Embed Size (px)
Citation preview
Nousu veimaailmalle
10
4 2017
Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti
Asiantuntijuus kapenee ja syvenee 4
Jääkää isät kotiin 12
Työpiste tehtävän mukaan 14
Jenni Taivassalo:
2 Nousu 4•2017
3 Puheenjohtajalta Mikä ihana tekosyy
4 Asiantuntijuus kapenee ja syvenee
Joustavuus, innovatiivisuus ja digitaidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa
8 Nousussa
10 Jäsenyys pitää myydä Jenni Taivassalolle
myyntityö on unelma
12 Jääkää isät kotiin Isät käyttävät murto-osan
vanhempainvapaista.
14 Työpiste tehtävän mukaan Unlimited-mallilla halutaan lisätä
yhteistyötä ja työhyvinvointia
18 Tappaako digitalisaatio empatian?
20 Stanna hemma, pappor
22 Paulalta ja Annelta Sen piti olla niin
helppoa ja ihanaa
4 2017
Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.Päätoimittaja: Johanna Maasto, [email protected] toimituskunta: Tarja Furuholm, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Tiina Rautanen, Kristiina Widenius; [email protected]: Marjo Mikola, [email protected] Taitto: Mikko Taipale Kannen kuva: Mikko Lehtimäki Painopaikka: Erweko OyJäsenpalvelu: [email protected], puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, [email protected],www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!
Jenni Taivassalo
TÄSSÄ LEHDESSÄ
18
124
3Nousu 4•2017
Kari Ahola puheenjohtaja [email protected]
Arvoisa maailma, finanssiala, haluaisin kirjoittaa positiivisia pääkirjoituksia, ette vaan sitä mah-dollisuutta minulle anna. Erityisen synkeä ajan-
jakso palkansaajan näkökulmasta on kiihdyttämässä vauhtiaan. Pankit ympäri maailman ilmoittavat tekno-logisen mullistuksen vievän jopa puolet työpaikoista lyhyen ajan kuluessa. Myös Nordea kertoi vähentä-vänsä vuoteen 2021 mennessä 6 000 työpaikkaa, joista 2 000 konsultteja.
Nordean ilmoitus vähennysten määrästä yllätti. Virallisia esityksiä ei henkilöstönedustajille ollut an-nettu. Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, et-tä näin Nordea ilmoitti tehneensä päätöksen sekä taloudellisista kustannustavoitteistaan että henkilös-tön vähentämisestä. Yhteistoimintalain mukaan täl-laiset päätökset olisi pitänyt käsitellä ensin henkilös-tönedustajien kanssa.
Pureksitaan sitten lukuja. 6 000 työpaikkaa tar-koittaa käytännössä henkilötyövuosia nettolukuina. Teknologiamurroksen seurauksena syntyy uutta työ-tä ja vanhaa katoaa. Koska uusi työ, maantieteelli-sesti tai sisällöllisesti, ei kohtaa vanhan työn kans-sa, bruttoluvut ovat kokonaan toista suuruusluokkaa. Toimitusjohtaja von Koskull on julkisissa tilaisuuksis-sa puhunut kokoluokasta 6 000–7 000 työpaikkaa il-man konsultteja. Meille henkilöstönedustajille tämä merkitsee sitä, että 25 prosenttia työntekijöistä me-nettää työpaikkansa seuraavan kolmen vuoden ku-luessa. Näin käy epäilemättä myös Suomessa. Mitä voimme tehdä?
Olemme Nousussa tarttuneet härkää sarvista. Olemme haastaneet johdon henkilöstönvähennyk-sistä ja niiden toimeenpanosta. Olen ilmoittanut kor-keimmalla tasolla, etten hyväksy päätöstä enkä vä-hennyksiä. Olen todennut, että tällaista päätöstä ei ole syytä tehdä ennen kuin asiaa on käsittelyä hen-kilöstönedustajien kanssa.
Itse luvuista voimme tehdä pienen analyysin. Kol-men vuoden aikana Suomesta olisi häviämässä enin-tään 1 750 työpaikkaa. Mikäli työ ja tekijä kohtaisi-
Mikä ihana tekosyy
vat ihanteellisesti, luku olisi 1 000. Toimimalla hyvin voimme siis pelastaa 750 työpaikkaa.
Teemme hartiavoimin töitä People-organisaation kanssa, jotta pystyisimme pelastamaan mahdolli-simman monta työpaikkaa. Heille, jotka eivät työllis-ty Nordeaan, työstämme mallia, jossa jokainen muu-toksen piiriin joutuva löytäisi itselleen sopivimman ratkaisun.
Tärkeä osa muutosta on se, että Suomessa ei ote-ta vähennyksiin etunojaa. Jotta asiakkaat ja henkilö-kunta pysyvät edes jotenkin mukana muutoksissa, on ne toteutettava asianomaisia ryhmiä kuunnellen, vä-hitellen sopeuttaen.
Nordea selittää muutosta digitalisaatiolla ja kil-pailun avaavalla maksupalveludirektiivin muutoksel-la. Asiakkaat vaativat digitaalisia palveluita, ja uusia toimijoita tulee kilpailuun mukaan helpommilla peli-säännöillä.
Se on varmasti totta, mutta näitä teemoja käyte-tään naamioimaan suurin vaikuttava tekijä, investoin-tikulujen karsinta osinkojen maksimoimiseksi. Osak-keenomistajat ovat kärsimättömiä, siksi heidän edus-tajansa haluavat tehdä tulonsiirron työntekijöiltä ja asiakkailta omistajille. Mikä ihana tekosyy.
Näen, että me Nousussa pystymme vaikutta-maan. Olemme jo viestittäneet päätöksen toimeen-panijoille asioita, jotka on otettu vakavasti. Koska pankin toimiva johto ei ole päätöksentekijä, vaan toi-meenpanija, emme pysty päätöstä muuttamaan.
Päätöksentekijät istuvat tuoleillaan numeroleikit edessään. Näissä leikeissä eivät näy ruuhkat, ylityöt, jaksaminen, asiakkaat tai ihmiset. Numeroleikit ovat teoriaa, eikä niillä ole käytännön kanssa välttämät-tä mitään tekemistä. Jos numeroleikit eivät toteudu-kaan, syy on leikkijöiden mielestä aina henkilöstös-sä ja asiakkaissa.
Näinä aikoina yksinäisillä susilla on kaulus hies-sä, eli niillä, jotka eivät ole Nousun jäseniä. Jäseniä pystymme auttamaan. ■
PUHEENJOHTAJALTA
4 Nousu 4•2017
ILMIÖ
5Nousu 4•2017
»
Joustavuutta, innovatiivisuutta ja digitaitoja – ainakin näitä toimihenkilö tarvitsee tulevaisuudessa.
Finanssiala muuttuu nopeasti. – Aikaisemmin olemme aina pystyneet ennakoi-
maan tarkemmin, millaista osaamista finanssialalla tulevaisuudessa tarvitaan. Nyt koko toimiala ja alalla tehtä-vän työn sisällöt ovat murroksessa, joten osaamistarpeista ei ole selvää näkemystä, Finanssiala ry:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen sanoo.
Kun konkreettisia taitoja ei pysty yksilöimään, korostu-vat Kallosen mukaan laaja-alaisuus, ihmisten kanssa toi-meen tuleminen, joustavuus ja jatkuva oppiminen.
– Muutoskyvykkyys, ihmissuhdetaidot ja halu löytää luovia ratkaisuja. Jokaisen kannattaisi myös miettiä, miten oma työtä voisi kehittää, luettelee Nordean henkilöstöjoh-taja Sini Kivekäs.
Nousun varapuheenjohtaja Tarja Furuholm miettii, ol-laanko osaamistarpeiden kartoittamisessa jo jälkijunassa.
http://www.istockphoto.com/photo/global-business-growth-graph-analyzing-with-laptop-gm508901890-85497353
Asiantuntijuus kapenee ja syvenee
6 Nousu 4•2017
» – Tulevaisuuden kartoitusta pitää teh-dä koko ajan ja yritysten olla jatkuvasti tuntosarvet ulkona ja pohtia, millaisia muutoksia on tulossa.
Verkko-osaaminen korostuuPankki vie palveluita digitaalisiin kanaviin, verkkoon ja mobiiliin.
– Tämä on väistämätöntä. Vaikka em-me vielä pysty yksilöimään konkreettisia tulevaisuuden taitoja eri työtehtävissä on selvää, että digi- ja teknologian osaami-nen ovat plussaa. Asiakaspalvelu on tule-vaisuudessa pitkälti verkossa ja välineet pitää hallita, Sini Kivekäs sanoo.
Samaa sanoo Tarja Furuholm. – Verkkotapaamisen oppiminen on en-
siarvoisen tärkeää, koska asiakaskäyttäy-tyminen muuttuu ja kohtaamiset siirtyvät enenevissä määrin digitaalisiin kanaviin.
Kivekkään mukaan muutoksissa pär-jää, jos on halukas kokeilemaan uusia tekemisen muotoja ja uutta teknologiaa. Nordeassa on paljon mahdollisuuksia työkiertoon. Se on samalla mahdollisuus uuden oppimiseen.
– Pitää vain rohkeasti hypätä mu-kaan, Kivekäs sanoo.
Iso kirjo ammattejaTulevaisuuden tarpeita tulisi Tarja Furuhol-min mukaan peilata siihen, minkälaista osaamista pankissa tällä hetkellä on ja miettiä, mitä tälle osaamiselle pitäisi teh-dä yrityksen sisällä, jotta ihmiset pysyisi-vät mukana matkassa. Tämän peilaami-sen pitää olla jatkuvaa.
