ORNAMON LEHTI

4/16

Näköaloja Kiinaan

Jonas Hakaniemi ja Shenzhen Sampo löysivät

toisensa

Sivu 10

Sopimukset tukena

maailmalla s.18

PAULA BELLOESA VESMANEN TIMO RISSANEN TIMO RIPATTI

PÄÄKIRJOITUS

Kan

siku

va: J

oona

s Hak

anie

mi •

Kuv

aaja

: Pet

teri

Kiv

imäk

i

Viikkotiedote Jäsenenä saat tärkeimmät uutiset ja vinkit sähköpostiisi joka viikko.

Kotisivut www.ornamo.fi

Jäsenpalvelut verkossaSaat käsiisi koko Ornamon jäsenpalvelupaketin, mm. sopimusmallit, oppaat ja ajankohtaiset haut: www.ornamo.fi/kirjaudu

Finnishdesigners.fi Luo oma portfoliosi janäy ammattilaisten joukossa!

Ornamon lehti Saat lehden kotiisi kannettuna neljä kertaa vuodessa. Sähköinen versio jäsenille: www.ornamo.fi/ornamon-lehti

Facebook Tykkää Facebook-sivustamme niin pysyt aina ajan tasalla tär-keimmistä jäsenasioista ja Orna-mon toiminnasta. Löydät meidät osoitteesta fb.me/Ornamory.

LinkedIn Seuraa meitä LinkedInissa ja lii-ty muotoilualan ammattilaisten joukkoon. Löydät meidät nimellä The Finnish Association of Designers Ornamo.

Twitter Ornamon Twitteristä luet tuoreim- mat kuulumiset muotoilualalta. Twiittaa meille muotoilualan polttavista aiheista @Ornamo1.

Instagram Kurkista Ornamolaisten maail- maan kuvien avulla. Löydät meidät nimellä @Ornamory.

WWW

HOME REVISITEDKansainvälinen suunnittelukilpailu

Home Revisited etsii ideoita tulevaisuuden kotiin — pääpalkinto 30 000 euroa

Ympäristökysymykset, perheen uudelleen määrittely, monikulttuurisuus, ikääntyminen ja digitalisoituminen muuttavat tulevaisuu-den asumista.

Muutoksiin etsii ratkaisuja Askon Säätiön 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestet- tävä Home Revisited -suunnittelukilpailu. Kansainvälinen ja monialainen kilpailu pyrkii synnyttämään kaupallisesti merkittävää uutta tuotantoa, joka vastaa tulevaisuuden asukkaiden tarpeisiin.

Kilpailuun haetaan yksilöitä ja 2–5 hengen ryhmiä eri aloilta, kuten muotoilun, arkki- tehtuurin, teknologian, ekonomian ja sosiaalitieteiden parista. Kilpailuun voivat osallistua sekä ammattilaiset että opiskelijat. Ensimmäisen vaiheen kilpailutyöt jätetään 31.12.2016 mennessä.

Kilpailussa tarkastellaan asumista ja kotia monialaisesti palvelumuotoilun, tilaratkaisu- jen, tuotemuotoilun ja teknisten ratkaisujen sekä näiden kombinaatioiden kautta.

TARKEMMAT TIEDOT, AIKATAULU JA KILPAILUOHJEET:

WWW.ASKONSAATIO.FI/HOMEREVISITED

V

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan lähesty-essä on hyvä pysähtyä pohtimaan muotoilualan

tilaa ja tulevaisuutta. Taideteollisuus oli rakentamassa

Suomea sodan jälkeen. Nyt, uusien murrosten keskellä, muotoilun osaamista tarvitaan taas: luomaan resurssiviisaita ratkaisuja, muo-toilemaan toimivia julkisia palve-luita niukkenevista resursseista, tuomaan käyttäjän näkökulmaa digitalisoitumiseen. Siis tekemään parempaa ympäristöä ja arkea ihmisille.

Myös muotoilu ja muotoiluala ovat ison murroksen keskellä. Perinteisiä muo-toilutuotteita valmistavan teollisuuden alamäki on jatkunut vuodesta 2008. Alan yrityksiltä odottaisi kykyä uudistaa liiketoimintaansa muotoilua hyödyntäen. Seuraammekin Suomen 100-vuotisjuhlavuotta mielenkiinnolla; käyttävätkö alan perinteiset yritykset muotoilijoita tuotteidensa suunnitteluun ja uudistamiseen? Näyttäytyykö ensi vuosi taideteollisten yritysten näköalaisuutena ja tulevaisuuden rohkeina visioina vai pitäydytäänkö vanhojen klassikoiden värjäämisessä siniseksi?

Muotoilualaa haastaa myös suunnitteluosaamisen kilpailun koveneminen. Muotoilupalveluja tarjoavat suunnitteluyritykset kohtaavat uudenlaisia haasteita, kun samoista toimeksiannoista kilpailevat enenevissä määrin myös muut tieto- ja osaamisintensiiviset suunnittelu- ja konsulttiyritykset.

Muotoilualan tulevaisuuskeskustelun käynnistäminen on osa Ornamon Suomi 100-ohjelmaa, jonka rungon muodostaa alan tulevaisuutta pohtiva, yhdessä Designmuseon kanssa järjestettävä muotoilunäyttely. Se pohtii mm. sitä, millaisia innovaatioita ja uusia toimintatapoja löytyy muotoilun rajapinnoilta? Uudistuvatko taideteolliset yritykset? Kuinka muotoilijat toimivat generaattoreina muutoksessa, kuten näyttelyn kuraattoriryhmään kuuluva Esa Vesmanen asian muotoilee (s. 5).

Kansainvälistyminen on muotoilualan yrityksille yksi tärkeä kasvun väylä. Noin kahdeksalle prosentille muotoilualan suunnitteluyrityksistä kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää, minkä lisäksi noin 16 prosenttia panostaa kansainvälistymiseen määrätietoisesti. Suunta on hyvä, mutta kasvunvaraa on vielä paljon.

Tässä lehdessä suuntaamme katseemme Kiinan kasvavaan markkinaan, jossa suomalaiselle muotoiluosaamiselle on löytynyt bisnesmahdollisuuksia. Teemajutus-samme kansainvälistymisen strategioita sekä suomidesignin viennin vahvuuksia ja heikkouksia pohtivat mm. Jonas Hakaniemi sekä Helena ja Tapani Hyvönen (s. 10–16). Lisäksi lakimiehemme esittelee uudistamiamme kansainvälisiä sopi-muspohjia (s. 18–19), joiden kysyntä jäsenistön keskuudessa kertoo ilahduttavasti kansainvälistymisen kasvusta. •

Salla Heinänen

Toiminnanjohtaja

Uusia näköaloja juhlavuoden kunniaksi?

Anni K

oponen3

SISÄLLYS

3 Pääkirjoitus 5 Tapetilla 8 Kolumni: Pekka Toivanen 10 Teema: Suomalaista muotoiluosaamista Kiinaan1 8 Ornamo opastaa: Sopimukset kuntoon 20 Ytimessä: Kirsi Niinimäki21 Ehdolle kuntavaaleihin 22 Näkökulma: Kaupunki- suunnittelu kaipaa prototyyppikulttuuria 28 Ornamolainen: Heidi Jaara

29 Ornamo palvelee: Hyödynnä jäsenetusi 30 Ornamolainen 32 Jäsenille 33 Työhuoneella: Timo Rissanen 34 Texo 60 vuotta 35 Taiteilijat O 10 vuotta 39 Suunnittelija kertoo: Timo Ripatti 40 ROTI 2017 tekee taiteen näkyväksi 44 Kuukauden taiteilijat: Kaisa Logren ja Riikka Latva-Somppi 46 Ornamo media

Nro 4/16

10Suomalainen

suunnittelu saa jalansijaa

Kiinassa.

Muotoilun käyttöalueen laajetessa muotoilijan rooli muuttuu. Ornamo ja Designmuseo järjestävät ensi vuonna yhteistyössä laajamittaisen muotoilunäyttelyn, joka pureutuu muotoilun nykytilaan ja tulevai-suuteen. Näyttelyn kuraattoriryhmän jäsenen, sisustusarkkitehti Esa Vesmasen mukaan muotoilijat ovat ottaneet muutok-sessa aktiivisen roolin.

”Vanhojen rakenteiden hajotessa täytyy löytää uudenlaisia toimintatapoja. Muotoilijoilla on työkalut tähän. Uudet toiminta-tavat voivat näkyä monella tapaa, esimerkiksi uudentyyppisinä tapahtumina, startup-yrityksinä ja palveluina. Muotoilijasta tulee tässä muutoksessa tavallaan se muuntaja tai gene-raattori”, Vesmanen pohtii.

”Uusien tutkimusprojektien myötä syntyy myös uusia materiaaleja. Niitä tulee yllättävistäkin suunnista, ja se on todella kiinnostavaa. Ei olla esimerkiksi vielä nähty, mitä kaikkea puusta voi tehdä. Paradoksaalisesti kunnioitus ja taito työstää perinteisiä materiaaleja kasvaa samalla. Ja koska elämme maailmassa, jossa meillä on jo ihan tarpeeksi kaikkea, eikä mitään tuot-teita periaatteessa enää tarvita lisää, nousevat koke-muksellisuus ja kauneus yhä suurempaan arvoon”.

Yhteisnäyttely syntyy monialaisen kuuden hengen kuraattori tiimin voimin.

”Kun kaikki kuraattorit ovat todella erilaisia ja katsovat asioita eri näkökulmista, voidaan näyttelyyn saada aikaan uudenlaisia kombinaatioita. On kiinnostavaa olla mukana tekemässä näyttelyä, jossa yritetään jotenkin kurkottaa tulevai-suuteen.”

Saara Argillander

Ornamon ja Designmuseon muotoilunäyttely juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Se on Designmuseon päänäyttely 24.3.–24.9.2017. Ornamon Suomi 100 -ohjelmaan kuuluu myös keskustelusarja muotoilualan tulevaisuudesta sekä syksyllä järjestettävä kansainvälinen verkostoitumistapahtuma Ornamo Design Day 2017. Maaliskuisen Teosmyyntinäyttelyn teemana on juhlavuoden kunniaksi ”Satavuotias Suomi”.

Kaupunkisuunnittelu herätti keskustelua Helsinki Design Weekillä.

22

ESA VESMANEN:

Anni K

oponen

TAPETILLA

Ornamossa ammattilaiselle on tarjolla monia jäsenetuja

ja palveluita.

34

Satu Maaranen

5

Materiaalit ja ajan ilmiöt kohtaavat

Texon ja Taiteilijat O:n juhla-

näyttelyissä.

Kurkotus tulevaisuuteen

Anni K

oponen

Deepa Pancham

ian teos Stairways

VIELÄ EI OLLA NÄHTY,

MITÄ KAIKKEA ESI­MERKIKSI PUUSTA VOI TEHDÄ.

Ornamon lehti nro 4/2016 4 5

TAPETILLATAPETILLA

41%

FAKTA

3 KYSYMYSTÄPaula Bello, Designkonsultti ja neuvonantaja, Ornamon ja Designmuseon juhlanäyttelyn kuraattori

1. Miten muotoiluajattelu ja liiketoiminta- strategiat voidaan yhdistää?Liiketoimintastrategia määrittelee tavoitteet ja päämää-rän. Se mahdollistaa ongelman hajottamisen tavoitettavis-sa oleviin tehtäviin: luo polun, joka vie kohti visiota. Liike-toimintastrategiat jäävät kuitenkin usein korkealentoisiksi. Muotoiluajattelulla ne voidaan tuoda konkreettiselle tasolle avaamalla ongelmia käyttäjän ja asiakkaan näkökulmasta. Yhdistämällä muotoiluajattelu ja liiketoimintastrategia voi-daan saavuttaa paljon parempia tuloksia kuin vain toista käyttämällä.

2. Millaisena näet suomalaisen muotoilun nykytilan?Suomalainen muotoilu on muutoksessa. Globaalien trendi-en, kuten digitalisaation seurauksena syntyy uusia aloja. Toi-saalta Suomi on muutoksessa kohti palvelu- ja tietotaloutta. Tämä kaikki muuttaa sitä, mitä muotoilu tarkoittaa ja mitä sil-lä tehdään. Enemmän kuin mitä näen tänään, minua innos-taakin se, mitä muotoilu voi olla huomenna. Meidän täytyy olla avoimia ja reagoida muutoksiin nopeasti. Esimerkiksi Ornamolla voi olla edessään merkittävä muutos uusien muo-toilualojen nousun myötä: lähestymisestä muotoiluun tulee joustavampaa ja monialaisempaa.

3. Mikä sinua inspiroi Ornamon ja Designmuseon tulevan juhlanäyttelyn kuratoinnissa?Kuraattoritiimin ja järjestäjien kesken käytävä intohimoinen keskustelu. Meillä kaikilla on erilainen lähestymistapa muo-toiluun. Kyseenalaistamme sen, mikä merkitys muotoilulla on 100-vuotiaalle Suomelle. Täällä on enemmän potentiaa-lia kuin rajoitteita, kunhan vain olemme avoimia ja valmiita muuttamaan käsityksemme muotoilusta vastaamana tämän päivän realiteetteihin ja huomisen mahdollisuuksiin.

Outi Turpeisesta Aalto-yliopiston taidekoordinaattori

Läänintaiteilija Outi Turpeinen on nimitetty Aalto-yliopiston taidekoordinaattoriksi 1.10. alkaen. Turpeinen on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien taiteen prosenttiperiaatteen ja muotoilun asiantuntijana Kaakkois-Suomessa, jossa prosenttiperiaate on toteutunut hyvin. Alueella on työllistynyt prosenttiperiaatteen mukaisiin hankkeisiin muutaman vuoden sisällä yli 30 taiteilijaa.

Työssään taidekoordinaattorina Turpeineen seuraa Tuula Isohannia ja Päivi Kiurua. Turpeinen mm. vastaa Aalto-yliopiston taidehankinnoista sekä koordinoi Aalto-yliopiston taidekokoelmien inventaariota ja yliopiston gallerioiden toimintaa.

Ornamo-säätiöltä tukea ammattilaisille

Ornamon kesäkuussa toteutettuihin suhdannekyselyihin vastanneista yrityk­sistä 41 % on kiinnostuneita Kiinan markkinoista. 16 % yrityksistä panostaa määrätietoisesti kansain väliseen toimintaan.

Kaj Franck -muotoilupalkinto Juhani Salovaaralle

Vuoden 2016 Kaj Franck -palkinnon on saanut teollinen muotoilija Juhani Salovaara. Salovaara on tuonut pitkän ja monipuolisen muotoilijan uransa aikana ergono mian, ja sitä kautta käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatteita Suomeen sekä suunnittelutoimistojensa että opetustehtä-viensä kautta. Design Forum Finlandin jakaman palkinto-summan, 10 000 euroa, lahjoitti Suomen Messusäätiö.

Kaj Franck -muotoilupalkinto 2016 – Juhani Salovaara 11.11.2016–15.1.2017 Designmuseossa

Tunnustusta innovatiivisuudelle ja yhteisölliselle suunnittelulle

Syyskuisen Habitaren aikana palkittiin tekijöitä Luminord-valaisinsuunnittelukilpailus-sa, Iskun Suomi 100 -kalustemuotoilukilpailussa ja Habitaren EcoDesign -kilpailussa.

