musiikinopettajan kanssa kussakin tapauksessa erik-seen sovitaan. Lisäksi opiskelija voi jäljempänä mainitun vastaa-vuustaulukon mukaisesti sisällyt-tää lukio-opintoihinsa soveltavina kursseina sellaisia musiikkiopis-ton opintoja, jotka on suoritettu lu-kioon tulon jälkeen. Hyväksymisen edellytyksenä on siis musiikkiopis-ton opintojen jatkuminen aktiivi-sesti lukion käynnin ohella.

Opiskelijan on kaikissa tapauk-sissa sisällytettävä lukio-opin-toihinsa vähintään 55 lukion kurs-sia. Edeltävinä opintoina on mu-siikkiopistossa oltava suoritettuina peruskurssit 2/3.

Kurssisisältö musiikkiopistossa Korvaavuus lukiossa

Solistinen pääaine 3/3 (2/2) 3 kurssia (sis. 1/2)

Solistinen pääaine ½ 1 kurssi

65

Solistinen pääaine I 6 kurssia

Solistinen sivuaine 1/3 1 kurssi

2/3 1 kurssi

3/3 1 kurssi

yht. 3 kurssia

Yleiset aineet

Teoria ja säveltapailu 3/3 2 kurssia

Teoria I 2 kurssia

Säveltapailu I 2 kurssia

Yleinen musiikkitieto, peruskurssi 2 kurssia

Yleinen musiikkitieto I 2 kurssia

tai kenraalibasson kirjoitus ja soitto 2 kurssia

Yhteissoitto/orkesteri/kuoro 1-2 kurssia/lv

yht. 16-20 kurssia

LAPIN AMMATTIOPISTO: Lukion opiskelija voi sisällyttää opinto-oh-jelmaansa niitä kursseja, joita La-pin ammattiopiston Kemijärven yk-sikkö ja siihen kytkeytyvä ammatil-linen aikuiskoulutuskeskus tarjoa-vat vuosittain sovittavan ohjelman mukaisesti. Nämä kurssit merki-tään lukiolaiselle soveltaviksi kurs-seiksi, ellei muusta korvaavuu-desta ole yleisperiaatteen mukai-sesti ennakkoon sovittu.

Lukion ja ammattiopiston syvempi yhteistyö toteutetaan osin ns. jak-sovaihtona. Tämä tarkoittaa sitä, että lukiolainen voi - niin halutes-saan - keskeyttää lukio-opinnot yh-den tai useamman jakson ajaksi ja opiskella tällöin täysiaikaisesti ammattiopistossa. Ammattiopis-ton opinnot on järjestetty jak-sokohtaisiksi moduleiksi, mikä

mahdollistaa kerrallaan suurem-pien opintokokonaisuuksien opis-kelun. Näin lukiolainenkin voi saada perusteellisen käsityksen jonkin ammattialan sisällöistä ja niiden kautta saatavista valmiuk-sista.

Vastaavasti ammattiopiston opis-kelijoita tulee opiskelemaan luki-oon täysiksi jaksoiksi. Pääsääntöi-sesti nämä opiskelijat sulautuvat lukion normaaleihin opetusryh-miin.

KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO: Lukion opiskelija voi sisällyttää yleisperiaatteen mukaisesti opinto-ohjelmaansa kansalais-opiston kursseja. Kurssin hyväksy-minen edellyttää a) soveltuvaa ”yleissivistävää” sisältöä, ja b) riit-tävää tuntimäärää (noin 38 h).

AUTOKOULU: Suomessa suoritettu autokoulukurssi + läpäisty ajokoe hyväksytään yhden soveltavan kurssin laajuisena lukiolaisen ko-konaissuorituksen osaksi. Kurssi lasketaan soveltavana kurssina 55 lukiokurssin ylittävään kiintiöön.

SUORITUKSET ULKOMAILLA: Vaihto-oppilaan opinnot toisen maan koululaitoksessa voidaan hyväksyä vähintään lukion sovelta-viksi kursseiksi. Hyväksyminen suoritetaan anomuksen perus-teella ja tehdään niiltä osin kuin ko. opinnot sisältönsä ja tuntimää-ränsä puolesta riittävässä määrin vastaavat suomalaisen lukion ta-soa. Suorituksista on esitettävä luotettavat kirjalliset dokumentit, joiden perusteella kukin anomus harkitaan huolellisesti erikseen.

66

SEUTUYHTEISTYÖ: Itä-Lapin lukioi-den (Kemijärvi-Salla-Savukoski) yhteistyönä on laadittu lukioiden yhteinen seutuopetussuunnitelma. Sen pohjalta kehitetään yhteistä seudullista kurssitarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestävänä

kouluna voi olla mikä tahansa mai-nituista lukioista ja kuka tahansa naapurilukioiden opiskelijoista voi sähköisten opetusmenetelmien avulla osallistua opetukseen. Koska kyseessä ovat lukiokurssit, hyväksytään tällainen suoritus sel-

laisenaan vastaanottavassa luki-ossa vastaavaksi suoritukseksi. Myös ammatillisia kursseja voi-daan tarjota samalla periaatteella. Nämä kurssit hyväksytään pää-sääntöisesti lukion soveltaviksi kursseiksi, ellei ennakkoon ole sovittu muusta vastaavuudesta.

OPINTO-OHJAUS Jokaisen lukiolaisen pakolliseen kurssiohjelmaan kuuluu yksi opinto-ohjauskurssi (OP01), joka on jaettu kolmelle lukiovuodelle. Ensimmäisen vuositason opinto-ohjausryhmä sijoittuu jaksolle 1. Siinä keskitytään lukion ”sisään-ajoon” ja sujuvaan läpikäyntiin (opiskelutekniikka, suoritusohjeet, eri aineiden merkitys jatko-opinto-

jen kannalta, kymmensormijärjes-telmä jne.) Toisen vuositason opinto-ohjausryhmät sijoittuvat jaksolle 4, pääaiheina ovat ylioppi-lastutkinnon suunnittelu ja lukion oppimäärän loppuunsaattaminen. Kolmannen vuositason opinto-oh-jausryhmät sijoittuvat 3. jaksoille ja niissä keskitytään lähinnä yliop-pilaskokeisiin ja lukionjälkeisiin opintoihin.

Opinto-ohjaaja Anita Pirttijärven vastaanottotila on pohjakerrok-sessa. Vastaanoton aikataulu vaih-telee jaksoittain ja ilmoitetaan aina opinto-ohjaajan ovessa sekä Wilmassa (katso: opettajien työjär-jestykset). Muista, että Wilman kautta saat muutenkin aina opinto-ohjaajaan yhteyden.

OPINTOTUKI JA ASUMINEN

Valtakunnallinen neuvonta /opiskelijan tuet: Puh. 020 692 209, www.kela.fi

Kelan opintotukikeskuksen neu-vonta: Puh. 020 434 6770, [email protected].

Myös lukion opinto-ohjaaja tai koulusihteeri voivat auttaa opinto-tukiasioissa.

Hae opintotukea verkossa Ke-lan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi).

Vaihtoehtoisesti voit täyttää ja tulostaa opintotukihakemuk-sen ja postittaa sen liitteineen

Kelaan tai toimittaa Kemijärven kelan toimistoon tai tuoda ne omaan oppilaitokseesi.

Lukiosta saat opiskelutodistuk-sen lukio-opinnoistasi.

Kela maksaa opintotukea pe-ruskoulun jälkeisiin päätoimi-siin opintoihin. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumis-lisä ja opintolainan valtionta-kaus.

Lukiossa opintotuki myönne-tään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi opintojen al-kamisesta lukien (aikuisluki-

ossa yhdistelmätutkintoa suo-rittavalle kuitenkin enintään lu-kuvuodeksi kerrallaan). Tämän tukiajan jälkeen voit hakea opintotukea samoihin opintoi-hin enintään lukuvuodeksi ker-rallaan, jos opintosi ovat pää-toimisia. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opinto-tukea voidaan myöntää enin-tään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukainen opiskelu-aika on lukiokoulutuksessa 4 vuotta.

Opiskelun pitää olla päätoi-mista, ja opiskelun pitää kes-tää ilman taukoa vähintään 2 kuukautta.

66

SEUTUYHTEISTYÖ: Itä-Lapin lukioi-den (Kemijärvi-Salla-Savukoski) yhteistyönä on laadittu lukioiden yhteinen seutuopetussuunnitelma. Sen pohjalta kehitetään yhteistä seudullista kurssitarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestävänä

kouluna voi olla mikä tahansa mai-nituista lukioista ja kuka tahansa naapurilukioiden opiskelijoista voi sähköisten opetusmenetelmien avulla osallistua opetukseen. Koska kyseessä ovat lukiokurssit, hyväksytään tällainen suoritus sel-

laisenaan vastaanottavassa luki-ossa vastaavaksi suoritukseksi. Myös ammatillisia kursseja voi-daan tarjota samalla periaatteella. Nämä kurssit hyväksytään pää-sääntöisesti lukion soveltaviksi kursseiksi, ellei ennakkoon ole sovittu muusta vastaavuudesta.

OPINTO-OHJAUS Jokaisen lukiolaisen pakolliseen kurssiohjelmaan kuuluu yksi opinto-ohjauskurssi (OP01), joka on jaettu kolmelle lukiovuodelle. Ensimmäisen vuositason opinto-ohjausryhmä sijoittuu jaksolle 1. Siinä keskitytään lukion ”sisään-ajoon” ja sujuvaan läpikäyntiin (opiskelutekniikka, suoritusohjeet, eri aineiden merkitys jatko-opinto-

jen kannalta, kymmensormijärjes-telmä jne.) Toisen vuositason opinto-ohjausryhmät sijoittuvat jaksolle 4, pääaiheina ovat ylioppi-lastutkinnon suunnittelu ja lukion oppimäärän loppuunsaattaminen. Kolmannen vuositason opinto-oh-jausryhmät sijoittuvat 3. jaksoille ja niissä keskitytään lähinnä yliop-pilaskokeisiin ja lukionjälkeisiin opintoihin.