– Se jää tällä hetkellä liikaa yksilöi-den vastuulle. Sanotaan, että pidä huoli työmarkkinakelpoisuudestasi, mutta sit-
ten ei tule riittävästi eväitä siihen, mikä sen säilyttää ja minkälaista osaamista pi-täisi hankkia.
Kivekäs muistuttaa, että jokainen voi oman esimiehensä kanssa miettiä, mitä omassa työssä tapahtuu tulevaisuudes-sa.
– Mitä osaamista siinä vaaditaan ja mitä pitäisi tehdä, jos haluaa kehittää it-seään johonkin aivan uuteen tehtävään.
Tulevaisuudessa pankin sisällä tulee olemaan iso kirjo eri ammatteja: kehit-täjäinsinöörejä, matemaatikoita, graafi-koita, palvelumuotoilijoita, it-koodareita, asiakaspalveluihmisiä.
– Kaikilla heillä on esimies, eikä joh-taminen häviä mihinkään. Muutoksen ja ihmisten johtaminen on osa esimiestyö-tä jatkossakin.
Furuholm muistuttaa, että jokainen vastaa itse siitä, että on valmis opettele-maan uusia asioita.
– Ihmisiä pitää kuitenkin tukea muu-toksissa ja antaa aikaa uuden opette-luun.
Työkulttuuri muuttuu joustavaksiFinanssiakatemia on yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan työnantajat ja oppilai-tokset. Se on kartoittanut alan tulevaisuu-den osaamistarpeita. Työnantajat ja oppi-laitokset ovat pääosin samoilla linjoilla. Joustavan työkulttuurin edistäminen ko-rostuu tulevaisuudessa.
– Tapa tehdä töitä, itse työ ja jopa työntekopaikka muuttuvat, Tarja Kallo-nen sanoo.
– Kun palveluita voi käyttää 24/7, kasvaa paine siihen, että meillä myös henkilökohtainen asiakaspalvelu mah-
dollistuisi vuorokauden ympäri, Sini Ki-vekäs toteaa.
Tarja Furuholm uskoo, että henkilön oma joustavuus helpottaa muutoksiin so-peutumisessa.
– Mutta pystyykö kiireen ja työkuor-man alla vielä miettimään avoimesti, mi-hin suuntaan kehittää osaamistaan?
Koulutus vastaamaan nykypäivääNordea on kansainvälinen pankki. Finans-siakatemian tutkimuksen mukaan kyky toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa korostuu jatkossa entisestään.
– Monikulttuurisuus näkyy yhä enem-män erityisesti kielitaitovaatimuksissa. Monipuolinen kielitaito ei ollut osaamis-vaatimus silloin, kun valtaosa pankkilai-sista palkattiin, Tarja Furuholm sanoo.
Finanssiakatemia pyrkii vaikuttamaan myös alan koulutukseen. Furuholm on mukana opetushallituksen liiketoimin-nan perusopintojen uudistamistyön oh-jausryhmässä. Koulutuksessa pitäisi pys-tyä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen.
– Opintosuunnitelmien muuttaminen on hidas ja monimutkainen prosessi. Ala muuttuu kuitenkin niin nopeasti, et-tä opetus olisi saatava joustavammaksi. Pitäisi koko ajan pystyä tarkastelemaan, ovatko opetettavat asiat relevantteja.
Myös Tarja Kallonen haluaisi opetuk-seen pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotka muuttuisivat tarpeen mukaan.
Robotiikka hoitaa rutiinitPankeilla on valtavasti asiakaskäyttäyty-miseen perustuvaa tietoa. Jo nyt työnteki-jä pystyy hyödyntämään tekoälyä ja robo-tiikkaa rutiinitöissä ja tiedon käsittelyssä.
”Henkilökohtaiset asiakaskokemukset muodostuvat yrityksen näyteikkunaksi. Vuorovaikutustaidot ovat ihan selkeästi
keskiössä ja tulevat olemaan jatkossa arvostettuja.”
7Nousu 4•2017
Markkinoinnissa käyttäytymiseen perustu-vaa tietoa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän.
Tekoäly virtaviivaistaa prosesseja. Robotiikkaa käytetään muun muassa pu-heentunnistamisessa.
– Tämä tulee lisääntymään. Kun työn-tekijä keskustelee asiakkaan kanssa esi-merkiksi verkkotapaamisessa, tekoäly voi tuoda tarvittavia asioita ruudulle nähtä-väksi eikä asiakaspalvelijan tarvitse niitä erikseen siihen hakea, Sini Kivekäs visioi.
Tarja Furuholm muistuttaa, että jär-jestelmien tulee tukea työn tekemistä ja ohjata toimintaa, ei hankaloittaa sitä.
Kivekkään mukaan henkilökohtainen palvelu on se, jolla Nordea erottuu tule-vaisuudessa kilpailijoista.
– Henkilökohtaiset asiakaskokemuk-set muodostuvat yrityksen näyteikkunak-si. Asiakaspalvelijoiden vuorovaikutustai-dot ovat ihan selkeästi keskiössä ja tule-vat olemaan jatkossa arvostettuja.
Sääntely lisääntyy entisestään Regulaation eli sääntelyn seurauksena asiantuntijuus kapenee ja voimistuu.
– Asiantuntijat tulevat olemaan todel-la asiantuntijoita omalla osaamisalueel-laan ja sertifioinnit lisääntyvät, Sini Kive-käs kertoo.
Siksi on tärkeää, että henkilökunta tietää, kuka mitäkin neuvontaa ja palve-lua voi antaa, Tarja Furuholm muistuttaa.
Uusi iso asia koko finanssialalla on kyberturvallisuus.
– Tämä on esimerkki siitä, millaista aivan uutta osaamista ja tekemistä tarvi-taan myös Nordeaan, jotta meillä pysty-tään jatkossakin varautumaan kyberris-keihin, Kivekäs sanoo.
Jotta Nordea pysyy mukana rahoitus-sektorin kehityksessä, edellyttää se pan-kilta ketteryyttä.
– Agilen toimintamallin opettelu ja si-säistäminen olisi tärkeä taito kaikille, Ki-vekäs toteaa.
Keskitetyissä ja kehitysyksiköissä ih-miset ovat tottuneet hyppimään projektis-ta toiseen, mutta myös asiakaspalvelutyö voi muuttua syklisemmäksi.
– Ihmiset osallistuvat määräajan johonkin projektiin ja palaavat sitten omaan työhönsä. Yksilön näkökulmasta tämä voisi olla hyvinkin mielekästä ja tuo-da kaivattua muutosta arkeen, Tarja Fu-ruholm sanoo. ■
Natasha Petrellpiirros Janne Harju
Lue juttu digityön vaikutuksista ihmisten väliseen vuorovaikutukseen sivulta 18 alkaen.
Tapio Auvinen / N
uori Yrittäjyys
Finanssiala muuttuu nopeasti, joten opetuksesta olisi saatava joustavampaa. Tarja Kallonen haluaisi opetukseen pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotka muuttuisivat tarpeen mukaan.
8 Nousu 4•2017
NOUSUSSA
Tes-neuvottelut rahoitusalalla
Opiskelu kannattaa ainaNousu järjestää kattavasti koulutusta myös vuonna 2018. Sitä on niin jäsenille kuin henkilöstöedustajillekin. Henkilöstöedus-tajien koulutus tapahtuu pääsääntöisesti työaikana Nousun ja työnantajaliitto Paltan yhteisestä sopimuksesta.
Keväällä ja syksyllä järjestetään kaikille jäsenille Tunne oi-keutesi -viikonloppukoulutukset. Kurssilla käydään läpi työelä-män pelisääntöjä niin työsopimuksen teon, työsuhteen kuin työt-tömyysturvankin osalta. Koulutusta suositellaan myös kaikille uusille henkilöstöedustajille.
Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koulutetaan kak-
siosaisilla peruskursseilla. Syventävää koulutusta järjestetään muun muassa tasa-arvon, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen sekä työlakienkin osalta.
Kokonaisuudessaan koulutusohjelma on luettavissa Nousun verkkosivuilla. Ensimmäiset koulutukset alkavat jo helmikuus-sa, joten ilmoittautumiset kannattaa tehdä heti Noora-palvelun kautta.
Lisätietoja koulutusten sisällöistä antavat edunvalvonta-asian-tuntija Jari Kaitosuo liiton toimistolta sekä jäsenpalvelu. ■
Nousu-lehden mennessä painoon rahoi-tusalan työehtosopimuksesta neuvotel-laan edelleen. Työehtosopimusneuvottelu-ja on käyty Ammattiliitto Nousun, Ammatti-liitto Pron, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja työnantajaa edustavan Palvelualojen työn-antajaliitto Paltan kanssa lokakuun alusta lukien. Palta edustaa neuvotteluissa myös Finanssiala ry:tä.
Palkansaajapuolen keskeisiä tavoittei-
ta neuvotteluissa ovat olleet muun muas-sa toimialan palkkauksen saaminen vas-taamaan paremmin lisääntyneitä osaa-misvaatimuksia ja työn vaativuutta, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen tu-keminen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertai-suuteen liittyvät asiat.
Työnantajapuolen tavoitteet liittyvät ensisijaisesti työaikakysymyksiin ja palk-kakeskustelumallin kehittämiseen.
Työehtosopimuksen piirissä on noin 20 000 pankeissa, rahoitus- ja korttiyhti-öissä ja eräissä muissa rahoitusalan yri-tyksissä työskentelevää henkilöä.
Rahoitusalan voimassaoleva työehto-sopimus päättyy marraskuun lopussa.