Vuoden 2016 Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella va-laisin, joka houkuttelee ihmiset kokoontumaan yhteen. Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron LUMINORD 2016 -palkinnon sai Joonas Saaranen työllään ”Fire Jack”. ”Fire Jack” on saanut innoituksensa perinteisestä jätkänkynttilästä.

Suomi 100 -kalustemuotoilukilpailun voitti Mika Tolvasen suunnittele-ma lepo tuoli ”Iso Hali”. Kilpailussa jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Petteri Häkkis en suunnittelema päiväkoteihin, kouluihin ja koteihin soveltuva Sulo, ja vanhusasumiseen Mikko Halosen suunnittelema Fammu.

Habitaren EcoDesign -kilpailussa palkittiin innovatiivisuutta. Muotoilija Yuka Takahashi sai 2 000 euron palkinnon pienten asuintilojen kalusterat-kaisusta. Raadin mukaan konsepti on hyvin suunniteltu ja käytännöllinen.

Kalle K

ataila

Oscar Lindell

Tiesitkö että:

Juhani Salovaara on uransa aikana ollut perustamassa useita muotoilualan yrityksiä sekä työskennellyt Taideteollisen korkeakoulun professorina.

Sulo

Fammu

Iso hali

Ornamo-säätiön stipendien saajat 2016.

Ornamo-säätiö jakoi tänä vuonna stipen-dejä yhteensä 34 000 eurolla. Summal-la tuettiin ornamolaisten taiteellista työtä ja kehityshankkeita. Suurimman stipen-din, 20 000 euroa, sai 60. toimintavuot-taan juhlistava Tekstiilitaiteilijat TEXO ry juhlavuotensa ohjelmaan. Muut stipendien saajat ovat • Suvi Saastamoinen ja Mikko Rikala /

Moksa kirkasvalolaitteen jatkokehittely• Iina Koski, Petra Lassenius, Jouni

Leino, Tiina Tynkkynen ja Esa Ves-manen / Formu-UP-kehityshankkeelle eri alojen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehittelyyn

• Laura Isoniemi / kirjahanke ”Figuring things – An explorative guide to imaging, creating and making surfaces”

• Virpi Vesanen-Laukkanen / Mummo-lassa -teossarja.

Ornamon Design Jouluun osallistuu tänä vuonna

ennätysmäärä myyjiä, yli 260. Ornamon Design Joulu

Kaapelitehtaalla 2.–4.12.2016, ornamo.fi/designjoulu

Ornamon lehti nro 4/2016 6 7

KOLUMNI

orientoccident.fi

Taiderajat murtuvat Nobelin jaossa – musiikki ja lyriik­ka yhdistyvät Zimmerma­nin tuotannossa, ja tästä

elämäntyöstä ansaitusti myönnettiin kirjallisuuden Nobel.

Myös useampaa arkkitehtuuripal­kintoa olen kuullut markkinoitavan ”arkkitehtuurin Nobelina”, mutta en yhtään muotoilupalkintoa. Voisiko muotoilussa olla jotain niin ylevää ja arvokasta, että se ansaitsisi kansain­väliset rajat ja kulttuurierot ylittävän tunnustuksen? 

Arkkitehtuuri on ollut vallanpitä­jien hyvä ystävä vuosituhansien aikana – taitavat suunnittelijat ovat antaneet milloin kenenkin valtiaan näkemyksille kaupunkikuvassa ja rakennustaiteessa näkyvän muo­don. Arkkitehtuurin tyylit ovat myös merkittävällä tavalla vaikuttaneet teolliseen muotoiluun, kalustesuun­nitteluun ja koko taideteollisuuteen. Jugend ja funkkis ovat ainakin suo­malaisille selkeitä esimerkkejä.

Mitä arkkitehdit edellä, sitä muo­toilu perässä. Käytettävää, tehokasta ja ihmisten arkeen sopivaa muotoi­lua haluttiin jälleenrakentamaan Suomea.

Suomen tunnetuin muotoiluun liittyvä henkilöbrändi on Aalto – eli erityisesti Aino ja Alvar. Heidän ikoninen asemansa designin histo­riassa johtuu mm. siitä, että merkit­tävä määrä Aallon suunnittelemista tuotteista on edelleen ajankohtaisia ja tuotannossa. Ja heidän piirtämänsä rakennukset käytössä ja suojeltuja. Ihmisläheisyys – hienommin sanottu­

Pekka Toivanen on designstudio Muotohiomon toimitusjohtaja

Muotoilun Nobel?

Muotoilu-alan

suhdanne-katsaus2016

Lue yritysten liikevaihdon kehityksestä,

kasvuhaluisuudestaja näkemyksistä

kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon.

ornamo.fi/suhdannekatsaus

na ”humanismi” – on ollut keskeinen suunnittelun painopiste. 

Taiteellisen ilmaisun, muotokielen ja arvojen yhtälö on siis suunnittelijaa ohjaava ajattelukuvio.

Muoto ei ole vain sitä miltä se näyt­tää ja tuntuu. Se on arvovalinta.

Harva muotoilija aidosti miettii ”pe­lastavansa ihmiskuntaa” muotoilemal­la. Useimmat – ja hyvin perustelluista syistä – miettivät omaa, työnantajansa tai asiakasyrityksensä toimeentuloa. Jos muotoilija haluaa nostaa arvokes­kustelun työnsä ytimeen, hän useim­miten muotoilee vähemmän ja johtaa enemmän. Tai siirtyy politiikkaan.

Juuri nyt useat puhuvat muotoilun ”liudentumisesta”. Taideteollinen muotoilu vähenee, mutta tilalle syntyy koko ajan uusia muotoiluun liittyviä tekemisen tasoja. Tämä on muotoilun Nobelin kannalta ehkä hyvä asia.

”Design thinking” ja ”Design for Social Innovation” vievät muotoilu­ajattelun ja suunnitteluvastuun koko­naan uudelle tasolle. Ehkä palkintoja voisikin siis miettiä siitä näkökulmas­ta, miten yhä laajemmin jaettava vai­kuttavuus muotoiluun toteutetaan?

Jos Helsinki onnistuu viemään muotoiluun liittyvät tavoitteensa maaliin, pääkaupungin asukkaat voivat aidosti vaikuttaa palveluiden­sa ja tulevaisuutensa muotoiluun. Silloin he päättävät yhdessä kaupun­gin hallinnon kanssa, mihin resurs­seja käytetään ja mitä viivan alle jää. Tällainen muotoilu olisi todellinen kansainvälinen innovaatio – ja voisi tuoda mukanaan myös aiheita palkita pohjoismaista muotoiluajattelua! •

Ornamon lehti nro 4/2016 8

ITÄÄNTEEMA

Muotoiluala kaipaa kipeästi vetoapua kansainvälistymises-sä. Ornamon uusimman suhdannekatsauksen mukaan muotoiluyritysten liikevaihdon kasvu on kiihtynyt ja kannat-tavuus kohonnut viime vuodesta. Kansainvälisen toiminnan osuus yritysten liikevaihdosta junnaa kuitenkin paikallaan. Suhdannekyselyihin vastanneista, vientiä tekevistä yrityk-sistä yli kolmannes ilmoittaa ulkomaisen toiminnan osuu-den jäävän yrityksen liikevaihdosta alle 10 prosenttiin.

Teksti: Johanna Lassy-Mäntyvaara

Kuva: Anni Koponen

Keihäänkärki osaamisella voi onnistua

Ornamo kysyi suomalaisilta ja kiinalaiselta muotoilun ammattilaiselta mitä mahdollisuuksia Aasian talousjätti Kiina voisi tarjota alan kansainvälistymiseen ja muotoiluosaamisen vientiin. Mistä Suomen hyvä kaiku Aasiassa kumpuaa ja millaista bisnestä se synnyttää? Vai onko suomalaismuotoilun hyvä maine Aasiassa pelkkä legenda?

A alto­yliopiston professori emerita Helena Hyvönen sekä Tapani Hyvönen,

muotoilija ja ED­Design muotoilutoi­miston perustaja, toimivat Shanghai International College of Fashion and Innovationin (SCF), Donghua­yliopisto, vierailevina professorei­

na toista vuotta. Helena Hyvösen kehittämisalueena on erityisesti tekstiilialan opinto­ohjelma, Tapani Hyvösellä puolestaan fashion wea­rable technology maisteri­ohjelma. Monialainen koulutus ohjelma yhdis­tää muotoilun, tekniikan ja bisneksen. Lisäksi Helena antaa asiantuntemus­

taan yliopiston kansainvälistymisen ja yritysyhteistyön kehittämiseen.

”Suomalainen hypetys kannat­ta unohtaa. Harva tietää Suomen”, Tapani Hyvönen pohjustaa Kiinan bisnesmahdollisuuksista.

Hän muistuttaa, että Kiina on maailman suurimpia talouksia, ja

Katse kauaksi

Myytit ja uskomukset kiinalaisten takapajuisesta krääsäkulttuurista tai suomi-designin vetovoimasta on parasta jättää kotiin Kiinan markkinoille suunnatessaan, kehottaa muotoilijapariskunta Helena ja Tapani Hyvönen.

Halpatuotantoon nojaaminen on Helena ja Tapani Hyvösen mukaan yksi vanhentuneista käsityksistä, joka kannattaa Kiinan suhteen unohtaa. "Kiinalaisten intohimo tyylikkyyttä kohtaan kasvaa kaiken aikaa elintason noustessa. Ymmärrys arvokkaita tuotteita ja hyvää muotoilua kohtaan on korkealla.”

Shanghai

Dre

amst

ime

11

TEEMATEEMA

ratkaissut huimaa vauhtia muun muassa nälkään ja ympäristötuhoon liittyviä ongelmiaan. Kiinalaisilla on periaatteessa itsellään kaikki erityis­osaaminen, jota he tarvitsevat.

”Suomalaisten on turha kuvitella lähtevänsä kertomaan, miten esi­merkiksi cleantechilla ratkaistaan kaupungin saasteongelmia. Sen sijaan markkinoille voi pyrkiä erinomaisella keihäänkärkituotteella, joka täyden­tää kiinalaisten omaa osaamista,” Tapani Hyvönen toteaa.

Sama pätee muotoiluun. ”Ymmärrys brändien arvosta on

maassa korkealla tasolla. Brändi halu­taan usein luoda suunnittelijan kautta ja näin suunnittelijan ja brändin yhte­ys säilyy. Tässä on lahjakkaiden suun­nittelijoiden mahdollisuus – onnis­tumisen mahdollisuus on niillä, jotka löytävät tapoja lisätä brändien arvoa.

Oivalluksia omaan ajatteluunKiinalaiseen korkeakoulupolitiikkaan kuuluu vahvasti kansainvälisyys. Uu­sien erityisohjelmien perustaminen yhteistyössä kansainvälisten kump­panien kanssa on yleistä. SCF:ssa on tehty yhteistyötä Edinburghin ja London College of Fashionin kanssa, ja parhaillaan ovat menossa neuvottelut Aalto ARTSin kanssa. Suunnitteilla on yhteinen Fashion Material Innovation maisteriohjelma, jonka tavoitteena on rakentaa yhteistä tulevaisuutta erityi­sesti tekstiilisuunnittelun ja uusien vaatetusmateriaalien alueella. Helena Hyvösen pitkä kokemus korkeakoulu­maailmasta on ollut tässä keskeistä.

ONNISTUMI­SEN MAHDOL­

LISUUS ON NIILLÄ, JOTKA LÖYTÄVÄT TAPOJA LISÄTÄ BRÄNDIEN ARVOA.

”Koulutuksen kehittäminen ja yliopistojen auttaminen yritysyhteis­työsuhteiden luomisessa ovat niitä alueita, joilla suomalaisilla on vielä annettavaa Kiinassa”, arvioi Helena Hyvönen.

Kiinalaisessa koulutusjärjestelmäs­sä korostuu hänen mukaansa tiedol­lisuus ja teoreettisuus. Lukiotasolla kaikki taitoaineet ovat vapaaehtoisia ja harvalla on luovista aineista mitään kokemusta yliopistoon tullessaan. Materiaaliopin tunnilla oppilaat eivät tunnista kudottua materiaalia neulotusta, koska heillä ei ole mi­tään kosketusta käsillä tekemiseen. Yliopistokoulutusta muokataan nyt kovaa vauhtia paikkaamaan osaami­sen puute.

”Usko omien johtopäätösten teke­miseen on asia, johon voimme roh­kaista opiskelijoita. Tämän oivalluk­sen jälkeen he oppivat soveltamaan asioita räjähdysmäisen nopeasti”, Helena Hyvönen kuvaa. •

Helenan ja Tapanin vinkki kansain-välistymiseen: Verkostoitumaan! Kansainvälisiä verkostoja kannattaa alkaa luoda hyvissä ajoin. Opiskelun, kontaktien ja kansainvälisten järjestöjen kautta syntynet kumppanuu-den säilyvät pitkään.

”Kun ajoissa aloittaa yhteis-työn se voi jatkua. Kiinalai-set ovat lojaaleja ja pitävät solmituista suhteista kiinni. Jos heitä joskus on auttanut, he muistavat sen.”

Hyvöset ovat toimineet erilaisissa verkostoissa ja tehtävissä aktiivisesti; Tapani Hyvönen on ollut mukana mm. kansainvälisen muotoilu-järjestön ICSIDin hallitukses-sa, Red Dot Juryn tuomaris-tossa 20 kertaa sekä toiminut Ornamon puheenjohtajana. Helena Hyvönen on toiminut uransa aikana muun muassa Taideteollisen korkeakoulun rehtorina ja Aalto-yliopiston ARTSin dekaanina.

Helena Hyvönen yhdes-sä opiskelijoiden kans-sa Shanghai Internatio-nal College of Fashion and Innovationin (SCF) muoti näytöksessä.

Hyv

öste

n al

bum

i

Teksti: Hannu Pöppönen

Kuva: Guangdong University of Technology

”Suomalaista designia pitää viedä valtiojohtoisesti”

”Suomalaiset kalusteet ovat tuoreita ja erilaisia. Ne ovat humaaneja, ekologisesti aja­

teltuja ja ergonomisesti ehkä parhai­ta. Yrjö Kukkapuro on tästä paras esimerkki”, Fang Hai sanoo työhuo­neessaan.

Mies tietää mistä puhuu, sillä hän

istuu parhaillaan Kukkapuron työtuo­lissa. Työhuone on kalustettu muu­tenkin Kukkapuron kalusteilla, kuten koko Guangdongin teknillisen yli­opiston julkiset tilat. Kampuksella on jopa Yrjö Kukkapuron nimeä kantava ”museona” toimiva Shanghai Avarte ­huonekalutehtaan showroom.

Se, että Kukkapuro on niin nä­kyvästi esillä yliopistolla, on juuri yliopiston dekaanina työskentelevän, vuonna 1963 syntyneen Fang Hain ansiota. Fang on toiminut pitkään Kiinassa suomalaisen muotoilun puo­lestapuhujana ja on auttanut monia suomalaisia arkkitehteja ja muotoili­

Kiinalaiset ovat jo alkaneet tuntea suomalaista muotoilua, mutta sitä ei promotoida tarpeeksi, sanoo kiinalaisen Guangdongin teknillisen yliopiston dekaani Fang Hai. Hän on puhunut suomalaisen muotoilun puolesta vuosia.

