NUORTEN SYRJÄYTYMINEN – KÄSITE, POLITIIKAT JA … › sites › socialmedicine.fi › files › SLP2012_Harrikari.pdfsiihen kytköksissä olevat puhetavat näyttäytyvät, sitä

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN – KÄSITE,

POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki, 28.11.2012

SISÄLTÖ !   SYRJÄYTYMISEN KÄSITE

! Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa ! Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: käsitteen ilmaantuminen, linkittyminen

merkityskarttoihin ja kytkeytyminen hallinnan strategioihin

!   SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT ! Neljä ajankohtaista reflektiota. ! Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. ! Myrskylä & EVA: Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? ! Niinistön työryhmä: Ihan tavallisia asioita. ! Vanhasen II hallitusohjelma

!   SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA ! Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos ! Kolme näkökulmaa: talous, toiminnan mieli ja solidaarisuus

!   YHTEENVETOA

12/10/12 Timo Harrikari, YTT, dos., akatemiatutkija (HY)

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN:

KÄSITE

Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki, 28.11.2012

NÄKÖKULMAN EKSPLIKOINTI: HALLINNAN ANALYTIIKAN LUKUTAPA

!   Syrjäytyminen ovat historiallinen, aikaan ja paikkaan sidottu käsite.

!   Syrjäytyminen on relationaalinen käsite, joka linkittyy toisiin ajassa vaelteleviin käsitteisiin ja yhdessä ne muodostavat käsite- ja merkityskarttoja, joiden läpi käsitystä todellisuudesta muodostetaan ja sitä tulkitaan.

!   Merkityskartat ohjaavat yhteiskuntapoliittisia strategioita ja ne kytkeytyvät siten elimellisesti yhteiskunnallisiin asemiin ja a/symmetristen hallinnan suhteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja oikeuttamiseen.

!   Mitä totuudenmukaisempana ja vaihtoehdottomana syrjäytymisen käsite tai siihen kytköksissä olevat puhetavat näyttäytyvät, sitä tehokkaammin jokin tai jotkin tahot ovat onnistuneet 1) ottamaan sen käyttöön, 2) vangitsemaan sillä todellisuuden heterogeenisen luonteen, 3) vakiinnuttamaan syrjäytymisen vaihtoehdottomaksi näkemisen tavaksi ja 4) kytkemään mahdollisesti myös muut toimijat oman näkemyksensä airueeksi.

!   Vaihtoehdottomuus ei ilmene vain siinä, mihin uskotaan tai mitä lausutaan vaan samalla rajataan myös mahdottomien, järjettömien ja kiellettyjen us-komusten ja lausumien alue.


SYRJÄYTYMISKÄSITTEEN PAIKANTAMINEN

!   SYRJÄYTYMINEN TIEDON OBJEKTIKSI (HISTORIALLISUUS)

!   Väite ”syrjäytymistä on aina ollut” anakronistinen ja jos, niin missä määrin? (Kalela 2000) !   ”Syrjäytymistä” koskeva keskustelu alkoi tutkijapiireissä 1980-luvulla (Helne 2002) ja levisi sieltä kuloval-

kean tavoin suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallintoon 90-luvun lopulla (Harrikari 2012) !   Syrjäytymisen siirtyminen yhteiskuntapoliittisten ohjelmien keskiöön on tapahtunut verrattain

samanaikaisesti muun muassa 1990-luvun lamasta alkaneen hyvinvointivaltion transformaation ja Euroopan Unioniin liittymisen kanssa.

!   LINKITTYMINEN MERKITYSKARTTOIHIN (RELATIONAALISUUS)

!   Syrjäytymisen määritelmälliset ulottuvuudet (staattinen/dynaaminen & tulot/muut alueet) ja ”rinnakkaiskäsitteet”.

!   Suhteellisen säännönmukaisesti käsitteiden kanssa esiintyvät muun muassa sellaiset ilmaisut ja käsitteet kuin “syrjäytymisvaara”, “syrjäytymisriski”, ”riskilapsuus”, “riskinuori”, “riskiperhe“, “varhainen puuttuminen”, “syrjäytyneiden” etsiminen. Eletäänkö kulttuurisen aikalaiskuplan sisällä?