Opinto-ohjaaja Anita Pirttijärven vastaanottotila on pohjakerrok-sessa. Vastaanoton aikataulu vaih-telee jaksoittain ja ilmoitetaan aina opinto-ohjaajan ovessa sekä Wilmassa (katso: opettajien työjär-jestykset). Muista, että Wilman kautta saat muutenkin aina opinto-ohjaajaan yhteyden.

OPINTOTUKI JA ASUMINEN

Valtakunnallinen neuvonta /opiskelijan tuet: Puh. 020 692 209, www.kela.fi

Kelan opintotukikeskuksen neu-vonta: Puh. 020 434 6770, [email protected].

Myös lukion opinto-ohjaaja tai koulusihteeri voivat auttaa opinto-tukiasioissa.

Hae opintotukea verkossa Ke-lan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi).

Vaihtoehtoisesti voit täyttää ja tulostaa opintotukihakemuk-sen ja postittaa sen liitteineen

Kelaan tai toimittaa Kemijärven kelan toimistoon tai tuoda ne omaan oppilaitokseesi.

Lukiosta saat opiskelutodistuk-sen lukio-opinnoistasi.

Kela maksaa opintotukea pe-ruskoulun jälkeisiin päätoimi-siin opintoihin. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumis-lisä ja opintolainan valtionta-kaus.

Lukiossa opintotuki myönne-tään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi opintojen al-kamisesta lukien (aikuisluki-

ossa yhdistelmätutkintoa suo-rittavalle kuitenkin enintään lu-kuvuodeksi kerrallaan). Tämän tukiajan jälkeen voit hakea opintotukea samoihin opintoi-hin enintään lukuvuodeksi ker-rallaan, jos opintosi ovat pää-toimisia. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opinto-tukea voidaan myöntää enin-tään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukainen opiskelu-aika on lukiokoulutuksessa 4 vuotta.

Opiskelun pitää olla päätoi-mista, ja opiskelun pitää kes-tää ilman taukoa vähintään 2 kuukautta.

67

Jos valmistut suunniteltua ai-kaisemmin tai keskeytät opin-tosi, muista lakkauttaa opinto-tuki.

Opintotuen saaminen edellyt-tää, että edistyt opinnoissasi. Toisen asteen opiskelija, oppi-laitoksesi seuraa opintojesi edistymistä.

Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opinto-raha voidaan myöntää sinulle

seuraavan kuukauden alusta lukien.

Asumislisää voit saada, jos asut vuokralla tai asumisoi-keusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräinpoikkeuksin) taikka omis-tamassasi tai puolisosi omista-massa asunnossa.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saa-valle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen, vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18–19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin vanhem-pasi luona ja olet alle 17-vuo-tias (vanhempasi tulot vaikutta-vat).

OPINTOSETELI

Kemijärven sivistyslautakunta on vakinaistanut Kemijärven lu-kion opintosetelikäytänteen (20 000 €/vuosi). Opiskelijakohtai-nen kokonaissumma on 200 €/ kalenterivuosi, enintään 600 € koko lukioaikana.

Nykyään opintoseteli jyvitetään kannettavaan tietokoneeseen, joka jää opiskelijan omaan

käyttöön, kun hän on suoritta-nut lukion oppimäärän ja yliop-pilastutkinnon Kemijärven luki-ossa. Mikäli tietokoneostosta jää rahaa käytettäväksi opinto-seteliin, voi hakea perinteisen mallista opintoseteliä.

Vuoden 2016 opintosetelien hakuaika päättyy keskiviikkona 30.11.2015. Opintoseteli on

haettava esitäytetyllä hakemus-lomakkeella (Wilma) rehtorilta. Hakemukseen on ehdottomasti liitettävä ostokuitti/-kuitit kor-vattavasta ostoksesta tai palve-lusta. Ostokuittien on oltava siltä kalenterivuodelta, jonka aikana haet korvausta.

Kaksoistutkintoa suorittavat ei-vät voi hakea opintoseteliä

OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaa-lisesta hyvinvoinnista huolehti-mista. Tavoitteena on luoda turval-linen ja terve opiskelu- ja työympä-ristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukiossa on opiskeluhuoltotyö-ryhmä, jonka puoleen opiskelijat ja opiskelijoiden vanhemmat/huol-tajat voivat kääntyä kaikissa opis-kelijoiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lukion opiskeluhuolto-ryhmään kuuluvat rehtori, varareh-

tori, opiskelija-kuraattori, tervey-denhoitaja, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja(t). Opiskelijakunnan hallituksen pu-heenjohtaja on läsnä opiskelu-huoltotyöryhmän käsitellessä ylei-sesti opiskelijoita koskevia asioita. Opiskeluhuoltotyöryhmän kokouk-sissa käsitellään vähintään kerran lukuvuodessa kaikki koulun perus-opetusryhmät.

Opiskelijakohtainen opiskelu-huoltotyöryhmä kokoontuu silloin,

kun opiskelijan asiat vaativat laa-jempaa ja monipuolisempaa tukea tai ongelmiin on puututtava nope-asti. Ryhmä on yhteistyössä huol-tajien kanssa (esim. opiskeluun liittyvien ongelmien kasaantumi-nen, poissaolot, jne.) alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä. Opis-kelijakohtaiseen opiskeluhuolto-työryhmään voi osallistua opiskeli-jan tuen tarpeen mukaisesti esim. lääkäri, lastensuojelun sosiaali-työntekijä, perhetyöntekijä, perhe-

68

ja mielenterveysklinikan työnte-kijä. Tarkoituksena on estää ongel-mien lisääntyminen ja löytää rat-kaisuja ja jatkotoimenpiteitä jo syntyneisiin ongelmiin. Opiskelija-kohtaisessa opiskeluhuoltotyöryh-män kokouksessa on paikalla pää-sääntöisesti myös opiskelijan ryh-mänohjaaja.

Laajennettu opiskeluhuoltotyö-ryhmä, jossa ovat mukana Hillatien

koulun ja/tai ammattiopiston edustajat, kokoontuu kerran luku-vuodessa. Tämä ryhmän kokoontu-minen on tarpeen, koska toi-mimme Hillatien koulun kanssa sa-moissa tiloissa ja lukiossamme opiskelee myös ammattiopiston opiskelijoita.

Terveydenhoitaja Maisa Poikelan vastaanottoajat ovat maanan-taista perjantaihin klo 8.00 – 9.00.

Muina aikoina vastaanotto tapah-tuu ajan-varauksella. Kiireellisissä tapauksissa voi ottaa myös yh-teyttä Sairaala Lapponian päivys-tykseen, puh. 040 – 764 7451.

Opiskelijakuraattori Essi Maa-ninka-Mäkinen on tavattavissa koululla. Vastaanottoajat infor-moidaan syksyllä.

OPINTOJEN JAKSOTTAMINEN Lukuvuosi on jaettu viiteen jak-soon, jotka ovat keskimäärin 38 työpäivän mittaisia (ks. Lukuvuosi-kalenteri). Opiskelijan jaksotyö-määrään tulee sisältyä vähintään kolme kurssia ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opin-tojaan määräajaksi tai ellei rehtori anna perustellusta syystä lupaa opiskella jossakin jaksossa vä-hemmän kuin kolme kurssia.

Jos haluat tehdä muutoksia oppi-aineisiin ja kurssivalintoihin, kes-kustele aina ensin opinto-ohjaajan ja mahdollisesti aineenopettajan kanssa. Jos et saa opinto-ohjaajaa kiinni, lähetä hänelle Wilma-viesti. Tee muutos hyvissä ajoin ennen edellisen jakson päättymistä. Myö-hemmin se ei käy päinsä.

Opiskelun on oltava yhtäjaksoista ellei rehtori painavasta syystä myönnä lupaa opiskelun keskeyt-tämiseen enintään yhden jakson ajaksi. Erityisestä syystä sivistys-lautakunta voi myöntää luvan opis-kelun keskeyttämiseen yhtäjaksoi-sesti enintään yhden lukuvuoden ajaksi.

OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI

Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa, kehittää opiskelijan henkilö-koh-taista tavoitteen asettelua, antaa palautetta niin opiskelijalle kuin huoltajallekin sekä kehittää opis-kelijan itsearviointia ja jatko-opin-tojen suunnittelua. Arvioinnin kai-kissa vaiheissa pyritään käyttä-mään monipuolisia suoritusta-poja. Tavoitteena on myös arvioida missä määrin opiskelu palvelee yk-silön myöhemmän elämän tar-peita.

Eri oppiaineiden opetusta ja opinto-ohjausta annetaan keski-määrin 38 tuntia kestävinä kurs-seina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pi-tempiä. Kurssit arvioidaan toisistaan riip-pumattomina itsenäisinä kokonai-suuksina. Arviointi perustuu ope-tussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ja siinä pyritään mah-dollisimman suureen luotettavuu-

teen ja oikeudenmukaisuuteen. Ar-vioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoit-teidensa asettamiseen ja työsken-telytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijalle selvitetään etukäteen arvioinnin ja arvosanan muodostu-misen perusteet. Arviointiperustei-den hyvä tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oi-keusturvaa ja motivoi opiskele-maan Arviointiperusteista tiedote-taan riittävässä määrin myös opis-kelijan huoltajille.

68

ja mielenterveysklinikan työnte-kijä. Tarkoituksena on estää ongel-mien lisääntyminen ja löytää rat-kaisuja ja jatkotoimenpiteitä jo syntyneisiin ongelmiin. Opiskelija-kohtaisessa opiskeluhuoltotyöryh-män kokouksessa on paikalla pää-sääntöisesti myös opiskelijan ryh-mänohjaaja.

Laajennettu opiskeluhuoltotyö-ryhmä, jossa ovat mukana Hillatien

koulun ja/tai ammattiopiston edustajat, kokoontuu kerran luku-vuodessa. Tämä ryhmän kokoontu-minen on tarpeen, koska toi-mimme Hillatien koulun kanssa sa-moissa tiloissa ja lukiossamme opiskelee myös ammattiopiston opiskelijoita.

Terveydenhoitaja Maisa Poikelan vastaanottoajat ovat maanan-taista perjantaihin klo 8.00 – 9.00.

Muina aikoina vastaanotto tapah-tuu ajan-varauksella. Kiireellisissä tapauksissa voi ottaa myös yh-teyttä Sairaala Lapponian päivys-tykseen, puh. 040 – 764 7451.