Fang Hai on auttanut useita suomalaisia arkkitehteja ja designereita luomaan verkostoja ja saamaan töitä Kiinasta. Esimerkiksi Guangdongin teknillisessä yliopistossa ovat professoreina arkkitehti Vesa Honkonen ja teollinen muo-toilija Hannu Kähönen. Suomalaisia designalan ammattilaisia toimii koulus-sa myös vierailevina professoreina, esimerkiksi arkkitehdit Esa Laaksonen ja Teemu Hirvilammi sekä designtoimittaja ja -kirjailija Hannu Pöppönen.

Guangdong

Ornamon lehti nro 4/2016 12 13

TEEMATEEMA

Fang Hain vinkki Kiinan markkinoille: Etene askel kerrallaan”Kaikki alkaa hallituksen te-kemästä promootiosta, ja sen jälkeen paikallisiin partnereihin ja tehtaisiin tutustumisesta. Täytyy vain alkaa jostain, ja siitä seuraa lisää töitä. Periaa-te on yksinkertainen.”

Jonaksen toive Kiina-vientiin: Manageri tarvitaan”Finpron matchmaking-tilaisuus tuotti kohdallamme tulosta melko nopeasti. Suo-malaisen designosaamisen Kiinan-vientiin kaipaan myös managerin kaltaista henki-löä, jolla olisi hyvät verkostot yrityksiin, ja joka puhuisi suo-men lisäksi sujuvaa kiinaa.”

joita luomaan verkostoja ja saamaan töitä Kiinasta.

Suomalaisen muotoilun edistämi­sen pitäisi Fangin mukaan tapahtua nimenomaan valtiojohtoisesti, eikä sitä tehdä tarpeeksi. Suomalaista muotoilua tunnetaan jo maassa, mut­ta edistämistyötä tarvitaan.

”Esimerkiksi tanskalaiset tekevät tätä. Konsulaatillakin on erityis­tehtävä promotoida tanskalaista muotoilua.”

Fang sanoo, että itsenäisesti Kiinaan tuleva yksittäinen muotoi­lija ei voi vakuuttaa yksin kiinalaisia tahoja.

”Kiinassa designer ei voi mennä ja sanoa, että olen hyvä, vakuuttamisen täytyy tapahtua hallituksen tasolla. Hallitusten välillä voidaan vaikuttaa hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi kun Saksan ja Ranskan pääministerit tu­levat Kiinaan, heidän mukanaan tulee merkittäviä bisnesmiehiä. He saavat aina myös tilauksia.”

Yhteys perinteeseen kiinnostaaFang Hailla on pitkät siteet Suomeen. Hän matkusti ensimmäistä kertaa Helsinkiin junalla Siperian halki vuonna 1996, sillä hän oli päättänyt tehdä tohtorintutkintonsa Euroopas­sa. Melkein ensi töikseen hän meni vierailemaan huonekaluvalmistaja Avarteen ja sanoi, että haluaisi tavata Yrjö Kukkapuron. Siitä alkoi yhteistyö, joka on jatkunut pitkään erilaisten sisustusprojektien muodossa.

Kahdeksan vuotta Suomeen tulonsa jälkeen Fang väitteli tohtoriksi Taide­teollisessa korkeakoulussa, aiheenaan suomalaisten ja perinteisten kiinalais­ten kalusteiden yhtäläisyydet. Niitä on olemassa, vaikka esimerkiksi tanska­laisessa huonekalumuotoilussa Kiinan jäljet ovat nähtävissä selvemmin. Tekihän esimerkiksi Hans Wegner kiinavaikutteisia tuoleja. Niistä kuu­luisin, Wishbonena tunnettu tuoli, on suosiossa Kiinassa esimerkiksi ravin­toloiden ja julkisten tilojen kalusteena.

KUN SAKSAN JA RANSKAN PÄÄMINISTERIT TULEVAT KIINAAN, HEIDÄN MUKANAAN TULEE MERKITTÄVIÄ

BISNESMIEHIÄ. HE SAAVAT AINA MYÖS TILAUKSIA.

Ennen Suomeen tuloaan Fang oli tutustunut suomalaiseen ja muuhun pohjoismaiseen suunnitteluun ja ark­kitehtuuriin kirjojen ja lehtien kautta.

”Kiinalaisille suomalainen design oli jotain aivan uutta. Tottakai Kiinas­sa oli hyvää perinteistä designia, mutta ei modernia. Laatu on ollut huonoa, ja kopiointi suuri ongelma. Suomalaisel­la muotoilulla on yhteys perinteeseen – toisin kuin Kiinassa, jossa huoneka­luperinne on pitkälti katkennut.” •

Noin kolmasosalla muotoiluyrityksistä kansainvälistyminen on kehitysvaiheessa, ilmenee Ornamon kesäkuussa toteuttamissa suhdannekyselyissä. Kyselyihin vastasi 130 yritystä.

Kiinan osuus muotoiluyritysten viennistä on suhdannekyselyjen mukaan 9 prosenttia. Pääosa yritysten

viennistä suuntautuu Pohjoismaihin ja EU:n alueelle.

Jonas Hakaniemen lastenkalusteet päätyvät Shanghain messuille

Teksti: Hannu Pöppönen

Kuva: Petteri Kivimäki

Viime keväänä Helsinkiin tuli bussilastillinen kiinalaisia kalustetehtaiden edustajia Finpron järjestämän tapah-tuman myötä. He tapasivat joukon suomalaisia kalus-tesuunnittelijoita, jotka esittelivät omaa tuotantoaan ja osaamistaan.

Yksi suunnittelijoista oli Jonas Hakaniemi. Hän päätti mennä kiinalaisen lastenkalustevalmistajan juttu-sille. Yrityksen nimi oli suomalaisittain tutun kuuloinen, Shenzhen Sampo.

Shenzhen Sampo on Kiinan suurimpia lastenkalus-teiden valmistajia, ja se myös vie Suomesta Kiinaan tukkipuuna mäntyä.

He ovat käyttäneet aiemmin omia kiinalaisia muo-toilijoitaan, mutta tällä kertaa he halusivat suomalaista muotoilua.

”Heillä on oma tuotanto ja brändi sekä liikkeitä, siinä mielessä hyvä kokonaisuus”, Hakaniemi sanoo.

Muutaman viikon kuluttua tapaamisesta kiinalai-set kutsuivat suomalaiset muotoilijat Etelä-Kiinan Shenzheniin touko–kesäkuun vaihteessa tutustumaan tehtaisiin ja neuvottelemaan jatkosta.

Hakaniemi ja Tapio Anttila neuvottelivat Sampon kanssa tarjouksesta kesän ajan. He työskentelevät ta-vallaan parina, mutta molemmat tekevät omat konsep-tinsa.

Tärkeää on ollut suunnittelijoiden oma aktiivisuus. ”Tämä olisi jäänyt, jos ei oltaisi itse oltu aktiivisia ja

sanottu, että tulemme käymään.”Valmiit kalusteet nähdään maaliskuussa Shenzhenin

kansainvälisillä kalustemessuilla, joilla on vuosittain 150 000 kävijää. •

TÄMÄ OLISI JÄÄNYT, JOS EI OLTAISI ITSE

OLTU AKTIIVISIA JA SA-NOTTU, ETTÄ TULEMME KÄYMÄÄN.

"Suomalainen ja skandinaavinen tyyli tuntuu olevan tällä hetkellä todella kysyttyä Kiinassa”, kertoo kalustemuotoilija Tapio Anttila, joka työskentelee Jonas Hakanie-men tavoin kiinalaisvalmistajille.

Jonas Hakaniemen ka-lusteet nähdään ensi vuonna Shenzhenin kan-sainvälisillä messuilla. Samalla ryhmälle suoma-laissuunnittelijoita tarjot-tiin messuilta tila, jossa he voivat esitellä omaa osaamistaan.

Lähde: Ornamon suhdannekyselyt 2016

Kansainvälinen toiminta vakiintunutta/tasaisesti kehittyvää

Ulkomainen toiminta/vienti vähäistä

Ei lainkaan tarvetta kansainvälistyä

Kansainvälistyminen kasvu- ja kehitys- vaiheessa/panostaa voimakkaasti kansainvälistymiseenKansainvälistyminen kasvu- ja kehitys-vaiheessa/panostaa jonkin verran kansainvälistymiseen

0 5 10 15 20 25 30 35 40

8

16,1

27,7

19,6

28,6

© ORNAMO

Muotoilualan yritysten kansainvälistymistä koskevat tavoitteet 2016,prosenttia yrityksistä

10 15 20 25 30 35

27

17

12

Kansainvälistä toimintaa harjoittavien muotoilualan yritysten päämarkkina-alueet 2016, prosenttia yrityksistä

Lähde: Ornamon suhdannekyselyt 2016

Muut EU-maat (ml. Sveitsi)

Yhdysvallat ja Kanada

Muut Aasian maat

Kiina

Itä-Eurooppa (pl. EU ja Venäjä)

Venäjä

Muu maailma (Afrikka, Oseania)

0 5

9

6

4

2

© ORNAMO

Pohjoismaat31

1

Intia

Latinalainen Amerikka

Hak

anie

men

alb

umi

Ornamon lehti nro 4/2016 14 15

TEEMA

Muotoilun vienti kaipaa strategiaaOrnamon kesäkuussa toteutettu suhdannekat-saus alleviivaa alan viennin haasteita. Vaikka muotoiluyritysten liikevaihdon kasvu on suhdan-nekatsauksen mukaan kiihtynyt ja kannattavuus kohonnut viime vuodesta, yritysten kasvu ei riitä kääntämään alan kokonaisliikevaihtoa nousuun viennin takutessa.

Suhdannekyselyihin vastanneista yrityksistä 16 prosenttia panostaa määrätietoisesti kan-sainväliseen toimintaan. Kahdeksan prosenttia ilmoittaa kansainvälisen toimintansa olevan vakiintunutta ja tasaisen kehittyvää. Osuudet ovat pysyneet samoina vuosina 2013–2016.

Tilanne korostaa kansainvälisen vientijärjes-telmän uudistamisen tärkeyttä, minkä Ornamo on kirjannut myös hallitusohjelmatavoitteisiinsa.

”Muotoilu on EU:n tasolla aineettomaan talo-uteen perustuvan viennin kärjessä. Muotoilu on laajentunut palveluiden tuottamiseen ja strate-giseen suunnitteluun, ja se tuottaa näin useille muille vientialoille lisäarvoa”, toteaa Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Vientistrategiaa kehitettäessä muotoilu olisi-kin tärkeä nähdä osana muuta tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Visuaalisen taiteen keskus Frame vie kuvataiteilijoita maailmalle, musiikkia puolestaan Music Finland. Molempia rahoit-taa opetus- ja kulttuuriministeriö. Muotoilulta vastaava satsaus puuttuu. Heinänen heittääkin pallon valtiolle kansainvälisen muotoilun strate-gian luomiseksi ja toteuttamiseksi.

”Muotoilu on kytkettävä mukaan Aasian yritysvientimatkoille. ”Kun esimerkiksi suoma-laista teknologiateollisuutta viedään maailmalle, mukaan pitäisi ottaa muotoilualan suunnittelu-toimistoja”, Heinänen ehdottaa. "Myös muotoi-lun eri toimijoiden pitää aktivoitua ja organisoi-tua kansainvälistymisen edistämiseksi."

Lisäksi muotoilualan viennin rahoituksen saatavuutta ja byrokratiaa tulisi helpottaa.

”Jotta vientiohjelmat ja rahoitus saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ne on pystyttävä koh-distamaan suoraan yrityksen ydinosaamiseen. Kansainvälistymiseen tarvittavan tuen hakeminen ei saa viedä kohtuuttomasti työ aikaa eikä vaatia erityisosaamista, muuten se jää pieniltä yrityksiltä tekemättä.”

Ranska avasi Satu Maaraselle markkinat KiinaanTeksti: Hannu Pöppönen

Muotisuunnittelija Satu Maaranen vastaa pu-helimeen Singaporessa. Pre Helsinki, jonka luovana johtajana Maaranen toimii, on pitänyt juuri esityksen toiminnastaan Design Finland 100 -seminaarissa.

Suomalaista muotia edistävä Pre Helsinki täyttää ensi keväänä viisi vuotta. Se on esitel-lyt suomalaisia muotisuunnittelijoita Kiinassa jo kolme kertaa, ja näyttäytynyt myös New Yor-kissa sekä Pariisin muotiviikoilla syksyisin.

Maaranen voitti kansainvälisen Festival de Hyèresin suunnittelukilpailun pääpalkinnon vuonna 2013. Hän työskentelee freelancerina muun muassa Marimekolle ja ranskalaiselle Petit Bateaulle. Rans-kan kautta hänen osaamiselleen avautui markkinat myös Kiinassa. Hänestä tuli ensimmäinen ulkomainen kiinalaisen Exception de Mix-mind -yrityksen suunnittelija.

”Yhteistyö alkoi vajaat kolme vuotta sitten. Olin Ranskassa ja brändin johtaja tuli juttelemaan. Hän sanoi, että haluaisi tehdä yh-teistyötä ja kutsui minut Kiinaan. ”

Kuoseistaan ja tekstiileistään tunnettu Maaranen on auttanut yri-tystä malliston rakentamisessa. Hän auttoi yritystä myös rakenta-maan printtistudion ja värilaboratorion, jotka ovat nyt valmiita.

Exception de Mixmind kiinnostui myös muista suomalaisista suunnittelijoista. Lokakuun puolivälissä yritys kutsui Pre Helsingin suunnittelijoita Shanghain muotiviikon aikana showroomiinsa esitte-lemään vaatteitaan nuorekkaalle Why not -brändilleen.

”Pressiä oli paikalla valtava määrä, muun muassa Kiinan Vogue, ID ja Marie Claire. Pre Helsingistä on tehty juttuja, mutta myös kaup-paa syntyi jo ensimmäisenä päivänä”, Maaranen kertoo.

”Ylipäätään se, että ollaan pohjoisesta, herätti vahvaa ihailua. Ih-miset halusivat tutustua mallistojen lisäksi suunnittelijoihin ja kyseli-vät meidän kulttuuristamme ja elämästämme.” •

Sadun vinkki Kiina-bisnekseen: Valitse oikea brändiBrändien arvostus on Kiinassa korkealla ja yhteistyö oikean brän-din kanssa on tärkeää. Exception de Mixmind on tuntematon Euroopassa, sillä se toimii tällä hetkellä vain Kiinan markkinoilla, jossa sillä on 130 myymälää.

”Olemme kyselleet ihmisten mielipiteitä ja todenneet, että teem-me yhteistyötä parhaan brändin kanssa. Se on Kiinan arvoste-tuimpia brändejä tällä hetkellä, ja muun muassa Kiinan presiden-tin puoliso käyttää Exception de Mixmindin vaatteita.”

