Nro 6 17.12.2003 K ansanäänieuvkr/6-03.pdf · * SAK:n mielenilmauspäivä * HOK-Elanto vaalit Sivu 6: * EU:n perustuslain talous- ja sosiaalipoliittisista vaiku-tuksista Sivu 7:

Sivu 1Nro 6 17.12.2003 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 6/0317.12.2003

KKKKKEU:n Vastainen Kansanrintama ry:n,Kommunistien Liitto ry:n jaSodan- ja Fasisminvastainen työ ry:n mielipidelehti

Irtonumero1,70 €

Sivu 2:* Euroopan Unionin jälkeen* Kypäräpappien NATO-liike

Sivu 3:* Yhtiöiden verotus kevenee* Sokea kana

Sivu 4:* SAK haluaa rakentaa työn japääoman liittoa

Sivu 5:* SAK:n mielenilmauspäivä* HOK-Elanto vaalit

Sivu 6:* EU:n perustuslain talous- jasosiaalipoliittisista vaiku-tuksista

Sivu 7:* Imperialismin uusista piir-teistä

Sivu 8:* Uudenvuoden tervehdykset2003

Sivu 9:* Juche-aatteen opintoyhdis-tyksen seminaari

Sivu 10:* Leningrad 7.11.2003

Sivu 11:* Venäjän vaalitulos*Kuolema San Lorenzonyössä* EU:n perustuslaki saatavakansanäänestykseen!

Sivu 12:* Antakaa Karim El-Maanakinjäädä Suomeen!

Sivu 13:* Lääkärietiikkaa vai lääkäri-mafiaa?* Terveydenhoidon anorek-sia jatkuu HUS:issa* Merkillisiä aikoja

Sivu 16:* Arnold Schwarzenegger -uusi takaisku demokratialleYhdysvalloissa

VVVVVÄKI LIIKEHTII PERÄKI LIIKEHTII PERÄKI LIIKEHTII PERÄKI LIIKEHTII PERÄKI LIIKEHTII PERUSTURUSTURUSTURUSTURUSTURVVVVVANANANANAN

JJJJJA A A A A TYTYTYTYTYÖN PUOLESTÖN PUOLESTÖN PUOLESTÖN PUOLESTÖN PUOLESTAAAAA

Viime aikoina terveydenhoito-henkilökunta on vaatinut lisäämäärärahoja terveydenhoitoonja palkansaajat ovat liikehtineetirtisanomisia vastaan.

Sivut 4, 5 ja 13Sivut 4, 5 ja 13Sivut 4, 5 ja 13Sivut 4, 5 ja 13Sivut 4, 5 ja 13

LiittoutumaLiittoutumaLiittoutumaLiittoutumaLiittoutumattomttomttomttomttomuus paruus paruus paruus paruus paras turas turas turas turas turvvvvva Suomellea Suomellea Suomellea Suomellea Suomelle

EU:lle puuhataan perustuslakia, joka siirtääkeskeisen päätös- ja lainsäädäntövallaneduskunnalta EU:lle ja mitätöi maammetäysivaltaisuuden itsenäisenä kansakuntana.EU:n Vastainen Kansanrintama on myösaloitanut nimienkeräyksen kansanäänes-tyksen aikaansaamiseksi EU:n perustuslaista.

KKKKKaaaaatso pääkirtso pääkirtso pääkirtso pääkirtso pääkirjoitusjoitusjoitusjoitusjoitussekä sivu 6sekä sivu 6sekä sivu 6sekä sivu 6sekä sivu 6

Eliitti ja kansa vastakkain Nato-jäsenyydestäEliitti ja kansa vastakkain Nato-jäsenyydestäEliitti ja kansa vastakkain Nato-jäsenyydestäEliitti ja kansa vastakkain Nato-jäsenyydestäEliitti ja kansa vastakkain Nato-jäsenyydestä

Suomea viedään takaoven kautta huo-maamatta Natoon, jos EU:n perustuslakiinaiottu turvatakuulauseke hyväksytään. Tämäsitoo Suomen imperialistiseen globaaliseensuurvaltapolitiikkaan, josta Suomen tulisi ollavisusti erossa.

Sivut 2 ja 7Sivut 2 ja 7Sivut 2 ja 7Sivut 2 ja 7Sivut 2 ja 7

Sivu 2 Nro 6 17.12.2003Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki 15.12.2003

Tilaan KKKKKansan ansan ansan ansan ansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15€.Mikäli olet Kansan äänen julkaisijajärjestöjen jäsentilaushinta on 10 €.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus postitetaan os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki.Puhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut ilaushinnan 15 €q Olen maksanut tilaushinnan 10 €q Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Kypäräpappien NATO-liikeHelsingin Sanomien Kari Suo-

malainen kuvasi kokoomuksenkypäräpäiseksi papiksi. Siinä eiolekaan ihmettelemistä, että ko-koomuksen Itälä sovittaa isoakypärää pieneen päähänsä. Häm-mästyttävää sen sijaan on entisenpresidentti Ahtisaaren arvos-telukyvyn puute. TV1:n lauan-taisseurassa 13.12.2003 hän vaa-tii, että Suomi on mukana ”Natos-sa ja EU:ssa ihan täysin rinnoin”ja ajaa Suomen liittämistäNATO:oon ja EU:n rakenneyh-teistyöksi naamioituun puolus-tusytimeen.

EU:n puolustusytimeen kuulu-minen edellyttäisi iskujoukkojen– rambo-joukkojen - perustamistaja osallistumista toimiin EU-alueenulkopuolella ensimmäisen kerranjatkosodan aikaisen Suur-Suomi-sotaretken jälkeen. Se edellyttäisimyös lisää asemäärärahoja. Sa-noohan perustuslakiluonnos,että rakenneyhteistyön voivataloittaa ne maat , jotka täyttävätsotilaallisia voimavaroja koskevatvaatimukset. Entinen pääminis-teri Lipponen tekee tietoisenkansalaisten harhautuksen, sano-essaan, ettei näin olisi, vaikkaperustuslakiluonnoksessa sel-västi näin lukee.

Ahtisaari sanoo, että ”pahoinpelkään, että nämä poliittisetpuolueet ovat edelleen siellävasemmalla kenttäpuoliskolla”kohdistaen arvostelunsa tosi-asiassa Suomen kansaan, joka eiole lämmennyt sotilasliitoille.Vasemmalla olon leimaaminenhuonoksi asenteeksi kertoo Ahti-saaren omasta siirtymisestä oike-alle, jota hän perustelee, etteioikeastaan tajuta, miten maailmaon muuttunut. Jos Ahtisaarensuositusta olisi noudatettu hänenpresidenttinä ollessaan, Suomiolisi joutunut lähettämään soti-laallisia iskujoukkoja Afganista-niin ja Balkanille ja Suomi olisisilloin sodan osapuoli. Samoinmyöhemmin Suomi olisi joutunut

NATO:n jäsenenä lähettämäänsotilaallisia iskujoukkoja Irakiin taiolisi joutunut samanlaisenpainostuksen kohteeksiYhdysvaltojen taholta kuinRanska ja Saksa.

Nyt kävi niin, että Bush kiittiLipposen Washingtonin vierailunyhteydessä Suomea osallisuu-desta koalitioon, jolloin maail-malle syntyi mielikuva, että Suomion mukana Irakin sotaoperaa-tiossa. Tässä tilanteessa Lippo-sen hallitus lupautui olemaanmukana jälkihoidossa eli olemaantällä tavoin mukana sotaprojek-tissa. Bushin ilmoitus vastasi siistotuutta. Kun Anneli Jäätteen-mäki kertoi julkisuudessa tästäasioita, jotka kaikki muutenkintiesivät, rysän päältä kiinni jäänytLipponen ärähti. Tuloksena olikokemattomuuksissaan virheitätehneen Jäätteenmäen ero. Hänenvirheensä oli, että hän veti vas-tuuseen ulkoministeriön Manni-sen, mutta asian ydin oli, ettäJäätteenmäki katkaisi Lipposenpääministeritien ja yrityksenviedä Suomi sotilasliittoihin, ensinEU:n puolustusytimeen ja sittenNATO:n. Siitä kertoo hänen har-rastamansa maaperän muokkausmm. kysymyksin, mitä vikaaNATO:ssa on.

Ahtisaari ilmoittaa äänestä-neensä aina Lipposta. SDP:ssä eiole neljää linjaa, koska NATO:najajat ja EU:n puolustusytimenajajat ovat samalla kannalla.Tähän joukkoon ilmoittautuiJaakonsaari, joka muistetaanLiisan listasta, jolla hän esittileikkauksia sosiaaliturvaan jakunnallisiin palveluihin. Hänetmuistetaan myös siitä, että työttö-myyden puolittaminen epäon-nistui Lipposen ollessa päämi-nisteri, Jaakonsaaren työministerija Ahtisaaren presidentti. Tämänsotilaallista liittoutumista ajavanepäonnistujien kolmikon vasta-painona ovat SDP:ssä sotilaallistaliittoutumattomuutta painottavat,

jotka kuitenkin ovat valmiit sine-töimään EU:n perustuslaiksi kut-sutun valtalain, joka siirtää vallanSuomen kansalta ja eduskunnaltaEU:lle. Välimaastossa ovat vallankumartajat, jotka arvelevat, ettäkaltevalla pinnalla oleminen joh-taa liukumiseen sotilaalliseenliittoutumiseen ja hyväksyvättämän siksi, että laskevat olevansaajoissa voittajien puolella. Heolettavat saavuttavansa tällätavoin henkilökohtaista valtaa.Tämän tuulen haistelijoiden ryh-mittymän kärkinimenä on esiin-tynyt Kimmo Kiljunen, joka onesiintynyt ikään kuin tuomi-ojalaisena, mutta kantojensaperusteella kääntää takkinsa hetitilaisuuden tullen.

Kypäräpääpappien linjan aloittivuoden 1994 presidentinvaa-likampanjassa Elisabeth Rehn,joka laittoi kypärän päähänsäHornetin ohjaamossa. Hän onyrittänyt paikkailla tätä esiin-tymällä humanitaarisissa tehtä-vissä. RKP:n Enestam on jopitkään ajanut NATO:oon liitty-mistä, joskin on ollut välillä hiljaa,koska näiden kantojen vuoksiRKP kärsi vaalitappion. Soti-laallista liittoutumista on pitkäänajanut puolustusvoimien komen-taja Kaskeala ja tämän suuntaistatyötä tekee edellinen komentajaGunnar Hägglund valmistelles-saan sotilaallisia asioita EU:ssa.Helsingin Sanomien artikkeli-toimittajat Olli Kivinen ja ErkkiPennanen ovat vuorotellen vaati-neet sotilaallista liittoutumista –jälkimmäinen viimeksi 9.12.2003leimaten sotilaallista liittoutu-mattomuutta painottavan linjansiirtymiseksi valtavirrasta akan-virtaan. Päätoimittaja Janne Virk-kunen on varovaisemmin sanankääntein perustellut sotilaalliseenytimeen menoa. HS:n linjastakertoo, että pääkirjoituksissa onmollattu Tuomiojaa ja kehuttuniitä, jotka ovat sovittautuneetLipposen linjauksiin.

Euroopan Unionin jälkeenEU:n Brysselin huippukokous kaatui valtalakikiistaan, kun Puola

ja Espanja eivät hyväksyneet niille Nizzan sopimuksella annetunedustuksen kaventamista. EU:n perustuslaiksi kutsuttu valtalakikumoaisi Suomen eduskunnan 15.12.1917 hyväksymän valtalain,jolla Suomi julistautui täysivaltaiseksi tasavallaksi, jossa valtakuuluu kansalle ja kansan valitsemalle eduskunnalle.

Todennäköistä on, että EU:n valtalaki korjataan jollainkompromissilla, jolla tasapainotetaan vallan käyttöä. Tämä saadaansitten näyttämään voitolta ja sanotaan, että sitä ei saa vaarantaanostamalla esille muita kiistoja. Suomi tyytyköön lohdutus-palkintona kemikaalivirastoon ja perääntyköön sotilaallisestaliittoutumattomuudesta ja liittyköön rakenneyhteistyök-si kutsuttuun sotilaalliseen ytimeen. Suomi mainostakoonkompromissia sillä, että kaikki 25 jäsenmaata saavat nimetäkomissaarin. Itsenäisyyden ja täysivaltaisuuden turvaamistaneuvotteluissa ei ole edes vaadittu ja kansalle kerrottakoon, miksiholhoukseen joutuminen on turvallisuuspoliittisesti välttämätöntätässä historiallisessa tilanteessa, jossa Venäjä on heikko ja jollainenmahdollisuus saadaan kerran 50-100 vuodessa.

Suomi perustakoon Rambo-joukkonsa osaksi EU:n nopean iskunjoukkoja ja antakoon ne käyttöön etulinjoilla esimerkiksi Pohjois-Koreassa, Intian-Pakistanin kriisissä tai Lähi-Idässä. EU:npäämiesten kokouksen 12.12.2003 hyväksymässä turvallisuus-poliittisessa strategiassa nimittäin todetaan, että “kaukaiset uhkatvoivat antaa yhtä paljon aihetta huoleen kuin lähellä olevat".

Puolustuksen etulinja on usein "ulkomailla” ja viittaa Pohjois-Koreaan, Intian niemimaahan ja Lähi-Itään. Suomesta koottujajoukkoja voitaisiin käyttää iskuihin näillä alueilla ja olisi voitukäyttää Balkanilla, Afganistanissa ja Irakissa, jos tämä strategiaolisi ollut voimassa ja Suomen hyväksymä. Iskuja Venäjän alueelleei erikseen mainita, mutta muotoilu ei sulje tätä pois. Iskuja eikutsuta ennalta ehkäiseviksi, mutta mitä muuta ne ovat, jos Suomisotii rajojensa ulkopuolella ensimmäisen kerran sitten jatkosodan,jossa “puolustustarkoituksessa” vallattiin Itä-Karjala Syvärille asti,että voitaisiin hyvän puolustuslinjan avulla “ennaltaehkäistä”hyökkäys.

EU:n huippukokouksen epäonnistuminen osoitti, miten hatarallapohjalla ovat EU:n antamat turvatakuut. Olisimme EU:n varus-tautumisen rahoittajia. Huippukokouksen epäonnistumisenpaikkaaminen valtakompromissilla ei myöskään peitä EU:nmurenemisen alkamista.

Paasikivi perusteli, että Suomen turvallisuustakuiden ydin on,että Suomen maaperää ei anneta käyttää hyökkäysalustana itäänja siitä on oltava takeet. Urho Kekkonen perusteli, että Suomi onpuolueeton suurvaltojen eturistiriidoissa, muttei sodan ja rauhankysymyksissä, vaan rauhan puolesta sotaa vastaan. Näistälinjauksista ollaan nyt luopumassa olemalla osa EU-suurvaltaa jasen sotilaallista toimintaa.


Sokea kanaKansalliseena a r t e i s t o o nkuuluu sanon-ta ”Joskus sesokeakin kanajyvän löytää”.Sanonta istuu

varsin hyvin tähän päivään.Harvoin sokeat tai edes yksisil-mäiset kanat jyviä löytävät. Parijyvää on löytänyt myös valta-kunnaan politiikkaa ohjaavamaan suuri sanomalehti. Se eiole täysin sokea, mutta yksisil-mäinen kuitenkin.

Ensimmäisessä jutussa (7.12)Hesari kertoi Venäjän öljy-tuotannosta. Sen tilastostanäkyy, jutussa sitä ei sanota,että öljytuotannon kehityksestäleikattiin Neuvostoliiton aikoi-hin verraten 60 prosenttia.Ennusteiden mukaan se saavu-tetaan vasta vuonna 2012!

Meidän itse kunkin kalloihinon yli kolmekymmentä vuottaisketty tarinaa, että Neuvos-toliitto ajautui pysähtynei-syyden kauteen kuusikym-mentäluvulla. NL:ssä pysähty-neisyys oli aivan eri asia kuinkapitalistisissa maissa. NL:nteollisuus kasvoi 30-luvullakeskimäärin 20 ja 50-luvulla 14prosenttia vuodessa. 60-luvul-la, jota sanotaan pysähty-neisyyden ajaksi, kasvu hidas-tui. Kuitenkin kaudella 1970–90tuotannon kasvu oli edelleen

keskimäärin 6 prosenttia vuo-dessa. Moisesta lännessä ei olenähty edes unta!

Toisessa jutussa kaksi päiväämyöhemmin (9.12) Hesari kertoi jataas vain tilastolla, että vuosina90–96 Venäjän kokonaistuotan-nosta oli myös hävitetty 60 pro-senttia. Jutun ”Tausta”-laatikonotsikossa annetaan kuva, että nytkapitalistisella Venäjällä talouskasvaa EU:ta nopeammin – hie-nosti 4 prosenttia vuodessa. Siitäon kuitenkin hienous kaukana,sillä tuotannon kasvu on aiempaaverraten todella hidasta. Venäjäpääsee vuoden 1990 tasolle 4prosentin vuosikasvulla aikaisin-taan vuonna 2020.

90-luvun tasolle kansa ei taidapäästä koskaan, sillä muutamakoko kansallisomaisuuden puhal-tanut kapitalisti puhaltaa myöskaikki tulot!

q q q

Maailman herrat pitävät nykyis-tä Venäjän talouskasvua länsimai-hin verraten hyvänä. Se lieneeosatekijänä sille, että nyt se onpantu syytettyjen penkille. Kaikkitorvet toivottavat, että on Venäjänsyy jos Kioton ilmastosopimusromuttuu. Jotkut läntisen maail-man lakeijat on pantu laskemaan,että se tuottaa ilman saasteista 17prosenttia ja on todellinen suur-saastuttaja. Toki Venäjä tuottaa

runsaasti ilmansaastetta, muttasen määrä taitaa olla hatustavedetty.

Venäjän osuus on nostettupoliittisesti tarkoituksenmukaisenkorkeaksi, sillä sen turvin Kiotonsopimuksen edellyttämän 55prosenttia saadaan täyteen. Venä-jää ahdistellaan kaikin tavoinsopimuksen allekirjoittajaksi.Allekirjoittamalla Venäjä samallahidastaisi teollisuustuotantonsakasvua. Pelkääkö USA, että Venä-jän (perin hento) talouskasvuuhkaa sen supervalta-asemaa?

Kiina, Intia ja USA ovat ilmoit-taneet kylmän rauhallisesti, ettäheitä mokoma sopimus ei kiin-nosta eivätkä he sitä allekirjoita.Tässä asiassa USA:lle maailmanylivoimaisesti suurimpana saas-tuttajana olisi aivan erityisensuuri merkitys. Siitä huolimattamuut teollisuusmaat tyytyvätmukisematta sen tahtoon. USA:llesuodaan kaikki oikeudet saastut-tamiseen. Siihen ei kukaan nok-kaansa kopauta.

Maallikosta tällainen alistu-minen USA:n tahtoon vaikuttaapöyristyttävältä. Eikö muun maail-man nöyristelyllä ole mitään rajaa?

q q q

Viimeviikkoina Venäjä on ollutmuutenkin valokeilassa. Sen duu-man vaaleja on seurattu suurellainnostuksella. No – vaalit ovat nyt

ohi. Putinin puolue sai suorastaanmurskavoiton. Sitä maailmansuurpääoma toivoi ja odotti.Mutta sekään ei ollut hyvä.

Nyt herrat valittavat, että Puti-nilla on valtaa ja voimaa enemmänkuin koskaan. Sitäkin itketään, ettäputinilaiset hallitsivat rahallasuvereenisti vaalivoiton takonut-ta mediaa. Siksi kurkkutorvetoikoisina huudetaan, että vaaliteivät olleet demokraattiset!

Asia on aivan oikein, muttavalittajat ovat vääriä. Valittajatovat niitä samoja, jotka jakelevathyvä-huutoja USA:n demokra-tialle. Kuitenkin USA:n ja Venäjänero on siinä suhteessa olematon,vaikka USA:n presidentti Bushillaon (vielä) enemmän valtaa kuinVenäjän Putinilla. Todellinen erolienee siinä, että Putin valittiinvaaleilla, mutta Bushia ei. Hänenkilpailijansa sai puolimiljoonaaääntä enemmän, mutta jäi rannalle,sillä poika-Bushin valitsi korkeinoikeus, jonka jäsenet isä-Bushaikoinaan nimitti.

Molemmille on yhteistä se, ettähe käyttivät rutkasti rahaa. Poika-Bushin vaalikampanja maksoinoin 245 miljoonaa dollaria (1,45mrd.mk). Kilpailija Goren satsausoli hieman pienempi 220 miljoonaadollaria (1,30 mrd.mk). Vaikka tietopuuttuu, niin putinilaisten duu-man vaalit taisivat maksaa samanverran. Tuskin pikkurahalla Venä-jän TV, radio ja lehdistö mai-

nostivat pelkkää putinilaistenjoukkoa.

Bushilaiset ovat putinilaisillekateudesta sinisiä, kun heillä eiole USA:n kongressissa jasenaatissa samaa mahtavaaenemmistöä kuin nyt putini-laisilla. Bushilaiset ovat turhankatkeria, sillä demokraateilla jarepublikaaneilla on vain näen-näinen ero. Molemmat ovatsamaa roinaa eri paketissa.

q q q

Kapitalistisessa maailmassademokratia on rahan valtaa.Raha ratkaisee sekä tosielä-mässä että politiikassa. Tyhjä-taskut eivät suuria rypistele.Todellinen demokratia on pelkkäilluusio. Vaaleissa tilanne olisikokonaan toinen, jos kaikkipuolueet saisivat saman puo-luetuen ja jos kaikkien puoluei-den vaalikassassa olisi yhtämonta euroa. Vaan ei kun ei!

Mutta – vielä joskus sekapitalistisen demokratian illuu-siolla sokaistu kansa, sinä jaminä, jyvän löytää. Silloin läh-detään liikkeelle ja valmistatulee!

Hyvää ja toiminnallista UuttaVuotta!

Kai Kontturi

Keväällä Sailaksen työryhmä esitti 10 mrd euron (60mrd mk) kevennyksiäverotukseen. Tämä summa on 7% bkt:sta. Onko sattumaa, että se on suurinpiirteinsama summa kuin Lipposen hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan jaterveydenhoitoon? Tämä merkitsee 7% poisottamista julkiselta taloudelta.Hallituksen suunnitelmat keventää yritysveroa 500 mrd eurolla osoittaa, että hallitustoteuttaa tätä suunnitelmaa.

Yhtiöiden verotus kevenee – miten käypieni- ja keskituloisten?

Hallituksen pääomaverouudistuserotti toisistaan yhteisöveron javarsinaisen pääomaveron. Hallituk-sen periaatepäätös alentaa yritystenvoitoista perittävän yhteisöveron 29%:sta 26 %:iin.

