Omaishoito SuomessaSDP:n viestintä20.3.2014

Lukuja omaishoidosta

• Omaishoidon tukea myönnettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 40 600 hoidettavalle. Heidän omaishoitajinaan toimi 40 500 omaishoitajaa.

• Omaistaan auttavia arvioidaan olevan nykyisin noin 350 000 (THL:n väestökyselyyn perustuva tutkimus). • Luku ei kuitenkaan kerro suoraan auttamisen määrästä tai siitä, mihin

toimintoihin apua annetaan.• Työryhmän arvion mukaan 60 000:lla omaisella tai läheisellä omaishoidon tuen saantiedellytykset

täyttyisivät.• Heistä noin 20 000:lla ei ole kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta.

• Kuntien arvion mukaan 44 prosenttia omaishoidettavista olisi vuonna 2012 ollut laitoshoidossa tai muussa ympärivuorokautisessa hoidossa, ellei omaishoidon tukea olisi myönnetty.

• Se tarkoittaisi melkein 18 000 henkilöä (THL:n kysely 2012).

Mitä on omaishoito?

• Omaishoidolla tarkoitetaan sellaista läheisen hoitoa ja huolenpitoa, joka on sitovaa ja vaativaa hoitoa tai huolenpitoa heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi.

• Omaishoitosopimuksen tekeminen edellyttää – pääsääntöisesti, että hoidon edellytetään kestävän vähintään kolme kuukautta. – että hoidettavalla on omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas,

kykenevä ja soveltuva toimimaan sopimusomaishoitajana. – että hoidettavan on hyväksyttävä hoitaja sopimusomaishoitajakseen ja

omaishoidon on oltava muutenkin hoidettavan toiveiden ja edun mukaista.• Omaishoito tapahtuu pääsääntöisesti hoidettavan omassa kodissa, hänen ja hoitajan

yhteisessä kodissa tai hoitajan kodissa.• Omaishoitosopimusta ei voida tehdä, jos hoidettava on kunnan järjestämässä

ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella säännöllisesti yli 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa.

• Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu ei kuulu lakisääteiseen omaishoitoon.

10.04.23 nimi

Omaishoidon nykytilanne

• Nykyinen omaishoidon tuen väljä säännelty jättää kunnille laajan harkintavallan. – Väljä puitelaki ja määrärahasidonnaisuus ovat johtaneet siihen, että omaishoidon

tuen hakijat ja saajat ovat asuinkunnastaan riippuen keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa.

• Omaishoidon kehittämisellä tuetaan hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvaa laitoshoidon purkua.– Palvelujen painopiste kohti avohoitoa. Näin voidaan parantaa ikäihmisten

elämänlaatua ja hillitä kustannuksia.– Ikäihmisten elämänlaadun kannalta on tärkeää, että he voivat asua

mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja että heidän sitovasta ja vaativasta hoidostaan vastaavia omaisiaan tuetaan.

• Nykyisin omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneetkään eivät aina saa riittävää tukea– Tuen ja palvelujen tarjonta vaihtelee kunnasta toiseen. – Omaishoidon hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain paljon. – Hoitopalkkioiden ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiseen liittyy ongelmia.

10.04.23 nimi

Omaishoidon uudistaminen

• Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on tehnyt ehdotuksen kansalliseksi omaishoidon kehittämisohjelmaksi.

• Peruspalveluministeri Susanna Huovinen vastaanotti työryhmän loppuraportin 19.3.2014

• Tavoitteena on laatia Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

• Ohjelma sisältää tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat – tavoitteet ja toimenpiteet (lyhyen ja pitkän aikavälin)– toimenpiteiden kustannus- ja vaikutusarvioinnin – toimeenpanosuunnitelman

• Jo tällä hallituskaudella on syytä saada omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön uudistaminen käyntiin työryhmän esityksen pohjalta.

• Nyt valmistunut kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tähtää tulevaisuuteen, ja tarvitsee laajaa sitoutumista ja tukea. Se edellyttää avointa poliittista keskustelua.

• joitain lyhyen aikavälin tavoitteita omaishoitajien aseman parantamiseksi voidaan toteuttaa jo tällä hallituskaudella

• Uusi lainsäädäntö voisi tulla voimaan seuraavan hallituskauden alkupuolella.

10.04.23 nimi

Muutos nykytilanteeseen• Tuodaan yhteisellä lainsäädännöllä omaishoitajat samalle viivalle koko maassa.• Turvataan omaishoitajien jaksaminen paremmin mm. turvaamalla mahdollisuudet

vapaapäiviin.• Myöntämisedellytykset täyttäville subjektiivinen oikeus hoidon järjestämiseen

sopimusomaishoitona. • Hoitopalkkion kriteerit täyttäville omaishoitajille tulisi subjektiivinen oikeus

hoitopalkkioon.• Uuteen valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiin on tarkoitus sisällyttää omaisten ja

läheisten tukeminen tarpeen mukaan esimerkiksi kotipalvelun avulla.