Ornamon lehti nro 4/2016 16

ORNAMO OPASTAA ORNAMO OPASTAA

Kansainvälistyminen on investointi, johon varatut resurssit kannattaa käyttää harkitusti. Kansainvälistymisen tueksi tarvittavat sopimukset on hyvä tehdä huolella, mihin Ornamon englanninkieliset sopimuspohjat tarjoavat apua. Kansainvälistyvän yrityksen on tärkeää huomioida myös paikallinen kulttuuri ja kulutustottumukset. Maailma ei ole niin globaali kuin kuvittelemme.

Teksti: Iiris Adenius / Kuva: Anni Koponen

Sopimukset kuntoon, paikallinen kulttuuri haltuun

K ansainvälistymiseen eri­koistuneen Harvardin yli­opiston professori Pankaj

Ghemawatin mukaan ihmiset yliarvioivat systemaattisesti globaalin talouden merkityksen yli kolminkertaiseksi todellisiin lukuihin verrattuna. Asiakkaat saattavat kyllä ostaa ulkomailla suunniteltuja ja valmistettuja tuotteita tai palveluja, mutta yllät­tävän usein osto tapahtuu paikal­lisen kauppiaan tai jälleenmyyjän kautta. Tämä kannattaa huomioi­da kansainvälisille markkinoille lähtiessä. Kaikkea ei kannata eikä tarvitse tehdä itse, vaan perin­teisessä tuotemyynnissä voi olla järkevää hyödyntää olemassa olevia jakelukanavia ja ulkoistaa kansainvälinen myynti paikalli­selle jälleenmyyjälle.

Mikäli tarkoituksena on itse etabloitua kohdemarkkinoille, paikallisten markkinoiden tun­temusta voi lisätä esimerkiksi hyvillä rekrytointipäätöksillä. Sanotaan, että yritys on yhtä kan­sainvälinen kuin sen henkilöstö.

Hyvät sopimuspohjat helpot­tavat myyntineuvotteluita Kansainvälistyminen vaatii huo­lellista suunnittelua. Kansain­välistyvän yrityksen tulee muun muassa miettiä tarkoin, miten rahoitus kansainvälistymiselle järjestyy, ovatko omat aineet­tomat oikeudet suojattu kohde­markkinoilla, millaisia verovaiku­tuksia erilaisilla toimintamalleilla on ja millaisia sopimuksia yritys tarvitsee kansainvälistymisensä tueksi.

Kun sopijapuolet toimivat eri lainkäyttövallan alla on hyvä muistaa, että sopimukseen sovel­lettava lainsäädäntö on lähtökoh­taisesti ainakin toiselle sopija­puolelle vieras. Asioista on tällöin sovittava yksityiskohtaisemmin kuin tilanteissa, joissa sopijapuo­let toimivat saman maan lainsää­dännön alla.

Sopimus on aina syytä tehdä tarkasti, jotta sen perusteella voidaan mahdollisimman usein ratkaista mahdolliset riitatilan­teet. Myyntineuvotteluita helpot­

taa, jos myyjällä on jo valmiiksi ainakin englanninkieliset sopi­muspohjat, joissa on huomioitu kansainvälinen sopimuskäytäntö.

Tätä työtä helpottaaksemme olemme Ornamossa laatineet englanninkieliset suunnittelu­, lisensointi­ ja jälleenmyynti­sopimukset, jotka voit ladata käyttöösi jäsensivuiltamme. •

KUN SOPIJAPUO-LET TOIMIVAT ERI

LAINKÄYTTÖ VALLAN ALLA, ASIOISTA ON SOVITTAVA YKSITYIS­KOHTAISESTI.

Esimerkkejä Ornamon kansainvälisistä sopimuspohjista

SUUNNITTELUSOPIMUS (DESIGN AGREEMENT)

Mihin käytetään?• Varmistamaan, että suunnittelutyötä tehdään

räätälöidysti asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Keskeiset ehdot: • Suunnittelutyön tulokset• Osapuolten velvoitteiden määrittäminen• Suunnittelutyön hyväksyminenAikataulut• Suunnittelutyöstä maksettava palkkio• Suunnittelutyön käyttöönotto ja käyttöoikeudet

(voidaan sopia erillisellä lisenssisopimuksella)Miksi sopiminen tärkeää?• Suunnittelutyön ja -prosessin täsmentäminen

on tärkeää, jotta molempien osapuolten odotukset vastaavat mahdollisimman hyvin lopputulemaa, ja työstä maksettava korvaus on linjassa tehdyn työn kanssa.

LISENSSISOPIMUS (LICENCE AGREEMENT FOR DESIGN RIGHTS)

Mihin käytetään?• Varmistamaan, että suunnitelman tai mallin käyttö-

oikeudet myönnetään sovittuun käyttötarkoitukseen. Keskeiset ehdot:• Kuinka pitkäksi aikaa lisenssi eli käyttöoikeus

luovutetaan• Mille alueelle oikeus luovutetaan • Mitä käyttöoikeus kattaa Käyttöoikeuden muut rajoitukset• Minkä suuruinen korvaus käyttöoikeudesta maksetaan• Mihin korvaus käyttöoikeudesta perustuu • VastuutMiksi sopiminen tärkeää?• Käyttöoikeudesta sopiminen on tärkeää, jotta osapuolet

tietävät omat oikeutensa ja vastuunsa. Ilman lisenssi-sopimusta myönnetyn käyttöoikeuden laajuus jää yleen-sä epäselväksi, eivätkä osapuolet tiedä varmaksi, mitä he saavat tai eivät saa käyttöoikeuden perusteella.

Huom! Mikäli sovellettavaksi lainsäädännöksi ei valita Suomen lakia, sopimusehdot kannattaa aina tarkistuttaa paikallisella lakimiehellä.

Sopimuspohjat löydät osoitteesta ornamo.fi/sopimukset (kirjautuminen jäsentunnuksilla).

Hyödynnä Ornamon koulu-tussarja sopimuskäytännöis-tä. Lisätietoja viikkokirjeissä. Joulukuu: Suojaamisen hy-vät käytännöt ja toimiminen loukkaustilanteissa Tammikuu: Kansainvälinen sopimusjuridiikka Helmi/maaliskuu: Palvelu-konseptin tuotteistaminen

Ornamon lakimies Iiris Adenius palvelee jäseniä lainopillisissa asioissa tiistaisin ja torstaisin, p. 043 2112 723.

Anni K

oponenOrnamon lehti nro 4/2016 18 19

Lähde ehdolle kunnallisvaaleihin

YTIMESSÄ

Kirsi Niinimäki Muodin tutkimuksen professori Aalto-yliopistossa. Johtaa tutkimusryhmää Fashion/Textile Futures, joka tutkii mm. tekstiilimateriaalien uusia innovaatioita. Muodin BA-tutkinnon pääainevastaava ja FACT-maisteriohjelman (The Fashion and Collection Design Program) koulutusohjelmajohtaja.

Mistä syntyy muoti-ilmiö?

Aalto­yliopiston muodin pääaine arvioitiin ke­sällä maailman kolman­neksi parhaaksi muodin kandidaatti ohjelmaksi

kansainvälisessä Business of Fashion ­verkkomedian arviossa. Saavutus on kova maassa, jossa puhutaan mar­ginaalista kieltä, ja joka on syrjässä muodin keskittymistä.

Mitä piilee saavutuksen takana? Tarvitaan oikeita ihmisiä ja työpa­

reja, verkostoja sekä taitoa keskittyä oleelliseen.

Koulutuksemme pohjautuu tiivii­seen opettaja­oppilassuhteeseen ja opiskelijan oman ilmaisun kehittä­miseen. Lehtori Tuomas Laitinen, Aallon muotiosaamisen sydän, on kertonut tekevänsä työtä kuin design director, koulien, ja jalostaen nuorten luovuutta ja idearikkautta. Tuotteliai­suus on tärkeää, jotta oma muotinäke­mys kehittyy.

Suomalaisen vaatesuunnittelun vahvuus, joka tunnetaan myös kan­sainvälisesti, on luovuus. Luovuus ja omaperäinen näkemys ovat muodin ammatillisia vahvuuksia, joita hakevat niin huippubrändit kuin H&M:kin.

Lisäksi keskeistä on yhteistyö tekstiilisuunnittelun opetuksen

LUOVUUS ON MUODIN

AMMATILLINEN VAHVUUS, JOTA HAKEVAT NIIN HUIPPUBRÄNDIT KUIN H&M:KIN.

kanssa. Käyttämämme pedagogiikka, jota professori Maarit Salolainen on ollut vahvasti kehittämässä, avaa rakenteellisen tekstiilisuunnitte­lun kaikille muotoilun opiskelijoille. Meiltä valmistuvat muodin osaajat ovatkin tunnettuja materiaalisesta ja kokeellisesta ilmaisusta sekä syvälli­sestä teollisten tekstiilitekniikoiden tuntemuksesta.

Muodin koulutusta on Aallossa kehitetty hyvin päämäärätietoisesti jo usean vuoden ajan ja tässä työs­sä professori Pirjo Hirvonen on ollut avainasemassa. Koulutusta on strategisesti kansainvälistetty ja

opetusmetodeja uudistettu vastaa­maan kansainvälisen toimintakentän vaatimuksia.

Kansainvälisessä vertailussa suo­malaisen muotiteollisuuden luvut ovat pieniä, mikä ei kuitenkaan kuvaa kokonaistilannetta. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on perustet­tu paljon suuria ja pieniä muotialan yrityksiä, ja vaateteollisuudessa painottuu kaupallisuus. Suomessa puolestaan on keskeistä suunnitte­lun taso ja taiteellisuus. Suomalainen suunnittelu osaaminen on vientituot­teena erittäin tunnettu, auttaa suoma­laisosaajia työllistymään kansainväli­siin muotitaloihin.

Tanskan tai Ruotsin kaltaista valtaisaa muotibisnestä on vaikea synnyttää Suomeen nykyisillä eväillä. Suunnittelija on harvoin markki­noija tai tuotannon osaaja. Laajempi muotiteollisuuden menestys vaatisi laajempaa muodin osaamista ja siten laaja­alaisempaa muodin koulutusta, jota Suomessa ei ole.

Suomen muotiosaaminen voi kui­tenkin edetä omilla ehdoillaan; vahva ammatillinen osaaminen ja huippu­tason luovuus ovat suomalaisten muotisuunnittelijoiden valttikortit maailmalla. •

10. – 13. 1. 2017tiistai–perjantai

TAPAHTUMAPAIKKA Frankfurt am Main, messukeskus. Yli 2.850 näytteilleasettajaa kaikkialta maailmasta esittelemässä sisustustekstiilien uutuuksia.

TÄSTÄ ON KYSE Ainutlaatuinen tilaisuus kokea ja tilata uudet tuotteet kodinsisustamiseen ja projektikohteisiin sekä ottaa selvää tekstiilialan tulevasta suunnasta.

SINUN ROOLISI Toteuttaa Heimtextilin avulla oma menestystarinasi: vaihda näkemyksiä ja kokemuksia toisten ammattilaisten kanssa. Tee elämysmatka trendien äärelle Heimtextilin Theme Park EXPLORATIONS-näyttelyssä ja tutki lumoavia pintoja ja kuoseja. Inspiroidu Heimtextilin näytteilleasettajista ja 2017/2018 trendimaailmasta. Lisätietoja ja messuliputheimtextil.messefrankfurt.cominfo@finland.messefrankfurt.comPuh. 040 544 5577

6337

8-02

5_H

T_A

llgem

ein_

Orn

amo_

97x2

80 •

FO

GR

A 3

9 •

CM

YK

• bs

11.1

0.20

16

D

U: 1

4.10

.201

6

Fi

nnla

nd

Telling Textile Stories

Ornamo kannustaa kaikkia jäseniään lähtemään ehdolle kunnallisvaaleihin, jotka pidetään 9.4.2017. Muotoili-joita tarvitaan tuomaan käyttäjän näkökulmaa kuntien päätöksentekoon tilanteessa, jossa julkinen talous ja

palvelujen vaatimustaso kiristyvät. Yhteinen tehtävämme on luoda parempaa kaupunkia ja hyvinvointia sekä laadukkaita, kustannus-tehokkaita palveluita. Laadukas kuntien kehittäminen tarvitsee ammattilaisten osaamista!

Ornamo tarjoaa kunnallisvaaleissa ehdolla oleville jäsenilleen näkyvyyttä Ornamon lehdessä, nettisivuilla ja somekanavissa. Lisätietoja Ornamon viestinnästä, p. 043 211 0755, media@ornamo.fi.

Kunnallisvaalien ehdokashakemukset on jätettävä viimeis-tään tiistaina 28.2. ennen klo 16. Lisätietoa www.vaalit.fi.

Ornamo valmistelee parhaillaan uutta kunnallisvaaliohjelmaa. Lisätietoja Asta Boman-Björkelliltä, p. 046 878 2571, asta.boman@ornamo.fi.

ORNAMON JÄSEN!

Tampereen Vuoreksen kaupunginosan rakentamisessa on toteutettu taideohjelmaa, jonka tavoitteena on rakennetun ympäristön arvon kohottaminen taiteen keinoin. Kuvassa kuvanveistäjä Pentti Kukkosen teos.

Nik

las K

ulls

tröm

Ornamon lehti nro 4/2016 20 21

NÄKÖKULMA

Me olemme erittäin hyviä puhumisessa, jokaisen ai­heen läpikeskustelemisessa.

Ajattelen, että jos todella haluaa tehdä hyvän muutoksen, pitää piirtää malli”, Runa Sabroe sanoo.

Sabroe on Tanskan designkeskuk­sen ohjelmajohtaja, joka puhui suo­malaisyleisölle syyskuussa kaupun­kien kehittämistä ja osallistamista pohtineessa Better Cities Together ­seminaarissa.

”Aina kun tehdään kaupunkisuunni­telmia, aiheesta järjestetään kuulemi­nen. Mutta näkeminen ja kokeminen on paljon voimakkaampaa. Haluaisin että Pohjoismaissa siirryttäisiin kes­kustelukulttuurista prototyyppikult­tuuriin”, Sabroe painottaa.

Hän toivoo, ettei suunnittelu olisi pelkkää puhetta vaan vaikka nopeastikin tehtyjä piirustuksia tai pienoismalleja, joita uudet 3D­mallinnusvaihtoehdot ovat tehneet helpommiksi toteuttaa.

”Pienoismalli on jotakin konkreet­tista.”

Konkreettista tietoa nuuskijaohjelmillaSabroen periaatteiksi ovat muotou­tuneet pienoismallien lisäksi ihmis­lähtöisyys, datan visualisointi ja yhteistyö. Hän muistuttaa, että muo­toilu koskee usein koko kaupungin siluettia, mutta myös pienen ihmisen kokemusta omasta kaupungistaan.

”On tärkeää hahmottaa, mitä ihmi­set tarvitsevat.”

Nykyään tietoa on helppo saada. Dataa vaikkapa ilmanlaadusta ja ih­misten liikkeistä voi kerätä kattavasti. Sabroe on osallistunut projekteihin, joissa ihmisten liikkeitä on seurattu matkapuhelinten wlan­verkkojen nuuskijaohjelmilla. Tällaisten tieto­jen visualisointi antaa konkreettisia välineitä päättäjille ja muotoilijoille ihmisten tarpeista.

