Julkinen

Omaolo

Visio ja palveluiden kuvaus

Versio 1.04

6.9.2018

2

Julkinen

Sisällysluettelo

1. Johdanto .................................................................................................................................................... 3

2. Käsitteet ..................................................................................................................................................... 5

3. Visio ........................................................................................................................................................... 9

4. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -palvelukokonaisuuden kuvaus .................................................... 11

4.1. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus ........................................................................................................ 14

4.1.1. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus kansalaisen näkökulmasta ........................................................ 14

4.1.2. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta ....... 16

4.2. Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottori ............................................................................. 18

4.2.1. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori kansalaisen näkökulmasta ................................. 19

4.2.2. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta ................................................................................................................................................... 19

4.3. Oire- ja palveluarviot ............................................................................................................................... 20

4.3.1. Älykkäät oire- ja palveluarviot kansalaisen näkökulmasta ................................................................. 20

4.3.2. Älykkäät oire- ja palveluarviot sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta ............... 22

4.4. Oma suunnitelma .................................................................................................................................... 24

4.4.1. Oma suunnitelma kansalaisen näkökulmasta ................................................................................... 24

4.4.2. Oma suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta .................................. 25

4.5. Omatietovaranto ..................................................................................................................................... 26

4.5.1. Omatietovaranto kansalaisen näkökulmasta ..................................................................................... 26

4.5.2. Terveystaltio sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta .......................................... 27

3

Julkinen

1. Johdanto

Omaolo-palvelun kehittäminen aloitettiin Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA)-projektissa

(1.1.2016-31.10.2018). Projektivaiheen päätyttyä vastuu palvelun jatkokehittämisestä ja kan-

sallisesta levittämisestä on siirretty SoteDigi Oy:lle. Tässä dokumentissa kuvataan palvelujen

toiminnallinen tahtotila, josta osa on toteutettu projektivaiheen aikana ODA-projektissa ja osa

tullaan toteuttamaan jatkokehitysvaiheessa. Tässä dokumentissa ei erotella jo toteutettua, ja

vielä toteutusvaiheessa olevia osia, vaan jo toteutetut osat kuvataan Omaolo-palvelukuvausdo-

kumenteissa.

Juha Sipilän hallitusohjelmassa asiakaslähtöiset palvelut nimettiin hyvinvointi- ja terveystee-

massa kärkihankkeeksi. Ohjelmassa linjataan, että ”Tehostetaan sähköisten palvelujen hyödyn-

tämistä myös omahoidossa ja neuvonnassa” (Hallitusohjelma s. 18). Sote -tieto hyötykäyttöön

2020 strategiassa (s. 6) todetaan, että ”Viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja

tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää ra-

kenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja

tuotannossa.” Pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurelle

enemmistölle tämä näyttäytyy palvelun huonona saatavuutena ja pitkinä jonoina. Sosiaali- ja

terveydenhuollolle asetetut uudistustavoitteet saavutetaan vain lisäämällä kansalaisten vas-

tuunottoa terveydestään sekä palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja toimintatapoja ke-

hittämällä.

Teknologia luo erilaisia mahdollisuuksia sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapojen

muuttamiseen. Itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perintei-

sesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida koko-

naan. Näin siirretään ammattilaisten resursseja tehokkaampaan käyttöön ja mahdollistetaan

työtehtävien uudelleen organisointi. Ajantasaisemman tiedon kautta voidaan parantaa palvelun

vaikuttavuutta ja erilaisia palvelukanavia rakentamalla nopeuttaa ja helpottaa kanssakäymistä

kansalaisten ja ammattilaisten välillä. Teknologia on kuitenkin muutoksen mahdollistaja, joka

parhaimmillaan tukee toiminnallisten muutoksen syntymistä.

Sote -tieto hyötykäyttöön -strategia (s. 5) tuo esille myös uusien sähköisten palveluiden kehit-

tämisessä huomioitavat periaatteet: palvelut tulee kehittää ja hankkia yhteistyössä hyödyntäen

kansallista palveluarkkitehtuuria ja modulaarisuuden periaatetta. Omat digiajan hyvinvointipal-

velut -projektissa (ODA) toteutettiin näitä periaatteita. Sen sijaan, että jokainen alue miettii ja

ratkaisee erikseen samoja ongelmia, sekä määrittelee ja hankkii niiden ratkaisemiseksi yksin

järjestelmiä, päätettiin määritellä ja hankkia yhdessä.

Omaolo -palvelukokonaisuuden avulla kansalainen voi tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen,

itsehoitosuunnitelman ja saada personoitua hyvinvointivalmennusta, tehdä sähköisen oire- ja/tai

palveluarvion, tallentaa ja hallita omia terveystietojaan sekä osallistua henkilökohtaisen suunni-

telman kautta aktiivisemmin omien tavoitteidensa asettamiseen ja seurantaan. Viime vuosien

tutkimusnäytön perusteella omahoidon on todettu olevan vaikuttavaa sekä sairauksien ennalta-

ehkäisyssä että hoitamisessa (Routasalo & Pitkälä 2009). Nämä palvelut on valittu kokonaisuu-

teen, koska niissä nähdään suuri potentiaali vaikuttavuuden näkökulmasta eikä niitä kehitetä

muissa kansallisissa projekteissa.

Hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen vaikuttavuus perustuu ennaltaehkäisevän toiminnan

tehostamiseen sekä kansalaisen oman vastuunoton lisäämiseen. Hyvinvointitarkastuksen, kuten

myös älykkään oirearvion ja palveluarvion kautta, kansalainen saa käyttöönsä lääketieteellisen

tietämyksen ja sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt sekä lainsäädännön

määrittämien kriteerien mukaisen toimintasuosituksen ja ohjauksen ilman kontaktia ammatti-

laiseen. Oire- palveluarviot tuovat uuden palvelukanavan, mutta tehostavat ja tasalaatuistavat

myös merkittävästi hoidon- ja palvelutarpeen arviointia sekä palveluohjausta. Asiakkaan näkö-

kulmasta ne nopeuttavat prosesseja ja tarjoavat mahdollisuuden asioida sähköistä kanavaa pit-

kin ajasta ja paikasta riippumatta. Hoitoon- ja palveluun hakeutumisen kynnys arkaluontoisissa

4

Julkinen

asioissa madaltuu. Oma suunnitelman kautta tehostetaan pitkäaikaissairauksien ja paljon pal-

veluita käyttävien hoitoa lisäämällä asiakkaan omaa vastuuta, vähentämällä päällekkäistä työtä

ja kehittämällä hoidon seurantaa.

Omaolo-palvelukokonaisuus koostuu kansalaisen päätöksentekoa tukevista digitaalisista arvo-

palveluista, teknologia- ja julkaisualustasta ja sen varaan rakennetuista yhteisistä omahoito- ja

itsepalveluista sekä yhteydestä kansalaisten itse tuottamien tietojen hallinnan ja hyödyntämisen

mahdollistavaan Omatietovarantoon. Digitaalisilla arvopalveluilla tarkoitetaan sähköisiä palve-

luja, joissa palveluun yhdistetään lääketieteellinen tietämys ja johtopäätökset sekä sosiaalipal-

veluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt ja tuodaan laissa määritellyt kriteerit sovelta-

misohjeineen asiakas – ja palveluohjauksen tueksi. Näiden kautta kansalaiselle rakentuu palve-

luketju, joka perustuu hänen taustatietojensa ja lääketieteellisen tietämyksen, hoito- ja palve-

lusuositusten yhdistämiseen sekä palveluohjauksen ketjuun, jossa kansalaisella itsellään on

merkittävä rooli. Kokonaisuuteen liittyvät palvelut ovat kansalaisen ja ammattilaisen kannalta

keskenään integroitu kokonaisuus, joka ohjaa kansalaista oikein mitoitetun hoidon tai palvelun

pariin.

Digitaaliset palvelut eivät koskaan yksinään ratkaise ongelmia tai tuo vaikuttavuutta.

Yhdistettynä hyvin johdettuun, määrätietoiseen toiminnan muutokseen ja prosessien sekä

toimintakulttuurin muutokseen yhdistettynä ne kuitenkin mahdollistavat tehokkaasti uudet

toimintamallit. Siksi palvelujen käyttöönotto kannattaa aina tehdä toiminnallinen muutos edellä.

Omaolo-palvelukokonaisuuden kansallinen levittäminen käynnistyy SoteDigi Oy:n kautta vuoden

2019 alkupuolella. Palvelu rakentuu avoimen lähdekoodin ja avointen rajapintojen varaan ja

yhteiseen Sote-kokonaisarkkitehtuuriin. Ratkaisu integroituu valtakunnallisiin palveluihin, tär-

keimpinä Kanta ja Omakanta sekä palveluväylä. Lisäksi paikallisia integraatioita potilastietojär-

jestelmiin toteutetaan mm. ajanvarausten toteuttamiseksi.

5

Julkinen

Seuraavassa avataan tarkemmin ODA-projektinn suhdetta keskeisimpiin valtakunnallisiin pro-

jekteihin:

Omatietovaranto: Omaolo integroituu Omatietovarantoon ja käyttää sitä hyvinvointitietojen

tietovarantona. Omatietovarannon kautta tiedot voidaan luovuttaa myös ammattilaisen käyttöön

asiakkaan niin luvittaessa. Omatietovarannon kautta Omaolo-palvelussa syntyvä tieto on myös

muiden palvelujen ja sovellusten käytettävissä, jos asiakas näin luvittaa.

Kanta: Kansalaiset pystyvät katselemaan Kanta-palveluihin sisältyvän Omakanta-palvelun

kautta omia potilaskertomustietojaan, mutta asiakas ei nykyisellään pysty hakemaan tietoja

Kanta-palveluista Omaolo-palvelun käyttöön. Tulevaisuudessa Omaolo-palvelu hyödyntää

Kanta-palvelua tietovarantona, hakien sieltä asiakkaan taustatiedot. Tätä kautta Omaolo-palve-

lun antamat toimintasuositukset ovat luettavampia ja henkilökohtaisempia. Omaolo-palvelu

myös kirjoittaa tieto Kanta-palveluun, jolloin se on ammattilaisen saatavilla ilman suoria poti-

lastietojärjestelmäintegraatioita.

Palveluväylä: Palveluväylän kautta on mahdollista luovuttaa Omaolo-palvelussa syntynyttä tie-

toa sote-palvelujen ja -organisaatioiden ulkopuolelle, esim. sivistystoimeen. Omaolo-palvelussa

on valmius Palveluväylä-integraatioon.

Suomi.fi viestit: Suomi.fi -viestien kautta voidaan lähettää asiakkaalle tietoa esim. päätöksistä.

Jos suomi.fi viesteistä voidaan lähettää muistutteita kansalaiselle, voidaan myös Omaolo-palve-

lun muistutteet lähettää sitä kautta.

Sote-sade -hankkeen puitteissa Omaololla on tärkeät liittymäpinnat ajanvaraus- ja palvelun-

hallinta ratkaisuun (AVPH) ja omahoitopolkuihin (2015). Omahoitopolkujen sisällöt on yhdistetty

Omaolo-sisältöihin. AVPH -ratkaisu integroidaan Omaolo-palveluun.

Tietosuoja ja tietoturva-asiat ovat Omaolo-palvelussa erittäin keskeisessä asemassa. Kaikki rat-

kaisut tehdään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. Osa visiossa kuvatuista toiminnalli-

suuksista vaatii lainsäädännön muutoksia, joita on odotettu jo projektivaiheen aikana. Erityisesti

asiakastietolain uudistus on keskeinen. Lainsäädännön muutos- ja tarkennustarpeet liittyvät

kansalaisen omien tietojen käyttämiseen ja hallintaan ja luovuttamiseen sekä ensisijaisessa että

toisiokäytössä, hoito- ja asiakas suhteen syntymiseen sähköisissä palveluprosesseissa, hoidon-

ja palvelun tarpeen arviointiin sähköisissä palveluprosesseissa, tietojen säilyttämiseen sekä big

datan hyödyntämismahdollisuuksiin.

