Upload
tate-battle
View
65
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Onnistuneen ryhmän toiminta. https://moniviestin.jyu.fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10 Anneli Karjula, Katta Siltavirta. Taustaa. Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri . peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat . - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Onnistuneen ryhmän toiminta
https://moniviestin.jyu.fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10
Anneli Karjula, Katta Siltavirta
Taustaa
Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri.
peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat.
Wikipedian mukaan kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa.
Kaikki ihmisen toiminta (eleet, vaatteet, ajatukset, ilmaisut ja ajankäyttö) on kulttuuria.
Ne ajatustavat jotka ryhmä on ratkaissut, muodostavat yleisen käsityksen maailmasta, ihmisistä ja elämästä.
Käsite
Ryhmä
Tunnusmerkkejä: koko, tarkoitus, rajat, säännöt, vuorovaikutus, työnjako, roolit ja johtajuus
Yhteiset tavoitteet
Keskinäistä vuorovaikutusta ja tietoa ketä ryhmään kuuluu
Hetkellisiä tai pidempiaikaisia
Jäseniä monissa ryhmissä
Perus- vai virtuaaliryhmä?
Käsite
Tiimi
”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan
Luova
Enemmän työelämässä
Perus- vai virtuaalitiimi?
Ryhmäteoriat – perusolettamusilmiö
Ryhmän jäsenten outo käyttäytyminen
Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kaikkia kehittymisvirikkeitä
Riippuva ryhmä
Taistelu- ja pakoryhmä
Parinmuodostusryhmä
Yhtenäisyysryhmä
Ryhmän muodostaminen
Pienryhmät (toimivassa yleensä 4–7 jäsentä)
Tehtäväfunktio
Prosessifunktio
Oltava tasapaino näiden välillä
Suurryhmät (yli 8 jäsentä)
Opetuksen perusmuoto
Opiskelijan oppiminen pinnallista
Tulisi liittää muita työtapoja
Ryhmätyöskentelyn organisointi
Rinnasteinen tehtävä
Jaettu tehtävä
Osittain rinnasteinen tehtävä
Ryhmän tason mukainen tehtävä
Kiertävä tehtävä
Ryhmässä osallistuminen
(Pien)ryhmätyöskentely mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen
Edistää opiskelijan vastuunottoa oppimisesta ja aktiivista roolia tiedon hankkijana ja tuottajana
Osallistumisaktiivisuus ryhmässä:
3–6 jäsentä > kaikki puhuvat
7–10 jäsentä > melkein kaikki puhuvat
11–18 jäsentä > viisi tai kuusi puhuu paljon, muista kolme tai neljä osallistuu välillä
19–30 jäsentä > kolme tai neljä jäsentä dominoi
Yli 30 jäsentä > osallistumismahdollisuus pieni
Ryhmän jäsenen roolit
Loukkaantuva
Dominoiva
Kannustava
Mukautuva
Tiedon jakaja
Vetäytyvä
Ryhmän kehitysvaiheet
Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin (1965) mukaan
Muodostusvaihe (forming)
Kuohuntavaihe (storming)
Sopimisvaihe (norming)
Hyvin toimiva ryhmä (performing)
Ryhmän lopettaminen (adjourning)
Muodostusvaihe (forming)
Sopeutumisen ja epävarmuuden vaihe, annettu työ tehdään yhdistämällä yksilösuoritukset
Jäsenten riippuvuus ohjaajasta
Varovaista ja muodollista käytöstä
Ensimmäiset ryhmäroolit, tavoitteiden selvittäminen, pelisääntöjen muodostaminen
Yleensä myönteinen ilmapiiri
Kuohuntavaihe (storming)
Yksilöt haluavat erottautua ryhmässä, konflikteja, tyypillistä sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen
Tyytymättömyys ja pettymys ryhmää kohtaan on yleistä
Rohkeus esittää mielipiteitä ja tarttua toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa
Tehtävän tunteenomainen vastustaminen
Erimielisyyksiä ei pelätä, voi muodostua alaryhmiä
Tavoitteet ja toimintamuodot alkavat selkiytyä
”yhä jumissa”
Sopimisvaihe (norming)
Keskinäinen erilaisuus ja roolit hyväksytään, vakiintuminen
Ryhmähenki alkaa kehittyä
Ryhmän toiminnalle syntyy säännöt, normit, yhteisiä toimintatapoja ja tavoitteita
Ilmapiiri vaikuttaa vapautuneelta, mutta tingitään yksilöllisyydestä -> puolustusmekanismit:
Jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan
Suojautuminen vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta
Hyvin toimiva ryhmä (performing)
Ryhmä on tuottava, tehokas ja luova
Resurssien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti
Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti
Osaa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet
Energia voidaan suunnata työskentelyyn, tehtävänsä ratkaisemiseen
Ihmissuhdeongelmat tai sisäiset ongelmat ratkaistu/osataan ratkaista
Työnjako tehty, roolit joustavia, erilaisuutta osataan hyödyntää
Työt tehdään yhteisvastuullisesti, tarvittaessa ”venytään” ryhmän hyväksi
Ulkopuolisen vaikea päästä ryhmän toimintaan mukaan
Ryhmän lopettaminen (adjourning)
Tuckman lisäsi malliinsa uuden vaiheen, lopetusvaiheen 1977
Vaihe on käsillä, kun ryhmä päättää toimintansa
Toimintatapa ei ole enää suorituskeskeinen, ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa
Tunteet voimakkaina: helpotuksesta masennukseen
Miten ryhmää ohjataan?
Oppimisprosessi on yksilöllinen. Sitä voidaan pitää myös yhteisöllisenä.
Ohjaajan tulee sopeuttaa opetus ryhmän (kurssin) tavoitteet opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin
Tehtävä tulee antaa selkeästi.
Ryhmänohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän kehityksen vaiheista. Se helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä
Miten ryhmää ohjataan?
Muodostusvaiheessa:
ottaa johtajuuden itselleen
antaa mallin perustyöskentelyn periaatteista
luo ilmapiiriä, tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa
ryhmän virittäminen ja suuntaaminen kohti tavoitteita
Kuohuntavaiheessa:
rohkaista kritiikin ilmituloon
ottaa vastaan negatiivisia tunteita, pitää itsensä kritiikin ulkopuolella
antaa arvostavaa palautetta ryhmän jäsenille, sekoittaa alaryhmiä, puuttuu sisäisiin konflikteihin, käsittelee ristiriitoja, vie ryhmän eteenpäin
Miten ryhmää ohjataan?
Pyrimme hallitsemaan konflikteja ryhmässä eri tavoin:
Kilpaileminen
Mukautuminen
Vältteleminen
Kompromissiin pyrkiminen
Yhteistyön tavoitteleminen
Konflikteja eniten kuohuntavaiheessa, ei pidä vältellä kuitenkaan loputtomiin
Konflikteilla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ryhmässä
Avoimesti käsitelty ja selvitetty konflikti lisää luottamusta ja turvallisuutta. Onnistunut käsittely: ”kaikki kokevat voittaneensa”
Miten ryhmää ohjataan?
Sopimisvaiheessa:
Nostaa esiin erilaisuutta ryhmässä
Pitää huolta perustehtävästä, rohkaisee pohdintoihin, selkiyttää ryhmästä nousevia johtopäätöksiä
Hyvin toimivan ryhmän vaiheessa:
Toimii yhtenä joukossa, antaa enemmän tilaa ryhmän jäsenille
Ylläpitää motivaatiota, etsii uusia haasteita ryhmälle
Edistää jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta
Ryhmän lopetusvaiheessa:
Huolehtii selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista, virittää ryhmän lopetukseen
Luo ryhmän jäsenille tilaisuuden tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen käyttämiseen
Miten ryhmää ohjataan?
Ohjaajan kymmenen tärkeintä ominaisuutta
1. Pysy perustehtävässä ja huolehdi rakenteista
2. Ole luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen
3. Ole empaattinen
4. Ole oikeudenmukainen
5. Ole luova
6. Ole pitkäjänteinen
7. Ole innostava
8. Ole kannustava
9. Ole diplomaattinen ristiriitatilanteissa
10. Ole huumorintajuinen
Tehtävähyvin toimiva ryhmä ja
hyvän ryhmän tunnusmerkit
Lue itsenäisesti esimerkki ryhmän toiminnasta.
Muodosta pienryhmä (2-3 jäsentä) vieressä istuvien kanssa.
Keskustelkaa millainen on hyvä ryhmä. Kirjatkaa tuotos talteen.
Aikaa 8-10 minuuttia.
Hyvän ryhmän tunnusmerkit
Luottamuksellisuus
Sitoutuneisuus
Luovuus
Yhteistyön voima
Erilaisuus voimavarana
Ohjaaja resurssina
Lähteet:
Kaukkila, V & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. SMS-Tuotanto Oy.
Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen
Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Dark Oy. Vantaa
http://iqform.it.helsinki.fi/iqform/index.php?node=iq_opas_ryhmaoppimiseen_fin
http://niksinurkka.wikispaces.com/Ryhm%C3%A4n+kehitysvaiheet
Miten ryhmää ohjataan?
Tässä vielä kevennykseksi erään työpaikan perimätietona kulkenut "sovellus" ryhmäprosessin vaiheista:
Projektin vaiheet:
Valtava innostus
Jumalaton hämminki
Helvetillinen sekaannus
Järkiintymisvaihe
Syyllisten etsintä
Syyttömien rankaisu
Niiden palkitseminen jotka
...eivät osallistuneet projektiin