Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa€¦ · Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dos. Esitys VATES-päivillä 11.5.2016 Vantaa Esityksen teemoja 1. Näkökulmia

1

Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa

Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dos.

Esitys VATES-päivillä 11.5.2016Vantaa

Esityksen teemoja

1. Näkökulmia työllisyystilanteeseen2. Työllisyyskokeilut – mitä kokeiltu ja mitkä ovat tulokset?3. Mitä ovat työllistymisen esteet?4. Mitä kenties pitäisi tehdä?

Onnistumisen edellytyksen työllistymisessä ja kokeiluissa tutkimusjohtaja, dos. Heikki Räisänen

Vates-päivät 2016: Esteettömästi työelämään

2

1. Näkökulmia työllisyystilanteeseen.Työllisyyden kasvuLiukuva keskiarvo (12 kk)

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työttömät työnhakijat kuukausittain

Työttömien määrän muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen

verrattuna

Lähde: TEM; työnvälitystilasto



3

Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäinI-neljänneksellä 2015 ja 2016


Kymmenen ammattiryhmää, joissa on eniten vähentynyt/lisääntynyt työttömyys vertailtuna

I-neljänneksiä 2015-2016




4

Yli vuoden ja yli kaksi vuotta työttömänä olleetvuosina 1989 - 2016


Pitkäaikaistyöttömien suurimmat osuudet ammattiryhmittäin vuoden 2016 I-neljänneksellä




5

Alle 25- ja 25-49-vuotiaiden sekä 50-vuotta täyttäneiden työttömät työnhakijat (pl. lomautetut)

vuosina 1994 - 2016


Työttömien aktivointiaste vuosina 1988-2016




6

Avoimet työpaikat kuukauden lopussavuosina 1981 - 2016


Kaikki



7

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat



8

2. Työllisyyskokeilut – mitä kokeiltu ja mitkä ovat tulokset?

• Työllisyyskokeilu = kokeillaan määräajan jonkin toimen vaikutuksia pienemmässä mittakaavassa, arvioidaan tulokset ja tehdään päätökset jatkamisesta

• Suomessa toteutettu useita kokeiluja, joista kuitenkin vain muutama täyttää aidon kokeilun tunnusmerkit. Huonosti valmisteltu tai arvioitu kokeilu ei täytä tehtäväänsä, vaan tuhlaa resursseja. Jotkut kokeiluiksi kutsutut asiat ovat lähinnä hankkeita.

• Vuonna 2013 laatimassani meta-analyysissa käytiin läpi 12 työllisyyskokeilua: sosiaaliturvamaksukokeilu, ikääntyneiden matalapalkkatuki, kotitaloustyön verotuki, 6+6 –työaikakokeilu, yksinyrittäjätukikokeilu, starttirahakokeilu, työnetsijäkokeilu, työpankkikokeilu, vuorotteluvapaakokeilu, Paltamon työllisyyskokeilu, Sanssi –kortti sekä Imatran nuorten kesätyökokeilu.

Kokeilujen arvioinneista• Kokeilut on pääosin arvioitu• Ongelma on, että vai muutamasta kokeilusta on tehty

perusteellinen työllisyysvaikutusten analyysi• Useiden kokeilujen työllisyysvaikutusten analyysi on hyvin

puutteellinen• arviointi otettava huomioon jo kokeilujen suunnittelussa

• Tuloksia:• Pohjoisen sotumaksukokeilu: ei työllisyysvaikutuksia, palkat

nousivat vertailualuetta nopeammin• Matalapalkkatuki: työllisyysvaikutus noin 2 000 henkeä, uudet

työpaikat lähinnä julkisella sektorilla.• Kotitaloustyön verotuki: työllisyysvaikutus n. 4000 – 4600

työpaikkaa• Työpankit: v. 2011 työllistettiin 274 henkeä, joista 67 välitettiin

muille työnantajille



9

…arvioinneista• Yksinyrittäjätukikokeilu: rohkaisi rekrytointeihin, ohjaa vakituisiin

kokoaikaisiin työsuhteisiin. Järjestettäväksi osana palkkatukea.• Starttirahakokeilu: liki 2/3 ei-työttömänä aloittaneista olisi perustanut

yrityksen muutenkin, nopeutti sitä. Poisti teennäistä työttömäksi siirtymistä, myönteisiä välillisiä vaikutuksia. 16 % ei-työttömistä saajista ei olisi perustanut yritystä.

• Työnetsijäkokeilu: volyymi jäi vähäiseksi, kokeilu lopetettiin.• Vuorotteluvapaakokeilu: työllisyysvaikutus oli vuorottelijoille kielteinen,

sijaisille myönteinen• 6+6 –työaikakokeilu: kokeiluja yrityksissä ja kunnissa 1997-98.

Osallistujia 1300 ja 580 työtöntä työllistyi• Sanssi-kortti: työllisyysvaikutuksista ei näyttöä, myönteisiä

asennevaikutuksia• Imatran nuorten kesätyökokeilu: yritykset tarjosivat kesätyötä yhdelle

kohortille

Kokeilujen ominaispirteitä• Tiedon hankinta myöhempiä politiikkamuutoksia varten• Tiedonsaanti voi olla hankalaa, kokeiluun ei välttämättä

kiinnostusta esim. määräaikaisuuden takia• Kohderyhmä ei välttämättä sopeuta toimintaansa määräaikaiseen

kokeiluun• Kustannukset rajautuvat kokeilun kohderyhmään määräajaksi• Hallinnollinen taakka voi olla suuri etenkin suorissa tuissa ja

lyhytkestoisissa kokeiluissa• Vaikutusten tulisi ilmetä kokeilujaksolla• Sivuvaikutusten hallinta etenkin verotuissa hankalaa, määräaika

rajaa• Arvioinneilla vaikutusta politiikkapäätöksiin, keskeiset kokeilut

arvioitu



10

Kokeilukulttuurin ohuus• Suomessa on heikko kokeilukulttuuri• Säädökset haittaavat kaikkein mielenkiintoisimpien kokeilujen

toteuttamista, esim. etuuksia vaikea kokeilla• Perustulokokeilua valmisteltu huolellisesti • Suomen kokeilukulttuurissa ajatellaan, että kokeilulla on

parannettava tai lisättävä jotain palvelua ja sitten katsotaan, vaikuttiko se

• Ango-amerikkalaisessa kokeilukulttuurissa työllisyyspolitiikassa on todennettava kokeilulla vaikutukset, ennen kuin voidaan laajentaa. Voidaan myös kokeilla jonkin palvelun poistamista ja sitten katsotaan, oliko sillä vaikutusta.

• Kokeiluille lainsäädännöllisiä, poliittisia ja asenteellisia esteitä• Suomessa työvoiman tarjontapuolen kokeilut aukkokohta• Työelämään integrointi olisi parempaa, jos ensin kokeiltaisiin

Onnistuiko yksikään kokeilu?• Kokeiluna alkanut kotitaloustyön verotuki sisältää jopa suhteellisen

laajoja työllisyysvaikutuksia. Arviointi kuitenkin tulisi uusia.• Ikääntyneiden matalapalkkatuki on toinen myönteisiä

työllisyysvaikutuksia sisältävä kokeilu. Koska se lakkautettiin, ei se täyttänyt ainakaan yhteiskuntapoliittisia kriteerejä.

• Työpankit olivat ainakin v. 2013 lupaava, joskin vielä suppean volyymin kokeilu

• Starttirahan laajennus muihin kuin työttömiin vaikutti myös onnistuneelta

• Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu – mitä arvioinnista jäi käteen?

• Useimmista kokeiluista ei löytynyt ainakaan todennettavia työllisyysvaikutuksia, mutta saattoivat olla onnistuneita sikäli, että asia selvitettiin kokeilulla



11

3. Työllistymisen esteistä• Monet työllistymisen esteet ovat asenteissa – sekä työnhakijan että

työnantajan• Työllistymisvaikeuksia on etenkin pitkään työttömänä olleilla (joka

tavallaan kehäpäätelmä), ikääntyneillä, heikon työkyvyn omaavilla henkilöillä, maahanmuuttajilla valikoiden, vähäisen työkokemuksen tai puutteellisen osaamisen omaavilla

• OECD:n PIAAC –aikuisten osaamistutkimuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa heikon osaamistason aikuista, joista iso osa on silti työssä

• Osaamisen ylläpito ja kehittäminen, asenne työntekoon usein ratkaisevia

• Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla on kynnyksiä ylitettävänään, mutta ne on rakennettu ylitettäväksi

• Kenties työnteon muotojen monipuolistuminen, etätyö, osa-aikatyön kasvu hiljalleen jne. tukevat vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia

Työllisyystilanteen esteet vähenemässä• Palvelutaloudessa jo pienikin kasvu riittää työllisyyden lisäykseen,

tosin kunnollinen työllisyyden lisäys vaatii kunnon kasvuakin. Ennustettu kasvu ei riitä hallituksen työllisyystavoitteisiin. Palvelujen työllisyys ratkaisevaa kokonaistyöllisyyden kehitykselle

• Työmarkkinoiden tiheys alhainen: vain yliopistokaupungit vaikutuspiireineen tehokkaiden työmarkkinoiden alueita

• Alueellisella ja ammatillisella liikkuvuudella ja joustolla meillä poikkeuksellisen suuri merkitys

• Työttömyyksiä alkaa hyvässä suhdannetilanteessa paljon, mutta ne päättyvät keskimäärin nopeasti. Talouden uudelleenallokaatio tehokasta. Nyt työttömyyksiä alkaa hyvin vähän, mutta sieltä poispääsy vaikeaa. Rakennetyöttömyys on 2020-luvun kasvun jarru. Nyt noin 60 % työttömistä vaikeasti työllistyviä.

• Kokonaistyöttömyyden kasvuvauhti oli maaliskuussa enää 4000 henkeä, kun se viime kesänä oli yli 30 000. Käänne odotettavissa.



12

4. Mitä pitäisi tehdä?• Kaikkien työhaluisten työtä vailla olevien ihmisten kannalta on

välttämättä saatava työllisyyttä parannettua• Julkisen talouden kannalta työllisyyden parantaminen keskeistä.

Pelkät työttömyydenaikaiset passiiviturvamenot (joista osa julkisesti rahoitettua) olivat v. 2015 yli 6 000 miljoonaa euroa. Tämä on kestämätöntä

• Tarvitaan joustavampia työnteon muotoja, jotta kaikki työhön valmiit voivat antaa työkykyään vastaavan panoksen

• Työllistymisen esteet eivät välttämättä poistu, mutta voimme aina muuttaa asenteitamme

• Esimerkiksi pakolaisten tulo työmarkkinoille oleskeluluvan saaneiden osalta on jo johtanut uudelleenajatteluun

• Rohkeutta, sitkeyttä ja onnea työnhakuun !



Documents

Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa€¦ · Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dos. Esitys VATES-päivillä 11.5.2016 Vantaa Esityksen teemoja 1. Näkökulmia