Opiskelijakuraattori Essi Maa-ninka-Mäkinen on tavattavissa koululla. Vastaanottoajat infor-moidaan syksyllä.

OPINTOJEN JAKSOTTAMINEN Lukuvuosi on jaettu viiteen jak-soon, jotka ovat keskimäärin 38 työpäivän mittaisia (ks. Lukuvuosi-kalenteri). Opiskelijan jaksotyö-määrään tulee sisältyä vähintään kolme kurssia ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opin-tojaan määräajaksi tai ellei rehtori anna perustellusta syystä lupaa opiskella jossakin jaksossa vä-hemmän kuin kolme kurssia.

Jos haluat tehdä muutoksia oppi-aineisiin ja kurssivalintoihin, kes-kustele aina ensin opinto-ohjaajan ja mahdollisesti aineenopettajan kanssa. Jos et saa opinto-ohjaajaa kiinni, lähetä hänelle Wilma-viesti. Tee muutos hyvissä ajoin ennen edellisen jakson päättymistä. Myö-hemmin se ei käy päinsä.

Opiskelun on oltava yhtäjaksoista ellei rehtori painavasta syystä myönnä lupaa opiskelun keskeyt-tämiseen enintään yhden jakson ajaksi. Erityisestä syystä sivistys-lautakunta voi myöntää luvan opis-kelun keskeyttämiseen yhtäjaksoi-sesti enintään yhden lukuvuoden ajaksi.

OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI

Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa, kehittää opiskelijan henkilö-koh-taista tavoitteen asettelua, antaa palautetta niin opiskelijalle kuin huoltajallekin sekä kehittää opis-kelijan itsearviointia ja jatko-opin-tojen suunnittelua. Arvioinnin kai-kissa vaiheissa pyritään käyttä-mään monipuolisia suoritusta-poja. Tavoitteena on myös arvioida missä määrin opiskelu palvelee yk-silön myöhemmän elämän tar-peita.

Eri oppiaineiden opetusta ja opinto-ohjausta annetaan keski-määrin 38 tuntia kestävinä kurs-seina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pi-tempiä. Kurssit arvioidaan toisistaan riip-pumattomina itsenäisinä kokonai-suuksina. Arviointi perustuu ope-tussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ja siinä pyritään mah-dollisimman suureen luotettavuu-

teen ja oikeudenmukaisuuteen. Ar-vioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoit-teidensa asettamiseen ja työsken-telytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijalle selvitetään etukäteen arvioinnin ja arvosanan muodostu-misen perusteet. Arviointiperustei-den hyvä tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oi-keusturvaa ja motivoi opiskele-maan Arviointiperusteista tiedote-taan riittävässä määrin myös opis-kelijan huoltajille.

69

Pakolliset ja syventävät kurssit ar-vioidaan numeroin asteikolla 4-10 siten, että arvosana 5 osoittaa vält-täviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erin-omaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.

Suoritusmerkintä (S=suoritettu tai H=hylätty) annetaan opinto-oh-jauksesta sekä soveltavista kurs-seista, joita ei arvioida numeroilla.

Suoritusmerkinnän voi halu-tes-saan saada liikunnasta ja sellai-sista oppiaineista, joissa suori-tettu kurssimäärä on vain yksi kurssi. Myös valinnaisista vieraista kielistä, joissa opiskelija on suorit-tanut vain kaksi kurssia, voi opis-kelija pyytää jälkikäteen suoritus-merkinnän.

Mikäli kurssin arviointi pohjautuu pelkästään kurssikokeeseen, mer-kitään kokeen arvosana kurssin ar-vosanaksi. Normaalisti kuitenkin ns. jatkuva näyttö on oleellinen osa kurssin suoritusta. Jatkuvaa näyt-töä on mm. säännöllinen läsnäolo oppitunneilla, aktiivinen ja oppi-mistavoitteiden mukaista edisty-mistä osoittava osallistuminen eri-tyyppisiin opetustilanteisiin, sa-moin kotitehtävien sekä tunnilla suoritettavaksi annettujen tehtä-vien täsmällinen ja laadukas suo-rittaminen. Jatkuva näyttö voi opet-tajan harkinnan mukaan vaikuttaa kurssiarvosanaan sekä korotta-vasti että alentavasti. Kurssin suo-ritukseen liittyvää muuta näyttöä voivat olla esim. esitelmä, harjoi-tustyö, kirjoitelma, tutkielma. Ne

voivat vaikuttaa joko osana jatku-vaa näyttöä tai erikseen arvioita-vana kurssisuorituksen osana. Mi-käli muu näyttö arvioidaan erilli-senä osiona, on opettajan ilmoitet-tava arviointiperusteet opiskeli-jalle kurssin alussa.

Mikäli opiskelijan havaitaan kopi-oineen esitelmiinsä tms. materiaa-lia suoraan internetistä ja hän esit-tää sen omanaan, seurauksena on kurssin mitätöinti. Kurssi on tällöin suoritettava kokonaan uudestaan.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskele-mien pakollisten ja opetussuunni-telman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen arit-meettisena keskiarvosanana. Mai-nituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetus-suunnitelman perusteissa määri-teltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraa-vat määrät:

Opiskellut hylätyt

1-2 kurssia 0 kurssia



>8 kurssia 3 kurssia

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioi-dut pakolliset ja opetussuunnitel-man perusteissa määritellyt valta-kunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituk-sia voidaan pitää arvosanaan vai-kuttavana lisänäyttönä.

Oppiaineen oppimäärän arvioin-nin suorittava opettaja voi myös korottaa arvosanaa, mikäli opis-kelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurs-siarvosanojen perusteella määräy-tyvää arvosanaa paremmat.

Ainekohtaisen päättöarvostelun suorittaa pääsääntöisesti opet-taja, joka opettaa ja arvostelee opiskelijan viimeisen kurssisuori-tuksen ao. oppiaineessa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hy-väksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saa-maansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuuluste-lussa arvosanan korottamiseen. Tämä kuulustelu pidetään mah-dollisimman pian, kuitenkin vii-meistään toukokuun alkuun men-nessä. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurem-paa kypsyyttä ja oppiaineen hal-lintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korot-taa.

70

OPISKELUAIKA

Lukion suorittaminen kestää 2-4 opintovuotta, missä ajassa opiske-lijan on suoritettava kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiainei-den oppimäärät siten kuin valta-

kunnalliset säädökset edel perus-tellusta syystä hakemuksesta myöntää yhden lisävuoden (5. vuosi) lukion oppimäärän suoritta-miseen.

Opiskelijan opinto-ohjelma koos-tuu 75 kurssista (ks. Opetussuun-nitelman tuntijako: Nuoret). Kaikki lukion opiskelijat noudattavat opintosuunnitelmaa OPS 2005.

OPPIKIRJAT Vuonna 2016 opinnot aloittaville:

Äidinkieli ja kirjallisuus:

AI: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava.

AI1: Särmä. Tehtäviä 1



Särmä. Kielenhuolto

Tarkista, että hankkimasi kirjat ovat vuoden 2016 opetussuunnitelman (LOPS2016) mukaisia.

Englanti:

ENA1-kurssi: Insights. Course 1. Otava ISBN 9789511268406

ENA2: Insights. Course 2.

ENA3: Insights. Course 3

Kielioppikirja, jota käytetään useilla kursseilla: Grammar rules! ISBN 9511184512

70

OPISKELUAIKA

Lukion suorittaminen kestää 2-4 opintovuotta, missä ajassa opiske-lijan on suoritettava kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiainei-den oppimäärät siten kuin valta-

kunnalliset säädökset edel perus-tellusta syystä hakemuksesta myöntää yhden lisävuoden (5. vuosi) lukion oppimäärän suoritta-miseen.

Opiskelijan opinto-ohjelma koos-tuu 75 kurssista (ks. Opetussuun-nitelman tuntijako: Nuoret). Kaikki lukion opiskelijat noudattavat opintosuunnitelmaa OPS 2005.

OPPIKIRJAT Vuonna 2016 opinnot aloittaville:

Äidinkieli ja kirjallisuus:

AI: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava.




Särmä. Kielenhuolto

Tarkista, että hankkimasi kirjat ovat vuoden 2016 opetussuunnitelman (LOPS2016) mukaisia.

Englanti:

ENA1-kurssi: Insights. Course 1. Otava ISBN 9789511268406

ENA2: Insights. Course 2.

ENA3: Insights. Course 3

Kielioppikirja, jota käytetään useilla kursseilla: Grammar rules! ISBN 9511184512

71

Ruotsi:

RUB1: Fokus kurs 1. Otava. ISBN 978-951-1-26886-4

tai Fokus 1 digikirja 978-951-1-28009-5

RUB2: Fokus kurs 2. Otava. Blom, Kaunisto et al. 978-951-1-27832-0


RUB3: Fokus kurs 3. Otava. Blom, Kaunisto et al. 978-951-1-28708-7


Kursseille 4-7 ja 9 (muillekin kursseille suositellaan) kielioppikirja Galleri Grammatik, Otava. Kaunisto et al. 9511201603

Saksa:

Kurssit 1-3: Panorama Deutsch 1-3 Texte. Otava ISBN 951-1-19866-1

SAB1: Panorama Deutsch 1 Übungen. Otava ISBN 951-1-20184-0



72

Lyhyt matematiikka:

MAOL-taulukot. Otava ISBN 978-951-1-26270-1 (käytetään kaikilla kursseilla niin matematii-kassa, fysiikassa kuin kemiassa)

MAY1: Yhteinen tekijä, lukion matematiikkaa 1. Luvut ja lukujonot. Sanoma Pro. ISBN: 978-952-63-3672-5

MAB1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN 978-952-63-3672-5

MAB2: Tekijä, lyhyt matematiikka 2. SanomaPro ISBN 978-952-63-3897-2

MAB3: Tekijä, lyhyt matematiikka 3. SanomaPro

Pitkä matematiikka:



MAA1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN 978-952-63-3672-5

MAA2: Tekijä, pitkä matematiikka 2. SanomaPro ISBN 978-952-63-0381-9

MAA3: Tekijä, pitkä matematiikka 3. SanomaPro



72

Lyhyt matematiikka:



MAB1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN 978-952-63-3672-5

MAB2: Tekijä, lyhyt matematiikka 2. SanomaPro ISBN 978-952-63-3897-2

MAB3: Tekijä, lyhyt matematiikka 3. SanomaPro

Pitkä matematiikka:



MAA1: Tekijä, lukion matematiikka 1. SanomaPro ISBN 978-952-63-3672-5

MAA2: Tekijä, pitkä matematiikka 2. SanomaPro ISBN 978-952-63-0381-9




73

Biologia:

BI1: Bios 1 Elämä ja evoluutio SanomaPro ISBN 978-952-63-3437-0

tai digikirja samasta: ISBN 978-952-63-3787-6 (6 kk-lisenssi)

ISBN 979-952-63-3788-3 (48 kk)

Maantiede:

GE1: Geos 1 Maailma muutoksessa SanomaPro ISBN 978-952-63-3408-0

tai digikirja samasta: ISBN 978-952-63-3954-2 (6 kk) ISBN 978-952-63-3955-9 (48 kk)

Fysiikka:


FY1: Fysiikka 1 (LOPS 2016) SanomaPro ISBN 978-952-63-3407-3

FY2: Fysiikka 2 (LOPS 2016) SanomaPro ISBN 978-952-63-3513-1

FY3: Fysiikka 3 (LOPS 2016) SanomaPro

Kemia:


KE1: Lukion kemia 1. SanomaPro ISBN 978-952-63-3573-5

Uskonto:

UE1: Uusi Arkki 1, Edita ISBN 978-951-37-6729-7

UE3: Tablet-koulun digikirja

74

Psykologia:

PS1: Motiivi 1, SanomaPro ISBN: 978-952-63-1240-8

PS2: Motiivi 2, SanomaPro

Historia:

HI1: Forum I, Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Otava.

HI2: Forum II, Kansainväliset suhteet. Otava. Ilmestyy 10/2016.

Filosofia:

FI1: Filo 1, johdatus folosofiseen ajatteluun. Sanoma Pro. ISBN: 978-952-63-0104-4.

Yhteiskuntaoppi:

YH1: Forum 1, Suomalainen yhteiskunta. Otava.

Terveystieto:

TT1: Lukion Syke 1 Terveyden perusteet Edita ISBN 978-951-37-6806-5


Opinto-ohjaus:

OP1: Ei tarvita oppikirjaa.

74

Psykologia:

PS1: Motiivi 1, SanomaPro ISBN: 978-952-63-1240-8

PS2: Motiivi 2, SanomaPro

Historia:

HI1: Forum I, Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Otava.

HI2: Forum II, Kansainväliset suhteet. Otava. Ilmestyy 10/2016.

Filosofia:

FI1: Filo 1, johdatus folosofiseen ajatteluun. Sanoma Pro. ISBN: 978-952-63-0104-4.

Yhteiskuntaoppi:

YH1: Forum 1, Suomalainen yhteiskunta. Otava.

Terveystieto:

TT1: Lukion Syke 1 Terveyden perusteet Edita ISBN 978-951-37-6806-5


Opinto-ohjaus:

OP1: Ei tarvita oppikirjaa.

75

Ennen vuotta 2016 aloittaneille:

Oppiaine Kurssi(t) Kustantaja Tekijät Teos ISBN

Äidinkieli 1-6 SanomaPro Grünn, Grünthal et al. Kivijalka: oppikirja 9789512650996

Kivijalka: tehtäviä ja aineistoja 9789512651009

Kielenhuollon Kivijalka 9789526302140

Englanti 1 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 1 9789526309958

2 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 2 9789526313559 3 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 3 9789526311609

4 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 4 9789526313566

5 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 5 9789526309965


6 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 6 9789526314709 7 SanomaPro Elovaara, Mäkelä et al. Profiles 7 9789526306278

8 Otava Karapalo, McWhirr et al. Open Road 8 9789511242352

lisäksi suositellaan kaikille: Otava Kjisik, Silk et al. Grammar Rules! 9511184512 TAI SanomaPro Luhtala et al. Grammar to Go 9789526303888

Ruotsi 1 Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri 1 9511191772

TAI Galleri 1 digikirja 9789511277712

2 Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri 2 951120159X


3 Otava Blom, Kaunisto et al. Galleri 3 9511210262










8 Otava Jukarainen, Harkoma et al. Framsteg 9789511210726

kaikki Otava Kaunisto et al. Galleri Grammatik 9511201603

Saksa 1-2 (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch Start Texte 9789511229858 1 (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama

76

Deutsch Start 1 Übungen 9789511233305 2 (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch Start 2 Übungen 9789511234456 3-5 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3-5 Texte 9511198661 3 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3 Übungen 9511201905 4-6 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Texte, uud. 2013 9789511273066 4 Otava Deutsch 4 Übungen 95112084975 Otava Deutsch 5 Übungen 95112085006 Otava Deutsch 6 Übungen, uud. 2013 9789511273073

Ranska 1 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 1 9789526320434

2 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 1 9789526320434 3 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 2 9789526303703 MaB 1-11 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701 1 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 1 9789526310022 2 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 2 9789526314976 3 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 3 9789526314983 4 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 4 9789510292259 5 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 5 9789526312262 6 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 6 9789526312279 7 SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma 7 9789526303307 8 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 8 9789526308593

MaA 1-17 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701

1 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 1 9789526315690

2 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 2 9789526305554 3 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 3 9789526312231 4 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 4 9789510291597











15 SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma 7 9789526303307

Biologia 1 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS 1 9789526313498


2 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS 2 9789510343081 3 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS 3 9789526312811


Maantiede 1-4 Otava Koulun kartasto 9789511246985

76

Deutsch Start 1 Übungen 9789511233305 2 (B3) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch Start 2 Übungen 9789511234456 3-5 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3-5 Texte 9511198661 3 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Deutsch 3 Übungen 9511201905 4-6 (B3/B2) Otava Busse, Jaakamo et al. Panorama Texte, uud. 2013 9789511273066 4 Otava Deutsch 4 Übungen 95112084975 Otava Deutsch 5 Übungen 95112085006 Otava Deutsch 6 Übungen, uud. 2013 9789511273073

Ranska 1 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 1 9789526320434

2 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 1 9789526320434 3 SanomaPro Granath, Laine et al. Escalier 2 9789526303703 MaB 1-11 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701 1 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 1 9789526310022 2 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 2 9789526314976 3 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 3 9789526314983 4 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 4 9789510292259 5 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 5 9789526312262 6 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 6 9789526312279 7 SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma 7 9789526303307 8 SanomaPro Aalto, Kangasaho et al. Lyhyt matikka 8 9789526308593

MaA 1-17 Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701


2 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 2 9789526305554 3 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 3 9789526312231 4 SanomaPro Kangasaho, Mäkinen et al. Pitkä matematiikka 4 9789510291597











15 SanomaPro Hassinen, Taskinen et al. Sigma 7 9789526303307

Biologia 1 SanomaPro Happonen, Holopainen et al. BIOS 1 9789526313498




Maantiede 1-4 Otava Koulun kartasto 9789511246985

77

1 SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS 1 9789526308524

GEOS 1 tehtäväkirja 9789510332078

2 SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS 2 9789526308753

GEOS 2 tehtäväkirja 9789526316888

3 SanomaPro Anttila, Muilu et al. GEOS 3 9789510332108 4 Otava Brander, Hiekka et al. Manner 4, Aluetutkimus 9789511270348

Fysiikka kaikki Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701

1 SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka 1 9789526301136

2 SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka 2 9789526301181 3 SanomaPro Lehto, Havukainen et al. Fysiikka 3 9789526301174





Kemia kaikki Otava Seppänen, Mannila et al. MAOL-taulukot 9789511262701 1 Otava Lehtiniemi, Turpeenoja Mooli 1 9789511237051 2 SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio 2 978952630322 3 SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio 3 9789526303239 4 SanomaPro Kaila, Meriäinen et al . Reaktio 4 9789526304847 5 SanomaPro Kaila, Meriläinen et al. Reaktio 5 9789526303246

Uskonto 1 Edita Jämsä, Ketola et al. Uusi arkki 1 9789513754839

2 Edita Ikkala, Jämsä et al. Uusi arkki 2 9789513756444 3 Edita Ikkala, Jämsä et al. Uusi arkki 3 9789513756451

4 Edita Ikkala, Ketola et al. Uusi arkki 4 9789513761189 5 Edita Ikkala, Ketola et al. Uusi arkki 5 9789513761240

Elämän- 1 Edita Airaksinen, Kuusela et al. Hyvä elämä 9789513715144

katsomustieto 2 Edita Kuusela, Niiniluoto et al. Ihminen totuuden etsijänä 9789513717964

3 Edita Airaksinen, Kuusela et al. Hyvä yhteiskunta 9789513715229

Filosofia 1 SanomaPro Hakala, Kopperi et al. FILO 1 9789526301044

2 SanomaPro Hakala, Kopperi et al. FILO 2 9789526301068

3 SanomaPro Hakala, Kopperi et al . FILO 3 9789526301105

4 SanomaPro Hakala, Kopperi et al. . FILO 4 9789526301112

Psykologia 1 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma 1 9789526303833

2 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma 2 9789526300443 3 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma 3 9789526304731 4 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma 4 9789526304724

5 SanomaPro Laine, Vilkko-Riihelä et al. Mielen maailma 5 9789526300474

6 SanomaPro Ahokas, Ferchen et al. Sosiaalipsykologia 9789526301334

Historia 1 Otava Kohi, Palo et al. Forum I: Ihminen, ympäristö... 9789511241959 2 Otava Kohi, Palo et al. Forum II: Eurooppalainen... 9789511241966 3 Otava Kohi, Palo et al. Forum III: Kansainväliset... 9789511248576

78

4 Otava Kohi, Palo et al. Forum IV: Suomen historian... 9789511266051 5 Otava Kohi, Palo et al. Forum V: Suomi esihistoriasta... 9789511193371

6 Otava Kohi, Palo et al. Forum VI: Kulttuurien... 9789511217817 7 Otava Kohi, Palo et al. Abi historia 9789511231820

Yhteiskunta- 1 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi yhteiskuntatieto 9789511246046

oppi 2 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi taloustieto 9789511230564 3 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Kansalaisen lakitieto 9789511232155 4 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Eurooppalaisuus... 9789511259817

Terveystieto 1 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 1 9789513758301 2 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 2 9789513761219

3 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 3 9789513761226

Opinto-ohjaus 1 Otava Heikkinen, Koski et al. Futurix, Lukion… 2014-2017 9789511281641

OPISKELIJAKUNTA

Kaikki lukiolaiset kuuluvat opiske-lijakuntaan, jonka päätöksistä vas-taa opiskelijakunnan hallitus. Hal-litus (kuusi jäsentä) valitaan syys-kuussa pidettävissä opiskelijakun-nan vaaleissa. Opiskelijakunta hy-väksyy toimintasuunnitelman ja ta-lousarvion syyskokouksessa syys-lokakuussa ja käsittelee toiminta-

kertomuksen ja linpäätöksen ke-vätkokouksessa toukokuussa.