Pääomaveroa laskettiin 29%:sta28%:iin, jota pörssiyhtiöissä aletaanperiä 70 %:sta osinkoja, jollointodelliseksi osinkoveroprosentiksitulee 19,6 %. Kun voitoista on päältämaksettu ensin 26 % yhteisöveroa jalopusta 74 %:sta voittoja maksetaantuo 19,6 %, voittojen maksimive-roprosentiksi tulee 40,5 %(26+0,196*74). Jos esimerkiksiosinkoina maksetaan voitoista vii-dennes, keskimääräiseksi veropro-sentiksi tulee vasta nykyinen 29 %.Tämän jälkeen pörssiyhtiöidenkannattaa jakaa tulos niin, että varojapidetään yhtiöissä, jolloin hyötyosakkaille jaetaan osakkeiden kurssi-nousun kautta.

Ulkomaiset sijoittajathyötyvät

Eli veromuutos nostaa osake-kursseja ja vähentää osingon maksua.Tästä hyötyvät käytännössä ulko-maiset sijoittajat, joiden osinkoja onverotettu heidän kotimaissaan eikäosinkoverotuksen muutos vaikutaheihin mitenkään. He ovat hyötyjiäyhteisöveroprosentin alentamisenaiheuttamien korkeampien osake-kurssien vuoksi. Tällä hallitus haluaavastata verokilpailuun, että pörssi-yhtiöiden kannattaisi pitää pääkont-

toreitaan Suomessa.Tässä on ytimeltään kysymys

siitä, että valuutan devalvointi ei enääole mahdollista, kun tulee vienninhintakilpailukyvyn vaikeuksia.Päinvastoin euron kurssin on vahvis-tunut 2000-luvun alun laskusuhdan-teen aikana ja se on lisännyt irtisa-

nomisia. Tätä vastaan paperiliitollaoli päivän lakko ja 12.12.2003 oliammattiyhdistysliikkeen 15 mi-nuutin mielenilmaus eli käytännössä15 minuutin yleislakko ensimmäisenkerran sitten vuoden 1956.

Ay-liikkeen mielenosoi-tus protesti ay-johdontalouspolitiikkaa vastaan

Mielenilmaus suuntautuu siiseuron käyttöön ottoon liittyväätalouspolitiikkaa vastaan, vaikka sitäei sanota. Euro-oloissa tilanteestayritetään päästä ulos yhtiövero-

kevennyksillä. Niitä on käytettyaiemminkin syvän kriisin oloissa,kuten 1970-luvun lopun niin sano-tussa elvytyspolitiikassa ja samointehtiin 1990-luvun laman aikana. Nytvain ollaan ajautumassa verokeven-nysten ja tukien laajamittaisempaankäyttöön, kun valuutta on kiinnitettyeuroon, jonka kurssi on taloudenlaskusuhdanteessa vahvistunutrajusti. Se on saanut aikaan paniikkiavientiteollisuudessa ja kiihdyttänyttyöpaikkojen ja yritysten ulosli-putusta. Tätä yritetään estää nytverokilpailulla. Paineita tähän kasvat-taa vuonna 1993 voimaan astunutETA-sopimus, joka kieltää ulko-maisen omistamisen rajoittamisensuomalaisissa yrityksissä ja jonkamukaiset pykälät ovat EU:ssa ja senperustuslakiesityksessä.

ETA- ja EU-sopimukset eivätsuoraan kiellä valtion omistusta, jokasuojaisi ulosliputukselta, muttapainostavat yksityistämiseen kilpai-lun edistämisen nimissä. Valtion jakuntien omistuksen antamaa suojaaon kuitenkin vuosien mittaan purettu,kun valtion liiketoimintaa ja yhtiöitäon yksityistetty ja tämä linja kokoajan jatkuu. Sampo suunnitellaankaupattavaksi ja Fortumin jakoennakoi sen osien kauppaamista.Rautaruukin ym. myynti odottaa vainkurssien nousua jne.

Jatkuu sivulla 9...

Helsinkiläiset järjestivät oman mielenosoituksensa terveysmäärärahojen puolesta kaupungin budjettiin.Mielenosoittajat kauppatorilla, puhumassa Pekka TIainen.


SAK haluaa rakentaa työn ja pääoman liittoaYritysten toteuttamat irtisanomiset ja niistä kertovat yt-neuvottelut ovat koko

kuluvan vuoden tyrmistyttäneet kansaa. Irtisanomisuutiset ovat olleet lähespäivittäisiä. Tuotantoa on siirretty Kiinaan kuten Kemijärveläinen Salcomp tai sittentyöntekijöitä on vähennetty, että omistajat olisivat yrityksen kurssikehitykseen jaosinkoihin tyytyväisiä. Lista irtisanovista yrityksistä on pitkä: Elisa, Pohjola, Salcomp,Nokia, Finnair, Orion, M-real, VTT, .. Teollisuudessa työ on vähentynyt vuosina2001–2003 laskelmien mukaan noin 30.000 henkilötyövuodella.

Kaikkien luulisi jo tietävän, ettäirtisanomiset ovat puhdasoppistakapitalismia, jota globalisaatiokiihdyttää. Syyt irtisanomisiintulevat sekä ulkomailta että omienkapitalistien toimesta. Suurin osasuomalaisista pörssiyhtiöistä onsiirtynyt ulkomaiseen omistuk-seen esimerkiksi Nokiasta ulko-maiset omistavat jo n. 90%. Ulko-maisilla, eikä juuri suomalai-sillakaan, omistajilla ole edespieniä haluja pitää tuotantoaSuomessa, jos firma saa vaikkapaKiinassa tuotettua tavaran hal-vemmalla tuoden siten suuremmatvoitot. Samoilla lyhytaikaisenvoiton maksimoinnin tavoitteillaomistajat ovat valmiita heittä-mään työväkeä ulos yrityksenpörssikurssien (näennäisen yri-tyksen arvon) nostamiseksi.

Kotimaiset kapitalistit taaspainottavat, ettei vaihtoehtojaglobaalissa kapitalismissa ole. Hesanovat, ettei ole olemassa vaih-toehtoista politiikkaa. Tuotantoaon siirrettävä halpatuontimaihin japorukka irtisanottava, koskakansainvälinen kilpailu (voittojensuuruudesta) vaatii sitä. He eivätkerro, että kaikki varallisuus,kaikki pääomat ja yritysten ennä-tysmäiset voitot ovat syntyneetpalkkatyöläisten työstä. He eivätkerro, kuinka syntyivät mah-dollisuudet tehdä suuria inves-tointeja ulkomaille. Sen ovattaanneet poliitikkojen päätökset,palkkojen alhaisuus ja pätkätyöt.Sen todistavat myös kansain-väliset tutkimukset, jossa Suomitodetaan maailman kilpailuky-kyisimmäksi maaksi.

Ihalainen uskookapitalistien valitteluja

Tässäkin tilanteessa SAK edel-leen tekee esityksiä työn ja pää-oman liitosta. Siinä ei sinänsä olemitään yllättävää. Näinhän de-marit ovat tehneet jo Tannerinajoista alkaen. Työn ja pääomanliitolla pyritään välttelemääntyöväenluokan taistelua, esim.lakkoja, kapitalistien etujen tur-vaamiseksi, vaikka nähdään janahoissa tunnetaan, että kapi-talistit käyvät jatkuvaa ja raakaataistelua palkkatyöläisten saavu-tusten mitätöimiseksi. Irtisano-misilla ja kurjuuden lisäämisellä onmyös poliittinen, työläisiä lamaut-tava merkitys. Säännöllisilläirtisanomisilla kapitalistit varmis-tavat, että työläiset pysyvätnöyrinä ja arkoina, eivätkä nostapäätään pelätessään, että työnan-tajalta tulee heti napit otsaan.

Lisääntyneestä kurjuudestahuolimatta Ihalainen kehtaa esit-tää kapitalisteille yhteistyötäelinkeinopolitiikassa: SAK:nmielestä työnantajajärjestöjen jaammattiliittojen olisi pikaisestilaadittava kullekin toimialalle omaelinkeinopoliittinen strategiansa.SAK:n ja Ihalaisen mielestä työ-markkinaosapuolten olisi piansaatava aikaan yhteinen näkemyssiitä, miten eri toimialoilla pitäisi

menetellä, että muka estettäisiinirtisanomiset ja työpaikkojensiirtyminen ulkomaille.

SAK:n aloite on suorastaannaiivi. Eivät kapitalistit moisiinyhteistyöhankkeisiin lähde sillähe ovat kapitalisteja ja toimivatjuuri niin kuin Karl Marx Pääomas-saan meille selvitti; voittoja onjoka hetki ja lakkaamatta kasva-tettava! Ihalaisen aloitteestanäkyy, ettei hän ole koskaankuullutkaan Pääomasta eikä senvuoksi ymmärrä kapitalisminraadollisuutta ja palkkatyöläistentaistelun välttämättömyyttä.

Ihalaisen aloitteelle tylyvastaanotto

Työnantajat ampuivat Ihalaisenaloitteen alas heti lennosta. TT:ntyömarkkinajohtaja Seppo Riskitotesi heti, että eivät ammat-tijärjestöt voi puuttua asioihin,kuten irtisanomisiin, joista päättä-minen kuuluu yksinomaan yrityk-sen omistajille. Alakohtaisestaelinkeinopolitiikasta Nokian pää-johtaja Jorma Ollila puolestaantotesi, että kiitos vaan, muttaNokialla ei ole tarvetta uusiinpoliittisiin strategioihin.

Ihalaisen ehdotuksen sijaantyönantajat tarjosivat omaa elin-keinopoliittista ”kasvustrate-

giaansa”; jossa ytimenä on, ettämatalapalkkaista työtä on lisät-tävä. TT:n Seppo Riskin mukaanensimmäiseen työpaikkaansatulevalle nuorelle pitäisi voidapaikallisesti sopimalla maksaatyöehtosopimuksia alempaa pal-kkaa.

TT:n yhtenä keskeisenä tavoit-teena on myös siirtyminen mah-dollisimman suuressa mitassapelkkiin paikallisiin sopimuksiin.Työnantajat haluavat irti työeh-tosopimusten yleissitovuudesta.

Matti Vanhanenkintyönantajan linjoilla

Äskettäin tuli esiin myös pää-ministeri Matti Vanhanen esitte-lemällä omia näkemyksiään työl-lisyyden parantamiseksi. Hänenmukaansa asiaa auttaa, kun työn-antajien eläke- ja sosiaaliturva-maksuja alennetaan, veroja pie-nennetään ja osa-aika- ja pätkä-töitä lisätään. Siitä huolimattaVanhasen mukaan teolliset työ-paikat on auttamatta menetettyhalpamaihin. Teollisia työpaikkojaei Suomeen synny. Siksi työpai-kat voivat syntyä vain matalapalk-kaisille palvelualoille.

Kapitalistit ja mm. Matti Vanha-nen kiertävät talouspolitiikanperuskysymykset yhteiskun-nallisesta tulonjaosta ja haluavat

esittää asiat sellaisina, että nykyi-selle talouspolitiikalle ei olevaihtoehtoja. Tällaisella vaihto-ehdottomuudella Suomi joutuuturmioon. Kun ostovoiman pe-rusta, teollisuudessa syntyvätpalkat ja lisäarvo puuttuvat,palvelusektorikaan ei voi toimia.Se vain lisää työttömyyttä. Samal-la julkiselta sektorilta vedetäänjalat alta, kun veroja ei kerry niidenpalvelujen tuottamiseen.

Mitä olisi tehtävä?

Ensiksikin Suomessa on turvat-tava kansan ostovoima korotta-

malla oleellisesti työläisten palk-koja, eläkeläisten eläkkeitä jatyöttömien työttömyysturvaa.Näiden suhteen Suomi on jo EU:ntilastojen häntäpäässä. ToiseksiSuomessa on yrityksille lange-tettava rankat sakot perusteet-tomista irtisanomisista. Nyt yri-tykset huutavat kurkku suoranatyöntekijöiden laittomista lakoistaikään kuin niiden toimeenpanematirtisanomiset olisivat yhtään senlaillisempia, moraalista puhu-mattakaan. Taloudellisilla ja tuo-tannollisilla syillä ei tarkoitetaenimmäisvoittojen kasvun turvaa-mista. Siksi eduskunnassa pitäisipikaisesti selventää lakia niin, ettäsellaisista irtisanomisista, joille eiole ehdottoman pakottavaa syy-tä, langetettaisiin reilunpuoleinensakko. Kolmanneksi olisi tuontiarajoitettava sellaisten tuotteidenosalta, jotka osaamme itsekintehdä. Neljänneksi maassa synty-neiden pääomien maastapako olisiestettävä kotimaisten investoin-tien lisäämiseksi. Mutta mitähänEU tai WTO sanoisi moisestaitsemääräämisoikeudesta ja itse-näisyydestä? Kas siinä on kysy-mys!

Suomi voi elää vain pitkä-jänteisellä itsenäisellä talous-politiikalla ja ihmisten tuottavastatyöstä. Pätkätöistä on päästäväirti. Vain säännöllisen työajan javakinaisen työn omaava voirakentaa elämäänsä ja hyödyttääsamalla työllään koko suomalaistayhteiskuntaa.

Onko meillä varaavaihtoehtoon?

Entä onko meillä varaa tällai-seen talouspolitiikkaan? Kyllä on.Siihen tarvitaan vain poliittistatahtoa ja voimaa. Kun meillä onollut varaa investoida ja työllistääSuomen ulkopuolella 300–400 000ihmistä suomalaisella työllä teh-dyillä pääomilla ja kun tähänmennessä maasta on viety pää-omia sadanviidenkymmenen mil-jardin euron edestä, meillä onvaraa parantaa myös suomalaistayhteiskuntaa, jota globaalin kapi-talismin uusliberalistisen talous-politiikan syöpä nakertaa.

Reijo Katajaranta

Jouko Keskihukka on Elisantyöntekijä ja yksi niistä, jotkaovat huolissaan työpaikkansapuolesta. Hän on ollut pitkääntyöelämässä ja ihmettelee: ”Ol-laanko me tosiaan niin hampaat-

tomia ja nöyrrytty liikaa? Olenollut telakalla töissä 1970-luvulla.Siellä työntekijät osasivat puolus-taa oikeuksiaan. Nyt meidänpitäisi näyttää, että olemme tosis-samme. Meidän pitää myös herät-tää nuori sukupolvi. Se ei uskoay-liikkeeseen ja sen vaikutus-mahdollisuuksiin.

Niin kuin puheenjohtajammejuuri sanoi, pääoma on nykyäänkasvotonta. Työnantajalla onoikeus irtisanoa YT-neuvottelu-jen jälkeen kenet tahansa ilmanvastuuta tai taloudellisia sank-tioita. Työntekijäpuoli taas ei voitehdä juuri mitään ilman uhkaalakkosakoista.”

Elisan ilmoitus lokakuun lo-pulla 900 työntekijän irtisa-nomista koskevien yt-neuvot-telujen aloittamiseksi sai ay-liittojen yksimielisen tuomion.Keinot tilanteen korjaamiseksivain jäivät mitättömiksi. Toimi-henkilöunionin puheenjohtajanIlkka Joenpalon mukaan: ”Tämäoli viimeinen korsi, joka kat-kaisi kamelin selän. Emme tyydytähän. Nyt ymmärrys irtisano-misiin loppuu. Me haastammeliitot ja keskusjärjestöt hiljai-seen hetkeen yritysten yhteis-kuntavastuun menettämisen

muistoksi. Yhteiskuntavastuumerkitsee yrityksille, että neovat saaneet käyttöönsä yhteis-kunnan kouluttaman työvoiman,yhteiskunnan infrastruktuurinjne.

Elisa meni takki auki Euroop-paa valloittamaan. Tämä yritys eiollut vahvalle perustalle raken-nettu. Lisäksi joku vedätti. Elisaakuten monia muitakin yrityksiähuijattiin, niin että ne joutuivatmaksamaan suuria summiaesim. saksalaisille yrityksille.

Nyt tätä laskua yritetään mak-sattaa henkilöstön selkänahalla.

Elisa menettää tässä operaatiossamyös maineensa. Nykyisin onhelppo vaihtaa operaattoria jafirma elää julkisuuskuvansa mu-kaan.

Ei voi olla oikein, että yrityksiäjohdetaan pelon ilmapiirissä. Seon mahdoton ilmapiiri tehdätyötä. Pelon ilmapiirissä johta-minen ei voi johtaa pitkälle.

Kuvan ylälaidassa Elisan työn-tekijät kuuntelevat puheenjohta-jaansa. Taustalla kuva ElisanPasilassa sijaitsevasta toimi-paikasta.

Elisan työntekijöitä kokouksessa

Elisan toimipaikka Itä-Pasilassa

Ilkka Joenpalo


HOK-Elanto vaaleissa itsenäisen Elannon lopettajat voittivatHOK-Elanto-vaalissa itsenäi-

sen Elannon lopettamisen kan-nalla 3.6.2003 olleet SDP jaVasemmistoliitto saivat edellinen19 paikkaa ja jälkimmäinen 6paikkaa HOK-Elannon edusta-jistoon. Edistysmielisen osuustoi-minnan puolesta - listalla olivatkaikki kolme itsenäisen Elannonkannalla olleet: Yrjö Hakanen,joka tuli valituksi HOK-Elanto-edustajistoon, Pekka Tiainen jaOlli Salin. Varaedustaksi nousitältä listalta Seppo Harjunpää.Työväen osuustoiminnan puo-lesta KTP – lista jäi äänimää-rällään kauas paikasta.

Vasemmistolle tuli siten yhteensä26 paikkaa 60:stä eli vähemmistö, kunaikaisemmin Elannossa oli selkeävasemmistoenemmistö. Yhteiseksihyväksi vaaliliitto sai 4 paikkaakärjessä Ilkka Hakalehto.

Itsenäisen Elannon lopettamisenkannalla olleet Vihreät saivat 6paikkaa, Keskusta 5, Kokoomus 14,Kristillisdemokraatit yhden, RKP 3ja Asiakas-Kuluttajat –niminen listayhden paikan.

Edistyksellisen osuustoiminnanpuolesta –lista ja Työväen osuustoi-minnan puolesta KTP saivat yhteen-sä 4114 ääntä. Edellisissä Elannonvaaleissa vuonna 1999 SKP:n jasitoutumattomien ja KTP:n ja demo-kraattien listat saivat yhteensä 2303ääntä. Yhteinen ääniosuus silti laski4,9 %:sta 2,7 %:iin, koska äänestäjienmäärä oli Elannon vaaleissa 46451 janäissä 150 774.

KTP:n osuus äänistä romahti 0,9%:iin, kun edellisissä Elannon

vaaleissa Kansalaisten Elanto, kom-munistit ja demokraatit sai 2,2 %.Siten äänimäärän kasvu ei ollutvaalivoitto, vaan johtui siitä, ettävaaleissa annettuja ääniä oli ylikolminkertaisesti.

Ääniosuuden voimakkaan pudo-tuksen ohella KTP kärsi tappionsiinä, että se ensimmäisen kerran jäiilman paikkoja. KTP:n Sauvossaalkusyksystä tekemä päätös torjuavaaliliitto aiheutti, että valituksi eitullut 12 vuotta Elannon edustajistonaktiivisena jäsenenä toiminut PekkaTiainen, joka on tuonut edustajisto-työhön myös ktp-läisten näke-mykset ja pitänyt periaatteenaantasapuolisuutta ja kaikenlaisensyrjinnän poistamista ja on samanaikaisesti rakentanut tärkeitä yhteis-työsiltoja kaikissa niissä kysymyk-sissä, joissa yhteisiä tavoitteita myösmuiden kanssa on ollut. Hänenkirjoittamiaan olivat tekstit jäsen-äänestyksestä HOK-Elanto-asiastasekä palautus- ja hylkäysesitykset.Sauvossa vaaliyhteistyön torjumistatarkoittanutta päätöstä oli enemmis-tönä tekemässä Elantoon kuulu-mattomia, jotka eivät tunteneet asiaa.Sensijaan Elannon jäseniä oli Sauvos-sakin yhteistyön kannalla.

Yhteistyösuuntauksen vahvis-tuminen KTP:ssä on tärkeä edellytystyöväen ja demokraattisen liikkeenvahvistumiselle, sillä yhteistyötätorjuvat asenteet estävät myös EU:nperustuslain ja Suomen sotilaallistaliittoutumista vastustavan toiminnanmenestymisen. Rehellisten työväenja demokraattista linjaa edistävientovereiden poispelaaminen tai peräti

erottaminen ei ole voitto vaan tappiotyöväenliikkeelle, jäsenvaltaiselleosuustoiminnalle ja Suomen kansalle,se on voitto vastustajille – pallonpotkaisemista omaan maaliin. Tär-keää on korjata tällaiset virheet.

Hajanaisuuden takia menetettiintoinen edustajistopaikka, sillä tarvit-tava pieni lisä-äänimäärä olisi saatuhelpostikin yhteisellä vaalityöllä.Ääniä on menetetty myös siksi, ettäkaikki johtavat toverit eivät ole kuu-luneet Elantoon eivätkä siten oleymmärtäneet sen merkitystä, ettätoimitaan edistyksellisen työväenosuustoiminnan puolesta vaikeis-sakin oloissa. Tästä syystä mene-tettiin paikka kaksissa edellisissäElannon vaaleissa. Vuoden 1995vaaleissa paikka jäi 11 äänen päähän.Vuoden1999 vaaleissa lisäpaikka olisiantanut hallintoneuvostopaikan. Seolisi mahdollistanut, että Elannonlopettamishanke olisi saatu tietoonaiemmin ja kampanja olisi voiturakentaa tehokkaammin. Äänestäjäteivät selvästikään olleet selvillä, ettäitsenäisen Elannon puolesta edusta-jistossa äänestäneet olivat Edis-tyksellisen osuustoiminnan puolesta–listalla, koska nimi oli toinen kuinedustajistoryhmän nimi. Käytetynnimen perustelu oli, että saataisiinlaajasti itsenäisen Elannon puolestaolevien kannatus, mutta taas kerranmonet äänestivät tuttua puoluetta,eikä asian perusteella. Vaalien suuriehdokasmäärä myös aiheutti, ettääänestettiin tuttuja nimiä, vaikkanämä eivät ole osallistuneet millääntavoin Elannon toimintaan vaikeinavuosina, vaikka ovat olleet edusta-

jiston jäseniä.Vuoden 1987 Elannon vaaleissa

Deva ja SKPy-taustaiset kommu-nistit saivat 7,2 % äänistä. Sitten osasiirtyi Vasemmistoliittoon ja KTP jademokraatit saivat vuonna 1991 4 %.Seuraavissa vuoden 1995 vaaleissatämä lista sai 3,1 %, vuoden 1999vaaleissa 2,2 % ja vuonna 2003 HOK-Elanto-vaaleissa 0,8 %. Näidenkinvaalien johtopäätös on, että ilmandemokraattisen ja työväen yhteis-rintaman rakentamista ei saavutetatuloksia. Vuoden 1999 vaaleissa SKPasetti ensimmäisen kerran ehdokkaitasitten 1980-luvun. Hajanaisuusaiheutti, että näiden listojen yhteinenääniosuus vasemmiston äänistä laskiElanto-vaalien 7,4 %:sta 6,2 %:iin.

