NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON ......Nummi-Pusulan naapurikuntia ovat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti. Nummi-Pusulan kokonaispinta-ala on 504,82 km2, josta maapinta-ala

NUMMI-PUSULAN KUNTA ____________________________________________________________________________

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2011

Kiuru & Rautiainen Oy

RK&RK& 11.8.2011

Nummi-Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ____________________________________________________________________________

© Kiuru & Rautiainen Oy 11.8.2011

2(63)

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO ................................................................................................... 2

1 JOHDANTO ................................................................................................................... 5

2 SUUNNITTELUPERUSTEET ..................................................................................... 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta ............................................................................... 6

2.2 Väestö ja elinkeinot ................................................................................................... 6

2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö ......................................................................... 7

3 VESIHUOLLON NYKYTILA ................................................................................... 10 3.1 Vesihuolto Nummi-Pusulan kunnan alueella .......................................................... 10

3.2 Talousvesihuolto ..................................................................................................... 11

3.2.1 Pohjavesialueet ............................................................................................... 11

3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset ........................................................ 12

3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot ................................................................................ 14

3.2.4 Varavedensaanti ............................................................................................. 15

3.3 Jätevesihuolto .......................................................................................................... 16

3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot ................................................................... 16

3.3.2 Jätevedenpuhdistamo ...................................................................................... 17

3.3.3 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus ............................ 23

3.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella ................................................ 26

3.4.1 Vedenhankinta ja jakelu ................................................................................. 26

3.4.2 Jätevesien käsittely ......................................................................................... 27

3.5 Yhteistyö vesihuollossa ........................................................................................... 29

3.5.1 Yhteistyö kunnan alueella .............................................................................. 29

3.5.2 Kunnan omat avustusperusteet ....................................................................... 29

3.5.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö ........................................................................... 29

3.6 Vesistöjen tila Nummi-Pusulan kunnan alueella .................................................... 29

3.7 Vesihuollon ongelmakohdat ................................................................................... 31

3.7.1 Vedenhankinta ja jakelu ................................................................................. 31

3.7.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto .......................................................... 31

3.7.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot ...................................................... 32

3.8 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat ............................................................. 32

4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET ............................................................ 33 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa .............................................................. 33

4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon ...................................................................... 33

4.2.1 Kaavoitustilanne ............................................................................................. 33



3(63)

4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla ...................... 34

4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet ........................................................ 34

4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella .......................................... 34

4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueilla ...................................................................... 37

4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla ..................................... 38

4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella .............................. 39

4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet ........................................ 39

4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto ....................................................................... 42

4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit ................................................... 44

4.5.1 Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos ja osuuskunnat ........................................... 44

4.5.2 Raakavesilähteet ............................................................................................. 45

4.5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin ................................................................. 45

4.5.4 Organisaatioiden kehittäminen ....................................................................... 46

4.6 Vesihuollosta tiedottaminen .................................................................................... 46

5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT ......................................... 47 5.1 Yleistä ..................................................................................................................... 47

5.2 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät ..................................................... 47

5.3 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet .......................................................... 49

5.3.1 Oma rahoitus .................................................................................................. 49

5.3.2 Ulkopuolinen rahoitus .................................................................................... 49

6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET .............................................................................. 53 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla ................................................................ 53

6.2 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet .................................................................... 54

6.3 Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma ...... 55

6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella ......................................... 56

6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi ................................................ 57

6.5.1 Taloudelliset vaikutukset ................................................................................ 57

6.5.2 Muut vaikutukset ............................................................................................ 58

7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN ..... 59

8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET ........................................................................ 60



4(63)

LIITTEET: Liite 1: Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat 1.1.2011 alkaen Liite 2: Vireillä olevat kaavat Liite 3: Kaavoitusohjelma 2011 - 2015

PIIRUSTUSLUETTELO:

Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-449-01.0 Nykytilannekartta 1:70 000 600 x 600 mm

KR-420-02.0 Kehittämistarvealueet 1:70 000 600 x 600 mm

KR-420-03.0 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet -

KR-420-04.0 Kunnan alueen palopostit 1:35 000 A3



5(63)

1 JOHDANTO

Nummi-Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2006 laaditun Nummi-Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Vuonna 2006 vesihuol-lon kehittämissuunnitelman laati Kiuru & Rautiainen Oy.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astunee-seen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alu-eellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi se-kä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuk-sin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 §). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäi-si. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon jär-jestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tar-koitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeen-panoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämi-seen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäte-veden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä sii-tä työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Suunnitelman laatimista on ohjannut tilaajan puolelta Nummi-Pusulan kunnan tekni-nen johtaja Jorma Lehtonen. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet ins. (AMK) Teemu Heikkinen ja DI Jyri Rautiainen.



6(63)

2 SUUNNITTELUPERUSTEET

2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Nummi-Pusulan kunta sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, Lohjan seutukunnan alueella Etelä-Suomen läänissä. Nummi-Pusulan alueelle on syntynyt asutusta jo 1200 - 1300 -luvuilla. Nummi-Pusulan kunta on perustettu vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kunti-en yhdistyessä. Nummi-Pusulan naapurikuntia ovat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti. Nummi-Pusulan kokonaispinta-ala on 504,82 km2, josta maapinta-ala 469,53 km2 (93 %) ja vesipinta-ala 35,29 km2 (7 %). Kunnan alueella on kolme taajamaa: Saukkola, Pusula ja Nummi. Pusula ja Saukkola ovat niistä voimakkaimmin kasvavia. Pusulasta naapurikaupunkiin Karkkilaan, on 18 kilometriä, ja Saukkolasta Lohjan Sammatin alu-eelle 10 kilometriä. Nummi sijaitsee valtatie 1:n varrella. Nummi-Pusulan kunta kuu-luu Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimin-ta-alueisiin.

2.2 Väestö ja elinkeinot

Nummi-Pusulan kunnassa asuu 6 134 asukasta (31.12.2010). Kunnan väestönkasvu on ollut aaltoilevan maltillista, sillä vuonna 2004 kunnan asukasluku oli 5 912 ja vuonna 2005 ylitettiin ensimmäisen kerran 6 000 asukkaan rajapyykki asukasluvun ollessa 6002. Vapaa-ajan asukkaiden ansiosta kunnan väkiluku lähes kaksinkertaistuu kesäi-sin. Perinteisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä pienyritystoiminnan lisäksi Nummi-Pusulassa on myös keskisuuria teollisuusyrityksiä. Kunnan työpaikoista 9,8 % oli maa- ja metsätaloudessa, 30,2 % jalostuksessa ja 55,8 % palveluissa. Kunnan tär-keimmät työnantajat ovat Ikkalassa toimiva Nurmi - Hydraulics Oy ja Saukkolassa toimiva Oy Pumppu - Lohja Ab. Ikkalassa sijaitsee lisäksi Alhovuoren laskettelukes-kus. Kunnassa on noin 2 700 kpl vapaa-ajan asuntoja.

Taulukko 1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2010.

Osa ‐alue Asukkaat %

Nummi 973 16

Pusula 1 404 23

Saukkola 1 471 24

Muu haja‐asutus 2 286 37

Koko kunta 6 134 100



7(63)

2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö

Maakuntakaavoitus, Uudenmaan maakuntakaava Voimassa oleva maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen (ns. 2. vaihemaakuntakaava) on ollut vireillä vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavoitus - Nummi-Pusulan itäosan osayleiskaava

(360 vakituista asuntoa, 240 loma-asuntoa ja yhteensä 950 asukasta vuonna 2008) - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaava

Nummi-Pusulan kunnan eteläosan osayleiskaavan tavoitteena on maankäytön ohjaaminen moottoritien vaikutusalueella. Kaavoitettava alue on valtatie E18 uuden vuonna 2009 valmistuneen moottoritieosuuden käytävä, sen liittymät ja niiden lähialueet. Kaavoitusalue on 39,34 km2.

Tulevina vuosina vireille tulevia kaavoja (kts Liite 3, kaavoitusohjelma) - Pusulan kirkonkylän osayleiskaava (v. 2013) - Turuntien osayleiskaava (v. 2014) - Kaakkoinen osayleiskaava v. 2015) - Ikkalan osayleiskaava (v. 2015)

Asemakaavoitus Pusulan, Nummen ja Saukkolan taajamat on pääosin asemakaavoitettu. Pusulan Kaukelantien varren asemakaava-alue sijaitsee Pusulan kirkonkylässä, alueeseen kuuluu Kaukelantien ja Pusulanjärven koillisrannan välinen alue, sekä alueita Kaukelantien itäpuolelta. Seuraavassa on luettelo kunnan vireillä olevista asemakaava-alueista. - Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava - Leskeläntien ympäristön asemakaava - Uusitalo asemakaava - Luopionkorven asemakaava - Mäntsälän metsän asemakaava - Petsamon asemakaava - Arvelankujan asemakaava - Kuntalanmäen asemakaava - Ikkalan keskustan asemakaava - Heimolantien itäpuoli



8(63)

Tulevina vuosina vireille tulevia kaavoja (kts Liite 3,kaavoitusohjelma) 1. Asemakaava

- Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaavassa teollisuusalueeksi merkitty alue Kasvihuo-neilmiön ympäristössä Turuntien, Paikkarintien ja Palomäentien risteysalueen tuntumas-sa. Alue on ylikunnallisen runkoviemärin vaikutusalueella, mikä tukee asemakaavan laadinnan edellytyksiä tulevaisuudessa. Asemakaavan laadinta aloitetaan vuonna 2012.

2. Asemakaavan muutos ja laajennus

- Pusula, Pippuri/KarimäkiAlueella on kunnan maata, jonka asemakaavoitus pientaloton-teiksi ja virkistysalueeksi aloitetaan vuonna 2012.

3. Asemakaavan muutos ja mahdollinen laajennus

- Oinolan koulun ympäristö. Alueella on kunnan omistamaa maata koulukeskuksen ja mt 110 ympäristössä ja Paanamäen kupeessa. Olemassa oleva kaava vuodelta 1968 on van-hentunut ja sisältää mm. tarpeettomia tievarauksia. Asemakaavassa tutkitaan VT 1 var-ren maankäyttöä liikennemäärien vähennyttyä ja mahdollisia asutuksen laajenemissuun-tia. Asemakaavan aloittaminen tulee ajankohtaiseksi vuonna 2012.

4. Lohjantien varsi, mt 110 eteläpuoli – ns. Fakin kaava Saukkolassa - E18-moottoritien valmistuttua alue sopii asuinrakentamiseen liikennemäärien pienennyt-

tyä maantiellä 110 (entinen VT1). Voimassa olevassa asemakaavassa on alueeseen koh-distuvia turhia tievarauksia. Alueella on jätevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia. Aloite-taan aikaisintaan vuonna 2013.

5. Saukkola

- Jättöläntien pohjoispuoli. Kunnan Saukkolan taajaman luoteispuolella omistama noin 15 ha tila Reko I soveltuu sijaintinsa puolesta alueeksi, jonka rakentamismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013.

6. Tavolan eritasoliittymä pohjoinen

- Espoo – Salo –oikoradan alustavan yleissuunnittelun perusteella moottoritietä myötäile-vään linjausvaihtoehtoon M on jatkossa varauduttava maankäytön suunnittelussa. Radan linjausvaihtoehto M sijoittuu keskelle liittymän pohjoispuolelle asemakaavoitettavaksi aiottua aluetta ja häiritsee mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen kaavaratkaisuun. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2013.

7. Marttilantien varsi ja alue välillä Marttilantien lounaispuoli – S-market, Pu-

sula - Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja sisältää turhia tievarauksia. Alueella ei

ole kunnan maata. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus osoittaa uusia rakennuspaikkoja sujuvan tieyhteyden ja kunnallistekniikan ulottuville. Asemakaavan laadinta aloitetaan aikaisintaan vuonna 2014.

8. Oinola – Nummi

- Asemakaavan muutos tulee käsittämään Nummentien itäpuolisen vanhentuneet kaava-alueet ja rajautumaan osittain Kihintöyrään alueeseen, jossa kunnalla on rakennuspai-koiksi asemakaavoitettua maata. Voimassa oleva kaava on vuodelta 1968 ja sisällöltään vanhentunut mm. ohitustien tielinjauksen osalta. Asemakaavan laadinta aloitetaan vuon-na 2015.



9(63)

Ranta-asemakaavoitus Kunnassa on vireillä seuraavat ranta-asemakaavat. - Leponiemen ranta-asemakaava - Someron yhteismetsän ranta-asemakaava - Vaherman Sahatontin ranta-asemakaava - Finnsilvan ranta-asemakaava - Alimmaisen, Keskimmäisen ja Ali-Särkisen ranta-asemakaava - Antiaisen ranta-asemakaava

Kaavoitettavien alueiden kaavakartta on raportin liitteenä Natura-alueet

Natura 2000 –alueisiin kuuluvat kunnan alueella seuraavat kohteet: - Myllymäki - Keräkankare ja Kylmälähde - Haukkamäki - Lintukiimanvuori - Nummi-Pusulan lintuvedet - Hyyppärän harjualue



10(63)

3 VESIHUOLLON NYKYTILA

3.1 Vesihuolto Nummi-Pusulan kunnan alueella Nummi-Pusulan kunnan alueella keskitetystä talousvesihuollosta vastaa kunnan vesilaitoksen lisäksi haja-asutusalueella 17 vesi- tai jätevesiosuuskuntaa. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsittää Pusulan, Nummen, Oinolan ja Saukkolan taajamien kaavoitetut alueet. Vesijohtoverkostot on yhdistetty toisiinsa. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Vesiosuuskunnat ja -yhtymät huolehtivat osaltaan kunnan vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Vesiosuuskunnista neljällä (4) on oma vedenottamo ja loput osuuskunnat ostavat talousveden kunnalta. Osa kunnan alueella sijaitsevista kiinteistöistä saa talousvetensä naapurikuntien puolella toimivista vesilaitoksista. Kunnan viemärilaitos vastaa viemäröinnistä ja jätevedenkäsittelystä pääasiassa Nummen, Pusulan ja Saukkolan taajamien alueella. Kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 2 370 asukkaan jätevedet. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Saukkolan taajamassa. Jätevedenpuhdistamo ollaan kuitenkin sulkemassa Nummi-Pusulan ja Lohjan välisen siirtoviemärilinjan valmistumisen jälkeen, vuonna 2012. Kunnan vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Kunnallisen viemärilaitoksen lisäksi Nummi-Pusulassa toimii myös kolme osuuskuntaa joilla on viemäriverkosto. Lisäksi kolmella osuuskunnalla on viemäriverkoston rakentaminen tai suunnittelu menossa parhaillaan. Ikkalan alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Karkkilan kaupungin verkostoon. Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat vuonna 2010 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa.

Taulukko 2. Vesi- ja viemäriverkostoihin liittyneet ja liittymättömät vuonna 2010. Vesijohto Viemäri

Kiinteistöt Asukkaat % Kiinteistöt Asukkaat % Liittyneet - Kunta 834 2 087 680 1 700 - Osuuskunta 553 1 382 268 * 670* Yhteensä 1 387 3 469 57 % 948 2 370 39 % Liittymättömät - kunnan alue 1 066 2 665 1 505 3 764 Yhteensä 1 066 2 665 43 % 1 505 3 763 61 % • luvussa on huomioitu vain toimintansa aloittaneet osuuskunnat Vuonna 2010 vesiosuuskunnissa oli yhteensä noin 1 382 asukasta (553 kiint.), joista neljällä osuuskunnalla (n. 350 as) oli oma vedenottamo ja loput oli liittynyt kunnan verkostoon (n. 1 032 as). Jo toimintansa aloittaneissa jätevesiosuuskunnissa on viemäriliittyjiä noin 670 asukasta (268 kiint.). Lisää liittyjiä tulee liittymään rakenteilla oleviin osuuskuntiin lähivuosina.