!   KENEN KÄSITE, KUKA KÄYTTÄÄ JA HYÖTYY? (VALTA JA HEGEMONISUUS)

!   Vaikea, ei itsestään selvä tai edes reilu kysymys, kyse on vaihtoehdottomasta aikalaistodellisuudesta. !   Poliittisissa ohjelmissa, hallinnollisissa toimenpiteissä, julkisessa keskustelussa ja joillain tutkimusaloilla

syrjäytyminen on saanut kuitenkin melko essentiaalisen luonteen. Sitä kuvataan toisinaan objektiivisena ja lähes omalakisena ”luonnonvoimana”, jota vastaan tulee ”taistella”.

!   Arkipäivän professionaalisissa ja institutionaalisissa käytännöissä syrjäytyneistä puhuminen melko epätavallista. Tutkijapiireissä vastustusta ja kriittistä keskustelua, myös paljon käsitteen kannattajia.

!   Nuoret, joista puhutaan syrjäytyneinä tai syrjäytymisvaarassa olevina, tapaavat vastustaa identiteettimääritystä tai eivät tunnista tarjottua määritystä. Institutionaaliset syrjäytymismääritykset eivät välttämättä kohtaa nuorten omaa kokemusmaailmaa ja kokonaiselämäntilannetta.


NUORTEN SYRJÄYTYMINEN.

POLITIIKAT: Neljä ajankohtaista reflektiota


NELJÄ AJANKOHTAISTA REFLEKTIOTA

!   Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)

!   Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012.

!   Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma (2008): Hyvinvoinnin politiikkaohjelma

!   Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä (2012) Ihan tavallisia asioita

! Kysymykset:

! Millaisen kuvan dokumentit nuorten syrjäytymisestä antavat?

! Millaisia julkilausuttuja ja –lausumattomia oletuksia dokumenteista voidaan lukea esiin?

! Millaisiin laajempiin poliittisen hallinnan strategioihin tekstit ja niiden välittämät käsitykset kytkeytyvät?


Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)

! Syrjäytymisen vaiheita ovat: 1.  Vaikeudet koulussa, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä 2.  Koulun keskeyttäminen tai alisuorittaminen 3.  Työmarkkinavaihe, jossa ajautuminen huonoon työmarkkina-asemaan 4.  Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, kriminalisoituminen,

sosiaaliavustusten varassa toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen) ja

5.  Laitostuminen tai eristäminen muusta yhteiskunnasta

! Kolme selvitystehtävää: 1.  Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen

ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta? 2.  Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat

hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat? 3.  Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys?



Kysymys:

”Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta?”

Vastaus:

”Ongelmana on – – toiminnan koordinointi, osin yhteistyökulttuurin kehittymättömyys, resurssien vähyys, sekä työn- ja vastuunjakoon liittyvien

velvoitteiden ja vastuiden puute” (s. 73)



Kysymys:

”Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat?”

Vastaus:

” Tietoa nuorten syrjäytymistoimenpiteiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähän. Sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, että erityisesti vaikuttavuuden arviointiin

liittyvä käsitteistä on monitulkintaista ja vakiintumatonta. Vaikuttavuuden arvioinnin haastavuutta lisäävät myös syy-seuraus-suhteiden monimutkaisuus ja se, että toimenpiteiden vaikutukset tulevat näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua.

– – Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden on tarkastushavaintojen perusteella osaltaan estänyt tiedonsaantiin liittyvät ongelmat. Nuoria koskevan

seurantatiedon kattavuutta ja laatua olisi mahdollista parantaa yhdistämällä eri viranomaisten aineistoja” (s. 109–110)



Kysymys:

” Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys?”