Vasemmistoliiton ääniosuus pu-tosi vuoden 1999 Elanto-vaalien 18,8%:sta nyt 10,6 %:iin ja SDP:nääniosuus laski 42,5 %:sta 30,5 %:iin.Vasemmistoliiton osuus vasem-miston yhteisistä äänistä laski vuoden1995 32,2 %:sta nyt 24,2 %:iin.Osuus laski jo edellisissä vaalissa,mikä kertoo Vasemmistoliitonaiempien äänestäjien tyytymät-tömyydestä Lipposen hallituksenpolitiikkaan. Nyt osuuden laskujatkui ja sitä lisäsi tyytymättömyyssiihen, että Vasemmistoliiton edus-tajat kannattivat itsenäisen Elannonlopettamista.

Vuoden 1995 vaaleissa SDP:nkannatus putosi voimakkaasti, mikäkertoo elantolaisten tyytymättö-myydestä siihen, että Elanto ajettiinkonkurssin partaalle SDP:n ollessajohtava puolue Elannossa. Kokoo-mus ei noihin vaaleihin osallistunut

ennakoiden konkurssia. Kokoomuspalasi takaisin, kun jäsenistö olinostanut Elannon taas jaloilleen,mutta antoi tukensa Elannon lopetta-miselle.

Elannon lopettaminen jäseniäkuulematta tässä tilanteessa olimärällä rätillä kasvoille annettu kiitostehdystä työstä. 3.6.2003 Tiainenym. jättivät aloitteen siitä, mitenitsenäinen Elanto olisi jatkanuttoimintaansa edistyksellisen osuus-toiminnan linjaa vahvistaen. Vaikkatilanne on aiempaa vaikeampi, työedistyksellisen työväen osuustoi-minnan puolesta jatkuu.

Menestys edellyttää myös, etteityöväen- ja demokraattista vaaliyh-teistyötä voi rajata ehdokasaset-teluun SKP:n listojen sisälle ja ettäSKP:n puolelta hyväksytään, etteisillä ole nimen antamaa yksinoikeuttaedustaa kommunisteja ja yhteistyötärakennetaan tämä ymmärtäen. Tämäon tärkeää siksikin, että SKPy:nhajaannus lähti liikkeelle Dipolinkokouksesta 1986 käynnistetystäsyrjinnästä, joka kohdistettiin liik-keen yhtenäisyyttä ajaviin. Sentaustalla oli SKPy:n enemmistönlinjan muutos, joka heijastui siirty-misenä Vasemmistoliittoon kunnesuusi SKP jätettiin ulos Vasemmis-toliitosta.

Näin tuli esille se, mikä tiedet-tiinkin, että Vasemmistoliitto eipyrkinytkään olemaan SKDL:nkaltainen yhteistyöjärjestö, jollainenSuomessa olisi tarvittu ja laajemminSuomen kansaa kokoavana, mihinSKDL parhaimmillaan pystyi.

SAK:n mielenilmauspäivänä syötiinHakaniemessä hernerokkaa

SAK oli lähtenyt 12.12. mie-lenilmauspäivänään liikkeelleomien sanojensa mukaan tavoit-teenaan saada aikaan työpai-koilla keskusteluyhteys palkan-saajien ja työnantajien välille.SAK:n mukaan tavoitteena oli,että jokainen työntekijä voihalutessaan ottaa päivän aikanakantaa työn puolesta. Mielen-ilmauspäivän yhtenä tärkeänä ta-voitteena heidän mukaansa olivaikuttaa yhteiskunnalliseenilmapiiriin ja tehdä paitsi työnan-tajien tiettäväksi myös julki-suudessa näkyväksi ohmistenhuoli työpaikkojensa säilymi-sestä ja ärtymys holtittomistairtisanomisista.

Työpaikoilla ja SAK:n järjestä-

missä tilaisuuksissa myös kerät-tiin Työn puolesta-vetoomus-listaa, jolla palkansaajat haastavatkaikki työnantajat yhteiskun-tavastuuseen, rehteihin pelisään-töihin ja aitoon yhteistoimintaan.Tilaisuuksissa jaettiin myös Työnpuolesta-rintamerkkiä.

Kävimme Hakaniemen torillakatsastamassa, kuinka SAK:nmielenilmauspäivä sujui. Tapa-simme torilla mm. SAK:n puheen-

johtajan Lauri Ihalaisen sekätoimitsija Matti Tukiaisen.

Puheenjohtaja Lauri Ihalai-selta kysyimme kuinka tämä mie-lenosoitus on lyönyt työpaikoillaläpi?

Ihalaisen mukaan ”tämä onkoko maata kattava mielenosoitus.Työpaikoilla käydään keskus-teluja luottamusmies ja neuvot-telukuntatasolla. Tämä liike pys-tyy tarvittaessa muihinkin toi-

miin. Yleinen mielipide on vah-vasti meidän puolellamme. Nyt,kun yritysten yhteiskuntavastuuon hiipumaan päin, ihmiset ovatymmärtäneet asian ja tulleet mei-dän puolellemme.”

Kysyimme Matti Tukiaiseltamitä SAK tavoittelee tällä tem-pauksellaan. Tukiaisen mukaan”tavoitteenamme on herätelläyritysten yhteiskunnallista vas-tuuta, mikä on pahasti heiken-

tynyt. Väkeä pistetään pihalla vainsiitä syystä, että osakkeidenkurssit nousisivat, että omistajatsaisivat hyviä osinkoja.”

Entä onkö tällä tempauksellavaikutusta? "Olen aistivinani, ettäkyllä on. Tämä ilman muuta vai-kuttaa yleiseen mielipiteeseen.Totta kai haluamme hoitaa asiatneuvotteluteitse, mutta tämänkinpäivän liikehdintä osoittaa, ettäpalkansaajat ovat valmiita lähte-mään laajemminkin liikkeelle.”

Työpaikoilla SAK:n vaisuaesiintymistä pidettiin aika ham-paattomana ja osoituksena ay-liikkeen kyvyttömyydestä ottaavoimakkaasti kantaa vaikeassatilanteessa. Toisaalta tämä vaisu-kin mielenilmaus näkyi läheskaikilla työpaikoilla.

Lauri IhalainenMatti Tukiainen

VTT:n työntekijät toimintapäivän "miitingissä", joka alkoi 12.12. klo 12.12. Syytä onkin keskustellaasioista, koska VTT:llä on käyty myös yt-neuvotteluja irtisanomisista kuluneen vuoden aikana 115työntekijän osalta. Heistä runsaasti yli puolet on joutunut jättämään työpaikkansa.


EU:n perustuslain talous- jasosiaalipoliittisista vaikutuksista

EU:n konventti jätti esityksenEU:n perustuslaiksi heinäkuussa.Nyt meneillään olevan hallitustenvälisen konferenssin tavoitteena onpuheenjohtaja d’Estaingin mukaanvalmistella asiakirja niin, että se olisivalmis ensimmäinen toukokuutaennen EU:n parlamenttivaaleja,. jossakansalaiset d’Estaignin mukaanvoisivat sen sitten hyväksyä. Muttaasia ei ole yksinkertainen. Sitäosoittaa viikonlopun 15.-16.11.03Financial Times’n otsake: “Vakaus-paketista puuttuu kaikki logiikka,sanoo Saksan valtiovarainministeriEichler”. Perustuslakiluonnoksessalöytyy mm. seuraavia osia: Unioni jasen tavoitteet, EU:n peruskirja,Unionin politiikka ja toiminta sekäpaljon muita asioita ja liiteasiakirjoja.Tässä yhteydessä on kuitenkintarpeen keskittyä siihen miten paljontoimivaltaa EU:lle luovutetaan.Toimivalta- kohdassa on määriteltyEU:n toimivalta- luokat, joita ovatyksinomainen toimivalta, jaettutoimivalta, toimivalta edistää jatoteuttaa jäsenvaltioiden talous- jatyöllisyys- politiikkojen yhteenso-vittamista, toimivalta määritellä jatoteuttaa yhteistä ulko- ja turvalli-suuspolitiikkaa, sekä toimivaltatoteuttaa jäsenvaltioiden toimintaatukevia yhteen sovittavia täydentäviätoimia.

Yksinomaista toimivaltaalaajennetaanerillismääräyksillä

Katsokaamme mitä näiden kohtienalla sanotaan. Yksinomaisen toimi-valta- kohdan alla todetaan, ettäUnionilla on yksinomainen toimi-valta vahvistaa tarpeelliset kilpailu-säännöt sisämarkkinoiden toimin-nassa. Samaan sävyyn todetaaneuron käyttöönottaneiden jäsenval-tioiden rahapolitiikasta, sekä yhtei-sestä kauppapolitiikasta, joka koskeemm. tullirajoja ja tulliliittoa, suhtau-tumista kolmansiin maihin taloudel-lisissa kysymyksissä, meren elol-listen luonnonvarojen säilyttämistäyhteisen kalastuspolitiikan yhtey-dessä ja oikeutta tehdä kansainvälinensopimus. Yksinomaisen toimivallansiirron luettelon lisäksi esim. yhteinenulko- ja turvallisuuspolitiikka-kohdan alla toisessa kohdassa lukee:“Unionin toimivalta yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan alallakäsittää kaikki ulkopolitiikan alat jakaikki Unionin turvallisuuteenliittyvät kysymykset, mm. asteittainmääriteltävän yhteisen puolustus-politiikan, joka voi johtaa yhteiseenpuolustukseen. Jäsenvaltiot tukevataktiivisesti ja varauksetta Unioninyhteistä ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaa jne”. Eli siellä on yksinomai-sen toimivallan laajennus, johonsitten myöhemmin tulee rajauksiamm. seuraavasti: “Unioni ottaakäyttöön kaikki käytettävissä olevatvälineet mukaan lukien jäsenvalti-oiden käyttöön asettamat sotilaallisetvoimavarat”. Tässä ei lue, ettäjäsenvaltiot harkitessaan antavatvoimavaroja käyttöön, vaan Unioniottaa käyttöön mukaan lukien jäsen-valtioiden sotilaalliset voimavarattietyillä edellytyksillä mm. torjuak-seen terroriuhan jäsenvaltioidenalueella jne. Tämä jäsenvaltioitavelvoittava kohta on myös budjet-tikysymys. Unioni voi ottaa Suo-mesta voimavaroja - myös sotilaal-

lisia voimavaroja - käyttöön asiassa,johon Suomi ei ole mitenkään osal-linen, mutta Suomi on EU:n budjetinrahoittaja.

Jaettakin toimivaltaasiirretään laeilla EU:lle

Jaettuun toimivaltaan sisällytetäänsellaisia kohtia kuin sisämarkkinat,vapauteen, turvallisuuteen ja oikeu-teen perustuva alue, maatalous jakalastus, liikenne, Euroopan laajuisetverkot, energia, taloudellinen, sosiaa-linen ja alueellinen yhteenkuuluvuus,ympäristö, kuluttajansuoja ja yhtei-set kansanterveysalan turvallisuus-kysymykset sekä teknologisentutkimuksen asioita. Kuitenkinjokaisen näitä käsittelevien lukujentai artiklojen alla lukee, että Euroop-pa- lailla tai puitelailla vahvistetaantoimet tämän tyyppisissä kysy-myksissä. Näillä jaetun toimivallanalueilla voidaan Eurooppa- lailla,puitelailla vahvistaa noita toimia. Joskerran Eurooppa- lailla ja puitelaillavahvistetaan nämä jaetun toimivallanalueiden toimet, niin mitä jaettuatoimivaltaa se on? Perustuslakiluon-noksen silmiinpistävä piirre on, ettäse on täynnä ristiriitaisuuksia jasekavuutta. Vaikka maatalous-politiikka määritellään jaetun toimi-vallan piiriin, niin 121. artiklan 3.osassa lukee kuitenkin, että Unionimäärittää yhteisen maatalous- jakalastuspolitiikan ja toteuttaa sitä.Siinä ei ole sanaakaan jaetustatoimivallasta vaan asia on delegoitupuhtaasti Unionille, vaikka se alku-pykälissä on sijoitettu jaetun toimi-vallan piiriin

Laajamittainenvallansiirto EU:lle

Asiakirjasta löytyy paljon muitarajauksia. Siellä lukee mm. “jäsen-valtiot eivät toteuta eivätkä pidävoimassa mitään toimenpidettä, joka

koskee julkisia yrityksiä tai yrityksiäjoille jäsenvaltiot myöntävät erityis-oikeuksia tai yksinoikeuksia ja jokaon ristiriidassa perustuslain kanssa”.Käytännössä se tarkoittaa esim.julkisen toiminnan asettamistakilpailun piiriin. Eli täältä tuleetietynlainen määräys yksityis-tämiseen tai kilpailuttamiseen. Tämäperustuslaki antaa unionille paljonlaajemman toimivallan, kuin mitänäissä alkupykälissä annetaan ym-märtää. Koko asiakirja sisältää paljonvallan delegointia, joka ulottuukäytännössä lähes kaikille elämän-alueille. Kysymys on erittäin laaja-mittaisesta vallan luovuttamisestaEuroopan Unionille, missä löytyvätmääräenemmistösäädökset ministeri-neuvoston - ja parlamentin päätöstenosalta, joissa vähemmistöasemaanjoutunut joutuu tyytymään enem-mistön tahtoon. Niissä asioissa,missä toimivalta on annettu Unio-nille, yksittäisten jäsenvaltioidenperustuslaki ei ole voimassa, josUnionin päätös poikkeaa siitä.Unionin päätös asettuu yksittäisenjäsenvaltion perustuslain ulko-puolelle. Aina sen jälkeen, kun EU-laki tiettyjen menettelytapojenpuitteissa on päätetty Suomenottaessa tähän päätöksentekoon osaa,on maamme luovuttanut päätös-valtansa näissä asioissa. Sen jälkeenEU- laki on voimassa ja Suomenvelvoite on saattaa lainsäädännössäänvoimaan nämä asiat. EU- tuomio-istuimen tehtävänä valvoa, että näitälakeja noudatetaan.

Julkisten menojenleikkaus pysyvä

Nostan esille kysymyksen, jonkakautta voimme tutkia tätä asiaatyöllisyyspolitiikan näkökulmasta.Lipposen 1. hallitus teki 50 miljardinmarkan menoleikkaukset, jotkavuoden 2003 rahassa ovat n. 60miljardia mk. Seurauksena on ollutmm. kuntien valtionrahoituksen

jyrkkä supistuminen. KeväälläSailaksen työryhmä esitti 60 miljar-din markan kevennyksiä tulove-rotukseen, yhtiöverotukseen, tupak-ka- ja alkoholiveroon. Verrattaessanoita lukuja, havaitaan kysymyk-sessä olevan jotakuinkin sama summaeli 10 mrd €, joka on noin 7 %bruttokansantuotteesta. Asian ydinon siinä, että leikkauksia ei ole aiottuperua vaan verokevennyksillä viedäänrahoituspohja menoleikkaustenperuuntumiselta. Julkisten menojenkansantuote- osuutta supistetaan 7%:lla keskieurooppalaiselle tasolle.Äskeinen veropaketti - jossa oliverokevennyksiä yhteisöveroihin500 miljoonan euron verran toteuttaaSailaksen suunnitelmaa. Tähän suun-taan vie EU-talouspolitiikka. Finan-cial Times (17.11.03) kirjoittaa, ettäEuroopan komissio on joutumassakonfrontaatioon Saksan hallituksenkanssa, kun sen odotetaan vaativanSaksaa tekemään 6 miljardin € (0,8%:n) lisäsäästöt vuoden 2004 budjet-tiin. Saksan ministeri torjui esityksen0,8 % lisäleikkauksesta.

Budjettikuri koskeeSuomea mutta ei muita

EU:n perustuslakiin sisältyvättalous- ja rahaliiton kriteerit. Erityi-sesti Saksa vaati tiukkoja kriteereitäpelätessään oman vahvan valuut-tansa menettävän asemaansa talous-ja rahaliittoon liittymisen seurauk-sena. Se haki myös kansalaistenhyväksyntää talous- ja rahaliitolleedellyttämällä, että turvataan vahvaeuro. Tämän vuoksi on mielen-kiintoista Saksan nimenomainentoteamus, että ei tule kuuloonkaannoudattaa näitä tavoitteita. Muttasuurvaltana Saksa saa tietenkintahtonsa läpi. Näin Saksa pilkkaaEU:n vakauspakettia, jonka tarkoituson rajoittaa hallitusten lainanottoaEuroon kuuluvissa maissa. Ranskankuten Saksan on odotettu ylittävänpaketin salliman 3 % vajeen rajan

BKT:sta jo kolmantena perättäisenävuotena. Tämä liittyy EU:n perus-tuslakiin siten, että sen pykäliin onsisällytetty sisämarkkinasopimuksenohella Maastrichtin sopimus ja siihenliittyvät talous- ja rahapolitiikankriteerit: inflaatiovakaus, valuutta-vakaus, budjettialijäämän rajoitta-minen ja valtion velan rajoittaminentietylle tasolle. Mutta sen päätavoit-teena on pitää yllä hintavakautta.Euroopan keskuspankin tulee ajaaperustuslain keskeisiä tavoitteita,kuten työllisyystavoitetta, muttakuitenkaan rajoittamatta pääta-voitetta, hintatason vakauden tavoi-tetta. Kun Lipposen ensimmäinenhallitus toteutti 50 miljardin leikkaus-ohjelman, sen taustana oli myös se,että näin saatettiin Suomi talous- jarahaliitto kelpoiseksi. Tämän seu-rauksena Lipposen hallitus epäon-nistui työttömyyden puolittamis-tavoitteessa. Tämä on taustana sille,että Suomen hallitus nyt yhdessäItävallan ja Hollannin kanssa vaatiiSaksaa ja Ranskaa tällaisiin leikkaus-toimenpiteisiin, jotka ovat risti-riidassa työllisyydenhoidon tavoit-teiden kanssa.

Globaali etupiirijakolaajentaa EU:ta

Vuosikymmen sitten kirjoitinuseissa yhteyksissä, että EuroopanUnionin pykäliin sisältyvä tullirajahankaloittaa mm. työllisyydenhoitoa. Syy oli seuraava: SilloinSuomi asetti korkeat lopputuo-tetullit, mutta raaka- aineella olimatalat tullit Suomi saattoi tuodaraaka- aineita kolmansista maista,jalostaa niitä Suomessa ja myydäeteenpäin. Kun raaka- aineisiin tulikinkorkeat tullit, niin tämä haittasiSuomen tilannetta. Itä- Euroopanmaat esim. Tsekinmaa hyötyivätpitkään tästä tilanteesta, koska nesaattoivat tuoda tullitta raaka- aineitaja vapaakauppasopimuksen perus-teella myydä tullivapaasti EuroopanUnionin alueelle näistä valmistettujalopputuotteita. Nyt kun nämä Itä-Euroopan maat liittyvät EuroopanUnionin jäseneksi, he menettävättämän edun. Mutta asian merkityson vielä paljon suurempi. Näihintullirajoihin on asetettu yksi poik-keus. Se on Ranskaan, Tanskaan,Hollantiin ja Englantiin assosioituneetmaat. Näitä ovat Tanskan osaltaGrönlanti sekä Englannin, Ranskanja Hollannin osalta näiden maidenentiset siirtomaat. Näille on myön-netty tullivapaus tuoda EuroopanUnionin alueelle tuotteita, muttaniille on annettu erivapaus, tuodaraaka- aineita ja muita tullitta omallealueelleen. Toisin sanoen EuroopanUnionin alue ei ole pelkästään Euroo-pan Unioni, johon kuuluu pian myösItä- Eurooppa, vaan käytännössämyös Englannin, Hollannin ja Rans-kan entiset siirtomaat. On tehtyglobaali etupiirijako, jossa näilläentisillä siirtomailla on toinenkin etutämän tulliedun osalta. He eivät joudualistumaan sille, että heidän toimival-taa siirretään Euroopan Unioninelimille. Eli he saavat sen hyödyn,mutta he eivät joudu luopumaanomasta päätösvallastaan.

Pekka Tiaisentoim. Heikki Männikkö.

EU:n Vastainen Kansanrintama ja Ihmisen Perusturva ry järjestivät syksyn aikanakolme tilaisuutta koskien EU:n tekeillä olevaa perustuslakia. Marraskuussapidetyssä tilaisuudessa valt. tri Pekka Tiainen selvitti perustusalain vaikutuksiamm. talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

Valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen Porthanian tilaisuudessaan 17.11.03.


Imperialismin uusista piirteistäMuutos 1990- luvulla oli maail-

manpolitiikassa niin nopeata, ettämonien asioiden osalta keskus-telu tulee varmasti jatkumaan vieläpitkään eteenpäin. Joka vähänkinon tutustunut marxilaiseen yhteis-kuntateoriaan ei törmää imperia-lismi- käsitteeseen ensimmäistäkertaa. On tarpeen sanoa, että1990- luvun alussa hyvin monetolivat valmiit julistamaan imperia-lismin kuolleeksi. Mielestäni onhistoriassa poikkeuksellinen il-miö, että 1990- luvun alun suurijärjestelmän muutos vei nopeastisiihen, että Yhdysvalloista muo-dostui yksittäinen johtava suur-valta - hegemoni - kapitalistisessajärjestelmässä. Vastaavaa tilan-netta voidaan etsiä 1800- luvunpuolivälistä, jolloin Englanti nousinopean, teollistumiskehityksensäja siirtomaavallan laajentamisenkautta maailman laajuiseksi hege-moniksi. Tällaisen yhden hege-monin nousu on yleensä osoit-tautunut aika lyhytaikaiseksihistorialliseksi ilmiöksi ja johtaamaapallolla aggressiiviseen poli-tiikkaan ja sotiin.