11(63)

3.2 Talousvesihuolto

3.2.1 Pohjavesialueet Nummi-Pusulan alueella on 5 kpl I-luokan pohjavesialueita. Alueet ovat Vesi-Pekka, Iikkala, Saukkola-Mäntsälä, Mykämäki ja Keräkankare. Näillä I-luokan pohjavesialueilla sijaitsee kuusi pohjavedenottamoa. Kaikkien kunnan alueella olevien pohjavesialueiden arvioitu pohjaveden muodostumismäärä on noin 16 000 m3/d. I-luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin 9 650 m3/d. Nummi-Pusulan pohjavesialueille ei ole tehty suojelusuunnitelmia. Pohjavesialuetiedot on esitetty taulukossa 3. Pohjavesialueet on esitetty myös liitteenä olevassa suunnitelmakartoissa. Taulukko 3. Kunnan alueella olevat pohjavesialueet ja arvioidut antoisuudet

Pohjavesialue Numero Luokka Antoisuus, m3/d

Vesi-Pekka 154001 I 400 Ikkala 154002 I 250 Saukkola - Mäntsälä 154003 I 800 Mykämäki 154005 I 1 200 Keräkankare 154006 I 7 000 Nummiahde 154004 II 1 030 Pohjannonharju 154008 II 1 260 Nummimetsä 154015 II 530 Rankkulannummi 154051 II 670 Hamperinnummi 154007 III 270 Salmenpalo 154009 III 140 Kaljakuru 154010 III 390 Hunsaa 154011 III 250 Heijala 154012 III 300 Langinmäki 154013 III 110 Syrjälä 154014 III 280 Nummenranta 154016 III 320 Kotanummi 154017 III 290 Löyttyjärvi 154052 III 300 Karhunkorpi III 250

Yhteensä 16 040 luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue



12(63)

3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos hankkii raakavettä Keräkankareen alueella sijaitsevalta Kylmälähteen pohjavedenottamolta. Keräkankareen pohjavesiesiintymä sijaitsee Pusulan taajaman luoteispuolella. Keräkankareen pohjavesiesiintymän arvioitu antoisuus on 7 000 m3/d, mutta 3 000 m3/d on arvioitu olevan tuotto, joka voidaan haitatta käyttää. Nykyisen ottamon kapasiteetti on noin 960 m3/d. Varavedenottamona toimii Vesi - Pekan ottamo, joka sijaitsee 2 km Nummen kirkolta kaakkoon. Vesi - Pekan ottamon ongelmana ovat rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousu suuremmalla vedenotolla. Vesi - Pekan ottamon kapasiteetti on 300 m3/d. Pohjavedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät nykyinen käyttö on koottu taulukkoon 4 ja 5. Taulukko 4. Nummi-Pusulan vesihuoltolaitoksen vedenottamot vuonna 2010

Kapasiteetti Nykyinen otto Käsittely Vedenottamot m3 / d m3 / d

Kylmälähde 960 430 Alkalointi ja UV Vesi - Pekka 300 0 ei käytössä Taulukko 5. Vesiosuuskuntien vedenottamot vuonna 2010

Kapasiteetti Nykyinen otto Käsittely Vedenottamot m3 / d m3 / d

Yli-Koikka (Hyönölän VOK) 430 15 Ei käsitellä Hyrkkölä (Hyrkkölän VOK) - 5 Ei käsitellä Ikkala (Ikkalan VOK) - 0 Ei käytössä Leppäkorpi - - Ei käsitellä Kylmälähteen vedenottamo ja käsittelylaitos Kylmälähteen pohjavedenottamo sijaitsee Hauhulan kylässä Kylmälähteentien varrella Keräkankareen pohjavesialueella. Vedenottamo on valmistunut vuonna 1984. Pohja-veden muodostumisalue on 8,38 km3, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 7 000 m3/d. Vesilaitoksella on vesioikeuden lupa ottaa vettä enintään 800 m3/d kuukausikes-kiarvona laskettuna. Vuonna 2010 keskimääräinen otto oli 430 m3/d. Raakavesi pumpataan suoraan Keräkankareen käsittelylaitokselle, jossa raakavesi käsitellään vuonna 2007 valmistuneessa kalkkikivialkalointilaitoksessa. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla. Vesi - Pekan vedenottamo Vesi - Pekan vedenottamo sijaitsee Oinolan kylässä. Vedenottamo toimii varavedenot-tamona. Ottamolla on runsaan vedenoton aikana kuitenkin ongelmana korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Vedenottamolta otetaan kaksi kertaa vuodessa jatkuvan val-vonnan mukaiset näytteet veden laadun varmistamiseksi. Vedenottamolla ei ole erillis-tä käsittelylaitteistoa.



13(63)

Veden laatu

Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos seuraa vesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia ja verkostoveden laatua valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos suorittaa omaa käyttötarkkailua. Laitoksilla tehdään valvontakäyntejä kaksi kertaa viikossa. Vesilaitoksen ympäristössä on kaksi pohjaveden tarkkailupistettä.

Tarkkailunäytteiden edustamat verkostoon lähtevät vedet ovat olleet tutkittujen omi-naisuuksien suhteen verkostovesille asetettujen laatuvaatimusten ja -suositusten mu-kaisia. (STM 461/2000, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaati-muksista ja valvontatutkimuksista) Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä (Dnro STM/3982/2007), kunnan terveyden-suojeluviranomainen on selvittänyt v. 2007, onko vesilaitoksen verkoston liitetyissä kiinteistöissä käytetty sellaisia teknisiä ratkaisuja, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Ensisijaisesti tarkastukset kohdennettiin jätevedenpuhdistamoihin ja teollisuuteen. Nummi-Pusulassa tarkastettiin yhteensä 13 kohdetta, joista 12 lähetettiin kirjekysely ja yksi kohde käytiin tarkastamassa paikanpäällä. Tarkastuksissa ei havaittu puutteita. (Tiedote: Nro. ad 205/68/-/2008) Vedenkulutus

Vuonna 2010 kunnan vedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä 156 611 m3 (430 m3/d). Pumpatusta vesimäärästä laskutettu vesimäärä oli 137 714 m3/a (377 m3/d). Vuotovesiprosentti oli näin ollen 12 % eli 18 897 m3/a (52 m3/d). Taulukko 6. Kunnan vedenottamoilta pumpattu ja laskutettu vesimäärä vuosina 2009 ja 2010.

Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Vuotovedet

Vesilaitos m3/a (m3/d) m3/a (m3/d) m3/a (%)

Vuosi 2009 148 210 (406) 141 045 (386) 5 %

Vuosi 2010 156 611 (430) 137 714 (377) 12 %

Nummi – Pusulan kunnan alueella ei ole merkittäviä asuin- elinkeino- tai teollisuuskohteita, joissa vedenkulutus olisi normaalia suurempaa. Taulukon 6 arvoista nähdään kuitenkin, että vuosien 2009 ja 2010 vuotoveden osuus on ollut hyvällä tasolla. Hyvä taso on saavutettu tehokkaalla verkostosaneerauksella, jota tulee jatkossakin ylläpitää. Sammutusvesihuolto Kunnan alueen sammutusvesihuoltoon käytetään kunnan alueella olevia paloposteja. Palopostit ovat pääosin kolmessa suurimmassa taajamassa. Lisäksi yksittäisiä paloposteja on myös haja-asutusalueilla osuuskuntien verkostoissa. Paloposteja on Nummen taajamassa 10 kpl, Pusulan taajamassa 24 kpl ja Saukkolassa 14 kpl. Kunnan alueen palopostit on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Kunnassa ei ole tehty erillistä sammutusvesisuunnitelmaa.



14(63)

3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot Vesijohtoverkosto on jaettu kolmeen jakelualueeseen. Jakelualueet ovat Nummen jakelualue, Pusulan jakelualue ja Saukkolan jakelualue. Nummen jakelualueeseen kuuluu Nummen taajaman alue ja Hieran vesiosuuskunnan alue. Saukkolan jakelualueeseen kuuluu Saukkolan taajaman alue, Tavolan vesiosuuskunnan alue sekä Härkäjoen vesiosuuskunnan alue. Pusulan jakelualueeseen kuuluu Pusulan taajaman alue, Marttilan, Töllin, Saparomäen, Heijalan ja Jakolan vesiosuuskunnat. Vuoden 2011 alussa veden jakeluverkosto käsitti noin 67 km vesijohtoa. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkossa on Pusulan ja Huhdin vesitornien painepiirit: Pusulan painepiirissä on 150 m3 vesitorni; HW +94,7 mmp, MW +92,6 mmp. Huhdin painepiirissä on 500 m3 vesitorni; HW +109 mmp, MW +108,7 mmp. Vesijohtoverkostossa on lisäksi neljä paineenkorotusasemaa. Vesilaitoksen valvontakeskus sijaitsee Keräkankareen vedenkäsittelylaitoksella. Taulukko 8: Kunnan alueella olevat vesijohtoputkimäärät materiaaleittain vuonna 2010.

Putkimäärä Osuus km %

Valurautajohtoa 5 7,4 Asbestisementtiputkea 0,85 1,1 Teräs 0,32 0,5 Muoviputket 61 91 Yhteensä vesijohtoa 67 100 Vuoden 2000 alussa tehdyn vuotovesiselvityksen mukaan vesijohtoverkoston kunto on pääosin hyvä, eikä merkittäviä putkirikkoja löydetty. Vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilakartassa.



15(63)

Kuva 1: Pusulan 150 m3 teräksinen vesitorni

3.2.4 Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 9). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää.

Taulukko 9. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vas-taavat vesimäärät Nummi-Pusulassa.

Turvallisuusluokka Poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä I > 120 l/as/d II 50 - 120 l/as/d III 20 - 50 l/as/d IV < 20 l/as/d



16(63)

Nummi-Pusulan kunnalla on mahdollisuus poikkeustilanteessa toimittaa vettä kulutta-jille turvallisuusluokkaan I edellyttävä vesimäärä seuraavasti:

• Päävedenottamon (Kylmälähde) ollessa pois käytöstä, voidaan osa tarvittavasta vesimäärä toimittaa Vesi-Pekan vedenottamolta. Vedenottamosta on saatavissa noin 300 m3/d talousvettä. Molemmat suuremmat vedenottamot ovat eri pohjavesi-alueilla, joten talousveden toimittaminen on tyydyttävästi turvattu vaikka suurin pohjavesialue ei olisi käytössä.

• Merkittävän kriisiajan varmuusyhteyden varmistaa suunniteltu siirtoviemärilinjan yhteyteen rakennettava yhdysvesijohto DN 160-10, joka tullaan rakentamaan Loh-jan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan välille vuonna 2012. Tämän varmuusyh-teys turvaa Nummi-Pusulan talousvedensaannin poikkeustilanteissa, jolloin oma pohjavedenotto ei ole käytössä. DN 160-10 yhdysvesijohtolinjan kapasiteetti mah-dollistaa noin 960 m3 vesimäärän pumppaamisen vuorokaudessa ( virtausnopeus 1 m/s) mikäli Lohjan puolella linjojen, paineenkorotusasemien ja vedenottamon ka-pasiteetti on riittävä. Valmistuvaa yhdysvesijohtolinjaa tulisi testata säännöllisesti.

• Ikkalan kylän vedenhankinta on riippuvainen Karkkilan kaupungin toimittamasta talousvedestä. Ikkalan kylässä on olemassa oleva pohjavedenottamo, jota ei kui-tenkaan käytetä johdettaessa käyttövesi Karkkilasta. Karkkilasta tuleva vesijohto-yhteys on DN 110 / 140 (teoreettinen kapasiteetti 25 m3/h, virtaus 1m/s)

3.3 Jätevesihuolto

3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Nummi-Pusulan kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa pääosin Nummen, Pusulan ja Saukkolan taajama-alueen. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivi-en osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa.

Nummi-Pusulan alueella ei ole käytössä sekaviemäröintiä. Koko kunnan viemäriver-kosto on erillisviemäröityä. Erillisviemäreillä sade- ja kuivatusvedet johdetaan sopi-vaan maaston kohtaan imeytettäväksi avo-ojissa ja muut jätevedet johdetaan jäteve-denpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan puhdistamolle Saukkolan alueelta viettoviemä-rillä ja muualta paineellisella siirtoviemärillä. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 81 km. Hulevesiviemäriä kunnan alueella on noin 2 km. Viemäriverkostoon kuuluu kuusitoista (16) jätevedenpumppaamoa, joista kaikki ovat kaukovalvonnassa. Taulukko 11: Kunnan alueella olevat viemärilinjat materiaaleittain vuonna 2010.

Putkimäärä Osuus km %

Valurautajohtoa 0 0 Betoniviemäri 21,3 26 Teräs 0 0 Muoviputket 59,9 74 Yhteensä viemäriä 81,2 100



17(63)

Vuoden 2000 alussa tehdyn vuotovesiselvityksen mukaan viemäriverkoston kunto on pääosin hyvä, eikä merkittäviä putkirikkoja löydetty. Viemäriverkosto on esitetty liitteenä olevassa nykytilakartassa.

3.3.2 Jätevedenpuhdistamo Nummi-Pusulan kunnan alueelta muodostuvat Nummen, Oinolan, Saukkolan ja Pusulan taajamien sekä alueella toimivien jätevesiosuuskuntien jätevedet käsitellään Saukkolan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo sijaitsee Saukkolan taajaman keskustasta 1 km päässä Nummenjoen pohjoispuolella. Saukkolan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1988. Saukkolan puhdistamo käsittää sisätiloissa olevan rinnakkaissaostuslaitoksen. Puhdistusprosessiin kuuluu tulopumppaus, esikäsittely, kaksilinjainen ilmastus ja jälkiselkeytys. Laitoksella käsitellään ainoastaan kunnan alueen asumajätevesiä, laitokselle ei johdeta teollisuuden jätevesiä, joka poikkeaisi normaalista asumajätevedestä. Puhdistamo tullaan sulkemaan siirtoviemärilinjan valmistuttua Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Kuva 2: Ilmakuva Saukkolan puhdistamotontista Prosessikuvaus: • Tulopumppaamo ja välppäys sekä välpepuristin • Ilmastus (V= 2 x 115 m3) • Jälkiselkeytys, vaakaselkeytysaltaat (A= 2 x 60 m2) • Lietteen sakeutus (V= 45 m3) ja kuivaus viirapuristimella • Umpikaivolietteen vastaanotto

Jätevedenpuhdistamo

Nummenjoki



18(63)

Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Nummenjokeen, joka laskee Muster-pyynjärveen ja siitä edelleen Lohjanjärven Maikkalanselälle.

Kuva 3. Saukkolan jätevedenpuhdistamon prosessikaavio.

Kuva4. Saukkolan jätevedenpuhdistamo

TULO-PUMPPAUS

SELKEYTYSALTAATPORRASVÄLPPÄ

FerrosulfaattiFerrosulfaatti

VÄLPEPURISTIN

DESINFIOINTI

KALKKI

Lietettä kompostointiin

rejektivesi

KAATOPAIKALLE

KARKEAKUPLA-ILMASTUS

I

NUMMENJOKEENPALAUTUSLIETE

OHITUS

ILMASTUSILMASTUS

TIIVISTÄMÖ

VIIRAPURISTIN

PolymeeriPolymeeri



19(63)

Taulukko 12. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja vuosien 2006…2008 kuormitus.

Mitoitus Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Asukasvastineluku AVL 2 500 1 700 1 500 1 800 Qkeskim m3/d 1 110 420 533 509 Qmax m3/d - 1 495 1 880 2 100 qmax m3/h 161 63 78 88 qmit m3/h 91 - - - BOD7 kg/d 203 83 92 106 Kokonaisfosfori kg/d 9,8 4,2 4,7 4,5 Kokonaistyppi kg/d 46 25 26 27 Kiintoaine kg/d - 72 91 107

Kuvassa 5 on esitetty jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen, maksimaalinen ja minimivirtaama keskimääräisinä kuukauden vuorokausikeskiarvoina. Kuvaajasta voidaan havaita tulovirtaaman pysytelleen keskimäärin tasolla 450…500 m3/d viime-vuosina. Maksimivirtaamat ajoittuvat kevään sulamisvesien ja syksyn sekä alkutalven runsaiden sadekausien ajoille jolloin maksimivirtaamat ovat olleet tasolla 1800…2100 m3/d.

Kuva 5 Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen sekä minimi ja maksimi vuo-rokausivirtaama vuosina 2006 - 2008.



20(63)

Vuoden 2010 aikana laitoksella käsiteltiin 162 204 m3 jätevettä (444 m3/d). Puhdistamolle tuleva keskimääräinen virtaama on noin 40…50 % mitoitusarvosta. Laskutetun jäteveden osuus oli 97 396 m3/a (267 m3/d). Laskuttamattoman jäteveden määrä on ollut vuosina 2007 - 2008 hyvin korkea noin 50 %... 66 %. Vuoto- ja hulevesimäärää on saatu vähenemään kuitenkin merkittävästi vuosien 2009 – 2010 aikana, jolloin vuoto- ja hulevesien määrä on ollut enää noin 30…40 %.

Taulukko 14. Jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä ja laskutettu vesimäärä vuosina 2007 - 2010.