2. Käsitteet

Seuraavassa listataan ja määritellään palvelukokonaisuuden ja tämän dokumentin kannalta kes-

keiset käsitteet.

Ajanvaraus- ja palvelunhallintaratkaisu on järjestelmä, jonka oletetaan ottavan vastaan

luokitellun tiedon palveluntarpeesta ja tarjoavan asiakkaalle tarpeeseen perustuvaa palveluoh-

jausta kansalliseen palveluhakemistoon perustuen sekä sähköistä ajanvarausta, jos palveluyk-

siköllä on käytössä kansallinen ajanvaraus- ja palvelunhallintaratkaisu tai muuta sähköistä asi-

ointipalvelua.

Ammattilainen on terveydenhuollossa toimiva henkilö, joka on laillistettu, luvan saanut tai ni-

mikesuojattu ammattihenkilö ja joka oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyt-

tämään asianomaista ammattinimikettä. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

1200/2007.) Sosiaalipalveluiden osalta samanlaista virallista määritelmää ei ole vielä tällä het-

kellä olemassa, mutta sosiaalipalveluiden osalta tarkoitetaan sosiaalityön ammattilaisia.

6

Julkinen

Asiakas on palvelun käyttäjä, jolla on asiointisuhde sosiaali- tai terveydenhuollon organisaa-

tioon. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. (Laki sosiaali-

huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Terveydenhuollossa asiakkaasta käyte-

tään termiä potilas. Potilas-termin käyttö ei edellytä käyntiä sairauden perusteella. (HILMO So-

siaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittely ja ohjeistus 2013.) Terveydenhuol-

lossa etenkin erilaisten avopalvelujen käyttäjistä käytetään kuitenkin yleisesti potilaan sijasta

käsitettä asiakas. Hoitosuhde halutaan nähdä kumppanuutena asiakkaan ja hoitavan henkilön

välillä, tällä tavoitellaan perinteisen potilaan roolin muuttamista tasavertaisemmaksi ja osallis-

tuvammaksi. Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä Asiakas, kun viita-

taan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen palvelun käyttäjään, jolla on asiointisuhde sosiaali-

tai terveydenhuollon organisaatioon.

Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen kerää-

mistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tieto-

tekniikkaa hyödyntäen.

EHR on sähköinen potilaskertomus, Electronic Health Record. KS. potilastietojärjestelmä.

Elintapa on tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta yhdessä.

Elämäntapa on yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia esimerkiksi ihmissuh-

teiden, liikkumisen, ruokailu- ja kulutustottumusten suhteen.

Esitiedot ovat asiakkaan kirjaamia ja siihen eri järjestelmistä haettuja (esim. EHR ja PHR),

kansalaisen vahvistamia tietoja, joita hän on antanut luvan ammattilaisen käyttää.

Hoidontarpeen arviointi on yleiskäsite, jota käytetään siitä vuorovaikutustapahtumasta, jossa

hoitotyöntekijä arvioi potilaan tarvitsemaa hoitoa ja hoidon kiireellisyyttä (puhelin)haastattelun

perusteella. Kyse ei ole lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvasta taudinmäärityksestä ja

hoitotarpeen arvioinnista. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:27.)

Hoitosuhde on asiakkaan ja hoitavan henkilön välinen toiminnallinen suhde, joka tähtää asiak-

kaan sairauden hoitamiseen tai terveydentilan parantamiseen. Yleisesti ja erityisesti Omahoidon

ja digitaalisten arvopalvelut -määrittelyprojektin kohdalla hoitosuhde halutaan nähdä kumppa-

nuutena asiakkaan ja hoitavan henkilön välillä, jolla tavoitellaan perinteisen potilaan roolin

muuttamista tasavertaisemmaksi ja osallistuvammaksi ammattilaisten työn suhteen.

Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmi-

sen itsensä, hänen läheistensä, elinympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteis-

kuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden ja toimintakyvyn

ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja tur-

vallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia arvostuk-

sia ja kokemuksia

Palveluarvio on tapahtumasarja, jossa yksilön sähköisesti antamat tiedot hänen tilanteestaan,

hyvinvoinnista ja toimintakyvystä sekä palvelutarpeestaan arvioidaan automaattisesti hyödyn-

täen yhteisesti sovittuja parhaita käytäntöjä sekä laissa määriteltyjä palveluiden saamisen edel-

lytyksiä, kriteereitä. Arvion lopputuloksena yksilö saa itsepalveluohjeita ja / tai palveluohjausta.

Oma suunnitelma on kirjallinen nimettyä henkilöä varten suunniteltu terveyden-, hoidon ja

palvelun suunnitelma.

Hyvinvointitarkastus on palvelu, jossa yksilö täyttää itsenäisesti sähköisen palvelun ohjaa-

mana kyselyn hyvinvointinsa tilasta. Palvelu kartoittaa vastaajan terveyden, hyvinvoinnin ja toi-

mintakyvyn tilannetta. Yksilö saa kyselyn pohjalta tietokoneohjelman laatiman palautteen elin-

ja elämäntapojensa vaikutuksesta hyvinvointiinsa sekä esimerkiksi tarkempaa riskiarviota, pal-

veluarviota, ehdotuksia elin – ja elämäntapamuutoksista, erilaisia arjenhallinnan työkaluja tai

7

Julkinen

toimintaohjeita – ja suosituksia. Analyysissä ja ohjauksessa hyödynnetään lääketieteellisen/ hy-

vinvointitietämyksen moottoria.

Hyvinvointitietämyksen moottori on sähköinen tietovaranto, joka perustuu sosiaalihuollossa

Suomessa yhteisesti sovittuihin hyviin käytäntöihin tai Suomen laissa määriteltyihin kriteereihin

palvelun saamisesta sekä niiden sovellusohjeisiin.

Hyvinvointivalmennus on toimintatapa, jossa yhdistetään hoito-, lääke- ja sosiaalitieteen rin-

nalle käyttäytymistieteellisiä keinoja yksilön motivoimiseksi itse- ja omahoitoon. Hyvinvointival-

mennus voi perustua hyvinvointitarkastuksen tuloksiin mutta sitä voi käyttää myös itsenäisenä

työkaluna. Hyvinvointivalmennus käsittää myös hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen

tarkoitetut arjenhallinnan työkaluja. Käyttäjälle tarjotaan vaihtoehtoja eri teemoista hyvinvoin-

nin alueella. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä hyvinvoinnin ongelmia tukemalla yksilön elin-tai

elämänmuutoksia niiltä osin, joilla hänellä on kohonnut riski; tai tukea pitkäaikaissairauksia sai-

rastavien tai pitkäaikaisista hyvinvoinnin ongelmista kärsivien omaehtoista hoitoa.

Integraatiolla tarkoitetaan kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuu-

deksi.

Itsearviointityökalu on testin muodossa oleva, käyttäjänsä omasta toiminnastaan tai olosuh-

teistaan tekemä arvio, jonka ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan omatoimi-

nen tilannearvio. Annetun tiedon perusteella käyttäjälle kyetään tarjoamaan hänen tilantee-

seensa sopivaa relevanttia tietosisältöä ja jatkotoimenpiteitä. Lopputulos ei siis ole käyttäjän

yksityiskohtainen diagnoosi, vaan polkumaisen tiedon tarjoamisen mahdollistaja ja tarvittaessa

alueelliseen asiointiprosessiin ohjaaja. (Solita 2014: Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avun-

tarpeen Itsearviointimenetelmät –Omahoitopolut.)

Itsehoito on ilman ammattihenkilön apua potilaan tilanteeseensa itse suunnittelemaa hoitoa.

(Routasalo – Pitkälä v.2009)

Kansalainen on palvelun käyttäjä, jolla ei ole asiointisuhdetta sote -organisaatioon arvioitavien

oireiden, hyvinvoinnin tai toimintakyvyn ominaisuuksiin liittyen. Tässä hankkeessa on yhteisesti

sovittu käytettävän nimitystä Kansalainen kun palvelua käytetään itsehoitona ja itsepalveluna.

Kansallinen sosiaalitoimen asiakirja-arkisto (Kansa) on sosiaalihuollon tarpeisiin kohden-

nettu, Kanta-palveluja vastaava, valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu. Keskeisenä tietova-

rantona toimii Kanta-arkistoa vastaava sosiaalihuollon asiakastietovaranto (Kansa). Kansa-pal-

velu on rakenteilla ja alustavien suunnitelmien mukaisesti valmistuu vuonna 2017. Kansa-pal-

velua varten ollaan uudistamassa Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

käsittelystä 9.2.2007/159.

Kansallinen terveysarkisto (Kanta) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille

sähköinen potilastiedon arkisto (kansallinen potilasarkisto, eArkisto), kansalaisille tarkoitettu

sähköinen palvelu eli omien tietojen katselu ja ammattilaisille tarkoitettu sähköinen palvelu eli

potilaan tiedonhallintapalvelu.

Lääketieteellisen tietämyksen moottori (Tietämyskanta) on sähköinen, näyttöön perus-

tuvan lääketieteellisen tiedon tietovaranto, joka tekee päätelmiä määriteltyjen, strukturoitujen

oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Päätelmien taustalla oleva lääketieteellinen

tieto pohjautuu kriittisesti arvioituun tieteelliseen näyttöön.

Oirearvio: Tapahtumasarja, jossa yksilön tietokoneella/mobiililaitteella antamat tiedot hänen

kokemistaan oireistaan ja mahdollisesti esiintyvistä sairauksista yhdistetään ajantasaisimpaan

käytettävissä olevaan lääketieteelliseen tietoon. Annettujen tietojen perusteella tietokoneoh-

jelma tekee oirearvion terveydenhuollon osalta. Sähköisen oirearvion lopputuloksena yksilö saa

itsehoito-ohjeita ja/tai palveluohjausta.

8

Julkinen

Omahoito: Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suun-

nittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Oma-

hoito eroaa itsehoidosta siinä, että itsehoidossa potilas hakee ja toteuttaa omaa hoitoaan ilman

ammattihenkilön apua. (Routasalo – Pitkälä 2009.)

Omahoitopolut on vuoden 2015 aikana valmistunut THL:n palvelusivusto, joka tarjoaa kansa-

laiselle luotettavan sosiaali- ja terveysalan tiedon yhdistettynä itsearviointityökaluihin. Omahoi-

topolkujen keskeisenä tavoitteena on, että niiden avulla kansalaiset ottavat nykyistä paremmin

vastuuta omasta terveydestään ja aktivoituvat ennalta ehkäisevään toimintaan. Omahoitopolut

kohdennetaan ensisijaisesti kansalaisille, joiden ongelmien ennaltaehkäisystä saavutetaan suu-

rimmat vaikutukset ja hyödyt. Itsearviointityökalun pohjalta omahoitopolun käyttäjälle tarjotaan

räätälöityjä tietoja ja työkaluja oman terveystilanteen kohentamiseen, sekä tarvittaessa oh-

jausta alueellisiin palveluihin. Omahoitopoluilla tavoitellaan selkeää ohjausvaikutusta, ja käyttä-

jää esimerkiksi aktivoidaan omassa asiassaan eteenpäin tai hänet voidaan ohjata alueellisiin

asiointiprosesseihin. (Solita 2014: Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearvioin-

timenetelmät– Omahoitopolut.)

Omakanta on KELAN ylläpitämä kansalaispalvelu, jossa kansalainen voi nähdä omia tietoja

Kanta-arkistosta ja Reseptikeskuksesta. Kansalainen voi myös hallita suostumuksia ja kieltoja

Omakannassa. Omatietovaranto on vuoden 2017 aikana käyttöönotettava Omakannan laajen-

nus, johon kansalainen voi tallentaa omia hyvinvointitietojaan ja antaa niitä edelleen ammatti-

laisten käyttöön suostumuksiin perustuen. Omatietovaranto käyttää HL7 FHIR -rajapintoja ja

tietorakenteita.

Palvelutarpeen arviossa selvitetään henkilön tilapäisen, toistuvan tai pitkäaikaisen palve-

lun/tuen tarve. Palvelutarpeen arvio sisältää:

1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta;

2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä;

3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen

yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä;

4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion omatyöntekijän tarpeesta.