”Keräsimme nuuskijaohjelmilla tietoa Roskilden festivaaleilla muun muassa siitä, milloin väliaikaiset vessat pitää tyhjentää tai milloin kuu­muudessa pölisevä maa pitää kastella. Seurasimme ilmanlaatua, ihmisten kulkemista ja pyrimme tekemään fes­tivaalista paremman”, Sabroe sanoo. ”Festivaali on kuin pieni kaupunki, samantyyppisiä asioita pystytään pa­rantamaan kaupungissakin.”

Yrittäjät mukaan kaupunkisuunniteluunSabroe sanoo, että suunnitteluproses­sista unohdetaan usein yrittäjät.

”Heidät on hyvin tärkeää ottaa mukaan aina kun muutetaan kaupun­gissa jotain.”

Harvoin kaupunkisuunnittelua päästään tekemään täysin tyhjästä, ground zero ­tilanteesta.

”Kaupunkisuunnittelutilanteessa on aina mukana monta monituista tekijää – valtio, kaupunki, kansalaiset.

NÄYTÄ SE!Muotoilu on prosessi, joka on ymmärrettävämpää, jos sen näyttää. Näin sanoo Tanskan designkeskuksen ohjelmajohtaja Runa Sabroe. Kaupunkisuunnittelussa unohdetaan usein kiinteistöissä mukana olevien yrittäjien mielipiteet, Sabroe lisää.

Teksti: Hannele Huhtala / Kuva: Anni Koponen

HALUAISIN ETTÄ POH-

JOISMAISSA SIIRRYTTÄISIIN KESKUSTELU­KULTTUURISTA PROTOTYYPPI­KULTTUURIIN.

Muotoilu lisää tasapainoa eri tekijöi­den välille. Ajattelen, että design voi tehdä tulevaisuudesta totta.”

Yhden esimerkin Sabroe kertoo Kööpenhaminasta. Startup­yritys CPH Containers halusi puuttua Kööpenhaminaakin vaivaavaan on­gelmaan: asuntopulaan. He ottivat yhteyden kuljetusalan jättifimaan Maerskiin ja pyysivät saada kehittää Maerskin entisistä konteista asun­toja: helposti liikuteltavia, yksinker­taisesti kytkettäviä asuntoja, joilla voitaisiin ratkaista rakentamisen ekologisia kysymyksiä ja asuntopulaa. Kontit pystytettiin Kööpenhaminassa satama­alueelle, jossa ei varsinaisesti olisi lupaa pystyttää asumuksia.

Samoin Helsingin ravintolapäivän yksi alkukimmoke oli pöhköiltä tun­tuneiden sääntöjen vastustus. Tämä esimerkki tunnetaan myös Tanskassa, kehottaako Sabroe siis kansalaistot­telemattomuuteen?

”No en ehkä puhuisi kansalais­tottelemattomuudesta, mutta kyllä Kööpenhamina haluaa tulla tunnetuk­si kaupunkina, jossa saa kokeilla. Kan­natan ajattelumallia, jossa ryhdytään reippaasti toimeen”, Sabroe sanoo.

Konttiasumuksien mahdollisuuksia suunniteltiin kutsumalla päättäjät kes­kustelutilaisuuteen, joka järjestettiin kontissa. Näyttämällä millainen kont­tiasunto on käytännössä, saadaan Sa­broen mukaan parempia tuloksia kuin vain puhumalla mahdollisuudesta. •

Tanskalainen Runa Sabroe työs-kentelee ohjelmajohtajana Danish Design Centressä, DDC:ssä eli Tanskan designkeskuksessa. Hä-nen johtamansa Design Cities -hanke auttaa kehittämään kestä-viä bisnesmalleja kaupunkisuun-nitteluun.

Sabroella on taiteiden maisterin tutkinto mediaopinnoista ja hän on kirjoittanut useita artikkeleita palve-lumuotoilusta sekä designin roolis-ta innovaatiotyökaluna.

Muotoilu ja suunnittelu vaativat sitä, että eri ta-hoilla on yhteinen näkemys siitä, mihin päin ol-laan menossa. Tässä visualisointi auttaa, korostaa Tanskan designkeskuksen ohjelmajohtaja Runa Sabroe. Hän vieraili syyskuussa Helsingin kau-pungin, Ornamon, Grafian, ATL:n, SAFA:n ja Aalto- yliopiston seminaarissa, joka keräsi Helsingin kau-pungintalon juhlasalin lähes täyteen. Seminaari pureutui kaupunkien kehittämiseen, yhteissuunnit-teluun ja osallistamisen tapoihin.

Ornamon lehti nro 4/2016 22

WWW.IMM-COLOGNE.COM

KANSAINVÄLISET SISUSTUSMESSUT 16.–22.01.2017Suunnannäyttäjä: imm cologne antaa tärkeimmät virikkeet, joilla uuden vuoden voi aloittaa menestyksekkäästi. Ainoastaan tässä tapah-

tumassa kansainvälisellä huonekalualalla on mahdollisuus kohdata yhtä monipuolinen ja eri puolilta maailmaa peräisin olevien huonekalu-

jen, sisustustavaroiden ja sisustussuunnitteluratkaisujen valikoima. Tätä tarjontaa täydentävät ihanteellisesti LivingKitchen-keittiötapahtu-

massa esitellyt uusimmat trendit ja innovaatiot. Koe globaalit sisustusmarkkinat kokonaisuudessaan yhdellä kertaa Kölnissä!

imm cologne ja tapahtuma:

Päivi Ahvenainen, Edelte Oy, Sahakyläntie 5, 04770 Sahakylä

Puhelin + 358 10 616 8400, Fax + 358 10 616 8402, koelnmesse@kolumbus.fi

210_280_IMM17_ORNAMO_tiedote_FI.indd 1 26.10.16 12:37

BACK APP FINLAND P. 044 378 0478 | ATTE@BACKAPP.FI

BACKAPP.FI

Back App -tuolin salaisuus piilee pallossa tuolin alla, jonka aikaansaama liike vahvistaa keskivartalon syviä tukilihaksia ja vilkastuttaa verenkiertoa. Samalla pysyt virkeämpänä ja säästyt monilta paikallaan istumisen vaivoilta. Back App vahvistaa selkää pitämällä ryhdin hyvänä ja vartalon jatkuvassa pienessä liikkeessä.

LiikuttAvAn hyvä työtuoLi

KoKeile vELoITuKsETTA!

BACKAPP.FI

BackApp_ilmoitus_Ornamo_210x280mm_maaliskuu2015.indd 1 3/5/15 10:28 AM

Ornamon Teosmyyntinäyttelyyn Helsingin Kaapelitehtaalla 11.3.−19.3.2017 voivat osallistua Ornamon varsinaiset ja vapaajäsenet.

Suomi täyttää 100 vuotta. Miten sinä tulkitset juhlavuotta omissa teoksissasi? Näyttelyssä esitellään materiaalipohjaista taidetta ja uniikkiesineitä, ei sarjatuotantoa. Teosten tulee olla valmistettu vuoden 2013 jälkeen. Näyttelyyn tulee kultakin taiteilijalta 1–3 teosta esille. Näyttelyyn ilmoitettuja töitä ei saa myydä ennen näyttelyä. Jäsenet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kun teos myydään näyttelystä, taiteilija voi tuoda tilalle uuden. Myynnin välitysprovisio on 35 %. Ilmoittautuminen alkaa 1.12.2016 ornamo.fi-sivuilla sähköisesti. Tällöin ilmoitetaan myös osallistumismaksu.

Ornamon Teosmyynti 2017 Kaapelitehtaan Puristamo Helsinki11.−19.3.2017

Vuonna 2016 Ornamon Teosmyyntinäyttelyn kokonaismyynti oli 89 161 euroa, josta Valtion taideteostoimikunnan

osuus oli 26 575 euroa. Näyttelyn tuloilla katetaan näyttelyn järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.

Ornamo ei tuota tapahtumasta voittoa.

w w w . h e l s i n g i n t a i t e i l i j a s e u r a . f i I w w w . m y y n t i k o k o e l m a . f i

GALLERIA KATARIINA

Kalevankatu 16 00100 Helsinki • Avoinna ti-pe 11-17, la-su 12-16puh. 09 666 677 • sähköposti hannele.nyman@helsingintaiteilijaseura.fi

GALLERIA KATARIINAN STUDIO

10.12.-30.12.2016Helsingin Taiteilijaseuran joulunäyttely

4.1.-22.1.2017Taira TigerMaalauksia

25.1.-12.2.2017Vesa ArjatsaloMaalauksia

15.2.-5.3.2017Maaria OikarinenMaalauksia

8.3.-26.3.2017Aki TurunenMaalauksia

10.12.-30.12.2016Christina HolmlundTeoksia

4.1.-22.1.2017Catharina KajanderInstallaatio

25.1.-12.2.2017Eeva-Liisa RautalahtiMaalauksia

15.2.-5.3.2017JAMA: Jaana Pietilä & Mari LiimatainenInstallaatio

8.3.-26.3.2017Ilona RaipalaGrafiikkaa

Aki turunen: Sateenkaari yöllä, kirkas valo, 2015-16, öljy kankaalle, 120 x 135 cm

Christina Holmlund: Suru,2015, sekatekniikka, 20 x 20 cm

ORNAMOLAINEN

Yrittäjän tie vei punaiselle matolle

”Balmuirin alkusysäys oli tieto siitä, että emme voi saada lasta. Ystäväni olivat

alkaneet saada lapsia ja ajattelin, että minullakin täytyy olla elämässäni jo­tain muuta kuin työ Nokiassa. Olin jo pitkään luonnostellut sisustustuottei­

ta, ja päätin toteuttaa haaveeni. Kävin naisyrittäjäkoulutuksen ja laadin liiketoimintasuunnitelman viidek­si vuodeksi. Siihen meni yhdeksän kuukautta.

Jos olisimme saaneet helposti lapsen, en olisi lähtenyt yrittäjäksi. Jos olisin jäänyt Nokialle, enkä perustanut Balmuiria, niin meillä tuskin olisi lapsia. Kävi nimittäin niin onnekkaasti, että kun yritykseni oli toiminut puolitoista vuotta, tulinkin yllättäen raskaaksi.

Laatutietoisuus on veren perintöä. Kun naapurin rouvat kävivät isoäitini luona kuuntelemassa radiosta kirkonmenoja, he tarkistivat pöytäliinan saumat. ”Hyvät saumat, hyvä talo, huonot saumat, huono talo”. Balmuirissakin laatu on tärkeää. Emme keskustele alihankkijoiden kanssa hinnoista, vaan laadusta.

Erottautuminen on yrittäjän elinehto. Me osallistuimme heti alussa suuriin messutapahtumiin kuten Pariisin ja Tokion muotiviikoille.

Olemme eurooppalainen brändi. Suomalaisuus ei itsessään ole myyntivaltti kansainvälisillä markkinoilla, se on vain hyvä lisä. Tärkeämpää on hyvä tuote.

Muotoilualan oppilaitoksiin tarvit­taisiin lisää kaupallista näkemystä. Tuntuu, että suomalaisten suunnitte­lijoiden haasteena on tehdä kaupal­lisesti menestyviä tuotteita. Yritys­tään ei voi rakentaa tukien varaan. Jos valittaa, että ei ole rahoittajia, kannattaa katsoa peiliin. Onko tuote kiinnostava? Onko bisnescase skaa­lautuva?” •

Teksti: Päivi Lehto-Trapnowski

Etsitkö rahoittajaa tai yhteistyökumppanei­ta? Haluaisitko laajentaa yritystäsi, mutta arkailet ensimmäisen askeleen ottamista?

Muotoilualan yrittäjällä on tyypillisesti laaja työnkuva suunnittelusta hallintoon, myyntiin ja markkinointiin. Luova työ on in­nostavaa ja imaisee mukaansa. Usko omaan visioon on tärkeää ja muotoiluyritykset ovatkin keskimääräistä kasvuhaluisempia. Menestystä kuitenkin jarruttavat työn heik­ko kannattavuus, alhainen hinnoittelu ja jopa korvaukseton työ. Kilpailu alalla on kovaa.

Kun yritys kasvaa, muotoiluyrittäjän ajasta yhä suurempi aika kuluu markkinointiin ja yrityksen hallinnointiin. Muotoilijan on rai­vattava tilaa työpäiväänsä ehtiäkseen myös toteuttaa intohimoaan, suunnittelua.

Muotoilualan yritysten ansaintalogiikka nojaa vahvasti tuntilaskutukseen ja muo­toilusta saatava taloudellinen voitto jää asiakasyrityksiin. Teollisoikeuksien parempi hyödyntäminen tukisi yritysten taloudellista menestymistä. Julkisiin hankintoihin osal­listuminen laajentaa yritysten asiakaskun­taa. Myös palvelutuotantoon ja aineettomaan arvonluontiin keskittyminen tuotesuunnit­telun rinnalla on tulevaisuutta.

ORNAMO PALVELEE

Heidi Jaara myi lapsena leikkimökistään karkkeja kavereille. Nyt hänen per-heyrityksensä Balmuir myy sisustustuotteita 70 maas-sa. Menestyksessä auttoi ostokokemus Nokialta ja rohkeus yrityksen alkumet-reillä: messupaikka Maison & Objet-messuilla Pariisissa Ralph Laurenin vieressä oli menestys.

Lakimiehen palvelut, koulutukset ja jäsenneuvonta. Hyödynnä Ornamon tarjoamat lukuisat palvelut ja rahanarvoiset edut!

Ornamo valvoo muotoiluyrittäjien etuja

Muotoiluyrittäjän palvelut

Lainopilliset palvelut tukenasiVoit kääntyä Ornamon laki-miehen puoleen, kun kaipaat esimerkiksi IPR-asioihin, kil-pailukieltoihin, sopimuksiin tai liiketoimintasi kehittä-miseen liittyvää neuvontaa. Lakimies vastaa Ornamon jäsenten kyselyihin tiistaisin ja torstaisin klo 9:30–17:00, p. 043 2112 723. Palvelu on maksuton. Sähköposti iiris.adenius@ornamo.fi.

Muistathan hyödyn-tää Ornamon sopimusmal-lit! Löydät sopimusmalleja ja ohjeistuksia sähköisistä jä-senpalveluista.ornamo.fi/sopimukset

Neuvoja liike- toiminnan kehittämiseenOrnamon asiantuntija neuvo-vat sinua liiketoimintasuun-nitelman ja IPR-strategian suunnittelussa ja rakentami-sessa. Saat myös tietoa hin-noittelusta ja palkkioista.

Ornamosta kuulet toi-mintaympäristön muutoksis-ta kotimaassa ja ulkomailla. Seuraamme muotoiluyrittä-jyyden kehitystä ja muo-toilualan työmarkkinoita vuosittaisilla tutkimuksilla. Kartoitamme työelämän tren-dit ja näytämme, miten pal-kat kehittyvät. ornamo.fi/tutkimukset

Ornamon sähköisiin jäsenpalveluihin pää-set kirjautumaan osoitteessa ornamo.fi/kirjaudu. Samassa osoitteessa voit luoda itsellesi uuden salasanan. Tiesithän, että Ornamon jäseneksi voi päästä, vaikka ei olisi suorittanut muotoi-lualan korkeakoulututkintoa. Jäseneksi otetaan myös muotoilun alalla merkittävää työtä tekeviä korkeakoulutettuja henkilöi-tä, kuten muotoiluyrittäjiä ja muotoilualan asiantuntijoita.