Käsitelty vesimäärä Laskutettu vesimäärä Hulevedet

Vesilaitos m3/a (m3/d) m3/a (m3/d) m3/a (%) Vuosi 2007 179 996 (490) 61 851 (170) 118 145 (66 %) Vuosi 2008 186 070 (509) 92 702 (254) 93 368 (50 %) Vuosi 2009 133 209 (364) 93 052 (255) 40 157 (30 %) Vuosi 2010 162 204 (444) 97 396 (267) 64 808 (40 %)

Kuvaajiin 6 ja 7 on koottu puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset ja jäteveden ravinnepitoisuudet BOD:n, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta vuonna 2008, tarkkailutulosten perusteella.

Kuva 6: Jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD7 ja kiintoainekuormitus v. 2005-2007.



21(63)

Kuva 7 Jätevedenpuhdistamolle tuleva fosfori- ja typpikuormitus v. 2005 - 2007.

Lietteenkäsittely ja sakokaivolietteet Ylijäämälietettä kertyy puhdistamolla 24 m3/d. Poistettava ylijäämäliete tiivistetään tiivistämössä ja stabiloidaan tarvittaessa kalkilla. Tiivistämisen jälkeen lietteen kiinto-ainespitoisuus on 5 % ja siten muodostuva lietemäärä 4,8 m3/d. Tiivistämön tilavuus on 34 m3

ja se riittää lietevarastoksi 7 vuorokauden ajaksi. Tiivistettyyn lietteeseen li-sätään polymeeria, jonka jälkeen liete kuivataan viirapuristimella 15 %:n…20 %:n kiintoainepitoisuuteen. Kuivattua lietettä syntyy vuosittain noin 400 m3. Kuivattu liete toimitetaan Forssaan Etelä-Suomen Multaravinne Oy:lle. Liete käytetään viherraken-tamiseen. Tulevan jäteveden välppäyksestä muodostuva välpejäte varastoidaan jäteastioissa ja toimitetaan kaatopaikalle. Välpejätettä kertyy vuosittain noin 8 m3. Sako- ja umpikaivolietteet kerätään kunnan alueelta yksityisyrittäjien toimesta, jotka toimittavat ne käsiteltäviksi Espooseen. Saukkolan puhdistamolla otetaan vastaan ainoastaan umpikaivolietteitä. Kuvassa 8 on esitetty Saukkolan jätevedenpuhdistamolla vastaanotetut umpikaivolietemäärät vuosien 2006…2008 aikana kuukausittaisina kuutiomäärinä. Maksimikuukausina puhdistamolle on tuotu noin 190 m3/kk umpikaivolietteitä. Kokonaismäärissä umpikaivolietteitä on vuosittain tuotu noin 1 000 m3…1 400 m3.



22(63)

Kuva 8 Jätevedenpuhdistamolle vastaanotettu umpikaivolietemäärä kuukausittain vuosina 2006 - 2008. Suunniteltu siirtoviemärin ja yhdysvesijohto Lohjan kaupungin verkostoon Saukkolan jätevedenpuhdistamo on suunniteltu suljettavan vuoteen 2012 mennessä ja jätevedet tultaisiin johtamaan siirtoviemärillä Lohjan kaupungin verkostoon, yhdessä Sammatin alueen jätevesien kanssa. Jätevedet pumpattaisiin Saukkolan puhdistamolta DN 200-10 siirtoviemäriin ja edelleen Lohjan kaupungin verkostoon. Siirtoviemäri to-teutetaan vuosien 2010 – 2012 aikana. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä, tullaan samaan kaivantoon sijoittamaan DN 160-10 yhdysvesijohto Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan välille. Yhdys-vesijohto turvaa Nummi-Pusulan kunnan poikkeustilanteen talousvesihuoltoa.



23(63)

3.3.3 Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho ja vesistökuormitus Jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailun mukaan. Puhdistamotarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa, kaksi tarkkailua kummankin puolivuosijakson aikana. Jätevedenpuhdistamolla on tällä hetkellä voimassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 36/1995/1 DN:94358, jossa on annettu seuraavat lupaehdot puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien:

• BOD7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo • Fosfori < 1,0 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo

Jätevedenpuhdistamolle on myönnetty 5.10.2006 uusi ympäristölupapäätös (Dnro UUS-2003-Y-594-121). Ympäristölupapäätöksestä on kuitenkin valitettu ja luvan kä-sittely on edelleen kesken. Luvassa on esitetty seuraavat lupaehdot mahdolliset ohi-juoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien:

• BOD7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo • Fosfori < 0,7 mg/l, puhdistusteho > 90 % ½ vuosikeskiarvo

Puhdistamotarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa, kaksi tarkkailua kummankin puolivuosijakson aikana. Valtioneuvoston päätöksen nro 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset:

• COD Cr < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % vuosikeskiarvo • kiintoaine < 35 mg/l, puhdistusteho > 90 % vuosikeskiarvo

Purkuvesistön kuormitus Saukkolan jätevedenpuhdistamo purkaa jätevedet Nummenjokeen, joka laskee Mus-terpyynjärveen ja siitä edelleen Lohjanjärven Maikkalanselälle. Saukkolan puhdistamon vesistökuormitus on ollut viime vuosina lupaehtojen mukai-nen. Keskimääräinen BOD7 kuorma purkuvesistöön on ollut tasolla 4,5…6,7 kg/d vuosina 2006…2008. Fosforin osalta kuormitus on ollut vastaavana ajanjaksona tasol-la 0,14…0,64. Etenkin vuonna 2007 lähtevän veden fosforikuormitus on ollut huomat-tavasti korkeampi kuin vuonna 2008. Kokonaistypen osalta kuormitus on ollut tasolla 19…27 kg/d. Vuonna 2008 lähtevän veden typpikuormitus on ollut alhaisempi kuin kertaakaan edellisenä viitenä vuotena. Jätevesien vaikutus näkyy lähinnä ammoniumtyppipitoisuuksien kasvuna ja hygieenisen laadun heikkenemisenä. Suurin kuormitus tulee kuitenkin maataloudesta. Nummenjoen tila on tyydyttävä. Musterpyynjärvi on erittäin rehevä ja yleisluokituksen mukaan se kuuluu luokkaan ’välttävä’. Lohjanjärven Maikkalanselän tila on vesistöluokituksen mukaan myös välttävä.



24(63)

Kuvaajista 9 ja 10 nähdään puhdistamon puhdistustehokkuus BOD:n, fosforin ja kiin-toaineen osalta vuoden 2008 tarkkailutulosten perusteella. Kuvaajista nähdään lisäksi nykyiset luparajat sekä kiristyvät uudet lupa-arvot eri ravinnepitoisuuksille. Kuvaajaan 11 on koottu puhdistusreduktiot eri ravinteiden osalta. Puhdistamo on täyttänyt sille asetetut lupaehdot kaikilla näytekerroilla.

Kuva 9 Puhdistamolta lähtevän veden BOD ja kiintoainepitoisuus v. 2008.

Kuva 10 Puhdistamolta lähtevän veden fosforipitoisuus v. 2008.



25(63)

Kuva 11: Puhdistamon puhdistusreduktiot BOD:n, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta v. 2008.



26(63)

3.4 Vesihuolto kunnan toiminta-alueiden ulkopuolella

3.4.1 Vedenhankinta ja jakelu Vesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden vedenjakelusta. Koko kunnan alueella vesiosuuskuntien liittyjämäärä vesijohdon osalta on noin 553 kiinteistöä eli arviolta 1 382 asukasta. Kokonaan keskitetyn vesijohtoverkoston ulkopuolella on nykytilanteessa noin 2 665 asukasta Vesiosuuskunnista neljällä (Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala ja Leppäkorpi) on omat vedenottamonsa, muut ottavat veden kunnan vesijohtoverkostosta. Ikkalan osuuskunta ostaa tosin tällä hetkellä käyttöveden Karkkilan kaupungilta. Hyrkkölän ja Hyönölän vesiosuuskunnille on laadittu STM:n asettaman terveydensuojelulain mukaiset laitoskohtaiset valvontatutkimusohjelmat. Vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueet tulee määritellä ja vahvistaa yli 50 liittyneen asukkaan tai yli 10 m3/d talousvettä kuluttaville vesiosuuskunnille. Kunnan alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa.

Taulukko 15. Nummi-Pusulan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna 2011 Vesiosuuskunta Liittyjät VJ Liittyjät JV Laskutettu vesi Laskutettu jv Verkosto VJ / JV

Kiint. Kiint. m3 /a m3 /a km 1. Hyönölän VOK 75 0 5 500 0 / 0 2. Hyrkkölä VOK 53 0 1 800 0 10 / 0 3. Ikkala VOK 10 0 / 0 4. Leppäkorpi VOK 0 0 / 0 5. Härkäjoki VOK 130 0 10 000 0 40 / 0 6. Hämjoki VOK 36 0 7 000 0 9,9 / 0 7. Hieran VOK 18 0 921 0 2 / 0 8. Marttila‐Hattula‐Hauhula 15 0 2 859 0 / 0 9. Tölli JVOK 0 56 0 3 494 0/ 12 10. Saparomäki VOK 7 0 481 0 / 0 11. Heijala VOK 9 0 1 061 0 / 0 12. Tavolan VOK 160 160 4 779 4 188 25 / 25 13. Jakova VOK 25 0 0 / 0

14. Hyvelä ‐ Jättölän VOK * 8 0 0 0 2,5 / 0 15. Röhkölän VOK 7 7 223 223 2,2 / 2,2 16. Humalojan JVOK * 0 6 0 0 0 / 1 17. Hyönölän JVOK * 0 39 0 0 0 / 12

Yhteensä 553 268 34 624 7 905 91,6 / 52,2 VOK = vesiosuuskunta JVOK = jätevesiosuuskunta * Osuuskunnalla on toiminta vasta alkamassa, eikä tietoja vielä ole



27(63)

3.4.2 Jätevesien käsittely Jätevesiosuuskunnat huolehtivat osaltaan kunnan laitoksen toiminta-alueen ulkopuolille jäävien alueiden jätevesiviemäröinnistä. Koko kunnan alueella osuuskuntien viemäriverkostoihin on liittynyt tai tulee lähiaikoina liittymään noin 268 kiinteistöä eli arviolta 670 asukasta. Kokonaan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella on nykytilanteessa noin 1 505 kiinteistöä, joissa asuu noin n. 3 760 asukasta (n. 61 % kunnan asukkaista). Kunnan alueella on toiminnassa olevia jätevesiosuuskuntia tällä hetkellä kolme kappaletta ( Röhkölän, Tavolan ja Töllin osuuskunnat). Suunnitteluvaiheessa tai rakennusvaiheessa olevia jätevesiosuuskuntia on kolme kappaletta (Hyönölän, Humalojan ja Hyvelä-Jättölän osuuskunnat). Kaikkien osuuskuntien jätevedet johdetaan tai tullaan verkoston valmistumisen jälkeen johtamaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Taulukko 16. Haja-asutuksen jätevesikuormitus.

tuleva kuor-mitus*

puhdistus-teho (%) **

lähtevä kuormitus

***

asukasmäärä ympäristö-kuormitus

BOD7ATU 50 g/as/d 10-20 42,5 g/as/d 3 760 160 kg/d

typpi (N) 14 g/as/d 10-20 11,9 g/as/d 3 760 45 kg/d fosfori (P) 2,2 g/as/d 10-20 1,87 g/as/d 3 760 7,0 kg/d

* Talousjätevesiasetuksen 888/2003 mukaan ** Santala Erkki. 1990. Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). *** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia.

Haja-asutuksesta ympäristöön johdettu BOD7ATU- ja fosforikuormitus ovat laskennal-lisesti huomattavasti suurempi kuin mitä jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus on ollut. Kuormitusten vertaaminen ei vesistöjen kannalta anna aivan oikeaa kuvaa, kos-ka haja-asutuksen kuormitus jakaantuu koko kunnan alueelle. Puhdistamon kuormitus on pistemäinen ja se kohdistuu suoraan vesistöön. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen sekä pohjavesialueilla pohjavesien laatuun. Alueilla, joilla ei ole yleistä viemäriverkkoa, tulee jätevedet käsitellä kiinteistökohtai-sesti siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa synny. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennet-tiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella nro 542/2003. Uuden asetuksen mu-kaan käytettyjen laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Tämä kiinteistökohtaisesta talousjätevesien käsittelyä määritte-levä asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetusta on täsmennetty vuoden 2011 tammikuus-sa.



28(63)

Jätevesiasetus ei aseta määräyksiä jätevesijärjestelmän teknisille yksityiskohdille. Se asettaa ainoastaan tavoitteet, joihin jätevesienkäsittelyjärjestelmällä tulisi päästä. Jäte-vesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnit-telusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Käytännössä kiinteistö voidaan liittää keskitet-tyyn viemäriin, rakentaa oma pienpuhdistamo, siirtyä vedettömään käymäläratkai-suun, kerätä jätevedet umpisäiliöihin tai puhdistaa jätevedet maaperäkäsittelyllä. Kiin-teistökohtaisten järjestelmien puhdistusvaatimukset tulevasta jätevedestä ovat BOD7 (orgaaninen aines) osalta 80 %, fosforin osalta 70 % ja typen osalta 30 %. Erityisillä alueilla, kuten ranta-alueilla, puhdistusvaatimukset ovat tiukemmat (BOD 90 %, fos-fori 85 % ja Typpi 40 %). Asetuksen puhdistusvaatimuksen saavuttaminen edellyttää tehostamistoimenpiteitä valtaosalle kiinteistöistä. Saostusyksikköjen lisääntyminen te-hostamistoimien myötä ja hajalietteiden käsittelyvaatimusten tehostuminen lisää vas-taanotettavien lietteiden määrää jätevedenpuhdistamolla. Kunnan ympäristönsuojelu-määräykset täsmentävät jätevesiasetuksen määräyksiä. Jätevesiasetusta sovelletaan kaikissa rakennuslupaa vaativissa kohteissa, mukaan luki-en vanhojen kiinteistöjen saneerausta koskevat toimenpideluvat. Asetuksen määräai-kaa on vuoden 2011 alussa pidennetty niin, että tehostamistoimenpiteet tulee olla van-hoilla kiinteistöillä tehty vuoteen 2016 mennessä. Asetuksen vaatimuksista vapaute-taan, mikäli omistaja on yli 68-vuotias, tämä ei kuitenkaan koske uudisrakentamista eikä loma-asuntoja. Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (v. 2010) on annettu seuraa-vat määräykset.

- Jätevesiviemäriverkon ulkopuolisilla asemakaava-alueilla on käymäläjäte-vedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön.

- Alueella on liityttävä viemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta välit-tömästi sen ollessa mahdollista

- Pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Kaikki kiinteistöltä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ul-kopuolelle käsiteltäväksi. Muut kuin käymäläjätevedet voidaan käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle.

- Rantavyöhykkeillä käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön tai käsi-teltävä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, mi-käli jätevesiä käsitellään valuma-alueella lähempänä kuin 100 metrin etäi-syydellä vesistöstä. Vesikäymälän rakentaminen on kiellettyä kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä.

- Muilla alueilla, mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu vesihuoltolai-toksen jätevesiviemäriin, tulee ne käsitellä vähintään kolmiosaisella saos-tussäiliöllä ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jäte-vesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepe-liojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon



29(63)

3.5 Yhteistyö vesihuollossa

3.5.1 Yhteistyö kunnan alueella

Kunnan organisaatiossa Nummi-Pusulan tekninen lautakunta toimii vesihuoltolaitoksen hallinnollisena organisaationa, mutta käytännössä vesihuoltolaitosta hoitaa teknisestä toimesta eriytetty yksikkö. Vesi- ja viemärilaitoksen johdossa toimii kunnan tekninen johtaja. Yksikköön kuuluu 2 laitosmiestä.

Yhteistyö vesiosuuskuntien kanssa

Kunta tarjoaa neuvonta-apuaan osuuskunnille / yhtymille olemassa olevien resurssien mukaan. Osa vesiosuuskunnista ostaa kunnalta talousveden ja kaikki jätevesiosuuskunnat johtavat viemäröintialueidensa jätevedet kunnan verkostoon ja edelleen Saukkolan puhdistamolle käsiteltäväksi.

3.5.2 Kunnan omat avustusperusteet

Kunnalla ei ole avustusperiaatteita vesiosuuskuntien perustamiseen tai tukemiseen. Kunta on kuitenkin lupautunut avustamaan osuuskuntien keskitettyjen viemäriverkos-tojen yleissuunnittelua.