Vastaus:

” Syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan taloudellisia vaikutuksia pidetään yleisesti merkittävinä. Näkemys perustuu siihen, että jos nuori syrjäytyy täysin

yhteiskunnasta ja pahimmassa tapauksessa joutuu laitoshoitoon, ovat kustannukset aina suuremmat kuin ehkäisevään toimintaan sijoitetut panokset. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt perustuvat riskien kasautumisen estämiseen. Mitä varhaisemmassa

vaiheessa riskitekijät voidaan tunnistaa ja niitä vähentää, sitä suuremmat ovat ehkäisytoimenpiteistä saatavat hyödyt. Riskien tunnistaminen ja

ehkäisytoimenpiteet lisäävät monen eri palvelusektorin menoja välittömästi. Sen sijaan hyödyt tulevat suurelta osin näkyviin vasta pitkällä aikavälillä ” (s.

113)


Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012.

“Syrjäytyminen on lavea ilmiö, jolla tarkoitetaan usein laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuutta, henkistä putoamista

yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Tässä analyysissa

syrjäytymistä lähestytään tilastojen, lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston kautta. Tarkoitus on hahmottaa tätä kautta

syrjäytyneiden nuorten (15–29 v.) määrä ja tämän joukon rakenne. – – Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun

ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.”



“Ei ole enää uutinen, että väestömme ikääntyy ja sen myötä huoltosuhde heikkenee. Uhkaava työvoimapula

yhdistettynä hyvinvointiyhteiskunnan kasvaviin rahoitustarpeisiin vaatii kaikkien työikäisten ja työhön

kykenevien laajaa osallistumista työmarkkinoille. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää maahanmuuttajia paikkaamaan

työmarkkinoille jäävää työvoimavajetta.”



“Syrjäytyneiden ydinryhmä, ”hukkuneet” 32 500 nuorta, on löydettävä pikaisesti. Työttömiksi työnhakijoiksi

ilmoittautuneisiin syrjäytyneisiin nuoriin verrattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret

voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllistämistoimenpiteiden piiriin – heitä voidaan auttaa.

Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa ”


WORKFARE?: ”WORKING, NOT BEGGING”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Workfare!

Tolkkua törsäämiseen:

”Helpolla ja ansiotta saatu laiskistaa. Seurauksena on tyytymättömyys ja tyhjyyden tunne. Älä anna nuorelle liikaa rahaa, tavaraa tai herkkuja. Se opettaa ajattelemaan, että kaikki aina vain tulee jostain automaattisesti. Jos nuori omaksuu tällaisen asenteen, hän ei ehkä opi hankkimaan elantoaan työllä.”

Paikat kuntoon:

”Pelkällä hauskanpidolla ei elämässä pärjää. Koti, koulu ja muut paikat on pidettävä siisteinä. Järjestys jäsentää mieltäkin. Opetelkaa tekemään tylsiäkin hommia ja tehkää niitä yhdessä. Talkoot ovat hyvää

harjoitusta yhdessä tekemiseen. Kohtuus riittää ihan hyvin.”

Työ tutuksi:

”Työtä tehdään usein poissa nuoren näkyvistä, ja se saattaa tuntua etäiseltä, jopa käsittämättömältä. Työelämään kannattaa tutustuttaa varhain. Nuoria

kiinnostaa, missä mitäkin työtä tehdään ja millaista se oikeasti on.”

Vastuuyritys:

”Työpaikka voi olla tulevaisuuden avain. Työnantaja, palkkaa nuori töihin, jos suinkin voit. Yritä edistää kaikin laillisin keinoin nuoren työllistymistä. Työelämään tutustuminen ei ala, jos se ei ensin ala jostain.”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): ”NEIGHBORHOOD” -AGENDA

Vapaaehtoisvoimaa:

”Monet liikuntaseurat ja harrasteryhmät tarvitsevat vapaaehtoisvoimia. Nämä yhteisöt saattavat olla lapsen ja nuoren henkireikiä ja ainoita paikkoja, joissa saa olla turvallisten

aikuisten seurassa.”