10.04.23 nimi

Kehittämisohjelman lähtökohtana hallitusohjelman tavoitteet

• Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa .• Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen

myöntämisperusteet• Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.• Omaishoitajan jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla

vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.• Omaishoidon tukipalveluja kehitetään kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

kehittämisohjelmassa (Kaste).• Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan.• Edistetään toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta

läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla.

10.04.23 nimi

Kaksi mallia omaishoidon kehittämiseen

• Työryhmä esittää kahta erilaista mallia omaishoidon rahoittamiseen ja järjestämiseen tulevaisuudessa.

• Vahvennettu kuntamalli– kunta vastaa sopimusomaishoidon ja sitä tukevien palvelujen ja hoitopalkkion

järjestämisestä ja rahoituksesta ja saisi niihin nykyiseen tapaan valtionosuutta. – Kuntamallin haaste: kuntien menojen kasvu.

• Kelan rahoitusmalli – Kela (eli valtio) vastaisi sopimusomaishoitoon kuuluvan hoitopalkkion rahoituksesta,

päättäisi palkkion myöntämisestä ja hoitaisi sen maksatuksen sopimusomaishoitajalle.

– Sopimusomaishoitoon kuuluvien palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi kunnilla.

– KELA-mallin haaste: luotava asiakkaiden kannalta riittävän joustava kahden toimijan, KELA:n ja kuntien, yhteistyö.

• Lainsäädännön uudistaminen edellyttää poliittista päätöstä siitä, kumman mallin pohjalta lainsäädäntö valmistellaan.

• Tuen järjestämis- ja rahoitusmallista voidaan kuitenkin päättää myöhemmin, kun on tehty tarpeelliset lisäselvitykset. – Esim. Kela-mallin toimivuus omaishoitajien ja hoidettavien kannalta, sekä

tietohallintokulut.

10.04.23 nimi

Miten omaishoito toimisi? 1/2

• Mitä omaishoito maksaa hoidettavalle?– Omaishoitajan antamasta hoidosta ei peritä asiakasmaksua. – Hoitoa tukevista palveluista kunta voi periä normaalit asiakasmaksut.  – Mahdollisuus sisällyttää asiakasmaksuja maksukattoon selvitetään erikseen.

• Vaikuttavatko omaishoitajan tulot ja varallisuus hoitopalkkioon?– Eivät vaikuta. Palkkiot määritellään laissa. – Hoitopalkkio perustuu hoidettavan hoidon ja huolenpidon vaativuuteen ja

sitovuuteen.• Vaikuttaako hoidettavan ikä palkkion suuruuteen?

– Eivät vaikuta. Hoidon ja huolenpidon sitovuus ja vaativuus on ratkaiseva tekijä. – Lasten kohdalla hoidon vaativuutta ja sitovuutta arvioidaan suhteessa

tavanomaiseen ikätasoiseen hoitoon.

10.04.23 nimi

Miten omaishoito toimisi? 2/2

• Voidaanko ihmisiä pakottaa hoitamaan omaisiaan sopimusomaishoitajina?– Omaishoitajuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen. – Hoidettavalla henkilöllä on oltava omainen tai muu läheinen henkilö, joka on

halukas, kykenevä ja soveltuva toimimaan omaishoitajana.• Miksi kunta tekee omaishoitosopimuksen, vaikka rahoitus järjestettäisiin

Kelasta?– Omaishoito perustuu toimeksiantosopimukseen (omaishoitosopimus), joka

tehdään hoitajan ja kunnan välillä. Kunnalla on vastuu välttämättömän huolenpidon ja palvelujen järjestämisestä ja hoitomuodon valinnasta. Omaishoito on yksi tähän käytettävistä hoitomuodoista. Siksi kunta on sopimuksen osapuoli riippumatta järjestämis- ja rahoitusvastuusta.

10.04.23 nimi

Muutosten kustannukset

• Sopimusomaishoidon kehittämisen kustannukset ja saatavat säästöt muiden hoitomuotojen menoissa toteutuisivat asteittain.

• Kustannukset (brutto) olisivat täydessä laajuudessaan vuodesta 2020 alkaen, – Silloin ne olisivat nykyrahassa anoin 468 miljoonaa euroa vuodessa.

• Kustannusten kasvun aiheuttaisivat– Omaishoidossa olevien määrän kasvu– Hoitopalkkioiden tason korotus– Omaishoitoperheiden palvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien lisääminen

• Toisaalta omaishoidon avulla hillittäisiin muiden hoitomuotojen kustannusten kasvua. – Nykyisellään omaishoidolla säästetään julkisissa palvelumenoissa muihin

hoitomuotoihin verrattuna 1,3 miljardia euroa.– Työryhmän laskelmien mukaan säästöt kasvaisivat 1,5 miljardiin euroon

vuodessa vuoteen 2020 mennessä. • Muiden kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannusvaikutukset täsmentyvät

myöhemmin muun muassa uuden sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä.

10.04.23 nimi

Kiitos!