OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp. KONE- JA · PDF filepneumatiikan piirrosmerkit 1- ja 2-toimiset sylinterit ... Hydrauliikan kytkennät hydraulisylinterin ohjaaminen manuaalisesti

Tekniikan ja liikenteen ala

OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO

Valmistustekniikan, automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalat

KONEISTAJA, LEVYSEPPÄHITSAAJA, KONEENASENTAJA JA KUNNOSSAPITOASENTAJA

Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa 1.8.2015

Käsittelyt: Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta: 28.4.2015 8.11.2016 (Yrityksessä toimiminen ja yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osat, voimassa 1.1.2017 alkaen), 13.12.2016 (Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osa, voimassa 1.1.2017 alkaen) Valtakunnallinen voimaantulopäivä 1.8.2015 (Opetushallitus) huomioiden Opetushallituksen määräys yhteisiä tutkinnon osia koskevien lukiokurssien vastaavuuksien poistamisesta (voimassa 1.8.2016 alkaen)

SISÄLLYSLUETTELO

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT .......... 3

1.1 Alan kuvaus ja arvoperusta ............................................................................................................ 3 1.2 Perustutkinnon tavoitteet ................................................................................................................ 3 1.3 Perustutkinnon muodostuminen ..................................................................................................... 3 1.4 Kone – ja metallialan perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona .............................................. 3 1.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ................................................................................................... 3

2 KONE – JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ...................................................................................... 4

2.1 Pakolliset tutkinnon osat ................................................................................................................. 4 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp ........................................................................ 4 2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp .......................................................................................... 6 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp ......................................................................... 7

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat .............................................................. 9 2.2.1 Koneistus, 30 osp .................................................................................................................... 9 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp ................................................................................................... 10 2.2.3 Koneenasennus, 30 osp ........................................................................................................ 11

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat ............................. 13 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp .................................................................................. 13 2.3.2 Kunnossapito, 30 osp ............................................................................................................ 14

2.4 Valinnaiset tutkinnon osat ............................................................................................................ 15 2.4.1 Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp ................................................................................... 15 2.4.2 Pneumatiikka-asennukset, 15 osp ......................................................................................... 17 2.4.3 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp .......................................................... 18 2.4.4 Asennushitsaus, 15 osp ........................................................................................................ 20 2.4.5 Hitsaus, 15 osp ...................................................................................................................... 21 2.4.6 IW-hitsaus, 15 osp ................................................................................................................. 23 2.4.7 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp .......................................................................... 25 2.4.8 Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp .......................................................................................... 26 2.4.9 Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp .......................................................................................... 28 2.4.10 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp ....................................................................... 29 2.4.11 NC-tarkkuussärmäys, 15 osp .............................................................................................. 30 2.4.12 Ohutlevytyöt, 15 osp ............................................................................................................ 31 2.4.13 Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp .......................................................................... 32 2.4.14 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp .................................................................... 34 2.4.15 CNC-sorvaus, 15 osp .......................................................................................................... 35 2.4.16 CNC-jyrsintä, 15 osp ........................................................................................................... 36 2.4.17 Hionta, 15 osp ..................................................................................................................... 37 2.4.18 FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp ......................................................................................... 38 2.4.19 Manuaalikoneistus, 15 osp .................................................................................................. 40 2.4.20 Tarkkuuskoneistus, 15 osp .................................................................................................. 41 2.4.21 Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp .................................................................................... 42 2.4.22 Hienomekaaninen valmistus, 15 osp ................................................................................... 43 2.4.23 Mekaaninen kunnossapito, 15 osp ...................................................................................... 47 2.4.24 Tilaustyön valmistaminen, 15 osp ........................................................................................ 50 2.4.25 Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp ...................................................................................... 51 2.4.26 Yrityksessä toimiminen 15 osp ............................................................................................ 52 2.4.27 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp ..................................................................... 54

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ................................................................................................................... 56

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp .............................................................................. 56 3.1.1. Äidinkieli, 5 osp .................................................................................................................... 56

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 osp ..................................................................................... 57 3.1.3. Vieraat kielet, 2 osp .............................................................................................................. 58

3.2. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp ...................................................................... 60 3.2.1. Matematiikka, 3 osp.............................................................................................................. 60 3.2.2. Fysiikka ja kemia, 2 osp ....................................................................................................... 61 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1osp .................................................... 62

3.3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp ...................................................... 63 3.3.1. Yhteiskuntataidot, 1 osp ....................................................................................................... 63 3.3.2. Työelämätaidot, 1 osp .......................................................................................................... 64 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1 osp ........................................................................................... 65 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osp .......................................................... 66

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp ............................................................................... 68 3.4.1. Kulttuurien tuntemus, 3 osp .................................................................................................. 68 3.4.2 Taide ja kulttuuri, 3 osp ......................................................................................................... 69 3.4.3. Etiikka, 3 osp ........................................................................................................................ 71

3.5 Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat, 16 osp ................................................................................... 74 3.5.1. Matematiikka, 3 osp.............................................................................................................. 74 3.5.2. Fysiikka ja kemia, 3 osp ....................................................................................................... 75

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT .................................................................................... 76 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ................................................. 77 6 LIITTEET ............................................................................................................................................ 77

3 Koulutuskeskus Salpaus kone - ja metallialan perustutkinto

____________________________________________________________________________________________________________

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT

1.1 Alan kuvaus ja arvoperusta

Valtakunnalliset tutkinnon perusteet

1.2 Perustutkinnon tavoitteet


1.3 Perustutkinnon muodostuminen


Koulutuskeskus Salpauksessa kone- ja metallialan perustutkinto muodostuu valmistustekniikan osaamisalasta sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalasta. Kone- ja metallialan perustutkinnon voi suorittaa Lahdessa, Orimattilassa ja Heinolassa. Lahden toimipisteessä voi valmistua koneenasentajaksi, koneistajaksi, kunnossapitoasentajaksi ja levyseppähitsaajaksi. Orimattilassa ja Heinolassa voi valmistua levyseppähitsaajaksi. Opiskelijan on mahdollista valita erilaisia ammatillisia polkuja valitsemassaan osaamisalueessa. Kaikissa suuntautumisvalinnoissa on yhteistä yrittäjyys-, kansainvälisyys-, jatko-opintoja huippuosaajan polut. Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa opiskelijalle erilaisia työelämään suunniteltuja polkuopintoja. Polkuopinnot ovat suunniteltu työelämän toiveiden ja vaatimusten mukaisesti. Ne tähtäävät joko suoraan työllistymiseen paikalliseen yritykseen tai yleiseen työtehtävään kone- ja metallialalla. Polkukuvaukset esitellään tarkemmin opetussuunnitelman liitteissä.

1.4 Kone – ja metallialan perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona

Koulutuskeskus Salpauksessa kone- ja metallialan perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

1.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Valtakunnalliset tutkinnon perusteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot)

https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/2256033





____________________________________________________________________________________________________________

2 KONE – JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

2.1 Pakolliset tutkinnon osat

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp

Ammattitaitovaatimukset ja arviointi Valtakunnalliset tutkinnon perusteet

Työkokonaisuudet ja niiden oppimistavoitteet

Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon osien

integrointi

Tekninen piirustus

lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia

lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita

Asennus ja valmistus

käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtia niiden kunnosta

koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä

tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä

osaa tehdä kierteitä manuaalisesti

laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa.

Mittaustekniikka

tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa

selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla

Työelämävalmiudet

Noudattaa työaikoja

On oma-aloitteinen

Siivoaa työympäristön

kysyy tarvittaessa neuvoa ja osaa työskennellä työyhteisön jäsenenä

noudattaa työturvallisuus ohjeita ja määräyksiä

Paineilmajärjestelmän toiminta

Oppilaitoksen tai tuotantolaitoksen paineilmajärjestelmän toiminta

paineilman tuottaminen, suodatus, kuivatus ja säätö.

Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa suoritettavina oppimistehtävinä sekä asennusharjoituksina. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Hydrauliikka-, pneumatiikka- ja sähkö- asennuksia ja kytkentöjä simuloidaan tietokoneavusteisesti. Työ- ja kokoonpanopiirustuksia laaditaan suunnitteluohjelmistolla. Työelämässä tapahtuvaa työssäoppimisjaksoa ei tässä opintojaksossa yleisesti suoriteta. Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan käytännön työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueilta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota asennuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien suorittamista ja edistymistä arvioidaan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa, mikä arvioidaan T1, H2 ja K3.

Toteutetaan vuosittain yhdessä opettajien kanssa tehtävän lukuvuosikohtaisen toteutussuunnitelman mukaisesti seuraavissa yhteisten opintojen tutkinnon osissa: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen



____________________________________________________________________________________________________________

Pneumatiikka kytkennät

suoran ilmaohjauksen periaate

epäsuoran ilmaohjauksen periaate

sylinterin liikenopeuden asettaminen (pikapoisto- ja vastusvastaventtiileillä)

pneumaattisen logiikan (JA, TAI, EI) toteuttaminen vastaventtiileillä

sylinterin liikkeen tunnistaminen ja ohjaaminen rullavivuilla ja lähestymiskytkimillä

pneumatiikka järjestelmän ajastaminen

paineesta riippuvaisen järjestelmän rakentaminen

kahden tai useamman sylinterin sekvenssiohjaus

huoltolaitteet

pneumatiikan piirrosmerkit

1- ja 2-toimiset sylinterit

suuntaventtiilit ja niiden ohjaustavat

vastaventtiilit

paineventtiilit

Sähköpneumatiikka kytkennät

suoran sähköohjauksen periaate

epäsuoran (releohjaus) sähköohjauksen periaate

logiikan (JA, TAI, EI) soveltaminen releohjauksissa

sylinterin liikkeen tunnistaminen, raja- ja lähestymiskytkimillä sekä antureilla (OPT, IND, KAP)

painekytkimen käyttäminen liikeohjauksissa

kahden tai useamman sylinterin sekvenssiohjaus

jännitteen ja sähkövirran mittaaminen yleismittarilla sähköpneumaattisista järjestelmistä

.

Hydrauliikan kytkennät

hydraulisylinterin ohjaaminen manuaalisesti

Paineen ja virtauksen säätäminen

Hydraulimoottorin ohjaaminen manuaalisesti

Ensiaputaidot

EA1-kurssin suorittaminen tai vastaavien tietojen ja taitojen osoittaminen.


____________________________________________________________________________________________________________

Ammattitaidon osoittamistavat

Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Ammattiosaamisen näytön kuvaus Näytössä opiskelija valmistaa tai korjaa piirustusten mukaan tuotteen tai laiteen, joka kattaa mahdollisimman täydellisesti osion eri aihealueet. Tarvittaessa automaatio-osuus suoritetaan erillisenä näyttönä, jotta tutkinnonosan ammattitaitovaatimukset tulevat osoitetuksi mahdollisimman laaja-alaisesti. Näyttö suoritetaan oppilaitoksen työsalissa jakson loppupuoliskolla ja kestää 1-2 viikkoa. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työssäoppimispaikalla.

2.1.2 Koneistuksen perustyöt, 15 osp


Oppimistavoitteet, ohjaussuunnitelma ja YTO-integrointi


Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon osien integrointi

Peruskoneistusmenetelmät

sorvaus

jyrsintä

poraus

sahaus

koneiden rakenne

Koneistuksen perustiedot

työstöliikkeet

työstöarvot

kappaleen kiinnitys

teräaineet

teränkiinnitys

menetelmät Koneenpiirustus

projektiot

mitoitus

leikkauskuvannot

mittakaava

CAD-perusteet

Työkappaleen mittaaminen

rullamitta

työntömitta

mikrometri

Työturvallisuus

työturvakortti / valmius suorittaa työturvakortti

Koneistuksen perustyöt (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Koneistusharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. CAD-perusteet toteutetaan CAD-sovelluksella teoria/atk luokassa. Työelämässä tapahtuvaa työssäoppimisjaksoa ei tässä opintojaksossa yleisesti suoriteta. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota koneistuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä





____________________________________________________________________________________________________________

luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa, mikä arvioidaan T1, H2 tai K3.


Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Muuta osaamisen arviointia toteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin.

Ammattiosaamisen näytön kuvaus

Koneistuksen perustyöt tutkinnon osassa opiskelija valmistaa piirustuksen mukaisen

koneistettavan kappaleen annettujen toleranssien mukaan. Ammattiosaamisen näyttö

sisältää sorvaamista, jyrsimistä ja kierteitystä. Näytön suoritus tapahtuu opintojakson

loppupuoliskolla koulun työsalissa ja on kestoltaan n. 1 viikko. Oppilaitoksessa

pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan

ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä,

mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset sisällöt.

2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Työpiirustukset

piirustusten lukeminen

käsin piirtäminen

CAD-piirtäminen

mitoitusmerkinnät

hitsausmerkinnät

projektiot

leikkauskuvannot Koneiden rakenne ja turvallisuusriskit

pylväsporakone

levyleikkurit

pyöristyskoneet

taivutuskoneet

Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitukset toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. CAD-perusteet toteutetaan CAD-sovelluksella teoria/atk luokassa. Työelämässä tapahtuvaa työssäoppimisjaksoa ei tässä opintojaksossa yleisesti suoriteta. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden





____________________________________________________________________________________________________________

polttoleikkaus

käsityökalut

Levyjen liittäminen

ruuviliitokset

vetoniittiliitokset

juottaminen

liimaaminen

Hitsauksen perustiedot

kaasuhitsaus

MAG-hitsaus

puikkohitsaus Piirrottaminen

kappaleen piirrottaminen levyaihioon

Mittaaminen

piirrottamiseen liittyvät pituus- ja kulmamitat

Viimeistely

osien viimeistelytyöt

tarkistusmittaukset Turvallisuus tulitöissä

tulityökorttikoulutus hyväksytysti, korttia ei ole pakko lunastaa.

teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota levytöissä sekä hitsauksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa, mikä arvioidaan T1, H2 tai K3.