Opiskelijakunnan toimintoja ovat mm. joulujuhla, Vanhojen Päivä, penkkarit, liikuntapäivät ja Taks-värkki-keräys. Osa Taksvärkin tuo-tosta on lahjoitettu koulun kah-delle kummilapselle Intiaan. Opis-kelijakunta julkaisee vuosittain

koululehti Mäkärän.

Opiskelijakunnan kahvio PiPO si-jaitsee 4. kerroksessa.

Osallistumalla aktiivisesti opiskeli-jakunnan toimintaan voi saada 1-2 soveltavan kurssin suorituksen = kouluyhteistyökurssi.

POISSAOLOT Aineenopettajat, ryhmänohjaajat ja rehtori seuraavat opiskelijoiden poissaoloja päivittäin.

Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää opiskelijan huoltaja pois-saolopäivänä lähettämällä Wilman välityksellä tai sähkö-postitse vies-tin opiskelijan ryh-mänohjaajalle. Täysi-ikäisen opiskelijan poissa-olot selvittää opiskelija itse. Selvit-tämätön poissaolo katsotaan lu-vattomaksi poissaoloksi.

Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmänohjaaja, muutoin rehtori. Kirjallinen poissaoloanomus on jä-tettävä henkilökohtaisesti 14 päi-vää ennen aiottua lomaa. Poissa-olopäätös annetaan aina kirjalli-sesti. Lupa poissaoloon yksittäi-siltä oppitunneilta on opiskelijan pyydettävä kyseessä olevan oppi-aineen opettajalta. Jos poissa-oloon on aineenopettajan mielestä

hyväksyttävä syy, voidaan poissa-oloja korvata aineenopettajan har-kinnan mukaan lisätehtävillä.

Poissaolot voivat vaikuttaa alenta-vasti kurssiarvosanaan. Jos opis-kelija on luvatta yhteensä kolme (4) oppituntia poissa kurssin ope-tuksesta, voi kurssi jäädä koko-naan arvostelematta. Arvioimatta jättämisestä päättää aineenopet-taja. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat esim. sairastumiset,

78

4 Otava Kohi, Palo et al. Forum IV: Suomen historian... 9789511266051 5 Otava Kohi, Palo et al. Forum V: Suomi esihistoriasta... 9789511193371

6 Otava Kohi, Palo et al. Forum VI: Kulttuurien... 9789511217817 7 Otava Kohi, Palo et al. Abi historia 9789511231820

Yhteiskunta- 1 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi yhteiskuntatieto 9789511246046

oppi 2 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Uusi taloustieto 9789511230564 3 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Kansalaisen lakitieto 9789511232155 4 Otava Kohi, Liuskari et al. Forum: Eurooppalaisuus... 9789511259817

Terveystieto 1 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 1 9789513758301 2 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 2 9789513761219

3 Edita Lehtinen, Lehtinen et al. Lukion Syke 3 9789513761226

Opinto-ohjaus 1 Otava Heikkinen, Koski et al. Futurix, Lukion… 2014-2017 9789511281641

OPISKELIJAKUNTA

Kaikki lukiolaiset kuuluvat opiske-lijakuntaan, jonka päätöksistä vas-taa opiskelijakunnan hallitus. Hal-litus (kuusi jäsentä) valitaan syys-kuussa pidettävissä opiskelijakun-nan vaaleissa. Opiskelijakunta hy-väksyy toimintasuunnitelman ja ta-lousarvion syyskokouksessa syys-lokakuussa ja käsittelee toiminta-

kertomuksen ja linpäätöksen ke-vätkokouksessa toukokuussa.

Opiskelijakunnan toimintoja ovat mm. joulujuhla, Vanhojen Päivä, penkkarit, liikuntapäivät ja Taks-värkki-keräys. Osa Taksvärkin tuo-tosta on lahjoitettu koulun kah-delle kummilapselle Intiaan. Opis-kelijakunta julkaisee vuosittain

koululehti Mäkärän.

Opiskelijakunnan kahvio PiPO si-jaitsee 4. kerroksessa.

Osallistumalla aktiivisesti opiskeli-jakunnan toimintaan voi saada 1-2 soveltavan kurssin suorituksen = kouluyhteistyökurssi.

POISSAOLOT Aineenopettajat, ryhmänohjaajat ja rehtori seuraavat opiskelijoiden poissaoloja päivittäin.

Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää opiskelijan huoltaja pois-saolopäivänä lähettämällä Wilman välityksellä tai sähkö-postitse vies-tin opiskelijan ryh-mänohjaajalle. Täysi-ikäisen opiskelijan poissa-olot selvittää opiskelija itse. Selvit-tämätön poissaolo katsotaan lu-vattomaksi poissaoloksi.

Opiskelija voi perustellusta syystä saada luvan poissaoloon. Enintään kolmeksi päiväksi luvan myöntää ryhmänohjaaja, muutoin rehtori. Kirjallinen poissaoloanomus on jä-tettävä henkilökohtaisesti 14 päi-vää ennen aiottua lomaa. Poissa-olopäätös annetaan aina kirjalli-sesti. Lupa poissaoloon yksittäi-siltä oppitunneilta on opiskelijan pyydettävä kyseessä olevan oppi-aineen opettajalta. Jos poissa-oloon on aineenopettajan mielestä

hyväksyttävä syy, voidaan poissa-oloja korvata aineenopettajan har-kinnan mukaan lisätehtävillä.

Poissaolot voivat vaikuttaa alenta-vasti kurssiarvosanaan. Jos opis-kelija on luvatta yhteensä kolme (4) oppituntia poissa kurssin ope-tuksesta, voi kurssi jäädä koko-naan arvostelematta. Arvioimatta jättämisestä päättää aineenopet-taja. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat esim. sairastumiset,

79

osallistuminen koulun sisäisiin toi-mintoihin tai koulun edustustehtä-viin, uusintakokeet, ylioppilasko-keet ja kutsunnat. Jos luotettavaa selvitystä ei ole, kurssi on käytävä

uudestaan osallistumalla luokka-opetukseen.

Poissaolo kurssikokeen aikana lasketaan hyväksytyksi poissa-oloksi ainoastaan sairaustapauk-

sissa. Tällöin on sairauspoissaolo selvitettävä aina huoltajan ja/tai lääkärin myöntämällä todistuk-sella.

RYHMÄNOHJAUS Ryhmänohjaajasi tehtävänä on seurata edistymistäsi kokonaisval-taisesti (opintojen eteneminen, poissaolot, yhteydenotot huoltajiin jne.). Opintoihin liittyvää opastusta

ja ajankohtaisen informaation ja-kamista varten pidetään erityinen RYHMÄNOHJAUSTUOKIO maanan-taisin klo 10.40 – 11.00. RO-tuo-kio pidetään joka viikko lukuunot-tamatta koeviikkoja, ellei ryhmille

toisin ilmoiteta. RO-tuokiot pide-tään lukion vapaissa luokissa. Py-syäksesi ajan tasalla ole aina pai-kalla näissä tilaisuuksissa.

SUOMI TOISENA KIELENÄ Maahanmuuttajaopiskelija arvioi-daan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille –oppimäärän mu-kaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista.

Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmää-räisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurs-sin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen ja kirjallisuu-den oppimäärästä tai suomi toi-sena kielenä (S2) vieraskielisille

oppimäärästä, mutta ei molempia.

Suomi toisena kielenä vieraskieli-sille opiskelijoille (S2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjal-lisuuden kohtaan. Mikäli opiskeli-jan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kir-jataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".

TODISTUS OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMISESTA Todistus oppimäärän suorittami-sesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän, mutta ei koko lukion oppimäärää. Esimerkiksi kaksoistutkinto-opis-kelija voi lukion oppimäärän sijaan

suorittaa valikoiden tiettyjen oppi-aineiden oppimäärät.

Todistukseen oppimäärän suorit-tamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä

kunkin oppiaineen arvosana sanal-lisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiai-neen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Todistukseen oppimäärän suorit-

80

tamisesta kuuluu myös kohta lisä-tietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annet-tavat ja sitä täydentävät todistuk-set erillisistä näytöistä kuten esi-merkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa

suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppi-määrien yhteydessä.

Lukion todistuksiin merkitään seu-raavat tiedot: todistuksen nimi,

koulutuksen järjestäjän nimi, oppi-laitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppi-laitoksen todistuksenanto-oikeu-desta, arvosana-asteikko sekä sel-vitys kielten oppimääristä.

TUKIOPETUS Tukiopetukseen on varattu luku-vuonna 2015-2016 yhteensä 2,0 kurssia (76 tuntia) äidinkielessä, lyhyessä matematiikassa, englan-nissa ja ruotsissa. Tukiopetus on

tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat hyväksytystä syistä jääneet oleelli-sesti jälkeen jonkin oppiaineen normaalista opiskelutahdista. Muissa oppiaineissa ota yhteyttä

aineenopettajaan.

80

tamisesta kuuluu myös kohta lisä-tietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annet-tavat ja sitä täydentävät todistuk-set erillisistä näytöistä kuten esi-merkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa

suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppi-määrien yhteydessä.

Lukion todistuksiin merkitään seu-raavat tiedot: todistuksen nimi,

koulutuksen järjestäjän nimi, oppi-laitoksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, suoritetut opinnot, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus, tiedot oppi-laitoksen todistuksenanto-oikeu-desta, arvosana-asteikko sekä sel-vitys kielten oppimääristä.