3.5.3 Kuntarajat ylittävä yhteistyö Karkkila Ikkalan kylän alue on liitetty vuonna 2008 Karkkilan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Ikkalan kylästä on rakennettu DN 140-10 siirtoviemäri ja DN 140-10 yhdysvesijohto Karkkilaan. Lohja Nummi-Pusulan kunnalla on ostopalvelusopimus ympäristönsuojelun palveluista 1.1.2005 alkaen Lohjan kaupungin kanssa. Nummi-Pusulan kunnan jätevedet on suunniteltu johdettavaksi entisen Sammatin kunnan kautta Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan myös yhdysvesijohto tukemaan kuntien talousveden toimittamisen varmuutta. Vesijohtoyhteys toimisi Nummi-Pusulan kunnan varavesiyhteytenä. Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto toteutetaan vuosien 2010 - 2012 aikana.

3.6 Vesistöjen tila Nummi-Pusulan kunnan alueella Nummi-Pusulan alueella on järviä ja lampia noin 125 kpl ja niiden vesialue on yhteen-sä noin 36,8 km2. Kokoluokiltaan järvet jakautuvat siten, että yli 100 ha:n järviä on 9 kpl, 10 - 100 ha:n 43 kpl ja loput noin 73 kpl ovat alle 10 ha:n suuruisia. Rantaviivaa järvillä on kunnan alueella noin 328 km. Valtaosa järvistä kuuluu osana Karjaanjoen



30(63)

vesistöalueeseen, mutta pieni osa kunnan pohjoisosasta kuuluu Kokemäenjoen vesistö-alueeseen. Nummi-Pusulan kunnan ympäristölautakunnan toimesta on tukittu noin 40 järven tila kunnan alueelta fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan vuosina 1994 - 1999. Lisäk-si kunta aloitti vuonna 2000 vesistöjen hoito- ja kunnostusohjelmien laadinnan. Selvi-tyksestä on valmistunut vuonna 2002 Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisu. Kunnan pohjoisosan moreenimailla sijaitsevat järvet ovat pääosin kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia ja kunnoltaan lähinnä hyviä tai erinomaisia. Järvet kuuluvat valta-osaltaan yleiseen käyttökelpoisuusluokkaan ’erinomainen’ ja/tai ’hyvä’. Eteläosan jär-vistä pääosa on rehevöityneitä ja niiden käyttökelpoisuusluokka on joko tyydyttäväi tai välttävä. Yleisluokitukseltaan huonoja järviä Nummi-Pusulan kunnan alueella ei ole. Erityisen tarkastelun kohteena olleista järvistä olivat erittäin rehevöityneitä Joutikas ja Lamminjärvi. Järvet kärsivät ajoittain happikadosta. Joutikkaalla sinileväkukintoja on todettu myrkyllisiksi. Myös Pitkäjärvessä ja Valkerpyyssä esiintyy ajoittain sinilevä-kukintoja ja syvännealueen hapettomuutta. Näillä järvillä rehevöityminen todennäköi-sesti etenee, ellei niiden suojelua kyetä tehostamaan. Myös Pitkäjärveen laskeva Kove-lanjärvi on rehevöitynyt ja ajoittain päällysveteen asti ulottuvan hapenpuutteen sekä leväesiintymien vaivaama järvi. Kaikissa järvissä hapettomuus aiheuttaa ravinteiden vapautumista pohjasta ja siten lisää järvien sisäistä kuormitusta. Musterpyy on laajojen viljelysmaiden halki virtaavien Nummen- ja Pusulanjoen voimakkaasti kuormittama. Myös Saukkolan jätevedenpuhdistamon pudistetut jätevedet johdetaan Nummenjo-keen. Järven tila on ’välttävä’ ja järvi kärsii ajoittaisesta hapenpuutteesta ja leväkukin-noista. Järveä ympäröi laajahkot vesikasvustot ja se kuuluu osana Nummi – Pusulan - Lohjan lintuvesiin BirdLife Suomi-FINNIBA luettelossa. Järvien hoitokeino on ulkoisen kuormituksen vähentäminen järvien valuma-aluilla teh-tävin toimenpitein, tämä tarkoittaa myös sitä, että haja-asutusalueiden viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä on tehostettava, erityisesti Valkerpyyn valuma-alueella. Järvien suojeluyhdistykset toimivat mm. Pusulanjärvellä, Joutikkaalla ja Lamminjärvi - Kairajärvellä.



31(63)

3.7 Vesihuollon ongelmakohdat

3.7.1 Vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinnan, vesijohtoverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen suhteen ongelmakohtia ovat:

• Vuotovedet vesijohtoverkostossa

• Pohjavesialueilla on soranottoa, liikennettä, asutusta ja rakentamista, jotka voi-vat vaarantaa pohjaveden laadun.

- Vesi-Pekka (0154001), Tiivis asutus ja liikenne, teiden suolaus

- Saukkola-Mäntälä (0154003), Tiivis asutus ja liikenne. teiden suolaus

- Ikkala (0154002), Tiivis asutus

- Mykämäki (0154005), Soranotto, liikenne, teiden suolaus, geologian laitoksen poraukset

- Keräkankare (0154006), Soranotto, liikenne

• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien puuttuminen

• Osuuskuntien vedenottamoilla ei ole jatkuvatoimista vedenkäsittelyä

• Laitosten (kunnan ja osuuskuntien vedenottamot) turvallisuus; tekninen käyt-tövarmuus ja suojaus ulkopuolisilta uhkilta kuten ilkivallalta.

• Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelman puuttuminen

• Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelman ja riskikartoituksen puuttumi-nen

• Pohjavesialueella olevat viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt

3.7.2 Jätevesien käsittely ja viemäriverkosto

Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat:

• Vuoto- ja hulevedet kasvattavat puhdistamolla hulevesien määrä ja vaikeuttavat näin puhdistamon optimaalista toimintaa ja jatkossa muodostavat turhaa lisäkus-tannusta ylikunnallisen siirtoviemärin käytölle.

• Tiheästi asutuilla alueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puut-teellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja ja pohjavesialueita.

- Hyvelän alue - Nummikulman alue - Karisjärven alue - Ikkalan kylän pohjoisosa - Näkkilän alue - Hyönölä alue - Koisjärven alue - Härkäjoen alue

• Haja-asutuksen jätevesien käsittelytarpeen tason kasvu ja vaaditun tason saavutta-minen



32(63)

• Toiminta-alueella olevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt

• Pusulan ja Saukkolan välisen siirtoviemärin linjapumppaamoiden hajuhaitat

3.7.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot Hulevesien käsittelyn ja hulevesiverkoston ongelmakohtia ovat:

• Verkostoja ei ole riittävästi taajama-alueella, Nummelan ja Pusulan alue

• Mahdollinen hulevesien käsittelytarve tulevaisuudessa

• Hulevesiverkoston alueella olevat, hulevesiviemäriverkostoon liittymättömät kiin-teistöt

• Hulevesiverkostolle ei ole määritetty toiminta-aluetta

3.8 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat Vuoden 2010 aikana Nummi-Pusulan kunnalle on laadittu selvitys kunnan vesihuolto-laitoksen toimintamuotojen tarkastelusta ja liiketaloudellisesta kehitysennusteesta (Kiuru & Rautiainen Oy, 2010). Vuonna 2009 on ladittu Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu (Ram-boll Finland Oy, 2010) Vuoden 2007 keväällä valmistui yhteistyöselvitys Hiiden alueen kuntien yhteisestä ve-sihuollon palveluyksiköstä Karjaan, Karkkilan, Lohjan, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin alueelle. Toimeksiannossa selvitettiin kuinka kuntien alueella toimivat vesihuoltolaitosten ja -yhtiöiden operatiiviset toiminnot voi-taisiin yhdistää yhdeksi alueelliseksi palveluyksiköksi. (Kiuru & Rautiainen Oy, 2007)

Vuonna 2005 valmistui Hiiden alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa selvi-tettiin Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupunkien sekä Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sam-matin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntien vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot niin, että kyseisen alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Siinä esitettiin Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämistä, rakentamalla yhdysvesijohto Loh-jalle. Lisäksi suositeltiin Nummi-Pusulan Ikkalan kylän vesijohtoverkoston yhdistä-mistä Karkkilan verkostoon. Alueellisessa suunnitelmassa suositeltiin lisäksi Karkki-lan jätevesien johtamista Vihtiin ja tulevaisuudessa Espoon jätevedenpuhdistamolle. Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan jätevedet suositeltiin johdettavaksi siirto-viemärillä Lohjalle. (Kiuru & Rautiainen Oy, 2005)



33(63)

4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kaupungissa

Asutus Nummi-Pusulan väestömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000 -luvulla. Väestömäärä on pysynyt tasaisesti noin 6 000 asukkaan tasolla. Väestöstä asuu edelleen iso osa haja-asutusalueella. Väestö tulee keskittymään entistä enemmän taajamiin. Väestön keskittyminen taajamiin perustuu alkutuotannon työpaikkojen vähenemiseen sekä väestön ikääntymiseen samalla kun palvelut ja tuotantotoiminta keskittyvät kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti taajamissa toteutetaan asumisrakenteen tiivistämistä. Taulukko 17: Asukasmääräennuste vuoteen 2030 Nummi-Pusulan kunnassa

2010 2015 2020 2030 Nummi – Pusula - Saukkola 3 848 4 000 4 118 4 400 Muut alueet 2 286 2 312 2 350 2 500

Koko kunta 6 134 6 312 6 468 6 900 Vapaa-ajan toiminnot Uusia vapaa-ajan asuntoja rakennetaan noin 30 kpl vuodessa. Kunnan alueella on ranta-asustusta huomattavan paljon. Yhä suurempi osa loma-asumuksista on lähes ympärivuoden käytössä ja niiden varustelutaso korkea.

4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon

4.2.1 Kaavoitustilanne Vesihuollon tarpeet määräytyvät pääosin kaavoituksen etenemisen mukaan. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopiste on taajamissa ja uuden Lohja – Muurla moot-toritien liittymien kohdalla. Kaavoitusohjelmassa painotetaan keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Vesihuollon tavoitteena on tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja kaavoituksen tukeminen. Nummi-Pusulassa on voimassa kaavoituskatsaus vuodelta 2010 sekä kaavoitusohjelma 2011 - 2015. • Vesihuollon rakentaminen seuraa kaavoitus- ja maankäyttöratkaisuja sekä suojelu-

suunnitelmia. • Kaavoituksen tulee ottaa selvää vesihuoltoverkostojen rakentamis- ja laajentamis-

tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesilaitosten toiminta-aluetta tulisi pohtia samanaikaisesti kaavoituksen kanssa.

• Vesihuoltolaitosten sijainnit tulee huomioida kaavoitusprosessissa; vedenottamot suojavyöhykkeineen ja jätevedenpuhdistamo paikkana.

• Lähtökohtana tulee olla eri viranomaisten keskinäinen vuorovaikutus yleissuunnit-telun tai kaavoitusvaiheen aikana. Maankäyttö ja kaavoitus tulee olla esillä vii-meistään ympäristölupia haettaessa.

• Mahdolliset uudet vedenhankinta-alueet tulee turvata kaavoituksella



34(63)

Pitkällä aikavälillä keskitetyt vesihuoltojärjestelmät mahdollistavat yhdyskuntarakenteen tiivistämisen alueiden sisällä sekä tarjoavat kunnallisen peruspalvelun myös taajamien ulkopuolelle. Saattamalla alueita keskitettyjen vesihuoltojärjestelmien piiriin, pystytään parantamaan alueiden kiinnostavuutta asumiseen ja uudisrakentamiseen sekä teollisuustuotantoon. Kaavoituksessa on huomioitava jo olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät, joita tulee hyödyntää kaavoja laadittaessa.

Elinkeinot ja palvelut

Teollisuus- ja jalostustoiminnot sijoittuvat Saukkolan taajamaan sekä Ikkalaan kylälle. Merkittävimmät elinkeinojen laajenemis- ja uudistumissuunnat palveluihin liittyen ovat Saukkolan - Tavolan alueen kehittämiseen ja uuden Turun tien ympärille kaavoitettaville pienteollisuusalueille.

4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla

4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet

Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan mää-rän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suureh-kon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Valtioneu-voston asetus yhdyskuntajätevesistä (12.10.2006) määrittää myös, että kaikki taajamat tulee liittää toiminta-alueisiin.

Nummi-Pusulassa on määritelty vedenjakelun sekä viemäröinnin toiminta-alueet uu-den vesihuoltolain mukaisesti kunnan vesihuoltolaitokselle sekä alueella toimiville osuuskunnille. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa asemakaavoituksen mukaan. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuus-kuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Hulevesiverkostolle ei ole määritelty toiminta-aluetta.

4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella

Talousveden riittävyys ja laatu

Nummi-Pusulan asutuksesta yli puolet on jo liittynyt joko kunnan tai vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti vuonna 2010 on 57 %. Ta-lousveteen liittyjien määrän oletetaan nousevan nykyisillä toiminta-alueilla 100 %:iin, mutta koko kunnan liittymisprosentin voidaan ennustaa nousevan noin 60...65 % tasol-le. Lisää liittyjiä tulee kunnan vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelta nykyisten vesiosuuskuntien alueelta. Teollisuuden ja palveluiden vedenkulutus on tällä hetkellä noin 3 %, eikä teollisuudessa ole nähtävissä merkittävää vedentarpeen kasvua tulevai-suudessa. Elinkeinojen vedenkulutuksen ennustetaan pysyvän samana suunnittelujak-son aikana. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan pysyvän nykyisessä noin 10…12 %:ssa.



35(63)

Vedenkulutusennusteet asutuksen osalta perustuvat ominaisvedenkulutuksessa (l/as/d) ja liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen voidaan arvioida pysyvän nykyisellään. Taulukko 18. Vesijohtoverkon liittyjämääräennusteet, liittymisprosentit ja vedenkulutusennusteet vuoteen 2030.

Talousvedenkulutus Yks. 2010 2015 2020 2025 2030

Asukasmäärä as. 6 134 6 312 6 468 6 603 6 900 Liittyjämäärä kunta as. 2 087 2 300 2 500 2 600 2 800 Liittyjämäärä osuuskunnat 1 382 1 400 1 450 1 550 1 700 Yhteensä liittyjiä 3 469 3 700 3 950 4 150 4 500 Liittymisprosentti % 57 59 61 63 65 Ominaisvedenkulutus l/as/d 130 135 140 140 140 Asutuksen vedenkulutus m3/d 450 500 553 581 630 Teollisuuden vedenkulutus m3/d 13 15 15 20 20 Kokonaiskulutus m3/d 463 515 568 601 650 Vuotovedet m3/d 63 70 63 67 72 Vuotovesiprosentti % 12 12 10 10 10 Vedenkulutus YHTEENSÄ m3/d 526 585 631 668 722

Vedenkulutus tulee pysymään nykyisellä tasollaan seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tämän johdosta vedenhankinta- ja vedenkäsittelykapasiteetti on riittävä. Laadukkaan talousveden tarjoamiseksi kuluttajille, tulee vesilaitoksen varmistaa pohjavesialueiden kunto, raakavedenottamoiden tekninen kunto, lisätä raakaveden laadun seurantaa (mm. sadekausina), turvata verkostoveden laatu desinfioinnilla sekä tarkkailla säiliöiden kuntoa ja veden laatua niissä sekä laatia toimintasuunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Varavedensaantia tulee tukemaan merkittävästi rakennettava yhdysvesijohto Lohjan kaupungin verkostoon, joka on tarkoitus toteuttaa siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Nykyinen kapasiteetti keräkankareen vedenottamolla on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Keräkankareen käyttöaste vuoden 2030 kulutuksella on noin 75 %. Tarkasteltaessa kuitenkin Nummi-Pusulan vedenhankinnan riittävyyttä erityistilanteessa, kun kunnan pääpohjavedenottamo on poissa käytöstä, voidaan todeta että nykyinen vedenottokapasiteetti ei ole enää riittävä ennustetulla kulutuksella. Vuonna 2030 vedentarve on 722 m3/d ja Vesi-Pekan vedenottamolta saadaan 300 m3/d, jolloin vesivaje on 422 m3/d eli palvelutaso olisi vain 40 %. Todellinen palvelutaso voi jäädä vielä alhaisemmaksi, koska Vesi-Pekan ottamon vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeita. Vesi-Pekan lisäksi olisi myös mahdollista nostaa palvelutasoa käyttämällä Yli-Koikan vedenottamoa tukemaan vedentoimitusta koko kunnan alueelle. Vedenottamon kapasiteetti on 430 m3/d. Poikkeustilanteiden vedentoimitusvarmuus kuitenkin korjaantuu uuden DN 160-10 yhdysvesijohdon valmistumisen myötä Lohjan kaupungin verkostoon.