Palveluohjaus on toimintatapa, jossa luodaan kokonaisnäkemys ja ohjataan asiakasta niihin

palveluihin, jotka saattavat edesauttaa asiakkaan omaa hyvinvointia. Palveluohjauksessa asia-

kas on keskiössä ja palvelut rakentuvat asiakkaan arkea vahvistaviksi hänen tarpeiden perus-

teella.

PHR on käyttäjän henkilökohtaisten terveystietojen tallennuspaikka (terveyskansio, -taltio, -

tasku). Tässä hankinnassa PHR on aina Kanta-palveluihin kuuluva Omakannan omatietovaranto.

Potilas on terveyden- tai sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena olevaa

henkilö. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Terveydenhuollossa asiakkaasta käy-

tetään termiä potilas. Potilas-termin käyttö ei edellytä käyntiä sairauden perusteella. (HILMO

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittely ja ohjeistus 2013.) Tässä hank-

keessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä Asiakas kun viitataan terveydenhuollon säh-

köisen palvelun käyttäjään.

Potilastietojärjestelmä on potilastietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu tietojärjes-

telmä. Tässä dokumentissa käsite sisältää myös sosiaalihuollon sähköiset asiakastietojärjestel-

mät, jotka sisältävät asiakkaan hoitoon osallistuneiden ammattilaisten kirjaaman dokumentaa-

tion asiakkaan tilanteesta, palvelutapahtumista ja suunnitelmista sosiaalihuollon osalta.

Prosessimoottori on konfiguroitava teknologia, joka ohjaa prosesseja / bisneslogiikkaa. Tek-

nologia, jolla toteutetaan palveluiden logiikka.

Sähköinen oirearviointi ks. oirearvio.

9

Julkinen

Sähköinen potilaskertomus (engl. Electronic Health Record, EHR) on potilaan hoitoon osallis-

tuneiden ammattilaisten kirjaama dokumentaatio terveydentilasta, potilaan saamasta ja suun-

nitellusta hoidosta, joka sisältää myös muita potilaan hoidossa tarvittavia tietoja. (VAKAVA -

projekti 2014). Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä EHR, kun viitataan

sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Sähköinen hyvinvointitarkastus: ks. Hyvinvointitarkastus.

Sähköinen hyvinvointivalmennus: ks. Hyvinvointivalmennus.

Terveyskansio, ks. terveystaltio.

Terveystaltio (engl. Personal Health Record, PHR) on henkilökohtainen tietovarasto, johon yk-

silö voi tallentaa terveyteensä, hyvinvointiinsa ja sen hoitamiseen/ ylläpitoon liittyviä tietoja,

esim. tekemänsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen tulokset. Käyttäjä hallitsee taltiotaan ja voi

sen avulla tarjota tallentamiaan terveystietoja soveltuvin osin muiden tiedontarvitsijoiden käyt-

töön. Erilaiset sähköiset palvelut ja sovellukset voivat hyödyntää, käyttäjän niin halutessa, tie-

tovarastoon tallennettua tietoa ja tallentaa tietoja sinne. (Seppälä –Nykänen 2014.) Tässä hank-

keessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä PHR kun viitataan käyttäjän henkilökohtais-

ten hyvinvointitietojen tallennuspaikkaan (terveyskansio, -taltio, -tasku.) Terveystaltioon tal-

lennettujen tietojen siirtäminen ja hyödyntäminen edellyttää tietojen tallennusta rakenteisesti

kansallisia ja kansainvälisiä koodistoja ja luokituksia käyttäen sekä tietojen analysointia siten,

että olennainen tieto saadaan selkeästi.

Terveystasku ks. terveystaltio

Terveystili (tilimalli, engl. medical savings account tai health savings account) on terveyden-

huollon rahoitusjärjestelmä, jossa henkilö säästää rahaa henkilökohtaiselle tililleen mahdollisia

myöhempiä terveysmenojaan varten. Säästäjänä voi olla myös julkinen tai yksityinen organi-

saatio, kuten työnantaja, joka maksaa osan työntekijän palkasta työntekijän henkilökohtaiselle

tilille. Terveystili on rinnastettavissa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, jossa henkilö tallettaa

säännöllisin väliajoin tietyn summan rahaa rahastoon tai muihin sijoituskohteisiin ja saa sääs-

tönsä käyttöönsä eläkkeelle siirryttyään.

Tiedon lähde: THL:n Tiedon lähde koodistoa käytetään tietojen tallennuksessa, kuten raken-

teisen kirjaamisen oppaassa on kuvattu. Tiedon lähde tallennetaan sekä PHR- että EHR-tietoihin.

Tunnistautuminen tarkoittaa vahvaa tunnistautumista suomi.fi -palvelua käyttäen esimerkiksi

verkkopankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella.

3. Visio

Omaolo- palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -

valmennuksesta, itsehoitosuunnitelmasta, älykkäästä oirearviosta ja palveluarviosta sekä Oma

suunnitelmasta. Kansalaisen käyttämät palvelut hyödyntävät lääketieteellistä ja hyvinvoinnin

tietämystä, joka jalostaa ja analysoi kansalaisen antamia nykyisiä ja hänestä aikaisemmin

tallennettuja historiatietoja tarjoten hänelle henkilökohtaista palautetta ja huomioita.

Palvelukokonaisuus muodostaa kansalaisen näkökulmasta sujuvia, pitkälle automatisoituja itse-

ja omahoidon palveluketjuja, joissa korostuu kansalaisen oma rooli ja vastuu. Kansalainen

ohjautuu sujuvasti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin laajennetussa palveluvalikoimassa.

Laajennettuun palveluvalikoimaan kuuluu perinteisten puhelin- ja vastaanottopalvelujen lisäksi

erilaisia sähköisiä palveluja kuten chat ja videovastaanotto ja sähköiset valmannukset ja

ryhmämuotoisia palveluja julkisella, kolmannella sektorilla ja yksityisellä sektorilla.

10

Julkinen

Kuva 1 Uudet Omahoitopalvelut

Sähköisen hyvinvointitarkastuksen tekemällä kansalainen saa arvion omasta

kokonaistilanteestaan, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvistä riskeistä sekä riskeistään

sairastua yleisimpiin kansansairauksiin. Lisäksi hän saa tietoa ja toimintaohjeita muutoksista,

joilla vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, tai ohjauksen selvittelemään omaa tilannettaan

tarkemmin mm. erilaisiin palveluarvioihin. Tähän liittyen kansalainen voi aloittaa

hyvinvointivalmennuksen sekä itsehoitosuunnitelman tekemisen. Oirearvion kautta kansalainen

saa apua yksittäisen terveysongelman ratkaisemiseen. Vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin

kansalainen saa toimintasuosituksen sekä ohjauksen tarkoituksenmukaiseen oikea-aikaiseen

palveluun, joka voi olla esimerkiksi itsehoito-ohje, sähköinen resepti, yhteydenotto hoitajaan tai

lääkäriin puhelimella, viestillä, videolla tai ajanvarausoikeus ammattilaisen vastanotolle.

Palveluarvion avulla kansalainen voi puolestaan arvioida omaa hyvinvointia, toimintakykyään

sekä oikeutta saada tiettyjä sosiaalipalveluja. Henkilökohtainen Oma suunnitelma kokoaa yhteen

pitkäaikaissairaan tai useista eri hyvinvointiin liittyvistä ongelmista kärsivän asiakkaan hoidon/

päivittäisiin toimintoihin liiittyvät tavoitteet, keinot ja seurannan. Tämä suunnitelma perustuu

asiakkaan itse asettamiin tavoitteisiin ja ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltuun hoitoon

tai palveluun, jonka seurannassa asiakkaalla itsellään on aktiivinen rooli.

Omaolo -palvelut muodostavat sekä kansalaisen että ammattilaisen näkökulmasta yhden

kokonaisuuden, ne eivät ole irrallisia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

muodostavat hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden. Palvelukokonaisuus hyödyntää kansalaisen

itse näissä palveluissa antamien tietojen lisäksi virallisia potilas- ja tulevaisuudessa myös

asiakastietoja, Omatietovarannon hyvinvointitietoja, sekä lääketieteellisen tietämyksen

moottoria ja sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovittuja hyviä käytänteitä ja laissa määriteltyjä

palvelun saamisen edellytyksiä, kriteereitä. Yhdistettynä esim. sähköiseen ajanvaraukseen

palvelukokonaisuus näyttäytyy kansalaiselle sujuvina palveluketjuina, joissa kansalaisella

itsellään, mutta myös automaatiolla on nykyistä keskeisempi rooli.

Omaolo-palvelun avulla parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä, hoidon

ja palvelun tasalaatuisuutta ja tuottavuutta. Asiakaslähtöisyys paranee, kun kansalaisen oma

rooli vahvistuu hänen osallistuessaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Palveluista tulee

henkilökohtaisempia, ja ne ovat verkon kautta saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi

kansalaisen omien tietojen tuominen virallisten potilas- ja asiakastietojen rinnalle vahvistaa

11

Julkinen

kansalaisen roolia ja mahdollistaa hoidon- ja palvelun paremman seurannan, kun se vodaan

osaksi automatisoida. Hoidon ja palvelun laatu paranee kun prosessit yhdenmukaistuvat ja

perustuvat yhtenäisiin määrityksiin ja kriteeristöihin palveluohjauksesta. Ammattilaiset saavat

enemmän ja aikaisemmin tietoa asiakkaista ja voivat näin valmistautua vuorovaikutustilanteisiin

paremmin. Tuottavuus paranee kun ammattilaisten työpanosta vapautuu rutiineista asiakkaan

kohtaamiseen. Myös palveluprosessien automatisointi parantaa tuottavuutta.

Palvelukokonaisuus muuttaa perinteistä puhelin- ja vastaanottokeskeistä toimintamallia

merkittävästi. Laajennetun palveluvalikoiman myötä kansalaisille tarjotaan kehittyneitä

sähköisiä palveluja ja sen lisäksi kuvien ja videoyhteyksien sekä viestinvälityksen kautta

saadaan yhteys ammattilaiseen. Keskeistä on taata tarkoituksenmukainen palvelu kunkin

kansalaisen yksilölliseen tilanteeseen.

4. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -palvelukokonaisuu-den kuvaus

Tässä luvussa kuvataan Omaolo -palvelukokonaisuus sekä siihen liittyvät osat yksityiskohtai-

semmalla tasolla.

Kuva 2. ODA-palvelukokonaisuus kansalaiselle

Omaolo -palvelu on kansalaisen1 / asiakkaan helposti saatavilla ja löydettävissä. Kansalainen /

asiakas voi ohjautua käyttämään palvelukokonaisuutta montaa eri kautta. Omaolo-palvelu on

1 Kansalainen = palvelun käyttäjä, jolla ei ole asiointisuhdetta sote -organisaatioon arvioitavien

oireisiin tai ominaisuuksiin liittyen. Asiakas = palvelun käyttäjä, jolla on asiointisuhde sote -

organisaatioon

12

Julkinen

osa Kanta-palvelua ja toimii Kanta-brändin alla. Kansalinen/ asiakas voi ohjautua palveluun et-

siessään tietoa Googlesta, Terveyskirjastosta tai (maa)kunnan verkkosivuilta, kuntalaisportaa-

lista tai käyttämiensä muiden sähköisten palvelujen kautta. Ammattilaisten opastus ja ohjaus

on myös merkittävä tapa, jolla asiakkaan palvelun löytävät. Myös kansalaisen itse valitsemat ja

itse maksamat kaupalliset sovellukset voivat ohjata ODA-palvelujen piiriin. Edelleen muiden

käyttäjien suositukset ovat merkittävä tapa löytää palvelu. Palvelua markkinoidaan määrätietoi-

sesti sekä alueellisesti että kansallisesti. ODA- palvelut integroituvat myös toisiinsa niin, että

ohjaus niiden välillä toimii. Kansalainen/asiakas voi käyttää ODA -palveluja tietokoneellaan, tab-

lettilaitteella tai älypuhelimellaan.