Keinottelupääoma irrottautuutuotannol-lisesta pääomasta

Ajatus imperialismin kuole-masta on marxilaisesta näkökul-masta absurdi teesi, koska se onyksi vaihe kapitalistisen tuotan-tojärjestelmän kehityksessä. Onmahdollista, että tämä nykyinenglobalisaatioprosessi klassisiaimperialismiteorioita ajatellen onmuokannut ihan uudella tavallafinanssikapitalismin kehittymisenja kietoutumisen pankkipää-omaan ja juuri tällaiset ilmiöt ovatolennaisia imperialismissa. Mevoidaan katsella tätä asiaa myöställaisesta pitkästä historiallisestajatkumosta. Vastahan tässä vuosi-sadan vaihdetta edeltävässämurroksessa mahdollistuu kokomaapalloa kattava finanssikapita-lismin levittäytyminen koko maa-pallon alueelle. Aikaisemminsiihen oli ollut monenlaisia esteitä.Tämä vanha siirtomaajärjestelmäoli oma kuvionsa tässä kokonai-suudessa. Lokakuun vallanku-mousta seuranneet 60-70 vuottaosa maapallosta oli kapitalistisenfinanssitalouden ulkopuolella. Janyt jos katselee tätä kokonai-suutta niin vasta tässä 1990-luvun puolivälin jälkeisessä jär-jestelmänmuutoksessa pankki- jafinanssipääoma ja pörsseissäkiertävät pääomamassat todellairrottautuvat tuotannollisestapääomasta. Tätä ilmiötähän olem-me seuranneet konkreettisestiviimeisen 10 vuoden aikana ja seon muovannut maailman hyvinerinäköiseksi kuin aiemmin. Valta-osalle eteläisen pallonpuoliskonihmisistä ei reaaliaikaisilla tiedoillapörssikurssien kehityksestä olemitään merkitystä henkilökoh-taisessa elämässään. Mutta glo-baalitalouden kautta tämä meka-nismi painaa jokaista, myöskintällä eteläisellä pallonpuoliskolla.Sieltäpäin katsottuna imperialismionkin hyvin elävä, historiallisestimuuttuva ilmiö. Eihän imperialismi

tänään voi ollakaan samanlainenilmiö, jota kuvattiin 1800- luvulla.Sitä pitää tarkastella 1900 - luvunkokemuksen ja 2000- luvun alunyhteiskunnallisen kokemuksenehdoilla. Ja nimenomaan tästämerkityksestä on pakko arvioidafinanssikapitalismin koko meka-nismia, myöskin Irakin sodanvaikutuksia.

Yhdysvallat “mätänevääkapitalismia”

Tämä muutos on ollut niinnopeata, että jopa tunnetut pörs-sikeinottelussa rikastuneet, kutenamerikkalainen Georg Soros ovatomissa kirjoissaan puhuneetkapitalismin kriisistä ja sen uhastaavoimelle yhteiskunnalle. Nyky-tilanne luokin imperialismin ydin-valtioidenkin kannalta niin kont-rolloimattomia tilanteita, että seherättää levottomuutta muiden-kin, kuin marxilaiselta näkökul-malta maailmaa tarkastelevienkeskuudessa. Me tiedämme, ettäYhdysvallat on hyvin kauanelänyt yli varojensa. Sen budjet-tialijäämien kasvua voidaan seu-rata tuolta 1970- luvulta. Yhdys-valloista voidaan klassisessamarxilaisessa mielessä käyttäätermiä “loismainen, mätäneväimperiumi”. Se on imperiumi, jokatarvitsee globaalin politiikkansatoteuttamiseen asevarustelun jatätä varten resursseja koko maa-pallon tasolta. Dollari on toiminuttoisen maailmansodan jälkeenreservivaluuttana ja laskutusva-luuttana. Se on ollut esimerkiksiöljyn kaupassa keskeinen va-luutta. Tässä alkoi tapahtua muu-toksia vasta 1990- luvun puolis-kon toisella puoliskolla. Ne pai-neet nousivat nimenomaan etelänkehitysmaiden suunnalta, öljyn-

tuottajamaiden järjestön OPEC:insisältä. Esiintyi selvää painettatyöntää dollari laskutus- ja reser-vivaluuttana taka- alalle ja tuodavaihtoehtoiseksi valuutaksi vaik-ka euro. Tämä olisi Yhdysvaltainkannalta katsottuna merkinnytsitä, että sen mahdollisuudetnoudattaa budjettialijäämiin pe-rustuvaa politiikkaa olisivat hei-kentyneet. Tietenkään tällaisistaasioista ei puhuta valtamediassa.Perusteluina Irakin sodalle käy-tettiin oletettuja joukkotuhoasetaja ns. terrorismia eli väitettyjä AlQaida- yhteyksiä. Ei imperia-lististen maiden johtohenkilöistäkukaan puhunut dollarin suoje-lemisesta sodalla, öljykauppaanliittyvän muutoksen avulla. Ku-kaan ei puhunut myöskään impe-rialismin pidemmän tähtäimentavoitteista joissa Irakin sodanvaikutukset ulotetaan paljonlaajemmalle, kuin tämän valtionmaantieteellinen alue.

MediasodankäyntiKoskaan aiemmin ei globaalilla

tasolla ole ollut mahdollisuuttamanipuloida yleinen mielipide niintehokkaasti, kun nyt 2000- luvunalun Irakin sotaan valmistau-duttaessa. Tässä mielessä 1990-luvun sodat: Persianlahden sota,Jugoslavian hajoamissodat, Ko-sovon sota ja Afganistanin sotaolivat vain harjoituksia, koskaniiden yhteydessä ihmisten hä-määminen ei ollut ollenkaan niintäydellistä. Mutta niille tutkijoille,jotka olivat pitkään seuranneettätä globaalia muutosta, oli tämähämäys selvästi nähtävissä. Nyttämä mediakontrolli, jota kutsuisinyhdeksi uudeksi piirteeksi tässäimperialismin nykyhetken politii-kassa on paljolti mahdollistanut

myös sen, että kansainvälinenyhteisö pistettiin polvilleen.Yhdistyneiden kansakuntienturvallisuusneuvoston mahdolli-suudet puuttua uuteen tilantee-seen, joka Yhdysvalloissa avoi-mesti vuosi sitten julkistetunuuden kansallisen turvallisuus-strategian mukaan perustuu so-dan käyttöön turvallisuuspoli-tiikan välineenä, olivat olemat-tomat. Tämä mediasodankäynti olihyvin keskeisessä osassa valmis-tauduttaessa tähän Irakin operaa-tioon.

Kansainvälisen oikeudenrikottu järjestelmä

Tässä yhteydessä tulee tutkiamyös aiempia keskusteluun nos-tettuja termejä. Itse olen suh-tautunut kriittisesti käsitteeseen“humanitaarinen interventio”,jota alettiin käyttää 1990- luvunsotien yhteydessä ja jolla myösYK:n pääsihteeri Kofi Annan onoperoinut. Humanitäärinen inter-ventio, pommituskampanjat jatällaiset asiat on nähtävä osanamediakontrollia sodan käsitteenmuovaamiseksi myytävämpäänmuotoon. Kun ei voida myydäsotaa puhutaan erilaisista kam-panjoista. Amerikkalaiset diplo-maatit eivät käytä Irakin sodastanimeä sota, vaan kampanja, “Iraqicampaign”. Tämä puoli mielestänion uusi piirre myöskin tässäimperialismin tämän hetken kehi-tyksessä, koska juuri tämän glo-baalin mediakontrollin- ja mieli-piteenhallinnan kautta pohjus-tetaan maaperää kansainvälistensopimusten syrjäyttämiselle.Irakin sota oli selkeästi ensim-mäinen sota, jossa kansainvälinenoikeus täysin syrjäytettiin, koskakansainvälisen oikeuden säännötja myöskin YK:n peruskirjansäädökset hyvin selkeästi kieltäähyökkäyssodan käyttämisen poli-tiikan tekemisen välineenä. Jatämähän on pitkälle menevä,syvästi kansainvälisen politiikanjärjestelmää muuttava ja imperia-lismin agressiivisuutta ja milita-rismia mahdollistava piirre.

Peruste USA:n julistautumiselle“valituksi kansaksi”

Kansainvälisen oikeuden jär-jestelmää ei juuri ollut olemassasilloin, kun siirtomaajärjestelmääpistettiin pystyyn eurooppa-laisten suurvaltojen taholta. Kan-sainliiton ja sittemmin yhdis-tyneiden kansakuntien toimestaon luotu nykyinen kansainvälisenoikeuden- sopimuksenvarainensuvereenien valtioiden kont-rollissa oleva kansainvälisenoikeuden järjestelmä. Mutta ny-kytilanne kyseenalaistaa kaikkikansainvälistä oikeutta ylläpi-tävät mekanismit, myöskin valti-oiden suvereniteetin, joka onkeskeinen elementti kansain-välisen oikeuden sopimusjärjes-telmissä. Yhdysvaltain viimevuosina toteuttama kansain-välisen oikeuden järjestelmäänsuuntautuva hyökkäys ei koskepelkästään YK:n peruskirjaa taiGeneven sopimusta vaan mitä

tahansa yksittäistä sopimus-järjestelyjä, jonka Yhdysvallatkatsoo itsellensä epäedulliseksi.Eli tältä pohjalta kehittyy ideo-loginen paatos, jossa YhdysvallatBushin hallinnon ytimen esiin-tuoman ideologisen linjan poh-jalla julistautuu tällaiseksi uudeksivalituksi kansaksi. USA:ssa tä-nään vaikuttavan ideologisenpaatoksen taustalla löytyy myösuskonnoilla perusteltu vakaumusYhdysvaltojen oikeudesta puo-lustaa “sivistyneen maailmanetuja barbaareja vastaan”. Tämäkielenkäyttö ei paljon poikkea1800- luvun kolonialismin ja impe-rialismin kauden rasistisestakielenkäytöstä, jossa valkoisenmiehen taakka ja Euroopan sivis-tysvelvollisuus pakotti valtaa-maan vieraita maanosia sodalla jatuomaan sivistyksen liekki väki-vallalla vieraisiin maanosiin.

“Hyväntahtoinen imperiumi”Muutos oli nopeaa 1990- luvun

alussa ja pakotti asevarustelunnopeaan lisäämiseen, koska ei voiolla niin etteikö tällainen imperia-listinen politiikka nostaisi vasta-voimia, joiden kontrollointi edel-lyttää asevarustelun viemistäihan uudelle tasolle. Uusi aseva-rustelukierre kauhistuttaa moniaamerikkalaisia. Tietenkin se onesillä presidentinvaalikamppai-lussa, jossa panokset ovat kor-keat ja käytettävät keinot senmukaiset Asevarustelua ei myös-kään ole mahdollista jatkaa nykyi-sessä mittakaavassa ellei globaali-kapitalismi jatkuvasti keskitäpääomia USA:han. Keskusteluideologisesta muutoksesta alkoijo hyvin kauan sitten. Luin jov.1993 tunnetun amerikkalaisenprofessorin Paul Johnsonin artik-kelin, jonka vapaa suomennosvoisi kuulua: “Kolonialismi, siirto-maavalta on tullut takaisin, eikätippaakaan liian aikaisin”. Artik-kelin alaotsikossa luki, että “usko-taan nyt lopulta, että jotkut maateivät kykene hallitsemaan itseitseään”. Tämä keskustelu to-siaankin lähti liikkeelle 90- luvunalkupuolella ja kymmenen vuottaYhdysvalloissa on käynnissäollut se keskustelu, joka kehottaanostamaan kolonialismin ja impe-rialismin politiikan takaisin käy-tettävään keinovalikoimaan. To-sin siellä ei puhuta imperialismistavaan hyväntahtoisesta imperiu-mista, jonka tehtävä on auttaamaapalloa vapautumaan ja demok-ratisoitumaan.

Pertti Multanentoim. Heikki Männikkö

SKP:n 22.11.03 järjestämässä imperialismiseminaaris-sa alusti mm. tutkija dosentti Pertti Multanen. Hänenmukaansa USA:ssa tänään vaikuttavan ideologisenpaatoksen taustalla löytyy myös uskonnoilla perusteltuvakaumus Yhdysvaltojen oikeudesta puolustaa“sivistyneen maailman etuja barbaareja vastaan”.Sama valkoisen miehen taakka pakotti aikoinaanvaltaamaan vieraita maanosia sodalla ja tuomaansivistyksen liekki väkivallalla vieraisiin maanosiin.

OikaisuKansan Äänessä 3/03 lueteltiin

itsenäisen Elannon lopettamisenkannalla olleet 3.6. 2003. Poissakuitenkin olivat Tuula Haatainen,Ulpu Iivari, Merja Kuusisto,Anna-Maria Leisten, Tuovi Allenja Matti Louekoski, Teija Asara-Laaksonen sekä Jouni J. Särki-järvi.

Pertti Multanen


Kapitalistien voitot kansan käyttöön

Irti EU:sta - Irti NatokytköksistäUudenvuoden tervehdykset 2003Intimiteettisuojan takia emme julkaise tervehdyksiäverkkosivuilamme.


...Yhtiöiden verotus kevenee-Jatkoa sivulta 3

Osinkoja ei verotettukaksinkertaisesti

Holkerin hallitus otti käyttöönosinkojen verottomuuden. Se perus-tui väitteeseen osinkojen kaksin-kertaisesta verottamisesta, vaikka eiverosta aiemminkaan maksettu veroa.Ensin maksettiin yhtiöverot jaosinkoverot jäljellä olevasta tulosta,jos maksettiin osinkoja.

Aivan samalla tavalla verotetaanpalkka- ja eläketuloja ja työttö-myyspäivärahoja kahteen otteeseen,kun ensin on tulovero ja sitten vieläkulutusvero. Osinkojen verotto-muutta perusteltiin muiden maidenesimerkillä ja siitä käytettiin hienoltakalskahtavaa nimeä ranskalaisittainavoir fiscal.

Suomessa osinkojenverottomuudenjatkuminen on ollutpoikkeuksellinen etuus

Kaikkialla ei tätä avoir fiscaliaotettu käyttöön ja siitä on yleisestiluovuttu. Niinpä Suomessa osin-kojen verottomuus on ollut poikkeuk-sellinen etuus sen lisäksi, ettäyhteisöveroprosentti on ollut 29 %

eli alempi kuin palkkatulojen keski-määräinen noin 33 %, joka vastaamyös EU:n keskimääräistä yhteisö-veroa. Yhtiövero on ollut paljonkorkeampi Saksassa ja USA:ssa, jokaei myöskään tunne osinkojen verotto-muutta.

EU:n taholta on vaadittu osinkojenverottomuuden poistamista, vaikkaEU:lla ei tässä asiassa valtaa olekaan.Hallitus päättikin esittää pois-tettavaksi osinkojen verottomuudenosittain. Pörssiyhtiöissä 70 %osingoista tuli verolliseksi. Pörssinulkopuolisten yritysten kohdallehallitus esittää verottamaksi edelleen90 000 euroa, jos osingot pysyvätalle 9 %:ssa yrityksen varalli-suudesta. Jos mennään 90 000 euronyli, veroprosentti on 28 % ylittävästäosasta. Vasta jos osingot ylittävät 9% yrityksen varallisuudesta, siirry-tään korkeampaan ansiotulovero-tukseen.

Vero lasketaan henkilökohtaisesti.Niinpä kun omistuksen jakaa vaikkaperheen jäsenille, jokainen saa nuosummat osinkoja verovapaasti taipienellä verolla.

Edullisuutta suurten osinkotulojensaajien kannalta lisää se, että vuosien2003 ja 2004 verotuksessa muutos eivielä ole voimassa ja yhtiöiden varojasaa maksaa verovapaasti ulos osin-

koina. Tämä aiheuttaa, että maksetaanruhtinaallisesti suuria osinkoja näinävuosina.

Käytännössä muutokset merkit-sevät, että pääosassa pieniä jakeskisuuria yrityksiä yhteisö- japääomaverotus yhteenlaskien keve-nee ja nousee vain harvoissa yrityk-sissä, joissa omistajat ottavat vuo-desta 2005 eteenpäin ulos erittäinsuuria osinkoja. Aivan pienissäyrityksissä, joissa on hyvin vähänvaroja ja osinkoja maksetaan siltiulos, verotus voi nousta.

Valtio menettääverouudistuksessa

Lopputulos tästä kaikesta on, ettäSuomen ennätyskeveä yhtiöverotuskevenee tosiasiassa entisestään.Nykyisellä voittojen tasolla yhteis-kunta menettää verotuloja puolisenmiljardia euroa eli kolmisen miljardiamarkkaa. Pakettiin on liitetty myösmuita verokevennyksiä. Pääoma-veron alentaminen 28 %:iin keventäävuokra-, korko- ja metsätulojenverotusta. Varallisuusverotuksenalaraja nousee 250 000 euroon japrosentti laskee 0,9:stä 0,8 %:iin.Sukupolven vaihdoksessa lahjaveroperitään 40 %:sta lahjan arvosta.

On myös eräitä veronlisäyksiä.

Asuntovelallisten ja muiden velallis-ten verotus nousee, koska korkojenverovähennys alenee 29 %:sta 28%:iin, koska pääomaverotus laskee.Myyntivoiton verotuksessa hankin-tamenovähennys 10 vuoden omistuk-sen jälkeen laskee 50 %:sta 40 %:iin.

Vakuutusyhtiöt nostivateläkesäästämisestämetelin

Paljon kohua on nostettu vapaa-ehtoisen eläkesäästämisen vero-tuksesta. Säästämisen yhteydessäverovähennys tehdään ansiotulonsijasta pääomatulosta eli vähen-nyksen hyöty alenee. Vähennyslasketaan pienemmän prosentinmukaan, koska pääomavero on alempikuin ansiovero. Vakuutusyhtiötnostivat asiasta metelin, muttatajusivat sitten, etteivät saa eläke-säästäjiä, jos haukkuvat esitystä.Metelöinnin osa syy on, että ne ovatmainostaneet verokevennystä alku-päässä, mutta ovat jättäneet korosta-matta, että eläkettä saadessa verotuson verotuksen progression takiavastaavasti kireämpää. Muutoksenjälkeen kun säästöt saadaan nostaaeläkkeinä, ne verotetaan vastaavastipääomatuloveron mukaisesti, joka on

pienempi kuin ansiovero.Eläkesäästämisen verokevennys

on suosinut eniten suurituloisia.Pienituloinen eläkesäästäjä ei saasamaa etua eikä tällaisia veroke-vennyksiä ole annettu esimerkiksisäästöihin aikuisopiskelun tai yrittä-misen aloittamiseen saati työttömille.

Hallituksen eläkevakuutusesityk-sessä vuoden 2005 jälkeen säästettyjävaroja ei saisi nostaa eläkkeinä ennen62 ikävuotta. Voimassa oleviensopimusten osalta tarvittaisiinpidempi siirtymäaika siten, ettävanhoja eläkesäästöjä eläkkeinämaksettaessa vero peritään ansiove-roprosentin eikä alemman pääoma-veroprosentin mukaan. Vaikka suuri-tuloisia suosivaa järjestelmää onperusteltua korjata, se on tärkeätehdä niin, että oikeusturva toteutuu.

Matti Louekosken työryhmäesittää eläkesäästämisen kaltaistaverokevennystä muuhunkin säästä-miseen, jolloin suurimpia hyötyjiäovat suurituloisimmat. Miksi eiesitetä kevennyksiä pieni- ja keski-tuloisille? Nämä asiat nousevatkeskusteluun viimeistään valtionvuoden 2005 budjetin ja syksyn 2004tuloratkaisun yhteydessä samalla,kun väittely yhtiöverotuksesta jatkuukeväällä, kun asia tuodaan edus-kunnalle.

Pekka Tiainen

Korean Demokraattinen Kansantasavalta- imperialismin vastavoima

Korean Demokraattisen Kansantasavallan tilannetta käsittelevä Juche-aatteenkansallinen seminaari, KDKT - imperialismin vastavoima, pidettiin 13. joulukuutaHermannin kerholla Helsingissä. Kokouksen alustukset olivat monipuolisia jakiinnostavia ja ne johtivat vilkkaaseen keskusteluun Korean nykytilanteesta.

Kokouksen avaukseksi Juche-aatteen opintoyhdistyksen sih-teeri Kaija Sipilä luki KDKT:nTukholman suurlähettilään Jon InChanin tervehdyksen. Lähettilästervehti seminaaria ja käsittelimonipuolisesti KDKT:n tilannettasekä selvitti mm. KDKT:n suhteitaUSA:han ja halua erää rauhan-omaista rinnakkaiseloa USA:nkanssa siten, että tavoitteena onydinaseeton Korean niemimaa.Suurlähettilään mukaan: ” Tavoit-teenamme on rauha ja ydinasee-ton Korean niemimaa. KDKT onpieni maa ja USA on supervalta.“Pikkumies” haluaa elää yhteis-ymmärryksessä “ison miehen”kanssa eikä missään tapauksessahalua aikaansaada ristiriitati-lannetta. Haluamme rauhanomais-ta rinnakkaiseloa USA:n kanssa,mutta USA jatkaa poliittisia,taloudellisia ja sotilaallisia pakot-teita meitä vastaan vaatien meitäluopumaan ideologiastamme jayhteiskuntajärjestelmästämme.USA:n meihin kohdistama viha-mielinen politiikka on aiheuttanutkoko ydinasekysymyksen.

Viime vuoden alussa presidenttiBush nimesi maamme kuuluvaksins. pahan akseliin ja ilmoitti, ettäUSA oli halukas suorittamaanennaltaehkäisevän iskun maata-mme kohtaan. Sen jälkeen USAalkoi terrorismin vastaisen taiste-lun varjolla miehittää sotajouk-kojensa avulla näitä pahan akse-liksi nimeämiään valtioita. Kunhyökkäys Irakia vastaan alkoi,maailma oletti Pohjois-Koreanolevan USA:n seuraava kohde.Mekin ajattelimme samoin. Tämä

pakotti meidät tekemään valinnansodan ja rauhan, kuoleman jaelämän välillä. Me haluamme eläärauhassa. Saavuttaaksemme tä-män päämäärän meidän oli estet-tävä USA:n vihamielinen toiminta.Tämä oli mahdollista vain vahvanpelotteen avulla.

Korean ydinaseongelma on siisaiheuttanut USA:n meihin kohdis-tama vihamielinen toiminta ja senvuoksi haluamme selvittää ongel-man pohjiaan myöten ja jatkaaolemassaoloamme rauhassaUSA:n rinnalla. Mikäli tätä ongel-maa ei nyt ratkaista perinpoh-jaisesti ydinasekysymys toinentoisensa perään tulee esiintymääntulevaisuudessa. Siis mikäli USA

antaa meille turvallisuustakuun jasolmii diplomaattisuhteet kans-samme, me voimme lopettaa ydin-ohjelmamme, joka on USA:n suu-rin huolenaihe, sekä luopua ydin-varustuksestamme sekä lopettaaohjuskokeet ja ohjusten viennin.USA ei huomioinut vaatimus-tamme keskusteluissa ja vaatimeitä ensiksi riisumaan aseemme.Tällainen vaatimus kuvaa USA:nvihamielistä toimintaa, jonkatarkoituksena on tukahduttaameidät eikä elää kanssamme rau-hanomaisesti. Totesimme, ettäemme ole kiinnostuneita tämän-kaltaisista neuvotteluista."