Neuvottelujen etenemisestä viestitään Nousun verkkosivuilla. ■
9Nousu 4•2017
Minna Mallila on vuoden luottamusmiesVaasan Nordea Business Centressä neu-vottelevana luottamusmiehenä työskente-levä Minna Mallila on valittu Nousun vuo-den 2017 luottamusmieheksi.
NBC:ssä työskentelevät nousulaiset kuvaavat Minnaa esityksessään empaat-tiseksi, lämpimäksi ja jämäkäksi. Henki-löksi, jolla on vahva ote työelämään.
”Minna kun kulkee työpaikan käytäväl-lä, niin heti tulee olo, että tällä naisella on homma hanskassa!”
Valintaraadin tehtävä oli vaikea, sillä esityksiä vuoden luottamusmieheksi tuli runsaasti. ■
Edustajisto päätti jäsenmaksuistaNousun edustajisto päätti syyskokoukses-saan pitää jäseniltä perittävän jäsenmak-sun ennallaan. Jäsenmaksun suuruus on 1,20 prosenttia veronalaisesta tulosta, kuitenkin vähintään kuusi euroa ja enin-tään 42 euroa.
Eläkeläisten jäsenmaksu on vuosi-maksu. Sen suuruus on 30 euroa.
Ansiotyöstä poissaolevilta jäseniltä pe-ritään kuuden euron kuukausijäsenmak-su. Ansiotyöstä poissaolevia jäseniä ovat äitiyslomalla, vanhempainvapaalla, hoito-vapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaal-la, opintovapaalla, ulkomailla, pitkäaikai-sella sairaslomalla, pitkäaikaistyöttömänä tai jostain muusta syystä tilapäisesti an-sio-työstä poissa olevat jäsenet.
Työttömien jäsenmaksu on kuusi eu-roa kuukaudessa. Maksu sisältää työttö-myyskassan jäsenmaksun.
Opiskelijajäsenten jäsenmaksu on kuusi euroa kuukaudessa, mikäli heidät on vakuutettu JATTK-työttömyyskassassa. Palkkatuloista peritään kuitenkin normaa-li jäsenmaksu.
Muistathan ilmoittaa liiton jäsenpalve-luun kaikista jäsenyyteesi liittyvistä muu-toksista. Voit soittaa arkisin klo 10–14 nu-meroon 020 741 2960 tai laittaa viestiä [email protected] ■
Edustajistoa täydennettiinVaalipiirin 2:n (Lounais-Suomi, Sata-Hä-me, Pohjanmaa) varsinaisen jäsenen Kerli Eesmaa-Trummin henkilökohtaisen varajäsenen paikka jäi edustajiston ke-vätkokouksessa täyttämättä. Syyskokouk- sessa Eesmaa-Trummin varajäseneksi to-dettiin Anneli Nuoritalo Hämeenlinnan Nordeasta.
Vaalipiiri 3:n (Kaakkois-Suomi, Savo- Karjala, Järvi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa) varsinainen jäsenen Terhi Semin henki-lökohtaisen varajäsenen paikka oli yh-tä lailla täydentämättä. Hänen henkilö-kohtaiseksi varajäsenekseen todettiin Erja Toivanen Lappeenrannan Nordeasta.
Edustajisto on Nousun ylin päättävä elin. Se muun muassa nimittää hallituk-sen, päättää talousarviosta ja jäsenmak-sun suuruudesta sekä tilinpäätöksen vah-vistamisesta. ■
Minna Mallila
10 Nousu 4•2017
NOUSULAINEN
"On tärkeää, että työpaikalla on ainakin yksi henkilö, jonka kanssa keskustella."
Jäsenyys pitää myydäJenni Taivassalo on 26-vuotias asuntorahoituspäällikkö, jolle myyntityö on unelma.
Jotkut etsivät omaa alaansa pitkään, Jenni Taivassalolle se oli alusta asti selvä: pankkiala ja myyntityö. Hänen
ensimmäinen ”kunnon työpaikkansa” oli Pietarsaaren Danske Bankissa, jossa hän oli vuoden verran. Sitten konttori suljet-tiin. Kun Kiinteistömaailma avasi Kokko-laan välitystoimiston, Taivassalosta tu-li kiinteistönvälittäjä. Tosin silloin hän oli vielä nimeltään Strang,
– Toimipiste oli Danske Bankin kans-sa samoissa tiloissa, ja minulla oli vähän niin kuin jalka oven välissä, että pääsisi-kö joskus vielä pankkiin, kun tuntui, että se on se mun juttu.
Kului pari vuotta, ja Nordean Kokko-lan konttorissa avautui henkilökohtaisen pankkineuvojan (HPN) harjoittelijan paik-ka. Elettiin vuotta 2013. Taivassalo on uransa aika työskennellyt myös Vaasassa mutta palasi nyt takaisin ”kotiin”.
Taivassalo on juuri aloittanut unelma-työssään asuntorahoituspäällikkönä. Hä-nen vastuullaan on uusasiakashankinta Pietarsaari–Kokkola-alueella ja asunto-rahoituksen kehittäminen ja kouluttami-nen. Hän on myös alueensa simplification coach.
– Minut valittiin asuntorahoituspääl-liköksi 26-vuotiaana varmaan siksi, että pääpaino tehtävässä on uusissa asiak-
kaissa. Meillä on niin hyviä asuntorahoit-tamisen osaajia, että koulutuspuoli jää vä-hemmälle.
– Aikaisemmin olin HPN, ja silloinkin vastuullani oli uusasiakashankinta. Olen aina tykännyt asiakkaista ja kohtaamisis-ta.
Vastuullisia tehtäviäAsuntorahoituspäällikkö tekee yhteis-työtä Nordean sopimusvälittäjien, kuten HUOM!in kanssa.
– Menen välittäjien kanssa näytöille, joissa olen napsimassa asiakkaita, jotka voisivat ottaa lainan meiltä. Myös pankin yrityspuolen kanssa meillä on yhteisiä asia- kastapaamisia, Jenni Taivassalo kertoo.
Työ on liikkuvaa ja vaatii joustamista. Päivät venähtävät välillä pitkiksi.
– Viikonloppuisin saattaa olla messu-ja ja asuntonäyttöjä. Tämä sopii elämänti-lanteeseeni, kun ei ole lapsia ja mies reis-saa paljon työkseen.
Taivassalo on myös Pohjanmaan alueen nousulainen neuvotteleva luotta-musmies.
– Kun aloitin Vaasan Nordeassa vuon-na 2015, minulta kysyttiin, haluaisinko ryhtyä luottamusmieheksi. Sitten alueen neuvotteleva luottamusmies pyysi minua varakseen. Suostuin, ja vähän ajan kulut-tua hän ilmoitti, että jää eläkkeelle.
– Vähän kauhun sekaisin tuntein aloi-tin, mutta tehtävä on tosi antoisa, ja siinä saa oppia uutta ja pääsee vaikuttamaan asioihin.
Nousu vei mukanaanJenni Taivassalo on nyt ensimmäistä kaut-
Jenni Taivassalo tietää, että nykynuoret tarvitsevat paljon perusteluja, ennen kuin "ostavat" jonkun jutun tai idean.
11Nousu 4•2017
Jenni Taivassalo asuu aviomiehensä kanssa kotikaupungissaan Pietarsaaressa huvilalla, joka on järven rannalla ja golf-kentän vieressä. – Tämä on rakkain paikka meille.
taan Nousun edustajiston jäsen sekä va-rajäsenenä Consultative Committeessa (CC, Wealth Management) ja Nordea Foru-missa. Nordea Forum on alkuvuonna pe-rustettu työnantajan ja henkilöstön edus-tajien yhteistoimintaelin.
– Ensi viikon tiistaina (31.10) lähden ensimmäiseen kokoukseen Kööpenhami-naan Aholan Karin kanssa vähän jännillä fiiliksillä, Taivassalo kertoo.
– Viime viikolla olin EWC-toimijoil-le (European Works Council) tarkoitetul-la kurssilla Yorkissa Englannissa, jossa sain tavata henkilöstönedustajia muista maista. Oli mielenkiintoista kuulla heidän ammattiliitoistaan ja työoloistaan. Lisäk-si saimme harjoitella neuvottelutaitoja ja kokoustamista englanniksi.
Suomalaiset CC-toimijat tapaavat ker-ran kuussa Helsingissä.
– Kun huomasin, että on paljon asioi-ta, joista päätetään maailmalla, tuli kipi-nä, että pitää päästä vielä sinne vaikut-tamaan.
Enemmän keskusteluaJenni Taivassalolla on selvää, mihin hän haluaa vaikuttaa: pitää turvata osaavien henkilöiden työpaikat muutosten keskellä. Luottamusmies pitäisi Taivassalon mieles-tä nähdä voimavarana ja hyödyntää hän-tä muutostilanteissa. Taivassalo haluai-si, että työpaikoilla olisi vielä enemmän yhteystyötä luottamusmiehen ja johtajan kanssa.
On molemminpuolinen etu, että kes-kustellaan ja osallistetaan henkilöstöä suunnitteluun, hän sanoo.
– Luottamusmies ei ole se, joka sanoo aina kaikkeen ”ei”, tai johon otetaan yh-
teyttä vain riitatilanteessa. On tärkeää, et-tä työpaikalla on ainakin yksi henkilö, jon-ka kanssa voi aina keskustella.
Työntekijöille Taivassalo korostaa, et-tä kaikki tarvitsevat liittoa ja liitto jäseniä. Vaikka paljon on tehty, paljon on tehtävää, kun kaikki muuttuu työpaikoilla koko ajan.
– Nykynuoret vaativat konkreettisia hyötyjä ja paljon perusteluja ennen kuin ”ostavat” jonkun jutun tai idean. Ammatti-liiton jäsenyys ole enää nuorelle itsestään-selvyys, se pitää ”myydä” heille. Ja pitää olla läsnä. ■
Marjo Mikolakuvat Mikko Lehtimäki
12 Nousu 4•2017
TASA-ARVO
Jääkää isät kotiinIsät käyttävät murto-osan vanhempainvapaista. Suuri syy löytyy asenteista.
Tasa-arvovaltuutetulle tulevista työ-elämää koskevista yhteydenotoista puolet koskee perhevapaisiin tai ras-
kauteen liittyviä syrjintäepäilyjä. – Raskaana olevan määräaikaista
työsopimusta ei enää uusita, perhevapaal-ta palatessa työt on annettu sijaiselle tai tehtävät ovat vähemmän vaativia, tasa- arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoo.
Kristiina Widenius, joka on Nordean tasa-arvotoimikunnan jäsen ja neuvotte-leva luottamusmies, ei koe että Nordeas-sa asiat olisi pahasti pielessä.
– Siihen, miten perhevapaalta paluu hoidetaan, voisi panostaa enemmän.
Paluustressiä voi vähentääPerhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan tai aiempaa vastaavaan työhön.
– Konttoriverkostossa työt ovat tä-hän asti olleet pitkälle sellaisia, että sa-maa tai samantasoista työtä on löyty-nyt. Vallilan yksiköissä on ollut haasteel-lisempaa, Nordean tasa-arvotoimikun-nan jäsen, neuvotteleva luottamusmies Tuula Muukkonen kertoo.
Nordean Suomen tasa-arvotoimikun-nan puheenjohtaja Sara Mella muistut-taa, että muutosvauhti koko alalla on kiihtyvä.
– Vaatii sekä työntekijältä että työn-antajalta oikeanlaista suhtautumista ja ymmärrystä, että asiat muuttuvat varsin-kin, jos on ollut useamman vuoden pois.
Jukka Maarianvaara toivoo, että per-hevapaalla olijoihin oltaisiin yhteydessä hyvissä ajoin.
– Perhevapaan loppua pilaa vähän stressi siitä, minkälaisiin tehtäviin palaa ja onko töitä ylipäätään.
Nordeassa käytännöt vaihtelevat. Esi-
miehillä ja henkilöstöhallinnolla on tär-keä rooli.
– Esimies tietää, mikä tilanne yksi-kössä on, ja hänen esimerkkinsä vaikut-taa siihen, kuinka palaavaan suhtaudu-taan ja kuinka tervetulleeksi hän kokee itsensä, Kristiina Widenius sanoo.
– Ohjeistuksia on siitä, miten pitää toimia, mutta käytäntö on eri asia. Osa hoitaa tämän tosi fiksusti ja huolehtii alaistensa hyvinvoinnista ja työmarkkina-kelpoisuudesta, Muukkonen toteaa.
Sara Mellasta on tärkeää, että jos en-tistä työtä ei ole, People-organisaatio ote-taan heti mukaan tukemaan palaavaa.
– Siellä on paras asiantuntemus siitä, mikä työ olisi samansisältöistä ja vastaisi vaatimuksia ja kriteereitä, joita henkilöllä on ollut työssään aikaisemmin.
Isät lyhyillä, äidit pitkillä vapaillaNordeassa lähes kaikki isät käyttävät yh-deksän viikon perusisyysvapaan, mutta pi-demmät vapaat ovat harvinaisia.
– Isien pitkille perhevapaille ei ole Suomessa perinteitä. Tärkeää onkin, mi-ten työpaikalla puhutaan perhevapaista. Kannustetaanko siihen, ja mikä on sijais-politiikka, Jukka Maarianvaara sanoo.
Sara Mella toivoo, että Suomessa isät hyödyntäisivät vapaata kuten Ruotsissa.
– Ruotsissa on nähty, että perheissä, joissa isä on ollut pidempään kotona las-ten kanssa ja ottanut vastuuta kodinhoi-dosta äidin ollessa töissä, kotityöt jakau-tuvat tasa-arvoisemmin puolisoiden kes-ken myös tulevaisuudessa.
– Olemme myös tasa-arvotoimikun-nassa miettineet, millä voisimme kan-nustaa isiä tähän, Mella sanoo.
– Asennemuokkaus ja hyvät esimerkit ovat tärkeitä, Kristiina Widenius jatkaa.
Vaihtoehdot tahtokysymysOsittaisen hoitovapaan käytössä on pan-kin sisällä paljon paikallista vaihtelua.
– Paljon riippuu siitä, miten työyhtei-sö suhtautuu sen käyttöön, Kristiina Wi-denius sanoo.
Usein järjestellyt onnistuvat, mutta on myös tilanteita, joissa palaava henki-lö ja esimies eivät pääse vapaasta yksi-mielisyyteen. Työajan lyhentäminen yh-dellä päivällä viikossa ei kaikissa tehtä-vissä onnistu.
– Jos yksimielisyyteen ei päästä, laki sanoo, että silloin työaika on 6 tuntia päi-vässä, Sara Mella sanoo.
Myös etätyöntekomahdollisuus vai-kuttaa työn ja perhe-elämän yhdistämi-seen.
– Kaikkea työtä ei voi tehdä kotoa kä-sin, mutta esimerkiksi työtä joka ei ole suoraa asiakaspalvelua voi tehdä etänä, esimerkiksi erilaisia kehitystehtäviä kes-kitetyissä yksiköissä.
Joskus työntekijä haluaa tiettyyn työ-vuoroon.
– Online-puolella pystytään erittäin joustavasti ratkaisemaan työvuoroasioita pitkän palveluajan johdosta, Mella sanoo.
Pienessä konttorissa järjestelyt ovat hankalampia, kun palvelun on pyörittävä pienemmällä porukalla.
– Nämä ovat pitkälle tahtokysymyk-siä, eivät mitenkään mahdottomia hoitaa, Kristiina Widenius huomauttaa.
Tasa-arvoa edistettävä suunnitelmallisestiTasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on tasa-arvon tietoinen ja tavoitteellinen edistäminen työpaikalla. Jukka Maarian-vaaran mielestä se kannattaa ottaa va-kavasti.
13Nousu 4•2017
Jääkää isät kotiin
– Kun asiat on kirjattu suunnitel-maan, henkilöstöä on informoitu ja esi-miehet ja johto ovat siihen sitoutuneet, se toimii ohjenuorana koko työyhteisölle.
Nordea on uudistamassa omaansa. – Pystymmekö pitämään kirjaukset
vai jäävätkö ne kuolleiksi kirjaimiksi, kos-ka työnkuvat, asiakaskäyttäytyminen ja koko peruspankkijärjestelmä muuttuvat niin nopeasti, Tuula Muukkonen pohtii.
Sara Mellan mielestä suunnitelman pitää elää ajassa.
– Minusta meillä on asiat hyvällä mallilla. Tasa-arvotoimikunnassa on hy-vä henki ja yhdessä arvioimme, millaisia toimia tarvitsemme, jotta asiat olisivat vielä paremmin. ■
Natasha Petrellkuva Riitta Supperi
Vajaa kymmenes perhevapaillaVuoden 2017 lopussa Nordean henkilöstöstä on perhevapail-la noin 8 prosenttia eli noin 600 henkeä. – Se kuitenkin huolestuttaa, että määrä on laskenut vuodes-ta 2015. Silloin luku oli noin 9 prosenttia, Sara Mella sanoo.
Perhevapailla on tällä hetkellä 7,9 prosenttia miehistä, nai-sista 7,6. Tilasto ei kuitenkaan kerro, miten pitkään yksittäi-nen henkilö on poissa perhesyistä.
– Meillä on nuoria miehiä, jotka jäävät isyysvapaalle, mut-ta vanhempainvapaa on edelleen naispainotteinen, eivätkä miehet käytä sitä niin paljon kuin se olisi mahdollista.
Lukuja tutkiessa pitää muistaa henkilöstön ikäprofiili. Nais-ten suhteellisesti pienempi osuus perhevapaista selittyy sillä, että vanhemman ikäpolven työntekijät ovat pääosin naisia, jot-ka eivät enää käytä perhevapaita.
Jukka Maarianvaaran mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä työpaikoilla puhutaan perhevapaista ja kannustetaanko isiä vapaille.
14 Nousu 4•2017
EDUNVALVONTA
Työpiste tehtävän mukaanNordea Campuksella Vallilassa työpisteensä voi valita vapaasti. Unlimited-mallilla halutaan lisätä yhteistyötä ja työhyvinvointia.
Ei tilahanke, vaan tapa tehdä töitä. Näin Management Partner in Workplace Management Nathalie Siivola kuvai-
lee Unlimited-mallia, johon on siirrytty as-teittain Nordea Campuksella Helsingin Val-lilassa.
– Unlimited on tapa työskennellä toi-mintalähtöisessä ympäristössä. Se tarkoit-taa, että työ tehdään siellä, missä se on tarkoituksenmukaista, Siivola kertoo.
Mallissa ei ole henkilökohtaisesti ni-mettyjä työpisteitä. Erityyppisiä työteh-täviä, kuten yksilö- ja ryhmätyöskentelyä varten on erilaisia työskentelyalueita, jois-ta valitaan kulloiseenkin tehtävään sopi-va tila. Esimiehen suostumuksella töitä voi tehdä myös etänä.
Omaan ”kotipesään” hakeutuminen
on Siivolan mukaan normaalia, mutta va-linnanvapaus ei ole sidottu tiettyyn kerrok-seen.
– Kannustamme kollegoita ajattele-maan koko Campusta työskentelyalueena.
Säännöt vaihtelevatUnlimited-työskentelyn yleiset pelisään-nöt löytyvät intrasta, minkä lisäksi joka kerroksessa on omat, muokatut säännöt. Yleissäännön mukaan työpöytä tulee va-pauttaa muiden käyttöön, jos siltä poistuu yli kolmen tunnin ajaksi.
– Kerroksessa, jossa ihmiset liikkuvat paljon, voi sopia, että työpiste pitää va-pauttaa tunnin jälkeen. Yksikössä, jossa tehdään paljon paikallaan olevaa työtä, voi sopia, että samalla työpisteellä saa ol-
la koko päivän, Siivola sanoo.Työpöytä on tyhjennettävä viimeistään
päivän päätteeksi, jolloin työvälineet vie-dään omaan lokeroon. Näin varmistetaan, ettei esille jää luottamuksellisia papereita. Lisäksi siivous helpottuu.
Lyhyet puhelut voi pääsääntöisesti pu-hua avotilassa, mutta pitkien Skype-ko-kousten ajaksi on syytä siirtyä vetäytymis-tilaan. Tiloja voi myös varata etukäteen.
– Se vaatii pelisilmää ja muiden huo-mioimista. Joihinkin tehtäviin puhelut kuu-luvat oleellisena osana, eikä voi edellyt-tää, että työntekijä hyppää koko ajan omalta paikaltaan koppiin, Siivola sanoo.
Huomio tuloksiinUnlimited-mallilla halutaan varmistaa, et-
15Nousu 4•2017
tä tiimeissä ja tiimien välillä on riittävästi yhteistyötä. Lisäksi sillä halutaan antaa pankkilaisille vapautta ja vastuuta.
– Ihmiset voivat hyvin, kun heillä on hallinnantunne omaan työhön. Haluamme fokuksen pois ajasta ja paikasta ja siirtää sen siihen, mitä ihmiset saavat aikaan, Siivola sanoo.
Unlimited-mallilla halutaan luoda myönteistä mielikuvaa Nordeasta työnan-tajana. Samalla saadaan joustavuutta ti-lankäyttöön ja vähennetään vajaakäytös-sä olevaa tilaa.
Parempaa palveluaAvotoimistossa on monia hyviä puolia, to-teaa Nordean päätyösuojeluvaltuutettu Karri Kaski. Päätöksenteko on nopeaa ja
mutkatonta, työ sujuu joustavasti, kollego-jen kanssa on helppo pitää yhteyttä ja tie-totaito välittyy eteenpäin.
– Samalla tulee muistaa, että avotoi-mistossa työskentely edellyttää suvaitse-
vaisuutta ja toisten huomioon ottamista, Kaski sanoo.
Kaski kiittelee toimitilojen viihtyisyy-teen ja palveluihin tehtyjä uudistuksia Campuksella. Muun muassa kahvilapal-velut ovat kehittyneet niin, että vuorotyö-tä tekevät saavat lauantaisinkin syötävää. Muita palveluita ovat muun muassa pesu-la, hieroja, take away -ateriat, kuntosali, kampuskirjasto sekä erilaiset kerhot ja lounasjumpat. Uusimpia ovat kauppakas-sipalvelu ja polkupyörähuolto.
Työntekijät otetaan aiempaa parem-min mukaan uusien tilojen ja palveluiden suunnitteluun. Säännöllisen tyytyväisyys-kyselyn lisäksi pankkilaisia on kutsuttu avoimiin workshoppeihin kertomaan ke-hitysehdotuksia. Osallistujat on myös kut-
"Haluamme fokuksen pois
ajasta ja paikasta ja siirtää sen siihen, mitä
ihmiset saavat aikaan."
»
16 Nousu 4•2017
suttu kommentoimaan erään kokoustilan remonttisuunnitelmaa.
– Tämä tehdään siksi, että meidän ih-misemme voisivat paremmin ja työ sujui-si. Vaikka on etätyöt ja mahdollisuus teh-dä töitä joustavasti missä vain, tahdomme että ihmiset haluavat tulla Campukselle, Nathalia Siivola sanoo.
Ongelmana melusaasteKarri Kaski pitää joidenkin uusien työtilo-jen haasteena keskittymistä häiritsevää melua sekä eri syistä johtuvia työn kes-keytyksiä. Meluhaittoja pyritään vähentä-mään muun muassa erilaisilla akustisil-la ratkaisuilla sekä vastamelukuulokkeil-la. Työntekijät voivat tilata niitä Buy & Pay -ostotyökalun kautta.
– Kun meille raportoidaan meluongel-masta, yritämme selvittää mistä se joh-tuu. Onko esimerkiksi pelisäännöissä tar-kennuksen varaa, noudattavatko kaikki sovittuja pelisääntöjä, tai onko akustii-kassa jotain parannettavaa, Siivola sanoo.
Avokonttorissa esimerkiksi seinäkkeet eivät välttämättä ratkaise ongelmaa. Kun
ihminen kokee olevansa tilassa yksin, ää-nitaso nousee.
– Pitää löytää kompromissi. Avotilassa on aina väistämättä ääniä, mutta meidän pitää varmistaa että jokainen pystyy teke-mään omaa työtään, Siivola sanoo.
Työntekijät ovat ehdottaneet Campuk-selle erillistä Skype-aluetta. Siivolan mu-kaan pyyntö on otettu vakavasti, ja sen to-teutusta mietitään parhaillaan.
Ympäristöministeriön uusi asetus ra-kennusten ääniympäristöstä tulee voi-maan ensi vuoden alussa. Se asettaa avo-toimistoissa kuuluvalle kaiulle ja puheen erotettavuudelle ensimmäistä kertaa sito-vat raja-arvot.
– En usko, että asetus muuttaa meil-lä tilannetta hirveästi. Kiinnitämme jo nyt huomiota siinä mainittuihin asioihin, ja Campuksella on tehty satunnaisesti ääni-mittauksia, Siivola sanoo.
Tiedonkulku ja hyvinvointiNathalie Siivolan mukaan Unlimited-mal-liin on siirrytty yhteistyössä työterveys-huollon ja työfysioterapeutin kanssa. Mal-
lilla on myös tutkittuja terveysvaikutuksia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolopäivien määrä on laske-nut yrityksissä, joissa Unlimited-malli on käytössä.
– Työpäivän aikana tulee väistämättä liikuttua enemmän. Liikkuminen stimuloi myös aivoja.
Nordean työympäristökyselyjen mu-kaan yksiköiden sisäinen yhteistyö ja tie-don kulku ovat parantuneet. Ne ovat Siivo-lan mukaan olennaisia asioita myös pan-kissa meneillään olevan kulttuurinmuu-toksen kannalta.
Unlimited laajenee koko Campukselle vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen alkaa tuunauskierros, jossa on tarkoitus huomioida esimerkiksi voimakkaasti yleis-tyneen agile-työskentelyn tilavaatimukset.
– Unlimited-pilottia kokeiltiin aiemmin tänä vuonna Maarianhaminan konttoris-sa, mutta mallin laajentamisesta ei ole vielä päätetty. Sitä kuitenkin tutkitaan, Nathalie Siivola sanoo. ■
Jenni Meronen
»"Meluhaittoja pyritään vähentämään muun muassa erilaisilla akustisilla ratkaisuilla sekä vastamelukuulokkeilla."
Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenvakuutus • Tuoteseloste 1.1.2018 alkaen
Vapaa-ajan matkustajavakuutus
VakuutetutVakuutettuina ovat liiton alle 65-vuo-tiaat jäsenet. Pysyvällä eläkkeellä ole-vat jäsenet eivät kuulu vakuutukseen.Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Lapsilla tarkoitetaan vakuute-tun omia lapsia ja lapsenlapsia, va-kuutetun puolison lapsia sekä vakuu-tetun kanssa vakinaisesti samassa taloudessa asuvia lapsia. Vakuutettuina ovat yllämainitut hen-kilöt, joilla on vakinainen asunto Suo-messa ja jotka pääasiallisesti oles-kelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suo-messa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.Vakuutusturva on sidottu liiton jäse-nyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittö-mästi.
VoimassaoloVakuutus on voimassa Suomesta ul-komaille tehtävillä vapaa-ajan mat-koilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa va-kuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelu-paikallaan, vapaa-ajan asunnollaan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnun-tietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista.Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Opiskelijalla opinto-ohjelmaan kuulu-valla ulkomaan työharjoittelujaksolla vakuutus on voimassa enintään 90 vuorokautta matkan alkamisesta.Vakuutus ei ole voimassa kilpaurhei-lussa tai sen harjoittelussa, eikä eh-doissa erikseen poisrajatuissa urhei-lulajeissa tai harrastuksissa.
Matkasairaus ja matkatapaturmaMatkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sai-rauden tai sattuneen tapaturman ai-heuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Tur-van hyväksymä vakavasti loukkaan-tuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairau-den hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja mat-katapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumi-sesta.Matkasairaus on odottamaton ja äkil-linen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matkasairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken en-nen matkalle lähtöä, vaikka sairaus todetaan matkan aikana. Matkusta-javakuutuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahene-misen ensiapuluonteisen hoidon ku-luja matkakohteessa, mutta ei muita
vakuutusehdoissa mainittuja kustan-nuksia, kuten esimerkiksi sairaankul-jetusta takaisin Suomeen.Matkatapaturma on matkalla sattu-nut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma va-kuutetun sitä tahtomatta. Matkatapa-turmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkil-lisen liikkeen tai voimanponnistuk-sen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiin-vika. Lisäksi edellytetään, että lääkä-rinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta. Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoi-tokuluista on vakuutusehdoissa.
Matkan peruuntuminen, keskey-tyminen ja matkalta myöhästy-minenMatkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan alka-neen matkan muuttumista. Vakuu-tetun matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapatur-ma tai kuolema. Pakottavuus arvioi-daan lääketieteellisin perustein. Pe-ruuntumisen tai keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla.Vakuutettu myöhästyy matkalta, jos hän ei ehdi etukäteen varaamansa lento-, laiva-, juna- tai linja-automat-kan tai jatkoyhteyden alkamispaik-kaan meno- tai paluumatkalla. Myö-hästyminen korvataan, jos sen syynä on vakuutetun matkallaan käyttämää yleistä kulkuneuvoa kohdannut sää-este, luonnonmullistus, tekninen vika, liikennevahinko tai rikollinen teko tai jos vakuutetun matkallaan käyttämä yksityinen kulkuneuvo joutuu liiken-nevahinkoon.Matkan peruuntumis- ja keskeytymis-tilanteissa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:· avio- tai avopuoliso· vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset · vakuutetun kanssa samassa talou-dessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat lapset· vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, otto- ja isovanhemmat sekä sisarukset ja si-saruspuolet· miniät ja vävyt· yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut matkanMatkan keskeytymisen kuluina kor-vataan ennenaikaisen kotiinpaluun matkakuluja silloin, kun matka kes-keytyy luonnonkatastrofin, aseellisen selkkauksen tai terrori-iskun takia. Jos vakuutettu keskeyttää matkansa
matkakohteen kriisitilanteen takia, vakuutuksesta ei korvata muita va-kuutusehdoissa mainittuja matkan keskeytymisestä aiheutuneita kuluja, kuten etukäteen maksettuja, käyttä-mättä jääneitä palveluita, eikä korva-usta menetetyistä matkapäivistä.
Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissaJäsenkortti, joka toimii myös matka-vakuutuskorttina, on toimitettu va-kuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. Matkavakuutuskortin voi ladata myös Turvan mobiilisovelluksen kautta, jos käytössä on tähän soveltuva älypuhe-lin. Lisätietoa osoitteesta www.turva.fi/taskuturva. Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää ulkomailla hoitolaitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus. Turva tekee yhteistyötä kansainväli-sen hälytyskeskuksen SOS-Interna-tionalin kanssa, joka auttaa matkaili-joita ulkomailla sattuneissa sairaus-, onnettomuus- ja kuolemantapauk-sissa. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luo-tettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähet-tämään laskua Turvaan. Hälytyskes-kus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa.
MatkatavaratJäsenvakuutus ei sisällä matkata-varavakuutusta. Oma kotivakuutus saattaa kattaa myös matkatavaroille sattuvat vahingot.
Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
VakuutetutVakuutettuina ovat liiton alle 65-vuo-tiaat jäsenet. Pysyvällä eläkkeellä ole-vat jäsenet eivät kuulu vakuutukseen.Vakuutettuina ovat yllämainitut hen-kilöt, joilla on vakinainen asunto Suo-messa ja jotka pääasiallisesti oles-kelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suo-messa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.Vakuutusturva on sidottu liiton jäse-nyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittö-mästi.
VoimassaoloVakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai har-rastuksissa.
TapaturmaTapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiin-vamma vakuutetun sitä tahtomatta.
Tapaturmana pidetään myös huk-kumista, kaasumyrkytystä, lämpö-halvausta, auringonpistosta, paleltu-mista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voiman-ponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma katsotaan tapaturmaksi, ellei sen syynä ole va-kuutetun sairaus tai ruumiinvika. Li-säksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.Jos tapaturmana korvattavasta vam-masta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksia vain siltä osin, kuin haitan katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan tapaturmana korvattavasta vammas-ta. Esimerkiksi tapaturmavamman taustalla saattaa olla iän mukanaan tuomia kulumia ja rappeutumia, joita ei katsota tapaturman seurauksiksi.
Tapaturman aiheuttama pysyvä haittaTapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellises-ti arvioitua yleistä haittaa, joka vam-masta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus määritellään Sosiaali- ja ter-veysministeriön antaman haittaluo-kituksen mukaan. Haittaa määritel-täessä huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi vakuutetun am-mattia tai harrastuksia. Haitan tulee ilmetä kolmen vuoden sisällä tapatur-man sattumisesta.Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakorvauk-sesta. Pysyvän haitan korvaus mak-setaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuo-den kuluttua tapaturmasta. Vakuutuksesta ei korvata tapaturman hoitokuluja.
LISÄTIETOJAJäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuutusehdoissa. Ne löyty-vät Nousulle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www.turva.fi/nousu. Vakuutusehdot saa myös Turvan toi-mipaikoista tai pyytämällä palvelunu-merosta 01019 5110.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110
UUSI TaskuTurva-
mobiilisovellus
Tutustu turva.fi/taskuturva
18 Nousu 4•2017
URA
Tappaako digitalisaatio tunteet?Ihmiset tarvitsevat työssään vuorovaikutustaitoja, mutta viestivät entistä enemmän koneiden välityksellä. Miten koneen saa välittämään tunnetiloja?
Sain käskevään sävyyn kirjoitetun viestin, joka oli ehkä tarkoitettu in-nostavaksi. Se ärsytti, vaikka tiesin,
että se on lähettäjän tyyli. Entä, jos kone olisi välittömästi antanut lähettäjälle sa-nattoman palautteen tunteesta, jonka hä-nen viestinsä minussa aiheutti? Hän oli-si voinut korjata tilanteen heti, jolloin hä-nen toivomansa asiakin olisi edistynyt pa-remmin.
Kun keskustellaan kasvokkain, toisen ilmeestä välittyvä ilo tarttuu pöydän toi-selle puolelle. Aivojemme peilijärjestel-mä jäljittelee keskustelukumppanin tun-netilaa. Muun muassa siihen perustuu empatia eli kykymme eläytyä toisen ase-maan. Vuorovaikutus sujuu, kun tunteet tarttuvat.
Yhteiskunnan digitalisoituessa ihmi-set voivat keskittyä vuorovaikutusta vaati-viin tehtäviin, koska koneet ja robotit op-pivat hoitamaan muut työt.
– Ihmiset siis tarvitsevat työssään entistä enemmän vuorovaikutustaitoja,
mutta käyttävät vuorovaikutukseen entis-tä enemmän teknologiaa, joka ei suo yh-tä rikasta yhteyttä kuin tapaaminen, tut-kija Katri Saarikivi sanoo.
Helsingin Yliopiston kognitiivisen ai-votutkimuksen yksikössä työskentelevä Saarikivi potee haastattelussa pientä ai-kaerorasitusta, koska on juuri palannut Texasista Affective Computing -tutkimus-alan konferenssista.
– Sinne kokoontui tutkijoita, jotka sel-vittävät miten koneita voisi auttaa tunnis-tamaan, tulkitsemaan, käsittelemään ja jäljittelemään ihmisen tunteita.
Tutkimusala on monitieteellinen eli se kokoaa tutkijoita tietotekniikan, psykolo-gian ja kognitiotieteiden aloilta.
Digitaalisia kohtaamisiaKun yksityisiä ja julkisia palveluita muute-taan kohtaamisista koneellisiksi, voi vuoro-vaikutukseen tulla suuriakin ongelmia. On jo uutisoitu työttömistä, jotka ovat menet-täneet vähäiset päivärahansa, koska eivät
ole osanneet täyttää sähköisiä lomakkeita joko lainkaan, ajallaan tai oikein.
– Moni organisaatio siirtää asiakas-palveluaan nettiin ja yrittää estää laadun huononemisen. Myös etätyötä tehdään entistä enemmän niin, että tiimin jäse-net ovat esimerkiksi eri mantereilla, Kat-ri Saarikivi sanoo.
Samalla sosiaalisessa mediassa li-sääntyvät uhkailu, vihapuhe ja suoranai-nen vaino.
– On helpompi sanoa pahasti, jos ei näe toista osapuolta. Silloin tunteiden tarttumiseen liittyvät mekanismit eivät saa riittävästi tietoa toimiakseen kunnol-la
Katri Saarikivi ryhmineen analysoi da-taa, jonka avulla ehkä paljastuu, ennus-taako ”aivojen välinen synkronoituminen jaetun oppimisen tehokkuutta”.
– Eli jos meillä synkkaa, toimimme-ko paremmin yhteistyössä, hän havain-nollistaa.
Hänen vetämällään NEMO - Natural
"On helpompi sanoa pahasti, jos ei näe toista osapuolta."
19Nousu 4•2017
Tappaako digitalisaatio tunteet?
Emotionality in Digital Interaction -tiimil-lä ilmeisesti synkkasi, koska se voitti vii-me vuonna Helsinki Challenge -kilpailun pääpotin 250 000 euroa.
Tiimi myös järjesti monessa maas-sa yhtä aikaa toteutuneen Emotion Hack Day -tapahtuman. Päivän aikana tutkijat, ohjelmistokehittäjät, taiteilijat ja muut osallistujat verkostoituivat sekä kehitti-vät digitaaliseen tunteiden välitykseen liittyviä ratkaisuja.
Tavoitteena empaattisempi internetYksi Katri Saarikiven ryhmän kehittämis-tä ratkaisuista on Tunnehiha, jonka pro-totyyppi oli esillä lokakuun lopulla Texasin konferenssissa. Tunnehiha puetaan pääl-le, jotta voisi aistia toisen tunteita tun-
toaistin kautta. – Hihassa on pieniä väriseviä mootto-
reita käsivartta vasten.Ennen kuin tiimi pystyi ohjelmoimaan
laitteen tuottamaan tuntoaistimuksia, sen piti miettiä, millaiset aistimukset voi-sivat liittyä tiettyihin perustunteisiin – esi-merkiksi ylöspäin suuntautuva liike yhdis-tetään iloon ja nopea liike kiihtymykseen.