36(63)

Verkostojen kattavuus ja kunto

Vedenjakelun toiminta-alue kattaa kaikki kunnan taajama-alueet. Keskitettyä vedenja-kelua laajennetaan taajama-alueella kaavoituksen mukaisesti ja haja-asutusalueilla ny-kyisen verkoston läheisyydessä oleville alueille taloudellisten resurssien mukaan. Vuosituhannen alussa laaditun vuotovesiselvityksen mukaan vesijohtoverkoston kunto on pääosin hyvä, eikä merkittäviä putkirikkoja löydetty. Vuotovesiprosentti on ollut viimevuosina noin 10…12 %. Vesijohtoverkoston ylläpitävää peruskorjausta ja uusimista tulee jatkaa niin, että verkoston vuotovesiprosentti pysyy vähintään nykyisessä eikä nouse, vaikka verkosto ikääntyykin. Kehittämistarpeita:

• Verkoston toiminnan jatkuvatoiminen seuranta mm. virtausmittauksin • Verkoston silmukointi verkosto-osien ohituksia varten • Verkoston huuhtelu- ja desinfiointi mahdollisuudet • Verkoston vaurioiden riittävä korjauskapasiteetti • Vesihuoltolaitosten riskikartoitukset ja valmiussuunnitelmat • Erityistilanteiden toimintaohjeet ja toimintojen käytännön harjoitukset • Säännöllinen verkoston saneeraus • Verkoston laajennus resurssien mukaan uusille alueille



37(63)

4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueilla Jätevesien käsittely Arvioitaessa liittymisprosentin kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkot, verkostojen laajeneminen asutukseen nähden, kaavoitusalueet sekä asutuksen keskit-tyminen taajamiin, olemassa olevien viemäriverkkojen piiriin. Liittymisprosentin en-nustetaan kasvavan nykyistä 38 %:sta noin 51 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ol-len viemäriverkon piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 1 130 uutta asukasta.

Jätevesimäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Jätevesimääräennusteet asutuksen osalta perustuvat ominaisjätevesimäärän (l/as/d) ja liittyjämäärän perusteella tehtävään ennusteeseen. Liittyjämäärän kasvun vuoksi jätevesimäärät tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Vastaavasti järjestelmällisen verkostosaneerauksen ansiosta, vuoto- ja hulevesimäärien ennustetaan laskevan tasolle 30…35 % vuoteen 2030 mennessä. Teollisuusjätevesien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Vuonna 2010 keskimääräinen jätevesimäärä oli noin 450 m3/d. Mitoitusvuonna 2030 jäteveden määrän arvioidaan olevan keskimäärin noin 635 m3/d. Taulukko 19. Viemäriverkon liittyjämääräennusteet, liittymisprosentit ja

jätevesimäärä ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030

Jätevedentuotto Yks. 2010 2015 2020 2025 2030

Asukasmäärä as. 6 134 6 312 6 468 6 603 6 900 Liittyjämäärä kunta as. 1 700 1 900 2 000 2 000 2 200 Liittyjämäärä osuuskunnat as. 670 750 1 000 1 200 1 300 Yhteensä liittyjiä as. 2 370 2 650 3 000 3 200 3 500

Liittymisprosentti % 38 % 42 % 46 % 46 % 51 %

Ominaisjätevesimäärä l/as/d 105 110 120 120 120

Asutuksen jätevesimäärä m3/d 250 318 360 384 420

Sakokaivolietteet m3/d 10 10 15 15 15

Teollisuuden jätevesimäärä m3/d 10 10 10 10 10

Kokonaisvirtaama m3/d 270 338 385 409 445

Vuotovedet m3/d 180 225 235 220 190 Vuotovesiprosentti % 40 % 40 38 35 30

Jätevesimäärä YHTEENSÄ m3/d 450 563 620 630 635

BOD7 ATU kg/d 105 128 134 138 146 Fosfori kg/d 4,5 5,5 5,6 5,8 6,2 Typpi kg/d 27 33 35 36 38

Kiintoaine kg/d 120 150 160 165 180



38(63)

Saukkolan jätevedenpuhdistamo on suunniteltu poistettavaksi käytöstä vuoden 2012 aikana ja jätevedet tultaisiin johtamaan siirtoviemärillä Lohjan kaupungin jäteveden-puhdistamolla. Nykyisen jätevedenpuhdistamon paikalle Saukkolaan on suunniteltu umpikaivolietteiden vastaanottopistettä ja lähtöpumppaamoa.

Verkostojen kattavuus ja ylläpito

Keskitettyä viemäröintiä laajennetaan taajama-alueilla kaavoituksen mukaisesti kunnan viemärilaitoksen toimesta, huomioiden laitoksen toiminta-alueet. Haja-asutusalueilla viemäriverkostoa laajennetaan nykyisen verkoston läheisyydessä oleville alueille taloudellisten resurssien mukaan, pääasiassa osuuskuntien toimesta. Haja-asutusalueen laajennuksista tehdään päätökset aina tapauskohtaisesti ympäristövaikutusten ja teknistaloudellisten selvitysten perusteella. Ne kiinteistöt jotka ovat toiminta-alueilla, mutta eivät ole liittyneet verkostoihin, tulee selvittää ja liittää keskitettyyn viemäröintiin. Viemäriverkostojen vuotovesiprosentti on ollut korkea viime vuosina. Vuonna 2008 vuotovesiprosentti oli 50 % ja vuonna 2007 jopa 66 %, mutta vuoteen 2010 mennessä vuoto- ja hulevesimäärät ovat laskeneet noin 40 % tasolle. Viemäriverkosto vaatii vuotojen paikallistamista ja aktiivista verkoston peruskorjausta ja uusimista niin, että verkoston vuotovesiprosentti saadaan laskemaan noin tasolle 30 %. Vesihuollon toimivuutta tulee parantaa taajama-alueella saneeraamalla vanhaa jätevesiviemäriverkostoa ja rakentamalla erillisviemäröinnin vaatimaa sadevesiviemäriverkostoa, aina kun se on mahdollista ja sille on tarvetta, jotta jätevesiverkoston hulevesimäärät saadaan vähenemään. Pahimmille ongelma-alueille tulee tehdä vuotovesiselvitykset, joiden perusteella selvitetään syy suurelle hulevesimäärälle, arvioidaan peruskorjaustarpeet ja laaditaan tarvittavat saneeraussuunnitelmat.

4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla Hulevesiverkostoa on Pusulan ja Saukkolan taajama-alueilla. Kaikki hulevesiviemäröintialueella olevat kiinteistöt eivät ole vielä liittyneet hulevesiverkostoihin. Nummelassa hulevedet ovat erityisesti aiheuttaneet ongelmaa. Yleisenä tavoitteena on, että hulevesiä ei johdettaisi viemäriverkostoon kuormittamaan jätevedenpuhdistamoa. Taajaman alueella uutta hulevesiviemäröintiä tulee rakentaa aina, jos alueella saneerataan katuja tai vesi- ja viemäriverkostoja.



39(63)

4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella

4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet Talousveden toimittaminen Kunnan alueella oleva vedenjakeluverkosto on jo melko kattava. Vedenjakeluverkostoa laajennetaan kaavoituksen edetessä uusille kaava-alueilla ja haja-asutuksen viemäröintihankkeiden edetessä niille haja-asutuksen kiinteistöille joihin rakennetaan viemäriverkosto, mutta jotka eivät ole vielä liittyneet vesijohtoverkostoon, vaikka alueella sijaitsisikin runkolinja. Omasta vedenottamosta riippuvaisilla osuuskunnilla ei ole ollut ongelmia talousveden riittävyyden kanssa, mutta ko. osuuskunnilla ei ole varavesimahdollisuutta eikä osuuskuntien raakavettä käsitellä. Vedenottamolle tulisi hankkia alkalointilaitteet vedenkäsittelemiseksi ja jatkuvatoiminen desinfiointi, verkostoon lähtevän veden desinfioimiseksi. Vesijohtoverkoston tarvealueita: - Hyvelän alue (2)

Hyvelän alue sijaitsee aivan Saukkolan pohjoispuolella Jättöläntien ympäristössä. Alueen vieressä on jo kunnan vesijohtoverkosto sekä viemäriverkosto, mutta Hy-velän alueella vesihuolto on toteutettu toistaiseksi kiinteistökohtaisesti. Alueella olisi tarvetta keskitetylle vesihuollolle koska siellä sijaitsee noin 25 kiinteistöä ja olemassa olevat vesihuoltoverkostot sijaitsevat jo alueen välittömässä läheisyydes-sä.

- Nummikulman alue: (3) Marttila – Hattula – Hauhula vesiosuuskunnan alueen länsipuolella oleva asutus-alue sijaitsee Keräkankareen pohjavesialueella, jossa sijaitsee yksi kunnan ve-denottamoista. Alueella ei toistaiseksi vielä ole keskitettyä vedenjakelua ja jäteve-sien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti. Alueella olisi tarvetta keskitetylle vesihuollolle koska siellä sijaitsee noin 15 kiinteistöä joista osa on pohjavesialu-eella.

- Karisjärven alue (4) Marttila – Hattula – Hauhula vesiosuuskunnan alueen koillispuolella oleva asutus-alue sijaitsee Karisjärven pohjoisrannalla Karisjärventien varrella. Alueella ei tois-taiseksi vielä ole keskitettyä vedenjakelua ja jätevesien käsittely on hoidettu kiin-teistökohtaisesti. Alueella olisi tarvetta keskitetylle vesihuollolle koska siellä si-jaitsee noin 45 kiinteistöä joista etenkin Karisjärven pohjoisrannan kiinteistöt on rakennettu tiiviisti. Lisäksi olemassa olevat vesihuoltoverkostot sijaitsevat noin 2,5 km päässä lännessä.

- Ikkalan kylän pohjoispuoli (5) Ikkalan kylään on toteutettu vesi- ja viemäriverkosto vuoden 2008 aikana. Ikkalan taajaman pohjoispuolella Karisjärventien varrella on kuitenkin noin 25 kiinteistöä vesihuoltoverkostojen ulkopuolella. Kiinteistöt sijaitsevat aivan olemassa olevan Ikkalan kylän verkostojen välittömässä läheisyydessä.



40(63)

- Näkkilän alue (6)

Näkkilän alue sijaitsee Saukkolan taajamasta itään Turuntien ja Somerontien var-ressa, noin 4 km päässä Härkäjoen osuuskunnan alueesta. Näkkilän alue ei ole maantieteellisesti laaja mutta siinä sijaitsee tiheään asuttuja kiinteistöjä noin 30 kpl sekä leirintäalue. Alueella ei ole toistaiseksi keskitettyä vesihuoltoa.

- Tavolan alue (Oittilan linja) (10) Tavolan alueen Oittilan tarvealue sijaitsee Saukkolan taajamasta etelään Nummi-Pusulan ja Lohjan rajalla. Tarvealue rajautuu Tavolan vesiosuuskunnan alueeseen. Alueella sijaitsee kiinteistöjä noin 35 kpl. Alueella ei ole toistaiseksi keskitettyä vesihuoltoa.

Jätevesihuolto Haja-asutusalueiden viemäröintiä kehitetään myös selvittämällä keskitetyn viemäröinnin toteuttamisen mahdollisuudet osuuskuntamuotoisesti, tarvealuekohtaisilla yleissuunnitelmilla. Viemäröinnin yleissuunnitelmat tulisi laatia kaikille asukastihentymäalueille, etenkin niille jotka sijaitsevat pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat alueet kunnan alueella ovat viemäröinnin tarvealueita. Alueet ovat kunnan toiminta-alueen ulkopuolella. Alueiden viemäröinti voidaan toteuttaa kunnan toimesta tai esimerkiksi osuuskuntana, yhtymänä tai osakeyhtiönä. Alueet tultaisiin viemäröimään kunnan viemäriverkostoon, koska alueet sijaitsevat jo olemassa olevan kunnan viemäriverkoston läheisyydessä. - Hyvelän alue (2)

(KTS Talousvedentoimittamisen tarvealueet)

- Nummikulman alue: (3) (KTS Talousvedentoimittamisen tarvealueet)

- Karisjärven alue (4) (KTS Talousvedentoimittamisen tarvealueet)

- Ikkalan kylän pohjoispuoli (5) (KTS Talousvedentoimittamisen tarvealueet)

- Näkkilän alue (6)

(KTS Talousvedentoimittamisen tarvealueet)



41(63)

- Hyönölän jätevesiosuuskunnan alue (7):

Hyönölän jätevesiosuuskunnan alue sijaitsee Pusulan taajamasta lounaaseen. Alu-eella on jo olemassa oleva vesijohtoverkosto, mutta viemäröinti on suoritettu kiin-teistökohtaisesti tähän asti. Vuonna 2010 alueelle on perustettu Hyönölän jäteve-siosuuskunta. Viemäriverkostoa ei ole vielä aloitettu rakentamaan alueelle. Alu-eella olisi merkittävää keskitetyn viemäröinnin tarvetta, koska kiinteistöt sijaitse-vat pohjavesialueella kunnan vedenottamon läheisyydessä. Alueen tiivis asuntora-kentaminen mahdollistaisi viemäröinnin rakentamisen noin 40…55 kiinteistölle. Syntyvien jätevesien johtamismahdollisuus kunnan viemäriverkostoon Pusulan pumppaamon kautta on hyvä, kohtalaisen lyhyen etäisyyden johdosta.

- Koisjärven alue (8)

Koisjärvi – Hyrsylä alueella on tiivistä asuntorakentamista Koisjärventien ja Suomelantien varrella. Viemäröinnin tarvealueella on noin 100 kiinteistöä. Alueella kulkee jo Härkäjoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto. Alue tulisi viemäröidä Saukkolan taajaman verkostoon tai Härkäjoen osuuskunnan viemäriverkostoon, mikäli osuuskunta toteuttaisi tulevaisuudessa keskitetyn viemäröintijärjestelmän.

- Härkäjoen alue (9)

Härkäjoen viemäröinnin tarvealue sijaitsee Härkäjoen vesiosuuskunnan alueella aivan Saukkolan taajaman itäpuolella. Osuuskunnan alueella on vesijohtoverkos-toa kattavasti, mutta jätevesien käsittely on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtai-sesti. Alueen kiinteistöillä on tarvetta ja halukkuutta keskitetylle viemäröinnille. Alueen tiivis asuntorakentaminen ja sijainti jo olemassa olevan kunnan viemäri-verkoston läheisyydessä puoltavat alueelle viemäröinnin toteuttamista. Tarvealu-eella olisi noin 80 kiinteistöä.

- Tavolan alue (Oittilan linja) (10) Tavolan alueen Oittilan tarvealue sijaitsee Saukkolan taajamasta etelään Nummi-Pusulan ja Lohjan rajalla. Tarvealue rajautuu Tavolan vesiosuuskunnan alueeseen. Alueella sijaitsee kiinteistöjä noin 35 kpl. Alueella ei ole toistaiseksi keskitettyä vesihuoltoa, mutta Tavolan vesiosuuskunta on laajentamassa alueelle vesihuolto-verkostoja.

Keskitettyjen verkostojen ulkopuolelle jääneillä kiinteistöillä vesihuolto ratkaistaan kiinteistökohtaisilla menetelmillä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen antaa tietoa vesihuoltojärjestelmien rakentamisesta ja hoidosta. Hulevesien johtaminen ja käsittely Haja-asutusalueilla hulevesiviemäröinti pyritään hoitamaan avo-ojilla, jolloin ojien kasvillisuus poistaa vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Avo-ojista vesi pääsee myös haihtumaan ja imeytymään maaperään. Tällä vähennetään vesistöön pää-tyvän huleveden määrää. Uusilla rakennettavilla alueilla tulee kaavoituksen yhteydes-sä selvittää mahdollisuudet hulevesien johtamiseen luonnollisiin avo-ojiin ja kosteik-koihin.



42(63)

4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto Talousvesi Nummi-Pusulan alueella kiinteistökohtaisen vedenhankinnan piirissä on noin 1 066 kiinteistöä (43 %). Kiinteistökohtainen vedenhankinta on toteutettu joko rengaskaivoilla tai kallioporakaivolla riippuen vallitsevista olosuhteista, mm. kaivon sijainnista ja maaperäolosuhteista. Vedenlaadusta riippuen kaivon yhteyteen voidaan joutua hankkimaan erilaisia veden-käsittelylaitteita. Markkinoilla on saatavilla erilaisia ilmastimia ja suodattamia haitta-aineiden (esim. rauta, mangaani, fluoridi ja radon) poistoon juomavedestä. Kaivove-den laadusta, näytteidenotosta ja käsittelymenetelmän kustannuksista vastaa kiinteis-tön omistaja. Talousvesikaivon vedenlaatu tulisi tutkituttaa säännöllisin väliajoin sekä aina uuden kaivon rakentamisen yhteydessä tai vanhan kaivon saneerauksen yhteydes-sä. Kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaivon sijaintiin, jotta voidaan välttää mahdollisesta huonosta jätevedenkäsittelystä johtuvat bakteeriongelmat sekä maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat haitat.