Alustuksia pitivät Toveri KimJong Ilin teosten ystävien yhdis-

tyksen puheenjohtaja Antti Sii-ka-aho, Juche-aatteen opinto-yhdistyksen entinen pitkäaikai-nen puheenjohtaja Pekka Ran-tala ja Juche-aatteen opintoyhdis-tyksen puheenjohtaja Juha Kiek-si.

Alustajana piti olla myös Suo-mi-Korea seuran perustajajäsenPentti Suksi, mutta hänellä olieste. Sen sijaan hän lähetti ko-koukselle myös terveisensä mai-niten mm.: ”Korea on vanhasivistysvaltio, jolla on pitkäsivistyshistoria takanaan. Juche-aatteen teorialla on pitkät juuretkansan historiassa. Täytyi syntyähistoriallinen nero, joka oivalsikulloisetkin tilanteet oikein. KimIl Sung oli tuo historian esiin-tuoma laajanäkemyksinen, syvästisivistynyt nero, joka pystyinäkemään myös pienet yksi-tyiskohdat ja niiden merkityksensuurempiin kokonaisuuksiin. Kunmuut väheksyivät pieniä yksityis-kohtia, Juche-aate etsi juuri tuoltavoimansa, sen vuoksi siitä tuliniin voimakas joukkoaate, joka onkestänyt kaikki historian koette-lemukset.”

Antti Siika-aho alusti Juche-aateen nykytilasta ja Songun -politiikasta. Songun politiikallatarkoitetaan politiikkaa, jokakorostaa kansan armeijaa vallan-kumouksen eteenpäin vievänävoimana. Siika-aho totesi, että

Songun politiikan ansiosta Ko-rean kansanarmeija on tänä päi-vänä erottamaton osa kansaa.

Pekka Rantala alusti Koreansodasta ja sen oikeutuksesta.Rantala totesi, että sodan mittaa-mattomista tuhoista huolimattaKDKT sai selvitä jälleenraken-nuksesta ilman kansainvälistäapua. Niin nurinkurista kuin seonkin, Korean sota oli myösamerikkalaisen liike-elämän tavoit-televa tervetullut piristysruiskeUSA:n taloudelle.

Juha Kieksi alusti Korean ydin-voimakysymyksestä. Kieksi tote-si, että KDKT:n keskeinen ongel-ma on sosialistisen leirin kaatu-misen jälkeen ollut energian puu-te. Tätä taustaa vasten ydinvoi-maloiden rakentaminen on Koreankansantalouden kannalta välttä-mätöntä. Sen sijaan Korealaiseteivät ole vastoin tiedotusväli-neiden väitteitä myöntäneet, ettähe olisivat kehittämässä ydin-aseita. USA:n uhkaukset sotilaal-lisesta ensi-iskusta ovat kuitenkinaiheuttaneet sen, että korealaistenon vahvistettava puolustustaankaikin mahdollisin keinoin.

Seminaari onnitteli myös JuhaKieksiä, joka on valittu Pariisissapidetyssä kokouksessa EuroopanJuche-aatteen komitean varapää-sihteeriksi.

Esitelmät on saatavissa koko-naisuudessaan Juche-aatteenopintoyhdistyksestä [email protected].

Kaija Sipilä lukee KDKT:n suurlähettilään tervehdystä. Pöydäntakana Juha Kieksi.


Leningrad, 7.11.2003

Joulukuun 7. päivän vaalejavarten Viktor Tjulkinin johtamaVenäjän Kommunistinen Työ-väenpuolue liittoutui GennadiTjuganovin johtaman VenäjänFederaation kommunistisen puo-lueen kanssa. Liittolaispuolueenopportunistisesta luonteestajohtuen on VKTP:n keskuudessaesiintynyt eripuraisuutta, muttapoliittisen tilanteen Venäjällähäilyessä porvarillisen demok-ratian ja diktatuurin välillä he ovatkatsoneet yhteistyön tärkeäm-mäksi.

Vaalilista tulee jakautumaansamalla tavalla kuin vuoden 1999vaalitulos, jolloin VKTP sai puolimiljoonaa ääntä ja VFKP 15 mi-ljoonaa ääntä. He ovat aikai-semmin esittäneet duumassakansanäänestystä seuraavistaneljästä aiheesta: yksityistämi-sestä, maanmyynnin rajoitta-misesta, minimipalkan korotta-misesta ja asuntojen vuokransäännöstelystä. Esityksen tultuahylätyksi, on syntynyt ajatusesittää nämä samat kysymyksetliittoutuneiden vasemmistopuolu-eiden yhteisenä vaaliteemana.Vierailumme osui kaikkein herkim-pään hetkeen, koska Lokakuunvallankumouksen vuosipäivänä7.11. alkoi virallisesti vaalitaistelu,jolloin vallankumousmarssi toimimyös heidän ensimmäisenä vaali-tilaisuutenaan.

Vladimir Putinia tukeva Yhte-näisyyspuolue pelkää selvästiideologiaa, sillä se on kieltäytynytesiintymästä TV:n vaaliväitte-lyissä. Yhtenäisyyden johdossaon miliisipäällikkö, siinä on mu-kana muutaman ministeriön väkeäja armeijan päällystöä, vaikka lakikieltääkin virkamiesten kuulu-misen puolueeseen. He esiintyväterilaisissa tapahtumissa ja TV:ssäkehottaen kansaa äänestämäänYhtenäisyyttä. Kun VKTP:nkahdelta jäseneltä evättiin oikeusrekisteröityä ehdokkaaksi näidenkuuluessa erinäisiin organisaa-tioihin, kysyttiin virkailijoilta miksiYhtenäisyyden virkamiesten eh-

dokkuus on sitten sallittu. Vas-taukseksi saatiin, että kyseisetherrat ovat puolueen johtoa, eivätvaaleissa työpaikkojensa virkai-lijoita.

Venäjän Kommunistisen Työ-väenpuolueen pyrkimyksenä,Venäjän Federaation Kommu-nistiseen puolueeseen verrat-tuna, on paneutua parlamentinulkopuoliseen työhön. Heidän, eliVKTP:n kansanedustajan alueellaViipurin selluloosatehtaalla oliäskettäin tapahtunut aseellinenkapina. Tehtaalla on nyt uudetomistajat, jotka yrittävät myydätehdasta. He ovat yksinkertais-taneet tuotantoprosessia valmis-taakseen vain selluloosaa. Myyn-tiyritystä vaikeuttaa edellisenmyyntiyrityksen epäselvyydet,mutta siitäkin huolimatta VKTP:nedustaja jatkaa taistelua tehtaanpuolesta ja heillä onkin kolmin-kertainen kannatus Viipurin alu-eella muuhun maahan verrattuna.Neuvostoaikaan verrattuna teh-taalla on nyt vain neljäsosatyöntekijöitä, eli 700 entisen 3000sijasta. Keskipalkka on 100 dol-laria, mutta tehdas on myöspaikkakunnalla ainoa työpaikka.Leningradin alueen teollisuus-työntekijän keskipalkka on noin170 dollaria. Onhan se edistystäverrattuna siihen, että aikaisem-min Jeltsinin kaudella työläiseteivät saaneet palkkaa ollenkaan,joten luonnollisesti Putin esitteleetätä nousua palkoissa saavu-tuksenaan.

Ennusteiden mukaan VKTP eitulisi saamaan samaa kannatustakuin vuoden 1999 vaaleissa, hetulisivat kuitenkin saamaan muu-taman paikan ja he voisivat jatkaatyötä.

Paljon on puhuttu myös Natonlähentymisestä Venäjän rajoille.Jos tarkoitetaan Venäjän kansaa,niin se ei välitä asiasta, koska silläon riittävästi ongelmia omastakintakaa. Putin katsoo uuden impe-rialistisen Venäjän valtion synty-neen ja Venäjän valtio taisteleehyvin kiivaasti osastaan maail-

mankartalla. Vasemmistolaisetvastustavat tietenkin NATO:nitälaajentumista, mutta eivät haluasortua nationalismiin. Putinia jaUkrainan presidentti Kutzmaniasen sijaan yhdisti välikohtauksenjärjestäminen Venäjän ja Ukrainanvälisellä hiekkatörmällä Krimillä.Annettuaan kummankin maidennationalistien kiihkoiltua aikansa,välikohtaus on varmastikin autta-nut molempia presidenttejä lujit-tamaan suosiotaan kohta edessäolevissa Venäjän ja Ukrainanpresidentinvaaleissa.

Tällä hetkellä Venäjän ay-liikeon ulkoisesti Euroopan vahvin.Virallisen tilastojen mukaan silläon 40 miljoonaa jäsentä. Se oniso ja hyvin organisoitunut ja silläon rahaa ja omaisuutta, muttakäytännössä ay-liike ei asetuvaltion tielle, vaan toimii vainvaltion laulukuorona. Neuvos-toliitossa sekä työntekijät ettätyönantajat toimivat samoissaliitoissa, mikä oli tietenkin ymmär-rettävää, sillä omistihan kansa itseteollisuuslaitoksetkin. Ay-liik-keelle muodostui Neuvosto-aikana 5 miljardin dollarin omai-suus esimerkiksi virkistyslai-toksina. Neuvostoliiton hajottuauudet vallanpitäjät ostivat ay-johdon uskollisuuden säilyt-tämällä ay-liikkeen omaisuudenay-liikkeen käsissä. Neuvos-toaikana valtio oli vastuussapalkoista, terveydenhuollostayms. ja ammattiyhdistysten tehtä-vänä oli valvoa että tämä myöstoteutui. Kun siis neuvostoaikanavaltio ja ay-liike rakensivat jahuolehtivat kaikesta, eivät ihmisetymmärtäneet miksi Neuvostoliitonhajottua he eivät enää saaneet-kaan itsestäänselvyyksiksi muo-dostuneita asioita. Mutta juuri se,ettei ay-liikkeen neuvostoaikanatarvinnut protestoida, vaan kes-kittyä pelkästään huolehtimaanjäsenistään, aiheutti myös sen,etteivät ihmiset nyt osaa protes-toida.

Viktor Tjulkinin esitelmänpohjalta,

Ville Rahikainen

Venäjällä pidettiin duuman vaalit joulukuun 7. Kirjoittajamme Ville Rahikainenosallistui ennen vaaleja KTP:n ryhmän mukana Pietarissa järjestetyille perinteisilleLokakuun vallankumouksen vuosipäivän juhlille. Hän tutustui matkallaan VenäjänKommunistisen Työväenpuolueen arvioihin Venäjän tilanteesta ja meneillään olevastavaalikamppailusta. Vaalituloksista lähemmin seuraavalla sivulla.

Kuva Lokakuun vallankumouksen 86. vuosipäivän marssista Pietarissa 7.11.2003.

LeningradIisakin kirkko, Eremitaasi ja Pietari Paavalin linnoitus

seisovat tanakasti niin kuin ennenkinentisillä paikoillaan.

Risteilijä Aurora loikooyksin ja hyljättynä

jäisessä pedissään.Sen tykit ovat vaienneet.

Nevan poikki kulkee yli 300 siltaa.Vietän ystävieni kanssa

hotelli Moskovassakaihoisaa iltaa.

Astelen karvalakkimeressäsuolan sohjoamaa Nevski Prospektia.Väistelen kerjäläisiä ja taskuvarkaita.

On surullista katsellaVenäjän petettyä ja nöyryytettyä kansaa.

Hinnat juoksevat karkuun kuin Pietarin katulapset.Kostea pakkanen tunkeutuu pomppaani väkisin

kuin venäläinen ryöstökapitalismi.Tuskin tätä,

käsittäisi edes Puškin.Poikkean suruissani kaljalle kellarikapakkaan.

Talojen seinät eivät kerro punaisesta Lokakuusta.Lenin on saanut poliittisen turvapaikan

maanalaisen asemilta.Proletaarit on ajettu takaisin kaduille.

Orpona länsipirunavaellan

kohti kirjallisuuskahvilaakantaen ylikansallisella brandilla

leimattua muovikassiakuin maaton mies

ilman neuvostopassia.Tuskin tätä surkeutta kestäisi

edes Puškin.

Breshnevin aikana Neuvostoliitossakaikki pysähtyi

jopaelintarvikkeiden hinnat,

työttömyysja etniset levottomuudet.Kaksinapainen maailma

oli turvallisempi ja rauhallisempi elää.Matkustelin jouluisin eri Neuvostotasavalloissa.

Rauha vallitsi Jerevanissa, Tbilisissa, Frunzessa,Karagandassa ja Samarkandissa.

Kremlissä riehuu rottien ja välistävetäjien sota.Teurastajapresidenttipönkittää valtaansa

käymällä häpeällistä sotaa.Ryöstetty kansallisomaisuus,

yksityistetty ja tuhottu teollisuus,remontoidut ortodoksikirkot,

velaksiostetut länsiautotluovat säihkettä hänen kylmiin silmiinsä.

Harva jaksaaverojaan maksaa.

Kaikesta hyötyvät vainvaltiovarkaat, mafiosot ja uusrikkaat.

Heille on pystytettytaivaisiin asti ulottuvat

kultatikkaat.

Jätän hyvästitmenneelle sirpin ja vasaran

maailmalle.Lasken

Aleksanteri Nevskin luostarinhautausmaalle

Einon ja Lydian haudallepunaisen neilikan.

Matti Laitinen joulukuussa 2002


Venäjän vaalitulos keskitti kaikenvallan Putinille

Venäjällä sunnuntaina 7. jou-lukuuta pidetyt duuman vaalitmuuttivat jälleen Venäjää, nyt yhdenmiehen yksinvallaksi. Vaaleissaedustajia 450-jäseniseen duumaan saivain neljä puoluetta. Vaalien voittaja,Putinin valtaa pönkittämään edel-lisissä vaaleissa perustettuYhtenäinen Venäjä-puolue sai äänistänyt peräti 37.1% (edellisissä vaa-leissa 13.3%) ja 222 paikkaa. Duu-man aikaisemmin suurin ryhmä Kom-munistit kärsivät raskaan vaali-tappion saadessaan nyt äänistä12.7% (24,3%) ja 53 paikkaa. Kom-munistit esiintyivät yhteisessävaaliliitossa, johon kuuluivat VenäjänFederaation kommunistinen puolueja Venäjän Kommunistinen Työväen-puolue. Zhirinovskin liberaalidemok-raatit lisäsivät kannatustaan 11.6%

(6.0) ja saivat 38 paik-kaa. Samoin uusi puo-lue Kotimaan puolestasai vaalivoiton .9.1 %ääniosuudellaan.

Mitkään muut puo-lueet eivät ehdokkai-taan läpi saaneetkaan.Niinpä esim. Venäjällälänsimaista suuntaustaja uusliberalistista poli-tiikka ajaneet Jabloko4.3% (5,9%) ja Oikeis-tovoimien liitto 4.0%(8,5%) jäivät nyt kum-pikin alle 5% äänikyn-nyksen ja putosivatduumasta.

Venäjän politiikassaon siis tapahtunut mel-koinen harvennus. HetiNeuvostoliiton kaa-tumisen jälkeen uusiapuolueita nousi kuinsieniä sateella. Vieläedellisissä vaaleissa 29puoluetta tai ryhmit-

tymää asetti ehdokkaita ja näistäedustuksen duumaan sai 14 puo-luetta, jonka lisäksi duumaan valittiintoistasataa puolueisiin kuulumatonta.Nyt vaaleihin osallistui 23 puoluettatai ryhmä ja duumaan asti pääsi siisvain neljä. Vaalien äänestysprosenttijäi alhaiseksi, n. 56% äänioikeute-tuista.

Näiden vaalien jälkeen valta ontäydellisesti Putinin hallussa, koskaoppositiota duumassa edustaa vainKommunistit kaikkien muidenkolmen puolueen ollessa hänentakanaan.

Vaalien demokraattisuutta onpaljon arvosteltu, koska Putin ottikeskeiset tiedotusvälineet hallin-taansa oman vaalipropagandansaäänitorveksi. Samalla hän pistiVenäjän länsimieliset kapitalistipiirit

Kuolema San Lorenzon yössäPoliittinen seikkailuromaaniviime vuosisadan lopultaMatti LaitinenPilot Kustannus 2003

Matti Laitinen on saanut julkais-tuksi kolmannen romaaninsa.Ensimmäinen niistä,’PyllervoPaunonen’, ilmestyi v. 1993,toinen kirja,’Kissankasvattaja’,viime vuonna. Kuukausi sittenmarraskuussa hän sai ulos seik-kailuromaaninsa ’Kuolema SanLorenzon yössä’.

Laitisen kertomistyyli on uu-dessa kirjassaan kehittynyt huo-mattavasti. Se on tiivistä ja len-nokasta sisältäen suuren määränvärikkäitä kielikuvia. Samalla tekstion hyvin rytmitettyä ja helppo-lukuista ja aukeaa varmasti useim-mille lukijoille. Uskaltaisipa mel-kein väittää, että nyt Laitinen onlöytänyt omimman kirjoittamis-tapansa, tyylinsä, jossa tekstikulkee eteenpäin erinomaisensujuvasti. Vielä ’Kissankasvat-tajassa’ Laitisella oli liikaa erilaisiaalatyylin ilmaisuja - onhan niitävielä tässä uudessakin kirjassa,mutta nyt ne eivät enää ole häirit-seviä, vaan palvelevat tekstinmausteena muiden rikkaasti käy-tettyjen kielikuvien mukana. Mut-ta eiköhän jokaisella kirjailijalla

aina Väinö Linnaa myöten ensim-mäiset kirjat ole olleet vasta”harjoittelukappaleita”, kun varsi-nainen osaaminen on tullut esillemyöhemmin.

Kirja on, kuten takakannenesittelykin sanoo, poliittinenseikkailuromaani, jossa kolmesuomalaista alta nelikymppistämiestä on päättänyt tutustuaEtelä-Amerikan oloihin mahdol-

lisimman perusteel-lisesti. Kirjan tapah-tumat kulkevatPerussa jaEcuadorissa, välilläkäydään Bolivianrajavesillä ja sittenseikkaillaan Ecuadorinviidakoissa. Takaisinreissulta palataanKuuban kautta. Poi-kien matkanteko onvarsin kosteaa ja rom-mipitoista. ’Kalloa pul-listellaan’ jokseenkinahkerasti. He joutuvaterilaisiin pienempiin jasuurempiin seikkai-luihin, useampaan ker-taan suoranaiseenh e n g e n v a a r a a n .Suurin vaarojen syyon, että CIA tarkkaileekundeja, ja kun nämä

työntävät nokkansa sellaisiinpaikkoihin mihin ei jenkkiläistenmukaan pitäisi työntä, alkaakohtelu muuttua vähemmän vie-raanvaraiseksi. Juoni on varsinlennokas, mutta johdonmukainen.Lukijalle ei jää epäselväksi, ettäjuuri noin voisi Etelä-Amerikassatapahtuakin.

Laitisen kirjan erityinen ansioon suuri Etelä-Amerikan maiden

tuntemus. Esitellyksi tulevatmaanosan intiaaniheimot histo-rioineen, pienemmät ja suuremmatkaupungit ja asutuskeskuksetsalakuljettajineen ja huorineen.Huumekauppa saa kirjassa osan-sa. Erityisesti kirja keskittyynäiden maiden poliittisiin oloihinja USA:n tapaan hallita ’omaatakapihaansa’ riistäessään häikäi-lemättä maanosan luonnonvarojaalkuperäiskansojen oikeuksistapiittaamatta. Aikanaan kun MikaWaltari kirjoitti Sinuhe egyp-tiläistä, hän tutustui vuosikau-palla muinaisen Egyptin histo-riaan. Melkein samaa voi sanoaLaitisesta ja hänen tiedoistaansuhteessa Etelä-Amerikkaan.

Joitakin pieniä kriittisiä reuna-huomautuksia kirjasta voi tehdä.Eikö esimerkiksi kirjan tarinaa olisivoinut sijoittaa lähemmäksi nyky-päivää? Nyt tapahtumat sijoit-tuvat Neuvostoliiton ja Gorbat-shovin aikaan 1980-luvun lopulle.Kyllähän kirjoja tehdään histo-riallisista aiheista, mutta silloinaikakausi on riittävän kaukanatakanapäin, ettei nykytodellisuuspääse häiritsemään kirjan kerto-musta. Toinen seikka, josta voisihuomauttaa, on muutamassakohdassa liian äkilliset siirtymisettilanteesta ja paikasta toiseen.

Välillä lukija joutuu kyselemään,että ’mikä maa ja mikä valuutta’.

Matti Laitisella on nyt kirjoitta-misen tekniikka hallussaan jahäntä voi tämän jälkeen aivantäydellä syyllä tituleerata kirjai-lijaksi. Vielä Matilta, kuten monel-ta muultakin kirjailijalta, puuttuutodellisen suurromaanin aikaan-saaminen. Suuret romaanit kuvaa-vat usein historiallisia murros-kausia, kuten esim. Solohovin’Hiljaa virtaa Don’ tai VäinöLinnan trilogia ’Täällä Pohjan-tähden alla’. Nyt olisi tilaussellaiselle romaanille, joka kuvaisiSuomen alasajoa 1990-luvunjälkeisessä EU-Suomessa.

Joka tapauksessa ’KuolemaSan Lorenzon yössä’ on hyväkirja ja voi toivoa - nyt kunJoulukin on tulossa, että se löy-täisi tiensä mahdollisimman mo-neen Pukin konttiin, vaikka kirjai-lija itse ei taida Joulupukkiin juuriuskoakaan. Kirjaa kannattaakysellä Matti Laitiselta itseltäänp. 09-701 4513. Kirjan hinta on15,90e + postikulut.

Reijo Katajaranta

kuriin, öljymiljardööri Mihail Hodor-kovskin jopa linnaan istumaan, kuntämä yritti suurilla rahoillaanvaikuttaa vaaleihin.

Venäjän suunta tästä eteenpäin jäänähtäväksi. Todennäköisesti Venäjäalkaa ajaa yhä selvemmin suurvalta-asemaa itselleen. Mitään ideologiaaduuman enemmistöllä ei ole. Kaikkikolme Putinia kannattavaa puoluettaovat populistisia puolueita. Jopaniin, että Yhtenäinen Venäjä puolueei suostunut menemään edes televi-sion vaalikeskusteluihin paljastamaankansalle omaa onttoutaan.