Kouluttaudu ja verkostoiduIlmaisissa jäsenkoulutuksis-samme lisäät ammatillista osaamistasi ja saat uusinta tietoa muotoilualan yrittäjyy-destä. Saat myös tilaisuuden vaihtaa ajatuksia oman alasi tekijöiden kanssa.

Ornamon jäsenenä sinulla on mahdollisuus myös Or-namo-TEK -kaksoisjäsenyy-teen. TEKin jäseninä muotoi-lijat saavat käyttöönsä myös TEKin palvelut ja edut, kuten laajat lakipalvelut sekä ver-kostoitumismahdollisuudet TEKin yrittäjäklubissaornamo.fi/koulutuksetornamo.fi/ornamo-tek-kaksoisjasenyys

Asiantuntijat saatavillasiVoit ilmoittaa yrityksesi avoi-mista työpaikoista Ornamon kotisivulla ja uutiskirjeessä, joka tavoittaa jäsenemme vii-koittain.

Voit tutustua alan parhai-siin tekijöihin ja löydät hyviä rekrytointimahdollisuuksia myös finnishdesigners.fi -sivustoltamme. ornamo.fi/tyopaikatfinnishdesigners.fi

Tukea yrityksen rahoitukseenOrnamossa saat rahoitus-neuvontaa ja -koulutusta sekä tietoa rahoitushauista. Voit hakea myös Ornamo-säätiön apurahoja oman työ-si, projektisi tai tuotteesi ke-hittämiseen.

Kuka?Heidi Jaara, yrittäjä

Kauppatieteiden maisteri Balmuirin liikevaihto vuonna 2015

noin 4,3 miljoonaa. Suurin vientimaa: Japani, Venäjä

ja Sveitsi Vienti yli 70 % liikevaihdosta.

Asiakkaina mm. isoja tavarataloja: Stockmann, Isossa Britanniassa

Liberty, Venäjällä Tsum ja Ruotsissa N&K.

Päivi Lehto­Trapnow

ski

Ornamon lehti nro 4/2016 28 29

Ornamon hallitukseen valittiin syyskokouksessa 3.11. kaksi uutta jäsentä: tekstiilitaiteilija, taidepedagogi Laura Isoniemi ja sisustusarkkitehti Elina Katajamäki.

Uutta näkemystä hallitukseen

Laura Isoniemi kertoo olevansa pitkän matkan moniosaaja.

”Tapani vaikuttaa muotoilun kentällä on ollut elinikäisen oppimi­sen malli; jokaisella vuosikymmenellä olen opiskellut jotain uutta: tekstiili­taiteen, taidepedagogiikan ja Idbm Pro ­opinnot Aalto­yliopistossa ovat pitäneet minut kiinni kiinnostavissa muotoilu­ ja taidehankkeissa jo kolme vuosikymmentä. Uskon juuri tämän osaamiseni olevan hedelmällisin anti Ornamon hallitustyöskentelyssä.”

Tällä hetkellä Isoniemi työskentelee ideoimansa Suomi 100 Echoes – 100 Years of Finnish Design and Architec­

ture ­näyttelyn tuottajana ja kuraatto­rityöryhmän jäsenenä.

Elina Katajamäki kertoo olevan­sa eteläpohjanmaalaisilla juurilla varustettu kuopiolainen. Muotoilun ja käsillä tekemisen kulttuurin hän on perinyt lapsuuskodistaan. Katajamä­ellä on Kuopiossa oma sisustusarkki­tehtitoimisto, Avico Sisustusarkkiteh­dit. Hän lähti vastikään mukaan myös Itä­Suomen Muoto ry:n toimintaan.

”Tavoitteenamme on parantaa muotoilun asemaa ja tunnettuutta Itä­Suomessa. Siksi aktivoiduin hake­maan myös Ornamon hallituspaikkaa. Tarvitsemme verkostoa ja yhteyksiä

kansalliseen järjestöömme ja muihin ornamolaisiin, jotta saisimme kaiken irti muotoilun ilosanomasta myös Itä­Suomessa.” •

Laura Isoniemi ja Elina Katajamäki aloittavat Ornamon hallituksessa vuoden 2017 alussa.

ORNAMOLAINEN ORNAMOLAINEN

Uusi ornamolainen

Mikä on Muistikylä-projekti?Muistikylä on Salon Muistiyh­distyksen keväällä 2016 alkanut kolmivuotinen projekti, jonka päätavoitteena on vahvistaa muis­tisairaan ihmisen osallisuutta ja toimijuutta omassa toimintaym­päristössään. Tämä tapahtuu sosi­aalista ja fyysistä esteettömyyttä parantamalla. Tavoitteenamme on myös luoda malli muistiystä­vällisestä yhteisöstä, jotta tulevai­suudessa mahdollisimman moni muistisairas voisi asua omassa ko­dissaan mahdollisimman pitkään.

Miten muotoilun avulla voidaan kehittää muistiystävällistä toimintaympäristöä?Muotoilun avulla luodaan uu­denlaisia ajattelu­ ja työskentely­

malleja muistisairaiden hyväksi tehtävään kehitystyöhön. Koska jo­kainen muistisairaus on erilainen, on kehitystyö tiivistä yhteistyötä sairastuneen ja hänen läheistensä kanssa: kaikki työ perustuu asiakas­kokemukseen. Kehitysprosessissa hyödynnämme palvelu muotoilun menetelmiä. Tilasuunnittelu pe­rustuu esteettömyyteen.

Miksi liityit Ornamon jäseneksi ja mitä odotat jäsenyydeltä?Liityin Ornamoon siksi, että voin saada sieltä ammatillista apua ja neuvoja. Ornamon jäsenenä pysyn myös paremmin kärryillä siitä, mitä muotoilun maailmassa tapahtuu.

Teksti: Saara Argillander

Maija Haapakoski, 37, on palvelumuotoilusta innos-tunut teollinen muotoili-ja ja sisustussuunnitteli-ja. Parhaillaan Haapakoski vastaa Salon Muistiyhdis-tyksen Muistikylä-projek-tissa fyysisen muistiesteet-tömyyden kehittämisestä sekä tilasuunnittelun että palvelumuotoilun avulla.

Studio Luxi / Tero T

eränen

Hei

kki T

uuli

Muistamme Sari Syväluoma 27.7.1966–19.8.2016

Tekstiilitaiteilija,TaM Sari Syväluoma loi kansainvälisen uran teollisten kankai-den suunnittelijana, taitelijana, kuraat-torina, opettajana ja luennoitsijana. Hän jatkoi työskentelyään vielä sai-raalasta käsin pitäen yllä aloittamiaan projekteja. Syväluoma kuoli vaikean sairauden uuvuttamana.

Syväluoma opiskeli Taideteollisen korkeakoulun lisäksi mm. Dublinissa ja Bergenissä Norjassa, jossa hänen vahvaa sidostuntemustaan arvostet-tiin. Opettajien suosituksesta hän lähti harjoittelijaksi Sellgrens Veveri A/S teh-taalle. Sittemmin Sari työskenteli mm. Stokkelle, Annala Oy:lle, Lillylin Ltd:lle, Hovden Møbel A/S:lle ja Norsk For-mille. Hänen suunnittelemilleen tuot-teille myönnettiin vuosina 2002 ja 2003 Elle Decoration International Desing Awards. Sarin monipuolisuudesta ja ahkeruudesta kertovat monet työs-kentelyapurahat, palkinnot, näyttelyt ja kansainväliset residenssityöskentelyt. Hän jakoi auliisti taitojaan ja opetti mm. The Academy of Art and Designessä Bergenissä ja Oslossa, Metropoliassa ja Lapin yliopistossa sekä toimi aktiivi-sesti oman alansa järjestöissä.

Moosa Myllykangas

Löytöretki Italiaan

E nsi keväänä starttaava Markku Pirin kiertonäyttely Italiassa sai alkunsa Suomen suurlähe­

tystössä Washington DC:ssä loka­joulukuussa 2012 pidetystä näytte­lystä, joka teki suuren vaikutuksen Italian Washingtonin suurlähetystön kulttuurivastaavaan. Hän ehdotti näyttelykiertuetta Italiaan ja esitteli Pirin työt muutamalle avainhenkilöl­le. Suomen suurlähetystö Roomassa ryhtyi pian avustamaan museoiden välisissä neuvotteluissa.

”Kolmen vuoden projekti on anta­nut tilaisuuden laittaa likoon kaikki, mitä olen 30­vuotisen uran aikana oppinut niin taiteesta, muotoilusta, näyttelysuunnittelusta, projektinhal­linnasta, diplomatiasta kuin sosiaali­sista suhteista”, Piri kertoo.

”Minulla on ollut antoisa tilaisuus tehdä yhteistyötä sekä Muranon kuu­

luisimpien puhaltajamestarien että LASISMI­osuuskunnan riihimäke­läisten yhteistyökumppanien kanssa. On herkullista asettaa näyttelyssä Muranon mestarien rinnalle suoma­laisten taiturien työtä! Suunnitte­lemme jo muranolaisten tekijöiden Suomi­vierailua ja työpajoja; uhan alla olevan lasinpuhalluksen taitolajin aitoa kulttuurivaihtoa.” •

Minna Borg

Lasia ja maalauksia, Markku PiriPalazzo Medici Riccardi, Firenze ”Suomalainen Medicien hovissa” 22.3.–4.6.2017

Museo Carlo Bilotti, Rooma ”Suomalainen Villa Borghesen talvipuutarhassa” 16.6.–17.9.2017

Museo del Vetro, Venetsia, 6.10.2017–7.1.2018.

Suomen itsenäisyyden juhla vuoden näyttelykiertue Italiassa on vaatinut pitkä-jänteisyyttä, kommunikaa-tiotaitoja ja diplomatiaa.

Markku Pirillä on ensi vuonna ensimmäi-senä suomalaisena yksityisnäyttely Museo Del Valtrossa Venetsiassa.

Ornamon lehti nro 4/2016 30 31

JÄSENILLE

TEOLLISUUSTAITEEN LIITTO ORNAMO KEVÄTKOKOUS

Paikka: Ornamon toimisto, Annakatu 16 b, 00120 HelsinkiAika: 30.3.2017, klo 17.00–Esityslista Ornamon kotisivuilla www.ornamo.fi

TEKSTIILITAITEILIJAT TEXO RY KEVÄTKOKOUS

Aika: 23.03.2017 klo 18.00Paikka: Ornamon toimisto, Annankatu 16 B 4krs, 00120 Helsinki

Vaatesuunnittelijan työhuoneella New Yorkissa sekoittuvat tutkimus ja luova työ.

Työni on sekoitus opetusta, hallinnolli-sia tehtäviä, tutkimusta ja luovaa työtä. Mitään selkeitä rajoja näillä alueilla ei ole, vaan ne ovat elämässäni jatkuvasti pääl-lekkäin. Esimerkiksi väitöskirjatutkimuk-seni olennainen osa oli työni vaatesuun-nittelijana. Samoin Designing Endurance -tutkimukseni sisältää mittatilauksena

tehtyjen kauluspaitojen tekoa. Näitä teen Parsons School of Design -koululla. Saimme muutaman kollegan kanssa tänä vuonna pienen yhteisen työtilan, jossa on ompelukone ja silitysrauta, mikä vähentää tarvetta käyttää luokkahuo-neita. Meillä kun on oppilaita noin 1 500, luokkahuoneet ovat vuorokauden ympäri tiuhassa käytössä kesä- ja talvilomaa lukuun ottamatta.

Kotona teen lähinnä ristipistotöitä, ja makuuhuoneen nurkka on työtilani; New Yorkissa tila on kallista. Kirjontaompelu ja kirjoitus ovat olleet mukana työssäni melkein koko urani, ja tänä vuonna ne

ovat kohdanneet ristipistoina kirjoitettuina runoina. Kirjoitan runoa sitä ommellen; yhden sanan kanssa saattaa mennä 15 minuuttia ja työn hitaus kiinnostaa. Tätä työtä pystyn tekemään vain yksin; avio-puolison kanssa juttelu johtaa kirjoitus-virheisiin, joten meillä on yhteisymmärrys siitä, että kun ompelen, makuuhuoneen ovi on kiinni. Toisaalta tämä työ vaatii vähän tilaa ja on siten hienosti tämän het-kiseen tilanteeseen soveltuvaa. Ristipisto-runoille omistan kaksi päivää viikossa, yhden arkipäivän ja puolet viikonlopusta. Se rauhoittaa kiireisen kaupungin tahdissa. •

TIMO RISSANENTYÖHUONEELLA

TYÖHUONEELLA

Uusi finnishdesigners.fi palvelee muotoilun ja taiteen ostajia

Ornamon finnishdesigners.fi on uudistunut! Käyttäjät voivat nyt paremmin löytää muotoilupalveluita tarjoavat jäsenet sekä tuotteiden ja taiteen tekijät. Uutta palvelussa ovat myös jäsenten omat verkkokaupat kokoava sivusto sekä mahdollisuus jakaa portfolioita sosiaalisessa mediassa.

Päivitä tai luo oma portfoliosi nyt! Lisää oma verkkokauppasi sivustolle samalla kun päivität tai luot oman portfoliosi! Hyödynnä palvelun kasvava kävijämäärä, kun se lanseerataan 2.12. medialle ja Ornamon designmyyjäisten lähes 20 tuhannelle kävijälle Helsingin Kaapelitehtaalla! Varaa päivitykseen korkealaatuisia kuvia, minimikoko 750 x 500 pikseliä. Mikäli tunnuksesi ei toimi, salasana ei tule sähköpostiisi tai huomaat bugeja palvelussa, lähetä asiasta viesti Petra Iloselle: muotoilu@ornamo.fi.

Tehdään yhdessä entistä parempi hakupalvelu!

Kokouksessa hyväksytään vuoden 2016 toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase ja päätetään vuoden 2016 hallituksen ja luot-tamushenkilöiden vastuuvapaudesta.

Kokouksen jälkeen kerrotaan TEXOn tulevista tapahtumista.

Ilmoittautuminen 20.3. mennessä juha.laurikainen@gmail.com

SISUSTUSARKKITEHDIT SIO RY KEVÄTKOKOUS

Sisustusarkkitehdit SIOKevätkokous16.3. klo 17.00–Esityslista ja kokouskutsu: www.sio.fi

TAITEILIJAT O RY KEVÄTKOKOUS

Aika: maanantai 20.3.2017  klo 17Paikka: Ornamon toimisto Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hyväksytään Taiteilijat O ry:n vuo-den 2016 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Lisäksi keskus-telua Taiteilijat O:n tulevasta toiminnasta. Tervetuloa! Kokouksen esityslista Taiteilijat O ry:n kotisivuilla: www.artists-o.fi/

Ornamon lehti nro 4/2016 32 33

T ekstiilitaiteilijat TEXO ry järjestää 60­vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kymmenennen triennaalinäyttelyn Johtolangan, joka esittelee uutta suomalaista tekstiilitaidetta museokeskus Vapriikissa Tampereella.

Moderni tekstiilitaide yllättää monipuolisuudellaan: tekniikkojen, mate­riaalien ja näkökulmien kirjolla.