Jätevesien käsittely Kunnan alueella kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piirissä on noin 1 505 kiinteistöä. Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä noudatetaan jätevesiasetuksen määräyksiä. Alueilla, joilla ei ole vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoa, tulee jätevedet käsitellä tonttikohtaisesti siten, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa synny. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella nro 542/2003. Asetus koskee sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta. Vuonna 2011 tammikuussa asetusta on tarkennettu, ja tarkennetun asetuksen mukaan vuoteen 2016 mennessä haja-asutuksen jätevesistä tulee poistaa 70 % fosforista, 30 % typestä ja 80 % orgaanisesta aineksesta. Tiukemmat poistovaatimukset ovat voimassa pohjavesialueilla sekä ranta-alueilla (kts taulukko 20) Kunnan ympäristöviranomaiselle tehtävällä ilmoituksella voidaan poiketa aikatavoitteista, mikäli jäteveden käsittelyn tehostaminen on kohtuuttoman kallista tai teknisesti poikkeuksellisen vaativaa ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Nummi-Pusulan kunnalle on laadittu vuonna 2010 kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelumääräyksissä on huomioitu taajama-alueet, ranta-alueet sekä pohjavesialueet. Tiukemmat käsittelyvaatimukset ovat ranta-alueilla ja taajamissa sekä pohjavesialueilla. Lievemmät vaatimukset ovat viemäriverkoston ulkopuolella olevilla muilla alueilla.



43(63)

Taulukko 20. Asetuksessa jätevesien käsittelylle esitetyt puhdistustehovaatimukset. BOD7ATU fosfori (P) typpi (N)

poistoteho A 80 % 70 % 30 % poistoteho B 90 % 85 % 40 % B-luokka: Tiukemmat käsittelyvaatimukset ovat taajamissa ja ranta-alueilla. Käytännössä vaihtoehtoja on neljä. Kiinteistö voidaan liittää keskitettyyn viemäriin, rakentaa oma käsittelylaitteisto, siirtyä vedettömään käymäläratkaisuihin tai kerätä jätevedet umpisäiliöihin. Käsittelymenetelmän valinnassa ja suunnittelussa kannattaa käyttää apuna ulkopuolista suunnittelijaa asiantuntijana, jolloin varmistetaan puhdistusjärjestelmän riittävyys ja sopivuus kyseisessä kohteessa. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmän ja valvoo kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelymenetelmien rakennustöitä. Asetuksessa esitetyt vaatimukset koskevat myös vanhoja kiinteistöjä 1.1.2016 jälkeen. Jätevesiasetusta sovelletaan kaikissa rakennuslupaa vaativissa kohteissa mukaan lukien vanhojen kiinteistöjen saneerausta koskevat toimenpideluvat, mikä kiinteistönomistajan kannattaa huomioida. Saostusyksikköjen ja umpikaivojen lisääntyminen ja hajalietteiden käsittelyvaatimusten tehostuminen lisää vastaanotettavien lietteiden määrää. Asuinkiinteistöissä kiinteistökohtaisten käsittelymenetelmien rakennus- ja huoltokustannuksista sekä toimivuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Tarvittaessa kiinteistöt voivat tehdä järjestelmän toimimisen varmistamiseksi huolto- ja korjaussopimukset alan ammattitaitoisilta yrityksiltä. Uuden jätevedenkäsittelyä koskevan määräyksen johdosta, tarvitaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajille lisää tietoutta ja koulutusta jätevesien käsitte-lyvaihtoehdoista. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn uudet asetukset luovat uudet puitteet, joita kunta joutuu valvomaan. Uusien järjestelmien rakentaminen ja lupapro-sessit lisäävät paljon ympäristöviranomaisten työmäärää. Vesihuollon keskittäminen pieniin yksiköihin Kiinteistökohtaisten järjestelmien yhdistäminen laajemmaksi kokonaisuudeksi on perusteltua, mikäli järjestelmän rakentamisesta tai hoidosta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai haittaa yksittäisesti toteutettuna. Yhteisten järjestelmien rakentaminen tulee myös kannattavaksi, mikäli alueella sijaitsee useampi kiinteistö lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Järjestelmien yhdistämisistä vastaa kiinteistöjen omistajat. Kunnan tulee antaa ohjeita ja neuvoja haja-asutusalueella lähekkäin olevien kiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittelystä. Määräajan loppuminen voi aiheuttaa uusia keskitetyn viemäröinnin tarpeita tai ainakin useamman kiinteistön keskitetyn jätevesihuollon järjestämisen selvitystarvetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistökohtaisen vesihuollon toteuttamisen muodostamia kustannuksia ja keskitetyn järjestelmän kustannuksia.



44(63)

Taulukko 21 Arvio kiinteistökohtaisten vesihuoltomenetelmien investointi ja käyttö-

kustannuksista. Investointikustannus Käyttökustannus

Järjestelmä EUR EUR /a

Vedenhankinta ‐ Rengaskaivo 4 000 € 150 € ‐ Kallioporakaivo 6 000…10 000 € 300 € Jätevesien käsittely ‐ Maaperäimeytys 4 000 € 250 € ‐ Maasuodatus 5 000…8 000 € 400 € ‐ Kaksoisvesijärjestelmä 5 000 € 500…1 000 € ‐ Umpikaivoon kaikki vedet 2 000 € 3 000 € ‐ Pienpuhdistamo (avl 5) 7 000…10 000 € 500…700 € ‐ Kyläpuhdistamot (avl 40…150) 40 000…250 000 € 5 000…10 000 €

4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toiminnan riskit

4.5.1 Nummi-Pusulan vesihuoltolaitos ja osuuskunnat Talousvesihuolto

Pohjavesialueilla tapahtuva soranotto, pohjavesialueiden läpi kulkeva liikenne ja tei-den suolaus muodostavat vedenhankinnan kannalta merkittävän riskin mahdollisen pohjavesialueen saastumisen myötä.

Vesijohtoverkoston veden laadulle riskitekijät voivat olla lähinnä putkirikot, virheelli-set kytkennät, säiliöiden saastuminen tai saastuneen veden pääsy verkostoon vesilai-tokselta. Vesilaitokselle taloudellinen riski on vesijohtoverkoston jakeluhäiriöt, laadun ja/tai määrän suhteen, jolloin vesilaitos voi joutua korvausvastuuseen huonolaatuisen veden aiheuttamista haitoista kuluttajille, teollisuudelle ja tuotantolaitoksille. Vesiosuuskunnat, lukuun ottamatta Hyönölän ja Hyrkkölän vesiosuuskuntia, ostavat talousveden kunnalta ja ovat näin ollen varmistaneet vedensaantinsa liittymällä kunnan verkostoon. Hyönölän ja Hyrkkölän vesiosuuskuntien vedenlaadun suurin riskitekijä on niiden riippuvaisuus yhdestä vesilähteestä eli vaihtoehtoisen vedensaannin varmis-tamisen puuttuminen. Lisäksi osuuskuntien vedenottamoilla ei ole jatkuvatoimista ve-denkäsittelyä, mikä aiheuttaa merkittävän riskin, mikäli pohjaveteen pääsee epäpuhta-uksia tai taudinaiheuttajia. Vesilaitoksille, niin kunnalliselle kuin osuuskunnillekin, tulisi laatia poikkeustilanne-suunnitelma sekä vesilaitoksen riskikartoitus, jossa selvitetään vedenhankinnan, ve-



45(63)

denkäsittelyn ja vedenjakelun riskitekijät ja niihin varautuminen sekä toiminta poikke-ustilanteessa.

Jätevesihuolto

Osalla viemäröintialueista jätevesiverkoston vuotovesiprosentti on korkea. Vuotovesillä on merkittävä vaikutus verkoston, pumppaamoiden ja puhdistamon tehokkaaseen toimimiseen. Mitä alhaisemmaksi vuotovesiprosentti saadaan, sitä tehokkaammin puhdistamo ja verkosto toimivat ja vältytään ympäristöä pilaavilta ylivuodoilta ja ohijuoksutuksilta. Samat tekijät aiheuttavat myös riskitekijöitä jatkossa, mikäli jätevedet johdetaan siirtoviemäriin. Vuotovesillä on myös oleellinen merkitys puhdistamon tai siirtoviemärin käyttökuluissa. Tehokkaalla verkostosaneerauksella säästetään huomattavasti puhdistamon huolto- ja käyttökustannuksissa sekä puhdistamon sulkemisen jälkeen Lohjan kaupungille maksettavissa käyttömaksuissa. Jätevedenpumppaamoilla ja puhdistamolla sähkökatkosten aiheuttamat häiriötilanteet voivat aiheuttaa ohijuoksutuksia. Tällaisten pidempiaikaisten sähkökatkosten varalle olisi hyvä vesihuoltolaitoksella olla riittävä määrä siirreltäviä varavoimakoneita käytössä. Hulevesiverkosto Hulevesiviemäreiden toimintavarmuus riippuu runkoviemäreiden ja purkuojien toi-mintakyvystä. Toimivuutta voidaan varmistaa vuosittaisella puhdistuksella ja per-kaamisella.

4.5.2 Raakavesilähteet

Pohjavesiensuojelua tulee kehittää kunnan alueella, niin että I- ja II-luokan pohjavesi-alueille tehdään suojelusuunnitelmat. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmissa tulee asettaa erityistä painoa pohjavesien pilaamista aiheuttavien toimintojen selvittämiseen sekä toimenpiteisiin, jolla pohjavesialueen pilaavia toimenpiteitä voidaan ehkäistä ja poikkeustilanteita ennakoida.

4.5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin Kunta huolehtii siitä, että vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset ovat riittävät myös poikkeusoloissa. Vesihuoltolaitoksella tulisi olla poikkeustilanteita varten kriisiajan toimintasuunnitelma. Nykyinen valmiussuunnitelma on laadittu vuonna 1998. Valmi-ussuunnitelma tulisi päivittää. Toimintasuunnitelma käsittelee vesihuoltotoimintaa eri-tyistilanteissa, jolloin varmistetaan normaaliaikaista vesihuoltoa ja varaudutaan poik-keusolojen vaatimaan toimintaan. Toimintasuunnitelma tulee olla ajantasainen ja toi-mintasuunnitelmanmukaisia poikkeustilanteita tule harjoitella käytännössä Kunta sitoutuu viemärilaitosten kehittämisessä tunnettuun ja varmaksi koettuun laite- ja prosessitekniikkaan. Toimintavarmuuden lisääminen edellyttää ylikunnallisen yh-teistyötä ja vesihuollon päivystys ja valvontajärjestelmän kehittämistä.



46(63)

4.5.4 Organisaatioiden kehittäminen

Vesihuollon organisaation kehittäminen tapahtuu kuntasuunnitelman mukaisesti yh-teistyössä vesihuoltolaitosten ja henkilökunnan kanssa. Kehitystyötä tehdään yhdessä kunnan muiden toimialojen kanssa. Henkilökunnan ammattitaito ja pysyvyys turvataan asianmukaisella jatko- ja täyden-nyskoulutuksella, sekä panostamalla laitosten työturvallisuuteen, työympäristön viih-tyvyyteen ja henkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Vesihuoltolaitoksen toimintaa kehitetään taloudellisesti itsenäiseksi tulosyksiköksi ve-sihuoltolain edellyttämällä tavalla. Nummi-Pusulan kunta on ollut mukana Inkoon, Karjalohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kuntien sekä Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupunkien kanssa vuonna 2007 laaditussa selvityksessä, jossa selvitettiin, kuinka kuntien alueella toimivat vesihuoltolaitosten ja -yhtiöiden operatiiviset toiminnot voi-taisiin yhdistää yhdeksi alueelliseksi palveluyksiköksi. Vuoden 2010 aikana Nummi-Pusulan kunnalle on laadittu selvitys kunnan vesihuolto-laitoksen toimintamuotojen tarkastelusta ja liiketaloudellisesta kehitysennusteesta (Kiuru & Rautiainen Oy, 2010). Suunnitelman johtopäätöksenä suositellaan kunnalle vesihuoltolaitoksen liikelaitostamista tulevaisuudessa.

4.6 Vesihuollosta tiedottaminen Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. Vesihuollosta tiedottaminen palvelee sekä kuntalaisten että kunnan etua. Tiedottamisessa yksi hyväksi havaittu ja toimiva keino on sähköinen tietoverkko. Vesihuoltolaitoksen Internet-sivuilla tulisi olla jatkuvasti tietoa vesi- ja jätevesilaskujen eräpäivistä, vesi- ja jätevesimaksuista, perusmaksuista, käyttömaksuista yms. taksoista, vesilaitoksen laatuperiaatteista, sopimusehdoista, ohjeita vedensäästämiseksi ja viemäriin johdettavan veden laadusta kuntalaisille, tarpeelliset yhteystiedot, ohjeita vesi- ja viemäriverkostoon liittyjille, vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot ja määritelmät sekä viimeisin talousveden laadun tutkimustulokset. Lisäksi sivuille voidaan esimerkiksi asettaa esille lautakunnan pöytäkirjoja sekä vesilaskun laskurin. Tiedottaminen voidaan jatkossa sitoa laitoksen todelliseen toimintaan kiinteämminkin, esimerkiksi liittämällä säännöllisesti postitettavan laskun yhteyteen pieni tiedotuslehtinen. Vesihuoltopalveluiden mielikuvan tulee perustua ennen kaikkea ensiluokkaisiin palveluihin. Antaakseen toiminnastaan totuudenmukaisen kuvan on laitoksen nähtävä tiedottaminen strategisena työkaluna. Sillä on pitkällä tähtäimellä tärkeä rooli koko laitoksen olemassaolon perustelemisessa paitsi asiakkaille, myös poliittisen päätöksentekijöiden suuntaan. Kehittämissuunnitelmista ja uusista haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä tulee tiedottaa edellä mainittuja keinoja käyttäen. Kuntalaisten tietoon tulisi saattaa puolueetonta tietoa vesihuollon palveluiden tarjoajista.



47(63)

5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

5.1 Yleistä Vesihuoltolain tarkoituksena on parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuol-tolaitosten nykyisten toiminta-alueiden lisäksi sen ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomio-ta erityisesti alueilla, joilla on voimassa maakäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkos-toon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisesti omaa talousvesikaivoa tai jäteve-sien käsittelyjärjestelmää käyttämällä siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella liittymisvelvollisuus, mutta myös liittymisoikeus. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta, eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palve-lujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Laitoksen on kyettävä toiminta-alueellaan huolehtimaan vesihuollosta asianmukaisesti ja talousve-den laatu tulee koko toiminta-alueella pystyä säilyttämään asianmukaisena.

5.2 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät Vesihuollon kehittämisen tärkeimmät ohjaimet ovat tällä hetkellä vesihuoltolaki (119/2001), asetus talousjäteveden käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (11.6.2003), valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (12.10.2006) sekä talousvesipuolella sosiaali- ja terveysministeriön asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vuoden 2000 alussa tuli voimaan ympäristönsuojelulaki (86/2000), jossa säädettiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Ympäristönsuojelulakia laadittaessa tarkoituksena oli, että jätevesien käsittelystä säädettäisiin tarkemmin annettavassa 18 §:ssä tarkoitetussa asetuksessa talousjätevesistä. Euroopan yhteisössä ei ole kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyä koskevaa erityistä direktiiviä eikä muutakaan yhteistä lainsäädäntöä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (91/271/ETY) antaa vähimmäisvaatimuksia jätevesien käsittelystä yli 2 000 asukkaan taajamille ja edellyttää tätä pienempien taajamien jätevesien asianmukaista käsittelyä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen painottuu nykyisten palvelujen kehittämiseen ja nykyisten toiminta-alueiden liittymisprosentin hienoiseen kasvattamiseen. Toiminta-alueita laajennetaan pääasiassa kaavoituksesta syntyvien tarpeiden mukaan. Toiminta-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla, vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesien käsittelyn tehostamiseen.