Putinin politiikka ei rakennu puh-taasti millekään ideologialle. Tavoit-teena hänellä näyttää olevan Venäjänyhtenäisyyden säilyttäminen jasuurvalta-aseman palauttaminen.Putinin politiikka on eklektistäsekoitusta yhtäältä imperialistisestasuurvaltahakuisuudesta, toisaaltakovasta uusliberalistisesta poli-tiikasta, mutta joka käyttää hyväk-seen myös entisestä Neuvosto-liitosta ammennettuja piirteitä kutenkansan syvä halveksunta äkkiri-kastuneita oligarkkeja kohtaan. Tätäpiirrettä edustaa myös Neuvosto-liiton kansallishymnin palauttaminenVenäjän kansallishymniksi.

Kommunisteille tilanne on varmas-ti vaikea. Ei auta sekään, että ainakinosalla kommunisteista on ehjä marxi-lainen ideologia ja sille perustuvatarkoin punnittu poliittinen ohjelma.Kommunistien on otettava lusikkakauniiseen käteen ja selvitettävä,miten hankkia koko laajojen työtä-tekevien kansankerrosten luottamusuudelleen, kun se on Neuvostoliitonlakkauttamisen myötä kerran mene-tetty.

Millä tavalla duuman kommu-nisteille kuuluvat 53 paikka vaali-liittoon kuuluneiden kesken jaetaan,siitä lehdellämme ei ole vielä tietoa.

EU:n perustuslaki saatavakansanäänestykseen!

Ihmisen Perusturva ry puolustaa niitä,joita muut eivät puolusta

Allekirjoitusten kerääminenvaatimuksena kansanäänestyk-sen järjestäminen EU:n perus-tuslaista on aloitettu. Kerääjinäon useita eri järjestöjä. Jokainenjärjestö kerää nimiä itsenäisestiomilla listoillaan. Tarkoituksenakuitenkin on, että helmikuunalussa kaikkien eri järjestöjen listatkootaan yhteen ja luovutetaanhallitukselle ja eduskunnalle.

Kansan äänen julkaisijajär-jestöjen listoissa on teksti:”SUOMEN HALLITUS JA EDUS-KUNTA. VAADIMME KAN-SANÄÄNESTYSTÄ!

EU:lle puuhataan perustus-lakia, joka siirtää keskeisen pää-tös- ja lainsäädäntövallan Suomeneduskunnalta EU:lle ja mitätöimaamme täysivaltaisuuden itse-näisenä tasavaltana. Kansojenitsemääräämisoikeus on yleis-

maailmallinen ihmisoikeus, jokaon välttämätön, että kansat voivatpuolustaa sosiaalisia, talou-dellisia ja kulttuurisia oikeuksiaan.Suomen kansalla tulee olla oikeuskansanäänestyksellä torjua kan-san perusoikeudet kumoava EU:nperustuslaki ja puolustaa oikeut-tamme päättää itse maamme asi-oista ja oikeuttamme pysyä soti-laallisesti liittoutumattomanapuolueettomana maana.”

Listoja saa EU:n VastaiseltaKansarintamalta soittamalla nu-meroihin: 050-5884159 ja 040-5643205. Listan voi myös printataEU:n Vastaisen Kansanrintamankotisivuilta osoitteestawww.euvkr.com.

Listat palautetaan helmikuunalkuun mennessä osoitteeseenEU:n Vastainen Kansanrintama.PL 780, 00101 Helsinki.

Vuonna 2002 perustettu Ihmi-sen Perusturva ry on huolissaanpohjoismaisen turvallisuus- jahyvinvointijärjestelmämme häviä-misestä.

Tahdomme edistää kansalais-keskustelua ja yhteisöllistä toime-liaisuutta, jotka antavat meille roh-keutta ja voimaa päästä eroontaloudellisesta ja henkisestäahdingosta.

Jos moraalimme saadaan tuho-tuksi, menetämme väistämättö-mästi kaikkemme. Väkivalloinylläpidetty syrjintä on perim-mäisenä syynä pahoinvointiimme.Yhteiskuntamoraalin jälleenraken-

nustyö on saatava käyntiin NYT.Suurvallat ovat tehneet vai-

keaksi pienten tilanteen. Esimerk-kinä EU. Viimeistään nyt on aloitet-tava uudistustyö.

Meillä ei ole enää varaa passii-visuuteen. Täydellinen romahduson edessämme, ellemme ymmärräIHMISENÄ olemisen arvoa jatarkoitusta.

IHMISEN PERUSTURVA RYPuh. 041-525 5720

[email protected]: 800014-

70827941

Lokakuun vallankumouksenvuosipäivä oli lähtölaukausvaalityölle Venäjällä.


Antakaa Karim El-Maanakin jäädä Suomeen!

Karim El-Maanaki on 29-vuo-tias Libanonin palestiinalainen,joka on joutunut koko ikänsäkokemaan syrjintää. Hän on syn-tynyt ja elänyt Beirutin lähelläolevalla Sabran pakolaisleirillä.Leiri tuli maailmalle tunnetuksi v.1982, kun Israelin armeija ArielSharonin johdolla järjesti Sabranja Shatilan verilöylyt, joissasurmattiin yli 800 palestiinalaista.

Sabran leiri on pinta-alaltaanmuutamia neliökilometrejä ja sinneon ahdettu yhdelle neliökilo-metrille keskimäärin yli 16.000ihmistä kurjiin olosuhteisiin. Leirinylläpidosta vastaa YK, mutta eisiellä elintaso pääse kenelläkäänkohoamaan. Leiriltä pääsee kylläulos vaikka Beirutiin, mutta Liba-nonin kansalaisuutta leiriläisille eiole myönnetty. Heillä ei myöskäänole työlupaa eikä mahdollisuuttaansaita rahaa Libanonissa.

Karim sai tarpeekseen olo-suhteista. Hän ei halunnut pilatakoko elämäänsä leirillä asu-miseen. YK:n järjestö UNRWA olimyöntänyt hänelle henkilöllisyys-kortin. Tämän passin turvin hänlähti 14 toverinsa kanssa hake-maan parempaa tulevaisuuttalännestä. Bulgarian kautta hänlensi Suomeen, koska hän pitiSuomea edistyksellisenä ja rau-hallisena maana, jossa hänenkinihmisoikeuksiaan kunnioitet-taisiin. Niinpä hän lokakuisenapäivänä 1999 astui lentokoneestatoveriensa kanssa maan kamaralleHelsinki-Vantaan lentokentällä.Suomeen heitä ei tietenkään noinvain päästetty. Poliisit tulivat javeivät porukan mennessään.Heidät vietiin ensin Punkalaitu-men pakolaiskeskukseen, jossaalettiin miettiä, mitä ongelmalletulisi tehdä. Tässä vaiheessaKarim El-Maanaki haki muidenmukana poliittista turvapaikkaa.

Tapausta alettiin pallotellaviranomaisten kesken. Karimsiirrettiin jossain välissä Punka-laitumelta Tampereen pakolais-keskukseen. Pakolaiskeskuksissaolot olivat siedettävät. Karimpystyi liikkumaan ympäristös-sään, ottaman yhteyksiä ja tutus-tumaan ihmisiin. Hänen tuttava-ja ystäväpiirinsä Suomessa alkoilaajentua. Myös suomenkieli alkoitulla auttavasti tutuksi. Karim olihalukas tekemään työtä. Hän oliLibanonissa toiminut maalarinammatissa. Täällä Suomessa hänon työskennellyt arabialaisia

ruokatavaroita myyvässä kau-passa.

Aikaa hänen saapumisestaanSuomeen oli kulunut jo yli 3vuotta, kun viranomaiset vuonna2002 vihdoin tekivät päätöksenhänen kohtalostaan. Uuslibera-listisessa EU-Suomessa päätös olikielteinen. Sanonnan mukainen”maassa maan tavalla tai maastaulos” ei toiminut Karimin kohdalla.Hän sai Libanonin kansalaisenapäätöksen ”maasta ulos”, vaikkaolisi halunnutkin elää Suomenmaan lakien mukaan ja tehdä työtäSuomessa.

Kaksi poliisia lähti mukaanlennolle, kun hänet viime loka-kuussa lennätettiin takaisin Beiru-tiin. Mutta uudet ongelmat olivatvastassa. Libanonin viranomaiseteivät tunnustaneet häntä Liba-nonin kansalaiseksi vaan pales-tiinalaiseksi. Pienen pallottelunjälkeen poliisien lyhyt aurin-koloma päättyi ja sama kolmikko,kaksi poliisia ja yksi vanki pala-sivat käännytettyinä takaisinSuomeen.

Nyt Karim on sijoitettu Helsin-gin säilöönottoyksikköön, jokaon sama paikka kuin entinen Kata-janokan keskusvankila. Paikka on

käytännössä vankila nytkin. Sieltäei pääse mihinkään. Ollaan monienlukkojen takana. Pääsimme yh-dessä, tämän jutun kirjoittanutReijo Katajaranta ja Kariminhyvin tunteva Tuija Hakkarainenhaastattelemaan Karimia, muttavasta sitten, kun ”vanki” itse tiesisanoa, keitä hänen vieraakseentulee. Säilöönottokeskukseenmennessämme kaikki ylimääräisettavarat piti jättää säilytysloke-roon. Esim. kameraa emme saaneetmukaamme, onneksi sentäänkynän ja paperia, että haastatteluKarimin kanssa tuli mahdolliseksi.

Karimin selli oli hieman yli 10neliömetriä sisustuksenaanvaatekaappi, pöytä, tuoli ja sänkyeikä mitään muuta. Ikkunoissa olikalterit niin kuin vankiloissa ainaon. Harrastusmahdollisuuksiasäilöönottoyksikön yleisissätiloissa oli TV, pingispöytä japöytä-jääkiekkopeli. Monenlaistakielten sorinaa kuului tässä tilas-sa.

Kuvaavaa Suomen viranomais-ten tavalle hoitaa asioita on, etteiKarim ole saanut nähtäväkseenyhtään niistä dokumenteista, mitähänen suhteensa on päätetty.Myöskään viranomaisia edustava

lakimies ei ole tehnyt mitäänselventääkseen Karimille hänenoikeuksiaan puolustaa haluaanjäädä Suomeen. Käytännön tosi-asia on, että pakolaisilla, jotka onpidätetty Katajanokalle, ei oleoikeutta saada lakimiestä pako-laisneuvonnalta. Heidän asiaansahoitaa pelkästään poliisi ja poliisinasettamat lakimiehet oikeudenkanssa. Tällainen oikeuskäsittelyei takaa pakolaisen oikeuksia.Oikeushan on jo etukäteen päät-tänyt mita asiassa tullaan teke-mään eikä siksi salli väliintulijoiksiulkopuolisia puolueettomia asian-ajajia "asioita sotkemaan". Eiuskoisi, että näin voi olla asiatmissään maassa, varsinkaan Suo-messa, joka mainostaa itseäänedistyksellisenä ja ”sivistyneenäeurooppalaisena” maana.

Puolustaakseen itseään Kari-min pitäisi tehdä turvapaikka-hakemuksen sijasta oleskelu-lupahakemus, mutta miten hänsellaisen voisi tehdä, kun hän eipääse Katajanokalta minnekään,eikä hänellä ole rahaa maksaaanomuksesta aiheutuvia maksuja,eikä hän vielä edes osaa lukeakaikkea, mitä anomuslomakkeessasuomeksi kysytään. Oleskelu-luvan saaminen olisi paljon toden-näköisempää kuin poliittisenturvapaikan saaminen. Viimevuonna turvapaikan hakijoita oliyhteensä 3129, joista turvapaikansai vain 14 kiintiöpakolaista.Oleskeluluvan sen sijaan sai jo 577henkilöä. Kielteinen päätös tuli2312:n osalle. 431 hakemustaraukesi, koska hakijat päättivätitse palata takaisin kotimaahansa.

Karim El-Maanaki elää nytkriittisiä aikoja; palautetaankohänet lopullisesti takaisin Liba-noniin vai sallitaanko hänen jäädä

Suomi esitellään maailmalle oikeusvaltiona. Karim El-Maanakin kohdalla vanhatoikeusvaltion käsitteet kuitenkin putoilevat alas kuin rappaus vanhan talon seinältä.Karimilla ei palestiinalaisena ole ollut ihmisoikeudet kohdallaan edessyntymämaassaan Libanonissa. Eikä niitä oikeuksia tunnu olevan Suomessakaan,kun hänelle ei anneta mahdollisuuksia puolustaa itseään.

Suomeen. Aikaa päätökselle onkolme kuukautta. Se on se aikamikä, säilöönottoyksikössä yleen-sä vietetään.

Karim sanoo, että hän todellapelkää palauttamistaan takaisinLibanoniin. Tämä alue ei olevarsinaisesti sodassa, muttaPalestiinan tilanne on koko viimei-sen vuosisadan pahin kriisi-pesäke maailmassa. Alueella onmonenlaisia porukoita ja tahoja,eikä tarvita kuin että yksi tällainenkatsoo Karimin maasta lähtemisenvaikkapa ”epäisänmaalliseksiteoksi”. Tämän jälkeen hänetmahdollisesti surmataan, tai hänvain ”katoaa”.

Karimin maastakarkoituspää-tökselle ei ole perusteita. Se onseurausta Suomen nykyisestätalouspolitiikasta. Kun kaikkialtaleikataan niin sitten myös van-keinhoidosta ja siirtolais-asioista.Karim uhkaa jäädä tämän poli-tiikan yhdeksi uhriksi. Karimillaon Suomessa ystäviä. Häntä eijätettäisi heitteille Suomessa.Ystäviensä luona hän voisi asuakunnes hän saisi itselleen omanasunnon. Myös työpaikka var-masti löytyisi, jos uusliberalististapolitiikka ajava hallitus suostuisiyleensä työpaikkoja luomaanedes suomalaisille kanta-asuk-kaillekaan.

Suomen päättäjät: te ja kaikkimonensorttiset vuorineuvokset,te olette sanoneet, että Suomitarvitsee tulevaisuudessa työ-voimaa. Hyvin sympaattisenoloinen Karim El-Maanaki, jolla eiole minkäänlaista tahraa rikos-rekisterissään, haluaa tehdä työtäSuomessa ja maksaa myös verojaSuomen valtiolle. Hän haluaa asuaja olla Suomessa, ei Libanonissa,jossa häntä uhkaavat monenlaisetvaarat. Antakaa Karim El-Maa-nakin jäädä Suomeen.

Reijo Katajaranta

Palestiinalaisten leireillä olot ovat ankeat. Mitään ei ole voitu korjatavuosikymmeniin. Palestiinalaiset eivät itse pysty tyhjin käsin,työttöminä ja rahattomina itseään auttamaan, koska yli 70 ammatinharjoittaminen Libanonin alueella on heiltä kielletty. Kuva Shatilanleiriltä.

Ahmedin kohtaloPalestiinalainen Ahmed tuli Suomeen viime elokuussa. Myös

hänet löysimme Katajanokan säilöönottoyksiköstä. Hän onnuoresta iästään huolimatta sydänpotilas, aivan tietämätönkohtalostaan, ja myös henkisesti loppu. Tuskin kukaan Suomessaedes tietää, että häntä on olemassakaan - suoraan lentokentältä“säilöön”, ei puhelinta, ei mitään numeroa mihin soittaa ja pyytääapua. Hänellä ei ole ketään maailmassa. Hänen ei myöskään annetapuhua puolestaan. Hänen käsketään vain olemaan hiljaa jaantamaan lakimiehen hoitaa kaikki asiat.

Pari päivää tapaamisemme jälkeen tapahtui käänne huonompaan.Ahmed siirrettiin Pasilan poliisitaloon odottelemaan kohtaloaan.Joulukuun 10. hänet karkotettiin Saksaan, joka todennäköisestikarkottaa hänet edelleen Lähi-Itään; siis vankilakierros EU-maissaja takaisin samaan vaaralliseen tilanteeseen mistä lähti. Mikääntaho ei tehnyt yhtään mitään. Pahin pettymys oli AmnestyInternational (Ruotsi). He vastasivat, että olemme aivan turhaanhuolissamme. Heidän mielestään Katajanokan vankila edustaahyvää humanitaarista toimintaa. Toivottavasti he itse saavat joskustilaisuuden nauttia moisesta humanitaarisesta kohtelusta omallakohdallaan.

Toivottavasti tämä ei jää tähän. Ahmed ei saanut nähdäSuomesta muita maisemia kuin Katajanokan vankilan ja Pasilaneristyskopin. MIKSI?


Merkillisiä aikojaSodan- ja Fasisminvastainen

Työ ry on toiminnassaan kiinnit-tänyt huomiota moneen niinhistorialliseen kuin nykypäivänasiaan.

Äskettäin ilmestyi Elina Sanankirjoittama kirja nimeltään Luo-vutetut. Tuo kirja valottaa kuinkamaastamme luovutettiin viimesodan aikana ihmisiä fasistisenSaksan Gestapolle. Kirja toijulkisuuteen maamme lähihisto-riasta erään synkän tapahtu-masarjan. Tapahtumasarjan, jota eivirallisesti maassamme ole tun-nustettu. Se on vain ollut historianvalkoinen läiskä vai pitäisikö -sanoa musta aukko. Näyttäisi siltä,että asia on tullut monelle yllä-tyksenä. Eräät Sodan- ja Fasis-minvastainen Työ ry:n perus-tajajäsenet tiesivät niistä asioista.He tiesivät varmasti monestamuustakin asiasta, joista maammevirallinen historiankirjoitus haluaavaieta.

Miten muutamat, vanhat joedesmenneet toverit, saattoivattietää muun muassa näistä Gesta-polle tapahtuneista luovutuksista?Heidän tietonsa perustuivat pitkäl-ti toimintaan maanalaisessa vasta-rintaliikkeessä. Muutamia heistätoimi esimerkiksi pääsääntöisestimaassamme olevaa saksalaistaarmeijakuntaa vastaan. Nuo toveriteivät puhuneet sodan jälkeenteoillaan, ehkä suojatakseen meitäja muita. Jotain kuitenkin ainasilloin tällöin heidän huuliensavälistä tihkui meidän nuorempienkorville.

Lähinnä merimiesten keskuudessaeläneen vastarintaliikkeen toverit,tiesivät yhtä ja toista Suomen jaSaksan välisistä kuljetuksista. Toden-näköisesti he jopa onnistuivatpelastamaan muutamia ihmisiä var-malta tuholta. On tervetulluttamaamme poliittisen johdon taholta,että asia on päätetty selvittää. Asianselvittäminen on kieltämättä näinpitkän ajan jälkeen vaikea tehtävä.Asian selvittäminen on annettuprofessori Heikki Ylikankaalle,toivomme hänen onnistuvan vaikeas-sa selvitystehtävässään.

Tämäkin asia olisi ollut suotavaaselvittää aikanaan eikä vasta nytmyöhemmin. Ja mieluummin ennenkuin maailmanlaajuisesti natsirikoksiaselvittävä säätiö puuttuu asioidenkulkuun. Toivottavasti tässä yhtey-dessä laajennetaan tutkimuksiatarpeeksi paljon ja selvitetään muunmuassa monen suomalaisen meri-miehen kohtalokkaat internoinnittoisen maailmansodan aikana niinSaksassa kuin Englannissa ja muual-lakin.

Sanotaan, että historia toistaaitseään aina uudelleen ja uudelleen.Näin näyttäisi äkkiseltään katsottunamonesti tapahtuvankin. Toivot-tavasti ei tämän päivän perustuslainmuutokset toista tuota aikaisempaatapahtumasarjaa. Ollaanhan maammeperustuslakia muuttamassa suuntaan,joka sallisi maamme kansalaistenluovuttamisen toiseen maahan senmaan rikoslainsäädännön perusteella.

Entäpä millä estetään maammekansalaisen luovuttaminen sieltäkolmanteen maahan. Eräät kansan-edustajat ovat hurskastellen vaatineet

lain perusteluihin selvää kieltoaluovutuksesta kolmanteen maahan.Hyvä niinkin, mutta ainoa tapakäytännössä estää tuo luovutuskolmanteen maahan on pitää nykyi-nen perustuslaki muuttamattomanavoimassa.

En voi ymmärtää, mitä vartenmaamme kansalaisia pitäisi luovuttaatoiseen maahan toisen maan lainsää-dännön perusteella? Ajatellaanpa nytesimerkiksi tapaus, että jossainEuroopan maassa olisi sodan vastus-taminen kriminalisoitu. Voidaankosilloin esimerkiksi vaatia maammekansalaisen luovuttamista ulkomailletuomittavaksi jos vastustamme tuotalainsäädäntöä? Tänään tuo ei olemahdollista, mutta huomenna sesaattaa olla perustuslakiin tehtävänmuutoksen nojalla mahdollista. Onmuistettava, että perustuslain ja muunlainsäädännön noudattaminen jatulkinta on vain ja ainoastaan vallassaolevan kädessä. Historiassa on liianmonta opetusta, että tarpeen vaaties-sa on lakeja tulkittu miten se onkulloistakin hallitsijaa miellyttänyt.

Otetaanpa kotomaastamme esi-merkki hiljakkoin tapahtuneestamaamme lakien tulkinnasta. Helsin-gin Sanomissa oli 9.11.2003 uutinenniin sanotusta Kotkassa toimineestaPunaisesta talosta. Edellä mainitunlehden yleisön osastolla asianajajaMarkku Fredman puuttui kriittisestipoliisin käyttämiin pakkokeinoihin.Pakkokeinoja tässä tapauksessa olivattelekuuntelu ja televalvonta.

Markku Fredmanille vastasi muu-tama päivä myöhemmin rikosyliko-misario Keijo Kolsi. Kolsi olitoiminut em. rikosjutun tutkin-

nanjohtajana. Otan tähän suoran lai-nauksen Keijo Kolsin kirjoituksestaHelsingin Sanomien yleisön osastolla:“Fredman kirjoittaa, että laki ei sallipuhelinkuuntelua paritusrikostentutkinnassa ja toteaa, että pakko-keinon kontrolli on pettänyt, koskatuomioistuin on myöntänyt kuunte-luluvan. Kontrolli ei ole pettänyt.Käräjäoikeus myönsi telekuun-teluluvan epäillyn törkeän huumaus-ainerikoksen tutkintaan. Tämän tut-kinnan yhteydessä tuli laillisestihankittua näyttöä myös paritus-rikoksista, joita tutkittiin ns. Punai-sen talon juttuna.”

Niinpä niin. Epäillään törkeätähuumausainerikosta ja kuullaan jotainmuuta. Uskoo ken uskoo enääpoliisin vilpittömyyteen.