Pieni panostus:

”Monet tärkeää työtä tekevät vapaaehtoisjärjestöt kärsivät rahapulasta. Tutustu järjestöjen toimintaan vaikka netissä. Jos et jaksa tai halua itse osallistua vapaaehtoistoimintaan,

auta edes taloudellisesti.”

Saatesanat:

”Mitä voimme tehdä yhdessä? Mihin sinä voit tarttua? Millaista tukea odotat naapureiltasi ja lähipiiriltäsi? Miten voit itse tukea? Voit harkita itse, mitä ehdotuksia käytännössä sovellat ja

miten.”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Uhattu lapsuus!

”Univelka aiheuttaa masennusta ja muita mielenterveysongelmia.”

”Kehittyvä seksuaalisuus vaurioituu herkästi.”

”Kaikkea myydään kauneudella ja menestyksellä.”

”Nuoruusiässä aivot kehittyvät nopeasti: ajatukset ja tunteet ailahtelevat.”

”Lapset ja nuoret uupuvat, jos tuntevat pinnistelevänsä yksin.”

”Pelikoneet ja televisio nuoren omassa huoneessa altistavat hallitsemattomalle ajankäytölle.”

”Nimittely ja kiroilu mädättävät henkistä selkärankaa.”

”Lapsi ja nuori tulee riippuvaiseksi alkoholista paljon nopeammin kuin aikuinen, sillä alaikäisen aivot ovat vielä kasvuvaiheessa.”

”Liikkumattomuuden taustalla voi olla turhautuminen, yksinäisyys tai lohduttomuus.”

”Hyvät tavat ehkäisevät ristiriitoja ja tuovat varmuutta.”

”Liian kovat vaatimukset ja jatkuva häviäminen eivät opeta sietämään pettymyksiä. Turhautuminen tekee levottomaksi ja hyökkääväksi.”

”Suorituspaineet ja ylikuormitus aiheuttavat näkymättömän uhkan.”

”Lapsen ei kuulu ”hoitaa” aikuista.”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Ymmärrettävät nuoret?

”Nuorella on oma perusluonne ja taipumukset.”

”Jos nuori ei uskalla tulla kotiin, hänelle voi tapahtua jotakin pahaa.”

”Kotiintulon kartteleminen voi olla merkki siitä, että nuori on hylätty. Sinun täytyy taata nuorellesi, että hän voi aina tulla kotiin, oli tilanne mikä hyvänsä.

Velvoita nuori vastaamaan, kun soitat.”

”Nuori saa täysi-ikäisenä päättää asioistaan. Näin isoa juttua on harjoiteltava.”

”Pahoille teille houkuttelevat kaverit voivat viedä suoraan suohon.”

”Nuorten häiriköinti on usein huomion tavoittelua.”

”Lapsia ei haeta kaupasta takuulapun kanssa. Välillä nuoren valinnat ärsyttävät tai ällistyttävät.”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Vastuutetut aikuiset!

”Aikuinen, hoida omaa jaksamistasi.”

”Aikaa & Pullaa. Ei ole laatuaikaa, on vain aikaa. Yhdessäolon määrä ratkaisee.”

”Voit miettiä, että onko ihan pakko aloittaa työpalaveri vielä iltasella.”

”Sinä saat ympärilläsi aikaan joko hyvinvointia tai pahoinvointia.”

”Lapset ja nuoret oppivat matkimalla, ja meistä jokainen on malli. Tutustu toisiin vanhempiin. Sopikaa pelisäännöistä.”

”Kyky hahmottaa elämää ja ilmaista itseään on usein sanoista kiinni.”

”Pelolla kasvattaminen tekee lapsesta ja nuoresta ahdistuneen.”

”Lapset haluavat elää yhteistä elämää ja kokea kaikkea, mitä se sisältää. Tarjoa toistenkin lapsille aikaa ja tukea aina kun voit. Älä silti unohda omaa lastasi.”

”Ulkoilkaa ja tehkää sitä, mikä kiinnostaa teitä kaikkia.”

”Lapsesta tulee itsekäs tai onneton, jos häneltä odotetaan täydellisyyttä ja hänet jätetään selviämään yksin hankalista tilanteista.”


IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Strateginen analogia?

“They're casting their problem on society. And, you know, there is no such thing as society. There are individual men

and women, and there are families. And no government can do anything except through people, and people must

look to themselves first. It's our duty to look after ourselves and then, also to look after our neighbour. People have got

the entitlements too much in mind, without the obligations, because there is no such thing as an

entitlement unless someone has first met an obligation" (Margaret Thatcher 1987)


VANHASEN II HALLITUS (2007) Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras

vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on

lapsiystävällisempi Suomi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja

kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä

perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo

lapsuus- ja nuoruusiässä --- Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen

puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös

syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia.

12/10/12

22

YTT Timo Harrikari

POLITIIKKA: KYSYMYKSIÄ !   Onko syrjäytymispuheessa itse asiassa viime kädessä kysymys valtion

lujittuvasta huoltosuhdepolitiikasta, jossa kasvavia sukupolvia sidotaan yhä tiukemmin normatiiviseen, keskiluokkaisen palkansaajan tai lisääntyvässä määrin myös yrittäjän elämänkaareen? Jos näin, kenen tavoite se on?

!   Onko nuoriin kohdistuva yhteiskunnallinen toleranssi madaltunut ja nähdäänkö nuoruus politiikan kentällä entistä enemmän välineellisenä elämänvaiheena kaikenlaisen hiljalleen naturalisoituneen talous-, tehokkuus- ja vaikuttavuuspuheen viidakossa?

!   Vapaan yhteiskunnan rajapinnat: “Saako Suomessa olla hukassa? Ja jos ei, miksi ei?” Elämäntapojen diversiteetin tukahduttaminen? Kilpailuvaltion edellyttämän mekaanisen solidaarisuuden sävyttämä yhteiskuntapoliittinen tuulahdus?

!   Millaiseen laajempaan yhteiskuntarakenteiden, politiikkojen, poliittisten valtasuhteiden, hallinnan sektoreiden, disipliinien ja professionaalisten tekniikoiden muutokseen ohjelmat voidaan liittää?


NUORTEN SYRJÄYTYMINEN: AJANKUVA

Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan

tavan muutokset


AJANKUVA? !   Nuorten ja nuoruuden kansallisvaltiollisen hallinnan muutokset

modernisaatioteorian valossa – miten !   1) ajan, paikan ja tilan tiivistyminen,

!   2) epävarmuuden ja turvallisuuden kysymykset sekä

!   3) uudet sosiaaliset jaot

!   vaikuttavat kansallisvaltioiden muuttuvaan asemaan ja suodattuvat sitä kautta nuorison kansallisvaltiolliseen hallintaan?

! Siirtymät ensimmäisestä modernista toiseen. Kolme näkökulmaa: •  Toimeentulon hankkimisen ehdot

•  Toiminnan mieli ja hallinnan tavat

•  Yhteisöjen koheesiota ylläpitävä solidaarisuus, sen muuttuva perusta ja myös ilmenemismuodot


SOSIOLOGIAN KOLME MODERNISAATIOKLASSIKKOA

!   Talous: kapitalistisen tuotantotavan perustana olevan lisäarvon tuottaminen johtaa kiihtyviin tuotanto- ja talouselämän sykleihin. Kansallisvaltio on luokkavaltio ja työväestö kurjistuu riiston seurauksena Aikaa myöten ylikansallisen pääoma keskittyy ja alkaa ehdollistaa kansallisvaltioiden toimintaa sekä murentaa niiden arvovaltaa ja toiminnan perusteita. (Karl Marx 1867). Seuraa kommunistinen vallankumous.