48(63)

Nummi-Pusulan vesihuoltolaitoksen vedenhankinta järjestetään teknistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja siten, että veden laatu täyttää viranomaisohjeet. Jätevesien osalta pyritään vähentämään jätevesien määrää. Erityinen painoarvo tulisi olla verkostojen säännöllisellä ja järjestelmällisellä saneeraamisella. Nummi-Pusulan kunta on asettanut vesihuollon tavoitteiksi seuraavat päämäärät.

Vedenhankinta ja jakelu

• Vedenhankinta omilta vedenottamoilta ja kunnan alueella sijaitsevilta pohja-vesialueilta.

• Talousveden moitteeton laatu sekä verkoston ja vesisäiliöiden toimivuus

• Mahdollisuuksien mukaan laajennutaan uusille alueille

• Vuotovesien vähentäminen verkostoa saneeraamalla

• Varavedensaanti poikkeustilanteissa ja toimintavarmuuden lisääminen yli kun-tarajojen

Jätevedenkäsittely

• Ylikunnallinen siirtoviemäri ja jätevesien käsittelyn keskittäminen Lohjalle

• Vuotovesien vähentäminen verkostoa ja pumppaamoja saneeraamalla

• Toiminta-alueella liittymättömien kiinteistöjen selvitys ja liittäminen verkos-toihin

• Varautuminen sako- ja umpikaivolietteiden lisääntyvään vastaanottoon Hulevesiviemäröinti

• Rakennetaan asemakaava-alueille puuttuva hulevesiviemäröinti • Selvitetään ne kiinteistöt jotka sijaitsevat jo hulevesiviemäröidyillä alueilla,

mutta eivät ole liittyneet verkostoon ja liitetään kiinteistöt verkostojen piiriin.

Kunnan vesihuoltolaitos yleisesti

• Laitoksen toimintavarmuuden turvaaminen ja erityistilannesuunnittelu

• Ympäristöhaittojen vähentäminen lupaehtojen ja taloudellisten mahdollisuuk-sien mukaan.

• Olemassa olevien laitosten, laitteiden ja verkostojen ylläpito ja saneeraus

• Laadullisesti hyvän talousveden toimittaminen asiakkaille taloudellisesti ja kohtuullisin kustannuksin vuorokauden kaikkina aikoina

• Vesihuollon ja kunnallistekniikan toteuttaminen kaavoituksen etenemisen mu-kaan

• Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman turvaaminen • Osoitetaan, missä tiheämmän rakentamisen alueilla keskitetyn jätevesien käsit-

telyn ja talousvesihuollon rakentaminen on tarpeen



49(63)

• Tuetaan mahdollisesti syntyviä jätevesiyhtiöitä (tai vastaavia keskittymiä) ja

muutaman talouden yhteisviemäröintihankkeita: o suunnittelu- ja rakentamisavustus o kunnostusopastus

Yhteistyötä naapurikuntien kanssa voidaan lisätä erilaisten palvelujen tuottamisessa. Kysymykseen tulee mm. käyttöhenkilökunnan, esim. puhdistamon hoitajan ja erilaisten päivystystehtävien yhdistäminen / jakaminen naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä voidaan laajentaa myös erilaisiin hankintoihin, kuten asiantuntijapalveluihin, materiaalihankintoihin ja urakointipalveluihin sekä huoltopalveluihin.

5.3 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Vesihuoltolaitosten toiminta perustuu liittymis- ja käyttömaksuihin, joilla rahoitetaan investoinneista sekä käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta kaupungilta, valtiolta tai EU:lta. Vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen suhteen. Osuuskuntamuotoisena toteutettavia hankkeita voidaan myöhemmin, investointivaiheen jälkeen sulauttaa alueella toimivaan vesihuoltolaitokseen.

5.3.1 Oma rahoitus Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka suoritetaan kiinteistön liittyessä keski-tettyyn vedenjakeluun, jätevesiviemäröintiin tai hulevesiviemäröintiin. Liittymismaksu on kerrosalaan ja eri kiinteistötyyppeihin perustuva maksu, joka on määritelty vesilai-toksen taksoissa. Kiinteistöjen laajennuksista peritään kerrosalaan perustuva lisäliitty-mismaksu. Liittymismaksun lisäksi peritään vuosittainen perusmaksu (€/a) ja kulutuk-seen perustuvaa kulutusmaksua (€/m3). Nummi-Pusulan kunnan vesihuoltolaitoksen perimät taksat esitetään liitteessä.

5.3.2 Ulkopuolinen rahoitus Valtio voi tukea vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen on saatavissa myös EU-rahoitusta. Alueellinen ELY-keskus voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin ja ovat edellytyksiä tällaisten hankkeiden rakentamiselle. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on tapauskohtaista. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti isoille vesihuoltohankkeille.



50(63)

Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtiöt voivat saada valtiolta avustusta sekä työllisyysperusteista avustusta. Valtion myöntämillä avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 50 % hankkeen investointikustannuksista (normaalisti maksimiavustus on 30 %). Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriön, työmi-nisteriön ja ympäristöministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Rahoi-tusta myönnetään vuosittaisten käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Vesihuolto-hanke ei automaattisesti saa rahoitusta. Mikäli avustushakemuksia on enemmän kuin määrärahoja, priorisoi ELY-keskus hankeavustusten myöntämistä tapauskohtaisesti, tärkeimmiksi katsomilleen hankkeille.

Valtion vesihuoltotyöt

• Vesihuoltotyösopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimus-kumppanina voi olla myös vesiyhtiö.

• Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittä-misestä ja kaikista luvista.

• Tehtävä kirjallinen, perusteltu aloite ELY-keskukseen.

• Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö- ja yhdysvesijohtoja tai merkittä-viä haja-asutusalueen runkojohtoja sekä siirtoviemäreitä.

• Hankkeen täytyy perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan.

• Lähtökohtana on kustannusten jakaminen valtion ja vesihuoltolaitoksen kesken niin, että esimerkiksi valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvike-hankinnoista tai vaihtoehtoisesti niin, että valtio vastaa runkolinjojen rakennutta-misesta ja yhteistyöosapuoli tonttiliittymien rakennuttamisesta.

• Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle.

• Laskennallinen vaikutus kokonaisinvestoinnin osalta on enintään 50 %.

Valtion vesihuoltoavustus

• Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen rahoittamiseen

• Avustuksen määrä 15 - 20 %

• Isoissa hankkeissa hakemus pääsääntöisesti edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä, pienissä hankkeissa läpi vuoden.

Avustuksen myöntämisedellytykset:

• Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt

• Oltava hyväksyttävä suunnitelma

• Sekä vedenhankinta että jäteveden käsittely on järjestetty asianmukaisesti

• Kohtuulliset kustannukset, mutta ei kustannuksiltaan alle 5 000 euron hankkeille.



51(63)

• Kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan

• Ei uudisrakennuksille eikä taajamiin.

• Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit.

• Voidaan myöntää yksityisille kiinteistöille, osuuskunnille tai kaupungeille.

Muita valtion avustuksia vesihuollossa

• Vesipulasta ja ympäristönäkökohdista aiheutuvat vesihuoltotyöt maatiloilla. ELY-keskus.

• Yritysten kehittämis- ja investointihankkeet. ELY-keskus.

EU:n avustus • Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Kunnan alueella vesihuollosta vastaavan kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi myös osuuskuntia voidaan tukea edellä mainituilla tavoilla tai suoraan vesihuoltolaitoksen toimesta. Tämä voi tarkoittaa yleisen neuvonnan lisäksi vesiosuuskunnan tukemista sekä teknisesti että taloudellisesti. Yksittäisille kiinteistöille voidaan myöntää talousjätevesiavustusta tai vesihuolto-avustusta. Talousjätevesiavustus:

Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulko-puolella. Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteel-la. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ja asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Lisätietoja ehdoista ja tulorajoista on esitetty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn sivuilta.

Valtion korjausavustus:

Valtion asuntorahaston varoista myönnetään korjausavustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen korjaustoimenpiteisiin. Avustusta on haettavissa sosiaalisin perustein vuosittain vaihtuvin ehdoin. Avustuksen määrä on enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. (Perustuu lakiin asuntojen korjausavustuksesta 18.12.1998/1031)



52(63)

Vesihuoltoavustus Rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle voidaan myöntää vesihuoltoavustusta, kun kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan. Lisäksi hankkeen on oltava tarpeellinen taloudellisista, tervey-dellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä. Avustuksen myöntää alueellinen ELY-keskus. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää sekä kiinteistön liittä-miseksi vesihuoltoverkostoon että kiinteistön omaa vedenhankintaa tai jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten. Kotitalousvähennys verotuksessa: Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai peruspa-rannustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön va-roista muita avustuksia.



53(63)

6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET

6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueilla

Toiminta-alueiden määrittämisperusteet Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan mää-rän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suureh-kon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Kaikki taa-jamat tulee myös liittää toiminta-alueisiin. Nummi-Pusulassa on määritelty vedenjakelun sekä viemäröinnin toiminta-alueet uu-den vesihuoltolain mukaisesti kunnan vesihuoltolaitokselle sekä alueella toimiville osuuskunnille. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta laajennetaan pääasiassa asemakaavoituksen mukaisesti. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä ole-vissa kartoissa. Verkostojen kattavuus ja ylläpito Vedenjakelu

• Vesijohtoverkoston laajentaminen kaavoituksen mukaisesti • Ylikunnallinen yhdysvesijohto Lohjan kaupunkiin (1) • Vanhentuneen verkoston järjestelmällinen saneeraus ja venttiilikaluston uusi-

minen Viemäriverkosto

• Vanhan viemäriverkoston järjestelmällinen saneeraus • Jätevesipumppaamoiden saneeraus 1…2 pumppaamoa / vuosi • Pumppaamojen hajuhaittojen vähentäminen käsittelemällä hajukaasut • Ylikunnallinen siirtoviemäri Lohjan kaupunkiin • Kunnallisen jätevedenpuhdistamon poistaminen käytöstä • Toiminta-alueella olevien liittymättömien kiinteistöjen liittäminen verkostoon

Hulevesiverkosto

• Hulevesiverkoston laajentaminen taajama-alueilla



54(63)

Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta • I ja II-luokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen • Osuuskuntien vedenottamoiden jatkuvatoiminen vedenkäsittely ja desinfiointi. • Erityistilannesuunnitelman laatiminen • Riskikartoituksen laatiminen vesihuoltolaitokselle ja toimintaohjeet riskien

poistamiseksi ja hallitsemiseksi Jätevedenkäsittely • Jätevedenpuhdistamon toiminnan takaaminen vuoteen 2012 asti, kunnes ylikun-

nallinen siirtoviemäri on valmis Lohjalle. • Verkostojen ja pumppaamoiden järjestelmällinen saneeraus vuotovesien vähen-

tämiseksi • Pumppaamojen hajuhaittojen vähentäminen hajukaasujen käsittelyllä

6.2 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet

Mahdollisia kunnan alueen vesihuoltohankkeita on esitelty alla. Vesi- ja viemäriverkoston tarvealueet on rajattu suuntaa-antavasti liitteenä olevassa kartassa. Tarkemmat rajaukset tehdään hankkeiden yksityiskohtaisissa yleissuunnitelmissa. Keskitetyn vesihuollon (talousvesi ja jätevesi) tarvealueita ovat: - Hyvelän alueen vesihuolto (2) - Nummikulman alueen vesihuolto (3) - Karisjärven alueen vesihuolto (4) - Ikkalan kylän pohjoisosan vesihuolto (5) - Näkkilän aluen vesihuolto (6) - Tavolan vesiosuuskunnan alueen vesihuolto (Oittilan linja) (10) Keskitetyn viemäröinnin tarvealueita ovat: - Hyönölän jätevesiosuuskunnan alueen viemäröinti (7) - Koisjärven alueen viemäröinti (8) - Härkäjoen alueen viemäröinti (9)



55(63)

6.3 Toiminta-alueiden kehittämisen alustavat kustannukset ja investointiohjelma

Kunnan vesihuoltolaitoksen investointikustannukset ja investointiohjelma:

Taulukkoon 22 on koottu vesihuollon kehittämisen edellyttämät investoinnit kunnalliselta vesihuoltolaitokselta sekä investointien toteutusaikataulutus.

Taulukko 22. Nummi-Pusulan kunnan vesihuoltolaitoksen kehittämistarpeiden toteut-tamiskustannukset ja aikataulutus.

Kehittämistarve

Määrä

Kustannusarvio (EUR)

Toteutusvuosi

- Jätevedenpumppaamoiden saneeraus 1 kpl /a 25 000 € /kpl Vuosittain

- Vesihuoltoverkostojen saneeraus 150 000 € Vuosittain

- Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Lohjalle (1) - 800 000 € 2010 - 2012

- Hulevesiviemäröinnin rakentaminen: - 50 000 € 2012

- Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelma - 6 000 € 2012 - 2014

- Uusien asemakaava-alueiden vesihuolto 2012 - 2020

- Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat - - 2012 - 2013 Osuuskuntien investointikustannukset ja investointiohjelma:

Taulukkoon 23 ja 24 on koottu haja-asutusalueilla toimivien osuuskuntien vesihuollon kehittämistarpeiden toimenpideohjelmat sekä haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen tulevaisuuden tarvealueet. Taulukko 23. Nummi-Pusulan kunnan alueella toimivien osuuskuntien kehittämistar-peiden toteutusohjelma.

Kehittämistarve

Määrä

Kustannusarvio (EUR)

Toteutusvuosi

- Hyönölän VOK, vedenottamon tehostaminen 1 kpl 10 000 € 2012 - 2015

- Hyrkkölän VOK, vedenottamon tehostaminen 1 kpl 10 000 € 2012 - 2015

- Osuuskuntien poikkeustilannesuunnitelma ja riskikartoitus - - 2012 - 2015

- Osuuskuntien vesihuoltoverkostojen saneeraus - - 2020 - 2035



56(63)

Taulukon 24 kustannusarviot on laskettu alustavasti vesihuollon tarvealueille, jotka sijaitsevat toiminta-alueiden ulkopuolella. Tarkemmat kustannusarviot hakkeiden toteuttamiseksi saadaan alueille laadittavien vesihuollon yleissuunnitelmien / toteutussuunnitelmien yhteydessä.

Taulukko 24. Osuuskuntien / - yhtiöiden toimesta toteuttavien vesi- ja viemäröinti-hankkeiden alustavat toteuttamiskustannukset.

Tarvealueet Kiinteistöjä Kustannus Toteutus

(kpl) (EUR)

2. Hyvelän alueen vesihuolto 25 200 000 2010 - 2012

3. Nummikulman alueen vesihuolto 15 160 000 2010 - 2012

4. Karisjärven alueen vesihuolto 45 380 000 2012 - 2014

5. Ikkalan pohjoisosan vesihuolto 25 160 000 2013 - 2014

6. Näkkilän alueen vesihuolto 30 315 000 2012 - 2014

7. Hyönölän jätevesiosuuskunnan viemäröinti 55 290 000 2010 - 2012

8. Koisjärven alueen viemäröinti 100 600 000 2012 – 2014

9. Härkäjoen alueen viemäröinti 80 320 000 2010 – 2012

10. Tavolan vesiosuuskunnan vesihuolto (Oittilan linja) 35 480 000 2012 - 2015

6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella vesihuolto järjestetään pääsääntöisesti kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kiinteistökohtaisessa vesihuollon järjestämisessä kiinteistön omistaja/haltija on vastuussa siitä, että kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Kiinteistökohtaisesta talousjätevesien käsittelystä on määrätty vuoden 2004 alussa voimaan astuneessa asetuksessa jota on tarkennettu vuonna 2011. Haja-asutusalueilla syntyviä jätevesiosuuskuntia tai vastaavia keskittymiä ja muutaman talouden yhteisviemäröintihankkeita tuetaan suunnittelu- ja rakentamisavustuksin mahdollisuuksien mukaan. Taulukossa 24 on listattu ne kehittämistarvealueet, jotka kunnan kanssa on nähty potentiaalisiksi yhteisen jätevesihuollon toteuttamisen alueiksi.

mpeu

Tarralappu



57(63)

6.5 Ehdotettujen kehittämistoimenpiteiden analysointi

6.5.1 Taloudelliset vaikutukset

Kunnallinen vesihuoltolaitos Tulevaisuuden suurimmat menoerät vesihuollon kehittämisessä ovat siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamien Lohjan kaupungin alueelle, jätevesiviemäreiden ja pumppaamoiden vuotovesien vähentäminen ja verkostojen vuosittaiset kunnossapito- ja saneerausinvestoinnit. Talousvesipuolella merkittävimmät hankkeet ylikunnallisen yhdysvesijohdon lisäksi ovat uusien kaava-alueiden vesijohtoverkoston rakentaminen sekä vanhojen verkostojen järjestelmällinen saneeraaminen putkirikkojen ehkäisemiseksi. Kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat Vesiosuuskuntien suurimmat menoerät tulevat olemaan verkostojen uudisrakentami-sessa sekä olemassa olevien verkostojen saneerauksessa ja ylläpidossa. Suunniteltaes-sa uusia vesihuoltoverkostojen rakentamishankkeita tulisi suunnitteluvaiheeseen sisäl-tyä myös hankkeen taloudellinen tarkastelu, jossa selvitetään hankkeen läpivienti ta-loudellisesti ja määritetään se taksarakenne, jolla hanke pystytään parhaiten toteutta-maan. Osuuskuntien tulee varautua myös jatkossa taloudellisesti olemassa olevien verkostojen säännölliseen saneeraukseen. Vesihuoltolaitoksella on mahdollisuus periä korotettua liittymismaksua eri vesihuolto-alueilla. Lähtökohdaksi voidaan ottaa, että investointi katetaan kokonaan liittymis-maksuilla. Mikäli kiinteistökohtainen liittymismaksu nousee kohtuuttoman korkeaksi, on mahdollista periä esimerkiksi koko investointikustannuksesta puolet liittymismak-suilla ja toinen puoli esimerkiksi lainalla sekä perusmaksulla. Tällöin liittymiskynnys kustannusten puolesta madaltuu kiinteistönomistajalle. Lähtökohtana on, että mitä suurempi liittyjämäärä heti ensimmäisessä vaiheessa verkostojen piiriin liittyy, sitä kannattavampi ja toteutuskelpoisempi hanke on ja silloin siitä saadaan paras hyöty irti.