Aikoinaan, 1960-luvulla, kun mesilloiset nuoret vastustimme rukous-lauantaiden viettoa, kohtasimmepoliisiviranomaisten taholta Helsin-gin Espan puistossa pamppua jamuita kasvattavia menetelmiä. Näi-den niin sanottujen punaisten lauan-taiden viettämisen kylkiäisenä syntyimaamme viranomaisten keskuudessaeräs tärkeä periaate, periaate jokasulkee pelastusviranomaiset järjes-tyksen ja kurinpitokoneiston ulko-puolelle. Tuo periaate syntyi kuneräs nimismies innostui hajottamaannuorten rukouslauantaitilaisuudenpaikallisen VPK:n paloruiskujenvoimalla. Tapahtumien jälkiselvit-telyssä syntyi ministeriön johdollaperiaate, että pelastusviranomaisia eisaa käyttää mellakkapoliiseina.Kielto perusteltiin ajatuksella, ettäpelastusviranomaisiin täytyy pystyä

luottamaan joka hetki ja kaikissaolosuhteissa, että he toimivathumanitäärisistä lähtökohdista.

Tuo edellä mainittu luottamuspätee myös sairaanhoitohenki-lökuntaan. Äskettäin Maastakarkotetun ukrainalaisperheenhuumaamisjutussa on tapahtunutpahin mitä voi tapahtua. Voikotavallinen ihminen luottaa poliisi-vankilan sairaanhoitohenkilö-kunnan vilpittömyyteen. Tuohonedellä mainittuun periaatteeseen,että henkilökunta toimii joka hetkija kaikissa olosuhteissa puolueet-tomasti, humanitäärisistä lähtö-kohdista eivätkä ole osa väkival-takoneistoa. Tuossapa on kysy-mys ratkaistavaksi. Tässä ei autanyt edes ministeriöiden ja poliisi-viranomaisten selitykset kuinkasairaanhoitaja on toiminut lääkärinohjeiden mukaan.

Oma kysymyksensä on, ettämiksi tuon perheen palauttaminenoli maamme viranomaisille niintärkeä, että konstilla millä tahansase oli saatava pois maastamme.

Toivotan kaikille lukijoille niinomasta kuin Sodan- ja Fasis-minvastainen Työ ry:n puolestaoikein rauhallista joulun aikaa jahyvää valoisampaa uutta vuotta.Tehkäämme vuodesta 2004 muu-toksen vuosi.

Timo Kangasmaa

Lääkärietiikkaa vai lääkärimafiaa

Organisaation Uhrit ry onosoittanut ahkerasti mieltäänpotilaan oikeuksien puolesta.Viimeksi mieltä osoitettiin Mik-kelissä, joka komeilee hoito-virhetilastojen kärjessä. Kunlaki potilaan oikeuksista astuivoimaan 10 vuotta sitten, sentarkoitus oli parantaa potilaanasemaa. Vaan miten kävi?

Lääkärit viis veisasivat kokolaista. Organisaation Uhrit ryonkin ehdottanut eduskunnallesanktiojärjestelmän luomista laintoteuttamiseksi. Myös valvontaaon lisättävä sekä potilasasia-miesjärjestelmää kehitettävä. Eivoi olla oikein, että potilasasia-

miehen virkaa toimittaa sairaalansisältä valittu henkilö, esim. lää-käri, jonka jääviys on ilmiselvää.Mikkelissä sairaalan hallituksenpuheenjohtaja toimii potilasasia-miehenä terveyskeskuksessa jasairaalassa pelkkä sosiaalityön-tekijä. Mikkeliläiset ovatkin koke-neet järjestelmän todella puutteel-liseksi ja epäoikeudenmukaiseksi.Potilasasiamiehet on velvoitettutiedottamaan laista, mutta näin eitule tapahtumaan ennen kuinsaamme ulkopuolisen työntekijän,joka oikeasti edistää lain toteu-tumista. Potilasliiton roolia Suo-messa tulee myös uudistaa. Poti-laat tarvitsevat neuvojen lisäksi

lakimiehen apua ja kirjallistenkantelujen laatijaa.

Potilaan oikeusturva hoito-virheen sattuessa on todellasurkea. Kriisiapua ei ole, potilas-asiakirjat ovat usein puutteellisiaja virheellisiä sekä todistus-aineistoa katoaa. Ns. asiantun-tijalääkärien lausunnot ovat puo-lueellisia, sillä muuten ei oleselitettävissä se tosiseikka, ettähoitovirheistä korvataan vain n.neljäsosa.

Mikä on hoitovirhe? Se on virhehoidossa, jonka seuraukset ovatpotilaalle yhtä vakavat kuin on-nettomuuteen joutuneille. Hoito-virhepotilaat vaan jätetään heit-teille. Yhdistyksemme onkin pe-rustettu tuomaan julki tätä epä-kohtaa. Virheet on reilusti myön-nettävä, korjattava ja korvattava.Tänä päivänä käytäntö on, ettämitään ei myönnetä, mitään eikorjata korvauksista puhumat-takaan. Ja kaikki perustuu sairaa-seen terveydenhuoltomme asen-teeseen, joka jatkuessaan onkallista yhteiskunnallemme. Nämäpotilaat työllistävät vuosikausiaeri viranomaisia ja lopuksi heidätvielä leimataan mielenterveys-ongelmaisiksi.

Hoitovirhe ei ole potilaan vikavaan merkki siitä, että potilas-lainsäädäntöä ei ole noudatettu.

Inka SvanOUH ry puheenjohtaja

Potilaiden hoitovirheet ovat nousseet julkisuudessa yhä useamminpuheen aiheeksi. Yksi niiden ilmeinen syy on, että sairaaloidentyöskentelyolosuhteet on ajettu yhä ahtaammalle. Lääkärikuntaa eihoitovirheistä saa kokonaisuudessaan syyttää, mutta tilannesynnyttää myös lääkäreitä, jopa kokonaisia sairaaloita, joissahoitovirheet salataan ja jätetään niiden uhrit heitteille.

Terveydenhoidon anoreksiaHUS-alueella jatkuu

HUS:in hallitus esitti Helsinginja Uudenmaan sairaanhoitopiirilleesitettyyn budjettiin 20 miljoonaneuron lisäystä. JohtajalääkäriJaakko Karvosen mukaan: ”Joshoidon tason halutan säilyvän,rahamäärän pitäisi kasvaa kuusiprosenttia vuodessa.” MyösHUS:in henkilökunta, joka kokeesairaaloiden paineet välittöminä,vaati ennen HUSin valtuuston11.12. kokousta voimakkaastilisää rahaa terveydenhuollonbudjettiin kannattamalla hallituk-sen suunnittelemaa budjetinlisäystä. Heidän mukaansa ”kun-tatilaukset ovat jälleen edellis-vuotta alhaisemmat. HUS:in hal-litus on ymmärtänyt rahan riittä-mättömyyden ja vastuullisestirakentanut ”harmaan laatikon” eli20 miljoonan ylityksen suunni-teltuun budjettiin. Tämän jälkeen-kin budjetti alittaa vuoden 2003toteutuman.”

Budjettikiista ratkaistiin HUS:invaltuustossa 11.12.03. Virka-miehet olivat rakentaneet tervey-denhuollon budjetin HUS:in jä-senkuntien alimitoitettujen tilaus-ten mukaisesti. Ja kun kaikkijäsenkunnat omissa budjeteis-saan karsivat terveydenhuollonmenoja, myös HUS:in budjet-tiesityksestä tuli alimitoitettu.Tähän epäkohtaan HUSin henki-löstö siis halusi 20 miljoonaneuron lisäyksen. Saamatta jääväraha merkitsee henkilökunnanvähennyksiä, jotka ensimmäisenä

osuvat määräaikaiseen henki-löstöön. Henkilöstön tiedotteenmukaan: ”HUS:in työntekijöistänoin neljäsosa on määräaikaisessatyösuhteessa. Aikaisemmat sääs-tövuodet ovat tehostaneet toi-mintaa jo äärirajoille. HUS:intaloutta ei ratkaista kilpailut-tamalla toimintoja tai ulkoistamallapalveluja eikä työtahtia kiris-tämällä. Hyvään lopputulokseentarvitaan jokaista HUS:laista jakaikkia ammattiryhmiä – myösmääräaikaisia.”

Kokoomus ja Vihreätkaatoivat lisäyksen

Valtuuston kokous 11.12. eikuunnellut terveydenhoidonammattilaisten vetoomuksia, vaanlähinnä Kokoomuksen ja Vih-reiden esityksin ja äänin päättivätpitää kiinni mm. jäsenkuntienalimitoitettuihin tilauksiin perus-tuvasta terveydenhoidon budjet-tilinjasta. Lisää rahaa tervey-denhoitoon ei siis herunut. Lisära-halla olisi saatu noin 5500 hoito-jaksoa, 4700 hoitopäivää ja 14000avohoitokäyntiä.

Kuin pisteeksi iin päälle val-tuusto hyväksyi Kokoomuksenlisäponnen, joka sitoi HUS:inkädet hyväksyttyyn säästöbud-jettiin. Sen mukaan kunnilta perit-tävät hinnat eivät ensi vuonna saanousta yli kolmea prosenttiatämänvuotisista ja palveluidenlaadun on säilyttävä.


Kansan ääni kuuluu muutoksen puolestaEU-sadut jatkuvat

Ennen EU-kansanäänestystämaamme parhaat satusedät ja täditylittivät usein itsensä koettaes-saan saada suomalaiset äänestäjätEU:n kannalle. Kenellä on tallessatuon aikuisia brosyyreja voi hu-vittaa lähimmäisiään antamallaluettavaksi lehtiä ja mainoksia.Mitkä lupaukset olivatkaan sieltämielikuvitusmaailmasta parhaim-mistoa? Valinta on runsaudentakia vaikeaa, mutta lienee tuoEU:n tuoma 100.000 uutta työ-paikkaa yksi.

Kyseinen luku on jollain tavoinmuuttunut perinteeksi. Kaikeksimuuksi paitsi Rooman paaviksipyrkivä Lipponen lupasi tuonmäärän ja uusi pääministeri eihalua olla Paavoa huonompi. Ehkätoiseksi paras oli erään SAK:stasuojatyöpaikan saaneen ay-toimitsijan lausunto: Sota on EU:nliittymisen vaihtoehto. Tiettävästiko. henkilöä ei ole vieläkääntoimitettu lääkärin vastaanotolle.

Jo ennen kansanäänestystänäytti norjalaisten mukaantulomahdottomalta. Siksi Norjaa koh-

taan ladeltiin karmeita uhkakuviaEU:n ulkopuolisesta elämästä.Lähinnä luvassa oli vain nälkääja kurjuutta. Norjalaisten kalanja-lostustehtaiden piti siirtyä Uts-joelle. Kyselin paikkakunnallakäyneiltä montako tehdasta ontullut Utsjoelle. Yhtään ei kuulema.Yksityiset ja eräät kirjoittajatiimitvaan jaksavat kertoa Norja-satujaedelleen. Ellemme olisi EU :ssasinnittelisimme olemattoman pie-nellä kotimarkkina-alueella. Näin-kö on Norjassa? Suuresti epäilen.Maailman kansoista on suurin osaulkopuolella eeuun ja kauppa käysilti. Jos Suomessakin tehdäänlaadukkaita ja hintakilpailuky-kyisiä tuotteita niin varmastikelpaavat maailman markkinoille.

Kun edellä mainittu kansan-äänestys oli pidetty jo edellämainittu ei-paaviksi pyrkivä mieslausahti ytimekkäästi: Nyt loppuiisäntien uho. Tämä oli kiitos EskoAholle ja Heikki Haavistollejoiden ansiosta olemme osankansaa ylistämässä ja osan kan-saa kiroamassa EU:ssa.

Joku voi kuvitella maataloudentukemisen loppuneen SuomessaEU:n myötä. Kävi päinvastoinNyt tuemme jopa Etelä-Euroopanoliivinviljelijöitä, joille EU-byrok-raattien pettäminen on taiteenlaji.Ensi kesän EU-vaalissa voitaisiinkysyä suomalaisilta: HaluatkoSuomen eroavan EU:sta? Silloinminäkin menisin uurnille. Jonkunmielestä kansanedustajien pitäisipäättää ns. tärkeistä asioista.Tämä perustunee lapselliseenuskoon kansanedustajan suurem-masta älystä meihin rupusak-kilaisiin verrattuna. Kansan-edustajan älykkyysosamäärää eitutkita, riittää kun on omaa taivierasta rahaa vaalitaisteluun jajulkisuutta vaikka käräjillä hankit-tua. Nykymaailmassa on huumoriaturhan vähän. Minulle EU onehtymätön huumorin lähde.

Reino WellingJämsänkoski

Aaveita Euroopan yllä.Jo 1800-luvulla olivat kom-

munismin aaveet vieneet yöunetmonilta kapitalisteilta ja feo-daaliherroilta. Nykyisin on sosiaa-lifoorumeita ja paikallisia mielen-ilmaisuja työpaikkojen, sairaa-loiden ja koulujen lopettamisestamuun muassa. Köyhäinhoitolaittai pikemminkin käytäntö ovatsaaneet aikaan levottomuuksia.

Kuten jo 1800-luvulla todettiin,niin kehitys ei pysähdy kapita-lismiin, vaan on pitävästi todis-tettu, että sosialismi seuraa kapi-talismia. Samoin kuin 1800-luvunlevottomuudet ennakoivat tuleviamullistuksia yhteiskuntaelämäs-sä, niin nykyiset mielenilmaisutovat alkusoittoa tuleville muutok-sille.

Mitä sitten vielä puuttuu?Aivan samat tekijät kuin yli satavuotta sitten, poliittinen järjestäy-tyminen. Vasta perustettu Kom-munistien liitto voisi olla ehkäalku uuteen aikakauteen. Liitossaei ole sisäisiä jännitteitä, kutenmonissa vasemmistoryhmissä ontänä päivänä. Siellä ei ole sukupol-ven vaihtumisongelmia.. Alku ontietysti hankala, mutta omat koke-mukseni katutyöstä viittaavatsiihen, että kasvupohjaa on ole-

massa, niin Suomessa kuin Ruot-sissakin.

EU on luonut sen perustan,jonka vastustamiselle voidaanluoda pohja laajalle yhteisrin-tamalle ja kommunistien aktiivinentaistelu tulee varmasti näkymäänmyös parantuneessa poliittisessajärjestäytymisessä.

Marraskuun lopussa on ollutlaajoja kansanliikkeitä pitkin Eu-rooppaa sosiaalisesta alasajosta.Itse olen todennut niitä Tukhol-massa erikoisesti sairaanhoidonsupistuksia vastaan ja Helsin-gissä palvelutalojen yksityis-tämistä vastaan. Joten käyttäisinMark Twainin kuulua sanontaa,että huhut hänen kuolemastaanovat ennenaikaisia, niin myöskinhuhut kommunismin kuolemastaovat taatusti ennenaikaisia. Jo ylisata vuotta sitten todettiin, ettätuotantotapa määrää työväen-luokan järjestäytymisen. Kunkaikki on yksityistetty ja kaikkiyritykset ulosliputettu, niin siinäei sitten auta paljoakaan Lipposenja Halosen kriisinhallintajoukottulipa ne nyt sitten Natosta taiEU:sta. Nälkää ei voi poistaaaseilla.

Wäinö Pietikäinen

Älkäämme suostuko alistaviinmenetelmiin

Kapitalisti sanoo perustelui-naan omalle vallalleen, “ettäparempien voidessa hyvin, niinkaikki me voimme silloin parem-min”. Tämä väitehän sisältää juuritämän tärkeän viestin, että “ME”kapitalistit olemme niitä hyviä,jotka luomme työpaikkoja, ja siissitä hyvinvointia. Ja juuri tähänkohtaan tulee vastaisku suun-nata, sillä tämä valhe tulee paljas-taa, jossei muuten niin tank-kaamalla sitä miljoonakertaa,niinkuin on tankattu ulkoa uskon-non ja yhteiskuntaopin läksyjä.

Sosialidemokraatti näkee tämänsaman kysymyksen kapitalistinkanssa samalla tavoin, mutta hännäkee siinä myös oman dyyk-kaajan paikkansa!!

Suomi sanoo EU:ssa, sako-tetaan näitä parempia, Saksaa jaRanskaa, mutta tässä logiikka siispetää. Saksaa ja Ranskaa tulee

sensijaan tällä kappitalistisellalogiikalla tukea saavuttamaanvahvempi asema, niin mekin voim-me jälleen paremmin. Mutta kuin-ka tämä väite käytännössä siistoteutuisi, sitä ei enää kerrota.

Mitenkä tämä kapitalistinenlogikka korreloi kapitalistisenSuomen esiintymistä, meidän vaa-tiessamme EU:n määriämiä ali-jäämä sakkoja maksuun, ko. mail-ta??

Tämähän on muuten sitä samadyykkaamis logiikka, joka tässätoimii... me luomme hyvinvoinninja meidän murusista sinun Suomitulee myös elantosi saada, muu-toin et saisi sitäkään!!

Älkäämme siis herraparatkoonsuostuko alistaviin menetelmiin,vaan paljastetaan ne ja kerrotaankaikkille ystävillemme.

Hannu Rainesto

Maahan kunnon yleislakko!Päivän työnseisaus on pelkkää

kosmetiikkaa, jolla tuskin saavu-tetaan mitään. Säästöt ja leik-kaukset jatkuvat irtisanomisineenja rosvokapitalistit nauravat.Pitkäaikaistyöttömille on luvassavain harmaita hiuksia. EU:n rosvo-paronit tarvitsevat halpatyö-voimaa ja tarjoavat viihdettä sekäkosmetiikkaa passivoituneelleorjakansalle. Pudotuspeli työpai-koilla kilpailuttaa työntekijöitä,eikä vanha kunnon toveruus jahenki elä. Pankaa itsenne likoon

toistenne puolesta pelkäämättäoman työpaikkanne menettämistä.Työtä ei ole haluttu jakaa eikätyöaikaa lyhentää. Pätkätyö eiratkaise mitään, eikä kuntouttavatyötoiminta ole juuri muuta kuinhärnäämistä. Työstä oikea palkkaja sijoittajat ja keinottelijat aisoi-hin, jotka eivät päivääkään oletyötä tehneet.

Uuden vuoden toivotuksinnimim: Nukkumatti

Tarvitaanko Suomeen uusi työväenpuolue?Keväällä pidettyjen eduskunta-

vaalien ja äskeisten HOK- Elannonvaalien tulokset osoittivat jälleen,että ne voimat, jotka pyrkivät hake-maan nykyisen uusoikeistolaisenpolitiikan vastaisista lähtökohdistayhteiskuntapolitiikan muutosta,eivät ole kyenneet parantamaanasemiaan. Eduskuntavaaleissatähän eivät kyenneet erillisinäesiintyneet KTP (0,1%) ja SKP(0,8%) eikä myöskään erilaistenEU:n vastaisten järjestöjen liittonaesiintynyt Muutosvoimat Suomi(0,4%). Samaten HOK- Elannonvaalien osalta voidaan todeta, ettävaaliliitot, joissa kommunistitolivat mukana, jakoivat lähespelkästään entisten kommunistienperintöääniä. Tällä kannatuksellaei yhteiskuntakehitystä käännetämuutosuralle.

Viime vuosisadan alussa työ-väenliikkeen nousu ja poliittisenvaikutusvallan kasvu johtui siitä,että työväenliike pystyi kokoa-maan suuria joukkopuolueita kutenSosialidemokraattinen puolue1900-luvun alussa ja SKDL toisenmaailmansodan jälkeen. Silloinnäiden puolueiden toimesta saatiinsuuria yhteiskunnallisia uudis-tuksia aikaan, koska ne osasivaterottaa kapitalistien ja työväen-luokan edut toisistaan.

Työväenliikkeen kokema tappiotoisaalta 1990-luvulla ja senjälkeen taas ei ole johtunut siitä,etteikö entisillä työväenpuolueillaSDP:llä ja Vasemmistoliitolla olisiollut riittävästi kokoa; työväen-liikkeen saavutusten menettäminenon johtunut siitä, että nämä puo-lueet ovat unohtaneet perimmäisentehtävänsä, kun ne ovat liittyneetporvariston rinnalle nykypo-litiikan tukijoiksi yhteiskunnanvaltapuolueina.

Näiden perinteisten työväen-puolueiden vasemmalla puolella onaito työväenliikkeen etuja ajavaoppositio, mutta se on

pirstoutunut pieniksi ryhmiksi, joistayksikään ei kykene nykyisissäoloissa yksinään muodostumaantodelliseksi oppositioksi nykyisellekapitalismille.

Me Kansan äänen julkaisijajärjes-töjen (EU:n vastainen kansanrintama,Kommunistien liitto ja SFT) ympä-rille keskittyneet voimat olemme jopitkään esittäneet, että nykyistäuusoikeistolaista, imperialistista EU-ja NATO- suuntausta vastaan tuleekehittää voimakas demokraattinenyhteisrintama. Tämä ajatus perustuukommunististen ja työväenpuo-lueiden vuosikymmenten kokemuk-seen kapitalisminvastaisesta luokka-taistelutaktiikasta. Sen ensimmäisenäpäämääränä tulee olla kapitalismindemokratisoiminen ja suurpääomaneristäminen. Tämän mukaisesti olisikoottava yhteen kaikki ne voimat,jotka näkevät ensisijaiseksi tavallisenkansan aseman parantamisen janykyisen röyhkeän ihmisiin kohdis-tuvan riiston lopettamisen

Olemme todenneet, että perinteisetkommunistiset puolueet eivät pirsta-loituneina monestakaan syystäjohtuen voi yksin suorittaa tätätehtävää, mutta kommunistit ovatkyllä keskeisessä asemassa tämäntehtävän organisoimisessa. Tällainenorganisaatio ei korvaisi kommu-nistista puoluetta, jollainen onkaikissa olosuhteissa tarpeen marxi-laisen yhteiskuntapolitiikan ja teoriantutkijana ja soveltajana.

Tällä hetkellä eri puolilla maailmaamonien pienten kommunistipuo-lueiden ongelma on siinä, että ne eivättunne kommunististen ja työväen-puolueiden meille perinnöksi jättämääluokkataistelutaktiikkaa. Myös meilläSuomessa KTP keskittyy vain omanprofiilinsa nostamiseen. SKP antaaitsestään kuvaa demokraattisenajoukkoliikkeenä, mutta niin, että SKPpyrkii itse olemaan demokraattinenjoukkoliike.

Muutosvoimat Suomi perus-tettiin erilaisten järjestöjen yhteis-työjärjestöksi, mutta Muutos-voimat Suomen ongelma onedelleenkin siinä, että se ei ole ollutkovinkaan laajapohjainen.