TUKIOPETUS Tukiopetukseen on varattu luku-vuonna 2015-2016 yhteensä 2,0 kurssia (76 tuntia) äidinkielessä, lyhyessä matematiikassa, englan-nissa ja ruotsissa. Tukiopetus on

tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat hyväksytystä syistä jääneet oleelli-sesti jälkeen jonkin oppiaineen normaalista opiskelutahdista. Muissa oppiaineissa ota yhteyttä

aineenopettajaan.

81

TUNTIKAAVIO Lukiomme jatkaa kuluvana luku-vuonna 75 minuutin mittaisten oppituntien käyttöä. Tuntikaavio koostuu kahdeksasta kolmen op-

pitunnin palkista (1-8) sekä yh-destä yhden oppitunnin palkista (9). Wilmassa on sinulla aina ajan-tasainen ja oikea lukujärjestys, seuraa siis sitä.

Tuntikaavio on seuraavalla sivulla. Huomaa, että koeviikoilla on eri-lainen tuntikaavio.l

TUTKIELMAN TEKO JA TUTKIMUSKURSSI Tutkielmassa pyritään selittämään ja tulkitsemaan jotakin ilmiötä mahdollisimman täsmällisesti. Ky-seisen ilmiön tutkimusprosessi saa tutkielmassa kirjallisen muo-don.

Lukiossa harjoitellaan monenlais-ten tekstilajien, esimerkiksi essei-den, referaattien ja tutkielmien kirjoittamista. Tutkielmalle ja es-seelle on yhteistä se, että niissä käsitellään tiettyä, rajattua ai-hetta. Niiden ero, laajuuden li-säksi, on erityisesti siinä, että kun essee sisältää runsaasti kirjoitta-

jan omia kokemuksia ja pohdin-taa, tutkielma pohjautuu ennen kaikkea kirjallisiin lähteisiin, joi-den tiedoista omat näkemykset erotetaan selkeästi.

Reaaliaineissa on kursseja, joihin kuuluu tutkielman tekeminen. Sa-malla kun opiskelija tutustuu sy-vällisemmin johonkin kurssinsa ai-healueeseen liittyvään asiaan, hän oppii myös tieteellisen kirjoittami-sen periaatteita.

Tieteellisen tutkielman peruskri-teereihin kuuluu, että siitä on ol-

tava hyötyä - siis muillekin kuin te-kijälle. Näin on myös lukiokurs-seilla tehtävien tutkielmien koh-dalla, vaikka tiukan tieteellisyyden vaatimuksista onkin monessa suh-teessa tingittävä. Kurssin sisältö määrittää tutkielman aiheen, sa-moin kurssin laajuus sekä tutkiel-man tekoon käytettävissä oleva ly-hyehkö aika. Siksi tutkielma voi useimmiten perustua vain lähellä ja helposti saatavilla oleviin läh-teisiin. Vaikka tällaisista lähtökoh-dista tehdyltä tutkielmalta ei voi-kaan vaatia uusia, ennen julkilau-sumattomia tutkimustuloksia, voi-daan toki toivoa mielenkiintoista

ma ti ke to pe

RO 10.40‐11.00

lounas 12.05/12.10‐12.40

1

klo 12.40 ‐ 13.55 2 7 4 6 2

14.05 ‐ 15.20 1 8 9 5

3 10.50‐12.10

klo 9.25 ‐ 10.40 6 6 2 7 7

klo 10.50 ‐ 12.05 3 11.00‐12.05 4 10.50‐12.05 3 10.50‐12.10 4 10.50‐12.05

8klo 8.00 ‐ 9.15 5 5 1 8

82

asian käsittelyä ja tuoretta näkö-kulmaa.

Lukiokurssin tutkielma paitsi pe-rehdyttää siihen tutustujat kysei-seen aiheeseen, myös harjaannut-taa tutkielman tekijää tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin erityi-sesti tutkimusaineiston järjeste-lyssä, tieteellisen kirjoitelman muodon rakentamisessa ja mer-kintätapojen hallinnassa. Näiden periaatteiden ja käytäntöjen tun-temuksesta tulee myöhemmin ole-maan hyötyä erilaisten kirjoitel-mien tekemisessä ja erityisesti jatko-opintoihin kuuluvien erilais-ten opinnäytetöiden laatimisessa.

Tutkielman ulkoasun muotoiluun ja lähteiden merkitsemiseen on

olemassa useita eri tapoja. Tär-keintä ei olekaan, minkä tavan va-litsee vaan se, että käyttää valittua tapaa johdonmukaisesti siitä poik-keamatta.

Koulussamme tehtäviä reaaliai-neiden tutkielmia varten on laa-dittu yhtenäiset ohjeet, joita voita-neen hyödyntää myös muissa op-piaineissa. Niihin tutustutaan tar-kemmin opinto-ohjaustunneilla. Kun opiskelijoilla on yhtenäinen ohjeisto, ei kurssien asiasisäl-löistä mene aikaa kirjoitelmien muotoseikkojen pohdintaan sa-malla kun myös yhtenäisten arvos-teluperiaatteiden noudattaminen on helpompaa. Kun siis suunnitte-let jonkin oppiaineen puitteissa tutkielman tekemistä, tutustu ko. ohjeisiin! Luonnollisesti myös

kunkin oppiaineen opettaja antaa omaa kurssiaan koskevia tarken-tavia ohjeita.

Tutkimuskurssin tarkoituksen on kannustaa opiskelijoita tutkimuk-sen tekoon osana lukio-opiskelua. Suoritusmerkinnän tutkimuskurs-sista voi saada opiskelija, joka on jossain oppiaineessa onnistunut tekemään poikkeuksellisen ansi-okkaan tutkimuksen. Ansiokkaan tutkimuksen kriteerinä voidaan pi-tää mm. sitä, että se noudattaa tie-teellisen tutkimuksenteon ja ra-portoinnin periaatteita.

Tarkemmat tutkimuksenteko- ja arviointiohjeet ovat oppiainekoh-taisia ja aineopettaja määrittelee ne erikseen kurssilla tehtävien tut-kimuksien yhteydessä.

TUTORIT Opiskelijatutor on tehtäväänsä koulutettu ylemmän vuositason opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäris-töön, kouluyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa ja ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liitty-vissä asioissa ja ongelmissa. Se on vertaistutorointia, jossa ohjattava ja ohjaaja ovat lähes samassa asemassa. Tutorit aut-tavat uusia opiskelijoita lukujärjestyksen teossa koulun ensimmäisenä päivänä, opastavat kirjahankinnoissa, esittelevät oppilaitoksen tiloja – kaikkea, mikä nopeuttaa sopeutumista uuteen kouluun. Tutorilta voi ja tulee kysyä neuvoa!

Tutorointi on toimintaa, josta saa lukiokurssin (KYT01)!

82

asian käsittelyä ja tuoretta näkö-kulmaa.

Lukiokurssin tutkielma paitsi pe-rehdyttää siihen tutustujat kysei-seen aiheeseen, myös harjaannut-taa tutkielman tekijää tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin erityi-sesti tutkimusaineiston järjeste-lyssä, tieteellisen kirjoitelman muodon rakentamisessa ja mer-kintätapojen hallinnassa. Näiden periaatteiden ja käytäntöjen tun-temuksesta tulee myöhemmin ole-maan hyötyä erilaisten kirjoitel-mien tekemisessä ja erityisesti jatko-opintoihin kuuluvien erilais-ten opinnäytetöiden laatimisessa.

Tutkielman ulkoasun muotoiluun ja lähteiden merkitsemiseen on

olemassa useita eri tapoja. Tär-keintä ei olekaan, minkä tavan va-litsee vaan se, että käyttää valittua tapaa johdonmukaisesti siitä poik-keamatta.

Koulussamme tehtäviä reaaliai-neiden tutkielmia varten on laa-dittu yhtenäiset ohjeet, joita voita-neen hyödyntää myös muissa op-piaineissa. Niihin tutustutaan tar-kemmin opinto-ohjaustunneilla. Kun opiskelijoilla on yhtenäinen ohjeisto, ei kurssien asiasisäl-löistä mene aikaa kirjoitelmien muotoseikkojen pohdintaan sa-malla kun myös yhtenäisten arvos-teluperiaatteiden noudattaminen on helpompaa. Kun siis suunnitte-let jonkin oppiaineen puitteissa tutkielman tekemistä, tutustu ko. ohjeisiin! Luonnollisesti myös

kunkin oppiaineen opettaja antaa omaa kurssiaan koskevia tarken-tavia ohjeita.

Tutkimuskurssin tarkoituksen on kannustaa opiskelijoita tutkimuk-sen tekoon osana lukio-opiskelua. Suoritusmerkinnän tutkimuskurs-sista voi saada opiskelija, joka on jossain oppiaineessa onnistunut tekemään poikkeuksellisen ansi-okkaan tutkimuksen. Ansiokkaan tutkimuksen kriteerinä voidaan pi-tää mm. sitä, että se noudattaa tie-teellisen tutkimuksenteon ja ra-portoinnin periaatteita.

Tarkemmat tutkimuksenteko- ja arviointiohjeet ovat oppiainekoh-taisia ja aineopettaja määrittelee ne erikseen kurssilla tehtävien tut-kimuksien yhteydessä.

TUTORIT Opiskelijatutor on tehtäväänsä koulutettu ylemmän vuositason opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäris-töön, kouluyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa ja ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liitty-vissä asioissa ja ongelmissa. Se on vertaistutorointia, jossa ohjattava ja ohjaaja ovat lähes samassa asemassa. Tutorit aut-tavat uusia opiskelijoita lukujärjestyksen teossa koulun ensimmäisenä päivänä, opastavat kirjahankinnoissa, esittelevät oppilaitoksen tiloja – kaikkea, mikä nopeuttaa sopeutumista uuteen kouluun. Tutorilta voi ja tulee kysyä neuvoa!

Tutorointi on toimintaa, josta saa lukiokurssin (KYT01)!