!   Toiminnan mieli: länsimaisen kulttuurin tunnusomainen piirre on sen kalkyloiva ja rationaalinen luonne. (Max Weber 1930)

!   Solidaarisuuden perusta: Esimodernien yhteisöjen mekaaninen solidaarisuus perustui yksilöiden samankaltaisuuteen ja sen ylläpitämiseen rangaistusten ja sanktioiden avulla. Yhteisöissä repression ja rikosoikeuden asema yhteisön toiminnan säätelijänä on keskeinen. Modernien yhteiskuntien orgaaninen solidaarisuus puolestaan perustuu mukaan toimijoiden työnjakoon ja sen erilaistumiseen. (Emile Durkheim 1893).


Talous: KOMMUNISTISEN VALLANKUMOUKSEN IDEASTA KOHTI

EDISTYNYTTÄ LIBERALISMIA JA TURBOKAPITALISMIA

!   Toimeentulon hankkimisen ehdot ovat koventuneet ”kultaisista vuosista” (Golden Era, Hobsbawn 1994), työmarkkinat ovat muuntuneet joustavammiksi ja työsuhteita leimaa maailmanlaajuinen ja pysyvä epävarmuus. Tapahtuu ennen näkemättömän nopeita tuotannon siirtymiä.

!   Eriarvoisuuden kasvu länsimaisten kansallisvaltioiden sisällä. Irlannin, Islannin, Espanjan ja Kreikan tilanteet ovat kyseenalaistaneet kokonaisten valtioiden olemassaolon itsenäisinä taloudellisina toimijoina.

!   Valtio muokkaa ja takaa talouden ja markkinavoimien toiminnalle soveltuvat ja otolliset olosuhteet maailmanpolitiikassa (Harvey 2005). ”Markkinat” tai ”markkinavoimat”-metafora on luonteeltaan vanhatestamentillinen jumala-suhde, jonka mukaan tottelemattomuudesta seuraa kansakuntaa uhkaa rangaistus (vrt. 1600-1700-luvukujen teokraattinen sovitusoppi)

!   Globaalien pääomaliikkeiden, monetaristisen finanssipolitiikan ja julkisen sektorin liikkeenjohdollisten oppien ehdollistama hyvinvointivaltion jälkiekspansiivinen rationaliteetti.

!   Nuoruuden hallinnan kilpailuvaltiollinen mieli

!   Kaksijakoinen dikotomia: nuoret joko sosiaalisena investointina (social investment) tai syrjäytymisvaarassa olevina.

!   Valtiollisen politiikan “buliminen” ilmiö ja syrjäytymisen tuottaminen: rakenteet lyövät korville, vaikka halua olisikin.


Myöhäismodernin toiminnan mieli: RISKIRATIONALITEETTI HALLINNAN INSTRUMENTTINA,

NUORUUS TULEVAISUUDEN HALLINNAN VÄLINEENÄ

Ø  ”Riskin” diskursiivinen objektivoituminen ja muodostuminen ehkä keskeisimmäksi yhteiskuntapoliittisia strategioita jäsentäväksi tulokulmaksi ja niiden rationaliteetiksi. Myöhäismoderni on tunnusomaisesti “riskikulttuuria”.

Ø  Riskien hallinta on korostuneesti tulevaisuuspolitiikkaa. Tämä leimaa myös myöhäismodernia sukupolvipolitiikkaa ja sukupolvien välisten suhteiden säätelemisen logiikkaa.

Ø  Riskirationaliteetti toimii nykyisyydessä, mutta nykyhetki on vain operationaalinen episodi tavoitteiden kiinnittyessä tulevaisuuden hallintaan ja sen ohjattavuuden kysymyksiin.

Ø  Tiedonmuodostusta ja politiikkoja hallitsevat aktuarialismi ja menetelmäorientoituneisuus, jotka irtoavat toiminnan arvokysymyksistä (esim. sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) ja eristyvät ”teknisluontoiseksi” ja ”neutraaliksi” riskien hallinnaksi.

Ø  Vähintäänkin implisiittistä sukupolvipoliittista keskustelua käydään jatkuvasti tulevien ikäpolvien elinolosuhteista, niille maksettavaksi jäävistä julkisista veloista ja huoltosuhteesta, joka koko Euroopassa on kääntymässä nykyisellä talouspoliittisella ajattelulla arvioiden ”epäedulliseksi”.