Omaolo-palvelujen yhteiset sisällöt ovat kaikille samanlaiset. Ohjautuminen palveluun sekä kan-

sallisista yhteisistä toimintasuosituksista johtuvat paikalliset ohjaukset sekä paikalliset tavat to-

teuttaa palveluja voivat kuitenkin olla aluekohtaisia., kts. Alla oleva kuva.

Kuva 3 Kansalliset toimintasuositukset ja paikallinen palveluohjaus

Palvelu näkyy kansalaiselle ja asiakkaalle yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa keskiössä on

kansalaisen/asiakkaan suunnitelma sekä omat tiedot niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa.

Hän voi nähdä oman (ja puolesta asioitaviensa) palveluiden käytön historian ja itse tuottamansa

tiedot esimerkiksi aikajanalla. Vastaavasti Oma suunnitelmaan suunnitellut palvelut asiakkailla

ja itsehoitosuunnitelman suunnitellut tehtävät on kansalaisella/asiakkaalla nähtävillä samalla

jatkumolla. Kuvassa 2 on esimerkki siitä miten aikajana voisi näyttäytyä kirjautuneelle

kansalaiselle/asiakkaalle. Se ei kuitenkaan ole lopullinen käyttöliittymäkuva.

Palvelun käyttämisestä kerätään tietoja analytiikkaa varten. Tietoa erilaisista palvelun

käyttötavoista hyödynnetään palvelun kehittämisessä ja markkinoinnissa sekä pyritään samaan

tietoa myös palvelun vaikutuksista asiakkaiden reaalimaailman palveluiden käyttöön.

Pidemmällä aikavälillä tarkastellaan myös palvelun vaikuttavuutta asiakkaiden hyvinvointiin.

Esimerkkejä palvelusta saatavasta analytiikkadatasta:

• organisaation vasteaika asiakkaan viestiin vastaamisessa

• asiakaskohtainen käyntitiheys

13

Julkinen

• istuntojen pituudet

• ohjautumiset eri toimintasuositusvaihtoehdoin tuotteittain

• miltä sivulta saavuttiin, minne lähdettiin

• perustiedot: kävijämäärät, lomakkeiden täyttöajat, jne.

EU on sopinut yhteisistä säännöistä2, joiden avulla parannetaan julkisen sektorin

verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta erityisesti näkö- ja kuulovammaiselle.

Omaolo-palvelun esteettömyys on erittäin tärkeä asia ja koko palvelun suunnittelun. Järjestelmä

noudattaa vaatimuksia, joita henkilötietolaki sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä määrää, noudattaen vaatimuksia A-luokan

potilastietojen osalta.

Ylätasolla on tunnistettavissa neljä erilaista asiakassegmenttiä, joille Omaolo-palvelu sopii:

• kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään tai hyvinvoinnistaan

• kansalaiset, joilla on huoli omasta tai läheisensä terveydestä ja hyvinvoinnista

• kansalaiset, joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma

• kansalaiset, joilla on pitkäaikaissairaus ja/ tai pitkäaikainen sosiaalipalvelun tarve, tai

monia hyvinvointiin liittyviä riskejä

Omaolo-palvelut ovat Oma suunnitelmaa lukuun ottamatta automaattisesti kaikkien asiakasseg-

menttien käytettävissä. Oma suunnitelma tehdään tarpeen mukaan yhdessä ammattilaisen

kanssa. On todennäköistä, että eri asiakassegmentit tulevat sähköisten terveys- ja sosiaalipal-

veluiden pariin eri teitä. Hyvinvoinnistaan kiinnostunut tai huolestunut kansalainen kiinnostuu

todennäköisesti sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta. Jos hyvinvointitarkastusraportissa ilme-

nee selkeitä tarpeita elintapa- tai elämäntapamuutoksille, hän voi aloittaa sopivan valmennus-

ohjelman tai arjenhallinnan päiväkirjan pitämisen. Valmennuksen pohjalta kansalainen saa itse-

hoidon tueksi itsehoitosuunnitelman ja tallentaa seurantatietoja itselleen. Tiedot tallentuvat

Omatietovarantoon. Jos jokin riskitekijä myöhemmin konkretisoituu esimerkiksi pitkäaikaissai-

rauden muodossa, voidaan itsehoitosuunnitelma muuttaa ammattilaisen kanssa yhdessä tehtä-

väksi Oma suunnitelmaksi. Tällöin Omatietovarannossa on pidemmältä ajalta taustatietoa asi-

akkaan tilanteesta. Jos hyvinvointitarkastuksen riskipisteet tai raja-arvot ylittyvät, voi järjes-

telmä ohjata asiakkaan suoraan ammattilaiskontaktiin ja Oma suunnitelman piiriin.

Kansalainen, jolla on yksittäinen hyvinvointiin liittyvä ongelma, kiinnostuu todennäköisesti oi-

rearviosta tai palveluarviosta. Sitä kautta hän saa nopeasti palveluohjauksen, joka voi terveys-

asioissa olla esimerkiksi itsehoito-ohje, laboratoriolähete tai vaikka sähköinen resepti (vaatii kui-

tenkin toistaiseksi ammattilaisen tekemään/kuittaamaan reseptin). Sosiaalipalveluiden osalta se

voi olla esimerkiksi ohjausta luotettaviin tietosisältöihin, tarkoituksenmukaisiin hakemuksiin, 3.

sektorin palveluihin, julkisiin palveluihin tai arjen hallinnan työkaluihin ja hyvinvointivalmennuk-

siin. Jos kansalainen tekee samaa oirearviota toistuvasti, voi hän ohjautua itsehoitosuunnitelman

kautta hyvinvointivalmennukseen tai hyvinvointitarkastukseen. Tavoitteena on, että myöhem-

min tulevaisuudessa myös sosiaalipuolella päästään pidemmälle automatisoituihin prosesseihin.

Sosiaalipalveluiden digitalisoinnin vaiheistus on esitetty kuvassa 3.

Pitkäaikaissairaudesta tai useista yksittäisistä terveys-/hyvinvointiongelmista/riskeistä kärsivä

asiakas ohjautuu todennäköisimmin Oma suunnitelman kautta palvelujen piiriin. Oma suunni-

telman tukena voidaan käyttää hyvinvointivalmennusta ja tilanteen seuraamiseksi asiakas voi

saada kehotuksen tehdä hyvinvointitarkastus tietyin väliajoin. Samalla hän voi saada ohjausta

esim. muihin julkisiin palveluihin tai kolmannen sektorin vertaistukiryhmiin.

2 Kts. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-1654_fi.htm ja http://eur-lex.europa.eu/le-

gal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CONSIL:ST_9389_2016_REV_1&qid=1470135177774&from=FI

14

Julkinen

Sosiaalipalveluiden sähköistämisessä edetään vaiheittain, kuva 3. ODA – palvelukokonaisuu-

dessa keskitytään vaiheisiin 1. ja 2. Tavoitetilassa, vaiheessa 3., joka ajoittuu Kansa –palvelun

tulemiseen, hyvinvointitarkastus kattaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn näkö-

kulman. Tällä tähdätään kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kartoittamiseen sekä tarkoituksenmu-

kaisen ja oikea–aikaisen asiakas- ja palveluohjauksen erilaisten valmennusten ja toimintojen

tarjoamisen automaattisen päättelyn avulla.

4.1. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus

Hyvinvointitarkastus sopii kansalaiselle, joka on kiinnostunut tai huolestunut hyvinvoinnistaan

ja haluaa saada arvion tilanteestaan sekä ohjeita oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Hyvin-

vointitarkastuksessa kansalainen täyttää itsenäisesti tietokoneen ohjaamana kyselyn, joka kat-

taa terveyteen ja hyvinvointiin (STAR), elämänlaatuun (BREF) sekä suun terveyteen (OHIP-14)

liittyvät osiot. Hän saa tutkittuun tietoon perustuvan, tietokoneohjelman laatiman palautteen

elintapa- ja elämäntapojensa vaikutuksesta terveyteensä. Palautteessa hyödynnetään viimei-

sintä tutkimustietoa sekä yhteisesti sovittuja hyviä käytänteitä. Kansalainen saa hyvinvointitar-

kastuksen perusteella ohjeita mahdollisiin muutoksiin tai suositeltuihin toimenpiteisiin hyvin-

voinnin edistämiseksi, sen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi itsehoitona ja - palveluna sekä tarvit-

taessa palveluohjausta. Sähköinen terveystarkastus tarjoaa lähtökohdan pohtia omaa hyvin-

vointia ja harkita elintapa- ja elämäntapojen muuttamista riskien vähentämiseksi.

Hyvinvointitarkastuskokonaisuus sisältää myös moduulit lasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioin-

tiin sekä yksittäisiä kyselyjä rajatumpien kohderyhmien tilanteen arviointiin, esim. omaishoita-

jat, maahanmuuttajat. Kokonaisuuteen liittyy myös lakisääteisten terveystarkastusten lomak-

keita. Nämä ovat kuitenkin aina ammattilaisen käynnistämiä prosesseja. Hyvinvointitarkastus-

kokonaisuudessa hyödynnetään tutkittaja ja validoituja sisältöjä.

4.1.1. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus kansalaisen näkökulmasta

Kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen, jonka

avulla he voivat:

• tehdä itsenäisesti hyvinvointitarkastuksen, joka perustuu lääketieteelliseen tietämykseen

tieteellisesti validilla tavalla sekä sosiaalihuollon yhteisesti sovittuihin hyviin käytäntei-

siin.

Hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen tavoitteena on: •

• Auttaa kansalaista itsenäisesti tai ohjatusti tekemään hyvinvointitarkastuksen ja

tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä ja keinoja vaikuttaa niihin sekä herättää

kiinnostus omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen

• Tehostaa kaikkia asiakasprosesseja, joissa voidaan hyödyntää hyvinvointitarkas-

tuksen tuottamaa tietoa (seurantaa vaativat tilanteet, määräaikaistarkastukset,

lausunnot, palvelu tarpeen arviointi, suunnitelmien laatiminen jne)

• Ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu, kaikkien ulottuvilla Internetissä tietokoneen,

tabletin sekä älypuhelimen kautta

• Vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa, kun kansalaiset

pystyvät itse tuottamaan tietoa

• Voi toimia palveluohjauksena muihin Omaolo-palveluihin tai muista palveluista

voidaan ohjata Hyvinvointitarkastukseen ja Hyvinvointivalmennuksiin

15

Julkinen

• saada raportin hyvinvointitarkastuksen tuloksesta, joka kannustaa elintapa- ja elämän-

tapa muutoksiin tuottamalla tietoa esim. eliniänodotteesta, sairastumisriskeistä, hyvin-

voinnista ja toimintakyvystä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa näitä edistävästi sekä an-

tamalla tarkoituksenmukaisia, optimaalista prosessia palvelevia toimintasuosituksia

• kansalainen voi myös valita itselleen valmennuksia elintapoihin ja hyvinvointiin vaikutta-

vista teemoista

• kansalainen voi lähettää hyvinvointitarkastuksen tai sen yksittäisen moduulin tiedot am-

mattilaisen katsottavaksi

Kansalainen voi päättää haluaako hän tehdä tarkastuksen tunnistautuneena tai ilman tunnistau-

tumista. Tunnistautuminen perustuu kansalliseen tunnistautumispalveluun eli Suomi.fi -tunnis-

tautumiseen. Palvelun kuvauksessa kansalaiselle suositellaan tunnistautumista, jotta hän saisi

kaikki palvelun hyödyt heti käyttöönsä. Kun kansalainen tunnistautuu palvelu hakee valmiiksi

esitäytettyjä tietoja potilastiedoista (Kanta/EHR) tai asiakastiedoista (asiakastietojärjestelmä

/Kansa) ja kansalaisen PHR:ään tallentamista terveys/hyvinvointitiedoista. Tunnistautuneena

kansalainen voi myös tallentaa hyvinvointitarkastusraporttinsa omiin tietoihinsa (PHR) sekä

saattaa ne ammattilaisen tietoon, jos riskipisteet ylittävät määritellyn rajan tai jos ammattilainen

on pyytänyt hyvinvointitarkastuksen tai sen yksittäisen moduulin täyttöä esimerkiksi osana pit-

käaikaisen hoito- tai palveluprosessin seurantaa.