Antimonopolistinen rintama tar-vitsee tuekseen vahvan panoksentyöväen suunnasta. Meillä ei oletällä hetkellä laajaa työväenluokankannatusta nauttivaa työväen-järjestöä/puoluetta, joka suuntau-tuisi nykyisen politiikan muut-tamiseen ja yhteiskunnan demok-ratisoimiseen. EU:n vastainen liikeon siinä mielessä lähellä tällaistatavoitetta, että nykyisen uusoi-keistolaisen yhteiskuntapolitiikanmuuttaminen on sama asia, kuinEU:n hajoaminen. Mutta EU:nvastainenkaan liike ei kykeneprofiloitumaan laajaksi työväen-liikkeeksi.

Siksi viime aikoina on monissayhteyksissä herätetty esiin kysy-mys, että tulisiko meille luodatyöväenjärjestä/työväenpuolue,joka ottaisi tehtäväkseen nykyisenuusoikeistolaisen yhteiskunta-politiikan muuttamisen ja demo-kratisoimisen työväenluokan läh-tökohdista. Ohjelmaltaan tällaisenpuolueen tulisi olla sellainen, ettäsen sisään mahtuisivat kaikkikommunistit ja kaikki palkan-saajien lähtökohdista todellistamuutosta haluavat yhteiskun-nalliset voimat. Lähtisimme ikäänkuin hakemaan vauhtia sieltäSuomen Työväenpuolueen alku-lähteiltä.

Tähän kysymykseen pyydäm-me lukijoidemme mielipiteitä,jotka pyrimme mahdollisuuksienmukaan julkaisemaan Kansanäänessä. Lähettäkää tätä koskevatmielipiteet ja kirjoitukset os.Kansan ääni, PL 780, 00101Helsinki

Toimitus


J U L K A I S I J A T :Kommunistien Liitto ry, EU:nVastainen Kansanrintama ryja Sodan- ja Fasisminvas-tainen Työ ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzkeskiviikkoisinklo 19.00-19.30

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle

SFT toimii

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiSäköposti: [email protected]

Maksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomilleenglanninkielisille postityslistoille! Web-sivuillasuomenkielisiä katsauksia sekä luokkataistelun ettägeopolitiikan näkökulmista.

PL 66, 00841 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistit ryhttp://kommunistit.cjb.net/

Muutosvoimat Suomi rpwww.muutosvoimat-suomi.fi

[email protected]

EU:n vastainen kansanrintama [email protected]

OKO 554114-227966

Juche-aat teenopintoyhdistys -The Society for Studyof the Juche ideaKytömaantie 174, 32200Loimaa, fax (02) 762 [email protected]ä suomenkielistäaineistoa korealaisestasosialismista!

Kansan äänen toimintakalenteri vuodelle 2004Kansan ääni ja KTP:n Helsingin piirineuvosto tulevat toimimaan vuonna 2004 seuraavansuunnitelman mukaan. Esitettyihin päivämääriin saattaa tulla muutoksia ja monet vieläpäätöksiä vailla olevat asiat, kuten EU- ja kunnallisvaalit, tulevat lisäämään uusiapäivämääriä toimintakalenteriin.

Helsingin Lähiradio Kansan äänen valmistuminen piirineuvostokahden viikon välein: Yht. 6 numeroa 6 kokousta

- 14.01.2004 - nro 1: ma 23.2.2004 - ma 16.2.2004- 28.01.2004 - nro 2: ke 14.4.2004 - ke 14.4.2004- 11.02.2004 - nro 3: ma 31.5.2004 - ma 24.5.2004- 25.02.2004 - nro 4: ma 23.8.2004 - ma 16.8.2004- 10.03.2004 - nro 5: ma 4.10.2004 - ma 27.9.2004- 24.03.2004 - nro 6: to 16.12.2004 - ke 8.12.2004- 07.04.2004- 21.04.2004- 05.05.2004- 19.05.2004- 20.06.2004- 16.06.2004- Kesätauko- 11.08.2004- 25.08.2004- 08.09.2004- 22.09.2004- 06.10.2004- 20.10.2004- 03.11.2004- 17.11.2004- 01.12.2004- 15.12.2004- 29.12.2004

Helsingin Lähiradion lähetykset taajuudella 100.3MHz tulevat joka toisena keskiviikkona kahdenviikon välein klo 19-19.30.

Kansan ääni taitetaan valmiiksi taulukossa esitettynäpäivänä. Lehteen tulevan materiaalin tulisi olla n. 5päivää aikaisemmin toimituksella.

Piirineuvoston kokoukset pidetään kalenterinosoittamana päivänä klo 18.00 Heikki Männikönkotona.

EU:n Vastaisen Kansanrintaman ja SFT:n kokouksistaja toiminnasta ilmoitamme erikseen.

Kansan äänen puurojuhlaHermannin kerolla , Hämeentie 67 perjantaina 29.12.2003 klo 18.00

Avaus ja juonto: Pekka TiainenPuuropuhe: Timo KangasmaaMenneen vuoden kronikka:Reijo Katajaranta

Konnakööri esiintyyRunonlausuntaa Bertta LaineGlögiä, kakkukahvit,tinanvalantaa, arpajaisetyllätysohjelmaa

TERVETULOA!Järjestää Kansan äänen julkaisujärjetöt

Kansan äänen julkaisujär-jestöjen jäsenet kävivät 6.12.jälleen kerran Eläintarhassasijaitsevalla Valtakunnallisellapunaisten muistomerkillä. Tilai-suudessa puhunut SFT:n pu-heenjohtaja Timo Kangasmaasanoi muistomerkillä mm. seu-raavaa:

"Tiedämme kaikki, ja jokainenmeistä on tavalla tai toisella saanuttuntea nahoissaan, mitä maammesiirtyminen eurotasavallaksi onmerkinnyt. Liittämällä maammeosaksi EU: n rahaliittoa luovu-tettiin siinä yhteydessä maammetaloudellinen itsemääräämisoi-keus ulkomaille. Euroon liitty-misen myötä näyttää jääneenainoaksi mahdolliseksi keinoksisäädellä kilpailukykyä tekemällätyöttömiä ja alentamalla palkkoja.Samanaikaisesti kun tuotanto-laitokset omistava kansallinen jaylikansallinen pääoma keräämaastamme ennätysvoittoja. Elityössä olevan työläisen selkä-nahasta nyljetään yhä suurempiavoittoja hiostuksella, matala-palkkaisuudella, pätkätöillä, pe-lolla joutua työttömäksi jne.

Saman aikaisesti puretaan so-siaaliturvaa kaikilla sen sektoreillasekä nostetaan eläkkeelle siirty-

misikää.Suunta on kohti alastonta

kapitalismia, kapitalismia, jossatyöläisestä puristetaan kaikkimehut ulos. Ja mehun purista-misen jälkeen nakataan tuo työläi-nen, kuin tyhjäksi puristetunhedelmän kuoret roskatunkiollekaikkensa antaneena, roskatun-kiolle, ilman mitään sosiaali- taimuuta turvaa.

Tähänkö tasavallassamme ol-laan todella menossa? Ikävä kylläkaikki valtiovallan toimenpiteetviittaavat siihen suuntaan.

Maamme ammattiyhdistysliike,jonka pitäisi olla työväenluokanedustaja ja taistelija, on tällähetkellä täysin hampaaton. Tässätilanteessa ei riitä jotkut SAK: njohdon esittämät keskustelutisäntien kanssa, ei varsinkaankeskustelut, jotka käydään peri-aatteella, että elkää nyt hyvätisännät tehkö lisää työttömiä.

On ryhdistäydyttävä ja astut-tava taistelun tielle, jossa kamp-paillaan maamme irti taloutemmetuhoavasta rahaliitosta. Maammeitsenäisyytemme on palautettavairrottautumalla EU:sta sekä maam-me on pidettävä irti kaikistasotilasliittokytkennöistä."

Hannu Kautto, 40,00e; Tarja Männikkö 18,00e; Esko Auervuolle21,25e; Heikki Männikkö 12,00e; Pentti Auervuolle 10,50e; TimoNieminen 24,00e; Kalevi Wahrman 5,00e; Reijo Katajaranta 10,00e;Vili Lehtoranta 3,00e, Paavo Junttila 25,00e; Armeijaton Suomi130,00e; Vuokko Kangas 3,00e; Flikka Haagasta 8,00e; HanneleSalava 3,00e; Kartanon herra 3,00e; Lipaskeräyksestä tilittänytWäinö Pietikäinen 69,90e.

SFT järjestää opinto ja jäsenti-laisuuden Hermannin kerholla,Hämeen-tie 67 lauantaina 17.1. klo13.00

SFT järjestää Luokkasodansyttymisen merkeissä muisto-käynnin Malmin hautausmaallasu 25.01.-04, jossa laskemme kukatpunaisten ja viime sodassa teloi-tettujen muistomerkeille. Ko-koontuminen klo 11.00 Malminhautausmaan portilla.

SFT järjestää muistokäynninEläintarhan valtakunnallisellepunaisten muistomerkille ti27.01.04 klo 17.00. Muistakaaottaa järjestöliput mukaan.


Arnold Schwarzenegger -uusi takaisku demokratialleYhdysvalloissa

Kalifornian kuvernöörin-vaaleissa vei suurimmanosan huomiosta - ja äänistä- osavaltion seuraava johtajavuosiksi 2003-2006, uusikuvernööri, Hollywoodinväkivaltaviihteen kuningas,Arnold Schwarzenegger. Tä-män voitto ei kuitenkaanollut spontaani kansannou-su demokraattihallintoavastaan, vaan vuoden 2002vaalien häviäjien vastaisku,jossa demokratian kannaltakäytettiin äärimmäisen ky-seenalaisia keinoja.

Kyseessä oli käytettymahdollisuus vaaleilla vali-tun kuvernöörin takaisin-kutsunta (recall). Kaliforniantapauksessa takaisinkutsun-nasta seurasi vaalisirkus, jossaoli mukana 135 ehdokasta.Huolestuttavaa on se, ettäKalifornian tapaus saattaa ollaalkuna käytännölle, jossa vaa-leilla valittu toimitsija savustetaanulos heti, kun tulee kovien päätöstenteon aika. Takaisinkutsunta on saman-lainen tapaus kuin jos vaaleissavalittu tuotaisiin oikeussaliin, jossasyyttäjä sanoisi, että on tapahtunuttarkemmin määrittelemätön rikos, jahän on syytetty - sitten hänen pitäisitodistaa äänestäjien jurylle olevansasyytön.

Syrjäytetty kuvernööri GrayDavis kiteytti tämän sanoiksi:“Demokratian kulmakivi on stabili-teetti. Takaisinkutsunta on hyvinepätavallinen keino, ja ne johtavatuusiin vaalikampanjoihin, julkisiintehtäviin jää vähemmän aikaa ja -takaisinkutsunnan onnistuessa -virkaanvalitut eivät uskaltaisi ottaamitään kiinteitä kantoja, koska hetietävät vastaiskun voivan tulla hetija 80 päivän kuluessa edessä saattaisiolla takaisinkutsunta.”

Davisin virkakaudella Kaliforniatoteutti voimakkaan edistyksellistätoimintamallia, mutta sen aiheuttamatsaavutukset joutuivat torpedoiduiksirepublikaanien taholta, jotka käyn-nistivät takaisinkutsuntakampanjan.

Kalifornia oli republikaanienviimeisin taistelukenttä vallansaamiseksi koko Yhdysvalloissa.Kaliforniassa silmätikkuina olivatmuun muassa miljoonalle lapselleDavisin kaudella annetut sairaus-vakuutuksetsekä ympäristönsuoje-luprojektit.

Entinen Vermontin kuvernööriHoward Dean sanoi 6.9. takaisin-kutsunnan olevan oikeistovoimienyritys kumota marraskuun demok-raattisen vaalin tulos: “Republi-kaanisen puolueen oikeistosiipikaivaa perustuksia tämän maandemokratian perustuksien alta. Hetekevät kaiken voitavansa poistaak-seen demokratian Amerikasta...Kysymys ei ole Gray Davisista.

Kysymys on siitä, pysyykö Ame-rikka demokratiana vai olemmekojatkossa äärioikeiston tossun allapalvelemassa heidän tarkoitusperiäänAmerikan tarkoitusperien sijasta.”

Davis sanoi toisen virkakautensaavajaispuheessa 6.1.2003: “Johtajuusalkaa selkeästä visiosta. Omani ontällainen: hallituksen tärkein tehtäväon tuottaa kaikille mahdollisuusparempaan elämään - ei vain harvoille,ei edes monille vaan kaikille. Olemmekansalaistemme summa. Emmekä tulekoskaan tavoittamaan täyttä voi-maamme jos yksikin ihminen syrjäy-tyy huonojen koulujen, ennak-koluulojen, köyhyyden tai rikol-lisuuden takia... Mutta ystäväni,olkaa varovaisia: on olemassa ihmisiä,jotka vastustavat ohjelmiamme jahalveksuvat edistystämme. Taiste-lulinjat on jo piirretty: ne kulkevatmeidän ja niiden välillä, jotka saas-tuttavat ilmamme ja vetemme. Mei-dän ja niiden välillä, jotka tuovatlaittomia aseita kaduillemme. Mei-dän ja niiden välillä, jotka säätelevätenergiamarkkinoita ja huijaavat meiltämiljardeja dollareita. Pankaa tämämerkille: seison teidän rinnallanne jataistelen noita peruuttajia ja leikkaajiavastaan. Enkä minä luovuta.”

Schwarzenegger sanoi kam-panjassaan muun muassa työpaik-kojen katoavan Kaliforniasta.Tosiasiassa' kuten liittovaltionvaltiovarainministeriön virkamies ArtPulaski kertoi raportissaan, uusienliikeyritysten määrä nousi vuonna2003 Kaliforniassa kaikkien aikojenennätykseen, ja koko osavaltiossa oliyli 16,5 miljoonaa työllistettyäihmistä - sekin kaikkien aikojensuurin luku. Fortune Magazinekutsui Kaliforniaa joulukuun 2002numerossaan maan parhaaksi osaval-tioksi liiketoiminnan kannalta. Kuver-nööri Gray Davisin kaudella luotiinyli 36 000 uutta työpaikkaa.

Davisin kaudella Kaliforniavahvisti työntekijöiden oikeuksia

ja teki osavaltiontyöpaikkojen turvalli-suusvaatimuksista kokomaan kovimmat. Davis nostiminimipalkkoja, paransityöttömyysturvaa jalaajensi perheiden tervey-denhuolto-ohjelmaa katta-maan laajemmin myöstyötätekevien perheidenlapset.

Budjettivaikeuksienaikanakin Davis pysyiuskollisena linjalleenparantaa lasten terveys- jakoulutusmahdollisuuk-sia. Siksi hän kieltäytyiallekirjoittamasta repub-likaanien budjettiehdotuk-sia, jotka olisivat pudot-taneet 400 000 köyhää lastaterveydenhuollon piiristä japoistanut 100 000 lapseltalastentarhapaikan.

Davisin syrjäyttämisestähuolimatta on kalifornialaistenkannalta hyvä, että vaalien voittajaoli Schwarzenegger, eikä esimerkiksirepublikaanien ääritaantumuksellinenehdokas, kalifornialainen senaattoriTom McClintock. Schwarzenegge-rinkään edistysmielisyydestä tuskinvoidaan puhua. Viime presiden-tinvaalien yhteydessä hän tulijulkisuuteen valittamalla verotusta janimenomaan suurituloisten verotusta.Ehkä juuri tästä syystä republikaanitovat hänet löytäneet ehdokkaakseenja järjestäneet rahat hänen vaalikam-panjalleen. Tuntien Schwarzeneg-gerin aikaisemmat tekemiset väkival-taviihteen parissa, hän mitä toden-näköisimmin on samaa Kaliforniallekuin Tony Halme Suomelle. Popu-lismi vei molemmat vaalivoittoihin,mutta sen jälkeen eväät loppuvatkin.

Mutta toinen juttu on se, millai-sen aseman demokraatit syrjäyt-tänyt republikaaniklikki, jostaDavis varoitti tammikuun puhees-saan, saa uuden hallinnon myötä.Schwarzenegger joutuu etsimään janimittämään noin 150 johtajaa Kali-fornian eri hallinnonaloille, silläaiemmat johtajat joutuvat eroamaanyhdessä Davisin kanssa. Poliittisestikokemattomalta uudelta kuver-nööriltä tuskin riittää henkilökohtai-sia tuttavuuksia ja kontakteja näillekaikille aloille, ja lisäksi hänen täytyynimittää itselleen myös 120-henkinenesikunta.

Riippuu kokonaan Schwar-zeneggeristä, miten pitkäksi jamenestyksekkääksi hänen poliit-tinen uransa muodostuu. Takaisin-kutsunta tulee eteen myös hänelle,mikäli hän ei ryhdy toteuttamaanvallankaappaajien vaatimaa taantu-muksellista politiikkaa.

Vili Lehtoranta

Arnold Schwarzenegger on ns. toimintaelokuvien filmitähti, mutta politiikassahänen asiantuntemuksensa lienee varsin olematon. Lihaksiaan hän on kasvattanutdoping-aineilla. Kysyä sopii, pärjääkö hän pillereiden avulla myös politiikassa.Ainakin kapitalistipiirit USA:ssa uskovat Isoon Arskaan aivan kuten uskoivataikoinaan Ronald Reaganiin.

KermankuorijatKun Suomessa irtisanotaan tai siirretään tuotantoa Kiinaan,

sanotaan syynä olevan globaali maailmantalous ja markkinavoimat.Omia poliittisia päättäjiämme meidän on syyttäminen, että tällaiseenglobaaliin maailmantalouteen olemme menneet mukaan. Senseurauksena suomalaisissa yrityksissä toinen toisensa perään onpäätösvalta siirtynyt osittain tai suurimmaksi osaksi ulkomaisilleomistajille. Heitä ei taas kiinnosta pätkääkään, miten suomalaistentyöntekijöiden käy, kunhan vain osinkoja juoksee hyvään tahtiin.

Yksi suurimpia omistajia tässä globaalissa maailmataloudessaovat erilaiset sijoitusyhtiöt. Niitä on syntynyt Suomeenkin, muttaUSA:ssa suuria sijoitusyhtiöitä on erityisesti. Tällä hetkellä puoletUSA:n kotitalouksista on laittanut rahojaan sijoitusyhtiöihin.Niissä on rahoja yhteensä huikeat 7000 miljardia dollaria (6000miljardia euroa, 36000 miljardia Mummon markka) amerikkalaistenja muidenkin maiden sijoittajien rahoja. Tämä on sitä kerman-kuorijoiden porukkaa, joka on vienyt työn kymmeniltä tuhansiltaSuomenkin työläisiltä.

Jos siis firmasi aloittaa YT-neuvottelut porukan irtisanomiseksi,hyvin todennäköisesti syyllinen löytyy näistä sijoitusrahastoista.Jos taas olet sijoittanut rahojasi näihin rahastoihin, voit syyllistyätietämättäsi sellaiseen merkilliseen temppuun, että olet itse näidensijoitusrahastojen kautta irtisanomassa itseäsi. Joka tapauksessaolet osallisena monien muiden irtisanomisiin.

USA kasvattaasotilasbudjettiaan

Presidentti Bush hyväksyi marraskuussa USA:lleennätyksellisen sotilasbudjetin. Sen koko on yli 400 miljardiadollaria, tarkemmin sanottuna 401,3 miljardia dollaria. Kongressioli hyväksynyt budjetin jo aiemmin. Tälle vuodelle sotabudjetti oli393 mrd dollaria. Helsingin Sanomat esitti asiaa koskevassauutisessaan, että uusi budjetti olisi sisältänyt Irakin ja Afganistaninsotakulut. Näinhän ei ole, koska vastikään Bush joutui pyytämäänensi vuodelle budjetin ulkopuolista lisärahoitusta lähes 90 mrd.dollaria ylimääräisten sotakulujensa peittämiseen.

Valtavalla sotabudjetillaan Bush aikoo mm. kehittää uudenlaisiapieniä ydinaseita, jotka soveltuisivat erityisesti kallioluolastojentuhoamiseen. Samoin aiotaan kehittää ennennäkemättömänvoimakkaita tavanomaisia pommeja samaan tarkoitukseen. TämänUSA tekee samaan aikaan, kun se syyttää Pohjois-Koreaa ja Iraniaydinaseen kehittelystä.

USA:n sotabudjetti on suurin piirtein puolet koko maailmanasevarustelumenoista. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitoksenSIPRI:n mukaan koko maailman asevarustelumenot olivat v. 2000yhteensä 784 miljardia dollaria, josta Pohjois-Amerikan osuusKanada mukaan lukien oli 344 mrd dollaria. Nyt siis ”Puska-Yrjö”täräytti läpi 400 mrd dollarin.

Vahinko: suuri määrä täysin kaivoon heitettyä rahaa, jotakaivattaisiin maailmalla ihmisten polttaviin tarpeisiin, nälänpoistmiseen, elinolosuhteiden parantamiseen ja sairauksienvoittamiseen.

Marx vetää edelleenkinSaksassa järjestettiin syksyn mittaan kansanäänestys siitä, kenet

saksalaiset katsoivat kaikkien aikojen suurimmaksi saksalaiseksi.Äänestys oli monivaiheinen ja siihen otti osaa viikkojen mittaankolme miljoonaa äänestäjää. Äänestyksen voittaja oli Länsi-Saksansodanjälkeinen liittokansleri Konrad Adenauer. Toiseksi tuliuskonpuhdistaja 1500-luvulta Martti Luther, mutta kolmanneksiäänestettiinkin Karl Marx.

Kaikkien näiden vuosia kestäneiden sosialismia ja DDR:äävastaan suunnattujen ryöpytysten jälkeenkin vanha kunnonParta-Kalle piti siis edelleenkin pintansa. Erityisesti tämä koskiitäistä Saksaa, jossa 40% kaikista äänestäneistä pisti Marxin listanykköseksi.

Marxia ei siis syrjäytetä – ja mikä ettei, osoittaahan nykyto-dellisuus, globaali kapitalismi, jokaisella askeleellaan hänetajankohtaisemmaksi kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Muita kymmenen joukkoon sijoittuneita olivat mm. sisaruksetSophie ja Hans Scholl, jotka levittivät natsienvastaisia lentolehtisiäja teloitettiin tästä syystä v. 1943 sekä Willy Brandt, JohannSebastian Bach, Johann Wolfgang von Goethe, Otto Bismark jaAlbert Einstein.

Documents

Nro 6 17.12.2003 K ansanäänieuvkr/6-03.pdf · * SAK:n mielenilmauspäivä * HOK-Elanto vaalit Sivu 6: * EU:n perustuslain talous- ja sosiaalipoliittisista vaiku-tuksista Sivu 7: