Upload
others
View
8
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
IKÄÄNTYVÄN SUOMEN MONET KASVOT Näkökulma monimuotoisuuteen vanhustyössä Kehittyvä vanhustyö - Heidi Oilimo 14.2.2017
Kuvat: Pixabay, free licence photos ja
Heidi Oilimo
If you are in Finland you…
Ymmärtääkseen omia käyttäytymis-
mallejaan, on nähtävä suhde omaan
kulttuuriseen ympäristöön ja
ymmärrettävä, että myös ”me”
olemme keskenämme erilaisia
Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen
suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin
tuntemus, vaan oman kulttuurin
tuntemus ja sen vaikutuksen
tiedostaminen omassa ajattelussa
Mistä minun asenteeni,
ajatusmallini ja arvoni
kumpuavat? Oletko sinä tietoinen omasta
maailmankuvastasi?
• Omat aikaisemmat kokemukset ➙
ennakko-oletukset
• Mikä on minun mielestäni oikein? ➙
arvot
• Mikä on minun mielestäni tavallista?
➙ normit
• Mihin minä olen tottunut? ➙ tavat
= Itsetuntemus!
Minä, perhe,
suku, ystävät
Suomi
Venäjä
Ruotsi
Belgia
Espanja
USA, Kanada
Marokko
Kaksi kotimaata, kaksi kulttuuria, kaksi kieltä,
kaksi lasta, joilla kaksi kansalaisuutta…
Moninaisuus osana arkea
Lapsuuteni perhe – v. 1967 Tyttäreni ja miniäni – v. 2017
Yhteistä kosketuspintaa
etsimässä Olennaisen näkökulman
monikulttuuriseen ammatillisuuteen tuo toiseuden kokemus eli omakohtaisesti ja itse koettu ”ulkomaalaisen” asemassa oleminen, joka auttaa ymmärtämään maahanmuuttajan problematiikkaa (Talibin 2005)
Mahdollistaa myös oman kulttuurin tarkastelemisen objektiivisemmin, ulkopuolisin silmin
Erilaisuus
pelottaa
”Jos hankit useamman koiran, niiden olisi hyvä olla samankaltaisia.”
Ennakkoluulot ohjaavat
ajatteluamme Rainer varastaa ⬇ Hypoteesi:”Nuo romanit
ovat epärehellisiä” ⬇ Rainer on tyypillinen
ryhmänsä edustaja ⬇ Täytyy johtua ryhmän
jäsenyydestä
Jussi varastaa ⬇ Hypoteesi: ”Me suo-
malaiset olemme rehellisiä.”
⬇ Jussi on siten poikkeus ⬇ Täytyy johtua yksilöstä
(Eeva Rönkkö / Karmela Liebkind)
Kukaan ei ole vapaa
ennakkoluuloista
Ennakkoluulot liittyvät luokittelun
tarpeeseen; jokaisella, jolla on
ajatustoimintaa, on myös
stereotypioita ja ennakkoluuloja
Juontavat juurensa ryhmään
kuulumisesta ja ryhmien välisistä
suhteista
Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä,
vaan tunnistamalla
Pelko ei poistu juoksemalla
karkuun vaan kohtaamalla
Rajat katoavat, etäisyydet
pienenevät, ihmiset liikkuvat…
Yhteiskunnat yhä monikulttuurisempia ”Monikulttuurinen yhteiskunta on itse
asiassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus: maailmassa on noin 200 valtiota, mutta kulttuureja on noin 10 000.” (Liebkind, 2000)
Monissa maissa - Suomi mukaan lukien -
asustaa jo perinteisesti useita etnisiä ryhmiä ja kulttuureita
Yhtäläisyydet ja
eroavaisuudet? Kumpaan
haluamme kiinnittää enemmän huomiota?
Onko hyvä korostaa erilaisuutta vai samankaltai-suutta ja missä määrin?
Minkälainen on sinun
maailmasi? Yksiarvoinen
enemmistö määrittää arvot ja normit
tapojen takana on enemmistön tulkinta
etnosentriyys ja minimointiajattelu
Kulttuuriselta orientaatioltaan
etnosentrinen
oman kulttuurin paremmuuden korostamista suhteessa muihin kulttuureihin
jättää kulttuuriset erot huomioimatta, vähättelemällä niitä tai näkemällä ne negatiivisina -> kieltäminen, puolustaminen, minimointi
Vai onko se Moniarvoinen
pohjana lajinsäädäntö ja kaikkien yhdessä hyväksymät harvat arvot kuten ihmisarvo
hyväksytään erilaiset tavat toimia
Kulttuuriselta orientaatioltaan
etnorelatiivinen
erilaisuus hahmotetaan lähtökohtaisesti myönteisesti; kulttuurienvälinen tasa-arvo
tunnistaa ja hyväksyy erilaisuuden, integroi erilaiset näkemykset ja toimintatavat toisiinsa ja kääntää erilaisuuden voimavaraksi -> hyväksyminen, sopeutuminen, yhteensovittaminen
2000-luvun
suomalaisia
Suomi-Viro-Italia-Espanja-Kongo-Chile-Meksiko –connection – Saumatonta yhteistyötä!
2000-luvun lapsetkin vanhenevat
Suomi ikääntyy nopeasti; ikääntyneiden määrän lisääntyessä, myös vähemmistövanhuksien määrä kasvaa
Kulttuuri elää alituisessa muutostilassa ja globalisaatio nopeuttaa kulttuurien muuttumista
Miten vastaamme yhä monimuotoisemman ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja toiveisiin?
Kulttuurien
välinen
vuorovaikutus
Kohtaammeko kulttuurin vai ihmisen?
Ei mitään rakettitiedettä
Ala- eli osakulttuurisuuden vuoksi kahden ihmisen
kohtaamiseen liittyy aina monikulttuurisuus, vaikka
heitä yhdistäisi sama tausta (Abdelhamid ym.
2010)
Kulttuurien välinen viestintäkin on ensisijaisesti
yksilöiden välistä viestintää
Tärkeää ei ole se mitä sanotaan vaan miten
sanotaan
Viestinnässä on aina kaksi osapuolta; vähintään
yhtä merkityksellistä kuin se mitä yksi sanoo, on se
miten toinen sen kuulee ja tulkitsee
Vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot + empatiakyky
vievät pitkälle
Näkyvä ja näkymätön kulttuuri
Kieli
Vaatteet
Ruoka Tavat ja eleet
Arvot Uskomukset
Rituaalit
Asenteet
Tabut
Sankarit
Kulttuurien välisiä eroavaisuuksia ja
yhtäläisyyksiä selittäviä tekijöitä
mm.
Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys
Sukupuoliroolit
Kieli
Kommunikointi ja viestintätyylit
Aikakäsitys
Uskonto ja suhde siihen
Biokulttuuriset vaihtelut
Kulttuurien välisten
väärinymmärrysten tausta (Adlerin mukaan)
Tiedostamattomat kulttuuriset kaihtimet
(blinders)
◦ Rajoittunut ja yksiarvoinen elämänpiiri
◦ Ei tietoista käsitystä omista oletuksista ja niiden kulttuurisidonnaisuudesta
Projisoitu samankaltaisuus ◦ Otaksumme, kuvittelemme ja havaitsemme
samanlaisuutta sielläkin, missä pitäisi havaita ja ymmärtää eroja
◦ ”Kaikki ihmiset ajattelevat ja toimivat minun tavallani”
Nurkkakuntaisuus ◦ Projisoidun samankaltaisuuden taustalla
tiedostamaton nurkkakuntaisuus
◦ ”Meidän tapamme on ainoa oikea tapa”
Vuorovaikutuksen
sudenkuoppia Huomiota vain kulttuuriin liittyviin tapoihin
Ei nähdä yksilöä eikä samankaltaisuuksia, vain ryhmien väliset erot, jolloin erilaisuudet voimistuvat
Minimointiajattelu
Olemme kaikki pohjimmiltamme samanlaisia, vain näkyvät erot havaitaan ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla
Kaikille kuuluva ihmisarvo, samanarvoisuus, kääntyy samanlaisuuden tavoitteluksi
Ei valmiuksia kohdata iäkästä maailmankatsomuksineen, omana itsenään
Kulttuuri-
sensitiivisyys
- kyky kohdata ja
kuunnella
Tasapainoilua persoonallisten ominaisuuksien, elamantilanteen, historian ja
kulttuuristen kasitysten valilla
Kulttuuri
Persoonallisuus
Kulttuurisensitiivisyys
Kykyä huomata ja kokea kulttuurisia
eroja ja erilaisuuksia
Kulttuurienvalinen kompetenssi
Kykyä ajatella ja toimia kulttuurien
kohtaamisessa sopivalla tavalla
Sensitiivisyyden - herkkyyden –
lisääntyessä myös kulttuurienvalinen
kompetenssi kasvaa (Bennett, Hammer)
Kulttuurienvälinen
kompetenssi On sosiaalinen ongelmanratkaisutaito, joka pitää sisällään:
Kykyä
tiedostaa kulttuurin merkitys eri taustoista tulevien ihmisten arjessa
Taitoa
ymmärtää toista ihmistä hänen perspektiivistään katsottuna; ihmisen käyttäytyminen ei ole aina sidoksissa hänen etniseen taustaansa tai syntymämaahansa
Kykyä
toimia osaavasti ja ymmärtävästi tilanteissa, joissa kulttuuritaustat kohtaavat
Huom. Kulttuurikompetenssia ei ole se, etta tietaa ”kaiken” erilaisten kulttuurien traditioista!
Monimuotoisuus ja
ikääntyminen
Suomen kasvot
monimuotoistuvat - ja ikääntyvät
Maahanmuuttajien joukko on hyvin heterogeeninen; pakolaisia, siirtolaisia ja paluumuuttajia, työn tai perheen perässä muuttaneita, opiskelijoita jne.
Suomessa lisäksi muitakin, pysyvään väestöön kuuluvia kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä esim. ◦ suomenruotsalaiset, saamelaiset,
viittomakieliset, romanit, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä uskonnolliset vähemmistöt
Ikä tärkeämpi yhdistävä tekijä kuin etninen tausta
Tilastotietoa
Vuoden 2015 lopussa Suomen väestöstä:
Ulkomaalaistaustaisia oli
339 925 eli 6,2% ◦ Yli puolet heistä asuu Uudellamaalla
Vieraskielisiä 330 000 (kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame) ◦ Yleisimmät vieraat kielet venäjä, viro, somali,
englanti, arabia
◦ 84% vieraskielisistä ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen
Ulkomaan kansalaisia 230 000 ◦ Lähes 180 eri kansalaisuusryhmää, joista
ylivoimaisesti suurin ryhmä Viron kansalaiset
Tilastotietoa ikärakenteesta (Vuoden
2015 lopussa)
Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7,9% ◦ Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä
joka viides on ulkomaalaistaustainen
Ulkomaalaistaustaisista suurin osa (76%*) työikäisiä eli 15–64-vuotiaita
Suomalaistaustaisista työikäisiä 62% Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet)
ulkomaalaistaustaisista oli 5%, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 21%
Monimuotoisuuden lisääntyminen
haastaa sosiaali- ja hoitotyöntekijät
pohtimaan
Mikä on yleistä ja
yhteistä kaikille ikääntyville kulttuuriin, kieleen ja etniseen taustaan katsomatta?
Mitkä tekijät vaativat kulttuurisesti täsmällisempiä vastauksia?
Silti toimittava aina yksilöllisesti, asiakas- ja voimavaralähtöisesti
Kulttuurisidonnainen
vanhuuskäsitys Käsitykset
terveydestä, sairaudesta ja myös ikääntymisestä vaihtelevat suuresti sen mukaan mikä on ihmisen kulttuurinen, sosiaalinen ja henkinen tausta
Se, ketä pidetään vanhana ja mitä pidetään hyvänä vanhenemisena, pohjautuu kunkin kulttuurin arvoihin
Ikääntyneet maahanmuuttajat
Ikäraja ongelmallinen ikääntyvien ja iäkkäiden maahanmuuttajien osalta
Ikääntyminen on myös yhteydessä kussakin maassa olevaan keskimääräiseen eliniänodotteeseen, joka varsinkin pakolaistaustaisista maista tulevien kohdalla on huomattavasti alhaisempi suomalaisiin verrattuna
Tietyin varauksin korrektimpaa madaltaa ikäkäsitettä 55+ ikäisiin ikääntyvistä maahanmuuttajista puhuttaessa
Ikääntynyt maahanmuuttaja ja
terveys Maahanmuuttajien terveyteen ja
hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät kuten lähtömaa, maahanmuuttoikä, maahanmuuton syy ja maassaoloaika
Terveyteen vaikuttavat myös kulttuuriset käsitykset terveydestä, sairauksista, sairauksien ehkäisystä, hoidoista ja oireista
+ Jokainen kokee terveytensä omalla tavallaan; koettu terveys ja ulkopuolisen arvio eivät välttämättä kohtaa
Sopeutuminen uuteen elinympäristöön
vaikuttaa maahanmuuttajan terveyteen
ja hyvinvointiin
Tulokkaan ja uuden elinympäristön
kohtaamisessa voidaan nähdä neljä erilaista
lopputulosta:
1) Integraatio
2) Sulautuminen
3) Eristäytyminen
4) Syrjäytyminen (Marjeta, 1998)
Ikääntyneen maahanmuuttajan riski
eristäytyä ja syrjäytyä on paljon suurempi
kuin nuorten
Vähemmistöstressi
Etnisten vähemmistöjen vanhukset
kuuluvat eristäytymisen, syrjäytymisen
ja haavoittuvuuden riskiryhmään
Vahva tilastollinen yhteys
yksinäisyyden kokemusten ja
vähemmistöstressin (minority stress)
välillä (Kuyper - Fokkema 2009)
Entä jos kuuluu useampaan kuin
yhteen vähemmistöön
samanaikaisesti?
Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien
kotouttamisohjelmissa ja
vanhuspoliittisissa ohjelmissa
Mitä heistä sanotaan ja missä yhteyksissä
heistä puhutaan?
Aineistona 18 kunnan kotouttamis- ja vanhuspoliittiset ohjelmat aikavälillä 2012-2014
Ohjelmien sisältöjä on verrattu vanhuspalvelulakiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton laatimaan laatusuositukseen (2013) Lähde: Heikkinen, S. & Lumme-Sandt, K. 2014.
Vanhuspoliittisissa ohjelmissa vähemmän puhetta
ikääntyvistä maahanmuuttajista kuin
kotouttamisohjelmissa
Uudemmissa ohjelmissa vähemmän ja
pelkistetympiä mainintoja kuin vuoden 2012
ohjelmissa
Kielen oppiminen ja opetus nähtiin asiakirjoissa
keskeisinä osa-alueina kommunikoinnin ja
palvelujen tarjoamisen näkökulmasta
Kokemusta ikääntyvistä maahanmuuttajista
asiakkaina toistaiseksi vähän; kunnallisia palveluita
ei juuri käytetä
Ikääntyvät maahanmuuttajat ”tulevaisuuden
asiakkaita”
Tulevaisuuden vanhusväestö nähtiin asiakirjoissa
erilaistuvana ja monipuolistuvana
Palvelujen järjestämisen yhteydessä yhdeksi
ratkaisuksi tarjotaan järjestöjä ja yhdistyksiä
Huomioitava kolmannen sektorin
projektipohjaisuus, joka aiheuttaa
pirstaleisuutta ja lyhytjänteisyyttä toimintaan
(Heikkinen 2011)
Kunnan osallistumista ja palveluita tarvitaan
takaamaan jatkuvuutta
Vanhuspalvelulaki ja laatusuositus tukevat
ikääntyvän maahanmuuttajan tarpeita ja
asettavat velvoitteita kuntien
vanhuspoliittisten ohjelmien ja
kotouttamisohjelmien sisällöille
Lainsäädäntö monikulttuurisen
työn tukena ja ohjaajana Vanhuspalvelujen laatusuositus:
Sosiaalinen esteettomyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä ”jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä.”
Yhdenvertaisuuslaki 2015
Taustalla EU:n rasismin ja
syrjinnän vastainen direktiivi
Viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja
yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä on oltava suunnitelma. (4§).
Positiivinen erityiskohtelu; sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallinen yhdenvertaisuuden edistaminen tai syrjinnan haittojen ehkaiseminen ei ole syrjintää (9§).
Ikäihmisten palvelukeskuksissa tulisi olla myös yhdenvertaisuuslain mukaan suunnitelma!
Vähemmistöön kuuluvan ikääntyneen
haasteita palvelujärjestelmässä
Kieli (kansalaisuushakemuksessa
vaatimus)
Tietämättömyys palveluista
(palvelurakenteet vieraat)
Vaikeus toimia (digitalisaatio, esim.
ajanvaraus)
Sosiaalisten verkostojen puute
Normatiivisuus (myös hetero -olettamus)
Yleinen asenneilmapiiri
Kotimaan kaipuu
Keinoja ikääntyneen hyvinvoinnin ja
osallisuuden lisäämiseksi
Monimuotoiset työyhteisöt, joissa palvelua omalla kielellä
Yhteistyötä järjestöjen ja hankkeiden kanssa; mukaan monikulttuurisuus-/moninaisuustyön verkostoihin
Palveluohjauksessa huomioitava selkokielisyys, suomalainen palvelujärjestelmä tutuksi, kulttuurikohtaiset infopäivät
Vertaistukiryhmät – vertaiskoulutus – yhteistyö etnisten yhdistysten kanssa
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla olennaista moninaisten läheis- ja perhepiirien tunnistaminen ja tunnustaminen
Kulttuurisensitiivisyys; kulttuurikompetenssin kehittäminen itsessä ja työyhteisössä
Uuden kotimaan kielen taito
KIELI - KOTOUTUMISEN EDELLYTYS
Iäkkäälle sopivat kielenopetuksen tavat
Mahdollisesti puuttuvaa luku- ja kirjoitustaitoa ensin omalla äidinkielellä
Riittävästi aikaa, oma tahti
Selkokieliset materiaalit
Kielen yhteys käytäntöön ➙ motivaatio!
Mahdollisuuksien mukaan yhteistä toimintaa kantasuomalaisten kanssa
Pitkäjänteistä oppimateriaalien tai opetusmenetelmien kehittämistyötä
Yhtä tärkeää on myös säilyttää suhde omaan kieleen ja yhteisöön
Monimuotoinen
työyhteisö
ja
maahanmuuttaja
työtoverimme
Maahanmuuttajat - voimavara
ja haaste vanhustyössä
Maahanmuuttajat vanhustyössä –
haaste ja mahdollisuus (Oilimo &
Pulliainen 2014)
Työ- ja elinkeinoministeriön (2012) mukaan yhteiskuntamme ei tule selviytymään hoitotyöntekijöiden vajeesta ilman maahanmuuttajien panosta
Suurimmaksi haasteeksi maahanmuuttajien kohdalla nousee kielitaidon puute
Asiakastyössä kommunikaatio ja tiedonsaanti voivat vaikeutua kielikynnyksen ja erilaisen viestintätyylin takia ➙ potilasturvallisuuden takaaminen, suomenkielisen henkilökunnan kuormittuminen
Monien maahanmuuttajien yhteisöllistä kulttuuritaustaa ja arvostusta ikäihmisiä kohtaan voi hyödyntää vanhustyössä
Monimuotoiset työyhteisöt
Uniikkeja ja erilaisia
Moniarvoinen ja etnorelatiivinen ajattelutapa
Ensisijaisesti yhteisöjä, joissa on jaettuja arvoja ja asenteita, jotka ilmenevät yhteisön toimintatavoissa ja viestinnässä ➙ Olennaista yhteisön oma kulttuuri, ei suomalainen tai maahanmuuttajan kulttuuri
Menestyksekäs toiminta edellyttää kulttuuri- ja tilanneherkkyyttä, avoimuutta ja vuorovaikutustaitoja
Keinoja yhteisön toimivuuden
lisäämiseksi Monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen ja
koulutus, asenteisiin vaikuttaminen paitsi
työyhteisöjen, myös johtamisen alueella
Organisaatiossa monikulttuurisuustyöryhmä
Hyvä perehdytys, työssä oppimisesta vastaavat
henkilöt, perehdyttäjä tukihenkilönä + kummitoiminta
(esim. Itella)
Yhteistyö oppilaitosten kanssa, opiskelijavastaava,
selkokielinen perehdytyspaketti (esim.
Kustaankartano)
Maahanmuuttajatyötoverit mukaan työpaikan
sosiaaliseen elämään ➙ kielitaito ja sosiokulttuurinen
osaaminen kehittyvät
Kielen opetus työpaikoilla ➙ yhteistyötä vanhustyön
työnantajien kesken
On hyvä muistaa, että…
Vanhuksemme
ovat usein avoimia,
vastaanottavaisia
ja uteliaita,
maahanmuuttajat
työhön päästyään
sitoutuneita ja
omistautuneita
Kuva: Milka Alanen 2016; Kodin kuvalehti
Monimuotoisuuden
johtaminen
Ytimessä itsetuntemus
Lähiesimiehellä on merkittävä
rooli
Organisaatiokulttuurin ja työilmapiirin luojana
Arvojen ja käyttäytymismallien välittäjänä
Motivaation ja innostuksen herättäjänä
Jokainen työyksikkö on johtajansa näköinen
Monimuotoisuuden
johtaminen Kaikessa johtamisessa
kyse moninaisuuden
johtamisesta; miten
saadaan erilaiset ihmiset
toimimaan yhdessä?
Perustana on itsensä
tunteminen ja itsensä
johtamisen taidot
Itsensä johtaminen koostuu
hyvästä
itsetuntemuksesta ja -
luottamuksesta sekä
reflektointitaidosta
Esimiehen kompetenssit
monimuotoisessa vanhustyön
yhteisössä
1. Kulttuurisensitiivisyys, tilanneherkkyys
2. Gerontologinen osaaminen
3. Arvojohtamisen merkityksen ymmärtäminen ja osaaminen
4. Henkilöstöjohtamisen taidot ◦ Osaamisen johtaminen
5. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot
6. Avoin mieli ja huumorintaju
Kulttuurisensitiivisyys esimiehen
työssä
Ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta
ihmisen toimintaan
Uskallusta kyseenalaistaa oman
kulttuurin toimintatavat
Kykyä yhdistellä toimivia käytäntöjä eri
kulttuureista
Kykyä kohdata työntekijä omana
persoonanaan ja ohjata työryhmää
tekemään samoin
Gerontologinen näkökulma
monimuotoisuuden johtamisen pohjalla
Tarvitaan hoitokulttuurin muutosta; johtamisen
uudistaminen on edellytys toiminnan muutoksille
Gerontologinen näkökulma vanhustyöhön on laaja-
alainen ja moninaisuutta huomioiva
Kun gerontologinen ajattelu ohjaa toimintafilosofiaa,
tavoitteita, laadun kriteereitä ja määrittelee eettisiä
periaatteita, ikääntynyt asiakas toiveineen ja tarpeineen
pysyy toiminnan keskipisteessä
Perustehtävä hukassa, mitä varten tätä työtä tehdään?
➙ ”Johtajuuden iso haaste on osoittaa jotain
pysyvää alituisen muutoksen keskellä: organisaation
perustehtävä ja arvot eivät muutu.” (Sydänmaanlakka
2009)
Arvojohtaminen
Vanhustyön arvopohjaisuuden sisäistäminen ja korostaminen esimiestasolla on tärkeää
Arvot muodostavat pohjan organisaation toimintakulttuurille ja visiolle, joiden tulisi olla kaikille yhteisiä
Tarvitaan motivaatiota, yhteinen arvopohja ja tavoitteet sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken; matkaa on helpompi tehdä, kun tietää mihin on menossa
Mitä heterogeenisempi työyhteisö, sitä tärkeämmässä asemassa on
työyhteisön arvopohja!
Henkilöstö laadun tekijänä
Työntekijät ovat
strategisessa
asemassa palvelun
laadun
kokemuksessa ja
toimivat työpaikan
käyntikortteina
Henkilöstöjohtaminen
Henkilöstövoimavarojen johtaminen on vanhustyössä aliarvostettua; henkilöstön osaamista ei tunnisteta, kohdenneta eikä hyödynnetä riittävän tehokkaasti
Monikulttuurisen työyhteisön henkilöstön johtaminen on aina kaksisuuntaista ◦ Sijoitetaan uusiin työntekijöihin
◦ Huomioidaan ja tuetaan ”vanhoja” työntekijöitä
◦ Rekrytoinnin, perehdytyksen ja koulutuksen merkitys
Välttämätöntä osaamista toimivan monimuotoisen työyhteisön johtamisessa
Esimiehen tehtävänä hyvän
tiimin rakentaminen Tutustu henkilökuntaasi; tuntevat
parhaiten olosuhteet ➙ kysy ja kuuntele
mitä sanottavaa heillä on: ”Suuret
innovaatiot tulevat asiakaspinnasta
eivätkä strategiakorteista.” (Aarva 2009)
Luota, arvosta ja anna positiivista
palautetta
Anna vastuuta ja ota mukaan työn
suunnitteluun
Kannusta osaamisen ylläpitoon
Ota hiljainen tieto ja osaaminen käyttöön
Ihmiset – organisaation tärkein
voimavara
Henkilöstövoima-
varojen
johtamisessa
parhaimmillaan on
kysymys koko
organisaation
voimaannuttamise
sta➙
organisaation ja
yksilön tavoitteet
saavutetaan
Geronomi ja vanhuuden
diversiteetti Koulutus antaa hyvät
valmiudet moninaisuuden kohtaamiseen ja huomioimiseen
Laaja-alainen gerontologinen osaaminen ja palvelujärjestelmän tuntemus
Ihminen yksilönä kaikkine osa-alueineen keskiössä
Voimavaralähtöinen ja ikääntynyttä osallistava toimintatapa
Ymmärrys verkostoitumisen ja moniammatillisuuden merkityksestä ikäihmisen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa
Näin yksinkertaista se on…
Kun jostain ilmiöstä alkaa tulla riittävän yleinen, on pelkkiin löyhiin argumentteihin perustuvan vastustuksen sijasta paras alkaa sopeutumaan siihen
Kun tuo ilmiö tulee meitä riittävän lähelle ja tutustumme siihen, pelko ja ennakkoluulot useimmiten haihtuvat
Mitä paremmin ymmärrämme yhteisön tai yksittäisen ihmisen taustoja ja historiaa, kulttuuria ja arvomaailmaa, sitä helpompi meidän on ymmärtää hänen käyttäytymistään
Pikku Prinssin perintö Kohtaa jokainen tapaamasi ihminen niin kuin haluaisit itsesi kohdattavan
Ole avoin, ota selvää ja ole aidosti kiinnostunut
Kesytä minut, niin minä kesytän sinut
Sitten leikitään
Ja monikulttuurinen maailmamme on taas hitusen verran parempi
paikka elää
- KIITOS -
Lähteet
Aarva, Kim 2009: Hoivan ja hoidon lähijohtaminen. Acta Universitatis Tamperensis 1421. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press.
Abdelhamid, P.- Juntunen, A. - Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro.
Adler, N. 2002. International Dimensions of Organizational
Behavior. South-Western, Canada.
Boström, Päivi - Oilimo, Heidi – Pulliainen, Opri – Päivärinne, Eevastiina – Strand-Ketonen, Kristina 2013: Ikääntyvän Suomen monet kasvot. Näkökulmia ikääntyvien maahanmuuttajien ja vähemmistöjen edustajien vanhenemiskokemuksiin. Kirjallinen työ. Monikulttuurisuuden oppijakso. Metropolia ammattikorkeakoulu.
Heikkinen, Sari J. - Lumme-Sandt, Kirsi 2014. - Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia 3/2014
Irni, Sari – Wickman, Jan 2010: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. SETA-julkaisuja 20. Seksuaalinen tasavertaisuus ry.
Jaakson, Siiri – Jaakkola, Urve 2016. ETNIMU –projekti 2015-2017. Luentomateriaali. Unohtamista kaikilla kielillä –seminaari.
Juva, Kati 2016. Monikulttuurinen muistisairas vastaanotolla. Luentomateriaali. Unohtamista kaikilla kielillä –seminaari.
Kuyper, Lisette – Fokkema, Tinete 2009: Loneliness Among Older Lesbian, Gay, and Bisexual Adults: The Role of Minority Stress. Archives of Sexual Behaviour 2009 Jul 23.
Liebkind, Karmela (toim.) 2000: Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Gaudeamus.
Marjeta, Maarit 1998. Kotimaassa tiedettiin kuka minä olen - selvitys maahanmuuttajien kotoutumisesta. Moniste 48/1998. Opetushallitus. <http://www.oph.fi/download/49162_kotimaassa_tiedettiin_kuka_mina_olen.pdf>
Nylund, Arja 2008: Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanke. Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 69. Verkkodokumentti.
Oilimo, Heidi – Pulliainen, Opri 2014. Henkilöstövalinnalla laatua vanhustyöhön. Palvelukseen halutaan motivoitunut moniosaaja. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016129>
Rönkkö, Eeva 2016. Monikulttuurisuuden luentomateriaalit. Metropolia.
Seppälä, Tea (toim.) 2010. Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
Sydänmaanlakka, Pentti 2009: Älykäs johtajuus. Helsinki: Talentum.
Talib, M-T. 2005. Eksotiikkaa vai ihmisarvoa? Opettajan monikulttuurisesta kompetenssista. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Törmä, S - Huotari, K - Tuokkola, K - Pitkänen, S 2014. Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvienikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014