– Jos siitä tulee tuote, voisimme esi-merkiksi chättäillä niin, että sinulla olisi nettikamera päällä, ja se poimisi kasvoil-tasi tunnetietoa minulla olevaan Tunnehi-haan, Saarikivi sanoo.
Viime vuoden Slush-tapahtumaan tii-mi rakensi ”huvin vuoksi” synkkauspe-lin, jossa vertailtiin ihmisten biosignaa-leja. Ihmiset tulivat pareittain mittautta-
maan aivosähkökäyräänsä, sydämen sy-kettä ja ihon sähkönjohtavuutta. Sitten he yrittivät synkronoida niitä toisen bio-signaaleihin.
– Osallistujat alkoivat kutsua sitä Friendship Gameksi ja menivät katso-maan ovatko oikeasti ystäviä vai eivät, Saarikivi muistelee.
Saarikiven tiimin tavoitteena on siis tehdä internetistä nykyistä empaattisem-pi paikka.
– Kaikki voivat olla humanisteja. Kai-killa on mekanismit nähdä asioita toisen näkökulmasta, Saarikivi sanoo. ■
Tiina Pelkonen Kuva Markus Sommers
– Emojit ovat jonkin verran helpottaneet tunteiden tulkitsemista pikaviesteissä ja somessa, mutta ne voidaan myös ymmärtää väärin, Katri Saarikivi sanoo.
20 Nousu 4•2017
PÅ SVENSKA
Stanna hemma, papporPapporna utnyttjar en bråkdel av föräldraledigheterna. Attityderna är en stor orsak.
Hälften av alla kontakter som jäm-ställdhetsombudsmannen får kring arbetslivsfrågor gäller misstankar
om diskriminering på grund av familjele-digheter eller graviditet.
– Gravida kvinnors tidsbegränsade arbetsavtal förlängs inte, vid återkomsten från familjeledigheten har arbetena getts till vikarien eller så är uppgifterna mindre krävande än förr, berättar jämställdhets-ombudsmannen Jukka Maarianvaara.
Förhandlande förtroendemannen Kristiina Widenius sitter i Nordeas jäm-ställdhetskommitté. Hon upplever inte att saker och ting är riktigt på tok inom Nordea.
– Man skulle kunna satsa mer på hur återkomsten från familjeledigheter sköts.
Återvändarnas stress går att minskaNär familjeledigheten tar slut har arbets-tagaren rätt att återgå till sitt tidigare jobb i första hand eller till ett jobb som motsva-rar det tidigare.
– I kontorsnätet har arbetena hittills till stor del varit sådana att samma eller liknande jobb har kunnat ordnas. Mer ut-manande har det varit inom enheterna i Vallgård, säger Tuula Muukkonen som även hon är förhandlande förtroendeman och medlem i Nordeas jämställdhetskom-mitté.
Ordföranden för Nordeas jämställd-hetskommitté i Finland Sara Mella på-pekar att förändringstempot i hela bran-schen accelererar.
– Både arbetstagarna och arbetsgivaren behöver rätt attityd och förståelse för att sa-ker och ting förändras, speciellt om frånva-ron från arbetslivet har pågått i flera år.
Jukka Maarianvaara skulle vilja att de som är familjelediga kontaktas i god tid.
– Familjeledighetens slutskede blir li-tet lidande av stressen kring hurdana ar-betsuppgifterna kommer att vara och om det alls kommer att finnas något jobb.
Praxisen inom Nordea varierar. De när-maste cheferna och personaladministra-tionen spelar en viktig roll.
– Chefen känner till situationen inom enheten och har stor betydelse för attity-derna till dem som återvänder från famil-jeledigheter och hur pass välkomna de känner sig, säger Kristiina Widenius.
– Det finns anvisningar om hur man bör gå till väga, men verkligheten är en an-nan. Det finns de som sköter det här verk-ligt skickligt och månar om medarbetar-nas välbefinnande och arbetsmarknads-kompetens, konstaterar Muukkonen.
Sara Mella tycker att det är viktigt att People-organisationen genast kopplas in som stöd, om den som återgår till jobbet inte kan fortsätta i sina tidigare uppgifter.
– People har den bästa sakkunskapen beträffande vilket arbete som har ett lika-dant innehåll och motsvarar de krav och kriterier som förekom i personens arbe-te tidigare.
Snuttlediga pappor, långlediga mammorInom Nordea tar nästan alla pappor ut ”normal” nio veckors pappaledighet, men det är sällsynt med längre ledigheter.
– I Finland är det inte tradition att pap-porna är familjelediga under en lång tid. Därför är det viktigt hur man på arbets-platsen talar om familjeledigheterna. Upp-muntras arbetstagarna att vara familjele-diga, och hurdan är vikariepolicyn? undrar
Jukka Maarianvaara. Sara Mella önskar att papporna i Fin-
land skulle utnyttja ledigheten på motsva-rande sätt som i Sverige.
– I Sverige har man sett att i familjer där pappan har varit hemma en längre tid med barnen och tagit ansvar för hushålls-sysslorna medan mamman jobbat förde-las hemarbetet jämnare mellan makarna också i fortsättningen.
– Också i jämställdhetskommittén har vi funderat på hur vi skulle kunna upp-muntra papporna i det här avseendet, sä-ger Mella.
– Attitydbearbetning och goda förebil-der är viktiga, fortsätter Kristiina Wideni-us.
Alternativen är en fråga om viljaInom banken är de lokala variationerna stora när det gäller partiell vårdledighet.
– Mycket är beroende av hur man in-om respektive enhet ställer sig till saken, säger Kristiina Widenius.
Ofta lyckas arrangemangen, men det finns också situationer där den som är på väg tillbaka till arbetslivet inte når enig-het om saken med sin närmaste chef. Att korta av arbetstiden med en dag i veckan lyckas inte på alla poster.
– Om enighet inte nås följs lagen, som säger att arbetsdagarna i så fall är 6 tim-mar långa, säger Sara Mella.
Också möjligheten att distansarbeta inverkar på chanserna att kombinera ar-bete och familjeliv.
– Allt kan man inte sköta hemifrån, men till exempel arbete som inte är ren-odlad kundbetjäning kan man göra på dis-tans. Det här gäller bland annat olika ut-
“Attitydbearbetning och goda förebilder är viktiga.”
21Nousu 4•2017
vecklingsuppgifter inom centraliserade enheter.
Ibland vill arbetstagaren ha ett visst skift.
– På online-sidan är betjäningstiden lång, där kan man mycket smidigt lösa frå-gor som gäller arbetsskiften, säger Mella.
På ett litet kontor är arrangemangen knepigare, eftersom betjäningen måste fungera fastän bemanningen är mindre.
– I stor utsträckning är det här en frå-ga om vilja, och inte alls omöjligt att ord-na, anmärker Kristiina Widenius.
Jämställdheten behöver främjas planmässigtAvsikten med jämställdhetsplanerna är att medvetet och målinriktat främja jämställd-heten på arbetsplatserna. Jukka Maarian-vaara anser att det finns skäl att ta pla-nerna på allvar.
– När saker och ting har skrivits in i planen, personalen har informerats och de närmaste cheferna och ledningen har åtagit sig att följa planen fungerar planen som rättesnöre för hela organisationen.
Nordea är i färd med att se över sin jämställdhetsplan.
– Klarar vi av att omsätta planen i handling eller är den bara en död bokstav, eftersom arbetsbeskrivningarna, kundbe-teendet och hela banksystemet förändras så snabbt, undrar Tuula Muukkonen.
Planen behöver följa sin tid, anser Sa-ra Mella.
– Jag tycker att det står rätt till hos oss. Andan i jämställdhetskommittén är god och vi bedömer tillsammans vilka åt-gärder som behövs för att läget ska bli än-nu bättre. ■
Natasha Petrellbild Nordeaöversättning Heidi Rustanius
Sara Mella är ordförande för Nordeas jämställdhetskommitté i Finland.
En knapp tiondedel är familjeledigaMot slutet av år 2017 är omkring 8 procent av de anställda i Nordea familjelediga. Det betyder omkring 600 personer.
– Oroväckande är ändå att andelen är mindre än år 2015. Då var den cirka 9 procent, säger Sa-ra Mella.
Just nu är 7,9 procent av männen och 7,6 procent av kvinnorna familjelediga. Statistiken sä-ger ändå ingenting om hur länge de enskilda perso-nerna är borta av familjeskäl.
– Vi har unga män som tar ut pappaledighet, men männen utnyttjar inte föräldraledigheten i den utsträckning som är möjlig utan det är fortfarande främst kvinnor som är föräldralediga.
Det gäller att komma ihåg personalens ålders-profil. Att kvinnorna relativt sett tar ut en mindre an-del familjeledigheter förklaras av att de flesta äldre anställda är kvinnor och de inte längre har familjele-digheter att tillgå.
22 Nousu 4•2017
M istähän mahtaa olla kysymys? Voiko työelä-mässä mikään muuttua helpommaksi? Me us-koimme, että kyllä voi. Uusi helppokäyttöinen
peruspankkijärjestelmä piti ottaa käyttöön paikallisil-la kielillä kaikissa Pohjoismaissa. Ei ollut kahta kysy-mystä, etteikö käyttöliittymiä käännettäisi. Projektissa haluttiin nimenomaan keskittyä laadukkaan ja helppo-käyttöisen järjestelmän luomiseen. Näin meille usko-teltiin projektin alusta saakka muutaman vuoden ajan. Vaan kuinkas sitten kävikään?