Levytöiden ja hitsauksen perustyöt -tutkinnon osassa ammattiosaamisen näyttö sisältää metallituotteen valmistamisen levytyö- ja hitsausmenetelmillä piirustusten mukaan.



____________________________________________________________________________________________________________

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

2.2.1 Koneistus, 30 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Koneenpiirustus

Projektiot

Leikkauskuvannot

Mitoitus

Toleranssit

Pintamerkit

CAD

CNC-tekniikka

perusteet ja periaatteet

Materiaalitekniikka

Lämpökäsittelyn perusteet

Mittaus

mittavälineiden tuntemus

mittavälineiden tarkastaminen ja asettaminen

mittakellon käyttö Koneistus

kappaleen kiinnitys

terän valinta ja kiinnitys

taloudelliset työstöarvot eri raaka-aineille

apulaitteiden käyttö (jakolaite ym..)

konekalvinta

poranteroitus

työturvallisuus Sorvaus menetelmien hallinta

ulko- ja sisäpuolinen sorvaus

lieriön ja kartion sorvaus

viisteet

pyöristykset

kierteen valmistus Jyrsintä menetelmien hallinta

tasonjyrsintä

olakkeenjyrsintä

viisteenjyrsintä

kiilauran jyrsintä

Koneistus (30 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Koneistusharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. CAD-perusteet toteutetaan CAD-sovelluksella teoria/atk luokassa. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota koneistuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3.




____________________________________________________________________________________________________________

reikien jyrsintä

Hionta

hionnan perusteet

hiomalaikat

Ammattitaidon osoittamistavat Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Muuta osaamisen arviointia toteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin.


Koneistuksen työssäoppimisjakson aikana tai työsalissa opiskelija näyttää osaamistaan

ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja koneistustöitä.

2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp

Ammattitaitovaatimukset ja arviointi




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Levytyöt

suuntaisleikkurin käyttö

terminen leikkaus

käsivarainen leikkaus o harppi o piirrotus o rissat o laatu o mekanisoitu

pyöristyskoneen käyttö o lieriö o kartio o esitaivutus o malline

kulmauskoneen käyttö o manuaalinen o CNC-kone

Hitsaus

Hitsauskoneiden käyttö(111,135,

Levy- ja hitsaustyöt (30osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Levy- ja hitsaustyöharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan. Luokassa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-,





____________________________________________________________________________________________________________

136, 141)

WPS:n käyttö

Levyrakenteet kokoonpano ja hitsaus

Koneenpiirustus

Kuvatulkinta

Hitsausmerkit

Kokoonpanokuvat

Työvaihesuunnittelu Työturvallisuus

Turvallinen työskentely

pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota levy- ja hitsaustöissä tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).


Ammattiosaamisen näytön kuvaus Ammattiosaamisen näyttö sisältää metallirakenteen valmistamisen piirustusten mukaan hitsaus- ja levyntyömenetelmin.

2.2.3 Koneenasennus, 30 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tekninen piirustus

työ- ja kokoonpanopiirustusten lukeminen

suunnitteluohjelmalla piirtäminen Mittaustekniikka

Mikrometrillä ulko- ja sisämittaus

M-kierteen halkaisijan ja nousun mittaaminen

Tuuma kierteen halkaisijan ja nousun mittaaminen

Teoriaopetus, oppimistehtävät Suunnitteluohjelmalla työ- ja kokoonpanopiirrusten piirtäminen. Teoriaopetus, oppimistehtävät Työsalissa asennusharjoitus, teoriaopetus, asennusohjeet, työpisteesen- ja työturvallisuuten perehtyminen

Toteutetaan vuosittain yhdessä opettajien kanssa tehtävän lukuvuosikohtaisen toteutussuunnitelman mukaisesti seuraavissa yhteisten opintojen tutkinnon osissa: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen




____________________________________________________________________________________________________________

Säteis- ja aksiaaliheiton

mittaaminen laipasta mittakellolla

Tekee vaaituksen vesivaalla

Tekee vaaka- ja pystylinjauksen laserlinjauslaitteella

Pyörimisnopeuden mittaus

Tekee mekaanisen tasapainotuksen

Tekee tasapainotuksen iskusysäysmenetelmällä

Asennus ja valmistus

Purkaa vaihdelaatikon ja irrottaa sähkömoottorin

Vaihdelaatikon- ja sähkömoottorin asennus asennusohjeiden mukaan

Laakereiden asennus lämmittämällä ja välysten mittaus

Tiivisteidenasennus

Hammaspyörien asennus, hammasvälystenmittaus

Lohkojen liittäminen ja tiivistäminen

Tekee sähköasennukset ja -kytkennät kuvien avulla

Asentaa laippaliitoksen ja tekee tarvittavat mittaukset ja linjaukset

Voitelujärjestelmät ja voiteluaineet

Perehtyy työkoneen voitelujärjestelmään ja tekee voitelujärjestelmän asennus ja huolto-ohjeet

opettelee koneenasennuksessa tarvittavien työvälineiden ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. Selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Lukee englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita.

Tuotantotoiminnan kannattavuus tai kustannuslaskenta

arvioi vaihdelaatikon purkamiseen ja kasaamiseen menevän ajan

laskee vaihdelaatikon purkamis- ja asennusajan sekä työkustannukset

Verkko-osaaminen

etsii verkosta asennus- ja huolto-ohjeet

Työturvallisuus

tekee nostot ja siirrot turvallisesti

tutustuu työturvallisuusmääräyksiin ja noudattaa työturvallisuusohjeita sekä - määräyksiä

Trukkikortti

trukkikortin teoria

trukin ajoharjoitus Työelämävalmiudet

noudattaa työaikoja

on oma-aloitteinen

siivoaa työympäristön

Trukkikortti suoritetaan logistiikka puolella Työn vaatimusten mukainen pukeutuminen. Sovittujen työaikojen, toiminta- ja työturvallisuusohjeiden sekä määräysten noudattaminen. Koneenasennuksen töihin osallistuminen teknologiateollisuuden yrityksessä Oppimismaisemat: Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, ATK-luokat, luokkatilat, mobiiliohjaus, kuvaportfolio, yhteistoiminnallinen oppiminen ja yritykset

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen


____________________________________________________________________________________________________________

kysyy tarvittaessa neuvoa ja osaa

työskennellä työyhteisön jäsenenä

noudattaa työturvallisuus ohjeita ja määräyksiä




Näytössä suoritetaan kokoonpano, korjaus tai kunnossapitoasennustehtävä.

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Asennusmittausten suorittaminen

rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä mittaaminen

Piirustuksien lukeminen asentamisen apuna

kokoonpano-, asennus- ja osapiirustusten lukeminen.

Mittakellon käyttö

epäkeskeisyyden ja heiton mittaaminen

Kone-elimien asentaminen

kytkimien ja hihnapyörien asennus

linjauslaitteen käyttö Laakerointityyppien kunnon tarkastus

liukulaakerit

vierintälaakerit

Sähkömekaaniset asennukset (30 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa suoritettavina oppimistehtävinä sekä asennusharjoituksina ja/tai työssäoppimalla. Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan käytännön työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueilta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota asennuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen.





____________________________________________________________________________________________________________

Laakerointien irroitus ja asennus

ulosvetäjät

lämmitys- ja jäähdytyslaitteet

paineöljytyökalut Sähkömekaaniset asennukset koneisiin

anturit

ohjauslaitteet

releet ja kontaktorit

riviliittimet

Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa ja työssäoppimispaikoilla. Työkokonaisuuksien suorittamista ja edistymistä arvioidaan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimisjaksolla, mikä arvioidaan T1, H2 ja K3. Näyttöä jatketaan tarvittaessa oppilaitoksessa.




Näytössä opiskelija valmistaa ja kokoaa jonkin pneumaattisen, hydraulisen tai sähkömekaanisen laitteen työ- ja kokoonpanopiirustusten mukaisesti. Näyttö suoritetaan työyhteisön jäsenenä teknologiateollisuuden valmistus- ja kokoonpanotehtävissä. Näyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa oppilaitoksessa. Näytön kesto on 1-2 viikkoa.

2.3.2 Kunnossapito, 30 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Koneturvallisuus

Turvallisuusmääräykset

Automaattisten koneiden turvallisuus

Sähköturvallisuus Voiteluhuolto

Voiteluaineiden tunnistaminen

Voiteluaineiden säilyttäminen, käyttäminen ja jäteöljyn käsitteleminen

Ennakoivan huollon tehtävien suorittaminen

Käytönaikaisen ja kunnonvalvonnan mittausten suorittaminen

Koneiden ja laitteiden kunnon arvioiminen ja huoltotarpeen

Kunnossapito (30 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa suoritettavina oppimistehtävinä sekä asennusharjoituksina ja/tai työssäoppimalla. Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan käytännön työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueilta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota asennuksessa tarvittavaan





____________________________________________________________________________________________________________

määrittäminen Huolto- ja korjaustarpeen raportoiminen Mekaanisen voimansiirron huolto- ja asennustöiden suorittaminen

Pneumatiikka- ja hydraulijärjestelmien vianhaku sekä kunnossapito

Anturit ja rajakytkimet

Verkosto: letkut, putket ja liittimet

Venttiilit

Toimilaitteet Koneenosien ja teräsrakenteiden valmistaminen

Koneistustyöt

Hitsaustyöt

siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa ja työssäoppimispaikoilla. Työkokonaisuuksien suorittamista ja edistymistä arvioidaan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimisjaksolla, mikä arvioidaan T1, H2 ja K3. Näyttöä jatketaan tarvittaessa oppilaitoksessa.




Näytössä opiskelija suorittaa valitun laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin. Näyttö suoritetaan työyhteisön jäsenenä teollisuuden huolto- tai kunnossapitotehtävissä. Näyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa oppilaitoksessa. Näytön kesto on 1-2 viikkoa.

2.4 Valinnaiset tutkinnon osat

2.4.1 Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Työskentelee seuraavissa valmistustehtävis- sä jossa perehtyy tuotannonohjaukseen, valmistusohjeisiin, käyttää käsi- ja sähkötyö- kaluja, osaa valita oikeat osat ja työmenetel- mät työn mukaan, toimii ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla, tekee laadun varmistusmittauksia, käyttää mittalaitteita

Toteutetaan elektroniikkatuotannon erilaisissa työtehtävissä ja työkokonaisuuk- sissa työpaikalla työssäoppimalla. Oppimisen ohjaamisesta vastaa TOP-paikan lähiesimiehet, työpaikkaohjaajat ja oppilaitoksen työssäoppimisenohjaaja ennalta laaditun työkierron mukaisesti.




____________________________________________________________________________________________________________

vian etsinnässä, tarkistaa elektroniikan komponenttien toimintakunnon Työturvallisuus perehtyy työturvallisuusohjeisiin työpaik

kaohjaajan kanssa ja palauttaa perehdytyslistan työsuojelupäälikölle

Kokoonpanolinja 1:llä työskentely

osaa valmistusohjeet ja seuraa työpis- teiden tavoitteiden toteumaa

osaa valita oikeat käsi- ja sähkötyökalut, työmenetelmät työn mukaan ja toimii ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla

tekee laadun varmistus mittauksia, käyttää mittalaitteita vian etsinnässä, tarkistaa osien toimintakunnon


Kokoonpanolinja 2:lla työskentely



tekee laadun varmistus mittauksia, käyt- tää mittalaitteita vian etsinnässä, tarkistaa osien toimintakunnon


Kokoonpanolinja 3:lla työskentely




kysyy tarvittaessa neuvoa ja osaa työs- kennellä työyhteisön jäsenenä

Kokoonpanolinja 4:llä työskentely





Kotelointi


osaa valita oikeat käsi- ja sähkötyökalut,

Työkohteen vaatimusten mukainen pukeutuminen. Sovittujen työaikojen, toiminta- ja työturvallisuusohjeiden sekä määräysten noudattaminen. Elektroniikkan kokoonpano tehtäviin osallistuminen teknologiateollisuuden yrityksessä Työskentely elektroniikan valmistus- ja kokoonpanotehtävissä. Oppimismaisema: teknologiateollisuuden yritys


____________________________________________________________________________________________________________

työmenetelmät työn mukaan ja toimii ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla

tekee laadun varmistus mittauksia, käyttää mittalaitteita vian etsinnässä, tarkistaa osien toimintakunnon


Tekninen piirustus

elektroniikan piirrosmerkit ja piirrosstandardit

osaa lukea piirikaavioita Työelämävalmiudet


On oma-aloitteinen




Ammattiosaamisen näytön kuvaus Ammattiosaamisen näyttö kestää 1-2 viikkoa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija toimii työyhteisön jäsenenä elektroniikkateollisuudessa, elektroniikan valmistus- ja kokoonpanotehtävissä.

2.4.2 Pneumatiikka-asennukset, 15 osp





Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Pneumatiikkajärjestelmään tutustuminen

paineilman tuottaminen / kompressoritekniikka

paineilman jälkikäsittely

paineilmaverkosto

paineilmajärjestelmän venttiilit

paineilman käyttökohteet

oppilaitoksen tai tuotantolaitoksen pneumatiikkajärjestelmä

Pneumatiikka-asennukset (15 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- sekä työsaliopetuksessa ja/tai työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Pneumatiikka-asennuksia ja -kytkentöjä simuloidaan tietokoneavusteisesti.