83

UUSINTAKOKEET

Mikäli kurssisuoritus hylätään, on opiskelijalla mahdollisuus suorittaa kurssi erillisessä uusintakuulustelussa. Opiskelija voi yrittää hylätyn kurssin suoritusta kerran osallistumalla heti seuraavana uusintakoepäivänä uusin-takokeeseen.

Hylättyjen kurssien uusintakokeet pidetään seuraavasti:

to 27.10.2016 klo 14-17

ma 13.12.2016 klo 14-17

to 2.3.2017 klo 14-17

ke 26.4.2017 klo 14-17

ti 13.6.2017 klo 9-12

Uusintakokeisiin tulee ilmoittautua Wilmassa. Ilmoittautuminen on sitova, ts. se katsotaan suorituskerraksi, vaikka opiskelija jää saapumatta kokeeseen.

Kun opiskelija poistuu uusintakokeesta, hän palaa ohjelmansa mukaiseen opetukseen.

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAAN KIELEN PUHEKOKEET Opetushallituksen hyväksymän pu-hekokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Koe arvioidaan ja siitä an-netaan erillinen todistus. Puhekoe on opiskelijalle ilmainen. Puheko-keen suorittavat kaikki kielten so-veltavalle kurssille ”Puhu ja ym-märrä paremmin” osallistuvat.

Oppimäärät toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä ovat seuraavat: ÄO/M = äidinkie-lenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi), S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vie-raskielisille opiskelijoille, A = pe-

rusopetuksen vuosiluokilla 1–6 al-kaneen kielen oppimäärä, B1 = pe-rusopetuksen vuosiluokilla 7–9 al-kaneen yhteisen kielen oppimäärä, B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä, B3 = lukiossa alka-neen valinnaisen kielen oppi-määrä.

84

WILMA Kaikkein ajantasaisinta opiske-luun liittyvää tietoa saat henkilö-kohtaisen Wilma-tunnuksesi kaut-ta. Wilman kautta voit mm. lähet-tää ja vastaanottaa viestejä (opet-tajat, ryhmänohjaajasi, opinto-oh-jaaja, rehtori, kuraattori), tarkistaa päivittäisen lukujärjestyksesi, il-moittautua uusinta- ja korotusko-keisiin, tarkastella koeviikkoaika-

tauluasi ja koesuorituksiasi, vas-tata mahdollisiin kyselyihin, täyt-tää ja tulostaa erilaisia opintoihisi liittyviä lomakkeita sekä tarkas-tella opettajiesi luku-järjestyksiä.

Käytä Wilmaa ensisijaisena tie-donlähteenäsi. Lukio suosittelee, että otettuasi Wilman käyttöön teet sellaiset muutokset Wilman il-

moitusasetuksiin, että saat sahkö-postiisi viestin välittömästi, kun si-nulle saapuu Wilma-viesti. Näin pidät huolen siitä, että huomaat lu-kea sinulle tulleet viestit mahdolli-simman pian.

Muut koulun tiedotuskanavat ovat Pipon ilmoitustaulu sekä ryhmän-ohjaustunnit maanantaisin klo 10.40 – 11.00.

YLIOPPILASTUTKINTO

Ylioppilastutkinto on yleissivistä-vän lukion vaativa päättökoe, joka järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ylioppilastut-kintoon kuuluu vähintään neljä pa-kollista koetta.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakol-linen. Kolme muuta pakollista ko-etta kokelas valitsee ryhmästä, jo-hon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, ma-tematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi li-säksi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita.

Kielissä ja matematiikassa järjes-tetään kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet. Vähintään yh-dessä pakollisessa aineessa on suoritettava hyväksytysti ns. A-ta-son koe.

Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää pakollis-ten kokeiden hyväksytyt suorituk-

set. Jos yhdessä pakollisessa ko-keessa tulee opiskelijalle hylkäys, opiskelija voi muilla kokeillaan kompensoida tämän ja näin olleen saada silti valkolakin. Jokaisen ko-keen arvosana tuottaa tietyn piste-määrän (laudatur = 7, eximia = 6, magna = 5, cumlaude = 4, lubenter = 3, approbatur = 2). Kompen-sointi tapahtuu seuraavasti:

hylätyn taso / kompensaatiop.

i+ 12

i 14

i- 16

i= 18

Kokeita voi myös uusia. Uusinta-kerrat vaihtelevat seuraavasti:

hylätty pakollinen koe: uusintaker-toja 2 seuraavan kahden tutkinto-kerran aikana; hyväksytty koe: ker-ran ilman aikarajaa; kompensoitu koe: kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Ylioppilastutkinnossa noudate-taan ns. hajautusta, ts. tutkinnon voi suorittaa kolmena peräkkäi-senä kirjoituskertana. Vasta koko tutkinnon suorittanut kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen - edellyttäen, että myös lukion päät-tötodistus on vaatimusten mukai-sesti suoritettu (vähintään 75 kurs-sia sekä 2/3 yhden oppiaineen kursseista on suoritettu hyväksy-tysti)

Lukion opiskelijalle syntyy osallis-tumisoikeus ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän on suorittanut ko. oppiaineen pakolliset kurssit. On kuitenkin syytä huomata, että kokeet perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien oppisi-sältöihin. Rehtori voi myöntää oi-keuden osallistua kokeeseen myös opiskelijalle, jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset suoriutua kokeesta.

Lukion opiskelijan on syytä ottaa lukion kokonaissuunnittelussaan realistisesti huomioon hajautetun

84

WILMA Kaikkein ajantasaisinta opiske-luun liittyvää tietoa saat henkilö-kohtaisen Wilma-tunnuksesi kaut-ta. Wilman kautta voit mm. lähet-tää ja vastaanottaa viestejä (opet-tajat, ryhmänohjaajasi, opinto-oh-jaaja, rehtori, kuraattori), tarkistaa päivittäisen lukujärjestyksesi, il-moittautua uusinta- ja korotusko-keisiin, tarkastella koeviikkoaika-

tauluasi ja koesuorituksiasi, vas-tata mahdollisiin kyselyihin, täyt-tää ja tulostaa erilaisia opintoihisi liittyviä lomakkeita sekä tarkas-tella opettajiesi luku-järjestyksiä.

Käytä Wilmaa ensisijaisena tie-donlähteenäsi. Lukio suosittelee, että otettuasi Wilman käyttöön teet sellaiset muutokset Wilman il-

moitusasetuksiin, että saat sahkö-postiisi viestin välittömästi, kun si-nulle saapuu Wilma-viesti. Näin pidät huolen siitä, että huomaat lu-kea sinulle tulleet viestit mahdolli-simman pian.

Muut koulun tiedotuskanavat ovat Pipon ilmoitustaulu sekä ryhmän-ohjaustunnit maanantaisin klo 10.40 – 11.00.

YLIOPPILASTUTKINTO

Ylioppilastutkinto on yleissivistä-vän lukion vaativa päättökoe, joka järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Ylioppilastut-kintoon kuuluu vähintään neljä pa-kollista koetta.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakol-linen. Kolme muuta pakollista ko-etta kokelas valitsee ryhmästä, jo-hon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, ma-tematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi li-säksi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita.

Kielissä ja matematiikassa järjes-tetään kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet. Vähintään yh-dessä pakollisessa aineessa on suoritettava hyväksytysti ns. A-ta-son koe.

Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää pakollis-ten kokeiden hyväksytyt suorituk-

set. Jos yhdessä pakollisessa ko-keessa tulee opiskelijalle hylkäys, opiskelija voi muilla kokeillaan kompensoida tämän ja näin olleen saada silti valkolakin. Jokaisen ko-keen arvosana tuottaa tietyn piste-määrän (laudatur = 7, eximia = 6, magna = 5, cumlaude = 4, lubenter = 3, approbatur = 2). Kompen-sointi tapahtuu seuraavasti:

hylätyn taso / kompensaatiop.

i+ 12

i 14

i- 16

i= 18

Kokeita voi myös uusia. Uusinta-kerrat vaihtelevat seuraavasti:

hylätty pakollinen koe: uusintaker-toja 2 seuraavan kahden tutkinto-kerran aikana; hyväksytty koe: ker-ran ilman aikarajaa; kompensoitu koe: kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Ylioppilastutkinnossa noudate-taan ns. hajautusta, ts. tutkinnon voi suorittaa kolmena peräkkäi-senä kirjoituskertana. Vasta koko tutkinnon suorittanut kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen - edellyttäen, että myös lukion päät-tötodistus on vaatimusten mukai-sesti suoritettu (vähintään 75 kurs-sia sekä 2/3 yhden oppiaineen kursseista on suoritettu hyväksy-tysti)

Lukion opiskelijalle syntyy osallis-tumisoikeus ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän on suorittanut ko. oppiaineen pakolliset kurssit. On kuitenkin syytä huomata, että kokeet perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien oppisi-sältöihin. Rehtori voi myöntää oi-keuden osallistua kokeeseen myös opiskelijalle, jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset suoriutua kokeesta.

Lukion opiskelijan on syytä ottaa lukion kokonaissuunnittelussaan realistisesti huomioon hajautetun

85

ylioppilastutkinnon suomat ”ke-vennysmahdollisuudet”. Kuiten-kaan liian aikaisiin suorituksiin ei ole erityistä syytä pyrkiä, mikäli tähtää korkeimpiin arvosanoihin!

Kevään 2017 kokeisiin ilmoittau-dutaan marraskuussa. Tarkka aika ilmoitetaan koulun alettua. Ilmoit-tautuminen on sitova toimenpide. Tarkempia tietoja ylioppilastutkin-toon liittyvistä asioista annetaan opinto-ohjaustunneilla ja rehtorin

tiedotustilaisuuksissa. Aineen-opettajilta kannattaa kysyä oppiai-nekohtaista tietoa.

AINEREAALI : Vain yhden reaaliko-keen voi valita pakolliseksi. Ilmoit-tautuminen on sitova, eikä kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poi-keta.

Yhdellä tutkintokerralla järjeste-tään kaksi reaaliaineiden koepäi-

vää. Koepäivät sijoitetaan tutkin-toaikatauluun siten, että niiden vä-lillä on noin viikko. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliai-neen kokeeseen. Siten yhdellä tut-kinto-kerralla voi suorittaa enin-tään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi halu-tessaan osallistua useampaan re-aaliaineen kokeeseen.