Vähemmän viisaiden kerho päätti kesäkuun lopul-la, että eipäs käännetäkään, vaan tuotetaan työnteki-jöiden käyttöliittymät ainoastaan englanniksi. Henkilös-tön edustajille asiasta ei kerrottu mitään ennen pää-töksen tekoa. Kuultuamme tämän murskaavan uutisen ryhdyimme tietysti kyselemään päätöksen perusteita.
Osa perusteista oli valitettavasti mielikuvituksen tuotteita. Yksi peruste oli, että suomen kielessä on liian pitkiä sanoja, toinen taasen, että on äärettömän kallis-ta tehdä käännökset käyttöliittymiin. Monet ovat myös perustelleet, että ovathan nykyisetkin järjestelmät mo-nimutkaisia omituisine lyhenteineen. Ne lyhenteet on tosin johdettu suomenkielisistä sanoista. Ja siksi toi-sekseen, meidän piti saada helpompi järjestelmä! To-dellisia perusteita voi vain arvailla.
Kävikö niin, että järjestelmä haluttiin ottaa käyt-töön nopeasti, laadusta tinkien? Haluttiinko perus-pankkijärjestelmän avulla vahvistaa englannin kielen asemaa pankin virallisena kielenä?
Käännöksistä luopumista on perusteltu myös uu-della ketterällä toimintatavalla. Kun käyttöliittymiä ei tarvitse kääntää, saadaan uusia tuotteita nopeammin markkinoille. Asiakkaita varten on kuitenkin käännet-
Sen piti olla niin helppoa ja ihanaa
tävä kaikki ehdot ja käännökset on tehtävä asiakkai-den käyttöliittymiin. Miksi ihmeessä niitä ei haluta teh-dä työntekijöitä varten?
Suurin osa asiakkaistamme ja työntekijöistämme puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Asiakaspal-velussa on hämmentävää, jos joutuu käsittelemään asioita englanninkielisessä järjestelmässä ja neuvo-maan asiakasta eri kielellä. Järjestelmän käyttö pe-rustuu monille ulkomuistiin, koska termit ovat vieraita. Asiakaspalvelu hidastuu ja riski virheiden tekemiseen kasvaa. On työlästä, jos joutuu etsimään Excel-taulu-kosta, mitä mikin sana mahtaa tarkoittaa suomeksi tai ruotsiksi.
Ammattitaitoiset asiakaspalvelijat kokevat menet-tävänsä ammattitaitonsa, jos he tuntevat itsensä epä-varmoiksi järjestelmän käytössä. Pahimmalta se tun-tuu asiakkaiden läsnä ollessa, jos mikään ei suju niin kuin pitäisi.
Mutta eipä sujunut ensimmäinen käyttöönottokaan niin kuin olisi pitänyt. Osa henkilökunnan etutileistä hä-visi kuin pieru Saharaan. Joillekin aiheutui suuriakin ongelmia, kun tili ei ollutkaan käytössä. Pikkuhiljaa ti-lit näkyivät jo päätepankissa, mutta mobiilipankissa ne eivät näy vieläkään.
Osa päättäjistä, jotka olivat kielipäätöksen takana, ovat lähteneet pankista muille maille vierahille. Toi-vomme, että heidän työnsä jatkajat arvioivat tilanteen uudelleen. Henkilöstölle on erittäin tärkeää, että jär-jestelmämme ovat ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. Se parantaa huomattavasti asiakaspalvelun laatua ja nopeutta.
Toivotamme kaikille lukijoillemme rauhallista jou-lun odotusaikaa ja hyvää joulua! ■
Paula Hopponen pääluottamusmies [email protected] Anne Matero varapääluottamusmies [email protected]
PAULALTA JA ANNELTA
Ammattiliitto Nousu ryJäsenhakemus Tunnus: 5018921 00003 VASTAUSLÄHETYS
Vastaanottaja maksaa postimaksut
Mottagaren betalar portot
TAITA TÄSTÄ
Valkosuklaamousse ja mansikkakastike
(6 annosta)1/3 dl appelsiinitäysmehua100 g valkoista suklaata1 liivate2 dl kuohukermaa3 keltuaista½ dl sokeria
Kastike200 g mansikoita1 dl appelsiinitäysmehua½ rkl sokeria
Koristelu4 palaa taloussuklaatatomusokeriasitruunamelissaa
Valmistusohjeet:Pane liivate likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Vaahdota myös keltuai-set ja sokeri.
Kuumenna mehu kattilassa. Sulata me-huun vedestä puristettu liivate. Sulata joukkoon myös paloiteltu suklaa. Huoleh-di, että seos ei kiehu, vaan lämpö on mah-dollisimman alhainen. Jäähdytä suklaa- seos panemalla kattila tiskialtaaseen, jos-sa on kylmää vettä. Sekoita joukkoon ker-mavaahto ja keltuais-sokerivaahto. Hyydy-tä jääkaapissa noin tunti.
Kastiketta varten soseuta kohmeiset man-sikat monitoimikoneella tai sauvasekoitti-mella. Ohenna sose appelsiinimehulla ja mausta sokerilla. Jaa mousse ja kastike annoslaseihin. Koristele raastetulla suk-laalla, sitruunamelissalla ja tomusokerilla.Valkosuklaamoussen voi tehdä jo edellise-nä päivänä annoslaseihin ja täyttää kas-tikkeella vasta ennen tarjoilua. ■
Tämä on perheemme ehdoton joulu-jälkiruoka. Sitä kysellään jo viikkoja etukäteen. Miniänikin on ottanut sen
omaan jälkiruokamenuunsa. Tämä on sekä makea että raikas, ja se mahtuu aina vat-saan. Teen valkosuklaamoussen jo edelli-senä päivänä annoslaseihin ja täytän kas-tikkeella vasta ennen tarjoilua. Toivon tä-män vievän myös teidän sydämenne.
Tämän vuoden reseptin on lähettänyt Nousun hallituksen jäsen Melitta Tyyskä.
Jäseneksi liittyminenAmmattiliitto Nousu ry JATTK-työttömyyskassa Uusi jäsen
Uusi jäsen työttömyyskassassa Työnantajan vaihdos
En liity JATTK-työttömyyskassaan Siirryn toisesta liitosta, mistä?
työttömyyskassani on
Henkilö- ja työpaikkatiedotHenkilötunnus
Sukunimi ja etunimet
Äidinkieli
suomi ruotsiJakeluosoite
Postinumero
Osoitetoimipaikka
Matkapuhelinnumero
Sähköpostiosoite (työ)
Sähköpostiosoite (yksityinen)
Ammattinimike
Työsuhde alkoi (pvm)
Työsopimus
jatkuva määräaikainen kokoaikainen osa-aikainenTyönantajan nimi
Laskentapaikan numero ja nimi
Koulutus
keski- tai peruskoulu kauppakoulu ylioppilas kauppaopisto ammattikorkeakoulu korkeakoulu muuTutkinto
JäsenhakemusJäseneksi liittymispäivä
Jäsenmaksun maksutapa
työnantajaperintä itsemaksava
Haluan liittyä esimiesten ja asiantuntijoiden jäsenryhmään
Olen
esimies asiantuntija
Tietojen luovuttaminen
Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen perustuvia etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten.
TyöttömyyskassahakemusTyöttömyysturvan osalta Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenet on vakuutettu JATTK-työttömyyskassassa. Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä . .20 alkaen. Olen jo JATTK-työttömyyskassan jäsen . .20 lähtien.Edellisen työttömyyskassa nimi
Liittymispäivä edelliseen kassaan
Eroamispäivä edellisestä kassasta
TIEDOTUS: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki
- YEL- tai MYEL-velvolliset- johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15 tai perheen kanssa vähintään 30 %)- perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50%)
Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin, et voi liittyä JATTK-työttömyyskassaan, ota yhteyttä liittoon tai kassaan.JATTK yhteystiedot: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, puh. (09) 720 6820 ma, ti, to klo 9.00–11.30, [email protected]
Valtakirja ammattiyhdistysjäsenmaksun perimiseksiIlmoitan suostuvani siihen, että yllämainitun ammattiliiton jäsenmaksu saadaan toistaiseksi pidättää palkastani siten kuin kulloinkin voimassa olevista määräyksistä ja/tai sopimuksista ilmenee ja sen suuruisena kuin mainittu ammattiliitto sen palkanmaksajalle ilmoittaa.Allekirjoituspaikka ja -päivämäärä Valtakirjan antajan allekirjoitus ja nimenselvennys
Tämän valtuutuksen voi peruuttaa tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen. Perintä lopetetaan tällöin 30 päivän kuluttua ensiksi alkavan perintäkauden alusta lukien laskettuna peruutusilmoituksen saapumisesta palkanmaksajalle. Valtuutus raukeaa palvelussuhteen päättyessä edellä mainitussa työpaikassa.
Hakemuksen käsittelijät täyttävätKäsittelevä luottamusmies
Käsittelypäivämäärä
Käsittelijän puhelinnumero
Hakemus vastaanotettu liitossa
Jäsenhankkijan nimi
Jäsenhankkijan jäsennumero
OHJE: Tämä lomake täytetään liityttäessä uutena jäsenenä Ammattiliitto Nousu ry:een ja JATTK-työttömyyskassaan tai kun työnantaja vaihtuu. Luottamusmies ottaa tarvittaessa kopion lomakkeesta. Hakemuksen voi täyttää myös verkossa osoitteessa www.nousu.org. Taita tämä lomake niin, että osoitepuoli jää ulospäin, nido se kiinni reunoista ja laita postilaatikkoon. Nousu maksaa postimaksun.
TAITA TÄSTÄ
TAITA TÄSTÄ