Kansalaisen valitessa palvelun käytön tunnistautumattomana palvelu ei sisällä esitietoja val-

miiksi, vaan hän täyttää kaikki pakolliset tiedot saadakseen hyvinvointitarkastuksen raportin

itselleen. Palvelu sisältää myös ei-pakollisia tietoja, jotta hyvinvointitarkastuksen teko ei juutu

esimerkiksi kolesteroliarvon puuttumiseen (jos esimerkiksi kansalaisella ei ole arvoa tiedossa).

Kansalainen voi testata miten muutokset esimerkiksi tupakoinnissa tai alkoholinkäytössä vaikut-

tavat tuloksiin. Tämä palvelu eroaa selvästi tunnistautuneena toteutuvasta palvelusta.

Tunnistautuneena tarkastuksen tehtyään kansalainen saa vastaustensa perusteella raportin,

joka sisältää tietoa esim. eliniänodotteesta, sairastumisriskeistä, hyvinvoinnista ja toimintaky-

vystä, joiden tarkoituksena on kannustaa elintapa- ja elämäntapa muutoksiin. Lisäksi hän saa

tietoa keinoista, joilla voi vaikuttaa hyvinvointiinsa. Raportti perustuu lääketieteellisistä tutki-

muksista saatuihin tietoihin sekä sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovittuihin hyviin käytän-

teisiin. Lisäksi raportti sisältää palveluohjausta esimerkiksi kolmannen sektorin palveluihin, esi-

merkiksi tupakka-, keskustelu- tai liikuntaryhmiin, potilasjärjestöjen toimintaan tai sosiaali- ja

terveydenhuollon kunnallisten palvelujen piiriin. Palvelu voi myös sisältää tietoa mahdollisista

yksityisen sektorin palveluista esim. valinnanvapauteen liittyen. Raportti voi sisältää myös suo-

situksia kansalaisen tilanteeseen sopivista kaupallisista sovelluksista, jotka kansalainen itse

hankkii ja maksaa elin- ja elämäntapamuutostensa tueksi. Ottaessaan sovelluksia käyttöönsä

kansalainen voi tallentaa niistä saamaansa tietoa Omatietovarantoon, ja hyödyntää niitä halua-

mallaan tavalla.

Tulevaisuudessa palveluun voi sisällyttää myös sosiaalisen median elementtejä. Hyvinvointitar-

kastuksen tehtyään kansalainen voi verrata omia tuloksiaan esimerkiksi muiden samanikäisten

ja samaa sukupuolta olevien tuloksiin sekä tarkastella mitä valmennusteemoja muut samankal-

taisia tuloksia saaneet ovat valinneet itselleen. Halutessaan kansalainen voi itse jakaa omia hy-

vinvointitietojaan sosiaaliseen mediaan. Kansalainen voi valita itselleen sopivan valmennustee-

man haluamakseen ajaksi. Valmennus sisältää valmennusviestejä, jotka tulevat kansalaisen äly-

puhelimen, tabletin tai tietokoneen sovellukseen. Kansalainen saa myös kehotteita käydä tallen-

tamassa omia tuloksiaan terveystaltioonsa. Myös tietojen tallennus toteutuu sovelluksen väli-

tyksellä. Valmennusviestit reagoivat kansalaisen tallentamiin tuloksiin.

Kansalainen voi liittää valmennuksen osaksi itsehoitosuunnitelmaansa, jonka hän tekee itse il-

man ammattilaisen tukea oman elin- ja elämäntapamuutoksensa tueksi. Toisaalta valmennus

voidaan myös liittää osaksi ammattilaisen kanssa yhdessä tehtyä Oma suunnitelmaa. Jos asiakas

kokee tarvitsevansa ammattilaisen tukea itsehoitosuunnitelmansa toteuttamisessa ja hänen tie-

16

Julkinen

tyt riskipisteensä ylittyvät, voi kansalainen tehdä aloitteen suunnitelman luomiseksi. Oma suun-

nitelma on asiakkaan hoitoon ja palveluun liittyvien ammattilaisten käytössä, jolloin ammattilai-

set osallistuvat sitä kautta asiakkaan tukemiseen.

Rajallisemmille kohderyhmille suunnatuissa moduuleissa kansalainen saa jo ennen ammattilais-

kontaktia täyttää tiedot rauhassa, toimittaa ne ammattilaiselle etukäteen ja näin saada parem-

paa palvelua kontaktitilanteessa. Tulevaisuudessa esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa enem-

män tukea tarvitsevien vastaanottoaikoja voidaan pidentää, jolloin saadaan nopeammin palvelu

käyntiin ja parempi tuki asiakkaalle.

4.1.2. Hyvinvointitarkastus ja -valmennus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökul-

masta

• Palveluvalikoimaan lisätään sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus

• Hyvinvointitarkastus ja -valmennus voidaan integroida helposti moniin sosiaali- ja ter-

veydenhuollon prosesseihin, joissa on tarpeen kartoittaa tai seurata jatkuvasti kansalai-

sen hyvinvoinnin tilaa ja/tai saada kansalainen orientoitumaan hyvinvointinsa tilaan ja

mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen.

• Ammattilaiset saavat työkalun, jonka avulla ohjata kansalaiset ottamaan itse enemmän

vastuuta, myös taloudellisesti, omasta hyvinvoinnistaan. Hoito- ja palvelutarpeen synty-

mistä voidaan vähintäänkin lykätä, vähentää sen tarvetta tai se voi poistua kokonaan.

• Palvelu on helposti tarjolla kaikille kansalaisille. Se ohjaa asiakkaat tarkoituksenmukais-

ten palvelujen piiriin, myös kolmannelle ja yksityiselle sektorille.

• Organisaatio saa tietoa yksilökohtaisesta palvelutarpeesta ja hyödyntää tätä tietoa re-

surssien ja palveluiden kohdentamisessa yksilön ja väestöryhmän hyväksi.

• Hyvinvointitarkastus ja –valmennus tuottaa raporttitietoa väestön terveystilanteesta ja

hyvinvoinnista sekä trendeistä ja muutoksista. Organisaatio voi hyödyntää kertyvää tie-

toa palveluiden suunnittelussa ja suunnata informaatiota ja viestintää kertyvän tiedon

perusteella.

• Organisaatio hyödyntää raporttitietoa palvelujen laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuu-

den seurannassa sekä toiminnan ohjaamisessa, johtamisessa ja kehittämisessä ja yh-

teiskunnallisessa päätöksenteossa.

• Kertynyttä hyvinvointitietoa voidaan myös edelleen hyödyntää opetuksessa, tutkimuk-

sessa sekä ekosysteemeissä innovaatioiden mahdollistajana. Tietoja voidaan myös yh-

distää muiden toimialojen tietoihin sekä jakaa soveltuvassa muodossa väestölle itselleen.

MIKÄ MUUTTUU?

• Kansalainen voi tehdä itsenäisesti hyvinvointitarkastuksen hänelle sopivalla hetkellä.

• Palvelu hyödyntää potilastietoja ja henkilökohtaisia hyvinvointitietoja, tulevaisuudessa

myös asiakastietoja.

• Palvelu kytkeytyy muihin Omaolo- kokonaisuuden palveluihin sekä sosiaali- ja tervey-

denhuollon palveluihin eikä ole irrallinen palvelu

• Kansalainen saa ohjauksen tarkoituksenmukaiseen, oikea-aikaiseen palveluun ja suo-

situksia erilaisista hyvinvointisovelluksista ja arjen hallinnan työkaluista

17

Julkinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen prosessiin hyvinvointitarkastus voi liittyä monella

eri tavalla. Tässä esimerkkejä:

• Kansalainen on löytänyt palvelun itse, saanut arvion huomattavasti riskistä ja päättää

palvelun suosittelemana ottaa yhteyttä ammattilaiseen

• Ammattilainen voi ehdottaa palvelua asiakkailleen tilanteen kartoitusta tai seurantaa var-

ten

• Palvelu voi liittyä asiakkaan muihin palveluohjauksen prosesseihin, esimerkiksi Oma

suunnitelmaan tai ajanvarausoikeuden ennakkoehtoon. Asiakas voidaan siis velvoittaa

tekemään hyvinvointitarkastus osana laajempaa palveluprosessia.

• Hyvinvointitarkastus tai sen osa voi olla lakisääteisen tai muutoin suunnitellun terveys-

tarkastuksen kaikille yhteinen osio. Ammattilainen voi pyytää tarkastusten tiedoista eri-

laisia koosteita, analyyseja ja tietokokonaisuuksia eri toiminnoissa ja rooleissa (äitiys-

neuvolassa ja muistipoliklinikalla erilaiset tietotarpeet ensisijaisia).

Ammattilainen voi hakea tietoja tehdyistä hyvinvointitarkastuksista ja valmennustiedoista väes-

tötasolla ja yksilökohtaisesti erilaisia hakuehtoja käyttäen. Ammattilainen saa viestin tai herät-

teen asiakkaan lähettämästä hyvinvointitarkastuksen tuloksesta. Ammattilainen pystyy tallen-

tamaan valitsemansa tietokokonaisuuden edelleen potilas/asiakastietojärjestelmään siten, että

tietojen lähde ja muut metatiedot tallentuvat järjestelmään. Ammattilainen näkee myös asiak-

kaan saaman palveluohjauksen raportissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa voidaan kohdentaa palveluita hyvinvointitarkas-

tuksen tietojen perusteella ja toteuttaa palvelukokonaisuus asiakastarpeen mukaisesti sekä seu-

rata suunnitellun palvelun toteutumista.

Ammattilainen voi liittyä myös hyvinvointivalmennuksen prosessiin, jos asiakas on ehdottanut

tarvitsevansa tai hyväksynyt päätöksentuen ehdotuksen esim. hakea ammattilaisilta omahoidon

tukea. Tällöin ammattilainen käyttää omassa organisaatiossaan olevia mahdollisuuksia valmen-

nuksen toteuttamiseen. Tämä valmennus täydentää automatiikkaan perustuvaa valmennusta

personoidulla palvelulla.

18

Julkinen

4.2. Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottori

Lääketieteellisen ja hyvinvointitietämyksen moottoreita käsitellään tässä dokumentissa erillisinä

käsitteinä. Tavoitteena on yksi, molemmat moottorit sisältävä tietämyskanta. Lääketieteellisen

tietämyksen moottori on sähköinen, tutkimusnäyttöön perustuvan lääketieteellisen tiedon tieto-

varanto, joka tekee päätelmiä määriteltyjen, strukturoitujen oireiden tai numeeristen mittaus-

tulosten perusteella. Nämä päätelmät perustuvat lääketieteellisiin hoitosuosituksiin.

Hyvinvointitietämyksen moottori on vastaavanlainen sähköinen moottori, joka perustuu sosiaa-

lihuollon yhteisesti sovittuihin hyviin käytäntöihin, laissa määriteltyihin kriteereihin oikeudesta

palvelujen saamiseen sekä niihin liittyviin sovellusohjeisiin. Lääketieteen hoitosuosituksia vas-

taavia sosiaalihuollon suosituksia ei vielä ole olemassa vaan toimintatavat eri kunnissa vaihte-

levat merkittävästi. Hyvinvointitietämyksen moottorin kehittämiseen liittyykin merkittävä määrä

kehittämistyötä, joka lähtee käytäntöjen yhtenäistämisestä. Siksi nämä kaksi toimintalogiikal-

taan samankaltaista moottoria pidetään tässä dokumentissa erillisinä käsitteinä. Ne ovat kuiten-

kin Omaolo -palvelukokonaisuudessa erittäin keskeisessä asemassa.

Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori tulee Omaolo -palvelukokonaisuudessa käyt-

töön hyvinvointitarkastus- ja valmennuspalvelun sekä oire- ja palveluarvion sekä kautta. Kan-

salaisen vastatessa näissä palveluissa esitettyihin kysymyksiin tuottaa lääketieteellisen/hyvin-

vointitietämyksen moottori vastauksiin perustuvat päätelmät. Lisäksi lääketieteellisen tietämyk-

sen moottori tuottaa erilliset muistutteet kansalaisen tilanteesta. Erilliset muistutteet voivat liit-

tyä esimerkiksi älykkään oirearvion yhteydessä myös muihin asiakkaan hyvinvoinnin tilaan liit-

tyviin asioihin kuin mihin hän on oirearvioiden kautta hakenut toimintasuositusta. Erilliset muis-

tutteet ovat myös osa Oma suunnitelmaa. Päätelmät ja muistutteet perustuvat kansalaisen em.

MIKÄ MUUTTUU?

• Käytössä on sähköinen väline, joka integroituu muihin Omaolo-kokonaisuuden

palveluihin ja hyvinvointipalveluprosesseihin laajemmin.

Ennaltaehkäisevään toimintaan selkeä väline, jolla voidaan kerätä tietoa ja oh-

jata kansalaisia ilman, että tarvitaan aina ammattilaisen interventiota

• Tehostaa ajankäyttöä lakisääteisissä terveystarkastuksissa kun asiakas on voi-

nut tehdä osan tarkastuksesta omatoimisesti etukäteen.

• Ammattilaisille lähetetyt hyvinvointitarkastuksen tulokset mahdollistavat asia-

kassegmentoinnin palvelutarpeen mukaisesti.

• Ammattilaisilla on väline asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seurantaan,

joka ohjaa automaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurajojen yli il-

man, että yksittäisen ammattilaisen täytyy tuntea tarkalleen palvelujärjestel-

mää.

• Populaatiotasolla voidaan tarkastella ja ennakoida asiakkaiden palvelutarvetta,

kun väestön hyvinvointitarkastuksen tuloksia voidaan tarkastella anonyymisti.

19

Julkinen

palveluissa antamiin vastauksiin, hänen virallisiin potilas/asiakastietoihinsa sekä terveystalti-

oonsa tallentamiinsa tietoihin. Päätelmät ja muistutteet on kansalaisen nähtävissä myös ilman

Oma suunnitelmaa.

Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sisältää vakioitujen kysymysten ja vastausten

tietokannat sekä lääketieteelliseen tietämykseen sekä hoitosuosituksiin

perustuvat säännöt. Sosiaalitoimen osalta säännöt perustuvat hyviin käytäntöihin sekä laissa

annettuihin kriteereihin oikeudesta palvelun saamiseen. Säännöt eivät ole räätälöitävissä. Näin

varmistetaan, että toimintasuositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön ja hoitosuosituksiin tai

laissa annettuihin kriteereihin oikeudesta sosiaalipalveluihin eikä vastuu toimintasuosituksista

jää yksittäisten kuntien harteille. Palvelupolut, joihin suositukset johtavat ovat sen sijaan sote -

aluekohtaisia.

Tulevaisuuden visiona on, että lääketieteellisen tietämyksen moottori ja hyvinvointitietämyksen

moottori olisivat samaa kokonaisuutta kattaen tietovarantona kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja

toimintakyvyn osa- alueet ja automaattisen päättelyn.

4.2.1. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori kansalaisen näkökulmasta

• Kansalainen saa tyypillisesti ammattilaisilla olevan lääketieteellisen/ sosiaalipalvelujen

tietämyksen omien hyvinvointipäätöstensä tueksi käyttäessään ODA- kokonaisuuden pal-

veluja.

• Palvelujen laatu ja turvallisuus paranevat, kun tietoa voidaan hakea potilas– ja asiakas-

rekisterien tietosisältöjen ja PHR:n kautta kansalaisen itse täyttämien tietojen lisäksi

• Kansalainen voi luottaa palvelujen tarjoamiin suosituksiin ja ohjeisiin ja vertailla palve-

luiden tuottajia. Suositukset ja ohjeet ovat läpinäkyviä.

Palvelussa kansalaisen käyttämän järjestelmän tulee kerätä henkilön hyvinvointitiedot

EHR/Kanta- ja Kansa-arkistosta ja terveystaltiosta, ja koostaa ne sellaiseen rakenteiseen muo-

toon, joka voidaan välittää edelleen ja hyödyntää muissa järjestelmissä. Tietämys näyttäytyy

palveluissa esimerkiksi niin, että palvelu hyödyntää jo lähtökohtaisesti kansalaisen potilas/asia-

kastietoja, itse tallentamiaan tietoja, käyttää ne lääketieteellisen/ hyvinvointitietämyksen moot-

torissa, joka muokkaa sekä palvelun sisältöä (esimerkiksi kansalaiselta kysyttävät kysymykset)

että palvelun asiakkaalle tuottamaa tulosta (toimintasuositus).

4.2.2. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sosiaali- ja terveydenhuollon organi-

saation näkökulmasta

• Palveluvalikoimaan lisätään kansalaisen itsenäiseen käyttöön lääketieteelliseen/hyvin-

vointitietämykseen perustuvat huomiot hyvinvointitilanteesta

• Myös muut Omaolo- palvelut hyödyntävät lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moot-

toria, joten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita palvelu-

jen piiriin luottaen niiden laatuun

Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottorin tavoitteet:

• Omaolo-palvelujen kautta asiakkaat saavat lääketieteellisen tietämyksen käyt-

töönsä

• Asiakkaat pystyvät ratkaisemaan itse omia terveyteen/hyvinvointiin liittyviä tilan-

teita/ongelmia tietämyksen turvin ja ovat hoitoa/palvelua tarvitessaan orientoitu-

neempia omaan tilanteeseensa, sitoutuneisuus hoitoon/palveluun lisääntyy

• Asiakkaat voimaantuvat oman terveytensä edistämisessä, itsehoidossa ja omahoi-

dossa

• Terveydenhuollon ammattilaiset saavat menetelmiä asiakkaiden itsehoidon ja oma-

hoidon tukeen

20

Julkinen

• Sosiaali-/terveydenhuollon prosesseissa otetaan huomioon asiakkaan saamat huomiot,

jos hän ne tuo esiin kontaktissaan tai lähettäessään niitä Omaolo- palveluun sisältyneenä

ammattilaiselle

• Ammattilaisen päätöksentuen palvelua rikastetaan asiakkaan itsensä tallentamilla ter-

veys-/hyvinvointitiedoilla

• Etenkin sosiaalipalvelujen toimintatavat yhtenäistyvät yhteisten sääntöjen määrittämisen

kautta.

Kansalainen käyttää palveluja pääosin itsenäisesti, joten tiedot tulevat ammattilaisten käyttöön

välillisesti, joko asiakkaan nostaessa asian esiin kontaktissa tai hänen lähettäessään hyvinvoin-

titarkastuksen, oirearvioinnin tuloksen tai Oma suunnitelman raportin ammattilaiselle. Ammat-

tilaisella on myös mahdollisuus hakea kansalaisten tallettamia tietoja ja päätöksentuen tuotta-

mia raporttitietoja yksilö- tai väestöryhmäkohtaisesti.

4.3. Oire- ja palveluarviot

Älykkäät oire- ja palveluarviot sopivat kansalaiselle, jolla on yksittäinen terveys- tai hyvinvoin-

tiongelma, jonka ratkaisemiseen hän kaipaa apua. Arviot rakennetaan sellaisten ongelmien rat-

kaisemiseen, jotka tyypillisesti kuormittavat suuren volyymin kautta sosiaali- ja perustervey-

denhuoltoa sekä yhteispäivystystä ja suun terveydenhuoltoa hoidon- ja palvelu tarpeenarvioin-

nin osalta, tai joihin liittyen yhteydenoton kynnystä on tarpeen madaltaa.

Sähköinen oirearviointi on tapahtumasarja, jossa yksilön sähköisesti antamat tiedot kokemis-

taan oireista, ja mahdollisesti jo esiintyvistä sairauksista, yhdistetään ajantasaisimpaan käytet-

tävissä olevaan lääketieteelliseen tietoon. Annettujen tietojen perusteella palvelu tekee oirear-

vion. Sähköisen oirearvion lopputuloksena yksilö saa itsehoito-ohjeita ja/tai ohjauksen tarkoi-

tuksen mukaisten palvelujen piiriin.

Suuren volyymin esimerkkitapaus on hengitystieinfektioihin liittyvät oireet, jossa oirearvio voi

auttaa seulomaan joukosta erityistä huomiota vaativat tapaukset (potilaat joilla huomioitava

perussairaus) sekä oirekuvaukset, jotka edellyttävät hoitoon pääsyä. Sukupuolitautiepäily on

esimerkki niistä tapauksista, joissa yhteydenoton, testauksen ja hoitoon pääsyn kynnystä on

syytä helpottaa. Molemmissa esimerkkitapauksissa ammattilainen ja organisaatio hyötyvät asi-

akkaan kirjaamista esitiedoista, jotka voidaan tallentaa ja hyödyntää edelleen tietojärjestelmissä

ja raporteissa.

Palveluarvio sisältää kysymyksiä hyvinvoinnista, toimintakyvystä, liikkumisesta, päivittäisistä

toiminnoista selviämisestä sekä palvelutarpeesta, jotka arvioidaan automaattisesti hyödyntäen

yhteisesti sovittuja parhaita käytäntöjä sekä laissa määriteltyjä palveluiden saamisen edellytyk-

siä, kriteereitä. Annettujen tietojen perusteella palvelu tekee arvion ja antaa erilaisia toiminta-

suosituksia, kuten neuvoja/ohjeita, työkaluja omatoimiseen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn yllä-

pitoon tai kriteerien täyttyessä myös asian vireillepanon (alkuvaiheessa kuljetuspalvelu ja

omaishoidon tuki), jolloin jo annettujen tietojen siirtyminen ja tarvittavien dokumenttien liittä-

minen hakemukseen on oleellista. Kansalainen, asiakas ja puolesta-asiointiin valtuutettu henkilö

voi ohjautua palveluarvioon hyvinvointitarkastuksesta, jos tilanne niin vaatii. Palveluarviot ovat

käytettävissä myös ilman hyvinvointitarkastuksen tekemistä.

4.3.1. Älykkäät oire- ja palveluarviot kansalaisen näkökulmasta

Kansalaiset saavat käyttöönsä älykkäitä palvelutarpeen arviointimenetelmiä, joiden avulla he

voivat:

• saada kansalliseen lääketieteelliseen tietämykseen perustuvaa päätöksentukea arvioi-

dessaan itsenäisesti omia mahdollisuuksiaan itsehoitoon tai palvelutarvettaan

21

Julkinen

• saada hyviin käytäntöihin ja laissa määriteltyihin kriteereihin perustuvaa tietoa arvioi-

dessa itsenäisesti omia mahdollisuuksiaan itsehoitoon tai palvelutarvettaan

• saada ratkaisun ja/tai toimintaohjeen omalle ongelmalleen ajasta ja paikasta riippu-

matta, ilman jonotusta puhelimessa

• lähettää tiettyjen riskipisteiden, raja- arvojen tai muiden ehtojen täyttyessä kuvauksen

tilanteestaan, hakemuksen tarvittavine liitteineen ammattilaiselle esitiedoksi hoidon- ja

palveluntarpeen arviointia ja suunnittelua varten sekä ohjauksen tarkoituksenmukaisen

palvelun piiriin nopeasti (palveluarvio).

Kansalainen voi tehdä arvioinnin omalla tietokoneellaan, tabletillaan tai älypuhelimellaan palve-

luun tarkoitetusta käyttöliittymästä. Saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn palvelusta sekä

mahdollisuuden saada tulostensa perusteella palveluohjausta kansalaisen on kirjauduttava ja

tunnistauduttava luotettavasti. Tällöin palvelu pystyy hakemaan arvioinnin tueksi kansalaisen

tietoja sekä potilastiedoista (EHR/Kanta) että hänen itsensä Omatietovarantoon tallentamista

tiedoista. Tietojen osalta hyödynnetään ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)

koodistopalvelun sisältämiä yhtenäisiä tietorakenteita. Tulevaisuudessa analyysin tukena voi-

daan myös hyödyntää asiakastietoja ja Kansan tietovarantoa.