58(63)

6.5.2 Muut vaikutukset

Nyt selvitetyillä kehittämissuunnitelman kehittämistarvekohteilla on paljon positiivisia vaikutuksia kunnan vesihuoltoon ja yleiseen ympäristöterveydenhuoltoon. Toimiva vesihuolto vaikuttaa positiivisesti niin ympäristön tilaan kuin myös ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Toimiva, kattava ja luotettava vesihuolto on myös vetovoimatekijä uudisrakentamisen lisäämiseen sekä nykyisen asutuksen ja yritystoiminnan sijoittumisessa, pysyvyydessä ja tehostumisessa tulevaisuudessa.

Viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueille lisää kiinteistöjen arvoa ja alu-eiden houkuttelevuutta uudisrakentamiselle. Mutta yksistään vesihuoltopalveluiden saatavuus ei ole ratkaisevaa haja-asutusalueiden kehittymisessä, vaan kehittyminen on useiden tekijöiden summa. Maankäytön kannalta viemäröinnin laajentaminen saattaa toisaalta lisätä asutuksen hajanaisuutta ja siten ehkäistä yhdyskuntarakenteen eheyttä-mistä. Toimintavarmuudeltaan keskitetty vesihuolto on kuitenkin varmempi kuin kiin-teistökohtaiset ratkaisut. Haja-asutuksen vesihuoltohankkeiden yhteydessä olisi mahdollista yhdistää pieniä ve-siosuuskuntia ja vesiyhtymiä keskenään isommiksi osuuskunniksi. Isommissa yksi-köissä osuuskuntien hallinnointi ja toiminta olisi paremmin toteutettavissa ja osuus-kunta pystyisi jopa palkkaamaan henkilön hoitamaan osuuskunnan asioita. Nykyisten osuuskuntien toimihenkilöiden ikääntyessä, useimmilla osuuskunnilla voi olla ongel-mia löytää riittävästi aktiivisia vapaaehtoisia pyörittämään osuuskuntien toimintaa. Osuuskuntien toiminta tulee merkittävästi muuttumaan jätevesihuollon tullessa osuus-kunnan toiminnan piiriin. Jätevesihuolto pumppaamoineen vaatii huomattavasti enemmän resursseja valvontaan ja huoltoon, mitä pelkkä talousvesihuolto on vaatinut. Lisäksi vesijohtoverkostot alkavat osassa osuuskuntia olla jo melko vanhoja, joten niiden saneeraus tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Tähän saneerausvaiheeseen osuus-kuntien tulee olla varautunut teknisesti ja taloudellisesti.



59(63)

7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Kehittämissuunnitelmasta on tiedotettava kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisille, alueelliselle ELY-keskukselle ja kunnan asukkaille. Esitys kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta laitetaan yleisesti nähtäville. Suunnitelmaesityksestä saatu palaute otetaan viimeistellyssä esityksessä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Suunnitelmasta on tarvittaessa pidettävä esittelytilaisuus kunnan asukkaille. Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2030, painottuen kunnan kehittämistarpeiden suhteen kuitenkin vuosille 2011 - 2015. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein, joten toimenpideohjelman viimeisille vuosille kirjatut toimenpiteet saattavat muuttua radikaalistikin ajantasaistamisen yhteydessä. Tarkistus voidaan tehdä myös useammin, jos kunnassa on tulossa tai juuri toteutettuna merkittäviä hankkeita joilla on vaikutusta vesihuoltoon.



60(63)

8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Nummi - Pusulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu vesihuoltolain (119/2001) perusteella ja se sisältää kuvauksen kunnan vesihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä suuntaa-antavan toimenpideohjelman tule-vien vuosien kehittämiskohteista. Toimenpideohjelmassa on esitetty kunnan vesi-huoltolaitoksen toiminta-alueilla tapahtuvat toimenpiteet sekä toimenpiteet ve-siosuuskuntien toiminta-alueilla. Toiminta-alueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta on esitetty vesihuollon kehittämisen periaatteet ja kehittämisalueet joissa vesihuoltoa tulisi kehittää joko talousvedenjakelun osalta tai jätevesienkäsittelyn osalta. Kehittämissuunnitelma osoittaa ne alueet, jotka kunta aikoo sisällyttää vesihuoltolai-tostensa toiminta-alueisiin ja joilla tullaan kehittämään laitosmaisia vesihuoltopalvelui-ta sekä antaa suuntaviivat toiminta-alueiden ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suunnitelma on luonteeltaan tavoitteelli-nen asiakirja, joka antaa ohjeet yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle. Kehittämistarpeiden ratkaisut on esitetty toimenpideohjelmassa luvussa 6.3. Toimenpiteitä toteutetaan esitetyn aikataulun mukaisesti. Ohjelma on ohjeellinen ja olosuhteiden muuttuessa sitä tarkistetaan. Toimenpideohjelma toimii kunnan suunnittelun työkaluna vesihuollon kehittämiseksi yhdyskuntakehitystä vastaavaksi.

Vesihuoltolaitostoiminnan järjestäminen

Nummi-Pusulan kunnan vesihuollosta vastaa kunnan vesihuoltolaitos yhteistyössä alueella toimivien osuuskuntien kanssa. Kunnallinen vesihuoltolaitos saa talousveden kunnan alueella olevilta pohjavesialueilta. Jätevedet käsitellään kunnallisella jätevedenpuhdistamolla vuoteen 2012 asti, jonka jälkeen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lohjalle. Nummi-Pusulan kunnan toiminta-alueiksi on rajattu asemakaava-alueet. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueella toimivien osuuskuntien toiminta-alueet on vahvistettu. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevissa kartoissa.



61(63)

Talousvesi

Nummi-Pusulan vesilaitoksen toimintavarmuus on ollut hyvä. Kunnan asukkaista yli puolet on liittynyt keskitetyn vesijohtoverkoston piiriin ja kunnallisen laitoksen tai alueen osuuskuntien toimesta. Liittyjämääriin ja asukasmääräennusteisiin perustuvan vedenkulutusennusteen perusteella, kulutusmäärät tulevat nousemaan tulevaisuudessa, mutta merkittävää vedenkulutuksen nousemista ei ole odotettavissa. Tämän johdosta ei vedenhankinnan ja vedenkäsittelykapasiteetin riittävyydessä ole nähtävissä ongelmia, mikäli nykyiset pohjavesialueet, vedenottamot ja käsittelylaitokset pysyvät toiminta-kuntoisina. Vedenhankintaa ja talousveden toimittamisen varmuutta tullaan jatkossa vielä kehittämään ja tehostamaan rakentamalla siirtoviemärin yhteydessä ylikunnalli-nen yhdysvesijohto Lohjan kaupunkiin. Tällöin vedentoimittaminen kuluttajille olisi turvattu myös poikkeustilanteissa, joissa nykyistä päävedenottamoa ei voitaisi käyttää. Keskitettyä vedenjakelua laajennetaan keskusta-alueella kaavoituksen mukaisesti ja haja-asutusalueilla nykyisen verkoston läheisyydessä oleville alueille taloudellisten re-surssien mukaan. Talousveden tarvealueina voidaan pitää seuraavia haja-asutuksen asutuskeskittymiä:

• Hyvelän alue • Nummikulman alue • Karisjärven alue • Ikkalan kylän pohjoispuoli • Näkkilän alue • Tavolan alue (Oittilan linja)

Vesihuollon palvelutason turvaamiseksi vesijohtoverkostoja tulee huoltaa verkostojen sisäpuolisella puhdistamisella ja tehostamalla vesijohtoverkoston vuotojen seurantaa. Nykyisten vedenottamoiden kuntoa ja toimintaa tulee seurata ja tarvittaessa tehostaa vedenkäsittelyä tulevaisuudessa, mikäli vedenlaadussa havaitaan muutoksia. Olisi suo-siteltavaa järjestää myös osuuskuntien vedenottamoille jatkuvatoiminen vedenkäsittely varmistamaan vedenlaadun turvallisuus, esimerkiksi desinfioimalla lähtevää vettä. Jotta vesihuoltolaitos pystyy varautumaan tehokkaasti poikkeustilanteiden varalle, tu-lisi laitoksella olla ajantasainen erityistilannesuunnitelma sekä kattava vesihuoltolai-toksen riskikartoitus. Tärkeille pohjavesialueille tulisi myös laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Vedenhankinnan ja -jakelun osalta tulevaisuuden kehittämiskohteet ovat seuraavat:

• Ylikunnallinen yhdysvesijohto Lohjalle • Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat • Vesihuoltolaitoksen erityistilannesuunnitelma ja riskikartoitus • Vesijohtoverkostojen laajentaminen tarvealueille • Nykyisten verkostojen järjestelmällinen saneeraus • Osuuskuntien vedenottamoiden käsittelyn tehostaminen



62(63)

Jätevesihuolto toiminta-alueilla

Jätevedet käsitellään toistaiseksi kunnan omassa jätevedenpuhdistamossa kuten tähänkin asti. Puhdistamo poistetaan kuitenkin käytöstä vuonna 2012, kun siirtoviemäri Lohjalle otetaan käyttöön. Jätevesimäärien ennusteissa on käytetty vuotta 2030. Jätevesimäärän ennustetaan kasvavan nykyisestään, vuoteen 2030 mennessä, mikäli haja-asutuksen viemäröintihankkeita aletaan toteuttaa tarvealueilla suunnitelmien mukaisesti. Osalla viemäröintialueista, hulevesien osuus on korkea, joka viittaa siihen että joillakin alueilla jätevesiverkostoon saatetaan johtaa myös sade- ja kuivatusvesiä. Hulevesiä pääsee verkostoon myös vanhan verkoston ja pumppaamoiden kunnon heikkenemisen myötä. Jätevedenpuhdistamolle tulevan virtaamaan määrästä noin 40…50 % on vuotovesiä, jotka heikentävät puhdistamon puhdistustehokkuutta ja lisäävät prosessin kapasiteettiä suuremmaksi kuin asutuksen jätevedet sitä vaativat. Hulevesillä on myös oleellinen vaikutus rakennettavan siirtoviemärin mitoitukseen. Vuotovesiä ja hulevesikuormaa pystytään vähentämään tehokkaalla ja järjestelmällisellä verkostosaneerauksella. Kevään ja syksyn/alkutalven sademäärät näkyvät huomattavina kuormituspiikkeinä puhdistamolle tulevassa virtaamassa ja voivat aiheuttaa suuriakin ohijuoksuttamisen tarpeita puhdistamolla tai ylivuototilanteita pumppaamoilla. Näillä ohijuoksutuksilla on vaikutusta ympäristön viihtyvyyteen ja vesistöjen tilaan. Verkoston, verkostolaitteiden ja pumppaamoiden saneeraus myös ennaltaehkäisee tehokkaasti putki ja laitteistorikkoja, jotka voivat aiheuttaa merkittäviäkin jätevesivuotoja maastoon ja vesistöön. Jätevedenjohtamisen ja puhdistamisen tulevaisuuden kehittämiskohteita ovat:

• Siirtoviemärin rakentaminen Lohjan kaupungin verkostoon • Verkoston, verkostolaitteiden ja pumppaamoiden vuosittainen saneeraaminen • Toiminta-alueella olevien liittymättömien kiinteistöjen selvittäminen ja liittä-

minen verkostojen piiriin. • Verkostojen laajentaminen kaavoituksen myötä

Hulevesi

Vuotovesien osuutta pyritään pienentämään jätevesiviemäriverkostoa saneeraamalla sekä hulevesiverkostoalueita laajentamalla. Tarvittaessa laaditaan myös uusia vuoto-vesiselvityksiä ongelma-alueille. Jo olemassa olevilla hulevesiverkostoalueilla tulee selvittää liittymättömät kiinteistöt ja liittää ne hulevesiverkostoihin. Sekaviemäröidyt alueet kasvattavat puhdistamolla hulevesien määrä ja vaikeuttavat näin puhdistamon optimaalista toimintaa. Hulevesien keräämisen ja johtamisen tulevaisuuden kehittämiskohteita ovat:

• Hulevesiverkoston säännöllinen ja järjestelmällinen saneeraus • Toiminta-alueella olevien liittymättömien kiinteistöjen selvittäminen ja liittä-

minen verkostojen piiriin. • Hulevesiverkostojen laajentaminen kaava-alueilla tarpeen mukaan



63(63)

Haja-asutuksen vesihuolto

Haja-asutusalueiden talousvesihuolto on jo toteutettu useilla alueilla osuuskuntien toimesta. Tulevaisuuden kehittämistarpeet ovat pääasiassa keskitettyjen viemäriver-kostojen rakentamisessa kyläkeskittymiin ja viemäriverkoston rakentamisen yhteydes-sä on suositeltavaa rakentaa vesijohtoverkostoa myös niille alueille joissa keskitettyä järjestelmää ei vielä ole. Viemäriverkostojen laajentaminen haja-asutusalueille tullaan toteuttamaan alueen asukkaiden toimesta, joko perustamalla jätevesiosuuskuntia tai –yhtymiä tai muita vastaavia organisaatioita. Tällä hetkellä keskitetyn jätevesihuollon ulkopuolella on 1 500 kiinteistöä, eli noin 61 % kunnan asukkaista. Seuraavat haja-asutuksen alueet ovat potentiaalisia keskitetyn viemäröinnin tarvealueita. Näiden alueiden asuinkiinteistöt ovat keskittyneet niin tiheästi, että alueilla nähdään olevan teknis-taloudellisesti hyvät mahdollisuudet toteuttaa yhteisviemäröinti. Osa alueista sijaitsee myös pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä, jolloin jätevesien maaperäkäsittely ei ole sallittu.

• Hyvelän alue (2) 25 kiinteistöä • Nummikulman alue (3) 15 kiinteistöä • Karisjärven alue (4) 45 kiinteistöä • Ikkalan kylän pohjoisosa (5) 25 kiinteistöä • Näkkilän alue (6) 30 kiinteistöä • Hyönölän jätevesiosuuskunnan alue (7) 55 kiinteistöä • Koisjärven alue (8) 100 kiinteistöä • Härkäjoen alue (9) 80 kiinteistöä • Tavolan vesiosuuskunnan alue (10) 35 kiinteistöä

Yhteensä 410 kiinteistöä Keskitettyjen järjestelmien ulkopuolelle jäävät yksittäiset kiinteistöt käsittelevät jäte-vedet edelleen kiinteistökohtaisin menetelmin. Käsittelyjärjestelmät tulee kuitenkin saattaa vesihuoltolain ja asetusten mukaiselle tasolle viimeistään vuoteen 2016 men-nessä. Asetuksen mukaista jätevesihuollon kehittämiseen liittyvää neuvontaa ja koulu-tusta voidaan järjestää esim. kyläkohtaisesti kunnan tai asiantuntijoiden toimesta.

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 3

Documents

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON ......Nummi-Pusulan naapurikuntia ovat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti. Nummi-Pusulan kokonaispinta-ala on 504,82 km2, josta maapinta-ala