Näyttelyn työt tulkitsevat ja kommentoivat ajan ilmiöitä. Näyttelytyöt va­linnut kansainvälinen jury painotti valinnoissaan tekniikoiden ja taituruu­den rinnalla sisällön – tarinan – merkitystä tämän päivän tekstiilitaiteessa. Teokset tuovat esiin elämänilmiöitä rakkauslauluista kulutuskulttuurin kritiikkiin ja ympäristömme kemikaaleihin. Perinteisten tekstiilimateri­aalien lisäksi teoksissa on käytetty mm. vaneria, höyheniä ja elektronisia komponentteja.

Näyttelyyn oli ehdolla 230 teosta 96 taiteilijalta. Juryn seula oli tiukka: Vapriikissa nähdään 40 teosta 36 taiteilijalta. Aikamme suomalaisen tekstiilitaiteen huiput: Kaisa Berry, Timo Berry, Liina Blom, Synnove Dickhoff, Katri Haahti, Leena Halme, Eeva Heikkinen, Elina Heleni-us, Katja Huhmarkangas, Leena Illukka, Laura Impola, Helena Kaik-konen, Aino Kajaniemi, Merja Keskinen, Tanja Koistila, Katja Luoto, Niina Mantsinen, Outi Martikainen, Nina Nisonen, Maria Nuutinen, Deepa Panchamia, Silja Puranen, Minnamarina Tammi, Heli Tuori-Luutonen, Riitta Turunen, Annaliisa Troberg, Suvi Suikki, Janna Syvänoja, Helena Vaari, Hanna Kaisa Vainio, Sylvia Valkola, Virpi Vesanen-Laukkanen, Ulla-Maija Vikman, Johanna Virtanen, Jana Vyborna-Turunen, Tarja Wallius, Miia Westerlund ja Meri Westlin.

Johtolanka – TEXO:n 10. tekstiilitaiteen triennaali Vapriikissa Tampereella 23.9.2016—5.2.2017.

M ateriaalipohjainen nykytaide levittäytyi moni­merkitykselliseksi kerronnaksi Olo­Mærkbart ­näyttelyyn.

Kuvataiteilija Raakel Kuukka ja taidehistorioitsija Jo-runn Veiteberg kuratoivat kiinnostavan ja kantaaottavan kokonaisuuden taideteollisen alan nykytaidetta Taiteilijat O ry:n tuottamaan suomalais­tanskalaiseen näyttelyyn.

”Joukossa on teoksia, jotka esimerkiksi ottavat kantaa poliittisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin Euroopassa”, Veite­berg avaa näyttelyn sisältöä. ”Mielenkiintoista on, että kun katsot kyseisiä teoksia, voit löytää ajatuksen esimerkiksi materiaalivalinnoista tai niiden käsittelystä; halkeamina tai helposti särkyvänä.”

Nykytaiteen kentillä”Myös Taiteilijat O:n toiminnassa on korostunut yhteis­kunnallinen näkökulma. Taidetta on viety uusille kohde­ryhmille ja ympäristöihin”, kertoo yhdistyksen puheen­johtaja Miia Kallio.

”Taiteilijat O:n jäsenet liikkuvat laajasti kuvataiteen, muotoilun ja käsityön määritelmien rajoilla. Taiteilijoil­lamme on vahva suhde käyttämäänsä materiaaliin ja se määrittää vahvasti teoksen sisältöä. Tavoitteenamme on lisätä taideteollisen alan nykytaiteen eli niin kutsutun

materiaalipohjaisen taiteen tunnettavuutta. Haluamme vahvistaa sen asemaa nykytaiteen kentällä.”  

Raja­aitoja on yhä olemassa, vaikka usein itse teos ei enää paljasta, tuleeko tekijä perinteisen kuvataiteen ken­tältä vai liittyvätkö koulutus ja traditiot muotoiluun tai käsityötaituruuteen. Toteutustekniikat ovat sekoittuneet traditioista piittaamatta. Vain teosten työstöprosesseilla vaikuttaisi olevan lähtökohtaisia eroavaisuuksia.

”Näyttelyssä on käsitelty monipuolisesti eri materiaa­leja ja olen valokuvaajana ilolla katsonut sitä aistimuksel­lisuutta, joka materiaaleista tulee. Niiden kautta teokset tulevat lähelle katsojaa ja viittaavat arkiympäristöön, pe­rinteisiin ja traditioon tosi hienosti”, kuvaa Raakel Kuukka.

Olo – Mærkbart -näyttely: Kouvolan taidemuseo Poikilo 29.9.2016–8.1.2017

Øregaardin museo, Hellerup, Tanska, 22.6.–10.9.2017

Vuonna 2016 Olo–Mærkbart -näyttely juhlistaa Taiteilijat O ry:n 10-vuotista ja sen tanskalaisen sisarjärjestön Danske Kunstånværkeren 40-vuotista taivalta.

Lisätietoja: www.facebook.com/TEXOry/Näyttelyn sähköinen katalogi: https://issuu.com/texory/docs/johtolanka_katalogi_fi

Tekstiilitaidetta ajan ilmiöistä

Maailman koskettama materiaali

Virpi Vesanen-Laukkasen samettinen teos Onko siellä joku? käsittelee pelon ja turvan tunteita ja ajatus teoksesta syntyi 3-vuotiaan lapsenlapsen kuvittelemista hahmoista.

Liina Blomin A:A:A -teoksessa yhdistyvät suomalaiset teollisuudenalat: puu, metalli, musiikki, elektroniikka ja tekstiili. Teos on vuorovaikutuksessa katsojan kanssa: lähestyttäessä kuuluu musiikki ja kun teosta koskettaa, se huudahtaa.

Tanskalaisten Majken Mannin ja Nynne Færchin Ryijy ja Ryijy-tuoli. Taustalla Virpi Vesanen-Laukkasen Muodonmuutoksia-installaatio.Kuva: Otto Santala

Kaarina Kuusisto-Lukkari: Ylikävellyt, kuva: Otto Santala © Kuvasto 2016

Tiia Matikainen, Murtunut.Kuva: Pasi Mälkiä © Kuvasto 2016

Lisätietoja ja verkkojulkaisu: www.artists-o.fi/fi/ajankohtaista/olo-maerkbart

TEXO 60 VUOTTA TAITEILIJAT O 10 VUOTTA

TEKNIIKOIDEN JA TAITURUU­

DEN RINNALLA PAINOTTUU SISÄL-LÖN – TARINAN – MERKITYS.

LUOKITTELU NYKYTAITEESEEN JA TAIDETEOLLISEEN TAITEESEEN EI OLE ENÄÄ MIELEKÄSTÄ.

Teksti: Soila Hänninen

Ornamon lehti nro 4/2016 34 35

Maria Nuutinen, Portrait Gallery, Jana Wyborna-Turunen: Minä ja muna

Kouvolan taidemuseo Poikilo 8.1.2017 saakkaØregaardin museo, Hellerup 22.6.–10.9.2017

Uusinta taideteollisen alan nykytaidetta Suomesta ja Tanskasta.

Näyttelyn lisäsisällöt ja verkkokatalogi: www.artists-o.fi

Inni Pärnänen, Nude I © Kuvasto 2016, Helene Søs Schjødts, Open Space

Näyttelyvideot: www.vimeo.com/texoNäyttelykatalogi: www.issuu.com/texory

23.9.2016–5.2.2017

10. TEKSTIILITAITEEN TRIENNAALI

Tarvitsetko apua juridisissa kysymyksissä? Haluatko tarkistaa työsopimuksesi? Askarruttavatko aineettomiin oikeuksiin tai kannattavuuden kehittämiseen liittyvät asiat?

Ornamon lakimies Iiris Adenius vastaaOrnamon jäsenten kyselyihin tiistaisin ja torstaisin klo 9.00-17.00. Puh: 043 2112 723.

Muina arkipäivinä voi lähettää sähköpostia os. iiris.adenius@ornamo.fi.

Palvelu on jäsenille maksutonta.

Lakimies tukenasi Ornamon etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat edut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjon- nasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja voit hyödyntää nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaolo-ajat, sillä ne vaihtuvat koko ajan tulee lisää etuja.

Jäsenedut.fi jäsenkortin voi ladata Ornamon kotisivuiltakirjautumisen takaa, Minun profiilini-osiosta.

PinkMonkey.fi on suomalainen, sukkahousuihin ja muihin sukka-tuotteisiin erikoistunut verkkokauppa. Jäsenetuna 10 %:n alennus kaikista tuotteista, myös uutuuksista ja tarjoustuotteista! Käytä alen-nuskoodia PINK 2016, tarjous voimassa 31.12.2016 asti.

Karttakauppa.fi Jäsenetuna 10 %:n alennus Karttakauppa.fi -tuot-teista. Tilauskoodi: GF3D12 PM, tarjous voimassa toistaiseksi.Joogatarvike.fi Kaikista tuotteista 10 %:n alennus joogatarvike.fi -verkkokaupassa. Edun saa syöttämällä koodin joogaetu10 sille kuu-luvaan kenttään kassalla. Tarjous voimassa 31.12.2016 asti.

Markkinoiden paras hierontakoukku Thera Cane®mahdollistaa tehokkaan lihashuollon ja henkilökohtaisen kivun-hallinnan syvähieronnan avulla. 10 %:n alennus, jäsenhinta 44,90 € (norm. 49,90 €). Alennuskoodi jasenedut.

KeepLoop Mobiilimikroskooppi 20 %:n alennus kotimaisesta mo-biilimikroskoopista kännykkään tai tablettiin verkkokaupassa. Jä-senhinta 108,- (norm. 135 €). Laita tilaukseen alennuskoodi KEEP-20LOOP saadaksesi alennuksen. Tarjous voimassa toistaiseksi.

Zalando.fi 10 %:n alennus normaalihintaisista tuotteista. Etu on voi-massa 31.12.2016 asti, tilauksen vähimmäisarvo 75 €. Edun voi käyt-tää vain kerran ja se on lunastettava ennen tilauksen vahvistamista. Etua ei voi vaihtaa rahaksi tai yhdistää muihin etukuponkeihin. Alen-nus ei koske jo alennettuja tuotteita eikä välttämättä koske kaikkia tuote-merkkejä. Tilaukset tehtävä ehdottomasti Jäsenedut.fi -palve-lusta löytyvän linkin kautta. Koodilla ei saa tilata muuta kautta!

1Store Jäsenetusi 115,- ! Apple MF855KS/A MacBook 12-inch Retina Core M 1.1GHz/8GB/256GB/ Intel HD 53001 384,- sis. alv 24%(norm 1 499,- sis. alv 24 %).

Katso muut tarjoukset Jäsenedut.fi -palvelusta.

2.– 4./12.Tervetuloa vuoden odotetuimpaan myyntitapahtumaan! Ostoksia lahjaksi tai itselle!

Osallistujalista: ornamo.fi/designjoulufinnishdesigners.fi

Kaapelitehdas, Merikaapelihalli ja PuristamoTallberginkatu 1, HelsinkiAvoinna pe 12–20, la 10–18, su 10–17

Tapahtuman tuottaa:

SUUNNITTELIJA KERTOO

Timo Ripatti

2002 Valmistuminen Taik, Tam

2010 Vuoden kaluste-suunnittelija

2017Uuteen ikäsarjaan suunnistus- kisoissa

Teksti: Marika Laakko

Tupla-agentti Ripatti, eli arkkitehti ja kalustesuunnittelija Timo Ripatti on monessa mukana. Arki jakaantuu kalustesuun-

nittelun, Aalto-yliopiston sekä Lahden muotoiluinstituutin tuntiopetuksen sekä muun suunnittelun välille. Tampereelta arkkitehdiksi valmistumisen jälkeen Timo suoritti kalustesuunnittelun maisterin tutkinnon Helsingissä, jonka myötä arkki-tehdin työt jäivät taka-alalle.

”Haaveenani on vielä joskus suunni-tella rakennus esineineen, esimerkiksi kesämökki tai vastaava”, Timo kertoo.

Kansainvälisyys on tärkeä osa Timon työtä. Vuosi rakentuu pitkälle messujen kautta, seuraavaksi vuorossa on Orgatec Kölnissä ja alkuvuodesta käynti IMM Cologne -tapahtumassa. Ripatti sopii aina tapaamiset valmistajien kanssa messuille.

”Yksi viime vuoden Milanon messu-jen tapaaminen johti ennätysnopeaan

Menestyminen vaatii rohkeutta ja kansainvälistä näkyvyyttä

tuotantoon: tuote tuli markkinoille alle vuodessa! Tällainen aikataulu on poik-keuksellinen. Lontoo on myös mielenkiin-toinen ja kotimaisessa Habitaressa täytyy olla esillä. Milanossa voisi olla jonkinlainen yhteinen Suomi-osasto ja Tukholmahan on jo vuosikaudet ollut pohjoismaiden tärkein messutapahtuma”, Timo tiivistää kansainvälisiä yhteyksiä.

”Kansainvälisyys kannattaa aloittaa ajoissa”, hän muistuttaa.”Ulkomaille kannattaa suunnata heti nuorena ja muun muassa residenssit ovat erittäin hyvä tapa hyödyntää Ornamon jäsenyyttä.”

Eniten Timo Ripatti on suunnitellut valaisimia ja nytkin uusin tuote on valaisin; Habitaressakin esitelty U-Light sai mes-suilla Toimittajien tusina -tunnustuksen.

Alalla menestyminen vaatii esillä ole-mista, aktiivista otetta ja rohkeutta tarjota ideoita valmistajille. Eri maiden käytän-nöissä on eroja, jotka on hyvä tiedostaa.

”Esimerkiksi Italiassa on tärkeää osoit-taa valmistajille, että on tehnyt yhteistyötä muidenkin italialaisten toimijoiden kanssa. Oikea lumipalloilmiö!”

Ripatilla on bisneskokemusta Ruot-sista, Tanskasta ja Italiasta. Viime aikoina hän on tehty muutamia tunnusteluja myös Kiinaan. Ammattimainen markki-nointi ja myynti ovat ensisijaisen tärkeitä puhuttaessa kalusteita valmistavan yri-tyksen kannattavuudesta ja suunnittelijan rojalteista. Vaikka nekin olisivat kunnossa, tarvitsevat useat kalustesuunnittelijat apurahoja ja muita keinoja turvatakseen suunnittelemisen mahdollisuuden.

”Siitä että olen päässyt näinkin pitkälle urallani, suuri kiitos kuuluu Suomen Kult-tuurirahastolle!”

Pari vuotta sitten Timo aloitti uudestaan nuoruusvuosien rakkaan harrastuksen, suunnistuksen. Ikämiessarjassa kisaava suunnittelija edustaa Helsingin Suunnis-tajia. •

ULKOMAILLE KANNATTAA SUUNNATA

HETI NUORENA.

Outi T

örmälä

39

Uudessa asiantuntijapaneelissa käsitellään laajasti arkkiteh­tuurin, suunnittelun ja taiteen

vaikutuksia rakennetun ympäristön viihtyisyyteen, esteettömyyteen, käy­tettävyyteen, elinkaarikestävyyteen, joustavuuteen ja estetiikkaan sekä ra­kennetun ympäristön taloudelliseen arvoon. Kokonaisuudessa pyritään tarkastelemaan teemaa kattavasti teknisestä suunnittelusta ja arkki­tehtuurista visuaaliseen taiteeseen ja palvelumuotoiluun saakka.