Aloittaessaan oirearvion tekemisen tunnistautuneen kansalaisen esitiedot täyttyvät automaatti-

sesti ”esivalinnaksi” siltä osin, kuin tietoja on saatavilla. Lomake hyödyntää terveystiedoissa

esitietojen osalta kansallista lääketieteellisen tietämyksen moottoria ja tuo kansalaisen nähtä-

ville tarpeen mukaan huomioitavia asioita kansalaiselle ymmärrettävässä muodossa. Kansalai-

nen voi muuttaa valmiiksi haettuja esitietoja, jos tieto on muuttunut, mutta palveluun jää aina

merkintä muuttuneesta tiedosta ammattilaista varten. Kansalainen vastaa palvelussa kysymyk-

siin ja kysymykset yksilöityvät vastaajan antamien tietojen mukaisesti tehokkaalla tavalla (eli

jatkokysymykset riippuvat kansalaisen vastauksista lomakkeen kysymyksiin nähden ja esimer-

kiksi mieheltä ei kysytä naiselle osoitettuja kysymyksiä) ja lähettää lopuksi lomakkeen arvioin-

tituloksen hakuun. Tässä vaiheessa lomake lähettää uudelleen kaikki tiedot lääketieteellisen

tietämyksen moottorille (jos se on oireiston kannalta järkevää), jonka huomiot vaikuttavat ar-

vioinnin lopputulokseen. Lopputuloksena kansalainen saa henkilökohtaiseen tilanteeseensa so-

pivan toimintasuosituksen sekä lisätietona lääketieteellisen tietämyksen moottorin tekemät

muut huomiot muussa terveydentilassa. Lopputuloksesta voi tarkastaa myös mihin tietoihin

(lähde ja pvm) tulos perustuu. Tämän toimintasuosituksen kansalainen voi tallentaa omaan ter-

veystaltioonsa.

Kansalainen voi ohjautua palveluarvioon hyvinvointitarkastuksesta, jos kansalaisen tilanne niin

vaatii. Palveluarviot ovat myös kansalaisen käytettävissä ilman, että hän on tehnyt hyvinvointi-

tarkastuksen. Kansalainen vastaa kysymyksiin ja kysymykset yksilöityvät vastaajan antamien

tietojen perusteella ohjaten vastaajaa myös erilaisten tietolähteiden tai tarkempien mittaristojen

(esim. audit–testi) lähteille. Palveluarviota voi täyttää myös kansalaisen omainen tai puolesta-

asiointiin valtuutettu henkilö. Tulevaisuudessa palveluarvion osalta myös esitiedot täyttyvät au-

tomaattisesti, niiltä osin kuin niitä on saatavissa asiakastietojärjestelmistä ja Kansan tietovaran-

nosta.

Kansalaisen saadessa toimintasuosituksen lähettää tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon ammat-

tilaiselle mahdollisia jatkotoimenpiteitä/tai mahdollista kontaktia varten, hän saa ohjauksen

oman alueen sähköiseen palveluun ja palveluohjaukseen. Asiakas saa myös informaation, että

lähetetyt tiedot siirtyvät ammattilaisen tallentamana osaksi hänen potilas- ja asiakaskertomus-

taan. Jos asiakas haluaa suositusten vastaisesti (jos asiakkaan tiedot eivät tuota palveluntar-

vetta) lähettää tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, hän saa informaation tieto-

jen käsittelyn alemmasta prioriteetista ja hitaammasta prosessista.

22

Julkinen

4.3.2. Älykkäät oire- ja palveluarviot sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta

• Terveydenhuollon palveluvalikoimaan lisätään kansalaisen oirearvio ja sosiaalipalvelui-

den osalta palveluarvio. Nämä palvelut toimivat myös integraation välineenä niin, että

asiakkaan tilanteesta huolestunut terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata palveluar-

vion tekemiseen ja näin ohjata asiakkaan avun piiriin ilman että hänen itsensä tarvitsee

tuntea sosiaalipalvelujen järjestelmää yksityiskohtaisesti. Sama toimii myös toisinpäin.

• Kansalaisille tarjotaan mahdollisuutta ottaa yhteyttä palveluntuottajaan sähköisellä arvi-

ointilomakkeella, ja hänelle pystytään tarjoamaan vastauksia ongelmiin ajasta ja pai-

kasta riippumatta.

• Hoidon/palvelun tarpeen arviointiprosessi muuttuu, kun kansalainen tekee osan arvioin-

nista joko kokonaan itsenäisesti tai tuottaen ammattilaiselle valmiiksi esitietoja tilantees-

taan ja kun arviointi hyödyntää järjestelmissä olevaa tallennettua tietoa. Asiakas voi

myös itse varata ajan saamansa suosituksen perusteella, jolloin ammattilaisen aikaa

säästyy rutiinitöistä.

• Palveluprosessit nopeutuvat ja yhtenäistyvät, koska lomakkeiden (+ kansalaisen ja am-

mattilaisten toiminnan) taustalla toimii terveystietojen osalta kansallinen lääketieteelli-

sen tietämyksen moottori (Hoidon laatu ja potilasturvallisuus paranevat) ja sosiaalipal-

veluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt ja laissa määritellyt palveluiden myön-

tämiskriteerit soveltamisohjeineen.

• Oirearvion pohjalta voidaan käynnistää kokonaan tai osittain automatisoituja palvelupro-

sesseja

• Oire- ja palveluarvion tuottamaa tietoa voidaan käyttää johtamisessa palveluiden ja re-

surssien kohdentamisessa ja palvelutarpeen ennakoinnissa.

• Palveluarvion pohjalta käynnistyy alkuvaiheessa osittain automaattisia prosesseja (yh-

teydenotto ammattilaiselle, oikea hakemus täytettäväksi / ehdotus asian laittamisesta

vireille). Tulevaisuudessa palveluarvio käynnistää automaattisia prosesseja (hakemuksen

täyttäminen, jossa esitiedot valmiina, ajanvaraus omalle ammattilaiselle)

MIKÄ MUUTTUU?

• Asiakkaan ei tarvitse soittaa tai käydä sosiaali– ja terveydenhuollon palvelu-

tuottajan luona arviotavana tarvitseeko hän palvelua / onko hänellä oikeus

saada palvelua, hän valitsee itse, milloin tekee sähköisen arvioinnin ja kuinka

paljon aikaa siihen käyttää.

• Yksinkertaisissa ja selkeissä tapauksissa asiakas voi ratkaista asiansa ilman

kontaktia sosiaali – ja terveydenhuollon palveluntuottajaan.

• Asiakas saa neuvontaa, ohjausta, tukea ilman, että ammattilaista aina tarvi-

taan prosessissa mukana

• Jos tilanne on monimutkaisempi, huolestuttaa asiakasta edelleen ja/tai edel-

lyttää joka tapauksessa kontaktia asiakas voi lähettää lomakkeen avulla ti-

lannekuvauksen esitiedoksi

• Asiakas saa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle

• Asiakkaan tulee saada tieto siitä, miten ja koska häneen ollaan yhteydessä

sekä mihin hänen tietonsa tulevat tallentumaan.

23

Julkinen

Kansalainen voi päästä ratkaisuun (esim. itsehoito–ohjeistus sekä neuvoihin ja ohjeisiin) itse-

näisesti arviolomakkeen täytettyään, jolloin siitä ei seuraa ammattilaiselle mitään signaalia. Kan-

salaisen saadessa toimintasuosituksen lähettää lomakkeen tiedot ammattilaiselle, hän/hoitava

tiimi saa välittömästi tiedon lähetetystä lomakkeesta omaan käyttöjärjestelmäänsä. Tämä edel-

lyttää, että kansalainen lähettää lomakkeen tunnistautuneena ja viesti kulkee turvallista viesti-

väylää pitkin.

Ammattilainen pystyy helposti avaamaan asiakkaan lähettämät tiedot ja asiakkaan saaman ar-

vioinnin tuloksen ja/tai toimintasuosituksen. Kun ammattilainen avaa asiakkaan lähettämän ar-

vion, näytetään ammattilaiselle samalla terveydenhuollon osalta ajantasaiset päätöksentuen

muistutteet, joissa on huomioitu EHR:n, PHR:n ja oirearvioinnin viimeisimmät tiedot. Näin ollen

ammattilaisen käytettävissä on asiakkaan lähettämä lomakkeen tieto, sen tulos ja vielä lisäksi

toimintaohjeet ammattilaisille. Lisäksi ammattilainen saa tuloksen mukana tiedon siitä, mihin

tietoihin (lähde ja pvm) yhteenveto perustuu.

Ammattilainen voi hyväksyä asiakkaalle lomakkeen suositteleman ehdotuksen ajanvaraukseen,

lähetteeseen, hakemuksen tekemiseen tai sähköiseen reseptiin (ellei se toteudu automaatti-

sesti). Lomakkeen tiedot ja sen yhteenveto voidaan siirtää ammattilaisen valinnan mukaan au-

tomaattisesti (napin painalluksella) osaksi potilas- ja asiakaskertomusta (esim. hoidon tarpeen,

palvelu tarpeen arvioinnissa tai kontaktin yhteenvedossa). Tämä vähentää ammattilaisen tar-

vetta kirjata ja tieto saadaan siirtymään autenttisena asiakkaan ilmoittamien tietojen mukai-

sesti.

MIKÄ MUUTTUU?

• Oire- ja palveluarviopalvelun avulla kansalaiset saavat ratkaistua itsenäisesti osan

terveysasioistaan ja voivat arvioida oikeuttaan saada kunnallista palvelua

• Tämän palvelun avulla kansalaiset saavat luotettavia neuvoja, ohjeita ja tukea

arjen hallintaan

• Lähettämällä lomakkeen he tarjoavat ammattilaiselle sellaista esitietoa, joka

edesauttaa ammattilaisen päätöksentekoa hoidon ja palvelu tarpeen arvioinnissa

ja/tai hoidon ja palvelun suunnittelussa. Näin voidaan tehostaa ammattilaisten

työ prosesseja.

24

Julkinen

4.4. Oma suunnitelma

Oma suunnitelma on asiakaslähtöinen, yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelma.

Oma suunnitelmassa toteutetaan asiakassuunnitelma mutta myös omahoitosuunnitelma.

Oma suunnitelma tehdään asiakkaalle, jolla on pitkäaikaissairaus tai useita terveysriskejä tai he

tarvitsevat koordinoitua hoitoa, johon liittyy useampia ammattilaisia. Oma suunnitelma on aina

ammattilaisen kanssa yhdessä tehty suunnitelma, kun taas itsehoitosuunnitelma on kevyempi

ja kansalaisen itselleen ilman ammattilaisen tukea tekemä suunnitelma, tai järjestelmän hänelle

automaattisesti luoma suunnitelma. Asiakas voi kuitenkin valmistautua Oma suunnitelman te-

kemiseen ennen tapaamista ammattilaisen kanssa.

4.4.1. Oma suunnitelma kansalaisen näkökulmasta

Oma suunnitelman avulla

- Kansalainen voi käyttää (tallentaa ja päivittää tietoja, tarkastella suunnitelmaa, saada

suunnitelman sisältämiä muistutteita) palvelua täysin itsenäisesti (itsehoitosuunnitelma)

- Kansalainen voi käyttää palvelua terveyteensä / hyvinvointiinsa osallistuvien kanssa

omahoitonsa tukena, tällöin palvelu on nimeltään Oma suunnitelma

- Asiakas voi seurata suunnitelman toteutumista tallettamalla itsemittaus- ja muuta seu-

rantatietoa terveystaltioonsa ja antaa halutessaan myös ammattilaiselle luvan tarkastella

tietoja.

Kansalaisen tulee kirjautua Omaolo- palveluun tunnistautuneena. Hän voi aloittaa itsehoitosuun-

nitelman teon omasta aloitteestaan tai päivittää aiempaa suunnitelmaansa, jolloin aiempi suun-

nitelma arkistoituu uuden tallennuksen jälkeen. Kansalainen voi myös tarkastella arkistoituneita

suunnitelmiaan. Hyvinvointitarkastus ja – valmennuspalvelu voi ohjata kansalaista oman suun-

nitelman tekoon ja tarjota sisältöä tarpeen, tavoitteen ja keinojen kirjaamiseen. Jos kansalainen

kokee tarvitsevansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen apua, hän voi käynnistää Oma

suunnitelman tekemisen yhdessä ammattilaisen kanssa. Tällöin itsehoitosuunnitelma muuttuu

Oma suunnitelmaksi. Tämä edellyttää kuitenkin asiakkaalta tiettyjen, erikseen määriteltävien

riskipisteiden tai kriteerien täyttymistä. Mikäli pisteet eivät täyty, voidaan asiakas ohjata esim.

kolmannen sektorin tai yksityisten palvelujen pariin.

Oma suunnitelman tavoitteena on:

• Tarjota väline asiakkaan ja eri ammattilaisten yhteinen väline hoidon ja palvelun

suunnitteluun, jossa kaikilla on asiakkaan niin luvittaessa mahdollisuus tarkastella

samaa suunnitelmaa

• Asiakas voimaantuu omahoidossaan ja sitoutuu Oma suunnitelmansa toteutuk-

seen

• Asiakkaan hoito/palvelu on koordinoitua ja kokonaisvaltaista

• Kaikki asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseen ja vaikuttamiseen osallistuvat toteut-

tavat yhtä ja samaa suunnitelmaa

• Asiakkaan hoitoon/palveluun osallistuvien resurssi tulee tehokkaaseen käyttöön,

päällekkäisyys vähenee, voidaan varmistaa riittävä tuki

• Asiakas saa suuremman roolin hoito-/palveluprosessissa sekä välineen tuottaa it-

semittaus- ja muuta hoidon/palvelun seurannan kannalta relevanttia tietoa

25

Julkinen

Oma suunnitelma laaditaan aina asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä. Poikkeustapauksissa

se voi olla vain ammattilaisen laatima. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä oma luonnos vähintään

tarpeistaan, tavoitteistaan ja valitsemistaan keinoista. Yhdessä ammattilaisen kanssa asiakkaan

luonnos viimeistellään joko vastaanotolla tai jotakin etäyhteysvälinettä hyödyntäen. Vaihtoeh-

tona on asynkroninen tapa, jossa ammattilainen tuottaa oman ehdotuksen asiakkaan hyväksyt-

täväksi.

Suunnitelman tultua molempien osapuolien hyväksymäksi se tallennetaan Kanta- ja Kansa-ar-

kistoihin sekä Omatietovarantoon THL:n määrittelemällä tavalla. Asiakas näkee ja voi hyödyntää

omaa suunnitelmaa Omaolo-palvelussa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Tavoitteiden muut-

tuessa tai muiden muutosten myötä asiakas voi muokata omaa suunnitelmaansa Omaolo-pal-

velussa ja lähettää siitä ehdotuksen ammattilaiselle. Omaolo-palvelu voi tuottaa asiakkaalle tai

ammattilaiselle ehdotuksen tarkastaa suunnitelman ajantasaisuus tietyin väliajoin. Ammattilai-

nen päivittää suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa ja tallentaa sen samoihin tiedontallen-

nuspaikkoihin kuin alkuperäisen suunnitelman.

4.4.2. Oma suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta

• Ammattilainen voi tarkastella asiakkaan hoitoon/hyvinvointiin liittyvän suunnitelman tie-

tosisältöjä yhteenvetonäkymällä ja sen lisäksi porautua tietojen lähteisiin erikseen yh-

teenvetonäkymän kautta (tietosisällön laajennus tai alkuperäisen tiedon näyttäminen).

• Ammattilainen voi tarkastella, tallentaa ja muuttaa tietoja suunnitelmaan (versiointi)

• Asiakkaan niin salliessa ammattilainen voi seurata asiakkaan itsemittaustulosten kautta

suunnitelman toteutumista.

• Moniammatilliset tiimit saavat yhteisen välineen hoidon ja palvelun koordinointiin

• Hyvinvointitarkastuksiin, -valmennuksiin ja -suunnitelmiin kirjattuja tietoja voidaan hyö-

dyntää yksilö- ja väestötasolla raporteissa, seurannassa ja johtamisen ja palveluiden

suunnittelun välineenä (ks. Edellä olevat 4.1.2)

Ammattilainen saa potilas- ja asiakastietojärjestelmään (EHR) viestin, jos asiakas lähettää itse-

hoitosuunnitelmansa ammattilaiselle Oma suunnitelman tekoa varten. Ammattilainen voi avata

suunnitelman joko EHR:n tai erillisen käyttöliittymän kautta. Ammattilainen näkee saman näky-

män kuin asiakaskin. Ammattilainen voi täydentää suunnitelmaan tietoja omalta osaltaan.

Yleensä tässä tilanteessa tavataan asiakas esim. vastaanottokäynnillä tai etäyhteyksien avulla.

Ammattilaisen päivittämästä suunnitelmasta tallentuu uusi versio sekä asiakkaan terveystaltioon

että ammattilaisen järjestelmään. Tämä toimenpide lähettää automaattisen tiedon päivityksestä

kaikille Oma suunnitelmaan liittyville tahoille. Ammattilaisen tallentamia tietoja ei voi muuttaa

asiakkaan toimesta eikä muiden osallistuvien organisaatioiden taholta.

MIKÄ MUUTTUU?

• Palvelun avulla asiakas voi aidosti osallistua ja vaikuttaa omaan Oma suunnitel-

maansa.

• Asiakas myös orientoituu suunnitelman tekoon aiempaa paremmin.

• Suunnitelma yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmat sekä ammatti-

laiset

26

Julkinen

Suunnitelmasta ja toteutumatiedoista ammattilainen voi tehdä hakuja ja koosteita eri tarkoituk-

siin. Suunnitelman tietosisältö pitää näyttää koosteena ja siitä pitää päästä porautumaan halut-

tuun tietokokonaisuuteen tarkemmin (tietojen metatiedot, historiatiedot jne).

4.5. Omatietovaranto

Omatietovaranto (engl. Personal Health Record, PHR) on henkilökohtainen tietovarasto, johon

kansalainen voi tallentaa terveyteensä/hyvinvointiinsa ja sen hoitamiseen liittyviä tietoja, esim.

tekemänsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen tulokset. Käyttäjä hallitsee omia tietojaan ja voi

luovuttaa tallentamiaan terveys- ja hyvinvointitietoja soveltuvin osin muiden tiedontarvitsijoiden

käyttöön. Erilaiset sähköiset palvelut ja sovellukset voivat hyödyntää, käyttäjän niin halutessa,

tietovarastoon tallennettua tietoa ja tallentaa tietoja sinne. (Seppälä –Nykänen 2014). Suo-

messa kansallisen terveystaltion rakentamisesta vastaavat STM, Kela ja THL. Omaolo-palvelut

hyödyntävät kansallista PHR:ä eli Omakannan omatietovarantoa.

Omatietovarannon kautta kansalainen hallitsee itse tallentamiaan terveys- ja hyvinvointitietoja

ja tiedot ovat tallessa yhdessä luotettavassa paikassa, myös silloin kun hän muuttaa paikkakun-

nalta toiselle. Terveystaltion kautta tiedot ovat kansalaisen käytettävissä aina vuorokauden

ajasta riippumatta.

4.5.1. Omatietovaranto kansalaisen näkökulmasta

Täysi-ikäinen kansalainen voi tallentaa, muuttaa, tarkastella omia tai perheensä terveys- ja hy-

vinvointitietoja terveystaltionsa kautta. Kansalainen hyödyntää Omatietovarannon tietoja tar-

kastelemalla niitä itse valitsemiensa sovellusten / laitteiden (esim. vaaka tai RR-mittari) kautta.

Alaikäisen osalta vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus kerätä huollettavaansa koskevaa tie-

toa samoin kuin täysi-ikäisillä. 12-18 vuotiaiden tulisi myös voida käyttää palvelua. Kansalainen

voi määritellä miten tietoja voidaan hyödyntää eri palveluissa, sovelluksissa ja laitteissa.

Kansallisen terveystaltion myötä on mahdollista tarjota yksi tietovaranto kansalaisten omille tie-

doille. Tällöin kansalaisen on helpompi hallita sitä mihin hänen tietonsa tallentuvat ja miten hän

antaa luvan käyttää niitä.

MIKÄ MUUTTUU?

• Yhteinen Oma suunnitelma mahdollistaa asiakkaan hoidon/palvelun kokonaisuu-

tena ja koordinoituna.

• Asiakkaat ovat paremmin valmistautuneita Oma suunnitelman tekoon ja osallistu-

vat siihen aktiivisemmin kuin aiemmin.

27

Julkinen

4.5.2. Terveystaltio sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta

Ammattilaiset voivat katsella ja hyödyntää asiakkaan tuottamia tietoja virallisen sairaus- ja hy-

vinvointitietojen rinnalla asiakkaan suostumuksella. Heillä on mahdollisuus pyytää asiakasta te-

kemään tarkempia seurantoja ja saada tiedot asiakkaan suostumuksella käyttöönsä jopa reaa-

liaikaisesti (sitä mukaan kuin asiakas tietoja tallentaa). Asiakkaan kirjaamista ja tuottamista

tiedoista ammattilainen pystyy tallentamaan valitsemansa tietokokonaisuuden edelleen poti-

las/asiakastietojärjestelmään siten, että tietojen lähde ja muut metatiedot tallentuvat järjestel-

mään. Rakenteisesti kirjattuja ja koodituksia ja luokituksia noudattavat tiedot tunnistetaan ja

voidaan siirtää edelleen ja tallettaa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin rakenteisesti (metatiedot

säilytetään). Ammattilainen voi hakea tietoja asiakkaiden terveystaltioon tallettamista tiedoista

väestötasolla ja yksilökohtaisesti erilaisia hakuehtoja käyttäen. Ammattilaiselle tarjotaan tietoja

terveystaltion tietosisällöistä koosteina ja valmiiksi analysoituina kokonaisuuksina sekä graafi-

sina esityksinä.

5. Omaolo-palvelun kehittäminen

Omaolo-palvelu kehittyy jatkuvasti, eikä sen ole tarkoituskaan olla koskaan lopullisesti valmis.

Siten visio päivittyy ja laajenee jatkuvasti. Omaolo-palvelu on rakennettu avoimen lähdekoodin

ratkaisujen pohjalta ja siinä on avoimet rajapinnat niin, että palvelun kehittämiseen voi liittyä

muitakin osapuolia. Jo projektivaiheen aikana on testattu kolmannen osapuolen teknisen toteu-

tuksen sekä kolmannen osapuolen sisällön liittämistä osaksi Omaolo-palvelua. Tavoitteena on

rakentaa avoin ekosysteemi, jossa palvelua kehitetään yhdessä erilaisten toimijoiden ja toimit-

tajien kanssa, yhteisiin periaatteisiin ja pelisääntöihin pohjautuen. Tärkeintä on luoda palvelu,

joka vastaa asukkaiden ja ammattilaisen tarpeisiin ja kehittää ajan mukana teknologian, sisäl-

töjen ja palvelujärjestelmän kehittymisen myötä.

MIKÄ MUUTTUU?

• Aiemmin asiakkaalla ei ole ollut kansallisesti toimivaa paikkaa, jonne tallentaa ter-

veys/hyvinvointitietoja ja joka on integroitu kansallisiin hyvinvointipalveluihin.

• Kansalainen itse päättää kuka saa oikeuden katsella/ tallentaa ja käyttää hänen

omia tietojaan.

MIKÄ MUUTTUU?

• Tietoja hyödyntääkseen esim. päätöksentuessa on ammattilaisen ollut kirjattava

tiedot EHR:än.

• Asiakkaan tallentaessa tiedot sähköisesti voi ammattilainen hyödyntää niitä suo-

raan omissa toimintaprosesseissaan