____________________________________________________________________________________________________________

Pneumatiikkajärjestelmän kytkentä- ja ohjauskaavioiden laadinta, simulointi sekä testaus

ilmaohjausten soveltaminen

Releohjausten soveltaminen

Logiikkaohjausten soveltaminen

Pneumatiikkajärjestelmän toiminta periaatteet

Vianhaku ja järjestelmän toimintakuntoon saattaminen

Piirros- ja ohjausmerkkien tuntemus Pneumatiikkajärjestelmän rakentaminen, säätö, käyttöönotto ja kunnonvalvonta

Muoviputkien ja niihin sopivien liittimien sekä kannattimien asentaminen

Metalliputkien ja niihin sopivien liittimien sekä kannattimien asentaminen

Pneumatiikkaputkien ja – letkujen asentamisessa tarvittavien työkalujen käyttäminen

Pneumatiikkaventtiilien ja/tai – venttiiliterminaalien asentaminen ohjauskoteloihin tai koneisiin

Pneumatiikkaventtiilien ja – toimilaitteiden sekä anturien liittäminen ohjausjärjestelmään

Pneumatiikkajärjestelmän puhdistaminen ja käyttöönotto

Pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvonta

Luokkaopetuksessa käydään läpi eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan käytännön työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueilta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suoriutumaan työtehtävistään itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota asennuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja työaikojen noudattamiseen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien suorittamista ja edistymistä arvioidaan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimisjaksolla, mikä arvioidaan T1, H2 ja K3. Näyttöä jatketaan tarvittaessa oppilaitoksessa.



Ammattiosaamisen näytön kuvaus Tutkinnon osan suorittaja rakentaa kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Lisäksi tutkinnon osan suorittaja tekee pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä. Näyttö suoritetaan työyhteisön jäsenenä teknologiateollisuuden valmistus- ja kokoonpanotehtävissä. Näyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa oppilaitoksessa. Näytön kesto on 1-2 viikkoa.

2.4.3 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp


Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Oppimistavoitteet, ohjaussuunnitelma ja YTO-integrointi


Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi




____________________________________________________________________________________________________________

Ruostumattoman teräksen (RST) ja alumiinin (AL) hitsaaminen

TIG-hitsaus

MIG/MAG-hitsaus

Hitsausohje (WPS)

Työympäristön vaatimukset

Materiaalien käsittelyn vaatimukset

Hitsien jälkikäsittely (peittaus, harjaus, hionta ja oikaisu)

Volframielektrodin teroitus

Valitulla prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO

9606-2 mukainen levyhitsauskoe

FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C

Kaarijuotokset (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto)

Hitsaus teoria

Yleisimmin käytetyt AL/RST materiaalit ja niiden merkinnät

Materiaalien hitsattavuus

Hitsattavuutta rajoittavat tekijät

Erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi

Hitsauksen suoritustekniikat

Hitsauksen liitosmuodot

Hitsauksen muodonmuutokset

Perustiedot AL/RST hitsauslisäaineista


Työaikojen noudattaminen

Oma-aloitteisuus

Työympäristön siivous

Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Hitsaustyöharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu tähän tutkinnon osaan. Luokassa ja työsalissa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suoriutumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään erityistä huomiota ao. materiaalien käsittelyyn sekä yleisesti levy- ja hitsaustöissä tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = suoritettu). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimis-paikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä). Opiskelija suorittaa valitsemallaan hitsausprosessilla levyhitsauskokeen joko alumiinilla tai ruostumattomalla teräksellä. Oppimismaisemat: Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, ATK-luokat, luokkatilat, mobiiliohjaus, kuvaportfolio, yhteistoiminnallinen oppiminen ja yritykset

Ammattitaidon osoittamistavat Valtakunnalliset tutkinnon perusteet



____________________________________________________________________________________________________________

Muuta osaamisen arviointia toteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin.


Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan alumiinisen ja/tai ruostumattoman teräs tuotteen valmistus hitsausohjeiden ja piirustusten mukaan.

2.4.4 Asennushitsaus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tekninen piirustus

Hitsausmerkinnät

Työpiirustusten lukeminen Hitsaus teoria

suojakaasut

hitsausvirheet

hitsauksen esivalmistelut

hitsausjännitykset ja niiden poistaminen

eri metallien hitsaaminen yhteen

korroosion sähkökemialliset perusteet ja metallien sähkökemialliset jalousaste-erot

hitsien jälkikäsittely ja korroosiosuojaus

Puikkohitsaus

Teoria

Alapiena

Pysty

Monipalko MIG-, MAG-hitsaus

Teoria

Alapiena

Pysty

Monipalko Polttoleikkaus

Kaasupolttoleikkaus

Plasmaleikkaus Kovajuottaminen

Messinki

Fosforikupari Ruostumattoman teräksen hitsaus

TIG-hitsaus

MAG-hitsaus

Teoriaopetus, oppimistehtävät Suunnitteluohjelmalla työ- ja kokoonpanopiirrusten piirtäminen. Teoriaopetus, oppimistehtävät Työn vaatimusten mukainen pukeutuminen. Sovittujen työaikojen, toiminta- ja työturvallisuusohjeiden sekä määräysten noudattaminen. Kahdella hitsausprosessilla suoritettu asennushitsaus työolosuhteissa. Oppimismaisemat: Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, ATK-luokat, luokkatilat, mobiiliohjaus, kuvaportfolio, yhteistoiminnallinen oppiminen ja yritykset

YTO integrointi kemia



____________________________________________________________________________________________________________

Puikkohitsaus

Alumiinin hitsaus

TIG-hitsaus

MAG-hitsaus Päälle-, kova- ja täyttöhitsaus

Päällehitsaus

Kovahitsaus

Täyttöhitsaus Tulityöturvallisuus

Tulityölupa tilapäisellä tulityöpaikalla



On oma-aloitteinen





Ammattiosaamisen näyttö kestää 1-2 viikkoa ja näyttö suoritetaan kahdella

hitsausprosessilla suoritettu asennushitsaus asennusolosuhteissa, oppilaitoksessa tai

työssäoppimispaikassa.

2.4.5 Hitsaus, 15 osp



työkokonaisuudet ja niiden oppimistavoitteet

ohjaussuunnitelma

yhteisten tutkinnon

osien integrointi

YLEISTÄ

Hitsausprosessin valinta

Hitsien tarkistusmittaus

Silloitus

Yksi ja monihitsaus

Käyttöalueet

Hitsausvirheet

Miten vältetään

SFS-EN ISO 5817

Hitsaus (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Hitsaustyöharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa.




____________________________________________________________________________________________________________

Hitsiluokat B, C, D

Silmämääräinen arviointi

WPS-käyttö ja laadinta Materiaalioppi

Koneenrakennuksessa käytettävät materiaalit

Eri materiaalien muodonmuutokset Koneenpiirustus

Kuvatulkinta

Hitsien mitoitus ja merkinnät Hitsausprosessit

Puikkohitsaus(111) - Käyttöalueet

- Laitteistot o Virtalähde

- Huolto

- Hitsausarvojen säätö - Puikkotyypit

o Ominaisuudet o Käyttökohteet o Merkinnät o Puikon valinta o Puikkojen varastointi,

kuivaus ja käsittely

- Hitsauksen suoritus

Mig- ja Mag-hitsausprosessit (131,135)

- Käyttöalueet - Lisäainelangat ja langan valinta - Laitteiston käyttö ja huolto

- Suojakaasun valinta - Kaasun merkinnät - Kaasusuojajärjestelmän säätö

- Virtausmäärä - Hitsausparametrien hallinta - Virtalähde - Hallita eri kaarialueet ja pulssitus

Tig-hitsausprosessi (141) - Käyttöalueet

- Hitsattavat materiaalit - Laitteisto - Huolto - Hitsausarvojen säätö ja

langanvalinta Pätevyyskokeet

Hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C.

Hitsaus

Kokoonpanohitsaus 135- ja 111-prosessseilla

Jauhekaarihitsauksen perusasiat

Hitsauskokeet

- FW,PA,PB, ml ja PF sl jollakin hitsausprosessilla (111, 135, 136)

Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu tähän tutkinnon osaan. Luokassa ja työsalissa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suoriutumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota levy- ja hitsaustöissä tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).


____________________________________________________________________________________________________________

Valmistaminen

Osien katkaisu

Levyjen leikkaus (mekaaninen ja CNC) suuntaisleikkurilla

Käsivarainen terminen leikkaus

CNC- ohjattu terminen leikkaus

Aukkojen ja railojen valmistaminen

Palkki-, pilari ja profiilijatkotset ja laipoitukset juurituella

Kokoonpanohitsaus - Silloitus

Levy- ja kotelopalkkien perusasiat

Tuntea SFS-EN 1090-2 standardin vaatimukset

Rakenteiden ja osien mittatarkistus

Ristikkorakenteiden hitsaus Materiaalioppi

Profiilityypit ja niiden merkinnät

Laatuvaatimukset

WPS-käyttö

Kuuma- ja kylmäoikaisun perusteet

Lämmöntuonti* Koneenpiirustus

Työpiirustusten tulkinta

Hitsien merkinnät Työturvallisuus

Työmaaturvallisuus

Turvalliset nostot/siirrot





Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan hitsaus kansainvälisten määräysten mukaan.

2.4.6 IW-hitsaus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

YLEISTÄ

IW-hitsaus (15osp) tutkinnon osassa




____________________________________________________________________________________________________________

SFS-EN 287-1

SFS-EN ISO 5817

WPS-käyttö ja laadinta Hitsausprosessit

Puikkohitsaus(111)

Mig- ja Mag-hitsausprosessit (131,135)

Tig-hitsausprosessi (141)

Muut hitsausprosessit - jauhekaarihitsaus - plasmahitsaus

- kaasuhitsaus - vastushitsaus

Pätevyyskokeet

hitsataan oppijan valitsemalla prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset

hitsataan oppijan valitsemalla prosessilla standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD

IW - teoriakoe

Yleisosa

Hitsauksen perussanasto

Sähkön käyttö kaarihitsauksessa

Muodonmuutokset ja hitsausjännitykset

Hitsausasennot ja tunnukset

Hitsausprosessien nimet ja tunnukset

Hitsausmerkit

Hitsausstandardit Hitsausaineet

Eri materiaalit ja niiden hitsaus

Johdatus teräksiin

Seostamattomien/niukkaseosteisten terästen hitsattavuus

Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

Alumiinit ja niiden hitsaus

Titaanit, nikkelit ja kuparit ja niiden hitsaus

Valuteräkset ja niiden hitsaus

Valuraudat ja niiden hitsaus

Eripariliitosten hitsaus Työturvallisuus

Terveys ja turvallisuus hitsaustyössä

Teollisuuskaasut ja turvallinen

ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-ja työsaliopetuksessa. Opetuksessa hyödynnetään kansainvälisen hitsaajan (IW) sähköistä opetusmateriaalia ja yritysten koulutusaineistoa. Hitsaustyöharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso ei kuulu tähän tutkinnon osaan. Luokassa ja työsalissa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilötyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suoriutumaan työtehtävästä itsenäisesti. Oppimisessa kiinnitetään huomiota hitsaustöissä tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Hitsauspätevyyskokeet sekä teoriakoe suoritetaan oppilaitoksessa.


____________________________________________________________________________________________________________

käyttö

Lämpökäsittelyt hitsauksen yhteydessä

Hitsausliitokset

Levyjen hitsausliitokset

Putkien hitsausliitokset Hitsausprosessit

Puikkohitsaus

MIG/MAG-hitsaus

MIG/MAG-hitsausaineet

Täytelankahitsaus

TIG-hitsaus

Muut: jauhekaari-, plasma-, kaasu- ja vastushitsaus

Hitsauksen suoritus

Osa 1

Osa 2

Hitsauslaitteisto Laatu

Laadunvarmistus

Pätevyyskokeet; Alumiinit

Pätevyyskokeet: Teräkset

Hitsausohjeet, WPS

Perusaineryhmät

Hitsiluokat ja hitsausvirheet

Tarkastus ja testaus

Mekaaninen aineenkoetus Leikkaus, railonvalmistus ja talttaus

Leikkaus ja railonvalmistus

Talttaus Korjaushitsaus




Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan hitsaus kansainvälisten määräysten mukaan.

2.4.7 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Cnc-ohjattu levytyökone

Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (15osp)




____________________________________________________________________________________________________________

Ohjelmointi

- Toimintatavat - parametrit

Käyttö

- ohjelmoinnin korjaukset CNC-ohjattu polttokone

Ohjelmointi ja käyttö Robotin ohjelmointi ja käyttö Materiaalit

Merkinnät

Ominaisuudet Nostimien käyttö

Siltanosturit

Haarukkavaunu

Pumppukärryt Lasertyöstön ohjelmointi ja käyttö Vesileikkurin ohjelmointi ja käyttö

Koneenpiirustus kuvien tulkinta

Työturvallisuus

Laitteiden turvallinen käyttö

tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan Luokassa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa / paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).



Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan monimuotoisen työkappaleen tai osakokonaisuuden valmistaminen CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella työpiirustuksen mukaan.

2.4.8 Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp





____________________________________________________________________________________________________________



Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tiedon hallinta

Työsuunnitelma

Sopivat valmistusmenetelmät

Työpiirustusten luku

- Leikkauskuvannot

- Muoto- ja sijaintitoleranssit

- Hitsausmerkinnät

- Railotyypit

CNC-ohjelmointi piirustusten mukaan

Standardin ISO 15609-1 mukaiset hitsausohjeet (WPS)

Standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

Standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukainen pienahitsauskoe levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C

Levyjen ja muototerästen muokkaus

Käsivarainen ja koneellinen polttoleikkaus (SFS-EN ISO 9013)

Hitsausprosessit

- puikko

- MIG/MAG

- TIG

Levyjen leikkaaminen

- suuntaisleikkuri

- saha

- kulmahiomakone

Paksujen levyjen pyöristäminen

Paksujen levyjen särmäys

Muototerästen ja putkien katkaisu

- saha

- kulmahiomakone

- muototeräsleikkurit

Teräsrakenteiden muotoilu, taivutus ja oikominen

Kylmä- ja kuumaoikaisu

Railojen valmistelu

Esiasettelun tarkistusmittaukset

Silloitus

Valmiin kappaleen tarkistusmittaukset

Nosto-, kiinnitys- ja apulaitteiden turvallinen käyttö

Levy- ja teräsrakennetyöt (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitteet toteutetaan työsalin koneilla sekä työssäoppimispaikoissa. Opiskelija hitsaa standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan Luokassa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).




____________________________________________________________________________________________________________


Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan metallirakenteen valmistaminen piirustusten mukaan hitsaus- ja levynkäsittelymenetelmin

2.4.9 Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Levytyökeskuksen käyttö

Rakenne

Käyttöalueet

Toiminta - työkalut/valinta - työkalujärjestelmä

- käyttöpaneelin hallinta - korjaukset - Häiriötilanteet

- Osien viimeistely ja tarkistus - Tarpeellinen huolto

Levytyökeskuksen ohjelmointi

geometriset muodot

tiedonsiirto koneelle

korjaukset

käytettävät materiaalit

simulointi Materiaalioppi

Käytettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet

Työturvallisuus

turvallinen käyttö Koneenpiirustus

kuvatulkinta

Levytyökeskuksen käyttö (15 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan pääasiassa työssäoppimalla työssäoppimispaikassa. Koulussa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitteet toteutetaan mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).



____________________________________________________________________________________________________________



Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan levytyön valmistus piirustusten mukaan käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen.

2.4.10 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Mekanisointi

Mekanisoinnin teoreettiset peusteet

edut/haitat

laitteet esim. kevytmekanisointi

käyttö esim. pistoolin ja kappaleen kiinnitys

parametrit Käsivarainen hitsaus

Hitsausprosessit(135/136/138) Hitsausoperaattorin tietojen ja taitojen teoreettiset perusteet (SFS1418)

Robotin käyttö

Teoreettiset perusteet

Koordinaatistot

Virheilmoitus => virheiden korjaus

Pyörityspöydän käyttö Työturvallisuus

laitteiden turvallinen käyttö

turvallinen työympäristö Koneenpiirustus

Kuvatulkinta

Mekanisoitu- ja automatisoitu hitsaus (15 osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan. Luokassa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus).




____________________________________________________________________________________________________________

Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).




Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan metallirakenteen valmistus mekanisoidulla tai automatisoidulla hitsausmenetelmällä piirustusten mukaan.

2.4.11 NC-tarkkuussärmäys, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

NC- ohjelmointi

särmäyskoneen NC- ohjelmoinnin näyttöpaneelilta

käyttää särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa ja siirtää taivutusohjelman särmäyskoneelle

taivutuksen simuloinnin sekä automaattitoiminnalla että manuaalitoiminnolla

Työkalujen käyttäminen

painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet

valita oikeat työkalut eri särmäystehtäviin

kiinnittää työkalut ja tehdä niiden säädöt ja tarkistukset

huolehtia työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta

Työpiirustusten lukeminen ja mittaaminen

lukea särmäystyön työpiirustuksia ja laatia työsuunnitelman

mitata kulmat särmäyksen jälkeen ja tehdä korjausohjelmoinnit

Teoriaopetus, oppimistehtävät Suunnitteluohjelmalla työ, levitys ja kokoonpanopiirrusten laatiminen. Materiaalien ominaisuudet Teoriaopetus, oppimistehtävät(esim. särmäyskokeet, joilla tutkitaan aineen käyttäytymistä särmäyksessä) Oppimismaisemat: Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, ATK-luokat, luokkatilat, mobiiliohjaus, kuvaportfolio, yhteistoiminnallinen oppiminen ja yritykset

Kuvaportfolion laadinta 3D piirustusten laatiminen Oikaistun pituuden laskeminen särmäyksessä




____________________________________________________________________________________________________________

Materiaalien ominaisuudet

särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytymisen särmäyksessä

tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät

Työturvallisuus

käyttää särmäyspuristinta turvallisesti

käyttää nosto- ja siirtovälineitä ja käsitellä levymateriaaleja

Huolto

käyttää laitteiston kunnonseurantaa ja tehdä käyttäjän huoltotehtävät

käsitellä valmiita särmäystuotteita sekä pakata ja dokumentoida ne


noudattaa työaikoja

on oma-aloitteinen

siivoaa työympäristön


noudattaa työturvallisuus ohjeita ja

määräyksiä

Ammattitaidon osoittamistavat Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Ammattiosaamisen näytön kuvaus

Ammattiosaamisen näytössä tarkkuussärmätään työpiirustusten mukaisia levyosia NC-särmäyskoneella.

2.4.12 Ohutlevytyöt, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Piirustusten luku

Ohutlevytyöt (15osp) tutkinnon osassa


https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/33824/ops/tutkinnonosat/48127





____________________________________________________________________________________________________________

leikkaus- ym. kuvannot

liitosmerkinnät

muoto- ym. toleranssimerkinnät

levityspiirustukset käsin sekä CAD-ohjelmalla

Ohutlevymateriaalit

kupari

alumiini

muovitettu ohutlevy

hiottu RST

HST Ohutlevyn muokkaus

piirrotusmenetelmät ja –välineet

nakertaja, kuvio- ja suuntaisleikkurit, kulmauskone

taivutussuunnitelma

särmäys

vaotus

saumaus, -tyypit ja –menetelmät Ohutlevyliitokset

liimaus, ruuviliitokset, vetokaraniittiliitokset

MAG-hitsaus

MIG-hitsaus

TIG-hitsaus

vastushitsaus SFS-EN ISO 5817 mukaiset laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

Työturvallisuus

laitteiden turvallinen käyttö

turvallinen työympäristö Viimeistelytyöt

ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka-, työsaliopetuksessa ja työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Harjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan. Luokassa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).



Ammattiosaamisen näytössä suoritetaan ohutlevytuotteen valmistus piirustusten mukaan.

2.4.13 Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp



Työkokonaisuudet ja niiden

Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon




____________________________________________________________________________________________________________

oppimistavoitteet

osien integrointi

Hitsaus

Kokoonpanohitsaus 135- ja 111-prosessseilla

Jauhekaarihitsauksen perusasiat

Hitsauskokeet - FW,PA,PB, ml ja PF sl jollakin

hitsausprosessilla (111, 135, 136) Valmistaminen

Osien katkaisu

Levyjen leikkaus (mekaaninen ja CNC)suuntaisleikkurilla

Käsivarainen terminen leikkaus

CNC- ohjattu terminen leikkaus

Aukkojen ja railojen valmistaminen

Palkki-, pilari ja profiilijatkotset ja laipoitukset juurituella

Kokoonpanohitsaus - silloitus

Levy- ja kotelopalkkien perusasiat

Tuntea SFS-EN 1090-2 standardin vaatimukset

Rakenteiden ja osien mittatarkistus

Ristikkorakenteiden hitsaus Materiaalioppi

Profiilityypit ja niiden merkinnät

Laatuvaatimukset

WPS-käyttö

Kuuma- ja kylmäoikaisun perusteet

Lämmöntuonti* Koneenpiirustus

Työpiirustusten tulkinta

Hitsien merkinnät Työturvallisuus

Työmaaturvallisuus

Turvalliset nostot/siirrot


Rakennusten teräsosien valmistus (15osp) tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan pääasiassa työssäoppimalla työssäoppimispaikassa. Koulussa tapahtuvassa oppimisessa ohjataan lähinnä eri aihealueiden teoreettisiin perusteisiin ja hitsausharjoitusten ja pätevyyskokeiden suorittamiseen. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Levy- ja hitsaustyöharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla, mahdollisilla simulointiohjelmilla sekä työssäoppimispaikoissa. Työelämässä tapahtuva työssäoppimisjakso kuuluu olennaisesti tähän tutkinnon osaan. Työtä tekemällä harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnon osan eri aihealueilta ja opitaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännössä oppiminen toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin oppija joutuu suorittumaan työtehtävästä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Oppimisessa kiinnitetään huomiota levy- ja hitsaustöissä tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään kaikissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä ( = hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan pääsääntöisesti työssäoppimispaikassa/paikoissa. Näyttö arvioidaan arvosanoilla T1(tyydyttävä), H2(hyvä) tai K3(kiitettävä).

Matematiikka*

Lämmöntuonti

Ammattitaidon osoittamistavat Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Ammattiosaamisen näytön kuvaus

Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työskentelemällä rakennusten teräsosien valmistustehtävissä.






____________________________________________________________________________________________________________

2.4.14 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

CNC-tekniikan perustaidot

ohjelmointi CAD/CAM

CAD-perustaidot

CAD- harjoitteet

CAM-ohjelman käyttö

simulointi

koneenpiirtäminen

tulostaminen

linjaliikenne

editointi

työstöratojen teko

työkalujen valinta

työstömenetelmien valinta

CAM- harjoitteet

CAD/CAM-2D työstöratojen valmistus tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. CAD-perusteet toteutetaan CAD-sovelluksella teoria/atk luokassa. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3.

Englanti

alan sanasto Matematiikka

työstöarvolaskut

trigonometria

geometria






____________________________________________________________________________________________________________

Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa CAM-ohjelmistolla

toteutettavan ohjelmointitehtävän, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää

osaamistaan ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja

ohjelmointitehtäviä. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän

edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun. Ammattiosaamisen

näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada riittävän laaja-alaiset

sisällöt.

2.4.15 CNC-sorvaus, 15 osp




ohjaussuunnitelma

yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tavoitteena on oppia käyttämään 2-akselista CNC-ohjattua työstökonetta ja pystyä valmistamaan työpiirustusten mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita. CAD/CAM-tekniikan perusteet

CNC-ohjelmointi

ohjelmoinnin perusteet Konepajatekniset mittaukset

työntömitta

mikrometri

kierteen mittaaminen

mittakellot

reikäindikaattori Tekninen piirtäminen

CAD CNC-koneen käyttö

työturvallisuus

työvaiheiden suunnittelu

koneen akselit

referenssipisteet

nollapisteet

kappaleen kiinnitys


terän asetus ja mittaus

työkalukorjaimet

työstöarvot

ohjelman syöttö ja editointi

kompensoinnit ja työkierrot

ohjelman testaus

CNC-sorvaus tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet ja kappaleiden valmistus toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. CAD/CAM-perusteet toteutetaan CAD/CAM-sovelluksella teoria/atk luokassa. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota koneistuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen



____________________________________________________________________________________________________________

viimeistely ja laadun varmistus

Koneiden lisälaitteiden tuntemus

pyörivät työkalut

vastakara

lisä-akselit

tangonsyöttölaite

merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3


Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Muuta osaamisen arviointia toteutetaan yksilöllisesti ja se kirjataan aina HOPS:iin. Ammattiosaamisen näytön kuvaus

Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa CNC-koneella toteutettavan

sorvaustyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna

aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja CNC-sorvaustöitä. Kokonaan

oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja mukaan

näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun.

2.4.16 CNC-jyrsintä, 15 osp




ohjaussuunnitelma

yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tavoitteena on oppia käyttämään 3-akselista tai moniakselista CNC-ohjattua työstökonetta ja pystyä valmistamaan työpiirustusten mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita.

CAD/CAM-tekniikan perusteet

CNC - ohjelmointi

ohjelmoinnin perusteet Konepajatekniset mittaukset

työntömitta

mikrometri


mittakellot

reikäindikaattori

CNC-jyrsintä tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet ja kappaleiden valmistus toteutetaan työsalin koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. CAD/CAM-perusteet toteutetaan CAD/CAM-sovelluksella teoria/atk luokassa. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä.

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen




____________________________________________________________________________________________________________

Tekninen piirtäminen

CAD CNC-koneenkäyttö

työturvallisuus


koneen akselit

referenssipisteet

nollapisteet

kappaleen kiinnitys


terän asetus ja mittaus

työkalukorjaimet

työstöarvot

ohjelman syöttö ja editointi

kompensoinnit, työkierrot ja aliohjelmat

ohjelman testaus

viimeistely ja laadun varmistus

kappaleiden kiinnitysvälineet

kappaleiden nosto

asetusten dokumentointi Koneiden lisälaitteiden tuntemus

jakolaiteet

paletointi

lisäakselit 3D-piirtäminen

3D- työstön perusteet

Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota koneistuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3




Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa CNC-työstökeskuksella

toteutettavan jyrsintätyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan

ennalta sovittuna aikana. Näytön sisällöt ovat aiemmin harjoiteltuja CNC-jyrsintätöitä.

Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään saamaan työelämän edustaja

mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun.

2.4.17 Hionta, 15 osp



Työkokonaisuudet ja niiden

Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon




____________________________________________________________________________________________________________

oppimistavoitteet

osien integrointi

Tavoitteena on oppia hiomakoneiden rakenne, toiminta ja hionnan periaate. Hiontatekniikka

koneiden rakenne ja toiminta

kappaleen kiinnitys

hionnan työvarat

hiomakiven vaihto ja tasapainotus

työstöarvot

koneen säädöt

työjärjestys

Pyöröhionta

koneiden rakenne

kartiokkuuden hallinta

timantointi

Tasohionta

koneiden rakenne

timantointi

Konepajatekniset mittaukset

työntömitta

mikrometri


mittakellot


Hionta tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Hiontaharjoitteiden ja kappaleiden valmistus toteutetaan työsalin koneilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota hionnassa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen




Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa hiomakoneella toteutettavan

hiontatyön tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna

aikana, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Näytön sisällöt ovat

aiemmin harjoiteltuja hiontatöitä. Kokonaan oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään

saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun.

2.4.18 FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp





____________________________________________________________________________________________________________



Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tavoitteena on oppia valmistamaan kappaleita joustavalla valmistusjärjestelmällä, johon kuuluu NC-ohjattu kone sekä oppia käyttämään FMS- järjestelmää ja robottia. FMS-järjestelmän käyttö ja ohjelmointi

valmistusjärjestelmän käyttötehtävät

työkappaleiden panostus ja purkaminen

järjestelmän ohjelmoinnin ja ohjelmien hallinta

NC- ohjelmointi

CAD

CAM

FMS- ajokortti

FMS- järjestelmien käyttö tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan työssäoppimispaikalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet ja kappaleiden valmistus toteutetaan työssäoppimispaikan koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. CAD/CAM-perusteet toteutetaan CAD/CAM-sovelluksella teoria/atk luokassa. Työssäoppimispaikalla harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään opintokokonaisuuden aikana. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen



Tutkinnon suorittaja tekee näytön TOP-jaksolla kyseisessä yrityksessä.



____________________________________________________________________________________________________________

2.4.19 Manuaalikoneistus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tavoitteen on oppia valmistamaan moni- muotoisia kappaleita manuaalisilla työstö- koneilla. Sorvaus

sorvausmenetelmät

kappaleen kiinnitys


terähuolto

apulaitteiden hallinta

työstöarvot Jyrsintä

Jyrsintämenetelmät

kappaleen kiinnitys


terähuolto


työstöarvot

Lämpökäsittely hallinta

Hammaspyörän valmistus

Poraus

Sahaus


työntömitta

mikrometri


mittakellot


pinnankarheus

toleranssit

Manuaalikoneistus tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan luokka- ja työsaliopetuksessa sekä työssäoppimalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Koneistusharjoitteiden ja kappaleiden valmistus toteutetaan työsalin koneilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti asiakastöiden avulla. Luokkaopetuksessa ohjataan eri aihealueiden teoreettiset perusteet. Työsalissa harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota koneistuksessa tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään sekä luokka että työsaliopetuksessa. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen









____________________________________________________________________________________________________________

Näytössä tutkinnon osan suorittaja suorittaa oppilaitoksessa työstökoneella toteutettavan

koneistustyön, tai työssäoppimisjakson aikana hän näyttää osaamistaan ennalta sovittuna

aikana, mikäli se riittävän laaja-alaisena on mahdollisuus toteuttaa. Näytön sisällöt ovat

aiemmin harjoiteltuja koneistustöitä. Oppilaitoksessa pidettävässä näytössä pyritään

saamaan työelämän edustaja mukaan näytön seurantaan ja/tai arviointikeskusteluun.

Ammattiosaamisen näytön voi suorittaa myös työelämässä, mikäli on mahdollisuus saada

riittävän laaja-alaiset sisällöt.

2.4.20 Tarkkuuskoneistus, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

CAD/CAM


työntömitta

mikrometri


mittakellot


Työstötekniikka

koneistusmenetelmät

työstöarvot

kappaleenkiinnitys

terän kiinnitykset, nollaukset, huollot, teroitukset

työstöratojen valmistus

teräkorjaimet

Tarkkuuskoneistus tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan työssäoppimispaikalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet ja kappaleiden valmistus toteutetaan työssäoppimispaikan koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. CAD/CAM-perusteet toteutetaan CAD/CAM-sovelluksella teoria/atk luokassa. Työssäoppimispaikalla harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään opintokokonaisuuden aikana. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus).

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen



____________________________________________________________________________________________________________

Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3






2.4.21 Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Tavoitteena on osata käyttää uppokipinä- työstökonetta tai lankasahaa. Kipinätyöstökoneen käyttäminen

IT7-IT5 tarkkuusasteen vaatimus valmistuksessa

VDI 3400- taulukon mukainen pinnalaatuvaatimukset

lankasahauksessa pinnanlaatu

työpiirustusten tulkitseminen


kappaleiden kiinnitys


työstöarvot

koneiden ohjelmointi

Työstö kipinätyöstökoneella tutkinnon osassa ammatilliset työkokonaisuudet opitaan työssäoppimispaikalla. Opetuksessa hyödynnetään mahdollista verkko-opetusmateriaalia ja yritysten internetaineistoa. Ohjelmointiharjoitteet ja kappaleiden valmistus toteutetaan työssäoppimispaikan koneilla ja mahdollisilla simulointiohjelmilla. Harjoitteet pyritään toteuttamaan asiakastöiden avulla. CAD/CAM-perusteet toteutetaan CAD/CAM-sovelluksella teoria/atk luokassa. Työssäoppimispaikalla harjoitellaan työkokonaisuuksia tutkinnonosan eri aihealueelta ja opiskellaan työvälineiden ja laitteiden oikeaoppista käyttöä. Käytännönopetus toteutetaan yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelynä, jolloin opiskelija joutuu suorittamaan työtehtäviä itsenäisesti sekä ottamaan huomioon työtoverinsa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota tarvittavaan siisteyteen, huolellisuuteen, vastuuntuntoisuuteen, työaikojen noudattamiseen ja työturvallisuuteen. Työturvallisuutta, kestävää kehitystä, yrittäjyyttä ja taloudellisuutta käsitellään opintokokonaisuuden aikana. Työkokonaisuuksien ja harjoituksien

Englanti


työstöarvolaskut

trigonometria

geometria Fysiikka

lämpölaajeneminen




____________________________________________________________________________________________________________

edistymistä arvioidaan ja seurataan S-merkinnöillä (hyväksytty suoritus). Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan työssäoppimispaikalla mikä arvioidaan T1, H2 tai K3





2.4.22 Hienomekaaninen valmistus, 15 osp

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää käsityövälineitä ja työstökoneita monipuolisesti sekä CNC-tekniikanperusteet. Hän osaa koneistaa hienomekaanisia osia sekä valmistaa pieniä tarkkuutta vaativia levyosia ja liittää niitä yhteen erilaisilla liittämistekniikoilla. Hän osaa sähkötekniikan ja elektroniikan perusteita niin, että osaa tehdä sähköisiä ja mekaanisia hienomekaanisten laitteiden kokoonpanoasennuksia piirustusten, kytkentäkaavioiden ja muiden ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa ohjauspanelin, muuntajan ja hienomekaanisen valmistuksen

ohjauskorttien koestuksen

käämikomponenttien kokoonpanon ja testauksen

loppukoestuksen

elektroniikan kokoonpanotyöt

osaa valmistusohjeet ja seuraa työpisteiden tavoitteiden toteumaa


tekee laadun varmistus mittauksia, käyttää mittalaitteita vian etsinnässä tarkistaa osien toimintakunnon




____________________________________________________________________________________________________________

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Opiskelija/ tutkinnon suorittaja

Suunnitelmallinen työskentely

tarvitsee ohjausta koko ajan

tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä

työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan

Työn kokonaisuuden hallinta

suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen avulla

hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta

osaa huoltaa ja asentaa koneita suunnitelmien mukaisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys

kysyy tarvittaessa neuvoa.

pyrkii työskentelemään joutuisasti.

työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien,

‑välineiden ja

materiaalien hallinta



Mekaaniset asennukset

suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt

Työvälineiden käyttö

käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat

käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävät voiteluaineet, johtimien ja putkien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein

ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

Mittaukset ja säädöt

valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla.

tekee kunnonvalvontamittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon tarvetta.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja osaa säätää rajakytkimiä toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta



____________________________________________________________________________________________________________


Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen

tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lukea koneenpiirustuksia

tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat

selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa

tunnistaa laatuvaatimukset

osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti

Matematiikan ja luonnontieteiden taidot

ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa.

tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot



Työturvallisuus, terveys ja toimintakyky

noudattaa työturvallisuusohjeita

työskentelee ergonomisesti oikein

pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä

Oppiminen ja ongelmanratkaisu

tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä

etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna

ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti

Vuorovaikutus ja yhteistyö

ottaa huomioon toiset työntekijät

toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä

Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä.

työskentelee huolellisesti ja tarkasti.



Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Työskentelee seuraavissa valmistustehtävis- sä, jossa perehtyy tuotannonohjaukseen, valmistusohjeisiin, käyttää käsi- ja sähkötyö- kaluja, osaa valita oikeat osat ja työmenetel- mät työn mukaan, toimii ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla, tekee laadun varmistus mittauksia, käyttää mittalaitteita vian etsin- nässä, tarkistaa elektroniikan komponenttien toimintakunnon Ohjauspaneelin valmistus

osaa valmistusohjeet ja seuraa työpisteiden tavoitteiden toteumaa

osaa valita oikeat käsi- ja sähkötyökalut, työmenetelmät työn mukaan ja toimii

Toteutetaan elektroniikkatuotannon erilaisissa työtehtävissä ja työkokonaisuuksissa työpaikalla työssäoppimalla. Oppimisen ohjaamisesta vastaa TOP-paikan lähiesimiehet, työpaikkaohjaajat ja oppilaitoksen työssäoppimisenohjaaja ennalta laaditun työkierron mukaisesti. Työkohteen vaatimusten mukainen pukeutuminen. Sovittujen työaikojen, toiminta- ja työturvallisuusohjeiden sekä


____________________________________________________________________________________________________________

ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla



Ohjauskorttien koestus





Käämikomponenttien kokoonpano ja testaus





Loppukoestus





Muuntajavalmistus





Hienomekaaninen valmistus





määräysten noudattaminen. Hienomekaniikan tehtäviin osallistuminen teknologiateollisuuden yrityksessä Työskentely hieno-mekaanisissa valmistus- ja kokoonpanotehtävissä Oppimismaisema: teknologiateollisuuden yritys


____________________________________________________________________________________________________________

Elektroniikan kokoonpanotyöt







On oma-aloitteinen



Ammattiosaamisen näytön kuvaus Ammattiosaamisen näyttö kestää 1-2 viikkoa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija toimii työyhteisön jäsenenä hienomekaanisissa valmistus- ja kokoonpanotehtävissä.

2.4.23 Mekaaninen kunnossapito, 15 osp

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Ammattitaitovaatimukset

Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä.

Tutkinnon osan suorittaja osaa

koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit

varmistaa sähköturvallisuuden

suorittaa voiteluhuoltotehtäviä

tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä

tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä

tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta

tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista

ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta

suorittaa mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien perustehtäviä



____________________________________________________________________________________________________________

yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa ja liittää putkistoja

tietää koneissa käytettävät materiaalit, kiinnityselimet, liimat ja lukitteet

tunnistaa rajakytkintyyppejä ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteita

tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä liitos- ja hitsaustöitä

Arviointi

Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta



Suunnitelmallinen työskentely

tarvitsee ohjausta koko ajan

tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä

työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan

Työn kokonaisuuden hallinta

suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen avulla

hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta

osaa huoltaa ja asentaa koneita suunnitelmien mukaisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys

kysyy tarvittaessa neuvoa.

pyrkii työskentelemään joutuisasti.

työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien,

‑välineiden ja

materiaalien hallinta



Mekaaniset asennukset

suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt

Työvälineiden käyttö

käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat

käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävät voiteluaineet, johtimien ja putkien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein

ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

Mittaukset ja valitsee oikeat tekee tekee mittaukset


____________________________________________________________________________________________________________

säädöt mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla.

kunnonvalvontamittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon tarvetta.

huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja osaa säätää rajakytkimiä toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta



Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen

tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lukea koneenpiirustuksia

tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat

selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa

tunnistaa laatuvaatimukset

osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti

Matematiikan ja luonnontieteiden taidot

ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa.

tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot



Työturvallisuus, terveys ja toimintakyky

noudattaa työturvallisuusohjeita

työskentelee ergonomisesti oikein

pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä

Oppiminen ja ongelmanratkaisu

tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä

etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna

ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti

Vuorovaikutus ja yhteistyö

ottaa huomioon toiset työntekijät

toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä

Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä.

työskentelee huolellisesti ja tarkasti.


Tutkinnon osan suorittaja tekee jonkin koneen tai laitteen huoltotoimenpiteitä tai asennustehtäviä työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.


____________________________________________________________________________________________________________


Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.4.24 Tilaustyön valmistaminen, 15 osp

Tilaustyön valmistaminen on tutkinnon osa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnosta.




Ohjaussuunnitelma

Yhteisten tutkinnon osien

integrointi

Neuvottelutilanteessa toimiminen

neuvotella toimeksiantajan / tilaajan kanssa

tilaustyön toteuttamisesta

Tilaustyön valmistus asiakkaalle

suunnitella ammattialan tilaustyövalmistusta

organisoida ammattialan tilaustyövalmistusta

hinnoitella tilaustyö

aikatauluttaa tilaustyö

valmistaa ammattialan tilaustyön asiakkaalle

viimeistellä tilaustyön

noudattaa kestävän kehityksen periaatteita

ammattityössä

noudattaa työn tekemisestä annettuja

työturvallisuusohjeita.

Teoriaopetus, oppimistehtävät Oppimismaisemat: Salpauksen työelämälähtöiset oppimisympäristöt, ATK-luokat, luokkatilat, mobiiliohjaus, kuvaportfolio, yhteistoiminnallinen oppiminen

Neuvottelutilaanteen harjoittelu Projektin hallinta Kustannuslaskenta Aikataulun laadinta Kuvaportfolion laadinta Kestävän kehityksen periaatteet






____________________________________________________________________________________________________________


Ammattiosaamisen näyttö kestää 1-2 viikkoa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa asiakaslähtöisen tuotteen, huomioiden asiakkaan- ja valmistuksen vaatimukset.

2.4.25 Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp




ohjaussuunnitelma

yhteisten

tutkinnon osien integrointi

Oman osaamisen tuotteistaminen

markkinoilla olevien

liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen

oman ammatillisen osaamisen arvioiminen

omien liiketoimintaedellytysten arvioiminen

tiedonhaku

Liiketoimintasuunnitelma

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

kokonaisuudessaan

(budjetti, rahoitusssuunnitelma)

yritysmuodon valinta

riskit ja vakuutukset

suunnitelman toteutusmahdollisuuksien

kriittinen arviointi

pitsaus, hissipuhe

tiedon hankinta

NY-yrityksessä toimiminen

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Noudatetaan Vuosi yrittäjänä ry:n oppimisohjelman periaatteita (www.nyvuosiyrittajana.fi) ja sitä täydennetään kirjoittamalla varsinainen liiketoimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Osuuskunnassa toimiminen

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Toimitaan Osuuskunta Taidottajassa ja laaditaan varsinainen liiketoimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Työssäoppimalla

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä kattavasti osoittaa, voidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa laatimalla yritykselle liiketoimintasuunnitelma (www.uusyrityskeskus.fi). Eri tutkintojen yhteistoteutus

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Toteutetaan vähintään lukuvuoden mittaisena valmennusprosessina. Hyödynnetään tiimioppimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä.

oppimissopimus





http://www.nyvuosiyrittajana.fi/

http://www.uusyrityskeskus.fi/




____________________________________________________________________________________________________________

dialogitreenit

valmennuspäivät

Kehityskeskustelut

Lähiopetus

Oman osaamisen tuotteistaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen (www.uusyrityskeskus.fi).




Liiketoimintasuunnitelman laatiminen laskelmineen (www.uusyrityskeskus.fi).

2.4.26 Yrityksessä toimiminen 15 osp




ohjaussuunnitelma

yhteisten

tutkinnon osien integrointi

Liiketoimintaympäristön selvittäminen

- asiakkaat

- kilpailutilanne

- trendit, sesongit, digitalisoituminen,

muutoksen asiakkaiden

ostokäyttäytymisessä, arvostusten

muutokset esim. lähituotanto, kestävä

kehitys jne

- taloudellinen tilanne

- yrityksen toimintaa koskeva lainsäädäntö

(esim. kuluttaja- ja työlainsäädäntö)

Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen toiminnan suunnittelu

- mitä, kenelle, miten, miksi?

- asiakirjat


Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Noudatetaan Vuosi yrittäjänä ry:n oppimisohjelmaa (nyvuosiyrittajana.fi) 1-3 lukukauden aikana. - NY-yrityksen perustaminen ja

liiketoiminnan pyörittäminen omalla

opiskelualalla

- NY-asiakirjat ovat osa

ammattiosaamisen näyttöä

Osuuskunnassa toimiminen

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Noudatetaan Osuuskunta Taidottajan









____________________________________________________________________________________________________________

- tuotekehitys, tuotteistaminen

- markkinointi

- tuotteet, palvelut

- yhteistyökumppanit

- NY-yrityksen lopettaminen

- osuuskunnan jäsenyydestä luopuminen

Yrityksen työtehtävien tekeminen

- oman alan työtehtävien tekeminen

- oman työn suunnittelu (ajankäyttö,

järjestelmällisyys)

- yrityksen esittely

- tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja

sovellusten hallinta

- kestävä kehitys

- työturvallisuus

sääntöjä sekä osuuskuntalakia 1-3 lukuvuoden aikana. - Osuuskunta Taidottajaan liittyminen

ja liiketoiminnan pyörittäminen

omalla opiskelualalla

- yrittäjän asiakirjat ovat osa

ammattiosaamisen näyttöä

Työssäoppimalla

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä kattavasti osoittaa, voidaan apuna käyttää pelillisyyttä. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa - aloittavassa yrityksessä tai

- yrityksessä, joka esim. haluaa tuoda

markkinoille uuden tuotteen tai

- laajentua uudelle liiketoiminta-

alueelle tai

- muuten kehittää ja täsmentää

liiketoimintaansa

Opiskelija dokumentoi toimintaansa esim. oppimispäiväkirjaan Projektioppiminen

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Projektioppiminen voidaan toteuttaa erilaisissa ennakkosuunnitelmia ja jälkitoimia sekä yrittäjämäistä toimintatapaa vaativissa projektissa/projekteissa. Tiimiyrittäjänä toimiminen NY:ssä tai osuuskunnassa

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa. Toteutetaan vähintään lukuvuoden mittaisena valmennusprosessina koulutetun tiimivalmentajan kanssa. Hyödynnetään tiimioppimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - oppimissopimus

- dialogitreenit

- valmennuspäivät

- kehityskeskustelut

Eri tutkintojen yhteistoteutus

Integroituu ammatillisten tutkinnon osien kanssa.


____________________________________________________________________________________________________________

Toteutetaan vähintään lukuvuoden mittaisena valmennusprosessina. Hyödynnetään tiimioppimisen ja -yrittäjyyden työkaluja ja menetelmiä. - oppimissopimus

- dialogitreenit

- valmennuspäivät

- kehityskeskustelut.




Omassa yrityksessä/ harjoitusyrityksessä / vastaavassa yrityksessä toimiminen - toimii yhteistyökumppaneiden kanssa

- selvittää, täsmentää ja kehittää yrityksen liikeideaa

- dokumentoi

- toimii yrityksen työtehtävissä yrittäjämäisesti.

2.4.27 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp




ohjaussuunnitelma

yhteisten tutkinnon

osien integrointi

Opiskelijan ohjaaminen

- työpaikan ja/tai oppilaitoksen toimintatavat ja säännöt (mm. työaika, työvaatetus, tauot, poissaolokäytännöt, myöhästelyt, kännykän käyttö, vaitiolovelvollisuus)

- työtehtäviin perehdytys

- työturvallisuusriskit ja työturvallisuusohjeet

- koneiden ja laitteiden käytön opastus ja työturvallisuus

- ohjauskeskustelu (ohjauksen keinot, ohjaustyylit ja palautteen antaminen)

- oman alan esittely (työ- ja koulutusmahdollisuudet)

Työssäoppiminen


Opiskelija ohjaa oman työssäoppimisensa ohessa toisia opiskelijoita.






____________________________________________________________________________________________________________

Suunnitelma työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä

- tutkinnon rakenne

- ammattitaitovaatimukset

- arvioinnin kohteet ja kriteerit

- suunnitelma työssäoppimisesta

- tutkinnon osan tavoitteet työssäoppimiselle

- henkilökohtaiset tavoitteet työssäoppimiselle

- työssäoppimisen sopimus

- suunnitelma ammattiosaamisen näytöstä

- itsearviointi

- työssäoppimisen päiväkirja

- ammattiosaamisen näytön itsearviointi tutkinnon osan kriteerien mukaisesti ja arviointikeskusteluun osallistuminen

Opiskelija ohjaa oman toimintansa ohessa toisia opiskelijoita.

Osuuskunnassa toimiminen


Opiskelija ohjaa oman toimintansa ohessa toisia opiskelijoita.

Eri tutkintojen yhteistoteutus


Opiskelija tukee ja ohjaa toisia opiskelijoita aktiivisesti (mentorointi, tutorointi).

Lähiopetus


Opiskelija tukee ja ohjaa toisia opiskelijoita aktiivisesti (mentorointi, tutorointi).




Toimiminen ja analysointi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen prosessin eri vaiheissa sekä toisten opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjaaminen.



____________________________________________________________________________________________________________

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Pakolliset tutkinnon osat (19 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp

3.1.1. Äidinkieli, 5 osp

Osaamistavoitteet ja arviointi Valtakunnalliset tutkinnon perusteet

Oppimistavoitteet Opiskelija

- osaa viestiä erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa

ohjeen antaminen ja kuunteleminen o ammatillisten ohjeiden sisäistäminen ja hyödyntäminen opintojen edetessä o toisen henkilön ohjaaminen

asiakaspalvelutilanteet o erilaisten ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan viestiminen o ongelmatilanteiden ratkaiseminen o virhetilanteissa toimiminen o tilanteeseen sopiva kielenkäyttö ja äänenkäyttö o palautteen antaminen ja vastaanottaminen

neuvottelutaidot o työyhteisön sisäiset neuvottelut o asiakkaan kohtaaminen ja asiakkaan kanssa neuvottelu ja keskustelu, esim.

urakasta neuvotteleminen o haastattelut, esim. työhaastattelu

erilaiset ammatilliset esittelyt o työsuunnitelma o työkoneen esittely/perehdyttäminen o työsuorituksen esittely, turvallisuuteen liittyvät esittelyt o oman alan esitteleminen o digitaalisten työvälineiden käyttäminen esitysten tukena

- ymmärtää alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen o erilaisten ohjeiden ja muiden ammatin kannalta tärkeiden tekstien ymmärtäminen o alan tekstien ja kirjallisuuden hyödyntäminen o kirjastokäynti tarvittaessa

- osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita o tiedostaa lähdemerkintöjä ja tekijänoikeuksia koskevat määräykset o lähdekritiikki

- osaa hyödyntää mediaa sekä verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

o tarvittaessa sosiaalisen median hyödyntäminen oppimisympäristönä ja oman ammattiosaamisen esittelyssä

esimerkiksi omien taitojen tai työssäoppimisen esiintuominen ”nettietiketti”

- osaa tarvittaessa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita o luetunymmärtäminen ja lukutekniikat



____________________________________________________________________________________________________________

o muistiinpanotekniikan hallitseminen ja hyödyntäminen alan aiheiden ja sisältöjen

sisäistämisessä, kuullun, luetun ja nähdyn pohjalta o koevastaustekniikka

- osaa tuottaa kone- ja metallialaan liittyviä keskeisiä kirjallisia töitä o oikeakielisyyden ja ammattisanaston hallinta o työn ja työtilanteiden raportointi o tekstin ymmärtämisen osoittaminen kirjallisesti o työsuunnitelmien ja muiden alan kannalta tärkeiden asiakirjojen laatiminen

- osaa arvioida viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen merkityksen alan ja ammatin kannalta o palautteen antaminen ja vastaanottaminen

- osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Voidaan integroida kone- ja metallialan perustutkinnon kaikille pakollisiin tutkinnon osiin (45 osp)

asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp

koneistuksen perustyöt 15 osp

levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp sekä valmistustekniikan osaamisalan pakollisiin tutkinnon osiin (30 osp)

koneistus 30 osp

levy-ja hitsaustyöt 30 osp

koneenasennus 30 osp tai automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakollisiin tutkinnon osiin (60 osp)

sähkömekaaniset asennukset 30 osp

kunnossapito 30 osp Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista voidaan integroida mm. työmaaopetukseen tai työsaliopetukseen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, työsali, verkkokurssi, blogi ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla, jotka voivat olla osana ammattiosaamisen näyttöä.

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 osp

Opiskelija

• osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

- työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen:

tervehdykset, työpaikan esittely / yritysesittely työajat, palkkaus työtehtävät työturvallisuus työkalut ja materiaalit koneiden ja laitteiden käyttöohjeet

- itsestä ja opinnoista kertominen, CV

• ymmärtää molempien kansallisten kielten ja kulttuurien merkityksen monikulttuurisessa Suomessa.

- kielen ja kulttuurin merkitys Suomessa ja Pohjoismaissa


____________________________________________________________________________________________________________

pohjoismainen yhteistyö

Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Voidaan integroida kone- ja metallialan perustutkinnon kaikille pakollisiin tutkinnon osiin (45 osp)



levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp

sekä valmistustekniikan osaamisalan pakollisiin tutkinnon osiin (30 osp)

koneistus 30 osp


koneenasennus 30 osp

tai automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakollisiin tutkinnon osiin (60 osp)


kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja joustavia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä oppimisympäristö tukee oppimissisältöjä ja valittua opetusmenetelmää. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

Erilaisia opetusmenetelmiä voivat olla erilaiset suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät, yksilö- ja ryhmätehtävät, yhteistoiminnalliset tehtävät ja projektit.

Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkatila, monitoimitila, työssäoppimispaikka ja erilaiset sähköiset opetusympäristöt kuten blogi ja verkkokurssi.

Oppimissisältöjä voidaan integroida työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin ja työsaliopetukseen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla.

Osaamisen arviointi


3.1.3. Vieraat kielet, 2 osp


Oppimistavoitteet Opiskelija • osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan



____________________________________________________________________________________________________________

- työelämätaidot :

tervehdykset, small talk, asiakaspalvelutilanteet, työselosteet, työhön perehdyttäminen, työpaikan esittely

- työnhaku: CV, työhaastattelu, itsestä ja opinnoista kertominen

• osaa käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä - työelämätaidot:

työselosteet, koneiden ja laitteiden käyttöohjeet - työturvallisuus:

ergonomia, tulityö, ensiapu, turvallisuusvarusteet, – laitteet ja –säännöt - työvälineet ja työympäristö:

koneet, laitteet, materiaalit, aineet, työtehtävät, työvaiheet, työvälineet - työolot:

työajat, palkkaus, työedut

• osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä - tiedonhaku:

ohjelmistot, materiaalit, tuotteet, palvelut, tietoturva • osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä

- työkulttuuri eri maissa

- kansainväliseen toimintaan hakeutuminen, TOP ulkomailla

- CV, työnhaku






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia työelämälähtöisiä ja joustavia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä hyödyntäen. Opetuksessa käytettävä oppimisympäristö tukee oppimissisältöjä ja valittua opetusmenetelmää. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

Erilaisia opetusmenetelmiä voivat olla erilaiset suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät, yksilö- ja ryhmätehtävät, yhteistoiminnalliset tehtävät ja projektit.

Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkatila, monitoimitila, työssäoppimispaikka ja erilaiset sähköiset opetusympäristöt kuten blogi ja verkkokurssi.

Oppimissisältöjä voidaan integroida työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin ja työsaliopetukseen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla.


____________________________________________________________________________________________________________

Osaamisen arviointi


3.2. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp

3.2.1. Matematiikka, 3 osp



osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa - arkielämän prosenttilaskennan perusteet (muutos ja vertailuprosentti, verotus, alv) - virheprosentti, hukkaprosentti - pituuden, pinta-alan ja tilavuuden muunnokset

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti - kolmion geometriaa kaltevuuksien ja tarvittavien mittojen laskemiseksi - materiaalilaskenta

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa - Pythagoraan lauseen ja trigonometristen funktioiden soveltaminen

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä.






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista voidaan integroida mm. talotyömaaopetukseen.



____________________________________________________________________________________________________________

Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, verkkokurssi, portfolio, oppimispäiväkirja ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi


3.2.2. Fysiikka ja kemia, 2 osp


Oppimistavoitteet Opiskelija • osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

- suureen käsite ja SI-järjestelmä - tuntee lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksia - energiatehokkuus ja energian säästäminen - tuotteen elinkaari ja kestävä kehitys - tuntee ja osaa työssään huomioida turvallisuuteen liittyvät fysiikan ilmiöt (mm. sähköturvallisuus,

lämpötila, melu, valaistus ja säteily) • osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia • osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia kemikaaleja

- kone- ja metallialan kemikaalien ja jätteiden turvallinen käsittely, säilytys ja hävittäminen - tunnistaa vaaralliset kemikaalit ja tuntee kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöturvallisuustiedotteet






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp



____________________________________________________________________________________________________________

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista voidaan integroida mm. talotyömaaopetukseen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, verkkokurssi, portfolio, oppimispäiväkirja ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi


3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1osp


Oppimistavoitteet Opiskelija • osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

- Salpauksen sähköiset palvelut esimerkiksi koulutuskeskuksen sivujen käyttö, pakki, ressu - oppimisympäristöt Salpauksessa: moodle, sähköposti, selainohjelmat

• osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään - selaimen historiatietojen poistaminen - salasanojen käyttö - sosiaalisen median käyttö

• osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti - oman materiaalin oikeudet - muiden tuottaman materiaalin hyödyntäminen vs. plagiointi - pankkiasiointi - palomuurit ja virustorjunta

• osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot. - tiedostomuodon valinta ja vaihtaminen esimerkiksi .docx, .pdf

- liitetiedoston lähettäminen

- tiedostojen pakkaaminen






koneistus 30 osp




____________________________________________________________________________________________________________




kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, verkkokurssi ja oppimispäiväkirja.

Osaamisen arviointi


3.3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp

3.3.1. Yhteiskuntataidot, 1 osp

Osaamistavoitteet ja arviointi

Valtakunnalliset tutkinnon perusteet Pakolliset osaamistavoitteet Opiskelija • osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

- kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet Suomessa: Ikärajat, vaalit, perusoikeudet, päätöksenteko, turvallisuus,

• osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen - yhdenvertaisuus, oikeusjärjestelmä

• osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

- työvoimatoimisto, opiskelijan tuet, verotus, oman talouden hallinta

• hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona - sosiaalisen median käyttö tiedonhaussa ja vertailussa

• osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana

- yhteiskunnan palvelujen käyttäminen tarvittaessa Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Voidaan integroida kone- ja metallialan perustutkinnon kaikille pakollisiin tutkinnon osiin (45 osp)






____________________________________________________________________________________________________________


koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se voidaan suorittaa ATK-luokassa, teorialuokassa sekä vierailemalla eri kohteissa koulun sisällä tai koulun ulkopuolella Opetus ja ohjausmenetelminä käytetään mm. projektioppimista, pelejä, simulaatiot, luennot, itseoppiminen, verkko-oppiminen, portfolio, oppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistoiminnallista oppimista Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla.

Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla, jotka voivat olla osana ammattiosaamisen näyttöä

3.3.2. Työelämätaidot, 1 osp



osaa hakea itsellensä työpaikkaa

- hakee itsellensä työssäoppimistyöpaikkaa tai työpaikkaa ja saa sen

osaa kuvata työehtosopimusjärjestelmää sekä tuntee työlainsäädäntöä ja tietää työsopimuksen

keskeiset asiat

- työsopimusjärjestelmään perehtyminen ja laillisen työsopimuksen tunnistaminen

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

- tuntee yrityksen organisaation ja toimintamallit

- huolehtii omasta ja työympäristönsä työturvallisuudesta ja siisteydestä

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan

- tekee työt sovitusti ja laadukkaasti







____________________________________________________________________________________________________________


koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Se voidaan suorittaa ATK-luokassa, teorialuokassa sekä vierailemalla eri kohteissa koulun sisällä tai koulun ulkopuolella Opetus ja ohjausmenetelminä käytetään mm. projektioppimista, pelejä, simulaatiot, luennot, itseoppiminen, verkko-oppiminen, portfolio, oppimispäiväkirja sekä erilaista yhteistoiminnallista oppimista Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla.

Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla, jotka voivat olla osana ammattiosaamisen näyttöä

3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1 osp



osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

- oman liikeidean luominen

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

- realististen mahdollisuuksien selvittäminen sekä ympäristön että oman itsensä kohdalta

osaa selvittää omia ammatillisia verkostoja

- oman ammattialan verkostojen tunteminen

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

- kannattavan liiketoiminnan mittarit ja perusteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja oman yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja

Suomen kansantaloudelle

- kansantalouden kiertokulku




____________________________________________________________________________________________________________





koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista voidaan integroida työsaliopetukseen sekä työssäoppimiseen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa muun muassa verkkoalustalla tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla muun muassa luokkahuone, työsali, verkkokurssi, blogi, harjoitusyritys, osuuskunta ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla, jotka voivat olla osana ammattiosaamisen näyttöä.

3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osp



Oppimistavoitteet

Opiskelija

osaa laatia itselle terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti, osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osallistuu alkutesteihin ja – haastatteluun sekä pitää elämäntapapäiväkirjaa ja

tekee niiden tulosten perusteella henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman, jota

päivitetään säännöllisesti

huomioi liikunnan toteutuksessa lähihoitajan työn vaatimukset (esim. potilaan

nostot ja siirrot, työasennot)

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

pitää TOP-jaksolla ravintopäiväkirjaa ja tekee sen pohjalta omien

ravintotottumustensa arvion ja kehittämissuunnitelman



____________________________________________________________________________________________________________

hakee tietoa tupakoinnin ja päihteiden terveysvaikutuksista ja pyrkii edistämään

terveyttään hakemansa tiedon pohjalta

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

perehtyy tärkeimpiin ihmissuhteiden, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden

välisiin yhteyksiin

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osallistuu oppilaitoksessa järjestettäviin teemapäiviin, SAKU-toimintaan sekä

oppilaitoksen muuhun hyvinvointitoimintaan osallistujana ja/tai suunnittelijana ja

järjestäjänä

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

tekee TOP-jaksolla oman alansa toimintatapojen ja toimintaympäristön

turvallisuuskartoituksen

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.

noudattaa oppilaitoksen ja työpaikan työturvallisuusohjeita ja harjoittelee sekä

käyttää työn fyysistä sekä psyykkistä kuormitusta vähentäviä työtapoja

hallitsee oman alansa ja yleiset ensiaputaidot






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä mm. hyvinvointisuunnitelma, ruokapäiväkirja, ja käytännön toiminnalla liikunnassa, harrastustoiminnassa ja työssäoppimisessa. Liikunnan ja terveystiedon osaamispisteitä voidaan sisällyttää TYKY-passin opintoihin.

Osaamisen arviointi

Osaaminen arvioidaan kirjallisten ja suullisten tehtävien sekä käytännön liikunta-, harrastus- ja työssäoppimistoiminnan perusteella.


____________________________________________________________________________________________________________

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaamisen näytöt voidaan antaa kontaktiopetuksessa, verkkoympäristöissä tai mahdollisuuksien mukaan mobiilisovelluksilla. Osaamisen arvioi ainetta opettava/-t opettaja/-t tarvittaessa yhteistyössä työssäoppimisjakson työnohjaajan ja työssäoppimisjaksoa ohjaavan opettajan kanssa.

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp

3.4.1. Kulttuurien tuntemus, 3 osp



Oppimistavoitteet

Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua - toimii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa

osaa tervehtiä, vastaanottaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

- osaa ottaa huomioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta rakennusalalla - esittelee toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä

historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja rakennuskulttuuria

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan rakennusalalla - tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön

liittyvässä suhdetoiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa

osaa välittää alansa historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden

kulttuurien piirteisiin - pohtii eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista ja suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa

merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan

Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin

Voidaan integroida kone- ja metallialan perustutkinnon kaikille pakollisiin tutkinnon osiin (45 osp)






____________________________________________________________________________________________________________


koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Osa tunneista voidaan integroida mm. työssäoppimisjaksoille, mahdollisesti ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen aikana. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkkoalustalla tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, työsali, verkkokurssi, blogi ja työssäoppimispaikka, erilaiset tapahtumat kuten näyttelyt, elokuvat, yhteiset monikulttuuriset tilaisuudet.

Osaamisen arviointi

- opiskelijan osallistuminen ryhmäkeskusteluihin - osallistuminen erilaisiin monikulttuurisiin tilaisuuksiin ja raportointi niistä - omat kirjalliset ja kuvalliset tuotokset annetuista aiheista - osallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviointiin

3.4.2 Taide ja kulttuuri, 3 osp



osaa tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotoja ja osaa hyödyntää niitä

- ymmärtää taiteen- ja kulttuurin merkityksen - tuntee metallialan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailee niitä

muiden kulttuurien piirteisiin - tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä - hyväksyy erilaisuutta ja toimii suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi omassa

työskentelyympäristössään

osaa tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista todellisuutta (esimerkiksi musiikin, teatterin, kirjallisuuden, median, tanssin, kuvataiteen tai käsityön keinoin)

- on tietoinen taidehistorian suuntaviivoista



____________________________________________________________________________________________________________

- osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, osaa antaa niistä asiallista ja kriittistä palautetta - tulkitsee muiden tekemiä eri taiteenalojen teoksia esim. taidenäyttelyissä - valmistaa omia tuotoksia eri tekniikoilla osoittaen omaa ideointikykyä

osaa arvioida ja soveltaa monimuotoista suomalaista kulttuuriperintöä ja oman alansa vakiintuneita käytäntöjä.

- tuntee metallialan käsityöperinteen - hakee tietoa metallialan ajankohtaisista suuntauksista ymmärtäen sen vaikutukset

elinympäristön viihtyisyyteen

osaa noudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintojensa kulttuuriset vaikutukset.

- arvostaa ja vaalii kulttuuriperintöä, huolehtii ympäristön siisteydestä

osaa kehittää taiteelle ominaisten esittämisen tapojen ja materiaalien, oman ilmaisun, suunnitteluprosessien, palveluja tuotemuotoilun ja estetiikan tuntemustaan metallialalla ja soveltaa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin osaamistaan omassa työssään.

- suunnittelee metallialan jonkin työvaiheen yksityiskohdan kuvallisesti ja kirjallisesti - osallistuu eri yhteistyökumppaneiden kanssa oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävien

tapahtumien järjestämiseen mahdollisuuksien mukaan, esim. Saku-kulttuurikilpailut

Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, työsali, verkkokurssi, blogi ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi

- opiskelijan osallistuminen ryhmäkeskusteluihin - osallistuminen kulttuuritapahtumiin ja raportointi niistä - omat kirjalliset ja kuvalliset tuotokset annetuista aiheista - osallistuminen palautekeskusteluun ja itsearviointiin


____________________________________________________________________________________________________________

3.4.3. Etiikka, 3 osp


Oppimistavoitteet 3 osp Opiskelija • arvot, elämänkatsomukset

- omat valinnat ja niiden perustelu - valintojen seurausten arviointi - arvovalintojen pohjalta oman elämän pohdinta

• normit

- normiristiriitojen käsittely

• tiedonhankina ammattieettisistä peruskysymyksistä - ammattialan ongelmatilanteiden tunnistaminen, käsitteleminen - näkemysten esittäminen






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä hyödyntäen. Oppimista voidaan ohjata tarvittaessa verkossa tai mobiileilla. Erilaisia oppimisympäristöjä voivat olla luokkahuone, verkkokurssi, portfolio, oppimispäiväkirja ja työssäoppimispaikka.

Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla.



____________________________________________________________________________________________________________

3.4.4. Psykologia, 3 osp Osaamistavoitteet ja arviointi


Oppimistavoitteet Opiskelija • osaa hahmottaa sen, mitä psykologia on

- psykologia moniulotteisena tieteenalana, eri tutkimussuunnista

• tietää psykologian erilaisista tutkimusmenetelmistä ja –alueista - tutkimusmenetelmiä - tutkimusalueita

• tietää ikäkausipsykologiasta

painotus: murrosikä, varhainen aikuisuus

• saa tietoa persoonallisuuspiirteiden ja temperamenttipiirteiden määräytymisestä - persoonallisuuspiirteet ja temperamenttipiirteet

persoonallisuuspiirteiden vaikutus omaan elämään temperamenttipiirteiden vaikutus omaan elämään

• oppii hahmottamaan oman käyttäytymisen perustana olevia tekijöitä - oma käyttäytyminen






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma


Osaamisen arviointi

Osaaminen osoitetaan suullisilla ja kirjallisilla suorituksilla.



____________________________________________________________________________________________________________

3.4.5. Ympäristöosaaminen, 3 osp



osaa noudattaa ympäristölainsäädäntöä sekä toimia kone- ja metallialan laatu-, ympäristö- ja

turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

- kone- ja metallialalla käytössä olevien laatu, ympäristö ja turvallisuusjärjestelmien

perustuntemus.

- Kestävän kehityksen periaatteiden perusymmärrys

hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren

- Elinkaariajattelun perusymmärrys

osaa toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttäen

- Ymmärtää mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus.

osaa sopeutua ilmastonmuutokseen työ- ja toimintatapavalinnoilla

- Ilmastonmuutoksen perusteet.

osaa edistää energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäisee jätteiden syntyä

- Työvälineiden ja materiaalien energia-, kierrätys- ja materiaaliystävällinen valitseminen.

osaa omassa toiminnassaan ottaa huomioon mahdolliset ympäristövaikutukset, kuten päästöt

ilmaan, veteen tai maaperään

- kone- ja metallialan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden huomiointi työtehtävissä.

osaa lajitella jätteet ja hyödyntää kierrätyksen mahdollisuudet kone- ja metallialalla.

- Tuntee kone- ja metallialan tuotteiden ja materiaalien uusiokäytön perusteet.

Integroitu seuraaviin ammatillisiin tutkinnon osiin






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma

Tämän tutkinnon osan osa-alueen opetus toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä ympäristöosaamisen kursseina. Tutkinnon osan osa-alueen osaaminen hankitaan kontaktiopetuksella, sekä suullisilla, kirjallisilla ja verkkopohjaisilla tehtävillä.



____________________________________________________________________________________________________________

Osaamisen arviointi

Osaaminen arvioidaan kirjallisten ja suullisten tehtävien perusteella.

Tämän tutkinnon osan osa-alueen osaamisen näytöt voidaan antaa kontaktiopetuksessa,

verkkoympäristöissä tai mahdollisuuksien mukaan mobiilisovelluksilla.

Osaamisen arvioi ainetta opettava/-t opettaja/-t.

3.5 Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat, 16 osp

Toteutetaan yleisesti Koulutuskeskus Salpauksen erillisen valintatarjottimen mukaan. Kone- ja metallialalle on suunniteltu vallinnaisia erityisesti matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen –tutkinnon osaan.

3.5.1. Matematiikka, 3 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija • osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla • osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

- oman alan verranto - ensimmäisen asteen yhtälö - vaillinainen toisen asteen yhtälö

• osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla • osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa • osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

- myyntikate ja myyntikateprosentti - verolaskenta - korkolaskenta

• osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa. - keskeiset tunnusluvut - erilaisten kuvaajien tulkinta






koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp


____________________________________________________________________________________________________________

Ohjaussuunnitelma


Osaamisen arviointi


3.5.2. Fysiikka ja kemia, 3 osp

Osaamistavoitteet Opiskelija • osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään • osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia • osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä • osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia • osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Voidaan integroida kone- ja metallialan perustutkinnon kaikille pakollisiin tutkinnon osiin (45 osp)





koneistus 30 osp





kunnossapito 30 osp

Ohjaussuunnitelma



____________________________________________________________________________________________________________

Osaamisen arviointi


4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen


____________________________________________________________________________________________________________

voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

6 LIITTEET

Liite 1 Kone- ja metallialan perustutkinto: koneenasentajan moduulisuunnitelma Liite 2 Kone- ja metallialan perustutkinto: koneistajan moduulisuunnitelma Liite 3 Kone- ja metallialan perustutkinto: kunnossapitoasentajan moduulisuunnitelma Liite 4 Kone- ja metallialan perustutkinto: levyseppähitsaajan moduulisuunnitelma Liite 5 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma: koneenasentaja Liite 6 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma: koneistaja Liite 7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma: kunnossapitoasentaja Liite 8 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma: levyseppähitsaaja Liite 9 Opintopolkujen kuvaus: koneenasentaja Liite 10 Opintopolkujen kuvaus: koneistaja

Liite 11 Opintopolkujen kuvaus: kunnossapitoasentaja Liite 12 Opintopolkujen kuvaus: levyseppähitsaaja


____________________________________________________________________________________________________________

Liite 1

Jaksosuunnitelma, kone - ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja, 3 v

Vuosi Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV

1

Asennuksen ja automaation perustyöt

Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

Koneistuksen perustyöt

Yhteiset tutkinnon osat

2

Koneenasennus Koneenasennus Valinnainen tutkinnon osa A




3

Valinnainen tutkinnon osa B

Valinnainen tutkinnon osa C

Valinnainen tutkinnon osa D

Vapaasti valittava tutkinnon osa





Työssäoppiminen Oppilaitos Yhteiset tutkinnon osat


____________________________________________________________________________________________________________

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja,

2 v


1


Valinnainen tutkinnon osa A



2

Koneenasennus Koneenasennus






____________________________________________________________________________________________________________

Liite 2

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja 3 v


1





2

Koneistus Koneistus Koneistus







3

Valinnainen tutkinnon osa B Valinnainen tutkinnon osa B

Valinnainen tutkinnon osa C Valinnainen tutkinnon osa C

Valinnainen tutkinnon osa D Valinnainen tutkinnon osa D

Vapaasti valittava tutkinnon osa Vapaasti valittava

tutkinnon osa




____________________________________________________________________________________________________________

Jaksosuunnitelma, kone - ja metallialan perustutkinto, koneistaja 2 v


1





2

Koneistus Koneistus Koneistus




Valinnainen tutkinnon osat C






____________________________________________________________________________________________________________

Liite 3

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, kunnossapitoasentaja 3 v


1





2

Sähkömekaaniset asennukset

Sähkömekaaniset

asennukset Sähkömekaaniset asennukset

Kunnossapito Kunnossapito Kunnossapito


Yhteiset tutkinnon

osat Yhteiset tutkinnon osat

3

Sähkömekaanis

et asennuk

set


Kunnossapito




Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittava

tutkinnon osa



____________________________________________________________________________________________________________

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, kunnossapitoasentaja 2 v


1





2



Kunnossapito




____________________________________________________________________________________________________________

Liite 4

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja 3 v


1





2

Levy- ja hitsaustyöt






3




Vapaasti valittava tutkinnon osa







____________________________________________________________________________________________________________

Jaksosuunnitelma, kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja 2 v


1


Valinnainen tutkinnon osa A Levytöiden ja hitsauksen perustyöt


2








____________________________________________________________________________________________________________

Liite 5

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma, koneenasentaja

Tutkinnon osa osp Ammattiosaamisen näytön kuvaus Tavoiteajankohta Kesto

Pakolliset tutkinnon osat 75 osp


15 osp Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavantyöstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja

1. vuosi 4 jakso 1-2 vk

Koneistuksen perustyöt 15 osp Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavantyöstön perusmenetelmiä



15 osp Metallituotteen valmistaminen levytyö- ja hitsausmenetelmillä piirustusten mukaan

1. vuosi 4 jakso

1-2 vk

Koneenasennus 30 osp Näytössä suoritetaan kokoonpano, korjaus tai kunnossapitoasennuksia


Valinnaiset tutkinnon osat 60 osp

Elektroniikan kokoonpanotyöt

15 osp Työskentely elektroniikan valmistus- ja kokoonpanotehtävissä

3. vuosi 1-2 vk

Asennushitsaus 15 osp Kahdella hitsausprosessilla suoritettu asennushitsaus työolosuhteissa

2. tai 3. vuosi 1-2 vk

NC-tarkkuussärmäys 15 osp Tarkkuussärmää työpiirustusten mukaisia levyosia NC-särmäyskoneella


Pneumatiikka-asennukset 15 osp Pneumatiikkajärjestelmän kytkemisen toimintakuntoon kaaviokuvan perusteella sekä tarvittavat tarkastusmittaukset


Hienomekaaninen valmistus

15 osp Hienomekaanisen laitteen tai laitteenosan valmistus piirustusten mukaan

3. vuosi 1-2 vk

Tilaustyön valmistaminen 15 osp Valmistaa asiakaslähtöinen tuote, huomioiden asiakkaan- ja valmistuksen vaatimukset

3. vuosi 2-4 vk

Rakennusten teräsosien valmistus

15 osp Työskentely rakennusten teräsosien valmistustehtävissä

3. vuosi 1-2 vk

Huippuosaajana toimiminen

15 osp Ammattiosaamisen näyttö koneenasentajan työtilanteissa, kansallisessa tai kansainvälisessä kilpailutilanteessa tehtävän mukaan

3. vuosi n. 1 vk

Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista

15 osp Ammattiosaamisen näyttö 3. vuosi n. 1 vk

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

5 osp

Näytön antaja toimii alan työtehtävissä, kehittäen yrityksen toimintaa ja omaa osaamistaan. Näytön antaja ohjaa oman toiminnan ohessa muita alan toimijoita tai opiskelijoita.

3. vuosi n. 1 vk

Yritystoiminnan suunnittelu

15 osp Liiketoimintasuunnitelman laatiminen laskelmineen (www.uusyrityskeskus.fi)

3. vuosi n. 1 vk

Yrityksessä toimiminen 15 osp Liiketoimintaidean jalostaminen liiketoimintasuunnitelmaksi, yritystoiminnan

3. vuosi 2–4 vk



____________________________________________________________________________________________________________

käynnistäminen ja lopettaminen

Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp

Valitaan valinnaisesta tutkinnon osasta

10 osp Ammattiosaamisen näyttö 2. tai 3. vuosi 1-2 vk

Työssäoppimispaikka Oppilaitos Salpauksen työelämälähtöinen oppimisympäristö (projekti, liiketoimintayksikkö, harjoitusyritys tms.)


____________________________________________________________________________________________________________

Liite 6

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma, koneistaja




15 osp Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavantyöstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja


Koneistuksen perustyöt 15 osp Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavantyöstön perusmenetelmiä




1. vuosi 4 jakso

1-2 vk

Koneistus 30 osp Monimuotoisen koneistettavan osan valmistus lastuavillatyömenetelmillä piirustusten mukaan



Manuaalikoneistus 15 osp Monimuotoisen koneistettavan sarjan valmistus lastuavilla työmenetelmillä piirustusten mukaan


CNC-sorvaus 15 osp Monimuotoisen koneistettavan sarjan valmistus CNC-sorvilla piirustusten mukaan. Piirustus tehdään mallin mukaan CAD-ohjelmalla


CNC-jyrsintä 15 osp CNC-työstökeskuksella toteutettava jyrsintätyö 2. tai 3. vuosi 1-2 vk

CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus

15 osp CAD/CAM-ohjelmistolla toteutettava ohjelmointitehtävä


Hionta 15 osp Pyöröhiomakoneella toteutettava hiontatyö 2. tai 3. vuosi 1-2 vk

Työstö kipinätyöstökoneella

15 osp Kipinätyöstökoneella toteutettava kappaleen työstö


FMS-järjestelmien käyttö 15 osp Työskentely FMS-järjestelmän käyttötehtävissä 2. tai 3. vuosi 1-2 vk

Tarkkuuskoneistus 15 osp Työskentely tarkkuuskoneistustehtävissä 2. tai 3. vuosi 1-2 vk

Tilaustyön valmistaminen 15 osp Valmistaa asiakaslähtöinen tuote, huomioiden asiakkaan- ja valmistuksen vaatimukset

3. vuosi 2-4 vk



3. vuosi n. 1 vk


15 osp Ammattiosaamisen näyttö 3. vuosi n 1 vk


5 osp


3. vuosi n. 1 vk



3. vuosi n. 1 vk



____________________________________________________________________________________________________________

Yrityksessä toimiminen 15 osp Liiketoimintaidean jalostaminen liiketoimintasuunnitelmaksi, yritystoiminnan käynnistäminen ja lopettaminen

3. vuosi 2–4 vk






____________________________________________________________________________________________________________

Liite 7

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma, kunnossapitoasentaja




15 osp Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavan työstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja

1. vuosi 4. jakso 1-2 vk

Koneistuksen perustyöt 15 osp Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavan työstön perusmenetelmiä




1. vuosi 4. jakso

1-2 vk


30 osp

Näytössä opiskelija valmistaa ja kokoaa jonkin pneumaattisen, hydraulisen tai sähkömekaanisen laitteen työ- ja kokoonpanopiirustusten mukaisesti.

2. vuosi 2. jakso ja 3. vuosi 1. jakso

1-2 vk

Kunnossapito 30 osp Näytössä opiskelija suorittaa valitun laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin



Pneumatiikka-asennukset 15 osp Opiskelija suorittaa Pneumatiikkajärjestelmän kytkemisen toimintakuntoon kaaviokuvan perusteella sekä tarvittavat tarkastusmittaukset


Asennushitsaus 15 osp Kahdella hitsausprosessilla suoritettu asennushitsaus työolosuhteissa





5 osp


3. vuosi n. 1 vk



3. vuosi n. 1 vk


3. vuosi 2–4 vk


Valitaan valinnaisista tutkinnon osista




____________________________________________________________________________________________________________

Työssäoppimispaikka Oppilaitos Salpauksen työelämälähtöinen

oppimisympäristö (projekti, liiketoimintayksikkö, harjoitusyritys tms)


____________________________________________________________________________________________________________

Liite 8

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelma, levyseppähitsaaja




15 osp Valmistetaan metallituote piirustusten mukaan käyttäen lastuavan työstön menetelmiä sekä hitsaus- ja asennusteknisiä työtapoja


Koneistuksen perustyöt 15 osp Valmistetaan piirustusten mukainen tuote, käyttäen lastuavan työstön perusmenetelmiä




1. vuosi 4 jakso

1-2 vk

Levy- ja hitsaustyöt 30 osp Metallirakenteen valmistaminen piirustusten mukaan hitsaus- ja levyntyömenetelmin



Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp Metallirakenteen valmistaminen piirustusten mukaan hitsaus- ja levynkäsittelymenetelmin


Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus

15 osp Metallirakenteen valmistaminen mekanisoidulla tai automatisoidulla hitsausmenetelmällä piirustusten mukaan


Hitsaus / IW-hitsaus 15 osp Hitsauksen suorittaminen kansainvälisten määräysten mukaan


Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus

15 osp Alumiinisen ja/tai ruostumattoman terästuotteen valmistaminen hitsausohjeiden ja piirustusten mukaan


Ohutlevytyöt 15 osp Ohutlevytuotteen valmistaminen piirustusten mukaan


Asennushitsaus (Heinola) 15 osp Teräsrakenteen hitsaus piirustusten sekä hitsausohjeiden mukaan


Mekaaninen kunnossapito (Heinola, Orimattila)

15 osp Laitekokonaisuuden määräaikaishuollon sekä käyntikunnon arvioinnin suorittaminen


Levytyökeskuksella työskentely (Lahti)

15 osp Levytyön valmistaminen piirustusten mukaan käyttäen tarvittavia koneita ja laitteita työturvallisuutta noudattaen


Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (Lahti)

15 osp

Monimuotoisen työkappaleen tai osakokonaisuuden valmistaminen CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella työpiirustuksen mukaan




3. vuosi n. 1 vk




____________________________________________________________________________________________________________


5 osp


3. vuosi n. 1 vk



3. vuosi n. 1 vk


3. vuosi 2–4 vk



10 osp

Ammattiosaamisen näyttö

2. tai 3. vuosi

1-2 vk



Koulutuskeskus Salpaus kone - ja metallialan perustutkinto

____________________________________________________________________________________________________________

Liite 9

Koulutuskeskus Salpaus kone - ja metallialan perustutkinto ____________________________________________________________________________________________________________

Liite 10


Liite 11


Liite 12

Documents

OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp. KONE- JA · PDF filepneumatiikan piirrosmerkit 1- ja 2-toimiset sylinterit ... Hydrauliikan kytkennät hydraulisylinterin ohjaaminen manuaalisesti