”ROTI on erinomainen keino tuoda taide ja suunnittelu osaksi rakennet­tua ympäristöä koskevaa keskustelua. ROTIn kautta lisätään tietoa rakennus­hankkeiden toimijoille ja kuntapäät­täjille ympäri Suomea, jotta ammatti­maisen muotoilun ja taiteen kysyntä rakentamisessa ja aluekehityshank­keissa lisääntyisi”, kertoo Ornamon taideasiantuntija Anna Rikkinen.

”Tavoitteenamme on hyödyntää ROTI:n tuottamaa tietoa lisätessäm­me taiteilijoiden mahdollisuuksia työllistyä julkisen taiteen hankkeissa. Kun rakennus­ ja taidealan toimijoi­den näkemys ja ammattitaito kasvaa, taide­ ja muotoilutuotteiden sekä palveluiden käyttö rakennusalalla li­sääntyy. Taiteilijoilla on mahdollisuus kehittää uusia teoksia ja palveluita infra­ ja rakennusalalle.”

Taiteen asiantuntemus laajenee Viime vuosina taiteen käyttö raken­tamisessa on Suomessa lisääntynyt

ja siitä on tulossa osa rakennus­taloutta. Useilla rakennuttajilla ja rakennusliikkeillä on omaa taide­ ja muotoiluosaamista, ja taiteen asian­tuntija­apua löytyy erikoistuneilta toimistoilta. Moni yritys on vienyt taiteen ja muotoilun osaksi omaa laa­tujärjestelmäänsä tai yhteiskuntavas­tuuohjelmaansa.

ROTI­työskentely kokonaisuu­dessaan jakaantuu käsittelemään rakennuksia, liikenneverkostoja ja yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Lisäksi tarkastellaan omina erillisi­nä kokonaisuuksina alan koulutusta, kehitystyötä ja innovaatioita sekä rakennetun ympäristön digitaalisia ratkaisuja. ROTI 2017 ­raportti julkis­tetaan tiistaina 14.3.2017 Säätytalolla Helsingissä.

Arkkitehtuuri, suunnittelu ja taide ­paneelin puheenjohtajana toimii professori Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistos­ta. Panelisteina toimivat mm. Hille Kaukonen, Erkki Aalto, Antti Pir-honen, Marjukka Korhonen, Päivi Meuronen, Jorma Mukala, Tomi Hautakangas, Juhana Heikonen, Outi Turpeinen, Päivi Hietanen ja Petteri Nisunen.

Taide ja suunnittelualan asiantun­tijoita on kaikissa ROTI­paneeleissa. Mukana ovat mm. Pertti Kukkonen, Anu-Anette Varho, Mari Siiko-nen, Tuula Lehtinen, Mikko Ri-kala, Teemu Lehmusruusu ja Pasi Rauhala. •

Taiteen painoarvo rakentamisessa kasvaa Asuinympäristön laatu on nousemassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi kilpailussa asuinalueiden suosiosta ja yritysten sijainnista. Rakennetun omaisuuden tila ROTI, laaja ajankohtaiskatsaus Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista, nostaa vuonna 2017 muiden teemojen rinnalle arkkitehtuurin, suunnittelun ja taiteen rakennetussa ympäristössä.

Teksti: Anna Rikkinen / Kuvat: Jussi Tiainen ja Anni Koponen

ROTIN KAUT­TA SAADAAN

TIETOA RAKEN­NUTTAJILLE JA KUNTAPÄÄTTÄ­JILLE YMPÄRI SUOMEA.

ROTI 2017 -hanketta luotsaa Ornamossa taideasiantuntija Anna Rikkinen, joka pala-si toimistolle elokuussa vanhempainvapaal-ta. ROTI:n lisäksi Anna vastaa Ornamossa taiteilijoiden ammatillisten toimintaedel-lytysten kehittämisestä, mm. taiteilijoiden koulutuksista ja asiantuntijavaikuttamisesta sekä kansainvälisistä hankkeista.

Annan tavoitat maanantaista keskiviikkoon numerosta 044 743 3577 ja sähköpostitse anna.rikkinen@ornamo.fi.

ROTI 2017

ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, joka perustuu laajaan faktapohjaan ja asiantun-tijapaneeleiden työskentelyyn. ROTI tarjoaa puolueetonta tietoa ja näkemyksiä niin asiantuntijoille, päätöksentekijöille kuin kansalai-sillekin.

Hanketta koordinoi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja se toteutetaan vuonna 2017 kuudetta kertaa. Ornamon roolina on etsiä taide- ja suunnittelualan asiantuntijoita ROTI-paneeleihin ja kerätä tietoa panelistien käyttöön. Varsinaisen arviointityön tekee yli 90 asiantuntijan joukko, joka arvioi kuudessa eri paneelissa rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä esit-tää valtiolle, kunnille ja toimialalle kehitysehdotuksia.

Rakennetun ympäristön merkitys: • 99 % ihmisten ajankäytöstä

• 74 % Suomen kansanvarallisuudesta

• 63 % investoinneista

• 46 % kasvihuonepäästöistä

• 41 % energian loppukäytöstä

• 20 % bruttokansantuotteesta

• 11 % työllisyydestäwww.roti.fi

Hämeenlinnan maakunta-arkiston julkisivussa käytetyt typografiset merkit, tekstit ja ku-vat ovat koristeellisia ja kertovat tarinan. Aimo Katajamäen suunnittelemien betonipintojen kuviot on poimittu asiakirjoista, joiden aikajänne ulottuu nykyajasta neljän-sadan vuoden taakse.

ROTI 2017ROTI 2017 Ornamon lehti nro 4/2016 40 41

ORNAMON JÄSEN Tiesithän, että voit liittyä myös Tekniikan akateemiset TEKin kaksoisjäseneksi. Kaksoisjäsenenä saat käyttöösi mm. TEKin lakipalvelut, urapalvelut sekä palkkaneuvonnan.

OLETKO YRITTÄJÄ?Uutuutena voit hankkia TEKin kautta lisäpalveluna 63 euron vuosihintaan Suomen Yrittäjien palvelupaketin.

TEK tarjoaa yrittäjille myös yrittäjäneuvontaa, työnantajaneuvontaa, lakimiesten palvelut, verkostoja Yrittäjäklubin kautta sekä valtavan määrän tietoa ja oppaita.

Lue lisää: www.tek.fi/ornamo-tek

6357

4-01

5_A

M_a

llg_H

ande

l_O

rnam

o_97

x280

• F

OG

RA

39

• C

MY

K •

tg: 0

5.10

.201

6

Livi

ng

D

U:1

4.10

.201

6

Finn

land

Ideoita toteutuksineen, designia ja käsitöitä, asusteita ja koruja, uusia mahdollisuuksia sisustamisen markkinoille ja lahjatavarakauppaan. Maailman suurimmilla kulutustavaramessuilla.

Lisätietoja ja messuliputambiente.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577 info@fi nland.messefrankfurt.com

the show10. – 14. 2. 2017

Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto etsivät yhteisen suunnittelukilpailun avulla uusia kotiin ja vapaa-ajan asumiseen liittyviä tuotteita, jotka heijastelevat alueen tarinoista, muistoista, elämyksistä ja maisemista. Kilpailuohjelma on laadittu yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa.

Kilpailuaika: 23.9.2016 - 23.1.2017 Tutustu kilpailuohjelmaan: esavosuomi100.wordpress.com/ kotoisa-tuotesuunnittelukilpailu

LIIKELAHJA, JOKA KERTOO TARINAN

Neljä palkintoa!

Arvo yhteensä 10 000 €

KUUKAUDEN TAITEILIJA

K orut ja korutaide ovat parhaimmillaan kuin tiivistymiä ihmisyydestä. Ne voivat pienestä koostaan huoli­

matta välittää meille vahvoja mieli­kuvia ja kertoa huikeita tarinoita.

Uusimmissa koruissani olen ha­lunnut perusasioiden äärelle. Yh­distelen mahdollisimman vähän erilaisia materiaaleja tekniikoi­ta. Käytän pääosin hopeaa, ja haluan tuoda sen metalliset ominaisuudet kainostele­matta esiin. Hopea on har­maata, joustavaa ja vahvaa. Hopea on kaunista kiillo­tettuna, mutta puhuttelee etenkin sellaisenaan. Jätän mielelläni tilaa onnellisille sattumille, kun työskente­len hopean parissa. Myös mielikuvat ja tarinat olen jättänyt tällä kertaa hopean kerrottavaksi. •

O len kuvanveistäja ja lasitaiteilija. Taiteili­juuteni koostuu vapaana

taiteilijana toimimisen lisäksi kuratoinnista, opetustehtävistä ja muista asiantuntijatehtävistä. Toimin materiaalipohjaisen tai­teen kentällä, mutten materiaali­sidonnaisesti. Viime aikoina olen tietoisesti pyrkinyt hullaantu­maan materiasta ja heittäytymään

intuition vietäväksi. Uusimmissa teoksissani olen käsitellyt hetkel­lisyyden ja kehollisuuden teemoja. FORM FOLLOWS FUN aCTION ­projektin tuloksena syntyi lähes sata posliiniobjektia. Joulukuus­sa avautuvaan näyttelyyni Huuto Galleriaan Jätkäsaareen tutkin läsnäolon kokemusta ihmisen ja hevosen välisen kommunikaation kautta. •

O:n kuukauden taiteilija Marraskuu 2016: www.kaisalogren.com www.artists-o.fi/fi/ kuukaudentaiteilija

KUUKAUDEN TAITEILIJA

> MARRASKUU 2016

Kaisa Logren

KUUKAUDEN TAITEILIJA

KUUKAUDEN TAITEILIJA

> JOULUKUU 2016

Riikka Latva-Somppi

Kaisa Logren: kaulakoru,

patinoitu hopea, 2016

O:n kuukauden taiteilija Joulukuu 2016: www.latvasomppi.com www.artists-o.fi/fi/ kuukaudentaiteilija

Riikka Latva-Somppi ja KristofferLäsnäolon laboratorioGalleria Huuto, Tyynenmerenkatu 6, Helsinki3.–18.12.2016, ti–su 12–17www.galleriahuuto.net

Kaisa Logren: riipus, patinoitu hopea ja emalointi, 2016

Czech Lungs, 2015Käsin maalattu lasi40 x 33 x 11 cmkuva: Aleksi Tikkala

Poor Little Organ I, 2016sekatekniikka13 x 13 x 7 cmkuva: Aleksi Tikkala

Ornamon lehti nro 4/2016 44 45

MEDIA

Ornamon lehti 4/2016

Ornamon jäsenlehti toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella.

Päätoimittaja Salla HeinänenToimitussihteeri Johanna Lassy-Mäntyvaara media@ornamo.fi, p. 043 211 0755Taitto Kubo Creative Agency Ornamon ilmoitukset ja ilmoitusmyynti, toimitus Minna Borg, minna.borg@ornamo.fi, p. 046 878 2570

4 numeroa vuodessa1/17 22.2. 22.3. Painos 4 7002/17 5.5. 5.6. Painos 2 6003/17 14.8. 11.9. Painos 3 500 4/17 13.11. 13.12. Painos 2 600

Aineistovaatimus offset (CMYK)Painos 2 600 kplPainopaikka Trio-OffsetKoko 210 x 280Paperi Galerie Art Volume (115 g, kansi 170 g)

Ilmoitushinnat (ei alvia) numerot 2, 4 / 1, 3Hinnat 4-väri-ilmoituksille (CMYK) 1/8 s. 97 x 66 mm 180 € / 250 €1/4 s. 97 x 132 mm 450 € / 550 €1/2 s. pysty 97 x 280 mm + 3 mm bleed 590 € / 750 €1/2 s. vaaka 210 x 132 mm + 3 mm bleed 590 € / 750 € 1/1 s. 210 x 280 mm + 3 mm bleed 850 € / 950 €

Takakannen tai etukannen sisäsivu210 x 280 mm + 3 mm bleed 900 € / 1 000 €Takakansi210 x 240 mm + 3 mm bleed 950 € / 1 250 €

Materiaali lehteen tulee toimittaa aineistopäivään mennessä osoitteeseen: media@ornamo.fi. Ilmoitukset pdf-muodossa (painokelpoisina). Erilliset kuvatiedostot jpeg- tai tiff-kuvina, painokelpoisina, resoluutio 300 dpi.

Mediakortti: ornamo.fi/ornamon-lehtiTiedustelut: Minna Borg p. 046 878 2570, minna.borg@ornamo.fi

Ornamon jäsenlehden sähköinen versio on luettavissa kotisivujen jäsenpalveluita-osiossa. Linkki lehteen lähetetään jäsenille viikko-tiedotteissa. Tunnukset voi pyytää osoitteesta: ornamo.fi/kirjaudu

ISSN 2341-7781 (painettu)ISSN 2341-779X (verkkojulkaisu)

ORNAMON LEHTI

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo

Annankatu 16 B 35–36 00120 Helsinkiornamo.fifinnishdesigners.fi

Ornamon toimisto on avoinna ark. klo 9–17, suljettu heinäkuussa.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers

Salla HeinänenToiminnanjohtajasalla.heinanen@ornamo.fi

Iiris AdeniusLakimiesp. 043 2112 723Ti ja to klo 9–17iiris.adenius@ornamo.fi

Asta Boman-BjörkellAsiantuntija, muotoiluHankkeet, tutkimukset, jäsenpalvelup. 046 878 2571 asta.boman@ornamo.fi

Minna Borg MarkkinointipäällikköOrnamon lehti, ilmoitusmyyntip. 046 878 2570minna.borg@ornamo.fi

Petra IlonenMuotoilun projektipäällikkö, jäsenpalvelu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. 046 878 2572muotoilu@ornamo.fi

Marika LaakkoPääsihteeri Sisustusarkkitehdit SIO p. 046 878 2573office@sio.fi

Johanna Lassy-MäntyvaaraTs. ViestintäpäällikköAsiantuntijaviestintä, mediasuhteet,digitaalinen viestintä, Ornamon lehti p. 043 211 0755media@ornamo.fi

Anna RikkinenAsiantuntija, taideHankkeet, kehitystyö, jäsenpalvelup. 044 743 3577anna.rikkinen@ornamo.fi

Katri WahlströmTalous- ja hallintosihteeri, jäsenasiatp. (09) 687 7740office@ornamo.fi  JANUARY 18-21, 2017

FORMEX IS THE LEADING TRADE FAIR FOR INTERIOR DESIGN, HOME TEXTILES AND ACCESSORIES IN SCANDINAVIA. FOR MORE INFORMATION SEE FORMEX.SE

Ornamon lehti nro 4/2016 46

Innostaa ideoimaan, saa viihtymään, luo omaa rauhaa. Nooa-sarja taipuu juuri

sellaiseksi työympäristöksi kuin sinä haluat. Leikittele muodoilla ja valitse halua-masi värit. Mukavia tyynyjä unohtamatta. Yksi sohva – tuhat mahdollisuutta.

#nooasofa #anttikotilainen #designfrom� nland #bymartela

DESIGN ANTTI KOTILAINEN