Ø  Epistemologisesti tarkastellen voidaan kysyä, missä määrin nuoruutta voidaan pitää toisaalta kalkyloitavana ja toisaalta ei-kalkyloitavana hallinnan kohteena.


Solidaarisuus: JAETTU PELKO SOLIDAARISUUDEN LÄHTEENÄ?

!   Menneet vuosikymmenet ennen uusliberaalien ideologisten tuulten puhallusta olivat suhteellisen voimakkaan talouskasvun ja kansalaisten yhdenvertaisuutta koskevien painotusten aikaa. Vaan mitä siirtymä ”kultaisista vuosista” kohti toista modernia merkitsee sosiaalisen solidaarisuuden perustalle?

!   Keskeiseksi solidaarisuutta motivoivaksi tekijäksi nousee ahdistus ja turvattomuus, jotka yhdessä tuottavat pyrkimyksiä turvallisuuden lisäämiseen. Yhteiskunnallinen utopia ei ole enää positiivisen sosiaalisen muutoksen ja varallisuuden lisääntymisen voimassa vaan riskiyhteiskunnan utopia on negatiivissävytteinen ja defensiivinen. Ensisijainen pyrkimys on kaikkein pahimman estäminen, joka saavutetaan erilaisilla henkilökohtaisten ja yhteisöllisten rajoitusten lisäämisellä. (Beck 1992)

!   Räjähdysmäisesti lisääntynyt maailmanlaajuinen uutisointi ja nopean kulkeutumisen mahdollistava sosiaalinen media tuottavat kokemusta jatkuvien kriisien ketjuuntumisesta (Garland 2001)?

!   Yhteisöjen toleranssiaste laskee hiljaisen näkymättömästi kautta poliittisen repertuaarin. Myös selkeän eksplikoituja ilmaisuja erilaisten ”nollatoleranssien” muodossa esiintyy.

!   Seuraa pyrkimyksiä ”puuttua” entistä varhaisemmin, nopeammin ja tuntuvammin. Varhainen puuttuminen näyttäytyy myöhäismodernien yhteiskuntien neuroottisena ja reflektoimattomana ontologisen ahdistuksen (huolidiskurssi) hallinnan instrumenttina.

!   Yhteisöt tulevat entistä reaktiivisemmiksi ja siirrymme kohti ”hälytysvalmiusyhteiskuntaa”, jonka lähtökohtainen ajatus on, että milloin tahansa voi tapahtua mitä tahansa.


YHTEENVETO !   SYRJÄYTYMISEN KÄSITE

!   Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa: syrjäytymiskäsitteen historiallisuus, relationaalisuus ja kytkeytyminen valta-asetelmiin ja –strategioihin

!   Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: 1990-laman jälkeinen ilmaantuminen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallinnollisiin toimintaohjelmiin.

!   SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT !   Neljä esimerkkiä:

!   Laiskan ei pidä leipää syömän: tee työtä! (Workfare) !   Tuottava ei saa olla hukassa! (Kontrolli, hallinta ja vapaan yhteiskunnan rajat) !   On vain yksilöitä ja perheitä, ja korkeintaan naapurustoja! (kommunitaristinen agenda) !   Nuoret ovat huoltosuhdepolitiikan väline (yhteiskuntaruumiiseen sitominen)

!   SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA !   Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos !   Kolme näkökulmaa:

!   Talous: kohti edistynyttä liberalismia ja turbokapitalismia !   Toiminnan mieli: riski ja kärjistyneen kalkyloiva mieli !   Solidaarisuus: luottamuksen orgaanisesta solidaarisuudesta jaettuun epäluottamukseen,

pelkoon ja huoleen.


NUORTEN SYRJÄYTYMINEN – KÄSITE,

POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki, 28.11.2012

Documents

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN – KÄSITE, POLITIIKAT JA … › sites › socialmedicine.fi › files › SLP2012_Harrikari.pdfsiihen kytköksissä olevat puhetavat näyttäytyvät, sitä