Kokeet järjestetään seuraavissa reaaliaineissa niiden pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjen pohjalta:

Pakolliset Syventävät Teht. määrä/

Reaaliaine kurssit kurssit Vast.määrä

evl.uskonto 3 2 10/6

elämänkats.tieto 3 2 10/6

psykologia 1 4 10/6

filosofia 1 3 10/6

historia 4 2 10/6

yht.kuntaoppi 2 2 10/6

fysiikka 1 7 13/8

kemia 1 4 12/8

biologia 2 3 12/8

maantiede 2 2 10/6

terveystieto 1 2 10/6

Tyypiltään tehtävät voivat vaihdella oppiaineittain. Esseet, annetun ai-neiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta luonteeltaan laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät säilyttävät näin asemansa oppiaineen mukaan. Osa tehtä-vistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin ete-nevistä osatehtävistä. Etenkin

luonnontieteissä otetaan huomi-oon myös oppiaineiden kokeelli-nen luonne.

Eri tehtävien vaikeus vaihtelee kurssikohtaisista, kunkin oppiai-neen perusvalmiuksia testaavista kysymyksistä oppiaineen syvällistä hallintaa edellyttäviin tehtäviin. Korkeimpien arvosanojen saa-miseksi kokelaan on kyettävä kä-sittelemään myös vaativia, kypsää

ajattelua edellyttäviä tehtäviä. Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää. Ta-vanomainen tehtävä pisteitetään 0 - 6 ja jokeritehtävä välillä 0 - 9.

Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan nykyisten ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokir-joja.

86

Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtä-vää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voi olla oppiainerajat ylittävä tehtävä. Oppiainerajat ylit-täviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittele-mään tehtävää lukion aihekoko-naisuuksien kannalta tai eri ainei-den näkökulmista.

Kaikissa aineissa noudatetaan sa-manlaista suhteellista arvostelua ja samanlaisia arvosanaluokkia.

ÄIDINKIELEN KOE: Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: teksti-taidon kokeeseen ja esseekokee-seen. Hyväksytyn arvosanan saa-minen edellyttää, että kokelas osallistuu samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy näiden kahden kokeen yhteispiste-määrän nojalla. Tekstitaidon koe painottuu kokelaan kielelliseen vastaanottokykyyn ja mittaa erityi-sesti kriittistä ja erittelevää luku-taitoa. Esseekoe painottuu kielelli-seen ilmaisuun ja kokonaisuuksien hallintaan.

MATEMATIIKAN KOE: Matematii-kan kokeessa on 15 tehtävää. Laajan matematiikan tehtävien joukossa on 2 vaativampaa tehtä-vää, ns. jokeritehtävää, joiden suorittaminen edellyttää tavallisia tehtäviä laajempaa ja syvällisem-pää käsittelyä. Tehtävät perustu-vat kuitenkin pakollisten ja syven-

tävien kurssien sisältöihin. Ne ar-vostellaan asteikolla 0-9 (ns. joke-ritehtävien asteikko). Muut tehtä-vät arvostellaan edelleen as-teikolla 0-6. Kokelas saa vastata oman valintansa mukaan enintään 10 tehtävään, joiden joukossa voi-vat olla myös em. muita vaativam-mat tehtävät. Lyhyen matematii-kan kokeessa ei ole ns. jokeriteh-täviä.

LUKIHÄIRIÖN HUOMIOONOTTAMI-NEN: Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö, voi kokelas tai hänen huoltajansa anoa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huo-mioon. Tällöin asiasta tulee laatia säädösten mukainen selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoit-tautumisen yhteydessä.

Lukihäiriön vaikeusaste luokitel-laan ylioppilastutkintolautakun-nan ohjeissa asteikolla 0 - 5 (0 = ei häiriötä, 5 = erittäin vaikea häiriö). Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea (vaikeusaste 3 - 5), kokelas voi hakea koetilanteen erityisjär-jestelyjä (esim. lisäaika kirjalli-sessa kokeessa, lisäaika kuul-lunymmärtämiskokeessa, pitkä-taukoinen kuullunymmärtämisko-keen äänite, isokirjaimiset tehtä-vät tai oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta). Lie-vissä lukihäiriötapauksissa (vai-keusaste 1 - 2) kokelas voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa kokeiden lopul-lista arvosanaa päätettäessä. Mi-käli keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivä kokelas ei hae

erityisjärjestelyjä, hänkin voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa. Lautakunnan lu-kivaliokunta, jonka jäseninä on lu-kihäiriön ja eri oppiaineiden asian-tuntijoita, käy läpi lievästä lukihäi-riöstä kärsivien kokelaiden lausun-not sekä ne keskivaikeasta tai vai-keasta lukihäiriöstä kärsivien ko-kelaiden lausunnot, joiden perus-teella ei ole haettu erityisjärjeste-lyjä, ja tarkistaa tulosten valmistut-tua näiden kokelaiden saamat ar-vosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan häiriön vaikeusaste ja hänen saamansa arvosanan ja seuraavan arvosanan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä ko-keessa, jos pistemäärä sijoittuu lä-helle ylempää arvosanaa.

Koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lau-sunnonantajalta. Erityisjärjestelyt ovat perusteltuja silloin, kun jo opiskelijan lukioaikana on koeti-lanteissa turvauduttu erityisjärjes-telyihin. Toisen lausunnonantajan tulee olla koulutuksen saanut eri-tyisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Toi-sen lausunnonantajan tulee olla erikoislääkäri, yleensä lasten-neurologi, neurologi tai foniatri.

Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa, jotta hake-mus voidaan lähettää ylioppilas-tutkintolautakunnalle silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon.

86

Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtä-vää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voi olla oppiainerajat ylittävä tehtävä. Oppiainerajat ylit-täviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittele-mään tehtävää lukion aihekoko-naisuuksien kannalta tai eri ainei-den näkökulmista.

Kaikissa aineissa noudatetaan sa-manlaista suhteellista arvostelua ja samanlaisia arvosanaluokkia.

ÄIDINKIELEN KOE: Äidinkielen koe jakaantuu kahteen osaan: teksti-taidon kokeeseen ja esseekokee-seen. Hyväksytyn arvosanan saa-minen edellyttää, että kokelas osallistuu samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy näiden kahden kokeen yhteispiste-määrän nojalla. Tekstitaidon koe painottuu kokelaan kielelliseen vastaanottokykyyn ja mittaa erityi-sesti kriittistä ja erittelevää luku-taitoa. Esseekoe painottuu kielelli-seen ilmaisuun ja kokonaisuuksien hallintaan.

MATEMATIIKAN KOE: Matematii-kan kokeessa on 15 tehtävää. Laajan matematiikan tehtävien joukossa on 2 vaativampaa tehtä-vää, ns. jokeritehtävää, joiden suorittaminen edellyttää tavallisia tehtäviä laajempaa ja syvällisem-pää käsittelyä. Tehtävät perustu-vat kuitenkin pakollisten ja syven-

tävien kurssien sisältöihin. Ne ar-vostellaan asteikolla 0-9 (ns. joke-ritehtävien asteikko). Muut tehtä-vät arvostellaan edelleen as-teikolla 0-6. Kokelas saa vastata oman valintansa mukaan enintään 10 tehtävään, joiden joukossa voi-vat olla myös em. muita vaativam-mat tehtävät. Lyhyen matematii-kan kokeessa ei ole ns. jokeriteh-täviä.

LUKIHÄIRIÖN HUOMIOONOTTAMI-NEN: Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö, voi kokelas tai hänen huoltajansa anoa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huo-mioon. Tällöin asiasta tulee laatia säädösten mukainen selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoit-tautumisen yhteydessä.

Lukihäiriön vaikeusaste luokitel-laan ylioppilastutkintolautakun-nan ohjeissa asteikolla 0 - 5 (0 = ei häiriötä, 5 = erittäin vaikea häiriö). Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea (vaikeusaste 3 - 5), kokelas voi hakea koetilanteen erityisjär-jestelyjä (esim. lisäaika kirjalli-sessa kokeessa, lisäaika kuul-lunymmärtämiskokeessa, pitkä-taukoinen kuullunymmärtämisko-keen äänite, isokirjaimiset tehtä-vät tai oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta). Lie-vissä lukihäiriötapauksissa (vai-keusaste 1 - 2) kokelas voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa kokeiden lopul-lista arvosanaa päätettäessä. Mi-käli keskivaikeasta tai vaikeasta lukihäiriöstä kärsivä kokelas ei hae

erityisjärjestelyjä, hänkin voi saada vain yhden arvosanan korotuksen rajatapauksessa. Lautakunnan lu-kivaliokunta, jonka jäseninä on lu-kihäiriön ja eri oppiaineiden asian-tuntijoita, käy läpi lievästä lukihäi-riöstä kärsivien kokelaiden lausun-not sekä ne keskivaikeasta tai vai-keasta lukihäiriöstä kärsivien ko-kelaiden lausunnot, joiden perus-teella ei ole haettu erityisjärjeste-lyjä, ja tarkistaa tulosten valmistut-tua näiden kokelaiden saamat ar-vosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan häiriön vaikeusaste ja hänen saamansa arvosanan ja seuraavan arvosanan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä ko-keessa, jos pistemäärä sijoittuu lä-helle ylempää arvosanaa.

Koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lau-sunnonantajalta. Erityisjärjestelyt ovat perusteltuja silloin, kun jo opiskelijan lukioaikana on koeti-lanteissa turvauduttu erityisjärjes-telyihin. Toisen lausunnonantajan tulee olla koulutuksen saanut eri-tyisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Toi-sen lausunnonantajan tulee olla erikoislääkäri, yleensä lasten-neurologi, neurologi tai foniatri.

Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa, jotta hake-mus voidaan lähettää ylioppilas-tutkintolautakunnalle silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon.

87

Pain

o: P

aina

tusk

esku

s Fi

nlan

d, R

ovan

iem

i 201

6

Documents

opinto-opas 2016-2017 KEMIJÄRVEN LUKIO · 2017-06-06 · opiskelijan otettava yhteys lait-teen toimittajaan TTY-Centeriin Esko Turuseen (1. ja 2. vuosi-taso), puh. 0400 470959, käyntiosoite